4 R Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 R 2011. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti"

Transkriptio

1 4 R 2011 Vieraana Keskon lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson Onko matkailu nousemassa prioriteettialojen joukkoon Venäjällä? Suurtapahtumat tuovat mukanaan teitä ja hotelleja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Permistä tehdään edistyksellistä kaupunkia

2 Vieraana Keskon lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson Onko matkailu nousemassa prioriteettialojen joukkoon Venäjällä? Suurtapahtumat tuovat mukanaan teitä ja hotelleja Permistä tehdään edistyksellistä kaupunkia Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 4 Vieraana Keskon Anne Leppälä-Nilsson 8 Kotikenttänä Uralin alue 10 Venäjän-kaupan barometri 11 Tulliuutisia 12 Barona panostaa Venäjään Talous ja laki Lakiuutisia 14 Juristin palsta 15 Siirtohinnoittelu muuttuu Venäjällä vuoden alussa 16 Onko Venäjän talouden kasvu hidastumassa lähiaikoina? 18 Venäjän WTO-neuvottelut saatiin päätökseen 20 Talousuutisia 22 Onko matkailu nousemassa prioriteettialojen joukkoon? 24 Venäjä alueet ovat keksineet brändäyksen 27 Mahdollisuuksien Venäjä 28 Suurtapahtumat tuovat mukanaan teitä ja hotelleja 30 Moskova laajenee Kalugan suuntaan 32 Bisnesuutisia 36 Permistä tehdään edistyksellistä kaupunkia 38 Vastakohtien Kuola viehättää 40 Kolumni: Luotatteko? SVKK:n toimintaa Suomalaisyritykset näyttävästi Moskovassa 41 Uudet jäsenet 43 Suomalais-Venäläis-Japanilaisella bisnesfoorumilla etsittiin hedelmällisiä yhteistyöaloja 44 Logistiikka-alan toimijat Suomen ja Venäjän välillä 46 4 R 2011 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 10/2012 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Etukannen kuva: istockphoto Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys - SVKK ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL 800, Helsinki puhelin Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p ; Mediakortti: / mediakortti Toimituksen sähköposti Painopaikka Forssa Print ISSN

3 Pirjo Peltola, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA Palautetta positiivisesti MNyt kun yksi jännittävä vuosi on melkein kääriytymässä muistojen pakettiin, niin haluaisin meidän kaikkien kamarilaisten puolesta kiittää hienosta yhteistyöstä kanssanne. Monet teistä ovat aktiivisesti verkostoituneet tilaisuuksissamme, hankkineet Venäjä-tietoa koulutuksistamme, reissanneet kanssamme eri puolille Venäjää ja löytäneet sieltä uusia suuntia liiketoimintaansa, saaneet neuvoja asiantuntijoiltamme ja kiitettävän monet teistä ovat myös seuranneet uutispalveluamme ja lukeneet nyt käsissänne olevaa Venla-lehteä. Samalla kun toivotamme teille parasta menestystä Venäjä-hankkeissanne, niin toivomme myös, että jäsenyys ja kamarimme palvelut ovat tuoneet teille jotain uutta, avanneet mahdollisuuksia ja ihan konkreettisesti edistäneet Venäjän-kauppaanne. Se oli ja on jatkossa ehdoton tavoitteemme. Olemme saaneet pitkin vuotta teiltä arvokasta palautetta ja tutkimme sen aina tarkkaan. Sen lisäksi, että säännöllisesti keräämme palautetta tilaisuuksistamme ja palveluistamme niin olemme tämän syksyn aikana myös yksilöllisin haastatteluin kyselleet ja tutkailleet tyytyväisyyttänne jäsenpalveluihimme ja viestintäämme. Haluamme parantaa, kehittää ja ympäröivän maailman muutoksia ennakoiden uudistaa palveluitamme. Siihen toki pyrimme aina, mutta nyt jäsenyyteen liittyvät palvelut ja edut ovat erityisesti fokuksessa. Odotukset on nyt ladattu, eli tuumasta toimeen. Turismi on yksi maailman suurimmista bisnesaloista. Venäjällä turismi on, yllättävää kyllä, varsin neitseellisellä tasolla. Palveluiden ja yleisen infrastruktuurin taso eivät ainakaan vielä riitä tekemään Venäjästä houkuttelevaa matkailumaata. Mutta mitkä mahdollisuudet siihen Venäjällä ovatkaan! Upeaa luontoa vuoristosta hiekkarantoihin tai idyllisiin maalaismaisemiin, nostalgisia pikkukaupunkeja ja villiä elämää sykkiviä miljoonakaupunkeja. Herkullista historiaa ja rikasta kulttuuritarjontaa. Silti esimerkiksi monelle Venäjällä asuvalle suomalaiselle on helpompaa lähteä viikonloppulomalle Suomeen kuin jonnekin Venäjän vapaa-ajan kohteeseen. Mustanmeren rannoilla ei ole enää vuosiin näkynyt paljonkaan kansainvälisiä turisteja. Matkailijoiden tarvitsemat palvelut eivät (Pietaria ja Moskovaa lukuun ottamatta) vain pelaa ja tarjonta on niukkaa. Asiaan on toki Venäjällä alettu reagoida kasvavalla intensiteetillä. Kannattaa tarkkailla tilannetta. Monipuoliset tarpeet voivat synnyttää mielenkiintoisia mahdollisuuksia monenlaisille toimijoille. Vauhdittaisikohan WTO-jäsenyys myös matkailubisneksen kehittymistä? Joulupukkia ja pakkasukkoa odotellen toivotan oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! (Toivottavasti saamme lahjaksi isot paketit vakautta ja luottamusta tulevaan.) PS. 1. Ensi vuonna on odotettavissa kiinnostavia asioita. Merkitse ihmeessä jo kalenteriin Finnish Business in Saint Petersburg -tapahtuma Korkean tason seminaarin ja verkostoitumistilaisuuden tarjoava suurtapahtuma kokoaa nyt suomalaisyritykset esittäytymään Pietarin bisnespäättäjille. Siellä kannattaa olla mukana, ehdottomasti. PS. 2. Palautetta tai muuten vain ajatuksia lehdestämme ja jäsentiedotuksestamme voit aina lähettää osoitteeseen tai toimituksemme henkilökohtaisiin sähköposteihin 3

4 VIERAANA ANNE LEPPÄLÄ-NILSSON Kesko investoi reippaasti Venäjälle Teksti Pirjo Peltola Kuva Kesko Kesko vahvistaa ja laajentaa intensiivisesti liiketoimintojaan Venäjällä. Rautakaupat ovat saaneet rinnalleen Intersportliikkeet ja Ruokakesko käynnistelee tuloaan uusille ostovoimaisille markkinoille. Keskon lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson on tiiviisti mukana konsernin Venäjä-toimintojen laajenemishankkeissa ja integraatioprosesseissa. Lakiasioiden lisäksi juristi ja ekonomi Leppälä-Nilsson vastaa konsernin sisäisestä tarkastuksesta ja riskienhallinnasta siis pitkän tähtäimen liiketoiminnan ja Venäjällä menestymisen ydinkysymyksistä. Anne Leppälä-Nilsson on myös Suomalais- Venäläisen kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja. Naapurimaan vaiherikas lähihistoria on tullut Anne Leppälä-Nilssonille poikkeuksellisen hyvin tutuksi. Nuorena juristina hän pääsi muun muassa selvittelemään hajonneen Neuvostoliiton organisaatioiden ja suomalaisyritysten välisiä lähes tyhjän päälle ja omistajaa vaille jääneitä maksuasioita. Ennen Keskoon tuloani olin jo edellisessä tehtävässäni paljon tekemisissä Neuvostoliiton kaupan kanssa. Kun Neuvostoliitto hajosi, monille yrityksille jäi isoja saamisia, myös silloiselle työnantajalleni. Saamisia pyrittiin kotiuttamaan ja oli tärkeää, että suomalaiset toimivat yhdessä. Meillä oli hyvät sopimukset, joiden mukaan riita-asiat ratkaistaisiin Ruotsin arbitraasissa, jonne haastoimme neuvostoliittolaisen osapuolen. Voitimme jutun ja päätös meni myös Venäjän oikeusasteiden läpi. Välimiestuomio piti ja se saatiin kansainvälisesti saamisia ratkovan Pariisin klubin papereihin. Näiden vaiheiden jälkeen syntyi mielenkiintoinen tilanne, kun saamisille syntyi markkina, josta kansainväliset sijoittajat kiinnostuivat. Näille markkinoille minäkin sain myytyä työnantajani saamiset. Keskolle Venäjästä on lyhyessä ajassa kehittynyt merkittävä markkina, jonka mahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti. Eikä lie ihme, että suurta suomalaista kauppakonsernia kiinnostaa kehittyvä 145 miljoonan asukkaan maa, joka sattuu olemaan ihan naapurissa. Esimerkiksi Moskovan alueella on valtava ostopotentiaali ja suhteessa ostovoimaan Moskovassa on hyvinkin tilaa vähittäiskaupan toimijalle. Keskolla on voimakkaita panostuksia Venäjälle. Siellä on hyvät mahdollisuudet kasvaa, kunhan vain onnistuu hallitsemaan riskit. Miljoonakaupunkejakin on 12. Lainsäädäntö on muuttunut enemmän länsimaiseksi ja toimintaympäristö parantunut. Ostovoima on kasvanut ja kansantalous on suhteellisen hyvin kehittynyt. Myös uusia liiketoimintamalleja on tullut. Avoimien torien tilalle on suurimmissa kaupungeissa syntynyt moderneja kauppakeskuksia, Leppälä-Nilsson selvittää. Vähittäiskaupan kannalta on merkittävää, että Venäjälle on kehittynyt uutta venäläistä elintarviketeollisuutta ja osa siitä on suomalaisomistuksessa. Tärkeä toimintaympäristötekijä on Leppälä-Nilssonin mukaan hyvällä tasolla oleva IT-osaaminen. Osa venäläisistä ja yrityksistä on jo ylittänyt kaikki IT-kehityksen välivaiheet ja käytössä on viimeisin tekniikka. ITCinfrastruktuuri on kauppaliiketoiminnassa hyvin tärkeä asia. Ja Venäjän suurimmissa kaupungeissa tilanne on hyvä. Reviiri kasvaa Kesko on ollut Venäjällä näkyvästi vuodesta 2005 lähtien, jolloin se osti Pietarista Stroymaster- rautakauppaketjun. Nyt K- rautoja on Venäjällä yhteensä 13, Pietarissa 10 ja Tulassa, Jaroslavlissa sekä Kalugassa kussakin yksi. Moskovaan avataan lähiai- 4

5 Hyvä henkilöstö, joka on sitoutunut sekä yritykseen että sen arvoihin ja toimintamalleihin on liiketoiminnan onnistumisen kannalta keskeinen ja erityisen tärkeä asia Venäjällä. koina vielä kaksi rautakauppaa. Lakiasiainjohtajalle laajentumishankkeet ovat tarkoittaneet myös melko tiuhaa matkustamista Venäjälle. Haastatteluhetkellä hän oli juuri palannut Moskovasta. Olin uusimman hankintamme Intersport Russia -ketjun johdon kanssa käymässä läpi asioita. Teimme elokuussa Intersport Russian kanssa sopimuksen yrityskaupasta. Nyt meillä on Venäjällä 35 Intersport-kauppaa ja vuoden lopussa tulee vielä yksi lisää. Siellä on nyt käynnissä integraatio- ja haltuunottovaihe. Intersport-kauppojen mukana tuli 420 uutta keskolaista. Keskolle siirtyneitä Intersport-kauppoja on eri puolilla Venäjää. Pietarista kauppoja löytyy 20, Moskovassa on viisi kauppaa, Novosibirskissä kuusi, Krasnodarissa ja Nižni Novgorodissa kummassakin kaksi ja Jekaterinburgissa yksi. Leppälä-Nilssonin mukaan tavoitteena on seuraavien viiden vuoden aikana kaksinkertaistaa nykyinen liikkeiden määrä. Ruokakeskolla on myös julkistetut suunnitelmat laajentua Venäjän markkinoille. Tontteja on hankittu. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2015 mennessä Ruokakeskolla olisi vähintään 10 kaupan verkosto sekä Pietarissa että Moskovassa ja 500 miljoonan euron liikevaihto. Leppälä-Nilsson kertoo, että selvitetään myös mahdollisuuksia ostaa jokin toimiva ruokakauppaketju, mutta sopivaa ei vielä ole löytynyt. Toimintaa käynnistetään nyt greenfield -investoinneilla, joiden arvo on noin 300 miljoonaa euroa. Keskon investointisuunnitelmat kertovat vakaasta uskosta Venäjän kehitykseen ja venäläisiin kuluttajiin. Aikomus on seuraavien neljän vuoden aikana avata 10 uutta rautakauppaa, mikä tarkoittaa noin 300 5

6 VIERAANA ANNE LEPPÄLÄ-NILSSON miljoonan euron investointia. Suunnitellut Venäjä-investoinnit ruokaan ja rautaan kipuavat yhteensä 600 miljoonaan euroon. Keskosta on kasvamassa merkittävä työnantaja Venäjällä. Tällä hetkellä rautakaupoissa työskentelee vajaat 1800 työntekijää ja kun siihen lisää Intersportin väen, niin henkilöstö määrä on noin Asiat ovat tapahtuneet nopeasti, jos ajatellaan, että vähittäiskaupassa aloitimme vuonna Viime vuonna Rautakeskon Venäjän liikevaihto oli vähän yli 200 miljoonaa. Nyt kauppojen määrä on lisääntynyt ja se tulee näkymään myös liikevaihdossa. Venäjän merkitys Keskolle on iso, Leppälä-Nilsson painottaa. Kesko-konsernin yhtiöistä myös Konekeskolla on toimintaa Pietarissa, vaikkakin vielä pientä. Leppälä-Nilsson kertoo, että suunnitelmia tämänkin alueen kasvattamiseksi on kypsymässä. Riskit hallintaan Venäjällä on paljon mahdollisuuksia, mutta toimintaympäristö on vaativa. Kun sinne etabloidutaan, on tärkeää, että riskit ovat hallinnassa. Se tarkoittaa, että riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja on määritelty hallintatoimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Ns. maariskit liittyvät Anne Leppälä- Nilssonin mielestä erityisesti siihen, miten koko järjestelmä toimii, eli on olemassa tietty poliittinen vakaus ja ennustettavuus. Poliittisen tasapainon horjahtaminen voisi johtaa vaikeaan tilanteeseen. Merkittävä toimintaympäristöriski ovat myös Venäjän ennalta arvaamattomat viranomaiskäytännöt ja korruptio. Korruptio on vakava asia. Venäjän sijoitukset transparency-listauksissa ovat heikentyneet. Meillä Keskossa on nollatoleranssi korruption suhteen. Tämä on asia, jota pidämme koko ajan esillä ja siitä myös viestitään jatkuvasti. Onhan Venäjällä ihan presidentin lausumana usein todettu, että korruptiosta on päästävä eroon. Me myös taistelemme sitä vastaan, Anne Leppälä- Nilsson vakuuttaa. Viranomaiskäytäntöjen kannalta hyvänä asiana Leppälä-Nilsson näkee Venäjän liittymisen WTO:hon. Tietynlainen poliittinen sitoumus on sen jälkeen olemassa ja voidaan toimia ennalta arvattavimmilla pelisäännöillä. Hyvä hallinnointitapa ja integraation haasteet Kesko valittiin World Finance-lehden arvioinnissa Suomen ykköseksi hyvien hallinnointikäytäntöjen kehittäjänä. Tässä työssä Anne Leppälä-Nilssonilla on konsernissa keskeinen rooli. Hän on oman organisaation lisäksi ollut mukana kehittämässä Corporate Governance -itsesäätelyä eri työryhmissä Suomessa ja Pohjoismaissa. Miten nämä Keskon kiitetyt käytännöt saadaan toimimaan Venäjällä? Me teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että ne toteutuvat. Jaksan uskoa, että kun teemme sitkeästi työtä asian eteen ja huolehdimme että meillä on työssä oikeanlaisia ihmisiä ja ongelmien ilmetessä puutumme niihin välittömästi, niin meillä on hyvinkin mahdollista hallinnoida Venäjällä hyvän hallintotavan edellyttämiä asioita. Mutta se tarkoittaa, että kontrollin pitää pelata. Se on ihan välttämätöntä ja sitä pitää johtaa ja valvoa myös Suomesta käsin. Järjestelmien pitää toimia paikallisesti, mutta pelkästään paikallinen valvonta ei riitä. Yrityskauppoihin liittyvä integraatio on tärkeä vaihe liiketoiminnan johtamisessa ja samalla myös haasteellinen tehtävä. Tavoitteemme on integroida Venäjällä toimivat yksikkömme keskolaisiin hyviin käytäntöihin, toimintatapoihin ja liiketoimintamalleihin. Liiketoimintamallit toteutetaan sopeutettuna paikalliseen kysyntään ja paikallisen kuluttajan tarpeisiin. Ovathan venäläiset kuluttajat erilaisia ja heidän toiveensa ja tarpeensa ovat erilaisia. Näihin tarpeisiin kauppojemme tarjonnan tulee vastata. Leppälä-Nilssonin mukaan hyvät toimintamallit kuten keskitetty osaaminen, tehokkaat hankintaprosessit ja liiketoimintaprosessien sujuva osaamisen hyödyttävät suoraan myös asiakasta. Yhtenäisten toimintamallien käyttöönotossa on oltava tarkka ja siihen kuuluu aina valvonta. Ei saa sietää menettelyä, joka on vastoin toimintaperiaatteita. Se on ainoa tapa onnistua. Toki toimintakulttuuri, ihmiset ja toimintatavat ovat hyvin erilaiset. Muun muassa Venäjällä itsenäinen toimintamalli on vieras asia. Työntekijät odottavat selkeitä käskyjä. Keskossa integraatioon ja sisäiseen valvontaan liittyviä prosesseja seurataan jatkuvasti. Toimintamallien integroimisen lisäksi iso haaste Venäjällä on saada kauppakonseptit palvelemaan venäläisten asiakkaiden tarpeita. Haluamme, että esimerkiksi uusien Intersport-kauppojen ilme ja tarjonta ovat Intersport-konseptimme mukaisia, tietenkin ottaen huomioon paikalliset tarpeet. Tärkeää on myös saada uusia hyviä kauppapaikkoja. Siinäkin avainasemassa ovat osaaminen ja ammattitaito. Venäjällä asiakaspalvelukulttuuri on vielä nuori. Koulutusta asiakaspalveluun tarvitaan ja siihen Kesko Leppälä-Nilssonin mukaan satsaakin paljon. Keskeinen arvomme on, että ylitämme asiakkaan odotukset jokaisella kauppakäynnillä ja sen pitää toteutua myös Venäjällä. Käytännössä se merkitsee paljon koulutusta. Tuotetietämystä tarvitaan, koska asiakkaat eivät välttämättä tunne tarjottavia tuotteita. Myös yleistä palveluasennetta ja ystävällisyyttä pitää opettaa. Lähtökohtana on, että asiakas on kuningas. Siinä on työtä, sillä kulttuuri on niin erilainen. Onnistumisen eväitä Venäjällä erityisen tärkeä onnistumisen edellytys on Anne Leppälä-Nilssonin mukaan se, että tuntee hyvin sopija- ja yhteistyökumppanit ja heidän taustansa. Hyvä henkilöstö, joka on sitoutunut sekä yritykseen että sen arvoihin ja toimintamalleihin on liiketoiminnan onnistumisen kannalta keskeinen ja tärkeä asia Venäjällä. Kesko pitää säännöllisesti myös Venäjän yksiköissään koulutustilaisuuksia, joissa kerrotaan yhtiön toimintamalleista ja keskustellaan niistä. Henkilöstö lähettää meille kysymyksiä ja ehdotuksia keskusteltavista asioista etukäteen. Me Suomesta käsin käymme nämä asiat läpi paikallisten avainhenkilöiden ja ylimmän johdon kanssa ja seuraavaksi jokainen esimies on velvollinen käymään vastaavat keskustelut, ja huolehtimaan että toimintamallit leviävät organisaatioon. Olen itsekin aktiivisesti osallistunut compliance-tilaisuuksiin. Nämä arvoprosessit vievät aikaa ja vaativat työtä, mutta työ pitää tehdä. Sitäkin kautta luodaan perustaa pitkäjänteiselle onnistumiselle liiketoiminnassa. H 6

7 THE ARBITRATION INSTITUTE OF THE CENTRAL CHAMBER OF COMMERCE OF FINLAND Administers international and domestic cases under its Rules and Rules for Expedited Arbitration Appoints arbitrators Appoints conciliators The Arbitration Institute of the Central Chamber of Commerce of Finland P.O. Box 1000, FI Helsinki, Finland Aleksanterinkatu 17, World Trade Center Helsinki Tel

8 Asiantuntija tutuksi Kotikenttänä Uralin alue Teksti Virpi Suoninen Kuva SVKK Sverdlovskin alue on noussut yhdeksi kiinnostavimmista Venäjän alueista suomalaisyritysten näkökulmasta. Jekaterinburgissa, Sverdlovskin alueen pääkaupungissa sijaitsee SVKK:n uusin toimipiste. Seuraavaksi esittäytyy aluejohtaja Ljudmila Safina, jonka varmalla otteella toimistomme Uralin sydämeen on pystytetty. Uralin teollisuuskaupungit ovat Ljudmilan kotikenttiä. Ljudmila on opiskellut Ufassa Bashkiriassa öljyalan yliopistossa. Opintojen jälkeen matka jatkui Jamalin niemimaan valtaville kaasu- ja öljykentille. Siperian ankarien olosuhteiden jälkeen työura kääntyi toisenlaiseen suuntaan. Ufaan perustettiin ensimmäisen messukeskus, jossa Ljudmila oli mukana eri alojen messujen ja näyttelyiden järjestämisessä. Suomi vei mukanaan kun Ufassa järjestettiin Suomalainen bisnesfoorumi ja näyttely. Ljudmila järjesti Finpron kanssa vastaavia tapahtumia suomalaisyrityksille pitkin Venäjää 15 vuoden ajan. Kuusi vuotta sitten Ljudmila sai mahdollisuuden lähteä perustamaan SVKK:n toimistoa Jekaterinburgiin. Ilahduin kovasti, kun Mirja Tiri soitti ja kertoi tilaisuudesta. Projektin aloittaminen lähes nollasta ja toiminnan saaminen tasapainoon oli erittäin mielenkiintoista, Ljudmila kertoo. Aiempien työtehtävien kautta saadut kontaktit auttoivat työssä alkuun, ja sekä hallinto että paikalliset yritykset tukivat ponnisteluja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistamiseksi alueella. Toimiston perustamisessa Venäjälle on omat kommervenkkinsä. Teknisten ongelmien ratkaisuun kului aluksi kolme kuukautta. Samalla Ljudmila etsi projektipäällikköä. Luin satoja hakemuksia ja haastattelin kymmeniä kandidaatteja. Kun puhuin Jelena Kozevnikovan kanssa, ymmärsin heti, että juuri häntä toimistomme tarvitsee. Jelena mietti päätöstään pari viikkoa ja päätyi onneksi SVKK:n projektipäälliköksi. Hänellä on verraton kyky saada tapaamisia järjestettyä sellaisten yritysten kanssa, joihin suomalaisyritysten olisi omin avuin lähes mahdotonta saada kontaktia, Ljudmila kiittelee. Minun tehtäväkseni on jäänyt saada Suomi näkymään Sverdlovin alueella. 8

9 Jotain on tapahtunut sillä, kuuden vuoden aikana suomalaisyritysten toimipisteiden ja edustajien määrä on kasvanut viidestä viiteenkymmeneen. SVKK:n päätehtävä Jekaterinburgissa on luoda kontakteja suomalaisten ja venäläisten yritysten välille. Kontakteja, jotka johtavat tuloksiin. Ljudmila ja Jelena järjestävät yksin ja yhdessä muiden toimistojen kanssa vienninedistämismatkoja, kansainvälistymishankkeita ja tarjoavat tietoa alueesta. Sopivat keinot riippuvat yrityksestä ja sen tavoitteista, halutaanko esimerkiksi löytää jälleenmyyjä tai perustaa edustusto. Tutkimme tarkkaan yrityksen profiilin ja voimme suositella miten kyseisen yrityksen kannattaa Sverdlovskin aluetta lähestyä, sanoo Ljudmila, yhdelle yritykselle voi riittää osallistuminen yleisluontoiseen tapahtumaan kun taas toiseen tavoitteeseen sopii markkinaselvitys tai yrityskohtainen matka. Kuten minkä tahansa uuden markkinaalueen valloituksessa, tärkeintä on arvioida ensin omat voimavarat ja sitten markkinat oman tuotteen tai mahdollisen investoinnin näkökulmasta. Jekaterinburgin toimistosta saa käytännön apua esimerkiksi kuljetusten tai tulkin järjestämisessä. Kirjanpitäjä Jekaterina Pankratova auttaa kirjanpidon ja juridiikan kysymyksissä, kuten yrityksen rekisteröinnissä. Jekaterinburgilaisten toimintasäde ulottuu pitkälle Sverdlovskin alueen rajojen yli. Toimipiste on osallistunut tapahtumien järjestämiseen kotikenttien ulkopuolella lännessä Kazanissa, idässä Novosibirskissä ja syvällä Etelä-Venäjällä Donin Rostovissa, Sotšissa ja Krasnodarissa. Joulukuuksi Ljudmila joukkoineen valmistelee matkaa eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubbin johdolla Ufaan ja Tšeljabinskiin. Ensi vuoden kalenterissa on matkat ainakin Kazaniin, Permiin ja kotikentälle Jekaterinburgiin. Ljudmilan mukaan suomalaiset yritykset ovat venäläisiä aktiivisempia ja ymmärtävät uusille markkina-alueille menon tarpeellisuuden. Olen huomannut, että suomalaiset kiinnittävät paljon huomiota yksityiskohtiin, joista sitten muodostuu kokonaisuus. Näin syntyy laatua niin työssä kuin muussakin elämässä. Venäjällä kukaan ei kiinnitä huomiota yksityiskohtiin, Ljudmila vertailee. Jekaterinburgin toimisto järjestää myös venäläisyritysten ja päättäjien matkoja Suomeen. Venäläisyritykset tietävät Suomesta vähän ja vielä vähemmän markkinoistamme. Näytämme heille oikean Suomen, innovatiivisen, kehittyneen korkean elintason maan, sanoo Ljudmila. Sverdlovin alueen vahvoja aloja ovat metallurgia, koneenrakennus, metsäteollisuus, rakentaminen, logistiikka ja vähittäiskauppa. Ljudmila arvioi, että Jekaterinburg on Moskovan ja Pietarin jälkeen Venäjän kehittynein kaupunki. Kotikaupunkiaan saa kehua. Ei varmasti ole sattumaa, että esimerkiksi Stockmann avasi kolmannen tavaratalonsa juuri Jekaterinburgiin. Alueella on paljon ulkomaalaisia yrityksiä ja kaikki mahdollisuudet tuottavaan liiketoimintaan. H 9

10 Suomen ja venäjän välinen kauppa Venäjän-kaupan Barometri syksy 2011 SVKK:n Venäjän kaupan barometri julkistettiin 9. marraskuuta. Venäjän-kaupan parissa toimivien yritysten tunnelmat ovat nyt maltilliset. Kolmannes yrityksistä kertoi Venäjänä viennin ja liiketoiminnan kasvusta ja vajaa puolella vastaajista ne pysyivät ennallaan. Lähitulevaisuudessa puolet yrityksistä odottaa Venäjän viennin ja liiketoiminnan hienoista kasvua ja reilu kolmannes arvioi niiden pysyvän ennallaan. Investointeja suunnittelee kolmannes yrityksistä. Yleinen talouden epävarmuus heijastuu syksyn barometrivastauksissa. Erityisesti pienet yrityksillä ja palvelualoilla epävarmuus nousi merkittäväksi haittatekijäksi. Miten viimeiset kuusi kuukautta ovat menneet? Vienti kasvoi voimakkaasti 10 prosentilla vastanneista, mikä on aikaisempaa hieman enemmän. Sen sijaa kohtalaista kasvua oli vähäisemmin, kun vienti pysyi ennallaan aikaisempaa useammalla yrityksellä ja supistumista tapahtui muutamalla yrityksellä. Saldo on kuitenkin positiivinen eli vienti kasvoi yli kolmanneksella enemmän kuin supistui. Vahvimmin pärjäsivät teollisuusyritykset kun taas palvelualoilla oli eniten supistumista. Eniten ja aikaisempaa enemmän vienti oli kasvanut suurissa yrityksissä kun taas pienissä yrityksissä viennin kasvu heikkeni. Suurimmista haasteista tullaus ja byrokratia vaivasivat eniten, mutta talouden epävakaisuus nousi jälleen merkittäväksi haittatekijäksi. Suomalaiset yritysten tuonti Venäjältä on pääsääntöisesti konepaja- ja metallituotteita, teollisuuden raaka-aineita ja liike-elämän palveluita. 17 % vastanneista kertoi tuontinsa kasvaneen, enemmistöllä (68 %) tuonti on pysynyt samana kuin aikaisemmin. Suomalaisyrityksistä 10 prosentilla liiketoiminta Venäjällä kasvoi voimakkaasti ja 38 % kertoi liiketoiminnan kasvaneen jonkin verran. Vastaajista 37 prosentilla liiketoiminta pysyi aikaisemmalla tasolla ja 13 % raportoi supistumisesta, mikä on 9 % enemmän kuin keväällä. Suurilla yrityksillä liiketoiminta kasvoi eniten kun taas pienistä yrityksistä enemmistöllä liiketoiminta pysyi entisellään. Talouden epävakaisuus kohosi kevään lukemista huomattavaksi haitaksi, kun taas tullaus, byrokratia ja muut ongelmat vähenivät suhteessa aikaisempaan. Odotukset seuraavan kuuden kuukauden ajalle? Odotukset ovat maltilliset, vajaa puolet yrityksistä odottaa hienoista kasvua ja reilu kolmannes arvioi viennin Venäjälle ja liiketoiminnan Venäjällä pysyvän nykyisellä tasollaan seuraavien kuu- den kuukauden aikana. 10 % odottaa voimakasta kasvua ja 10 % supistumista. 7 % vastaajista odottaa vientinsä kasvavan paljon ja 48 % odottaa jonkinmoista kasvua. 35 % uskoo viennin pysyvän nykyisellä tasolla ja 10 % arvelee vientinsä supistuvan. Kaupan yrityksissä odotukset ovat vahvimmat (63 % odottaa kasvua), vaikka enemmistö teollisuus- ja palvelualan yrityksistäkin suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti. Yrityksen koolla ei ole merkitystä. Tuonnin merkittävää kasvuun ei uskota, sillä 57 % vastaajista suunnittelee pitävänsä tuonnin nykyisellä tasolla; 4 % aikoo kasvattaa sitä vahvasti ja 23 % jonkin verran. Liiketoiminnassa Venäjällä on verraten suurta hajontaa: 13 % vastaajayrityksistä uskoo liiketoimintansa kasvavan vahvasti, toimialasta riippumatta. Pienet yritykset uskovat eniten vahvaan kasvuun. Maltillista kasvua odottaa 41 %, joista enemmistä kaupan alalta ja 36% uskoo liiketoimintansa pysyvän nykyisellään. 9 % epäilee liiketoimintansa supistuvan, myös erityisesti kaupan alalla. Toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta suurin osa vastaajista uskoo Venäjän talouden joko kasvavan jonkin verran (40 %) tai pysyvän ennallaan (44 %). Supistumista arvioi 7 % ja vahvaa kasvua 3 %. Investoinnit Venäjälle Uus- ja lisäinvestointeja Venäjälle on tehnyt reilu viidennes vastaajista ja kolmannes suunnittelee tulevia investointeja. 24 % vastaajista kertoi tehneensä uus- tai lisäinvestointeja Venäjälle, 15 % tytäryritykseen ja 4 % tuotantolaitokseen. Yhteisyritysten määrä pysyi 3 %:ssa myymälään satsasi 2 % ja muita investointeja harjoitti 9 % vastaajista. Seuraavien 6 kuukauden aikana investointeja suunnitelee 28 % yrityksistä; 17 % harkitsee tytäryhtiöihinsä sijoittamista ja 4 % tuotantolaitokseen. Myymälään sijoittaa 2 %, yhteisyrityksiin 5 % vastaajista ja 9 % muuhun toimintaan. Kysyttäessä yrityksiltä toimintojen lisäämisestä tai vähentämisestä Venäjän-kaupan osalta, saatiin vastaukseksi, että 73 % aikoo lisätä panostuksia, 26 % jatkaa nykyisellään ja 1 % supistaa. Satsauksia tehdään erityisesti myyntiin ja markkinointiin, henkilöstön palkkaamiseen usein Venäjällä ja koulutukseen sekä jakelu- ja yhteistyökumppaniverkoston laajentamiseen Venäjällä. Lisätietoja Toimitusjohtaja Mirja Tiri, puh

11 TULLIUUTISIA Lue uusimmat tulliuutiset nettisivuiltamme Tulliliitolle komissio EU:n malliin R Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto muuttuu vuoden 2012 alusta yhtenäiseksi talousalueeksi. Talousalueen ylikansallinen hallintoelin komissio jakaantuu kahteen portaaseen: neuvostoon ja johtokuntaan. Komission neuvoston äänivalta on jakaantumassa seuraavasti: Venäjä 57 prosenttia, Valko-Venäjä ja Kazakstan molemmat 21,5 prosenttia. Neuvoston puheenjohtajuus on kiertävä. Komission jäseniksi kaavaillaan jäsenmaiden varapääministereitä. Komission johtokunnan puheenjohtajaksi kaavailtiin loppusyksystä Venäjän nykyistä teollisuus- ja kauppaministeriä Viktor Hristenkoa. Johtokunnasta tulee pysyvä toimeenpaneva elin. Johtokunnan kymmenestä jäsenestä on julkisuudessa käytetty nimityksiä ministeri tai komissaari. Vedomosti/EL/ Venäjä helpotti lääkkeiden tuontilisensointia Tulliliitto käsitteli useita tuotemääräyksiä R Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliiton komission käsitteli syksyn aikana seitsemää eri tuoteryhmää koskevia teknisiä reglamentteja eli teknisiä määräyksiä. Kyseessä ovat autojen ja lentokoneiden polttoaineita, viljan turvallisuutta, koneiden ja laitteiden turvallisuutta, räjähdysalttiissa ympäristöissä käytettäviä koneita ja laitteita, teiden turvallisuutta, hissien turvallisuutta sekä mahdollisesti myös elintarviketurvallisuutta käsittelevät tekniset määräykset. Tulliliiton komission käsittelyyn ovat tulossa hieman myöhemmin huonekalujen turvallisuutta, teknisten välineiden sähkömagneettista yhteensopivuutta, elintarvikkeiden merkitsemistä, henkilökohtaiseen suojautumiseen tarvittavia välineitä sekä raideliikennevälineiden turvallisuutta koskevat tekniset määräykset. Tulliliitto on hyväksynyt aiemmin yhdeksän teknistä reglamenttia. Ne käsittelevät matalajännitelaitteiden turvallisuutta, lapsille ja nuorille tarkoitettujen tuotteiden turvallisuutta, pakkausturvallisuutta, lelujen turvallisuutta, pyroteknisiä tuotteita, kosmetiikkatuotteita sekä rautatieliikennettä. Viimeisintä koskee kolme eri teknistä reglamenttia. Teknisissä reglamnteissa eli teknisissä määräyksissä on kerrottu kaikki vaatimukset, jotka ovat edellytyksenä tavaroiden ja palveluiden liikkeellelaskulle. Tekniset reglamentit ovat lainvoimaisia ja ne ovat pakollisia kaikille markkinoiden toimijoille, joten valmistajien ja tavarantoimittajien on syytä tutustua määräyksiin hyvissä ajoin. TKS/EL/ Lentomatkustajien euron tullivapaus voimaan R Lentomatkustajat voivat tuoda Venäjän tulliliiton alueelle tavaroita tullimaksutta euron arvosta henkilökohtaiseen käyttöön. Päätös allekirjoitettiin Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin hallitusten välillä Euraasian talousyhteisön kokouksessa lokakuussa. Aikaisemmin tullittoman tuonnin yläraja lentoliikenteessä oli muista liikennemuodoista tuttu euroa. Vesti.ru/EL/ R Venäjä on helpottanut lääkkeiden tuontia lokakuun alusta alkaen: tavarantoimittajien ei tarvitse hankkia enää Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön lisenssiä. Venäjän tulliliiton komissio päätti lääkeaineiden ja -ainesosien tuontimääräysten muutoksista elokuussa. Päätös koskee yrityksiä, ulkomaisia organisaatioita, lääkevalmistajia sekä yksityishenkilöitä, jotka tuovat lääkkeitä henkilökohtaiseen käyttöönsä. Uusi käytäntö ei koske narkoottisia ja psykoaktiivisia aineita eikä niiden esiasteita. Venäjän maatalouden tarkastusviranomainen Rosselhoznadzor ilmoitti, että tuontilisensointi poistuu myös eläinlääkinnässä käytettäviltä lääkeaineilta. Vedomosti, Rosselhoznadzor/EL/

12 Suomen ja venäjän välinen kauppa Barona panostaa Venäjään Teksti Virpi Suoninen Kuvat Barona ja Shutterstock Tuomas Mikkonen Barona on ottanut rohkean loikan Venäjän markkinoille. Baronan henkilöstöpalveluiden liiketoimintajohtaja Tuomas Mikkonen kertoo, että odotukset Venäjän markkinoilta ovat kovat. Myynnin odotetaan jo tänä vuonna kasvavan kotimaata nopeammin. Halusimme aluksi vakiinnuttaa palvelumme Venäjällä ja päästä potentiaalisten asiakkaiden tietoisuuteen. Tämän vuoden alusta Venäjän markkinoille on lisätty panostusta ja nyt on aika korjata hyvien pohjatöiden satoa, sanoo Mikkonen. Venäjän toiminnot alkoivat vuonna 2007, kun Barona perusti tytäryhtiön Pietariin. Alusta lähtien oli selvää, että tytäryrityksellä on paikallinen johtaja ja henkilöstö. Mikkonen ja myyntijohtaja Jarkko Rinne ovat toiminnan tukena ja vievät Suomesta parhaat käytännöt ja työkalut paikalliseen käyttöön. Ennen toiminnan käynnistymistä puoli vuotta meni lisenssin hakemiseen, sillä kansainvälisen työvoiman rekrytointi on Venäjällä luvanvaraista toimintaa. Sitten tulikin taantuma. Pari vuotta vietettiin hiljaiseloa, mutta toiminta on kasvanut vakaasti ja uutta henkilökuntaa on rekrytoitu koko ajan. Aluksi Pietariin palkattiin viisi työntekijää, mutta vaisummasta kaudesta huolimatta henkilökunta on kasvanut tähän mennessä kolmeentoista. Palkansaajia Venäjällä tulee tänä vuonna olemaan Suomessa palkansaajia tulee olemaan yli tänä vuonna. Työntekijöiden vaihtuvuus on Venäjällä viime vuosina ollut vilkasta. Baronalla henkilöstön sitouttamisessa on onnistuttu. On ollut ilo huomata Pietarin toimistolla käydessä miten hyvä ilmapiiri siellä on, Rinne kertoo. Työntekijät ovat olleet pysyväisiä ja perustamisvaiheessa palkattuja konsultteja on palveluksessa edelleen. Mikkonen uskoo, että hyvä ilmapiirin ja henkilöstön pysyvyyden yksi salaisuus on onnistuminen paikallisten toimitusjohtajan valinnassa. Toimitusjohtajan rooli on venäläisissä yrityksissä huomattavan suuri, jo toimivaltuuksien puolesta ja Barona OOO:n löydettiin hyvä tyyppi. Suomalaisilla työnantajilla on venäläisten työntekijöiden keskuudessa hyvä maine. Rinne uskoo, että työntekijöiden pysyvyyteen on vaikuttanut heidän osallistumis- ja vaikutusmahdollisuutensa omaan työhön ja koko konsernin toimintaan. Palkkausjärjestelmät on esimerkiksi laadittu yhdessä työntekijöiden kanssa. Työntekijät arvostavat varmasti myös koulutusta ja osallistumista koko konsernin yhteisiin tapahtumiin Suomessa, pohtii Rinne. Yksi motivaattori kansainvälistymiseen on Baronan kehittämien nykyaikaisten Jarkko Rinne työkalujen vienti uusille markkinoille. Varsinkin mobiiliratkaisut ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi kansainvälisissä rekrytoinneissa. Venäjän toimintojen käynnistämisvaiheessa voidaan henkilöstön valintaa tehdä Suomesta käsin. Työnantaja voi valita sähköisten ja videohakemusten perusteella parhaat kandidaatit, joita matkustaa haastattelemaan paikan päälle. Venäjällä nämä työkalut ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi pitkien välimatkojen takia. Palvelut ovat saaneet positiivista palautetta kotimaassa, mutta Venäjällä suhtautuminen on ehkä vielä innostuneempaa, iloitsee Mikkonen. Infrastruktuuri rajoittaa paikoin uusimpien teknisten ratkaisujen käyttöä. Olimme asentamassa eräälle asiakkaalle myynnin seurantatyökalua. Olisi tarvittu tietokoneet ja internet-yhteydet, mutta niitä ei asiakkaan toimipisteistä löytynyt, Rinne 12

13 kertoo. Monesti käy myös niin, että Venäjällä loikataan yhden kehitysvaiheen yli. Samaisen asiakasyrityksen toimitusjohtaja totesi tilanteeseen, että eipä haittaa, hankimme suoraan älypuhelimet ja mobiilit internetyhteydet. Suorarekrytointeja on tähän asti tehty Venäjällä henkilöstövuokrausta enemmän. Henkilöstövuokraus on kuitenkin nousussa, sillä talouden epävarmuus saa etsimään joustavia ratkaisuja. Työvoiman vuokraus on venäläisille vielä outo laji, eikä vuokrahenkilökuntaa juuri käytetä. Perinteisesti kaikki henkilökunta ja toiminnot on haluttu pitää omassa yrityksessä. Perinteiden lisäksi, kuten monella muullakin kehittyvällä alalla, lainsäädäntö laahaa hieman jäljessä ja jarruttaa toimintaa. Venäläisten työnantajien suurimmat ennakkoluulot henkilöstövuokrausta kohtaan liittyvät juuri lainsäädäntöön ja pelkoon ennakoimattomista muutoksista, jotka voisivat hankaloittaa vuokratyövoimaa käyttävän työnantajan asemaa. Baronan tytäryhtiö kuuluu Venäjän henkilöstöpalvelualan liittoon ja pysyy hyvin kärryillä kaavailluista lakimuutoksista. Mikkonen kertoo, että lainsäädäntöön ollaan tekemässä täsmennyksiä. Asia tosin uutisoitiin niin, että henkilöstövuokraus oltaisiin kieltämässä kokonaan. Alan asiantuntijoiden mukaan lakia ollaan kuitenkin nimenomaan täsmentämässä, mikä helpottaisi toimintaa alalla, Mikkonen sanoo. Mikkonen ja Rinne osallistuivat SVKK:n Viennin aloitus-ohjelmaan keväällä Ohjelma on tarkoitettu Venäjän-vientiä aloitteleville yrityksille tai henkilöille, joille Venäjä on uusi markkina-alue. Voisi kysyä miksi lähdimme Viennin aloitus-ohjelmaan, vaikka meillä oli jo toimintaa Pietarissa, Rinne naurahtaa. Mikkosella ja Rinteellä ei juuri ollut aikaisempaa Venäjä-kokemusta, joten sekä Viennin aloituksen peruskoulutuspaketti Venäjästä että kontaktimatka Pietariin osoittautuivat varsin hyödyllisiksi. Kontaktimatkan tapaamiset Pietarissa johtivat merkittävään liiketoimintaan. Mikkonen pitää myös tärkeänä verkostoitumista muiden Venäjään suuntaan katsovien yritysten kanssa ja kulttuurintuntemuksen lisääntymistä. Mikkonen sanoo oppineensa käytännön liiketoiminnan kannalta kaksi merkittävää kulttuurieroa. Hierarkia venäläisessä yrityksessä on suurempi, eivätkä työntekijät automaattisesti kerro mielipiteitään, vaikka ehdotuksemme olisivat käyttökelvottomia Venäjällä. Toinen seikka liittyy käyttäytymiseen asiakastapaamisissa, täytyy tietää ketä kätellään ja millainen katsekontakti voi venäläisestä asiakkaasta vaikuttaa hyökkäävältä, Mikkonen kuvailee. Mikkonen ja Rinne eivät ole kokeneet, että Venäjällä olisi tällä hetkellä vaikea löytää työvoimaa. Joillain aloilla henkilökuntaa saa jopa helpommin kuin Suomessa, arvioi Rinne. Venäjällä on enää turha odottaa puoli-ilmaista työvoimaa, varsinkaan asiantuntijoiden ja myyntihenkilöstön kohdalla. Vaikka koko maan keskipalkka on edelleen noin 500 euroa kuukaudessa, toimialasta ja alueesta riippuen hyvien asiantuntijoiden palkkataso kohoaa kotimaata korkeammalle. Vuoden 2008 taantuma taltutti hurjimman palkkojen kasvun, mutta positiivisemmat odotukset ovat taas saaneet palkkakehityksen suunnan nousuun. Oikein mitoitettu palkkataso on Venäjällä toimivan yrityksen parhaita lääkkeitä työvoiman vilkkaaseen vaihtuvuuteen. Tulevaisuudessa Venäjällä toimivien yritysten työvoiman saatavuutta vaikeuttaa väestön ikärakenne. Ikäpyramidi on vinksallaan vielä voimakkaammin kuin Suomessa. Parhailla osaajilla on myös kiinnostusta lähteä ulkomaille töihin. Venäjälle Baronaa houkuttelivat myös suomalaiset asiakkaat. Pietari oli tuttu, lähellä ja pullollaan suomalaisyrityksiä, joten sieltä oli helppo aloittaa. Tällä hetkellä asiakunnassa kaikenkokoisia yrityksiä, joista noin % on kansainvälisiä ja loput venäläisiä. Asiakkaita on laajasti eri toimialoilta ja Barona onkin saanut kiitosta siitä, että pystyy palvelemaan liiketoiminnan tarpeita laajasti. Piakkoin suunnitelmissa on laajentuminen Venäjän liike-elämän keskipisteeseen Moskovaan. Eivätkä henkilöstöpalveluiden markkinat Venäjällä siihen toki lopu, jos intoa riittää, matkaa voi jatkaa aina Vladivostokiin asti. H 13

14 LAKIUUTISIA Lue uusimmat lakiuutiset nettisivuiltamme Hyväksytyt lait ja määräykset Venäjä siirtyi 1.9 uusiin aikavyöhykkeisiin E Venäjän 11-aikavyöhykettä kaventuivat yhdeksään alkaen. Aikavyöhykkeet ovat suhteessa Moskovan aikaan (MSK). Ensimmäinen aikavyöhyke on Kaliningradissa käytössä oleva MSK-1. Viimeisellä aikavyöhykkeellä Kaukoidässä Tšukotkan autonomisessa aluepiirissä ollaan 8 tuntia Moskovan aikaa edellä. Aikaa rukattiin Venäjällä syksyllä muutenkin, sillä kelloja ei enää siirretty lokakuussa taaksepäin talviaikaan. Venäjä jäi siis kesäaikaan ja aikaero Suomen ja Venäjän välillä kasvoi tunnilla. Pietarin ja Moskovan aikaero Suomeen on nyt kaksi tuntia. /MM,VS/ Hyväksytyt lait julkaistaan virallisesti myös internetissä E Venäjän federaation hyväksytyt lait julkaistaan jatkossa painettujen lehtien lisäksi myös uudessa internet-portaalissa Lait on tähän mennessä julkaistu Rossijskaja Gazeta-lehdessä, liittokokouksen Parlamentskaja Gazeta-lehdessä ja Venäjän lakikokoelma-julkaisuissa. Rossijskaja Gazeta julkaisee lait myös verkkosivuillaan. Uudessa internet-portaalissa julkaistaan kaikki federaation lait, liittoneuvoston ja duuman päätökset sekä presidentin määräykset ja ukaasit. Muiden säädösten julkaisusta, esimerkiksi alueiden ja kuntien säädösten, määrää presidentti. /RG/VS/ Lainsäädäntöä suunnitteilla Määräaikaistilien nostoihin rajoituksia E Venäjän duumassa on käsittelyssä lakiluonnos, joka rajoittaisi varojen nostoa määräaikaistileiltä. Pankit pyrkivät suojaamaan tileillä olevia varoja paniikkitilanteissa, joissa väestö nostaa yhtäkkiä varansa pois pankista. Näin kävi viimeksi vuonna Lakiluonnoksen mukaan määräaikaistileille talletettuja varoja ei saisi nostaa ennenaikaisesti muutoin kuin äärimmäisissä perhetilanteissa. Lakiluonnoksen mukaan rahoja ei voisi nostaa määräaikaistililtä myöskään sinä päivänä kuin asiakas haluaa vaan 7 14 päivän odotusaikana. Odotusajalla pyritään paniikkitilanteissa tilanteen rahoittamiseen. Suuri osa määräaikaistilien käyttäjistä suosii 6 12 kuukauden säästöjä ja odottaa rauhassa määräajan umpeutumista. Määräaikaistilien käyttö perustuu säästöille maksettuun korkeampaan korkoon. Tavallisten käyttötilien korko vaihtelee 0,5 2 % tasolla eli huomattavasti alle inflaatiokehityksen. Käyttötililtä varat on nostettavissa heti. Jos lakiluonnos hyväksytään, se merkitsee vastaavia muutoksia myös Venäjän siviilikoodeksiin. Nykyisen siviilikoodeksin mukaan pankilla ei ole oikeutta estää kansalaisia nostamaan varojaan pankista. /DP/MM, Suuriin käteisostoihin ehkä rajoituksia E Venäjän talouskehitysministeriö miettii keinoja, jolla harmaata taloutta kitketään. Elokuun lopussa julkisuuteen tulleeseen kohu-uutiseen, jossa suuria käteisostoja tekevien olisi todistettava rahojen alkuperä, ei toteuteta sellaisenaan, toteaa talouskehitysministeriön innovaatio- ja yrityshallinto-osaston johtaja Ivan Oskolkov. On todennäköisempää, että käteisostoille asetetaan esimerkiksi yläraja, jota suuremmat summat on maksettava pankkijärjestelmän kautta. Muun muassa Sberbank on tehnyt ministeriölle useita ehdotuksia, joilla voidaan vaikeuttaa harmaan rahan käyttöä. Uudistus joka tapauksessa vaatii aikaa, koska Venäjällä luottokortin käyttö ei ole kaikille itsestään selvää, yksityishenkilöiden laskutuksesta puhumattakaan. Samaan aikaan myös harmaan rahan käyttäjät miettivät uusia keinoja kiertää määräyksiä. /MER/MM, Julkisvallan ja yksityisten yhteiset hankkeet sujumaan lainsäädännöllä E Venäjä voi saada oman lain säätelemään julkishallinnon ja yksityisten yritysten välisiä yhteisiä hankkeita. RBK-daily lehti kirjoittaa verkkosivuillaan, että asiantuntijoiden mukaan tämänhetkinen lainsäädäntö on huonompaa kuin Zambiassa. Pääministeri Putin määräsi ministeriöt selvittämään miten lainsäädäntöä on kehitettävä, jotta Venäjän alueilla toteuttaviin infrastruktuurihankkeisiin saataisiin investoijia. Tällä hetkellä investoijat karttavat pitkäikäisiä projekteja julkishallinnon kanssa, koska ns. Public Private Partnership (elinkaarimalli) -mekanismille ei löydy selkeitä sääntöjä Venäjän federatiivisesta tai alueellisesta lainsäädännöstä. /RBC/VS/ Maankäyttöön kaavaillaan rakentajia helpottavia muutoksia E Talouskehitysministeriö ehdottaa merkittäviä muutoksia maankäyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Tavoitteena on helpottaa rakennuslupien saamista ja investointiprojektien toteutusta käytännössä. Tällä hetkellä maat jaetaan seitsemään luokkaan niiden käyttötarkoituksen mukaan. Ministeriön esityksen mukaan käyttöön jäisi vain kolme erityistä kategoriaa: luonnonsuojelualueet, metsämaat ja Kuva Shutterstock 14

15 vesialueet. Kaikki näiden kolmen kategorian ulkopuolelle jäävät alueet luokitellaan käyttötarkoituksen perusteella alueen maankäyttösuunnitelman mukaan. Jokaisella alueella pitäisi olla oma maankäyttö- ja rakennussuunnitelma vuoden loppuun mennessä. Talouskehitysministeriön kiinteistöosaston johtaja Andrei Ivankinin mukaan lakimuutokset helpottaisivat erityisesti yritysten elämää. Rakennusluvan saamiseksi ei enää tarvittaisi sekä federaatiotason että aluetason hyväksyntää, vaan jatkossa riittäisi sen kunnan tai aluehallinnon hyväksyntä riippuen siitä kenen hallussa maa-alue on. Lakiesitys on hallituksen tarkasteltavana ja duuman käsittelyyn se viedään mahdollisesti vielä syyskaudella. / RG, Vedomosti/VS/ Presidentti haluaa korkean teknologian yritysten vakuutusmaksut alemmas E Presidentti Medvedev haluaa alentaa korkean teknologian yritysten asiantuntijoiden palkkojen sivukuluja. Presidentti määräsi hallituksen valmistelemaan lakimuutoksen, jolla vakuutusmaksuja alennettaisiin hyväpalkkaisille asiantuntijoille korkeanteknologian yrityksissä. Ensi vuoden alusta vakuutusmaksuprosentti alenee 34 %:sta 30 %:iin. Samalla yli ruplan (noin euroa) vuosipalkasta aletaan maksaa 10 % vakuutusmaksuja (aiemmin 0 %). Medvedevin mukaan yrityksissä, joissa palkkataso on korkea, vakuutusmaksujen alennus ei käytännössä alenna palkan sivukuluja ja siksi yritykset tarvitsevat lisähelpotuksia. /Vedomosti/VS/27.10/2011 Juristin palsta Juristi Petri Kekki / SVKK Helsinki Työntekijän komennus Venäjälle Yrityksemme on lähettämässä työntekijää yhden vuoden komennukselle Moskovaan alkaen. Komennustyöntekijällämme säilyy työsuhde yritykseem- E me koko komennuksen ajan. Työntekijämme solmii paikallisen sopimuksen venäläisen tytäryhtiömme OOO:n kanssa. OOO maksaa 70 % palkasta ja Oy 30 %. Suomessa oleskelua on enintään 72 päivää koko komennuksen aikana. Työntekijämme kuuluu komennuksen ajan Suomen sosiaaliturvaan. Kysymyksemme kuuluu: miten tätä järjestelyä on arvioitava juridisesti ja miten toimitaan niin, että sekä Suomen että Venäjän lainsäädäntöä järjestelyssä ei rikota? Oy voi lopettaa ennakonpidätyksen toimittamisen (lukuunottamatta minimipidätystä 2,01 %/2011) palkasta komennuksen alkaessa, jos on varmaa, että kuuden E kuukauden sääntö soveltuu. NT2-lomake on annettava suomalaiselle verottajalle. Oy pidättää työntekijän osuudet TyEL- ja Tyva-maksuista ja tilittää maksut yhdessä työnantajaosuuden kanssa vakuutusyhtiölle Suomessa. OOO:n tehtävänä on toimittaa ennakonpidätys maksamastaan palkasta. Työntekijä antaa toukokuussa 2012 Suomeen veroilmoituksen ja vaatii kuuden kuukauden säännön soveltamista ulkomaantyön palkkaan lomakkeella 16. Jos kuuden kuukauden sääntö soveltuu, Suomi ei verota tätä palkkaa. Työntekijä antaa veroilmoituksen Venäjälle huhtikuussa 2012 ja ilmoittaa Oy:ltä saadun palkkatulon. Verot Oy:n palkasta maksetaan Venäjälle viimeistään Lopullinen vero Venäjällä on 30 % vuonna 2011 ja 13% vuonna Mitään sosiaalivakuutusmaksuja Venäjälle ei makseta tässä tilanteessa. (Mikäli kyseessä olisi asiantuntijastatuksella lähetettävä työntekijä tämä pääsisi heti 13% verotuksen piiriin). 15

16 LAKIUUTISIA Siirtohinnoittelu Venäjällä muuttuu vuoden alussa Uusi laki siirtohinnoittelusta hyväksyttiin Venäjällä vihdoin usean vuoden valmistelun jälkeen ja se astuu voimaan ensi vuoden alussa. Heti vuodenvaihteen jälkeen on odotettavissa lisää muutoksia ja täsmennyksiä, sillä syksyn aikana lakiin on valmisteltu lukuisia muutosehdotuksia. Lakiin on otettu mallia OECD:n siirtohinnoittelusäännöistä, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Esimerkiksi siirtohinnoittelumenetelmät ovat samoja (markkinahintavertailu-, jälleenmyyntihinta-, kustannusvoittolisä-, liiketoimintanettomarginaali-, ja voitonjakomenetelmä), mutta Venäjällä markkinahintavertailumenetelmä on ensisijainen eli yritys ei voi täysin vapaasti valita soveltamaansa hinnoittelumenetelmää. Alla johtaja Veijo Seppänen KPMG Oy:stä vastaa muutamiin siirtohinnoittelun muutoksia Venäjällä koskeviin kysymyksiin. Miten uusi laki eroaa aiemmin voimassa olleista siirtohinnoittelusäännöistä? Verokoodeksin siirtohinnoittelua koskeva artikla 40 oli hyvin suppea. Siirtohinnoittelun dokumentaatiovaatimusta, niin kuin sen ymmärrämme OECD:n mallisopimuksen valossa, ei ollut. Lähipiirisäännöt olivat hyvin väljät, nyt ne ovat tiukat. Mitkä ovat suurimmat erot verrattuna Suomen siirtohinnoittelusäädöksiin? Laki on laki ja toimeenpanoa varten tarvitaan vielä ohjeita finanssiministeriöltä. Laki näyttäisi ohjaavan tiettyjen siirtohinnoittelumenetelmien käyttöön tietyissä tilanteissa eli vapautta valita menetelmä on rajoitettu. Dokumentaation laatimisajat ovat tiukemmat ja esittämisajat lyhyemmät verottajan vaatiessa selvityksiä. Sanktiot näyttävät olevan osin lievemmät kuin Suomessa. Venäjällä suuret veronmaksajat (krupnye nalogoplatelsciki) voivat sopia kirjallisesti siirtohinnoittelusta verottajan kanssa. Suurelle veronmaksajalle ei ole absoluuttisia rajoja, vaan suuruus riippuu veropiirin veromaksujen tasosta. Monet suomalaiset tytäryhtiöt kuuluvat tähän kategoriaan. Ketä Venäjän siirtohinnoittelusäännökset koskevat? Muuttuuko lain soveltamisala? Soveltamisala toisaalta laajenee ja toisaalta supistuu. Supistuminen koskee nimenomaan Venäjän sisällä tapahtuvaa liiketoimintaa. Erityisen valvonnan kohteena ovat ns. elintärkeät raaka-aineet kuten öljy, kaasu ja metallit. Kaikki liiketoimet veroparatiiseissa sijaitsevien yhtiöiden kanssa kuuluvat valvonnan piiriin. Periaatteessa kaikki kaupat lähipiirin kanssa yli Venäjän valtiollisen rajan kuuluvat valvonnan piiriin, tosin näillä kaupoille lienee alaraja (tulkinnasta epäselvyyttä). Miten muutoksiin voi/kannattaa varautua? Vuodet 2012 ja 2012 on säädetty sanktiovapaiksi vuosiksi. Kannattaa kuitenkin alkaa vakavasti harjoitella siirtohinnoitteludokumentaation laadintaa hetimmiten. Vertailumarkkinahintoja kannattaa tutkia ja hakea alusta alkaen. Jos yrityksellä on jo olemassa siirtohinnoitteluperiaatteet, voiko niitä jatkossa soveltaa myös Venäjän tytäryhtiöön? Näin toivomme asian olevan. Käytäntö näyttää todellisuuden. Miten lain soveltamista valvotaan? Mitä seuraamuksia sääntöjen rikkeistä voi tulla? Verottaja valvoo siirtohinnoittelulainsäädännön noudattamista toimivaltansa puitteissa. Vuosina ei ole rangaistusseuraamuksia ja sakko on 20 % maksamattoman veron määrästä Seuraus veron maksamatta jättämisestä tai liian vähäisestä maksusta tai dokumentaation laiminlyönnistä on lisävero ja 40 %:n veronlisäys tai vähintään 30 trub (750 euroa) Ilmoitus etuyhteyskaupoista, jota ei ole tehty määräajassa tai joka sisältää epäluotettavia tietoja, johtaa ruplan (125 euroa) sakkoon. H 16

17 Nordea Pankki Suomi Oyj Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 48 konttoria ja toimipistettä 15:ssä Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 17

18 VEnäjän talous Onko Venäjän talouden kasvu hidastumassa lähiaikoina? Teksti Vesa Korhonen / Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT Venäjän talous on toipunut syvän taantuman pohjasta kohtalaisen hyvää tahtia. Yksityinen kulutus on elpynyt varsin vakaasti ja ylittänyt edellisen huippunsa, etenkin laman aikana patoutuneen kestokulutustavaroiden kysynnän purkautuessa. Elintarvikkeiden hintojen vuodentakaisen nousun tuoma inflaatiopiikki on jäänyt taakse, mikä on alkanut tukea kotitalouksien ostovoimaa. Investoinnit ovat vironneet kituliaammin mutta ovat tämän vuoden mittaan päässeet jo varsin reippaaseen tahtiin. Sekä kotitalouksien että yritysten luo- tonotto pankeista on lisääntynyt ripeästi. Kaiken kaikkiaan Venäjän kotimainen kysyntä on toistaiseksi, lokakuu mukaan lukien, kasvanut piittaamatta ulkopuolisessa maailmassa vallitsevista epävarmuuksista. Myös tuotanto Venäjällä on toipunut varsin hyvin. BKT on käännyttyään nousuun yli kaksi vuotta sitten kasvanut viime ja tänä vuonna noin 4 % ja lähes saavuttanut taantumaa edeltäneen huippunsa. Teollisuustuotannon elpyminen on kokonaisuutena jatkunut varsin vilkkaana, ja maataloustuotanto on noussut hulppeasti viime vuoden katokuopastaan ennätykselliselle tasolle. Kuitenkin merkkejä menon hidastumisesta on. Kotitalouksien reaalitulot ovat inflaation helpotettuakin nousseet hyvin hitaasti viime kuukausina. Työllisyys, joka myös tukee kulutusta, on lisääntynyt hyvin vähän yritysten irtisanottua varovaisesti työntekijöitä laman aikana. Tuonnin vauhdikas toipuminen lähes 25 prosentin vuosivauhdilla lamajakson erittäin pahasta pudotuksesta on viime keväästä alkaen taittunut yleisesti arvioitua kovemmin, mikä viittaa mittavan varastojen täyttöaallon päättymiseen. Parin viime kuukauden yrityskyselyt lupailevat hidasta talouden 18

19 kasvua. Venäjän raakaöljyn tuotanto on kasvanut tänä vuonna alle prosentin viime vuodesta, joten öljyä ja öljytuotteita on niiden kotimaisen kulutuksen jatkuvasti kasvaessa riittänyt vientiin tuntuvasti vähemmän kuin viime vuonna. Talouden ulkomaansektorilla kehitys on kääntynyt heikommaksi niissä kolmessa kanavassa, joita pitkin taantuma tuli Venäjälle vuoden 2008 aikana: (1) Lamasta hyvin noussut vienti, joka vastaa yli 30 prosenttia BKT:stä, on tänä vuonna kehittynyt määrältään huomattavasti odotettua heikommin ja saattanut alustavien tietojen valossa hieman supistua tammi-syyskuussa vuodentakaisesta. Öljyongelmien ohella Venäjän eräiden keskeisten vientimetallien kysyntä maailmalla on vähentynyt, ja maakaasun viennin kasvu on (osin sääoloista johtuen) hidastunut huomattavasti. (2) Vientihinnoista raakaöljyn ja polttoöljyjen hinnat ovat edelleen korkealla mutta ne ovat vähitellen laskeneet viime keväästä; tätä taustaa vasten puolisen vuotta öljyn perässä liikkuvien maakaasun hintojen nousun taittuminen on edessä. Vientimetallien hinnat ovat pudonneet paljon. (3) Pääomaa, jota on korkeiden vientihintojen aikaan yleensä tullut Venäjälle, on nettomääräisesti virrannut kesästä 2010 alkaen tuntuvasti ulos. Vielä muutama kuukausi sitten varsin nippuuntuneissa Venäjän talouden ennusteissa vuodelle 2012 on tapahtunut erkaantumista. Osa ennusteita tekevistä arvioi edelleen kasvun olevan ensi vuonnakin noin 4 % tai jopa sitä nopeampaa, jos öljyn hinta ei laske alle sadan dollarin tynnyriltä. Osaa ennusteista on alennettu alle 4 prosenttiin maailmantalouden heikentyneiden näkymien keskellä. Eräät keskeiset ennustajat ovat puolestaan laskeneet ensi vuoden kasvuarvioitaan 3 prosenttiin ja jopa 2,5 prosenttiin sillä oletuksella, että öljyn hinta laskee tuntuvammin, dollariin. Toki tällainenkin kasvutahti ylittäisi selvästi teollistuneiden maiden näkymät. Jos Venäjän vientihinnat kääntyisivät yllätyksellisen jyrkkään laskuun, seurauksena olevan taantuman torjuntaan vakautta alleviivaavilla ja seuraavan neljän kuukauden aikana pidettävien duuman ja presidentin vaalien tuloksena mitä ilmeisimmin asemansa säilyttävillä vallanpitäjillä olisi tuki- ja elvytysmahdollisuuksia lama-ajan Venäjän talous kysyntä- ja tarjontaindikaattoreita, kausitasoitettuja volyymeja, 2006= Lähde: Rosstat/BOFIT, viennin ja tuonnin volyymi: Maailmanpankki Tuonti Venäjälle päätuoteryhmät, mrd. euroa koko kalenterivuotta koskevat tiedot, 2007 alkaen neljän viimeisen vuosineljänneksen summa koko kalenterivuotta koskevat tiedot, 2007 alkaen neljän viimeisen vuosineljänneksen summa Lähteet: Venäjän tulli ja keskuspankki, BOFIT Lähteet: Venäjän tulli ja keskuspankki, BOFIT Tuonti IVY-maiden ulkopuolelta, arvo, BKT Tuonti Vähittäiskaupan myynti Investoinnit Teollisuustuotanto Vienti Koneet ja laitteet pl. Koneet ja laitteet pl. henkilöautot, ml. muut henkilöautot, ml. muut kestokulutustavarat kestokulutustavarat Muut palvelut kuin matkailu Muut palvelut kuin matkailu Kemian tuotteet Kemian tuotteet Elintarvikk. & maatal.tuott. Elintarvikk. maatal.tuott. Kirjaamatta Venäjän tullilta Kirjaamatta Venäjän tullilta Matkailumenot ulkomailla Matkailumenot ulkomailla Metallit ja metallituotteet Metallit ja metallituotteet Vaatteet ja tekstiilit Vaatteet ja tekstiilit Henkilöautot Henkilöautot Metsäteollisuuden tuotteet Metsäteollisuuden tuotteet tapaan (mutta jonkin verran vähemmän kotimaisen tuotannon suojausmahdollisuuksia, kun Venäjän WTO-jäsenyys nyt näyttäisi toteutuvan). Vaikka osa valtion reservirahastoista käytettiin tuolloin, valtiolla on paljon velanottovaraa, sillä se on edelleen kutakuinkin nettovelaton eikä bruttovelkakaan ole noussut paljoa yli 10 prosentin BKT:stä. Lisäksi valtionpankit, jotka edustavat suunnilleen puolta pankkisektorin taseesta, ja keskuspankki voisivat jälleen ohjautua mukaan tukeen ja elvytykseen. Johdon huomio voisi markkinauudistusten virvottamisen sijasta keskittyä vielä nykyisin arvioitua todennäköisemmin reaktiivisiin toimiin ainakin niin kauan kuin tarpeelliseksi koettaisiin. Myöhempien vuosien kasvumahdollisuuksia tämä rajoittaisi. H 19

20 VEnäjän talous Venäjän WTO-neuvottelut saatiin päätökseen Teksti Einari Lumijärvi Venäjän WTO:hon liittymistä käsitellyt kansainvälinen työryhmä hyväksyi Venäjän neuvottelutuloksen marraskuussa. Sopimusteksti sisältää neuvottelulähteiden mukaan joitakin tuhansia sivuja. WTO julkaisi nettisivuillaan lyhennelmän neuvottelutuloksesta. Tässä poimintoja sen pääkohdista. Tuontitullit Venäjälle WTO:n eli Maailman kauppajärjestön jäsenyyden myötä Venäjän tullimaksuille tulee sidotut ylärajat. Kaikkien tuotteiden osalta tuontitullien keskimääräinen yläraja tulee olemaan 7,8 %, kun tuontitullien keskiarvo Venäjälle vuonna 2011 oli 10 %. Keskimääräisesti tuontitulleihin ei siis tule suurta pudotusta. Maataloustuotteiden osalta tuontitullien yläraja WTO-jäsenyyden aikana on keskimäärin 10,8 %, kun edeltävä tullien keskitaso oli 13,2 %. Teollisuustuotteiden osalta keskimääräisesi ylärajaksi tulee 7,3 % nykyisen 9,5 %:n tullitason sijaan. Keskimääräisiä tuontitulleja Venäjälle alennusten jälkeen: Meijerituotteet 14,9 % (nyk. 19,8 %) Viljatuotteet 10,0 % (nyk. 15,1 %) Kasviöljyt ja rasvat 7,1 % (nyk. 9,0 %) Kemikaalit 5,2 % (nyk. 6,5 %) Sähkötekniikka 6,2 % (nyk. 8,4 %) Puu ja paperi 8,0 % (nyk. 13,4 %) Puuvillan ja informaatioteknologiatuotteiden tullit poistuvat. Venäjän lehdistössä on ollut tietoja, joiden mukaan myös teknologisten, tieteellisten ja rakentamisvälineiden tullit olisivat poistumassa. Sovitut tullien ylärajat tulevat voimaan yli kolmannekselle tuotteista Venäjän liittyessä WTO:hon. Noin neljännes tullialennuksista tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua liittymisestä. Pisimmät siirtymäajat ovat sianlihalla (kahdeksan vuotta) sekä moottoriajoneuvoilla, helikoptereilla ja siviili-ilmailuvälineillä (seitsemän vuotta). Heti liittymishetkellä tullaan poistamaan finanssikriisin vuoksi tehdyt tullikorotukset eli niin sanotut kriisitullit, jotka tulivat voi- maan vuonna Tullikorotukset koskivat tuolloin muun muassa uusia ja käytettyjä henkilöautoja, puimureita, maitotuotteita, joitakin terästuotteita jne. Eräiden tuotteiden tullitasoihin liittyy jatkossakin tuontikiintiöitä, jolloin kiintiöt ylittävältä tuonnilta kerätään korkeampaa tullia. Tällaisia ovat esimerkiksi naudanliha, sianliha, jotkut siipikarjanlihatuotteet ja jotkut heratuotteet. Autojen tullit ja kokoonpano Uusien autojen tuontitullit Venäjälle laskevat liittymishetkellä 30 %:sta 25 %:iin. Kolmen vuoden kuluttua liittymisestä tullitaso alkaa laskea asteittain siten, että se on seitsemän vuoden kuluttua 15 %. Käytettyjen autojen osalta tullitaso laskee vastaavantyyppisesti, mutta jää prosentuaalisesti hieman korkeammalle tasolle. Yli seitsemän vuotta vanhojen autojen tullitaso sen sijaan jää pysyvästi nykyiselle korkealle tasolle. Venäjä voi säilyttää kaikki WTO-säännösten vastaiset autojen kokoonpanoon liittyvät määräyksensä heinäkuuhun 2018 saakka. Tuolloin täytyy luopua kahdesta periaatteesta: vaatimuksesta ostaa Venäjällä valmistettuja osia sekä Venäjällä toimivien kokoonpanotehtaiden etuustulleista. Maataloustuet ja kaasumarkkinat Maataloustuet eivät saa ylittää yhdeksää miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2012 ja niitä täytyy asteittain laskea 4,4 miljardiin dollariin vuoteen 2018 mennessä. Odotettua kaasumarkkinareformia ei tapahdu. Venäjän hallitus voi säännöstellä kaasun kotimarkkinahintoja, mutta niiden täytyy WTO:n ehtojen mukaan tuottaa Gazpromille voittoa. Ulkomainen omistus eri aloilla Ulkomaiset pankit jatkavat toimintaansa Venäjällä nykyiseen malliin tytäryhtiöiden kautta. Yksittäisten pankki-instituutioiden osalta ulkomaiselle pääomalle ei ole rajoitusta, mutta koko ulkomaisen pääoman osuus Venäjän pankkijärjestelmästä ei saa olla yli 50 %. Ulkomaiset vakuutusyhtiöt voivat avata toimipisteitä yhdeksän vuoden kuluttua Venäjän liittymisestä WTO:hon. Tietoliikenteessä ulkomaisen pääoman rajoitus (49 %) poistuu neljän vuoden kuluttua Venäjän liittymisestä WTO:hon. Venäjä alkaa soveltaa WTO:n perusviestintäpalveluja koskevaa sopimusta. Puun ja metallien vientitullit Venäjän pääneuvottelija Maksim Medvedkov kertoi Interfaxin haastattelussa marraskuussa, että Venäjä asettaa kuuselle ja männylle kiintiöperusteiset tullit. Kuusen vientikiintiöksi tulee liittymishetkellä 6,2 miljoonaa kuutiometriä, josta EU:n osuus on 5,9 miljoonaa kuutiometriä. Tämän kiintiön puitteissa vientitulli on 13 %. Ylimenevälle osalle Venäjä voi asettaa tullitason harkintansa mukaan. Männyn vientikiintiö on 16 miljoonaa kuutiometriä, josta EU:n osuus 3,6 miljoonaa kuutiota. Tässä kiintiön mukainen vientitulli on 15 % ja kiintiön ylittävältä osalta Venäjän oman harkinnan mukainen. Koivulle ja haavalle vientikiintiötä ei aseteta. Koivun vientitulli tulee olemaan 7 % ja haavan 5 %. Nikkelin vientitulli laskee neljässä vuo- 20

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ

KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ Kumppanisi Venäjällä Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) auttaa yrityksiä kansainvälistymään Venäjälle. Olemme luotettava yhteistyökumppani, jolta saat työkaluja, opastusta ja

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon kannattavuus parani alkuvuonna Keskon liikevaihto 4,6 mrd. euroa, kehitys -4,2 % Kulutuskysyntä heikentynyt kaikilla toimialoilla,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

KOULUTUSKALENTERI Syksy 2013

KOULUTUSKALENTERI Syksy 2013 KOULUTUSKALENTERI Syksy 2013 Koulutuskalenteri syksy 2013 Varmista menestyksesi Venäjällä! Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) kouluttaa suomalaisyritysten päättäjistä ja asiantuntijoista rautaisia

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2009 24.7.2009. Q2 2009 Media- ja analyytikkoinfo 24.7.2009 MHa

Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2009 24.7.2009. Q2 2009 Media- ja analyytikkoinfo 24.7.2009 MHa Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 29 24.7.29 Sivu 1 Keskon osavuosikatsaus 1-6/29 Ruokakeskon kasvu yli markkinakehityksen ja kannattavuus edellisvuotta parempi Rautakeskon kustannuksia ja varastoja onnistuttiin

Lisätiedot

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA Tilastojen valossa Rupla liukastelee öljyssä 130 Raakaöljyn keskihinta (Brent, USD) 90 Ruplan keskikurssi (RUB/EUR) 120 1 0 90 80 70 60 80 70 60 50 72,8 50 40

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Miten ymmärrät Venäjää? Venäläinen busineskulttuuri, -tavat ja käytännöt

Miten ymmärrät Venäjää? Venäläinen busineskulttuuri, -tavat ja käytännöt Miten ymmärrät Venäjää? Venäläinen busineskulttuuri, -tavat ja käytännöt Erja Laakso Suomalais-Venäläinen kauppakamari 24.3.2009 Hämeenlinna Kasvua Venäjältä - kansainvälistymisseminaari 1 VENÄJÄN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ:

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Esityksen kulku Sivu Liiketoimintaympäristö [2] Lainsäädännön kehitys ja muutokset [3] Tytäryhtiön raportointi

Lisätiedot

MARKINVEST OY HALLITSEE B2B JA B2C VIENTIPROJEKTIT JA MYYNTIPROSESSIT

MARKINVEST OY HALLITSEE B2B JA B2C VIENTIPROJEKTIT JA MYYNTIPROSESSIT 1 (15) RATKAISU VENÄJÄN MARKINVEST OY HALLITSEE B2B JA B2C VIENTIPROJEKTIT JA MYYNTIPROSESSIT 2 (15) 1. HYVÄT TULOKSET JA KESTÄVÄT KÄYTÄNNÖT TULEVAISUUTEEN Markinvest Oy on liikkeenjohdon ja markkinoinnin

Lisätiedot

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011 Tervetuloa 1 Konsernijohtoryhmä uudistuu Pääjohtaja Rautakeskon toimitusjohtajaksi ja Keskon rautakaupasta vastaavaksi konsernijohtoryhmän jäseneksi on 1.11.2011 alkaen nimitetty Arja Talma 49-vuotias

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Myynti alkuvuonna odotetun mukainen, liikevoitto suunniteltua parempi Keskon liikevaihto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 22.10.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki. Q3 2014 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 22.10.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki. Q3 2014 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 22.10.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki 1 Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tulos parani edellisestä vuodesta Keskon liikevaihto 9,3 mrd., kehitys -3,8 % Tulos parani selvästi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SVKK lyhyesti. Ajankohtaista Venäjänkaupassa

SVKK lyhyesti. Ajankohtaista Venäjänkaupassa Jaana Rekolainen 21.04.2015 Ajankohtaista Venäjänkaupassa SVKK lyhyesti SVKK on Venäjän-kaupan ykkösosaaja, joka edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomessa ja Venäjällä Noin 800 yritysjäsentä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014 Talousjohtajabarometri II/2014 - Yhteenveto Enemmistö talousjohtajista uskoo maailmantalouden kasvuun lähitulevaisuudessa. Määrä on kuitenkin hieman laskenut

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2012 2014

BOFIT Venäjä-ennuste 2012 2014 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2012 2014 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Sari Karvinen, tutkija sari.karvinen@luke.fi, puh. 029 532 3256 1 29.4.2015 1. Luoteis-Venäjän puumarkkinat Suomalaisten ostajien ja

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot