IQUC International Quality Up with CDIO

Transkriptio

1 Turun ammattikorkeakoulu Kehitysohjelma: Opetus- ja oppimismenetelmien kehittäminen OP-INNOT 2007 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Pvm: (9) LOPPURAPORTTI IQUC International Quality Up with CDIO Kehitysohjelma: OP-Innot Tietoliikenne ja sähköinen kauppa Juha Kontio

2 2/9 1 JOHDANTO 1.1. Projektin tausta ja lähtötilanne Koulutuksen työelämälähtöisyyttä korostetaan toistuvasti erilaisissa raporteissa ja julkaisuissa. Esimerkiksi European University Association toteaa presidenttinsä toimesta, että korkeakoulujen on Lissabonin strategian mukaisesti tuotettava työelämätarpeisiin vastaavia osaajia (Winckler 2006). Vastaavasti toteaa suomalainen tulevaisuusraportti: "On tärkeää, että osaamisresurssit vastaavat nykyistä paremmin niitä käytännön tehtäviä, joita työelämä tarjoaa" (Ruokanen 2004). Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvatkin työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Lisäksi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että "toimintaympäristössämme tapahtuvat yhä nopeammat muutokset edellyttävät koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen edistämistä edelleen". (Ministry of Education Finland 2003). SITRAn innovaatioita käsittelevä raportti listaa toimenpide-ehdotuksenaan, että ammattikorkeakoulujen tulee ensisijaisesti palvella työelämän tarpeita. Raportti jatkaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee edelleen merkittävästi lisätä yhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin kanssa eritasoisten opintöiden ja muiden yhteishankkeiden puitteissa.(sitra 2005). Tulevaisuudessa niin yliopistoista kuin ammattikorkeakouluista valmistuvilta odotetaan vahvaa osaamista omalla alallaan (Ministry of Education Finland 2005). Erityisesti ammattikorkeakoulun tehtävä on tuottaa osaamisen soveltajia ja siirtäjiä, ei niinkään osaamista (Ruokanen 2004). Ammattikorkeakouluilla onkin merkittävä rooli alan osaamispohjan vahvistajana (Wikström, Haikkola et al. 2005). Ammatillisen huippuosaamisen kehittäminen on kirjattu haasteeksi korkeakouluille myös Varsinais-Suomen liiton maakuntasuunnitelmaan, jossa kannustetaan tukemaan tätä osaamisen siirtymistä varsinaissuomalaiseen yhteiskuntaan kaikin mahdollisin keinoin. (Varsinais-Suomen liitto 2005). Erilaisten työelämävalmiuksien, joita ovat yhtäältä vuorovaikutus-, projektija esimiestaitojen sekä toisaalta liike-elämän taidot, integrointi opetukseen on myös tärkeää. Näiden taitojen kehittäminen ei vaadi tutkintokoulutukseen uusia kursseja vaan opiskelumenetelmien, opiskeluympäristöjen sekä opiskelijoiden ohjauksen ja arvioinnin kehittämistä. (Ministry of Education Finland 2005). Työelämälähtöisyyden rinnalla on tärkeää huolehtia koulutuksen laadunvarmistuksesta. Kehittämisen painopisteen tulisi olla selkeästi toiminnan laadun ja vaikuttavuuden sekä kansainvälistämisen vahvistamisessa (Opetusministeriö 2006). Kilpailu ja kansallisten rajojen ylittyminen ovat johtaneet siihen, että luottamus oman kansallisen korkeakoulutuksen yhtenäiseen tasoon ei enää riitä, vaan jokaisen maan tarjoaman korkeakoulutuksen on oltava ymmärrettävä ja luottamusta herättävä myös kansainvälisesti (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2005). Laatua korostaa myös Varsinais-Suomen maakuntaohjelma kehottaessaan kiinnittämään erityistä huomiota laatuun (Varsinais-Suomen liitto 2005). Kiinnitettäessä huomiota laatuun tulisi pitää huolta myös siitä, että kansallisen ja kansainvälisen vertailun mahdollisuus säilyy ja paranee (Ministry of Education Finland 2005). Suuret keskeyttämisprosentit ja opintojen viivästyminen viittaavat siihen, että opiskelijoiden motivaatiossa ja motivoimisessa on ongelmia. Kädentaidot, käytännönläheisyys (esim. laboratoriossa työskentely) ja työharjoittelu ovat koulutuksen olennaisia piirteitä. Näitä ei kuitenkaan nykytilanteessa kyetä riittävästi tarjoamaan. (Ministry of Education Finland 2005) Tilanteen parantamiseksi tulee hyödyntää tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä palvelutoiminnan tarjoamat mahdollisuudet. Ammattikorkeakoulujen yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on määritelty työelämäsuuntautunut ja aluekehitystä tukeva soveltava tutkimus- ja kehitystyö (Ministry of Education Finland 2005) CDIO - hankealoite koulutuksen kehittämiseen Haasteet, joita edellä on kuvattu, ovat tunnustettuja myös maailmalla ja näihin vastaamiseksi on syntynyt kansainvälinen CDIO-hanke (CDIO 2006). CDIO on innovatiivinen korkeakouluinsinööreille suunnattu koulutusohjelma, jonka tavoitteena on kehittää paitsi koulutuksen sisältöä myös opetus- ja oppimismenetelmiä siten, että valmistuneiden insinöörien osaaminen vastaa mahdollisimman hyvin työelämän vaatimuksia. CDIO-tulee sanoista Conceive-Design-Implement-Operate. Kyseinen hanke keskittyy erityisesti insinöörikoulutuksen kehittämiseen, mutta hankkeen esiin nostamia ajatuksia ja malleja lähdetään hyödyntämään koko tulosalueella. Hankkeen mukaisesti valmistuvan insinöörin tulee kyetä: Conceive-design-implement-operate complex valueadded engineering systems in a modern team-based engineering environment.

3 3/9 CDIO ei ole ohjaileva aloite vaan se pyrkii edesauttamaan 12 standardin avulla mukaan lähtevien korkeakoulujen koulutuksen kehittämistä. Tällä hetkellä monet maailman johtavista insinöörioppilaitoksista ovat jo sitoutuneet aloitteeseen. Mukana ovat mm. Massachusetts Institute of Technology, Chalmers University of Technology, University of Bristol, Royal Institute of Technology. CDIO-hankkeen tavoitteina ovat: kouluttaa opiskelijoita teknisten perusasioiden syvempään hallintaan kouluttaa insinöörejä uusien tuotteiden ja järjestelmien luontiin ja operointiin kouluttaa tulevaisuuden tutkijoita ymmärtämään oman työnsä tärkeys ja strateginen arvo. 1. CDIO as Context* Adoption of the principle that product and system lifecycle development and deployment are the context for engineering education 2. CDIO Syllabus Outcomes* Specific, detailed learning outcomes for personal, interpersonal, and product and system building skills, consistent with program goals and validated by program stakeholders 3. Integrated Curriculum* A curriculum designed with mutually supporting disciplinary subjects, with an explicit plan to integrate personal, interpersonal, and product and system building skills 4. Introduction to Engineering An introductory course that provides the framework for engineering practice in product and system building, and introduces essential personal and interpersonal skills 5. Design-Build Experiences* A curriculum that includes two or more design-build experiences, including one at a basic level and one at an advanced level 6. CDIO Workspaces Workspaces and laboratories that support and encourage hands-on learning of product and system building, disciplinary knowledge, and social learning 7. Integrated Learning Experiences* Integrated learning experiences that lead to the acquisition of disciplinary knowledge, as well as personal, interpersonal, and product and system building skills 8. Active Learning Teaching and learning based on active experiential learning methods 9. Enhancement of Faculty CDIO Skills* Actions that enhance faculty competence in personal, interpersonal, and product and system building skills 10. Enhancement of Faculty Teaching Skills Actions that enhance faculty competence in providing integrated learning experiences, in using active experiential learning methods, and in assessing student learning 11. CDIO Skills Assessment* Assessment of student learning in personal, interpersonal, and product and system building skills, as well as in disciplinary knowledge 12. CDIO Program Evaluation A system that evaluates programs against these 12 standards, and provides feedback to students, faculty, and other stakeholders for the purposes of continuous improvement *required Kuva 1. CDIO standardit. CDIO-hankealoite tarjoaa vastauksen kaikkiin esitettyihin haasteisiin. Keskeisenä ideana on työelämälähtöisyyden lisääminen aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä. Aktiivisten opetusmenetelmien hyödyntämisessä t&k- ja palvelutoiminta tarjoavat keskeisen mahdollisuuden liitettäväksi opetukseen. Toisaalta hanke tarjoaa maailmanlaajuisesti testatun laadullisen kehyksen, jonka pohjalta koulutusohjelmia voidaan kehittää. Samalla koulutusohjelmista tulee kansainvälisesti vertailukelpoisempia. Tulosalueen toimintasuunnitelmassa vuodelle 2007 kehittämistoimenpiteiksi on määritelty aktiivisten opetusmenetelmien käytön lisääminen ja opettajien tietoisuuden lisääminen aktiivisista opetusmenetelmistä. Nämä molemmat velvoitteet toteutuvat tässä kehittämisohjelmahankkeessa. Näiden lisäksi toimintasuunnitelmamme määrittää kehittämistoimenpiteiksi palvelutoiminnan jämäköittämisen ja isojen T&K-hankkeiden vetovastuiden jakaantumisen kullekin koulutusohjelmalle. Näiltäkin osin tämä hanke vastaa TSK:n toimintasuunnitelmaa. Kehittämisohjelmankin tavoitteisiin hanke vastaa erittäin hyvin. 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2.1. Tavoitteet Tietoliikenne ja sähköisen kaupan tulosalueen tavoitteena on kehittää tulosalueesta eurooppalaisesti ja kansainvälisesti tunnustettu, korkeatasoinen, tutkintoon johtavaa opetusta tarjoava sekä aluetta palveleva, tutkimus- ja kehitystyötä tekevä yksikkö. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa, on tulosalueen toiminnan oltava kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua, oppimistulosten tulee olla laadullisesti mitattavia ja opetuksen tulee

4 4/9 vastata työelämän moninaisia ja muuttuvia tarpeita. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää tulosaluetta siten, että hankkeen päätyttyä TSK-tulosalue tunnustetaan kansainvälisesti CDIO-kehyksen mukaan toimivaksi. Tätä tavoitetta lähestytään kolmen osatavoitteen kautta: 1. CDIO-kehyksen (CDIO 2006) integrointi osaksi TSK:n opetussuunnitelmia. (CDIO standards 1,2,3,4,9,12) 2. T&K- ja palvelutoiminnan integrointi systemaattiseksi osaksi opetusta ja oppimista (CDIO standards 5,6, 11) 3. Aktiiviset opetusmenetelmät ja kokemuksellinen oppiminen (CDIO standards 7,8,9,10). Jokaiseen edellämainittuun osa-alueeseen liittyy lisäksi toiminnan ja toiminnan tulosten arviointikäytäntöjen kehittäminen Kohderyhmä tai kehittämiskohde Projektin keskeinen kehittämiskohde on opetus. Projektissa tuotiin tulosalueelle CDIO-viitekehys, jonka ajatusten pohjalta opetukseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä lähdetään edistämään. Viitekehys sisältää monta tasoa alkaen nykytilan analyysistä. Kehittämistoimia on kohdistettava niin opetuksen toteuttamiseen, opintokokonaisuuksien järjestämiseen, oppimisympäristöön, arvioinnin uudistamiseen, työelämälähtöisyyden lisäämiseen kuin opettajaosaamiseen. Oheinen CDIO implementointiprosessin kuvaus antaa suuntaa prosessin sisältämiin asioihin: 1. Principle that CDIO is the Context* Existing curriculum Existing learning spaces Existing faculty T&L competence Existing assessment & evaluation 2. CDIO Syllabus survey and learning objectives* Identify best practice and possible innovation Curriculum benchmarking Lab/workshop space survey Faculty survey on teaching, learning and assessment Survey of assessment and program evaluation Design curricular assignment of CDIO topics Design workshops and usage mode Identifying opportunities to improve T&L Design assessment & evaluation framework 9. Enhance faculty competence in personal, interpersonal and system building* 10. Enhance faculty competence in teaching and learning, and in assessment 3. Curricular Design* 6. Workshop development 7. Authentic learning experiences* 12. Program evaluation 4. Introductory course 5. Design-build Courses* 8. Active learning 11. Student assessment* Program operation and student learning Kuva 2. CDIO adoption process.

5 5/ Osallistujat Kuva 3. Projektin osallistujat Projektin päävaiheet ja aikataulu First discussions about CDIO with our management team Learn what CDIO is? CDIO möten in Stockholm Planning of a development project based on CDIO ideas CDIO introduced to the personnel CDIO conference in Boston Visit Chalmers Suggestion of a national project for UASs Nordic Meeting Porto Meeting Our curricula vs. CDIO initiative Desing Introductory course in every curricula Work continues First contact with CDIO in Liverpool EE conference A survey about learning environment CDIO application Active Learning Workshop Project International Quality Up with CDIO initiative started CDIO evaluation Assessment analysis started Teaching & Working Life Workshop Kuva 4. Projektin päävaiheet.

6 6/9 3 PROJEKTIN TULOKSET 3.1. Konkreettiset tulokset Projektin keskeisin tulos on CDIO-kehyksen läpimeno tulosalueella. Meillä on nyt yhteinen kehys laadukkaan koulutuksen kehittämiselle varmistui myös meidän hakemuksemme hyväksyntä eli TSK ja sitä kautta Turun ammattikorkeakoulu on ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna CDIO collaborator varsin maineikkaassa kansainvälisessä seurassa. Yksittäisiä konkreettisia projektin aikana saavutettuja tuloksia ovat: - oppimisympäristökartoitus tehty - esittäydytty CDIO:n konferenssissa Bostonissa - vierailtu Göteborgissa Chalmersissa - osallistuttu "Workshop för pedagogiska utvecklare - ingenjörsutbildningarna" kokoukseen Tukholmassa - osallistuttu CDIO Nordic Region kokoukseen ja liitytty siihen verkostoon - jätetty hakemus CDIO verkoston viralliseksi jäseneksi ensimmäisenä korkeakouluna Suomessa - suunniteltu uudet Introduction to -opintojaksot 2008 opetussuunnitelmissa. Ensimmäisen vuoden keskeinen tulos on tilanteemme analysointi CDIO-kehyksen esittämiä ajatuksia vasten ja kehittämiskohteiden tunnistaminen sekä niiden työstämisen suunnittelu ja osittain aloittaminen. Koulutuksen kehittäminen jatkuu tulevina vuosina. Oheiseen taulukkoon on rivin alussa olevaan sarakkeeseen merkitty osatehtävän tilanne seuraavasti: ++, mikäli osatehtävä on toteutunut suunnitellusti +, mikäli osatehtävä on hyvässä vaiheessa tyhjä ruutu tarkoittaa, että osatehtävää ei ole suoritettu. Tilanne sarake kuvaa vaiheen tulokset. Toteutuneen osatehtävän osalta on kuvattu toteutuneet tulokset ja mahdollisesti hieman lisäselvitystä sekä suorittamattoman osatehtävän osalta suunnitellut tulokset.

7 7/9 Osatehtävä Aikataulu Tulokset ++ Projektin organisointi Q4:06 Projekti on organisoitunut CDIO periaate Q1-Q2:07 CDIO-konsepti tutuksi ++ CDIO Periaatteen sisäistäminen Q1:07 CDIO aloitteen periaate ymmärretty Workshop 1: Koulutuspäälliköiden kesken CDIO kehyksen hyväksyminen Workshop 2: Koko henkilökunnan CDIO altistus Patric Granholma osallistui ruotsalaisten korkeakoulujen insinöörikoulutuksen kehittämisseminaariin Tukholmassa. Saimme lisätietoa CDIO-kehyksestä. ++ CDIO opetussuunnitelmarunkoon ja oppimistavoitteisiin Q1:07 CDIO opetussuunnitelma sisäistetty. tutustuminen ++ Parhaiden käytäntöjen tunnistus ja innovointi Q1-Q2:07 Johtoryhmätasolla kirjattiin parhaat ideat ja käytänteet sekä listasimme omia toteutusideoita suhteessa CDIO-kehykseen. ++ International CDIO conference Q2:07 Tutustuminen maailmalla toteutettuihin ratkaisuihin ja oman projektimme esitteleminen; Koulutuspäälliköt Roslöf ja Karhunen osallistuivat kesäkuussa CDIO-konferenssiin Bostonissa MIT:ssä ja esittävät meidän koulutuksen kehittämishankkeita ja ajatuksiamme CDIO:hon liittymisestä Olemassaolevat OPSit Q1-Q3:07 Omat opetussuunnitelmat analysoitu; Kirjallinen raportti koulutusohjelmakohtaisilla alaosilla Workshop 3: Analysoimme nykyiset OPSimme ja niiden kehitystarpeet; Lopputuloksena yksi dokumentti, jota myös lyhyesti kuvattu ICEE 2007 konferenssiartikkelissa ++ Oman opetussuunnitelman Q2:07 Omat opetussuunnitelmat peilattu CDIO-aloitteeseen nähden benchmarkkaus ++ Opetussuunnitelmakehitystarpeiden tunnistaminen Q3:07 Tunnistetut kehittämistarpeet. Syksyn aikana käytiin jokaisessa neuvottelukunnassa keskustelut opetussuunnitelman kehittämistarpeista ja esiteltiin CDIO-kehys koulutuksen kehittämisen taustakehyksenä Oppimisympäristö Q1-Q2:07 Oppimisympäristön kuvaus, Kirjallinen raportti ++ Oppimisympäristön (labrat, muut tilat) kuvaaminen Q1:07 Oppimisympäristöselvitys on tehty (dokumentit Projektorissa) Tulokset on osin raportoitu ICEE 2007 konferenssiartikkelissa + Workshoppien suunnitteleminen Q2:07 Suunnitelma workshopeista olemassa olevassa oppimisympäristössä; koulutuspäälliköt tehneet alustavaa pohdintaa. Konkretisoituu vuoden 2008 aikana opetussuunnitelmatyön jatkuessa. 4. Tulosalueen nykytila Q1-Q3:07 Nykytoiminnan kuvaus; Kirjallinen raportti + Nykytilan kuvaus opetuksen, oppimisen ja arvioinnin osalta + Kehittämiskohteiden tunnistaminen + T&K- ja palvelutoiminnan prosessien määrittely Q2:07 Kirjallinen raportti nykytilasta opetuksen, oppimisen ja arvionnin osalta Workshop 4: Koulutuspäällikkötasoinen käsittely on tehty. Workshop 5: Elokuussa pohdittiin tulosalueen nykytilannetta kolmen kysymyksen kautta. Missä voimme olla parhaita?, Mistä olemme innostuneita? ja Mikä vaikuttaa taloudelliseen tulokseemme? Yhteenveto PDF:t projektorissa Q3:07 Workshop 2: Tuotettiin alustava lista kehityshaasteista CDIO standardeihin nähden. Tunnistetut kehittämiskohteet on listattu ja esitetty osana ICEE 2007 konferenssiartikkelia. Tämän pohjalta järjestettiin työelämäyhteyksiin keskittynyt kehittämisaamupäivä. Q1-Q2:07 Prosessikuvaukset T&K- ja palvelutoiminnasta Alustavaa prosessikuvausta on tehty T&K- ja palvelutoiminnasta vastaavien toimesta. Työ jatkuu.

8 8/9 ++ Projektihenkilöstön lisäkoulutus ja sertifiointi Q3:07 Projektiosaamisen lisääntyminen ja valtakunnallisten sertifiointien saaminen --> osaamisen osoittaminen. Kolme sertifikaattia suoritettu ja pari sertifiointia on kesken. 5. Kehitystyö Q2-Q4:07 Toiminnan kehittämistä CDIO-aloitteen tavoitteiden mukaisesti ++ Vierailu ruotsalaisissa yhteistyökorkeakouluissa Faculty survey on teaching, learning and assessment + Koulutus: Aktiiviset opetusmenetelmät ja aktiivinen oppiminen + Integroidut opetussuunnitelmat Q3:07- Q4:08 + Arviointikehyksen suunnitteleminen Q3:07 Benchmarkaus ruotsalaisissa CDIO korkeakouluissa. Vierailimme johtoryhmänä Göteborgissa Chalmerissa syyskuussa päivä. Lisäksi osallistuimme CDIO Nordic Region kokoukseen Tukholmassa ja verkostoiduimme Nordic Region toimijoiden kanssa. Q4:07 Digium-kysely opetusmenetelmistä ja niiden hyödyntämisestä ja tehosta tehdään opettajille ja opiskelijoille loppuvuoden aikana Q1:08 Koulutuspäivä (15.1) on sovittu Tammikuulle koko tulosalueen henkilökunnalle. Tarkoituksena aktiivisten menetelmien käytön hyödyntämisen lisääntyminen opetuksessa tulevaisuudessa. Opetussuunnitelmissa on ns. pehmeät taidot integroitu kovaa ammattiopetukseen. Ensimmäisessä vaiheessa 2008 opetussuunnitelmiin on sisällytetty Introduction to Engineering - tyylinen opintojakso. Q4:07 Tunnistettujen kehittämiskohteiden perusteella kehitetään opiskelija-arvioinnista toimiva kehys. Pienryhmä opettajia osallistunut AMK:N arviointikoulutukseen ja pohtii arvioinnin uudistamista CDIO-näkökulman mukaisesti tutustuen mm. arviointimateriaaliin CDIO-sivustolla. Työ on vielä kesken. Q1:08 Digium-kysely käytetyistä arviointimenetelmistä toteutetaan, kun arviointikehys selkiintynyt. Q2-Q3:08 Uusi arviointimalli aktiivista oppimista tukevien menetelmien jatkuvasti lisääntyessä. Toteutuu ensi vuonna. Survey of assessment and program evaluation Uudenlainen opiskelijaarviointimalli + CDIO oppimisympäristö Q4:07 Oppimisympäristön analysointi CDIO-aloitetta vastaavaksi on aloitettu. Oppimisympäristöselvitys on tehty, mutta tarkka analyysi ja raportti ovat tekemättä. Adhoc-ympäristön vaatimusten ja edellytysten kartoittaminen Adhoc-oppimisympäristön mallintaminen Yhdenmukaisen ohjausmallin luonti projektiopinnoille Q1:08 Raportti hanketoiminnan vaatimuksista ja haasteista. Toteutuu osana Agricolan projektia 1. Q2:08 Adhoc-ympäristön mallintaminen. Toteutuu osana Agricolan projektia 1. Q3-Q4:08 Toimintaprosessit selkeytyvät. Toteutuu osana Agricolan projektia Kuvaus opetus ja oppimismenetelmistä/pilotoiduista kehityshankkeista Suurin merkitys hankkeella on ollut selkeän kehittämiskehyksen esitteleminen ja sen mukaisen kehittämistoiminnan käynnistäminen. Ensimmäisenä konkreettisena tuloksena on vuoden 2008 opetussuunnitelmiin lisätty CDIO standardin 4 mukaisesti Introduction to -opintojaksot. Muutoin vuoden kuluessa on verkostoiduttu ja hankittu tietoa CDIO-verkoston toiminnasta ja koko konseptista.

9 9/9 4 POHDINTA JA ARVIO 4.1. Projektin arvio teoreettisten lähtökohtien valossa CDIO-kehys tarjonnut meille järkevän ja helposti hyväksyttävän koulutuksen kehittämiskehyksen. CDIO on jäntevöittänyt koulutuksen kehittämistyötämme ja vahvistanut aiemmin tekemiemme ratkaisujen järkevyyttä Projektin merkitys ja sovellettavuus koulutuksessa Projekti on ollut tulosalueemme keskeisin koulutuksen kehittämishanke vuonna CDIO on soveltunut mainiosti kaiken koulutuksemme kehittämisen ohjenuoraksi Jatkotoimenpiteet tai -suunnitelmat projektin pohjalta Projektin käynnistämä työ jatkuu tulosalueella alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, mutta tulosalueen rahoituksella ilman ammattikorkeakoulun tukea. ARENEn tekniikan alan ryhmä päätti kokouksessaan , että Turun ammattikorkeakoulu lähtee koordinoimaan CDIO- hanketta, jolla tuetaan 12 standardin avulla mukaan lähtevien korkeakoulujen koulutuksen kehittämistä Suunnitelma tulosten levittämisestä Projektin tuloksien levittämiseksi on käynnistymässä jo mainittu ARENEn tekniikan alan kautta pohjustettu kansallinen CDIO-hanke. Turun ammattikorkeakoulussa tullaan käymään sisäisesti keskusteluja CDIO:n mahdollisuuksista koulutuksen kehittämiskontekstina. Projektin tuloksista on kirjoitettu TUPA-hankkeen viimeiseen julkaisuun ja ICEE-konferenssijulkaisuun. Lähteet CDIO. (2006). "The CDIO Initiative." Retrieved , from Korkeakoulujen arviointineuvosto (2005). "Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi - Auditointikäsikirja vuosille " Ministry of Education Finland (2003). "Education and Research ; Development plan." Publications of the Ministry of Education Finland 2004:8: Ministry of Education Finland (2005). "Tekniikan alan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen." Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:19: Opetusministeriö (2006). Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet; Keskustelumuistio Opetusministeriön monisteita 2006:2. Ruokanen, T., Ed. (2004). Roadmap to Finland's Future Success, Finnish Business and Policy Forum EVA. SITRA (2005). Making Finland a leading country in innovation : Final report of the competitive innovation environment development programme: 35. Varsinais-Suomen liitto (2005). Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma Turku, Varsinais-Suomen liitto. Wikström, K., P. Haikkola, et al. (2005). Teknologiateollisuuden tulevaisuus ja liiketoimintamahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Turku, Åbo Akademi & Turku Science Park. Winckler, G. (2006). "The Contribution of Universities to the competitiveness of Europe." Retrieved , from