4 R Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 R 2011. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti"

Transkriptio

1 4 R 2011 Vieraana Keskon lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson Onko matkailu nousemassa prioriteettialojen joukkoon Venäjällä? Suurtapahtumat tuovat mukanaan teitä ja hotelleja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Permistä tehdään edistyksellistä kaupunkia

2 Vieraana Keskon lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson Onko matkailu nousemassa prioriteettialojen joukkoon Venäjällä? Suurtapahtumat tuovat mukanaan teitä ja hotelleja Permistä tehdään edistyksellistä kaupunkia Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 4 Vieraana Keskon Anne Leppälä-Nilsson 8 Kotikenttänä Uralin alue 10 Venäjän-kaupan barometri 11 Tulliuutisia 12 Barona panostaa Venäjään Talous ja laki Lakiuutisia 14 Juristin palsta 15 Siirtohinnoittelu muuttuu Venäjällä vuoden alussa 16 Onko Venäjän talouden kasvu hidastumassa lähiaikoina? 18 Venäjän WTO-neuvottelut saatiin päätökseen 20 Talousuutisia 22 Onko matkailu nousemassa prioriteettialojen joukkoon? 24 Venäjä alueet ovat keksineet brändäyksen 27 Mahdollisuuksien Venäjä 28 Suurtapahtumat tuovat mukanaan teitä ja hotelleja 30 Moskova laajenee Kalugan suuntaan 32 Bisnesuutisia 36 Permistä tehdään edistyksellistä kaupunkia 38 Vastakohtien Kuola viehättää 40 Kolumni: Luotatteko? SVKK:n toimintaa Suomalaisyritykset näyttävästi Moskovassa 41 Uudet jäsenet 43 Suomalais-Venäläis-Japanilaisella bisnesfoorumilla etsittiin hedelmällisiä yhteistyöaloja 44 Logistiikka-alan toimijat Suomen ja Venäjän välillä 46 4 R 2011 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 10/2012 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Etukannen kuva: istockphoto Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys - SVKK ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL 800, Helsinki puhelin Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p ; Mediakortti: / mediakortti Toimituksen sähköposti Painopaikka Forssa Print ISSN

3 Pirjo Peltola, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA Palautetta positiivisesti MNyt kun yksi jännittävä vuosi on melkein kääriytymässä muistojen pakettiin, niin haluaisin meidän kaikkien kamarilaisten puolesta kiittää hienosta yhteistyöstä kanssanne. Monet teistä ovat aktiivisesti verkostoituneet tilaisuuksissamme, hankkineet Venäjä-tietoa koulutuksistamme, reissanneet kanssamme eri puolille Venäjää ja löytäneet sieltä uusia suuntia liiketoimintaansa, saaneet neuvoja asiantuntijoiltamme ja kiitettävän monet teistä ovat myös seuranneet uutispalveluamme ja lukeneet nyt käsissänne olevaa Venla-lehteä. Samalla kun toivotamme teille parasta menestystä Venäjä-hankkeissanne, niin toivomme myös, että jäsenyys ja kamarimme palvelut ovat tuoneet teille jotain uutta, avanneet mahdollisuuksia ja ihan konkreettisesti edistäneet Venäjän-kauppaanne. Se oli ja on jatkossa ehdoton tavoitteemme. Olemme saaneet pitkin vuotta teiltä arvokasta palautetta ja tutkimme sen aina tarkkaan. Sen lisäksi, että säännöllisesti keräämme palautetta tilaisuuksistamme ja palveluistamme niin olemme tämän syksyn aikana myös yksilöllisin haastatteluin kyselleet ja tutkailleet tyytyväisyyttänne jäsenpalveluihimme ja viestintäämme. Haluamme parantaa, kehittää ja ympäröivän maailman muutoksia ennakoiden uudistaa palveluitamme. Siihen toki pyrimme aina, mutta nyt jäsenyyteen liittyvät palvelut ja edut ovat erityisesti fokuksessa. Odotukset on nyt ladattu, eli tuumasta toimeen. Turismi on yksi maailman suurimmista bisnesaloista. Venäjällä turismi on, yllättävää kyllä, varsin neitseellisellä tasolla. Palveluiden ja yleisen infrastruktuurin taso eivät ainakaan vielä riitä tekemään Venäjästä houkuttelevaa matkailumaata. Mutta mitkä mahdollisuudet siihen Venäjällä ovatkaan! Upeaa luontoa vuoristosta hiekkarantoihin tai idyllisiin maalaismaisemiin, nostalgisia pikkukaupunkeja ja villiä elämää sykkiviä miljoonakaupunkeja. Herkullista historiaa ja rikasta kulttuuritarjontaa. Silti esimerkiksi monelle Venäjällä asuvalle suomalaiselle on helpompaa lähteä viikonloppulomalle Suomeen kuin jonnekin Venäjän vapaa-ajan kohteeseen. Mustanmeren rannoilla ei ole enää vuosiin näkynyt paljonkaan kansainvälisiä turisteja. Matkailijoiden tarvitsemat palvelut eivät (Pietaria ja Moskovaa lukuun ottamatta) vain pelaa ja tarjonta on niukkaa. Asiaan on toki Venäjällä alettu reagoida kasvavalla intensiteetillä. Kannattaa tarkkailla tilannetta. Monipuoliset tarpeet voivat synnyttää mielenkiintoisia mahdollisuuksia monenlaisille toimijoille. Vauhdittaisikohan WTO-jäsenyys myös matkailubisneksen kehittymistä? Joulupukkia ja pakkasukkoa odotellen toivotan oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! (Toivottavasti saamme lahjaksi isot paketit vakautta ja luottamusta tulevaan.) PS. 1. Ensi vuonna on odotettavissa kiinnostavia asioita. Merkitse ihmeessä jo kalenteriin Finnish Business in Saint Petersburg -tapahtuma Korkean tason seminaarin ja verkostoitumistilaisuuden tarjoava suurtapahtuma kokoaa nyt suomalaisyritykset esittäytymään Pietarin bisnespäättäjille. Siellä kannattaa olla mukana, ehdottomasti. PS. 2. Palautetta tai muuten vain ajatuksia lehdestämme ja jäsentiedotuksestamme voit aina lähettää osoitteeseen tai toimituksemme henkilökohtaisiin sähköposteihin 3

4 VIERAANA ANNE LEPPÄLÄ-NILSSON Kesko investoi reippaasti Venäjälle Teksti Pirjo Peltola Kuva Kesko Kesko vahvistaa ja laajentaa intensiivisesti liiketoimintojaan Venäjällä. Rautakaupat ovat saaneet rinnalleen Intersportliikkeet ja Ruokakesko käynnistelee tuloaan uusille ostovoimaisille markkinoille. Keskon lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson on tiiviisti mukana konsernin Venäjä-toimintojen laajenemishankkeissa ja integraatioprosesseissa. Lakiasioiden lisäksi juristi ja ekonomi Leppälä-Nilsson vastaa konsernin sisäisestä tarkastuksesta ja riskienhallinnasta siis pitkän tähtäimen liiketoiminnan ja Venäjällä menestymisen ydinkysymyksistä. Anne Leppälä-Nilsson on myös Suomalais- Venäläisen kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja. Naapurimaan vaiherikas lähihistoria on tullut Anne Leppälä-Nilssonille poikkeuksellisen hyvin tutuksi. Nuorena juristina hän pääsi muun muassa selvittelemään hajonneen Neuvostoliiton organisaatioiden ja suomalaisyritysten välisiä lähes tyhjän päälle ja omistajaa vaille jääneitä maksuasioita. Ennen Keskoon tuloani olin jo edellisessä tehtävässäni paljon tekemisissä Neuvostoliiton kaupan kanssa. Kun Neuvostoliitto hajosi, monille yrityksille jäi isoja saamisia, myös silloiselle työnantajalleni. Saamisia pyrittiin kotiuttamaan ja oli tärkeää, että suomalaiset toimivat yhdessä. Meillä oli hyvät sopimukset, joiden mukaan riita-asiat ratkaistaisiin Ruotsin arbitraasissa, jonne haastoimme neuvostoliittolaisen osapuolen. Voitimme jutun ja päätös meni myös Venäjän oikeusasteiden läpi. Välimiestuomio piti ja se saatiin kansainvälisesti saamisia ratkovan Pariisin klubin papereihin. Näiden vaiheiden jälkeen syntyi mielenkiintoinen tilanne, kun saamisille syntyi markkina, josta kansainväliset sijoittajat kiinnostuivat. Näille markkinoille minäkin sain myytyä työnantajani saamiset. Keskolle Venäjästä on lyhyessä ajassa kehittynyt merkittävä markkina, jonka mahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti. Eikä lie ihme, että suurta suomalaista kauppakonsernia kiinnostaa kehittyvä 145 miljoonan asukkaan maa, joka sattuu olemaan ihan naapurissa. Esimerkiksi Moskovan alueella on valtava ostopotentiaali ja suhteessa ostovoimaan Moskovassa on hyvinkin tilaa vähittäiskaupan toimijalle. Keskolla on voimakkaita panostuksia Venäjälle. Siellä on hyvät mahdollisuudet kasvaa, kunhan vain onnistuu hallitsemaan riskit. Miljoonakaupunkejakin on 12. Lainsäädäntö on muuttunut enemmän länsimaiseksi ja toimintaympäristö parantunut. Ostovoima on kasvanut ja kansantalous on suhteellisen hyvin kehittynyt. Myös uusia liiketoimintamalleja on tullut. Avoimien torien tilalle on suurimmissa kaupungeissa syntynyt moderneja kauppakeskuksia, Leppälä-Nilsson selvittää. Vähittäiskaupan kannalta on merkittävää, että Venäjälle on kehittynyt uutta venäläistä elintarviketeollisuutta ja osa siitä on suomalaisomistuksessa. Tärkeä toimintaympäristötekijä on Leppälä-Nilssonin mukaan hyvällä tasolla oleva IT-osaaminen. Osa venäläisistä ja yrityksistä on jo ylittänyt kaikki IT-kehityksen välivaiheet ja käytössä on viimeisin tekniikka. ITCinfrastruktuuri on kauppaliiketoiminnassa hyvin tärkeä asia. Ja Venäjän suurimmissa kaupungeissa tilanne on hyvä. Reviiri kasvaa Kesko on ollut Venäjällä näkyvästi vuodesta 2005 lähtien, jolloin se osti Pietarista Stroymaster- rautakauppaketjun. Nyt K- rautoja on Venäjällä yhteensä 13, Pietarissa 10 ja Tulassa, Jaroslavlissa sekä Kalugassa kussakin yksi. Moskovaan avataan lähiai- 4

5 Hyvä henkilöstö, joka on sitoutunut sekä yritykseen että sen arvoihin ja toimintamalleihin on liiketoiminnan onnistumisen kannalta keskeinen ja erityisen tärkeä asia Venäjällä. koina vielä kaksi rautakauppaa. Lakiasiainjohtajalle laajentumishankkeet ovat tarkoittaneet myös melko tiuhaa matkustamista Venäjälle. Haastatteluhetkellä hän oli juuri palannut Moskovasta. Olin uusimman hankintamme Intersport Russia -ketjun johdon kanssa käymässä läpi asioita. Teimme elokuussa Intersport Russian kanssa sopimuksen yrityskaupasta. Nyt meillä on Venäjällä 35 Intersport-kauppaa ja vuoden lopussa tulee vielä yksi lisää. Siellä on nyt käynnissä integraatio- ja haltuunottovaihe. Intersport-kauppojen mukana tuli 420 uutta keskolaista. Keskolle siirtyneitä Intersport-kauppoja on eri puolilla Venäjää. Pietarista kauppoja löytyy 20, Moskovassa on viisi kauppaa, Novosibirskissä kuusi, Krasnodarissa ja Nižni Novgorodissa kummassakin kaksi ja Jekaterinburgissa yksi. Leppälä-Nilssonin mukaan tavoitteena on seuraavien viiden vuoden aikana kaksinkertaistaa nykyinen liikkeiden määrä. Ruokakeskolla on myös julkistetut suunnitelmat laajentua Venäjän markkinoille. Tontteja on hankittu. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2015 mennessä Ruokakeskolla olisi vähintään 10 kaupan verkosto sekä Pietarissa että Moskovassa ja 500 miljoonan euron liikevaihto. Leppälä-Nilsson kertoo, että selvitetään myös mahdollisuuksia ostaa jokin toimiva ruokakauppaketju, mutta sopivaa ei vielä ole löytynyt. Toimintaa käynnistetään nyt greenfield -investoinneilla, joiden arvo on noin 300 miljoonaa euroa. Keskon investointisuunnitelmat kertovat vakaasta uskosta Venäjän kehitykseen ja venäläisiin kuluttajiin. Aikomus on seuraavien neljän vuoden aikana avata 10 uutta rautakauppaa, mikä tarkoittaa noin 300 5

6 VIERAANA ANNE LEPPÄLÄ-NILSSON miljoonan euron investointia. Suunnitellut Venäjä-investoinnit ruokaan ja rautaan kipuavat yhteensä 600 miljoonaan euroon. Keskosta on kasvamassa merkittävä työnantaja Venäjällä. Tällä hetkellä rautakaupoissa työskentelee vajaat 1800 työntekijää ja kun siihen lisää Intersportin väen, niin henkilöstö määrä on noin Asiat ovat tapahtuneet nopeasti, jos ajatellaan, että vähittäiskaupassa aloitimme vuonna Viime vuonna Rautakeskon Venäjän liikevaihto oli vähän yli 200 miljoonaa. Nyt kauppojen määrä on lisääntynyt ja se tulee näkymään myös liikevaihdossa. Venäjän merkitys Keskolle on iso, Leppälä-Nilsson painottaa. Kesko-konsernin yhtiöistä myös Konekeskolla on toimintaa Pietarissa, vaikkakin vielä pientä. Leppälä-Nilsson kertoo, että suunnitelmia tämänkin alueen kasvattamiseksi on kypsymässä. Riskit hallintaan Venäjällä on paljon mahdollisuuksia, mutta toimintaympäristö on vaativa. Kun sinne etabloidutaan, on tärkeää, että riskit ovat hallinnassa. Se tarkoittaa, että riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja on määritelty hallintatoimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Ns. maariskit liittyvät Anne Leppälä- Nilssonin mielestä erityisesti siihen, miten koko järjestelmä toimii, eli on olemassa tietty poliittinen vakaus ja ennustettavuus. Poliittisen tasapainon horjahtaminen voisi johtaa vaikeaan tilanteeseen. Merkittävä toimintaympäristöriski ovat myös Venäjän ennalta arvaamattomat viranomaiskäytännöt ja korruptio. Korruptio on vakava asia. Venäjän sijoitukset transparency-listauksissa ovat heikentyneet. Meillä Keskossa on nollatoleranssi korruption suhteen. Tämä on asia, jota pidämme koko ajan esillä ja siitä myös viestitään jatkuvasti. Onhan Venäjällä ihan presidentin lausumana usein todettu, että korruptiosta on päästävä eroon. Me myös taistelemme sitä vastaan, Anne Leppälä- Nilsson vakuuttaa. Viranomaiskäytäntöjen kannalta hyvänä asiana Leppälä-Nilsson näkee Venäjän liittymisen WTO:hon. Tietynlainen poliittinen sitoumus on sen jälkeen olemassa ja voidaan toimia ennalta arvattavimmilla pelisäännöillä. Hyvä hallinnointitapa ja integraation haasteet Kesko valittiin World Finance-lehden arvioinnissa Suomen ykköseksi hyvien hallinnointikäytäntöjen kehittäjänä. Tässä työssä Anne Leppälä-Nilssonilla on konsernissa keskeinen rooli. Hän on oman organisaation lisäksi ollut mukana kehittämässä Corporate Governance -itsesäätelyä eri työryhmissä Suomessa ja Pohjoismaissa. Miten nämä Keskon kiitetyt käytännöt saadaan toimimaan Venäjällä? Me teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että ne toteutuvat. Jaksan uskoa, että kun teemme sitkeästi työtä asian eteen ja huolehdimme että meillä on työssä oikeanlaisia ihmisiä ja ongelmien ilmetessä puutumme niihin välittömästi, niin meillä on hyvinkin mahdollista hallinnoida Venäjällä hyvän hallintotavan edellyttämiä asioita. Mutta se tarkoittaa, että kontrollin pitää pelata. Se on ihan välttämätöntä ja sitä pitää johtaa ja valvoa myös Suomesta käsin. Järjestelmien pitää toimia paikallisesti, mutta pelkästään paikallinen valvonta ei riitä. Yrityskauppoihin liittyvä integraatio on tärkeä vaihe liiketoiminnan johtamisessa ja samalla myös haasteellinen tehtävä. Tavoitteemme on integroida Venäjällä toimivat yksikkömme keskolaisiin hyviin käytäntöihin, toimintatapoihin ja liiketoimintamalleihin. Liiketoimintamallit toteutetaan sopeutettuna paikalliseen kysyntään ja paikallisen kuluttajan tarpeisiin. Ovathan venäläiset kuluttajat erilaisia ja heidän toiveensa ja tarpeensa ovat erilaisia. Näihin tarpeisiin kauppojemme tarjonnan tulee vastata. Leppälä-Nilssonin mukaan hyvät toimintamallit kuten keskitetty osaaminen, tehokkaat hankintaprosessit ja liiketoimintaprosessien sujuva osaamisen hyödyttävät suoraan myös asiakasta. Yhtenäisten toimintamallien käyttöönotossa on oltava tarkka ja siihen kuuluu aina valvonta. Ei saa sietää menettelyä, joka on vastoin toimintaperiaatteita. Se on ainoa tapa onnistua. Toki toimintakulttuuri, ihmiset ja toimintatavat ovat hyvin erilaiset. Muun muassa Venäjällä itsenäinen toimintamalli on vieras asia. Työntekijät odottavat selkeitä käskyjä. Keskossa integraatioon ja sisäiseen valvontaan liittyviä prosesseja seurataan jatkuvasti. Toimintamallien integroimisen lisäksi iso haaste Venäjällä on saada kauppakonseptit palvelemaan venäläisten asiakkaiden tarpeita. Haluamme, että esimerkiksi uusien Intersport-kauppojen ilme ja tarjonta ovat Intersport-konseptimme mukaisia, tietenkin ottaen huomioon paikalliset tarpeet. Tärkeää on myös saada uusia hyviä kauppapaikkoja. Siinäkin avainasemassa ovat osaaminen ja ammattitaito. Venäjällä asiakaspalvelukulttuuri on vielä nuori. Koulutusta asiakaspalveluun tarvitaan ja siihen Kesko Leppälä-Nilssonin mukaan satsaakin paljon. Keskeinen arvomme on, että ylitämme asiakkaan odotukset jokaisella kauppakäynnillä ja sen pitää toteutua myös Venäjällä. Käytännössä se merkitsee paljon koulutusta. Tuotetietämystä tarvitaan, koska asiakkaat eivät välttämättä tunne tarjottavia tuotteita. Myös yleistä palveluasennetta ja ystävällisyyttä pitää opettaa. Lähtökohtana on, että asiakas on kuningas. Siinä on työtä, sillä kulttuuri on niin erilainen. Onnistumisen eväitä Venäjällä erityisen tärkeä onnistumisen edellytys on Anne Leppälä-Nilssonin mukaan se, että tuntee hyvin sopija- ja yhteistyökumppanit ja heidän taustansa. Hyvä henkilöstö, joka on sitoutunut sekä yritykseen että sen arvoihin ja toimintamalleihin on liiketoiminnan onnistumisen kannalta keskeinen ja tärkeä asia Venäjällä. Kesko pitää säännöllisesti myös Venäjän yksiköissään koulutustilaisuuksia, joissa kerrotaan yhtiön toimintamalleista ja keskustellaan niistä. Henkilöstö lähettää meille kysymyksiä ja ehdotuksia keskusteltavista asioista etukäteen. Me Suomesta käsin käymme nämä asiat läpi paikallisten avainhenkilöiden ja ylimmän johdon kanssa ja seuraavaksi jokainen esimies on velvollinen käymään vastaavat keskustelut, ja huolehtimaan että toimintamallit leviävät organisaatioon. Olen itsekin aktiivisesti osallistunut compliance-tilaisuuksiin. Nämä arvoprosessit vievät aikaa ja vaativat työtä, mutta työ pitää tehdä. Sitäkin kautta luodaan perustaa pitkäjänteiselle onnistumiselle liiketoiminnassa. H 6

7 THE ARBITRATION INSTITUTE OF THE CENTRAL CHAMBER OF COMMERCE OF FINLAND Administers international and domestic cases under its Rules and Rules for Expedited Arbitration Appoints arbitrators Appoints conciliators The Arbitration Institute of the Central Chamber of Commerce of Finland P.O. Box 1000, FI Helsinki, Finland Aleksanterinkatu 17, World Trade Center Helsinki Tel

8 Asiantuntija tutuksi Kotikenttänä Uralin alue Teksti Virpi Suoninen Kuva SVKK Sverdlovskin alue on noussut yhdeksi kiinnostavimmista Venäjän alueista suomalaisyritysten näkökulmasta. Jekaterinburgissa, Sverdlovskin alueen pääkaupungissa sijaitsee SVKK:n uusin toimipiste. Seuraavaksi esittäytyy aluejohtaja Ljudmila Safina, jonka varmalla otteella toimistomme Uralin sydämeen on pystytetty. Uralin teollisuuskaupungit ovat Ljudmilan kotikenttiä. Ljudmila on opiskellut Ufassa Bashkiriassa öljyalan yliopistossa. Opintojen jälkeen matka jatkui Jamalin niemimaan valtaville kaasu- ja öljykentille. Siperian ankarien olosuhteiden jälkeen työura kääntyi toisenlaiseen suuntaan. Ufaan perustettiin ensimmäisen messukeskus, jossa Ljudmila oli mukana eri alojen messujen ja näyttelyiden järjestämisessä. Suomi vei mukanaan kun Ufassa järjestettiin Suomalainen bisnesfoorumi ja näyttely. Ljudmila järjesti Finpron kanssa vastaavia tapahtumia suomalaisyrityksille pitkin Venäjää 15 vuoden ajan. Kuusi vuotta sitten Ljudmila sai mahdollisuuden lähteä perustamaan SVKK:n toimistoa Jekaterinburgiin. Ilahduin kovasti, kun Mirja Tiri soitti ja kertoi tilaisuudesta. Projektin aloittaminen lähes nollasta ja toiminnan saaminen tasapainoon oli erittäin mielenkiintoista, Ljudmila kertoo. Aiempien työtehtävien kautta saadut kontaktit auttoivat työssä alkuun, ja sekä hallinto että paikalliset yritykset tukivat ponnisteluja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistamiseksi alueella. Toimiston perustamisessa Venäjälle on omat kommervenkkinsä. Teknisten ongelmien ratkaisuun kului aluksi kolme kuukautta. Samalla Ljudmila etsi projektipäällikköä. Luin satoja hakemuksia ja haastattelin kymmeniä kandidaatteja. Kun puhuin Jelena Kozevnikovan kanssa, ymmärsin heti, että juuri häntä toimistomme tarvitsee. Jelena mietti päätöstään pari viikkoa ja päätyi onneksi SVKK:n projektipäälliköksi. Hänellä on verraton kyky saada tapaamisia järjestettyä sellaisten yritysten kanssa, joihin suomalaisyritysten olisi omin avuin lähes mahdotonta saada kontaktia, Ljudmila kiittelee. Minun tehtäväkseni on jäänyt saada Suomi näkymään Sverdlovin alueella. 8

9 Jotain on tapahtunut sillä, kuuden vuoden aikana suomalaisyritysten toimipisteiden ja edustajien määrä on kasvanut viidestä viiteenkymmeneen. SVKK:n päätehtävä Jekaterinburgissa on luoda kontakteja suomalaisten ja venäläisten yritysten välille. Kontakteja, jotka johtavat tuloksiin. Ljudmila ja Jelena järjestävät yksin ja yhdessä muiden toimistojen kanssa vienninedistämismatkoja, kansainvälistymishankkeita ja tarjoavat tietoa alueesta. Sopivat keinot riippuvat yrityksestä ja sen tavoitteista, halutaanko esimerkiksi löytää jälleenmyyjä tai perustaa edustusto. Tutkimme tarkkaan yrityksen profiilin ja voimme suositella miten kyseisen yrityksen kannattaa Sverdlovskin aluetta lähestyä, sanoo Ljudmila, yhdelle yritykselle voi riittää osallistuminen yleisluontoiseen tapahtumaan kun taas toiseen tavoitteeseen sopii markkinaselvitys tai yrityskohtainen matka. Kuten minkä tahansa uuden markkinaalueen valloituksessa, tärkeintä on arvioida ensin omat voimavarat ja sitten markkinat oman tuotteen tai mahdollisen investoinnin näkökulmasta. Jekaterinburgin toimistosta saa käytännön apua esimerkiksi kuljetusten tai tulkin järjestämisessä. Kirjanpitäjä Jekaterina Pankratova auttaa kirjanpidon ja juridiikan kysymyksissä, kuten yrityksen rekisteröinnissä. Jekaterinburgilaisten toimintasäde ulottuu pitkälle Sverdlovskin alueen rajojen yli. Toimipiste on osallistunut tapahtumien järjestämiseen kotikenttien ulkopuolella lännessä Kazanissa, idässä Novosibirskissä ja syvällä Etelä-Venäjällä Donin Rostovissa, Sotšissa ja Krasnodarissa. Joulukuuksi Ljudmila joukkoineen valmistelee matkaa eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubbin johdolla Ufaan ja Tšeljabinskiin. Ensi vuoden kalenterissa on matkat ainakin Kazaniin, Permiin ja kotikentälle Jekaterinburgiin. Ljudmilan mukaan suomalaiset yritykset ovat venäläisiä aktiivisempia ja ymmärtävät uusille markkina-alueille menon tarpeellisuuden. Olen huomannut, että suomalaiset kiinnittävät paljon huomiota yksityiskohtiin, joista sitten muodostuu kokonaisuus. Näin syntyy laatua niin työssä kuin muussakin elämässä. Venäjällä kukaan ei kiinnitä huomiota yksityiskohtiin, Ljudmila vertailee. Jekaterinburgin toimisto järjestää myös venäläisyritysten ja päättäjien matkoja Suomeen. Venäläisyritykset tietävät Suomesta vähän ja vielä vähemmän markkinoistamme. Näytämme heille oikean Suomen, innovatiivisen, kehittyneen korkean elintason maan, sanoo Ljudmila. Sverdlovin alueen vahvoja aloja ovat metallurgia, koneenrakennus, metsäteollisuus, rakentaminen, logistiikka ja vähittäiskauppa. Ljudmila arvioi, että Jekaterinburg on Moskovan ja Pietarin jälkeen Venäjän kehittynein kaupunki. Kotikaupunkiaan saa kehua. Ei varmasti ole sattumaa, että esimerkiksi Stockmann avasi kolmannen tavaratalonsa juuri Jekaterinburgiin. Alueella on paljon ulkomaalaisia yrityksiä ja kaikki mahdollisuudet tuottavaan liiketoimintaan. H 9

10 Suomen ja venäjän välinen kauppa Venäjän-kaupan Barometri syksy 2011 SVKK:n Venäjän kaupan barometri julkistettiin 9. marraskuuta. Venäjän-kaupan parissa toimivien yritysten tunnelmat ovat nyt maltilliset. Kolmannes yrityksistä kertoi Venäjänä viennin ja liiketoiminnan kasvusta ja vajaa puolella vastaajista ne pysyivät ennallaan. Lähitulevaisuudessa puolet yrityksistä odottaa Venäjän viennin ja liiketoiminnan hienoista kasvua ja reilu kolmannes arvioi niiden pysyvän ennallaan. Investointeja suunnittelee kolmannes yrityksistä. Yleinen talouden epävarmuus heijastuu syksyn barometrivastauksissa. Erityisesti pienet yrityksillä ja palvelualoilla epävarmuus nousi merkittäväksi haittatekijäksi. Miten viimeiset kuusi kuukautta ovat menneet? Vienti kasvoi voimakkaasti 10 prosentilla vastanneista, mikä on aikaisempaa hieman enemmän. Sen sijaa kohtalaista kasvua oli vähäisemmin, kun vienti pysyi ennallaan aikaisempaa useammalla yrityksellä ja supistumista tapahtui muutamalla yrityksellä. Saldo on kuitenkin positiivinen eli vienti kasvoi yli kolmanneksella enemmän kuin supistui. Vahvimmin pärjäsivät teollisuusyritykset kun taas palvelualoilla oli eniten supistumista. Eniten ja aikaisempaa enemmän vienti oli kasvanut suurissa yrityksissä kun taas pienissä yrityksissä viennin kasvu heikkeni. Suurimmista haasteista tullaus ja byrokratia vaivasivat eniten, mutta talouden epävakaisuus nousi jälleen merkittäväksi haittatekijäksi. Suomalaiset yritysten tuonti Venäjältä on pääsääntöisesti konepaja- ja metallituotteita, teollisuuden raaka-aineita ja liike-elämän palveluita. 17 % vastanneista kertoi tuontinsa kasvaneen, enemmistöllä (68 %) tuonti on pysynyt samana kuin aikaisemmin. Suomalaisyrityksistä 10 prosentilla liiketoiminta Venäjällä kasvoi voimakkaasti ja 38 % kertoi liiketoiminnan kasvaneen jonkin verran. Vastaajista 37 prosentilla liiketoiminta pysyi aikaisemmalla tasolla ja 13 % raportoi supistumisesta, mikä on 9 % enemmän kuin keväällä. Suurilla yrityksillä liiketoiminta kasvoi eniten kun taas pienistä yrityksistä enemmistöllä liiketoiminta pysyi entisellään. Talouden epävakaisuus kohosi kevään lukemista huomattavaksi haitaksi, kun taas tullaus, byrokratia ja muut ongelmat vähenivät suhteessa aikaisempaan. Odotukset seuraavan kuuden kuukauden ajalle? Odotukset ovat maltilliset, vajaa puolet yrityksistä odottaa hienoista kasvua ja reilu kolmannes arvioi viennin Venäjälle ja liiketoiminnan Venäjällä pysyvän nykyisellä tasollaan seuraavien kuu- den kuukauden aikana. 10 % odottaa voimakasta kasvua ja 10 % supistumista. 7 % vastaajista odottaa vientinsä kasvavan paljon ja 48 % odottaa jonkinmoista kasvua. 35 % uskoo viennin pysyvän nykyisellä tasolla ja 10 % arvelee vientinsä supistuvan. Kaupan yrityksissä odotukset ovat vahvimmat (63 % odottaa kasvua), vaikka enemmistö teollisuus- ja palvelualan yrityksistäkin suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti. Yrityksen koolla ei ole merkitystä. Tuonnin merkittävää kasvuun ei uskota, sillä 57 % vastaajista suunnittelee pitävänsä tuonnin nykyisellä tasolla; 4 % aikoo kasvattaa sitä vahvasti ja 23 % jonkin verran. Liiketoiminnassa Venäjällä on verraten suurta hajontaa: 13 % vastaajayrityksistä uskoo liiketoimintansa kasvavan vahvasti, toimialasta riippumatta. Pienet yritykset uskovat eniten vahvaan kasvuun. Maltillista kasvua odottaa 41 %, joista enemmistä kaupan alalta ja 36% uskoo liiketoimintansa pysyvän nykyisellään. 9 % epäilee liiketoimintansa supistuvan, myös erityisesti kaupan alalla. Toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta suurin osa vastaajista uskoo Venäjän talouden joko kasvavan jonkin verran (40 %) tai pysyvän ennallaan (44 %). Supistumista arvioi 7 % ja vahvaa kasvua 3 %. Investoinnit Venäjälle Uus- ja lisäinvestointeja Venäjälle on tehnyt reilu viidennes vastaajista ja kolmannes suunnittelee tulevia investointeja. 24 % vastaajista kertoi tehneensä uus- tai lisäinvestointeja Venäjälle, 15 % tytäryritykseen ja 4 % tuotantolaitokseen. Yhteisyritysten määrä pysyi 3 %:ssa myymälään satsasi 2 % ja muita investointeja harjoitti 9 % vastaajista. Seuraavien 6 kuukauden aikana investointeja suunnitelee 28 % yrityksistä; 17 % harkitsee tytäryhtiöihinsä sijoittamista ja 4 % tuotantolaitokseen. Myymälään sijoittaa 2 %, yhteisyrityksiin 5 % vastaajista ja 9 % muuhun toimintaan. Kysyttäessä yrityksiltä toimintojen lisäämisestä tai vähentämisestä Venäjän-kaupan osalta, saatiin vastaukseksi, että 73 % aikoo lisätä panostuksia, 26 % jatkaa nykyisellään ja 1 % supistaa. Satsauksia tehdään erityisesti myyntiin ja markkinointiin, henkilöstön palkkaamiseen usein Venäjällä ja koulutukseen sekä jakelu- ja yhteistyökumppaniverkoston laajentamiseen Venäjällä. Lisätietoja Toimitusjohtaja Mirja Tiri, puh

11 TULLIUUTISIA Lue uusimmat tulliuutiset nettisivuiltamme Tulliliitolle komissio EU:n malliin R Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto muuttuu vuoden 2012 alusta yhtenäiseksi talousalueeksi. Talousalueen ylikansallinen hallintoelin komissio jakaantuu kahteen portaaseen: neuvostoon ja johtokuntaan. Komission neuvoston äänivalta on jakaantumassa seuraavasti: Venäjä 57 prosenttia, Valko-Venäjä ja Kazakstan molemmat 21,5 prosenttia. Neuvoston puheenjohtajuus on kiertävä. Komission jäseniksi kaavaillaan jäsenmaiden varapääministereitä. Komission johtokunnan puheenjohtajaksi kaavailtiin loppusyksystä Venäjän nykyistä teollisuus- ja kauppaministeriä Viktor Hristenkoa. Johtokunnasta tulee pysyvä toimeenpaneva elin. Johtokunnan kymmenestä jäsenestä on julkisuudessa käytetty nimityksiä ministeri tai komissaari. Vedomosti/EL/ Venäjä helpotti lääkkeiden tuontilisensointia Tulliliitto käsitteli useita tuotemääräyksiä R Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliiton komission käsitteli syksyn aikana seitsemää eri tuoteryhmää koskevia teknisiä reglamentteja eli teknisiä määräyksiä. Kyseessä ovat autojen ja lentokoneiden polttoaineita, viljan turvallisuutta, koneiden ja laitteiden turvallisuutta, räjähdysalttiissa ympäristöissä käytettäviä koneita ja laitteita, teiden turvallisuutta, hissien turvallisuutta sekä mahdollisesti myös elintarviketurvallisuutta käsittelevät tekniset määräykset. Tulliliiton komission käsittelyyn ovat tulossa hieman myöhemmin huonekalujen turvallisuutta, teknisten välineiden sähkömagneettista yhteensopivuutta, elintarvikkeiden merkitsemistä, henkilökohtaiseen suojautumiseen tarvittavia välineitä sekä raideliikennevälineiden turvallisuutta koskevat tekniset määräykset. Tulliliitto on hyväksynyt aiemmin yhdeksän teknistä reglamenttia. Ne käsittelevät matalajännitelaitteiden turvallisuutta, lapsille ja nuorille tarkoitettujen tuotteiden turvallisuutta, pakkausturvallisuutta, lelujen turvallisuutta, pyroteknisiä tuotteita, kosmetiikkatuotteita sekä rautatieliikennettä. Viimeisintä koskee kolme eri teknistä reglamenttia. Teknisissä reglamnteissa eli teknisissä määräyksissä on kerrottu kaikki vaatimukset, jotka ovat edellytyksenä tavaroiden ja palveluiden liikkeellelaskulle. Tekniset reglamentit ovat lainvoimaisia ja ne ovat pakollisia kaikille markkinoiden toimijoille, joten valmistajien ja tavarantoimittajien on syytä tutustua määräyksiin hyvissä ajoin. TKS/EL/ Lentomatkustajien euron tullivapaus voimaan R Lentomatkustajat voivat tuoda Venäjän tulliliiton alueelle tavaroita tullimaksutta euron arvosta henkilökohtaiseen käyttöön. Päätös allekirjoitettiin Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin hallitusten välillä Euraasian talousyhteisön kokouksessa lokakuussa. Aikaisemmin tullittoman tuonnin yläraja lentoliikenteessä oli muista liikennemuodoista tuttu euroa. Vesti.ru/EL/ R Venäjä on helpottanut lääkkeiden tuontia lokakuun alusta alkaen: tavarantoimittajien ei tarvitse hankkia enää Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön lisenssiä. Venäjän tulliliiton komissio päätti lääkeaineiden ja -ainesosien tuontimääräysten muutoksista elokuussa. Päätös koskee yrityksiä, ulkomaisia organisaatioita, lääkevalmistajia sekä yksityishenkilöitä, jotka tuovat lääkkeitä henkilökohtaiseen käyttöönsä. Uusi käytäntö ei koske narkoottisia ja psykoaktiivisia aineita eikä niiden esiasteita. Venäjän maatalouden tarkastusviranomainen Rosselhoznadzor ilmoitti, että tuontilisensointi poistuu myös eläinlääkinnässä käytettäviltä lääkeaineilta. Vedomosti, Rosselhoznadzor/EL/

12 Suomen ja venäjän välinen kauppa Barona panostaa Venäjään Teksti Virpi Suoninen Kuvat Barona ja Shutterstock Tuomas Mikkonen Barona on ottanut rohkean loikan Venäjän markkinoille. Baronan henkilöstöpalveluiden liiketoimintajohtaja Tuomas Mikkonen kertoo, että odotukset Venäjän markkinoilta ovat kovat. Myynnin odotetaan jo tänä vuonna kasvavan kotimaata nopeammin. Halusimme aluksi vakiinnuttaa palvelumme Venäjällä ja päästä potentiaalisten asiakkaiden tietoisuuteen. Tämän vuoden alusta Venäjän markkinoille on lisätty panostusta ja nyt on aika korjata hyvien pohjatöiden satoa, sanoo Mikkonen. Venäjän toiminnot alkoivat vuonna 2007, kun Barona perusti tytäryhtiön Pietariin. Alusta lähtien oli selvää, että tytäryrityksellä on paikallinen johtaja ja henkilöstö. Mikkonen ja myyntijohtaja Jarkko Rinne ovat toiminnan tukena ja vievät Suomesta parhaat käytännöt ja työkalut paikalliseen käyttöön. Ennen toiminnan käynnistymistä puoli vuotta meni lisenssin hakemiseen, sillä kansainvälisen työvoiman rekrytointi on Venäjällä luvanvaraista toimintaa. Sitten tulikin taantuma. Pari vuotta vietettiin hiljaiseloa, mutta toiminta on kasvanut vakaasti ja uutta henkilökuntaa on rekrytoitu koko ajan. Aluksi Pietariin palkattiin viisi työntekijää, mutta vaisummasta kaudesta huolimatta henkilökunta on kasvanut tähän mennessä kolmeentoista. Palkansaajia Venäjällä tulee tänä vuonna olemaan Suomessa palkansaajia tulee olemaan yli tänä vuonna. Työntekijöiden vaihtuvuus on Venäjällä viime vuosina ollut vilkasta. Baronalla henkilöstön sitouttamisessa on onnistuttu. On ollut ilo huomata Pietarin toimistolla käydessä miten hyvä ilmapiiri siellä on, Rinne kertoo. Työntekijät ovat olleet pysyväisiä ja perustamisvaiheessa palkattuja konsultteja on palveluksessa edelleen. Mikkonen uskoo, että hyvä ilmapiirin ja henkilöstön pysyvyyden yksi salaisuus on onnistuminen paikallisten toimitusjohtajan valinnassa. Toimitusjohtajan rooli on venäläisissä yrityksissä huomattavan suuri, jo toimivaltuuksien puolesta ja Barona OOO:n löydettiin hyvä tyyppi. Suomalaisilla työnantajilla on venäläisten työntekijöiden keskuudessa hyvä maine. Rinne uskoo, että työntekijöiden pysyvyyteen on vaikuttanut heidän osallistumis- ja vaikutusmahdollisuutensa omaan työhön ja koko konsernin toimintaan. Palkkausjärjestelmät on esimerkiksi laadittu yhdessä työntekijöiden kanssa. Työntekijät arvostavat varmasti myös koulutusta ja osallistumista koko konsernin yhteisiin tapahtumiin Suomessa, pohtii Rinne. Yksi motivaattori kansainvälistymiseen on Baronan kehittämien nykyaikaisten Jarkko Rinne työkalujen vienti uusille markkinoille. Varsinkin mobiiliratkaisut ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi kansainvälisissä rekrytoinneissa. Venäjän toimintojen käynnistämisvaiheessa voidaan henkilöstön valintaa tehdä Suomesta käsin. Työnantaja voi valita sähköisten ja videohakemusten perusteella parhaat kandidaatit, joita matkustaa haastattelemaan paikan päälle. Venäjällä nämä työkalut ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi pitkien välimatkojen takia. Palvelut ovat saaneet positiivista palautetta kotimaassa, mutta Venäjällä suhtautuminen on ehkä vielä innostuneempaa, iloitsee Mikkonen. Infrastruktuuri rajoittaa paikoin uusimpien teknisten ratkaisujen käyttöä. Olimme asentamassa eräälle asiakkaalle myynnin seurantatyökalua. Olisi tarvittu tietokoneet ja internet-yhteydet, mutta niitä ei asiakkaan toimipisteistä löytynyt, Rinne 12

13 kertoo. Monesti käy myös niin, että Venäjällä loikataan yhden kehitysvaiheen yli. Samaisen asiakasyrityksen toimitusjohtaja totesi tilanteeseen, että eipä haittaa, hankimme suoraan älypuhelimet ja mobiilit internetyhteydet. Suorarekrytointeja on tähän asti tehty Venäjällä henkilöstövuokrausta enemmän. Henkilöstövuokraus on kuitenkin nousussa, sillä talouden epävarmuus saa etsimään joustavia ratkaisuja. Työvoiman vuokraus on venäläisille vielä outo laji, eikä vuokrahenkilökuntaa juuri käytetä. Perinteisesti kaikki henkilökunta ja toiminnot on haluttu pitää omassa yrityksessä. Perinteiden lisäksi, kuten monella muullakin kehittyvällä alalla, lainsäädäntö laahaa hieman jäljessä ja jarruttaa toimintaa. Venäläisten työnantajien suurimmat ennakkoluulot henkilöstövuokrausta kohtaan liittyvät juuri lainsäädäntöön ja pelkoon ennakoimattomista muutoksista, jotka voisivat hankaloittaa vuokratyövoimaa käyttävän työnantajan asemaa. Baronan tytäryhtiö kuuluu Venäjän henkilöstöpalvelualan liittoon ja pysyy hyvin kärryillä kaavailluista lakimuutoksista. Mikkonen kertoo, että lainsäädäntöön ollaan tekemässä täsmennyksiä. Asia tosin uutisoitiin niin, että henkilöstövuokraus oltaisiin kieltämässä kokonaan. Alan asiantuntijoiden mukaan lakia ollaan kuitenkin nimenomaan täsmentämässä, mikä helpottaisi toimintaa alalla, Mikkonen sanoo. Mikkonen ja Rinne osallistuivat SVKK:n Viennin aloitus-ohjelmaan keväällä Ohjelma on tarkoitettu Venäjän-vientiä aloitteleville yrityksille tai henkilöille, joille Venäjä on uusi markkina-alue. Voisi kysyä miksi lähdimme Viennin aloitus-ohjelmaan, vaikka meillä oli jo toimintaa Pietarissa, Rinne naurahtaa. Mikkosella ja Rinteellä ei juuri ollut aikaisempaa Venäjä-kokemusta, joten sekä Viennin aloituksen peruskoulutuspaketti Venäjästä että kontaktimatka Pietariin osoittautuivat varsin hyödyllisiksi. Kontaktimatkan tapaamiset Pietarissa johtivat merkittävään liiketoimintaan. Mikkonen pitää myös tärkeänä verkostoitumista muiden Venäjään suuntaan katsovien yritysten kanssa ja kulttuurintuntemuksen lisääntymistä. Mikkonen sanoo oppineensa käytännön liiketoiminnan kannalta kaksi merkittävää kulttuurieroa. Hierarkia venäläisessä yrityksessä on suurempi, eivätkä työntekijät automaattisesti kerro mielipiteitään, vaikka ehdotuksemme olisivat käyttökelvottomia Venäjällä. Toinen seikka liittyy käyttäytymiseen asiakastapaamisissa, täytyy tietää ketä kätellään ja millainen katsekontakti voi venäläisestä asiakkaasta vaikuttaa hyökkäävältä, Mikkonen kuvailee. Mikkonen ja Rinne eivät ole kokeneet, että Venäjällä olisi tällä hetkellä vaikea löytää työvoimaa. Joillain aloilla henkilökuntaa saa jopa helpommin kuin Suomessa, arvioi Rinne. Venäjällä on enää turha odottaa puoli-ilmaista työvoimaa, varsinkaan asiantuntijoiden ja myyntihenkilöstön kohdalla. Vaikka koko maan keskipalkka on edelleen noin 500 euroa kuukaudessa, toimialasta ja alueesta riippuen hyvien asiantuntijoiden palkkataso kohoaa kotimaata korkeammalle. Vuoden 2008 taantuma taltutti hurjimman palkkojen kasvun, mutta positiivisemmat odotukset ovat taas saaneet palkkakehityksen suunnan nousuun. Oikein mitoitettu palkkataso on Venäjällä toimivan yrityksen parhaita lääkkeitä työvoiman vilkkaaseen vaihtuvuuteen. Tulevaisuudessa Venäjällä toimivien yritysten työvoiman saatavuutta vaikeuttaa väestön ikärakenne. Ikäpyramidi on vinksallaan vielä voimakkaammin kuin Suomessa. Parhailla osaajilla on myös kiinnostusta lähteä ulkomaille töihin. Venäjälle Baronaa houkuttelivat myös suomalaiset asiakkaat. Pietari oli tuttu, lähellä ja pullollaan suomalaisyrityksiä, joten sieltä oli helppo aloittaa. Tällä hetkellä asiakunnassa kaikenkokoisia yrityksiä, joista noin % on kansainvälisiä ja loput venäläisiä. Asiakkaita on laajasti eri toimialoilta ja Barona onkin saanut kiitosta siitä, että pystyy palvelemaan liiketoiminnan tarpeita laajasti. Piakkoin suunnitelmissa on laajentuminen Venäjän liike-elämän keskipisteeseen Moskovaan. Eivätkä henkilöstöpalveluiden markkinat Venäjällä siihen toki lopu, jos intoa riittää, matkaa voi jatkaa aina Vladivostokiin asti. H 13

14 LAKIUUTISIA Lue uusimmat lakiuutiset nettisivuiltamme Hyväksytyt lait ja määräykset Venäjä siirtyi 1.9 uusiin aikavyöhykkeisiin E Venäjän 11-aikavyöhykettä kaventuivat yhdeksään alkaen. Aikavyöhykkeet ovat suhteessa Moskovan aikaan (MSK). Ensimmäinen aikavyöhyke on Kaliningradissa käytössä oleva MSK-1. Viimeisellä aikavyöhykkeellä Kaukoidässä Tšukotkan autonomisessa aluepiirissä ollaan 8 tuntia Moskovan aikaa edellä. Aikaa rukattiin Venäjällä syksyllä muutenkin, sillä kelloja ei enää siirretty lokakuussa taaksepäin talviaikaan. Venäjä jäi siis kesäaikaan ja aikaero Suomen ja Venäjän välillä kasvoi tunnilla. Pietarin ja Moskovan aikaero Suomeen on nyt kaksi tuntia. /MM,VS/ Hyväksytyt lait julkaistaan virallisesti myös internetissä E Venäjän federaation hyväksytyt lait julkaistaan jatkossa painettujen lehtien lisäksi myös uudessa internet-portaalissa Lait on tähän mennessä julkaistu Rossijskaja Gazeta-lehdessä, liittokokouksen Parlamentskaja Gazeta-lehdessä ja Venäjän lakikokoelma-julkaisuissa. Rossijskaja Gazeta julkaisee lait myös verkkosivuillaan. Uudessa internet-portaalissa julkaistaan kaikki federaation lait, liittoneuvoston ja duuman päätökset sekä presidentin määräykset ja ukaasit. Muiden säädösten julkaisusta, esimerkiksi alueiden ja kuntien säädösten, määrää presidentti. /RG/VS/ Lainsäädäntöä suunnitteilla Määräaikaistilien nostoihin rajoituksia E Venäjän duumassa on käsittelyssä lakiluonnos, joka rajoittaisi varojen nostoa määräaikaistileiltä. Pankit pyrkivät suojaamaan tileillä olevia varoja paniikkitilanteissa, joissa väestö nostaa yhtäkkiä varansa pois pankista. Näin kävi viimeksi vuonna Lakiluonnoksen mukaan määräaikaistileille talletettuja varoja ei saisi nostaa ennenaikaisesti muutoin kuin äärimmäisissä perhetilanteissa. Lakiluonnoksen mukaan rahoja ei voisi nostaa määräaikaistililtä myöskään sinä päivänä kuin asiakas haluaa vaan 7 14 päivän odotusaikana. Odotusajalla pyritään paniikkitilanteissa tilanteen rahoittamiseen. Suuri osa määräaikaistilien käyttäjistä suosii 6 12 kuukauden säästöjä ja odottaa rauhassa määräajan umpeutumista. Määräaikaistilien käyttö perustuu säästöille maksettuun korkeampaan korkoon. Tavallisten käyttötilien korko vaihtelee 0,5 2 % tasolla eli huomattavasti alle inflaatiokehityksen. Käyttötililtä varat on nostettavissa heti. Jos lakiluonnos hyväksytään, se merkitsee vastaavia muutoksia myös Venäjän siviilikoodeksiin. Nykyisen siviilikoodeksin mukaan pankilla ei ole oikeutta estää kansalaisia nostamaan varojaan pankista. /DP/MM, Suuriin käteisostoihin ehkä rajoituksia E Venäjän talouskehitysministeriö miettii keinoja, jolla harmaata taloutta kitketään. Elokuun lopussa julkisuuteen tulleeseen kohu-uutiseen, jossa suuria käteisostoja tekevien olisi todistettava rahojen alkuperä, ei toteuteta sellaisenaan, toteaa talouskehitysministeriön innovaatio- ja yrityshallinto-osaston johtaja Ivan Oskolkov. On todennäköisempää, että käteisostoille asetetaan esimerkiksi yläraja, jota suuremmat summat on maksettava pankkijärjestelmän kautta. Muun muassa Sberbank on tehnyt ministeriölle useita ehdotuksia, joilla voidaan vaikeuttaa harmaan rahan käyttöä. Uudistus joka tapauksessa vaatii aikaa, koska Venäjällä luottokortin käyttö ei ole kaikille itsestään selvää, yksityishenkilöiden laskutuksesta puhumattakaan. Samaan aikaan myös harmaan rahan käyttäjät miettivät uusia keinoja kiertää määräyksiä. /MER/MM, Julkisvallan ja yksityisten yhteiset hankkeet sujumaan lainsäädännöllä E Venäjä voi saada oman lain säätelemään julkishallinnon ja yksityisten yritysten välisiä yhteisiä hankkeita. RBK-daily lehti kirjoittaa verkkosivuillaan, että asiantuntijoiden mukaan tämänhetkinen lainsäädäntö on huonompaa kuin Zambiassa. Pääministeri Putin määräsi ministeriöt selvittämään miten lainsäädäntöä on kehitettävä, jotta Venäjän alueilla toteuttaviin infrastruktuurihankkeisiin saataisiin investoijia. Tällä hetkellä investoijat karttavat pitkäikäisiä projekteja julkishallinnon kanssa, koska ns. Public Private Partnership (elinkaarimalli) -mekanismille ei löydy selkeitä sääntöjä Venäjän federatiivisesta tai alueellisesta lainsäädännöstä. /RBC/VS/ Maankäyttöön kaavaillaan rakentajia helpottavia muutoksia E Talouskehitysministeriö ehdottaa merkittäviä muutoksia maankäyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Tavoitteena on helpottaa rakennuslupien saamista ja investointiprojektien toteutusta käytännössä. Tällä hetkellä maat jaetaan seitsemään luokkaan niiden käyttötarkoituksen mukaan. Ministeriön esityksen mukaan käyttöön jäisi vain kolme erityistä kategoriaa: luonnonsuojelualueet, metsämaat ja Kuva Shutterstock 14

15 vesialueet. Kaikki näiden kolmen kategorian ulkopuolelle jäävät alueet luokitellaan käyttötarkoituksen perusteella alueen maankäyttösuunnitelman mukaan. Jokaisella alueella pitäisi olla oma maankäyttö- ja rakennussuunnitelma vuoden loppuun mennessä. Talouskehitysministeriön kiinteistöosaston johtaja Andrei Ivankinin mukaan lakimuutokset helpottaisivat erityisesti yritysten elämää. Rakennusluvan saamiseksi ei enää tarvittaisi sekä federaatiotason että aluetason hyväksyntää, vaan jatkossa riittäisi sen kunnan tai aluehallinnon hyväksyntä riippuen siitä kenen hallussa maa-alue on. Lakiesitys on hallituksen tarkasteltavana ja duuman käsittelyyn se viedään mahdollisesti vielä syyskaudella. / RG, Vedomosti/VS/ Presidentti haluaa korkean teknologian yritysten vakuutusmaksut alemmas E Presidentti Medvedev haluaa alentaa korkean teknologian yritysten asiantuntijoiden palkkojen sivukuluja. Presidentti määräsi hallituksen valmistelemaan lakimuutoksen, jolla vakuutusmaksuja alennettaisiin hyväpalkkaisille asiantuntijoille korkeanteknologian yrityksissä. Ensi vuoden alusta vakuutusmaksuprosentti alenee 34 %:sta 30 %:iin. Samalla yli ruplan (noin euroa) vuosipalkasta aletaan maksaa 10 % vakuutusmaksuja (aiemmin 0 %). Medvedevin mukaan yrityksissä, joissa palkkataso on korkea, vakuutusmaksujen alennus ei käytännössä alenna palkan sivukuluja ja siksi yritykset tarvitsevat lisähelpotuksia. /Vedomosti/VS/27.10/2011 Juristin palsta Juristi Petri Kekki / SVKK Helsinki Työntekijän komennus Venäjälle Yrityksemme on lähettämässä työntekijää yhden vuoden komennukselle Moskovaan alkaen. Komennustyöntekijällämme säilyy työsuhde yritykseem- E me koko komennuksen ajan. Työntekijämme solmii paikallisen sopimuksen venäläisen tytäryhtiömme OOO:n kanssa. OOO maksaa 70 % palkasta ja Oy 30 %. Suomessa oleskelua on enintään 72 päivää koko komennuksen aikana. Työntekijämme kuuluu komennuksen ajan Suomen sosiaaliturvaan. Kysymyksemme kuuluu: miten tätä järjestelyä on arvioitava juridisesti ja miten toimitaan niin, että sekä Suomen että Venäjän lainsäädäntöä järjestelyssä ei rikota? Oy voi lopettaa ennakonpidätyksen toimittamisen (lukuunottamatta minimipidätystä 2,01 %/2011) palkasta komennuksen alkaessa, jos on varmaa, että kuuden E kuukauden sääntö soveltuu. NT2-lomake on annettava suomalaiselle verottajalle. Oy pidättää työntekijän osuudet TyEL- ja Tyva-maksuista ja tilittää maksut yhdessä työnantajaosuuden kanssa vakuutusyhtiölle Suomessa. OOO:n tehtävänä on toimittaa ennakonpidätys maksamastaan palkasta. Työntekijä antaa toukokuussa 2012 Suomeen veroilmoituksen ja vaatii kuuden kuukauden säännön soveltamista ulkomaantyön palkkaan lomakkeella 16. Jos kuuden kuukauden sääntö soveltuu, Suomi ei verota tätä palkkaa. Työntekijä antaa veroilmoituksen Venäjälle huhtikuussa 2012 ja ilmoittaa Oy:ltä saadun palkkatulon. Verot Oy:n palkasta maksetaan Venäjälle viimeistään Lopullinen vero Venäjällä on 30 % vuonna 2011 ja 13% vuonna Mitään sosiaalivakuutusmaksuja Venäjälle ei makseta tässä tilanteessa. (Mikäli kyseessä olisi asiantuntijastatuksella lähetettävä työntekijä tämä pääsisi heti 13% verotuksen piiriin). 15

16 LAKIUUTISIA Siirtohinnoittelu Venäjällä muuttuu vuoden alussa Uusi laki siirtohinnoittelusta hyväksyttiin Venäjällä vihdoin usean vuoden valmistelun jälkeen ja se astuu voimaan ensi vuoden alussa. Heti vuodenvaihteen jälkeen on odotettavissa lisää muutoksia ja täsmennyksiä, sillä syksyn aikana lakiin on valmisteltu lukuisia muutosehdotuksia. Lakiin on otettu mallia OECD:n siirtohinnoittelusäännöistä, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Esimerkiksi siirtohinnoittelumenetelmät ovat samoja (markkinahintavertailu-, jälleenmyyntihinta-, kustannusvoittolisä-, liiketoimintanettomarginaali-, ja voitonjakomenetelmä), mutta Venäjällä markkinahintavertailumenetelmä on ensisijainen eli yritys ei voi täysin vapaasti valita soveltamaansa hinnoittelumenetelmää. Alla johtaja Veijo Seppänen KPMG Oy:stä vastaa muutamiin siirtohinnoittelun muutoksia Venäjällä koskeviin kysymyksiin. Miten uusi laki eroaa aiemmin voimassa olleista siirtohinnoittelusäännöistä? Verokoodeksin siirtohinnoittelua koskeva artikla 40 oli hyvin suppea. Siirtohinnoittelun dokumentaatiovaatimusta, niin kuin sen ymmärrämme OECD:n mallisopimuksen valossa, ei ollut. Lähipiirisäännöt olivat hyvin väljät, nyt ne ovat tiukat. Mitkä ovat suurimmat erot verrattuna Suomen siirtohinnoittelusäädöksiin? Laki on laki ja toimeenpanoa varten tarvitaan vielä ohjeita finanssiministeriöltä. Laki näyttäisi ohjaavan tiettyjen siirtohinnoittelumenetelmien käyttöön tietyissä tilanteissa eli vapautta valita menetelmä on rajoitettu. Dokumentaation laatimisajat ovat tiukemmat ja esittämisajat lyhyemmät verottajan vaatiessa selvityksiä. Sanktiot näyttävät olevan osin lievemmät kuin Suomessa. Venäjällä suuret veronmaksajat (krupnye nalogoplatelsciki) voivat sopia kirjallisesti siirtohinnoittelusta verottajan kanssa. Suurelle veronmaksajalle ei ole absoluuttisia rajoja, vaan suuruus riippuu veropiirin veromaksujen tasosta. Monet suomalaiset tytäryhtiöt kuuluvat tähän kategoriaan. Ketä Venäjän siirtohinnoittelusäännökset koskevat? Muuttuuko lain soveltamisala? Soveltamisala toisaalta laajenee ja toisaalta supistuu. Supistuminen koskee nimenomaan Venäjän sisällä tapahtuvaa liiketoimintaa. Erityisen valvonnan kohteena ovat ns. elintärkeät raaka-aineet kuten öljy, kaasu ja metallit. Kaikki liiketoimet veroparatiiseissa sijaitsevien yhtiöiden kanssa kuuluvat valvonnan piiriin. Periaatteessa kaikki kaupat lähipiirin kanssa yli Venäjän valtiollisen rajan kuuluvat valvonnan piiriin, tosin näillä kaupoille lienee alaraja (tulkinnasta epäselvyyttä). Miten muutoksiin voi/kannattaa varautua? Vuodet 2012 ja 2012 on säädetty sanktiovapaiksi vuosiksi. Kannattaa kuitenkin alkaa vakavasti harjoitella siirtohinnoitteludokumentaation laadintaa hetimmiten. Vertailumarkkinahintoja kannattaa tutkia ja hakea alusta alkaen. Jos yrityksellä on jo olemassa siirtohinnoitteluperiaatteet, voiko niitä jatkossa soveltaa myös Venäjän tytäryhtiöön? Näin toivomme asian olevan. Käytäntö näyttää todellisuuden. Miten lain soveltamista valvotaan? Mitä seuraamuksia sääntöjen rikkeistä voi tulla? Verottaja valvoo siirtohinnoittelulainsäädännön noudattamista toimivaltansa puitteissa. Vuosina ei ole rangaistusseuraamuksia ja sakko on 20 % maksamattoman veron määrästä Seuraus veron maksamatta jättämisestä tai liian vähäisestä maksusta tai dokumentaation laiminlyönnistä on lisävero ja 40 %:n veronlisäys tai vähintään 30 trub (750 euroa) Ilmoitus etuyhteyskaupoista, jota ei ole tehty määräajassa tai joka sisältää epäluotettavia tietoja, johtaa ruplan (125 euroa) sakkoon. H 16

17 Nordea Pankki Suomi Oyj Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 48 konttoria ja toimipistettä 15:ssä Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 17

18 VEnäjän talous Onko Venäjän talouden kasvu hidastumassa lähiaikoina? Teksti Vesa Korhonen / Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT Venäjän talous on toipunut syvän taantuman pohjasta kohtalaisen hyvää tahtia. Yksityinen kulutus on elpynyt varsin vakaasti ja ylittänyt edellisen huippunsa, etenkin laman aikana patoutuneen kestokulutustavaroiden kysynnän purkautuessa. Elintarvikkeiden hintojen vuodentakaisen nousun tuoma inflaatiopiikki on jäänyt taakse, mikä on alkanut tukea kotitalouksien ostovoimaa. Investoinnit ovat vironneet kituliaammin mutta ovat tämän vuoden mittaan päässeet jo varsin reippaaseen tahtiin. Sekä kotitalouksien että yritysten luo- tonotto pankeista on lisääntynyt ripeästi. Kaiken kaikkiaan Venäjän kotimainen kysyntä on toistaiseksi, lokakuu mukaan lukien, kasvanut piittaamatta ulkopuolisessa maailmassa vallitsevista epävarmuuksista. Myös tuotanto Venäjällä on toipunut varsin hyvin. BKT on käännyttyään nousuun yli kaksi vuotta sitten kasvanut viime ja tänä vuonna noin 4 % ja lähes saavuttanut taantumaa edeltäneen huippunsa. Teollisuustuotannon elpyminen on kokonaisuutena jatkunut varsin vilkkaana, ja maataloustuotanto on noussut hulppeasti viime vuoden katokuopastaan ennätykselliselle tasolle. Kuitenkin merkkejä menon hidastumisesta on. Kotitalouksien reaalitulot ovat inflaation helpotettuakin nousseet hyvin hitaasti viime kuukausina. Työllisyys, joka myös tukee kulutusta, on lisääntynyt hyvin vähän yritysten irtisanottua varovaisesti työntekijöitä laman aikana. Tuonnin vauhdikas toipuminen lähes 25 prosentin vuosivauhdilla lamajakson erittäin pahasta pudotuksesta on viime keväästä alkaen taittunut yleisesti arvioitua kovemmin, mikä viittaa mittavan varastojen täyttöaallon päättymiseen. Parin viime kuukauden yrityskyselyt lupailevat hidasta talouden 18

19 kasvua. Venäjän raakaöljyn tuotanto on kasvanut tänä vuonna alle prosentin viime vuodesta, joten öljyä ja öljytuotteita on niiden kotimaisen kulutuksen jatkuvasti kasvaessa riittänyt vientiin tuntuvasti vähemmän kuin viime vuonna. Talouden ulkomaansektorilla kehitys on kääntynyt heikommaksi niissä kolmessa kanavassa, joita pitkin taantuma tuli Venäjälle vuoden 2008 aikana: (1) Lamasta hyvin noussut vienti, joka vastaa yli 30 prosenttia BKT:stä, on tänä vuonna kehittynyt määrältään huomattavasti odotettua heikommin ja saattanut alustavien tietojen valossa hieman supistua tammi-syyskuussa vuodentakaisesta. Öljyongelmien ohella Venäjän eräiden keskeisten vientimetallien kysyntä maailmalla on vähentynyt, ja maakaasun viennin kasvu on (osin sääoloista johtuen) hidastunut huomattavasti. (2) Vientihinnoista raakaöljyn ja polttoöljyjen hinnat ovat edelleen korkealla mutta ne ovat vähitellen laskeneet viime keväästä; tätä taustaa vasten puolisen vuotta öljyn perässä liikkuvien maakaasun hintojen nousun taittuminen on edessä. Vientimetallien hinnat ovat pudonneet paljon. (3) Pääomaa, jota on korkeiden vientihintojen aikaan yleensä tullut Venäjälle, on nettomääräisesti virrannut kesästä 2010 alkaen tuntuvasti ulos. Vielä muutama kuukausi sitten varsin nippuuntuneissa Venäjän talouden ennusteissa vuodelle 2012 on tapahtunut erkaantumista. Osa ennusteita tekevistä arvioi edelleen kasvun olevan ensi vuonnakin noin 4 % tai jopa sitä nopeampaa, jos öljyn hinta ei laske alle sadan dollarin tynnyriltä. Osaa ennusteista on alennettu alle 4 prosenttiin maailmantalouden heikentyneiden näkymien keskellä. Eräät keskeiset ennustajat ovat puolestaan laskeneet ensi vuoden kasvuarvioitaan 3 prosenttiin ja jopa 2,5 prosenttiin sillä oletuksella, että öljyn hinta laskee tuntuvammin, dollariin. Toki tällainenkin kasvutahti ylittäisi selvästi teollistuneiden maiden näkymät. Jos Venäjän vientihinnat kääntyisivät yllätyksellisen jyrkkään laskuun, seurauksena olevan taantuman torjuntaan vakautta alleviivaavilla ja seuraavan neljän kuukauden aikana pidettävien duuman ja presidentin vaalien tuloksena mitä ilmeisimmin asemansa säilyttävillä vallanpitäjillä olisi tuki- ja elvytysmahdollisuuksia lama-ajan Venäjän talous kysyntä- ja tarjontaindikaattoreita, kausitasoitettuja volyymeja, 2006= Lähde: Rosstat/BOFIT, viennin ja tuonnin volyymi: Maailmanpankki Tuonti Venäjälle päätuoteryhmät, mrd. euroa koko kalenterivuotta koskevat tiedot, 2007 alkaen neljän viimeisen vuosineljänneksen summa koko kalenterivuotta koskevat tiedot, 2007 alkaen neljän viimeisen vuosineljänneksen summa Lähteet: Venäjän tulli ja keskuspankki, BOFIT Lähteet: Venäjän tulli ja keskuspankki, BOFIT Tuonti IVY-maiden ulkopuolelta, arvo, BKT Tuonti Vähittäiskaupan myynti Investoinnit Teollisuustuotanto Vienti Koneet ja laitteet pl. Koneet ja laitteet pl. henkilöautot, ml. muut henkilöautot, ml. muut kestokulutustavarat kestokulutustavarat Muut palvelut kuin matkailu Muut palvelut kuin matkailu Kemian tuotteet Kemian tuotteet Elintarvikk. & maatal.tuott. Elintarvikk. maatal.tuott. Kirjaamatta Venäjän tullilta Kirjaamatta Venäjän tullilta Matkailumenot ulkomailla Matkailumenot ulkomailla Metallit ja metallituotteet Metallit ja metallituotteet Vaatteet ja tekstiilit Vaatteet ja tekstiilit Henkilöautot Henkilöautot Metsäteollisuuden tuotteet Metsäteollisuuden tuotteet tapaan (mutta jonkin verran vähemmän kotimaisen tuotannon suojausmahdollisuuksia, kun Venäjän WTO-jäsenyys nyt näyttäisi toteutuvan). Vaikka osa valtion reservirahastoista käytettiin tuolloin, valtiolla on paljon velanottovaraa, sillä se on edelleen kutakuinkin nettovelaton eikä bruttovelkakaan ole noussut paljoa yli 10 prosentin BKT:stä. Lisäksi valtionpankit, jotka edustavat suunnilleen puolta pankkisektorin taseesta, ja keskuspankki voisivat jälleen ohjautua mukaan tukeen ja elvytykseen. Johdon huomio voisi markkinauudistusten virvottamisen sijasta keskittyä vielä nykyisin arvioitua todennäköisemmin reaktiivisiin toimiin ainakin niin kauan kuin tarpeelliseksi koettaisiin. Myöhempien vuosien kasvumahdollisuuksia tämä rajoittaisi. H 19

20 VEnäjän talous Venäjän WTO-neuvottelut saatiin päätökseen Teksti Einari Lumijärvi Venäjän WTO:hon liittymistä käsitellyt kansainvälinen työryhmä hyväksyi Venäjän neuvottelutuloksen marraskuussa. Sopimusteksti sisältää neuvottelulähteiden mukaan joitakin tuhansia sivuja. WTO julkaisi nettisivuillaan lyhennelmän neuvottelutuloksesta. Tässä poimintoja sen pääkohdista. Tuontitullit Venäjälle WTO:n eli Maailman kauppajärjestön jäsenyyden myötä Venäjän tullimaksuille tulee sidotut ylärajat. Kaikkien tuotteiden osalta tuontitullien keskimääräinen yläraja tulee olemaan 7,8 %, kun tuontitullien keskiarvo Venäjälle vuonna 2011 oli 10 %. Keskimääräisesti tuontitulleihin ei siis tule suurta pudotusta. Maataloustuotteiden osalta tuontitullien yläraja WTO-jäsenyyden aikana on keskimäärin 10,8 %, kun edeltävä tullien keskitaso oli 13,2 %. Teollisuustuotteiden osalta keskimääräisesi ylärajaksi tulee 7,3 % nykyisen 9,5 %:n tullitason sijaan. Keskimääräisiä tuontitulleja Venäjälle alennusten jälkeen: Meijerituotteet 14,9 % (nyk. 19,8 %) Viljatuotteet 10,0 % (nyk. 15,1 %) Kasviöljyt ja rasvat 7,1 % (nyk. 9,0 %) Kemikaalit 5,2 % (nyk. 6,5 %) Sähkötekniikka 6,2 % (nyk. 8,4 %) Puu ja paperi 8,0 % (nyk. 13,4 %) Puuvillan ja informaatioteknologiatuotteiden tullit poistuvat. Venäjän lehdistössä on ollut tietoja, joiden mukaan myös teknologisten, tieteellisten ja rakentamisvälineiden tullit olisivat poistumassa. Sovitut tullien ylärajat tulevat voimaan yli kolmannekselle tuotteista Venäjän liittyessä WTO:hon. Noin neljännes tullialennuksista tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua liittymisestä. Pisimmät siirtymäajat ovat sianlihalla (kahdeksan vuotta) sekä moottoriajoneuvoilla, helikoptereilla ja siviili-ilmailuvälineillä (seitsemän vuotta). Heti liittymishetkellä tullaan poistamaan finanssikriisin vuoksi tehdyt tullikorotukset eli niin sanotut kriisitullit, jotka tulivat voi- maan vuonna Tullikorotukset koskivat tuolloin muun muassa uusia ja käytettyjä henkilöautoja, puimureita, maitotuotteita, joitakin terästuotteita jne. Eräiden tuotteiden tullitasoihin liittyy jatkossakin tuontikiintiöitä, jolloin kiintiöt ylittävältä tuonnilta kerätään korkeampaa tullia. Tällaisia ovat esimerkiksi naudanliha, sianliha, jotkut siipikarjanlihatuotteet ja jotkut heratuotteet. Autojen tullit ja kokoonpano Uusien autojen tuontitullit Venäjälle laskevat liittymishetkellä 30 %:sta 25 %:iin. Kolmen vuoden kuluttua liittymisestä tullitaso alkaa laskea asteittain siten, että se on seitsemän vuoden kuluttua 15 %. Käytettyjen autojen osalta tullitaso laskee vastaavantyyppisesti, mutta jää prosentuaalisesti hieman korkeammalle tasolle. Yli seitsemän vuotta vanhojen autojen tullitaso sen sijaan jää pysyvästi nykyiselle korkealle tasolle. Venäjä voi säilyttää kaikki WTO-säännösten vastaiset autojen kokoonpanoon liittyvät määräyksensä heinäkuuhun 2018 saakka. Tuolloin täytyy luopua kahdesta periaatteesta: vaatimuksesta ostaa Venäjällä valmistettuja osia sekä Venäjällä toimivien kokoonpanotehtaiden etuustulleista. Maataloustuet ja kaasumarkkinat Maataloustuet eivät saa ylittää yhdeksää miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2012 ja niitä täytyy asteittain laskea 4,4 miljardiin dollariin vuoteen 2018 mennessä. Odotettua kaasumarkkinareformia ei tapahdu. Venäjän hallitus voi säännöstellä kaasun kotimarkkinahintoja, mutta niiden täytyy WTO:n ehtojen mukaan tuottaa Gazpromille voittoa. Ulkomainen omistus eri aloilla Ulkomaiset pankit jatkavat toimintaansa Venäjällä nykyiseen malliin tytäryhtiöiden kautta. Yksittäisten pankki-instituutioiden osalta ulkomaiselle pääomalle ei ole rajoitusta, mutta koko ulkomaisen pääoman osuus Venäjän pankkijärjestelmästä ei saa olla yli 50 %. Ulkomaiset vakuutusyhtiöt voivat avata toimipisteitä yhdeksän vuoden kuluttua Venäjän liittymisestä WTO:hon. Tietoliikenteessä ulkomaisen pääoman rajoitus (49 %) poistuu neljän vuoden kuluttua Venäjän liittymisestä WTO:hon. Venäjä alkaa soveltaa WTO:n perusviestintäpalveluja koskevaa sopimusta. Puun ja metallien vientitullit Venäjän pääneuvottelija Maksim Medvedkov kertoi Interfaxin haastattelussa marraskuussa, että Venäjä asettaa kuuselle ja männylle kiintiöperusteiset tullit. Kuusen vientikiintiöksi tulee liittymishetkellä 6,2 miljoonaa kuutiometriä, josta EU:n osuus on 5,9 miljoonaa kuutiometriä. Tämän kiintiön puitteissa vientitulli on 13 %. Ylimenevälle osalle Venäjä voi asettaa tullitason harkintansa mukaan. Männyn vientikiintiö on 16 miljoonaa kuutiometriä, josta EU:n osuus 3,6 miljoonaa kuutiota. Tässä kiintiön mukainen vientitulli on 15 % ja kiintiön ylittävältä osalta Venäjän oman harkinnan mukainen. Koivulle ja haavalle vientikiintiötä ei aseteta. Koivun vientitulli tulee olemaan 7 % ja haavan 5 %. Nikkelin vientitulli laskee neljässä vuo- 20

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Venäjän-kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Venäjän-kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Venäjän-kaupan barometri Syksy 014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Sisältö YHTEENVETO... VIENTI SUOMESTA VENÄJÄLLE... 4 TUONTI VENÄJÄLTÄ SUOMEEN... 8 LIIKETOIMINTA VENÄJÄLLÄ... 9 VENÄJÄN TALOUS... 1

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI 06 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish industries.

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa (tammi-heinäkuu) = -12% 2 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Vienti Venäjälle Vienti

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Venäjän tulli 2003 200

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011 Tervetuloa 1 Konsernijohtoryhmä uudistuu Pääjohtaja Rautakeskon toimitusjohtajaksi ja Keskon rautakaupasta vastaavaksi konsernijohtoryhmän jäseneksi on 1.11.2011 alkaen nimitetty Arja Talma 49-vuotias

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 4 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Syksy Venäjän-kaupan barometri

Syksy Venäjän-kaupan barometri Venäjän-kaupan barometri Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East office of Finnish industries

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin 13.9.212 Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 212 24.1.212 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tammi-syyskuu 212 Keskon liikevaihto 7,2 mrd. euroa, kasvua 3,6 % Myynnin

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014 Analyytikkotapaaminen Talous- ja rahoitusjohtaja 12.6.2014 Kesko Q2/13-Q1/14 Liikevaihto 9,3 mrd Liikevoitto 239 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Kiinteistöjen tasearvo 1,4 mrd, vuokravastuut 2,4

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Mirja Tiri 16.3.2015 Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Suomalais-Venäläinen kauppakamari Toimistot Helsingissä, Lappeenrannassa, Pietarissa, Moskovassa ja Jekaterinburgissa 33 työntekijää

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot