Lapseksi ottamisen perusteet ja menetelmät
|
|
- Aino Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Adoptiolapsen psyykkisen kehityksen haasteet Jari Sinkkonen Adoptio on paitsi erinomainen tapa tarjota lapselle pysyvä koti myös hyvä keino ehkäistä lasten psyykkisiä häiriöitä. Adoption johdosta lapsen sosiaaliset ja aineelliset olot kohenevat ja häiriökehitykselle geneettisesti alttiiden lasten ennuste paranee keskimäärin. Lapsen ja perheen sopeutuminen uuteen yhteiselämään vaatii kuitenkin aikaa eikä ole aina ongelmatonta. Prosessin lopputulokseen vaikuttavat sekä geneettiset että psykologiset tekijät. Nykyisin valtaosa Suomessa adoptoitavista lapsista tulee rajojemme ulkopuolelta, ja monilla heistä on terveydellisiä ja psyykkisen kehityksen ongelmia. Vaikeasti deprivoidun lapsen kiinnittyminen ottovanhempiin vaatii onnistuakseen usein asiantuntija-apua ja erityisosaamista. Lapseksi ottamisen perusteet ja menetelmät ovat kokeneet viidenkymmenen vuoden aikana täydellisen mullistuksen. Sodanjälkeisessä Suomessa lapsia oli tarjolla enemmän kuin halukkaita perheitä. Epätoivoiset äidit laativat jopa lehti-ilmoituksia, joissa luvattiin antaa lapsi hyvään kotiin. Silloin kriteerit lasta valittaessa olivat tiukkoja ja perheitä valittaessa väljiä (Varilo 1993). Nykyisin adoptoitavia lapsia on vähemmän kuin olisi ottajia. Adoptiolasta haluavilta pareilta edellytetään, että he ovat kutakuinkin terveitä, psyykkisesti kypsiä ja lapsirakkaita. Heidän toivotaan käyneen läpi oman lapsettomuuskriisinsä niin, että se ei ainakaan olisi enää jatkuvan ahdistuksen lähde. Parisuhteen olisi oltava stabiili, jotta lapsen ei tarvitsisi kokea uusia kriisejä ja jotta puolisot saisivat toisiltaan tukea, jos lapsi ei menestykään uudessa perheessään toivotulla tavalla (Steinhauer 1990). Vaatimukset tuntuvat monista adoptiota hakevista pareista kohtuuttomilta. Monet valmiudet ovat kuitenkin tarpeen, sillä yhä useampi adoptiolapsi tulee maahamme ulkomailta ja on kenties ehtinyt tulla monta kertaa hylätyksi ja kokea monenlaisia hoidon laiminlyöntejä. Kotimaisia vierasadoptioita arvioidaan tehtävän enää vain viitisenkymmentä vuodessa, mutta luotettavia tilastoja ei ole. Valtaosassa niistä on kyse vauvaikäisistä lapsista, joita äidit eivät lainkaan hoida, koska he ovat suunnitelleet adoptiota jo odotusaikana. Joskus sijaisvanhemmat haluavat ottaa lapseksi pitkässä perhesijoituksessa olleen lapsen tai nuoren. Vuosina Suomeen adoptoitiin ulkomailta yhteensä lasta. He tulivat pääasiassa Venäjältä, Thaimaasta ja Kolumbiasta. Toiminta käynnistyi vähitellen, ja viiden viime vuoden aikana lapsia on tullut keskimäärin 150 vuodessa. Lähes 400 lasta oli Suomeen tullessaan nelivuotiaita tai sitä vanhempia (Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnan toimintakertomus 1999). On olemassa paineita kasvattaa ulkomailta tulevien lasten määrää. Suurimmat esteet ovat lapseksiottamisprosessin tavaton työläys, luovuttajamaiden vaihteleva byrokratia ja jatkuvasti muuttuvat lait ja säädökset. Myös eettiset kysymykset ovat hankalia. Tuntuu vaikealta hyväksyä, että monet lapset niinkin lähellä kuin Duodecim 2001;117:
2 itäisessä naapurissamme elävät vaikeissa oloissa, vaikka heille olisi Suomessa tarjolla hyviä koteja. Toisaalta on kliinisiä havaintoja siitä, että jotkut lapsista ovat niin vaativia ja monin tavoin vaurioituneita, että vanhemmat uupuvat ja joutuvat miettimään jopa lapsesta luopumista. Adoptioon sopeutuminen on monivaiheinen prosessi Adoptiosta on lapselle monia etuja. Hän saa paljon aikuisten huomiota ja sensitiivistä hoitoa. Hänen terveydestään ja fyysisestä hyvinvoinnistaan pidetään hyvää huolta ja hänelle tarjotaan monipuolisia harrastus- ja koulutusmahdollisuuksia. Adoptio merkitseekin lapselle yleensä sosiaalista nousua ja aineellisten olojen kohenemista (Fergusson ym. 1995). Perhetilanne on tavallisesti vakaa, sillä vanhemmat ovat enemmän tai vähemmän tietoisesti sitoutuneet ottamaan yhteisvastuun tulevasta lapsesta. Esimerkiksi Lahden (1991) aineistossa vain kaksi paria 90:stä oli eronnut runsaan kymmenen vuoden aikana. Adoption psyykkinen työstäminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi sekä lapselle että vanhemmille. Kirkin (1964) mukaan adoptioperheen sisäiset suhteet perustuvat osaksi koettuihin menetyksiin: vanhemmat ovat menettäneet mahdollisuuden saada oma lapsi, ja lapsi taas on menettänyt syntymävanhempansa. Vanhemmilla voi olla hyvin jäykkiä mielikuvia tulevasta lapsesta varsinkin silloin, jos he eivät ole surreet menettämäänsä idealisoitua biologista lasta. Heillä voi olla vaikeuksia ottaa tulokas sellaisena kuin tämä on, ja esimerkiksi lapsen heikko koulumenestys voi olla kova pala pitkälle koulutetuille ottovanhemmille. Vaarana voi olla turhien tutkimusten ja»kuntouttamisen» kierre, joka luonnollisesti on omiaan aiheuttamaan lapsessa itsetunto-ongelmia ja ahdistuneisuutta. Nykyisin pidetään selviönä, että vauvana perheeseen tulleelle ottolapselle kerrotaan adoptiosta. Tavallisesti tämä tapahtuu lapsen ollessa 2 4 vuoden ikäinen. Kertominen ahdistaa vanhempia, jotka siihen saakka ovat pyrkineet lujittamaan perheen yhtenäisyyttä. Nyt he joutuvat ottamaan esille asian, joka lyö särön tuohon yhtenäisyyteen (Brodzinsky ym. 1998). Monet miksi-kysymykset heräävät vasta kouluiässä. Miksi vanhemmat hylkäsivät minut? Onko minut ehkä kidnapattu oikeilta vanhemmiltani? Oliko minussa jotakin vikaa, koska en kelvannut heille? Samalla kun lapsi etsii vastauksia näihin kysymyksiin, hänelle valkenee, että hän on menettänyt syntymäperheen, vanhempien lisäksi myös isovanhemmat ja mahdollisesti sisaruksiakin. Nämä kysymykset voivat olla niin hämmentäviä, että lapsen sisäinen ahdinko näkyy ulkoisenakin oireiluna. Brodzinsky ym. (1998) varoittavat, että adoptiovanhempien olisi tässä vaiheessa vältettävä kaikin keinoin rakentamasta muuria adoptioperheen ja syntymäperheen välille. Vaikka lapsen kuvitelmat»oikeista» vanhemmistaan olisivat kuinka ihannoivia, ei syntymävanhemmista pidä puhua kielteisesti. Kaksien vanhempien lapsi on muutoinkin vaarassa turvautua halkomiseksi kutsuttuun psyykkiseen puolustuskeinoon eli nähdä toiset vanhemmat virheettöminä ja toiset läpeensä pahoina. Nuoruusiässä tarve oman identiteetin lujittumiseen voimistuu. Adoptionuori voi yrittää ratkaista kehitykselliset ristiriitansa kääntymällä adoptiovanhempiaan vastaan. Hän saattaa haluta tavata syntymävanhempansa tai yrittää löytää heihin yhteyttä psykologisella tasolla. Nuori voi vaeltaa päämäärättömästi kuin etsimässä jotakin tai samastua johonkin piirteeseen, jonka hän tietää tai muistaa syntymävanhemmistaan (Schwam ja Tuskan 1979). Nuori voi myös huolestua biologisten vanhempiensa tilanteesta ja tuntea syyllisyyttä siitä, että hänen asiansa ovat niin paljon paremmin. Näissä tilanteissa ottovanhemmilta edellytetään kypsyyttä ja mielenmalttia. Esimerkiksi nuoren halu tavata biologiset vanhemmat herättää monenlaisia tunnekuohuja. Adoptiovanhemmat voivat kokea, ettei heidän panoksensa ole ollut riittävä ja että nuori pettää heidät. He ovat myös huolissaan tapaamisen haitallisesta vaikutuksesta nuoreen. Vastoin odotuksia seuraukset eivät ole kovin dramaattisia, ja valtaosassa tapauksista nuoren ja biologisten vanhempien tapaamisen seuraukset ovat myöntei- 500 J. Sinkkonen
3 siä ja rakentavia (Sachdev 1992). Suomessa Pelastakaa Lapset -järjestö on toiminut jo luvun puolivälistä alkaen tapaamisten välittäjänä (Varilo 1993). Nykyisin pyritäänkin ns. avoimeen adoptioon, jossa pidetään kontaktia syntymävanhempiin alusta alkaen. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kohtuullisen avoin tiedonkulku olisi hyväksi kaikkien osapuolten kannalta. Tutkimustietoa avoimen adoption hyvistä ja huonoista puolista on kuitenkin vielä liian vähän (Quinton ym. 1997). Liiallinen avoimuus ja lapsen tilanteen erilaisuuden korostaminen voivat vaikeuttaa hänen kiinnittymistään ja identiteettinsä kehitystä. Ovatko adoptiolapset muita häiriintyneempiä? Adoptiot ovat tarjonneet kiinnostavan kohteen tutkijoille, jotka ovat pyrkineet selvittämään perimän ja ympäristön suhteellista merkitystä psyykkisten häiriöiden, rikollisuuden ja päihdeongelmien syntymisessä. Enemmistö adoptiolapsista näyttää seuraavan pikemminkin biologisten kuin adoptiovanhempien jälkiä (Steinhauer 1990). Esimerkiksi skitsofrenian esiintyvyys tätä tautia sairastavien äitien lapsilla on samansuuruinen riippumatta siitä, elävätkö lapset syntymäkodissaan vai adoptioperheessä (Rutter ym. 1990). Adoptiolasten häiriintyneisyydestä on monenlaisia ja ristiriitaisia tutkimustuloksia. Verraten yksimielisiä tutkijat ovat siitä, että adoptoidut nuoret ovat yliedustettuina kliinisissä psykiatrisissa populaatioissa (esim. Kotsopoulos ym. 1988), mutta ilmiölle voi olla monia selityksiä. Yliedustus voi johtua paitsi adoptionuorten lisääntyneestä sairastavuudesta myös siitä, että hoitoon hakeutumisen kynnys on tavallista matalampi. Huolekkaat, usein ylempään sosiaaliryhmään kuuluvat vanhemmat voivat toimittaa lapsen tai nuoren hoitoon erityisen herkästi. Warren (1992) havaitsikin adoption lisäävän merkittävästi psykiatriseen hoitoon lähettämisen todennäköisyyttä, vaikka analyysissa oli otettu huomioon vanhempien hyvä sosioekonominen asema ja adoptionuorten käytöshäiriöiden keskimääräistä suurempi esiintyvyys. Brodzinsky ym. (1998) ovat käyneet kriittisesti läpi suuren joukon tutkimuksia. He totesivat, että adoptiolapsilla ja -nuorilla esiintyy jonkin verran enemmän oppimisvaikeuksia ja ns. eksternalisoivia häiriöitä eli levottomuutta, aggressiivisuutta ja käytöshäiriöitä kuin heidän ikätovereillaan. Aineistot ja menetelmät ovat kuitenkin varsin kirjavia, eikä päätelmien tekeminen ole helppoa. Havaintojen tulkinnassa on myös otettava huomioon adoptiokäytäntöjen viimeaikaiset suuret muutokset. Vauvana perheeseen tulleelle ottolapselle kerrotaan adoptiosta tavallisesti lapsen ollessa 2 4 vuoden ikäinen. Fergusson ym. (1995) tutkivat 1 265:n uusiseelantilaisen lapsen syntymäkohorttia. Lapsista 44 adoptoitiin, 98 syntyi yksinhuoltajaäideille ja loput kahden vanhemman perheisiin. Perhetaustalla ei ollut yhteyttä mielialahäiriöihin eikä ahdistuneisuuteen mutta kylläkin käytöshäiriöihin ja rikollisuuteen. Adoptiolapsilla ja -nuorilla näitä ongelmia oli merkitsevästi enemmän kuin heidän kahden vanhemman perheissä kasvaneilla ikätovereillaan mutta vähemmän kuin yksinhuoltajien lapsilla. Oireilu oli vähäisempää kuin biologisten vanhempien tilanteen perusteella oletettiin ja yleisempää kuin adoptiovanhempien tausta antaisi olettaa. Tutkijat päättelivät, että geneettisillä tekijöillä on merkitystä käytösongelmien syntymisessä mutta että adoptio on parantanut lasten ennustetta. Tutkijoita on ymmärrettävästi kiinnostanut lapsen iän ja adoptiota edeltäneiden vaiheiden vaikutus myöhempään selviytymiseen. Howe (1997) haastatteli 211:n jo aikuisikään ehtineen ottolapsen vanhempia. Hän vertasi keskenään kolmea ryhmää, joista ensimmäinen koostui vauvana adoptoiduista lapsista. Muut lapset oli adoptoitu myöhemmin; toisessa ryhmässä lapset olivat saaneet hyvää tai kohtalaista hoivaa kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana, ja Adoptiolapsen psyykkisen kehityksen haasteet 501
4 kolmannessa ryhmässä hoiva oli ollut puutteellista. Kuten odottaa sopii, ensimmäisessä ryhmässä esiintyi vähiten ja kolmannessa eniten ongelmia. Howen havainnoista ehkä kiinnostavin on, että toisen ryhmän (myöhäinen adoptio, tyydyttävät alkuvaiheet) lapsilla esiintyi turvattomuuden tunteita ja mm. ylenmääräistä mukautumishalua mutta ei niinkään aggressiivisuutta eikä käytösongelmia. Verhulst ym. (1992) tutkivat ulkomailta Hollantiin adoptoituja lapsia. Lähes puolet näistä oli kokenut hoidon vakavia laiminlyöntejä ja yli puolella oli erokokemuksia. Mitä myöhemmin lapsi adoptoidaan, sitä kauemmin hän on ehtinyt elää kehitystä vaurioittavissa olosuhteissa ja sitä enemmän hänellä on sopeutumisvaikeuksia. Hollannissa tai Yhdysvalloissa erirotuisten ihmisten rinnakkaiselolla on pitkät perinteet toisin kuin Suomessa. Näissäkin maissa kielteisillä tai suorastaan rasistisilla asenteilla on adoptioon sopeutumisessa oma merkityksensä ja kuuluminen eri rotuun kuin vanhemmat hämmentää lasta (Butler 1989, Solnit ym. 1992). Verhulst ym. (1995) havaitsivat seurantatutkimuksessaan, että nuoruusiän alkaessa ulkomailta adoptoitujen lasten ongelmat lisääntyivät ja kompetenssi heikkeni. Havainto on ristiriidassa monien muiden tutkijoiden havaintojen kanssa (esim. Bohman ja Sigvardsson 1980), joiden mukaan adoptiolasten ongelmat pikemminkin korjaantuvat nuoruusiässä. Verhulst ym. (1995) selittävät ilmiön johtuvan lasten rankoista kokemuksista ja suuremmasta haavoittuvuudesta. Merkillistä kyllä etnisellä taustalla ei kyseisen tutkimuksen mukaan ollut yhteyttä häiriintyneisyyteen. Suomalaisia adoptiotutkimuksia Lahden (1991) aineistona oli 90 alle kolmen vuoden iässä adoptoitua lasta, joita tutkittiin heidän ollessaan vuotiaita. Heistä kaksi kolmasosaa arvioitiin psyykkisesti terveiksi. Neuroottistasoisia ongelmia oli lähes viidesosalla ja neuroosia vaikeampia häiriöitä 13 %:lla. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroja. Tutkija toteaa, että psykodynaamisesti painottunut haastattelumenetelmä nostaa esille enemmän neuroottisia ongelmia kuin kyselylomakkeisiin pohjautuvat menetelmät. Epidemiologisiin väestötutkimuksiin verrattuna tutkituilla adoptiolapsilla esiintyi jonkin verran enemmän mielenterveyden häiriöitä. Silti psykiatrisessa hoidossa olleiden määrä ei ollut suurempi kuin muilla nuoruusikäisillä. Huomattava osa hoidon tarpeessa olleista nuorista ei saanut hoitoa tutkimuksen aikaan. Adoptiovanhemmista varsinkin äideillä esiintyi runsaasti neuroottistasoista depressiota, jonka taustalla olivat koetut menetykset, mm. lapsettomuus. Mahdollisesti myös nuoren itsenäistyminen ja perheestä irtautuminen aiheuttivat masentuneisuutta. Tilastollisesti merkitsevimmät yhteydet adoptionuoren psyykkiseen terveyteen olivat äidin riittävän hyvällä vanhemmuudella ja perheen vuorovaikutussuhteiden laadulla. Vaikutti myös siltä, että alle kuukauden ikä oli myöhemmän selviytymisen kannalta optimaalinen kun taas 3 8 kuukauden iässä adoptoiduilla esiintyi muita useammin skitsoidisia ja rajatilapiirteitä. Nämä voivat liittyä juuri syntymässä olevan objektisuhteen katkeamiseen. Varilon (1993) aineistona oli 414 Pelastakaa Lapset ry:n kautta vuosina adoptoitua lasta, joiden mielenterveyspalvelujen ja päihdehuollon palvelujen käyttöä sekä rikosrekisteriin joutumista selvitettiin. Ottovanhempien ominaisuuksilla oli suuri merkitys lapsen mielenterveyden kannalta. Nuoruusiässä adoptiolapsista 43 eli noin 10 % käytti mielenterveyspalveluja. Rikollisuutta ja addiktio-ongelmia esiintyi saman verran kuin samanikäisessä väestössä keskimäärin. Varilo havaitsi yhteyden syntymän ja ottokotiin pääsemisen välisen ajan tapahtumien ja myöhempien ongelmien välillä. Mitä huonompaa hoitoa ja turvaa lapsi sai kotia odottaessaan ja mitä enemmän sijoituspaikan vaihdoksia oli, sitä todennäköisemmin hänellä esiintyi psyykkistä oireilua nuoruusiän loppuvaiheessa. Kiintymyssuhdenäkökulma adoptioihin Ceausescun hallinnon kukistuttua Romaniassa noin kymmenen vuotta sitten maailmalle levisi järkyttäviä dokumentteja maan lastenkotien ka- 502 J. Sinkkonen
5 tastrofaalisista olosuhteista. Lapset olivat aliravittuja ja sairaita ja monet oli hylätty virtsan ja ulosteiden keskelle ilman mahdollisuuksia mihinkään inhimilliseen vuorovaikutukseen. Dokumentit herättivät voimakasta auttamisen halua, ja Romaniasta adoptoitiin satoja lapsia länsimaihin. Nyt näiden äärimmäisestä deprivaatiosta kärsineiden lasten myöhemmästä kehityksestä on julkaistu useita artikkeleita. Brittiläistutkimuksen (Rutter ym. 1998) mukaan lapset olivat uuteen ympäristöön tullessaan sairaalloisia, pienikasvuisia ja kognitiivisessa kehityksessä huomattavasti ikätasosta jäljessä. Neljän vuoden ikään mennessä alle puolivuotiaina tulleet lapset olivat kuitenkin ottaneet ikätoverinsa kiinni lähes kaikissa suhteissa. Yli puolivuotiaina adoptoitujen lastenkin edistyminen oli vaikuttavaa mutta ei aivan yhtä hyvää. Mitä kauemmin lapsi oli ehtinyt kärsiä vaikeasta deprivaatiosta, sitä todennäköisemmin hänellä oli ns. estoton kiintymyssuhdehäiriö. Lapsi ei tällöin tee mitään eroa aikuisten välillä vaan on yhtä valmis lähtemään kenen hyvänsä mukaan. Ahdistavissa tilanteissa hän ei osaa turvautua kehenkään tiettyyn aikuiseen. Häiriö korreloi tarkkaavaisuus- ja käytösongelmiin sekä kognitiiviseen tasoon mutta esiintyi selkeästi spesifisenä oirekuvana. Valitettavasti häiriö näytti kahden vuoden seuranta-aikana pysyvän melko stabiilina (O Connor ym. 2000). Turvallisen kiintymyssuhteen kehittyminen edellyttää, että lapsi on elänyt verrattain pysyvässä ja ennakoitavassa ympäristössä ja että hän on saanut osakseen sensitiivistä huolenpitoa ja hoivaa. Monilta nykyisin adoptoitaviksi tulevilta lapsilta nämä edellytykset ovat puuttuneet joko kokonaan tai osittain. He ovat kokeneet hoidon laiminlyöntejä, fyysistä pahoinpitelyä ja jopa seksuaalista hyväksikäyttöä. Näiden tekijöiden tiedetään olevan yhteydessä turvattomiin, organisoitumattomiin tai kaoottisiin kiintymyssuhdemalleihin (Crittenden 1985, Carlson 1998). Ääritapauksissa lapsi ei ole kokenut ensimmäisten elinvuosiensa aikana yhtään ihmissuhdetta, johon hän olisi voinut kiinnittyä. Kiintymyshäiriöiden tiedetään olevan yhteydessä moniin psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen kehityksen ongelmiin (ks. esim. Greenberg 1999). Eri puolilla maailmaa on meneillään tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on löytää lapsen kiinnittymistä tukevia hoitomuotoja. Kiinnostavia tuloksia ovat raportoineet mm. Hughes (1997), joka on kehittänyt hoitomenetelmän nimenomaan sijais- ja adoptiolapsille, sekä Booth ja Lindaman (2000), jotka ovat soveltaneet ns. theraplay-menetelmää adoptiolapsiin ja heidän vanhempiinsa. Mitä myöhemmin lapsi adoptoidaan, sitä kauemmin hän on ehtinyt elää kehitystä vaurioittavissa olosuhteissa ja sitä enemmän hänellä on sopeutusmisvaikeuksia. Hughesin (1997) kuvaamassa menetelmässä terapeutti ja sijais- tai adoptioäiti työskentelevät yhdessä lapsen kanssa. Terapeutti ottaa aktiivisesti esille lapsen kokemia ahdistavia tilanteita ja kertoo omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Haastava lähestymistapa voi provosoida raivokohtauksen, joka tyynnytetään pitämällä lasta sylissä. Metodi on herättänyt sekä suurta innostusta että arvostelua. Theraplay on lasten lyhytpsykoterapian strukturoitu muoto, jossa jompikumpi vanhemmista on alusta alkaen mukana. Ensimmäisten tapaamisten ajan lapsi on yhdessä terapeutin kanssa ja äiti tai isä on toisen terapeutin kanssa peilin takana. Myöhemmin vanhempi tulee mukaan leikkihuoneeseen osaksi aikaa. Hänelle voidaan myös antaa kotitehtäviä. Tavoitteena on parantaa leikin ja mielihyvänsävyisen vuorovaikutuksen avulla vanhemman kykyä ymmärtää lapsen tunteita ja intentioita ja lähentää osapuolia toisiinsa (Booth ja Lindaman 2000). Adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, miten puutteellisesti lasta suojaavat ja kehitystä vaurioittavat mekanismit tunnetaan. Kun O Connor Adoptiolapsen psyykkisen kehityksen haasteet 503
6 ym. (2000) toteavat, että kuukauden ikäisinä Englantiin tulleista romanialaislapsista kolmannes kärsii kiintymyshäiriöstä, voidaan kysyä, mikä on auttanut enemmistöä välttymään kyseisen häiriön kehittymiseltä vaikka olosuhteet ovat olleet kutakuinkin samanlaiset. Suurimmalla osalla lapsista palautumiskyky on hämmästyttävä. Adoptioneuvonta Suomessa Suomessa adoptioneuvonta on ollut jo 20 vuoden ajan pakollista sekä luovuttaville että vastaanottaville vanhemmille ja lapsellekin silloin, kun hänen ikänsä ja kypsyystasonsa mahdollistavat keskustelun (Ottolapsineuvonta 1998). Valmennuksessa käydään läpi mm. adoptiovanhempien kokemuksia omista lapsuudenperheistään ja tarkastellaan nykyistä parisuhdetta sekä lasta koskevia mielikuvia ja odotuksia. Käytössä on myös strukturoituja valmennusmenetelmiä, joista on hyviä kokemuksia (esim. PRIDE, ks. Bäck-Kiianmaa ym. 1999). Valmennuksella on suuri merkitys tulevan lapsen psyykkisten ongelmien ehkäisyssä. Sekä Lahti (1991) että Varilo (1993) pitävät suomalaisia valmennus- ja jälkihoitokäytäntöjä sinänsä hyvin toimivina ja korostavat jatkuvan koulutuksen ja työnohjauksen tärkeyttä. Lahti (1991) toteaa, että monet perheet tarvitsisivat erityistä tukea heti adoption alkuvaiheissa eli juuri silloin, kun lapsi kiinnittyy tai hänen pitäisi kiinnittyä uusiin vanhempiinsa. Verhulstin ym. (1995) mukaan ulkomailta adoptoidut lapset ovat yliedustettuina lasten- ja nuorisopsykiatrisilla osastoilla Hollannissa. Tästä ilmiöstä on tehty joitakin havaintoja Suomessakin. Ongelmien taustalla ovat tavallisesti lapsen vaikeudet turvallisen suhteen luomisessa ottovanhempiinsa. Siksi kiintymyssuhdehäiriöiden diagnostiikan ja hoidon erityisosaamista on vastaisuudessa syytä kehittää. Kirjallisuutta Bohman M, Sigvardsson S. A prospective, longitudinal study of children registered for adoption: a 15-year follow-up. Acta Psychiatr Scand 1980;61: Booth PB, Lindaman S. Theraplay for enhancing attachment in adopted children. Kirjassa: Kaduson HG, Schaefer CE, toim. Short-term play therapy for children. New York: Guilford, 2000, s Brodzinsky DM, Smith DW, Brodzinsky AB. Children s adjustment to adoption. Developmental and clinical issues. Developmental Clinical Psychology and Psychiatry 38. Thousand Oaks: Sage Publications, Butler IC. Adopted children, adoptive families: recognizing differences. Kirjassa: Combrinck-Graham L, toim. Children in family contexts. New York: Guilford Press 1989, s Bäck-Kiianmaa R, Hakkarainen P, Männikkö P. Aihetta ylpeyteen? Prideprojektin loppuraportti. Jyväskylä: Pesäpuu ry, Carlson EA. A prospective longitudinal study of disorganized/disoriented attachment. Child Dev 1998;69: Crittenden PM. Maltreated infants: vulnerability and resilience. J Child Psychol Psychiatry 1985;26: Fergusson DM, Lynskey M, Horwood LJ. The adolescent outcomes of adoption: a 16-year longitudinal study. J Child Psychol Psychiatry 1995;36: Greenberg M. Attachment and psychopathology in childhood. Kirjassa: Cassidy J, Shaver PR, toim. Handbook of attachment. New York: Guilford Press, 1999, s Howe D. Parent-reported problems in 211 adopted children: some risk and protective factors. J Child Psychol Psychiatry 1997;38: Hughes D. Facilitating developmental attachment: the road to emotional recovery and behavioral change in foster and adopted children. Northvale: Aronson, Kirk HD. Shared fate. New York: Free Press, Kotsopoulos S, Cote A, Joseph L, ym. Psychiatric disorders in adopted children. Am J Orthopsychiatry 1988;58: Lahti I. Adoptiolapsi nuoruusiässä. 90 adoptiolapsen ja heidän perheensä psykiatrinen tutkimus. Sarja 84C. Turun yliopiston julkaisuja, O Connor TG, Rutter M, and the English and Romanian adoptees study team. Attachment disorder behavior following early severe deprivation: extension and longitudinal follow-up. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39: Ottolapsineuvonta. Opas ottolapsineuvonnan antajille. Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 1998:7. Quinton D, Rushton A, Dance C, Mayes D. Contact between children placed away from home and their birth parents: research issues and evidence. Clin Child Psychol Psychiatry 1997;2: Rutter M, Bolton P, Harrington R, ym. Genetic factors in child psychiatric disorders I. A review of research strategies. J Child Psychol Psychiatry 1990;31:3 37. Rutter M, the ERA study team. Developmental catch-up, and deficit, following adoption after severe global early privation. J Child Psychol Psychiatry 1998;39: Sachdev P. Adoption reunion and after: a study of the search process and experience of adoptees. Child Welfare 1992;71: Schwam JS, Tuskan MK. The adopted child. Kirjassa: Noshpitz J, toim. Basic handbook of child psychiatry 1. New York: Basic Books 1979, s Solnit AJ, Nordhaus BF, Lord R. When home is no haven. Child placement issues. New Haven: Yale University Press, Steinhauer PD. Adoption. Kirjassa: Garfinkel BD, Carlson G, Weller EB, toim. Psychiatric disorders in children and adolescents. Philadelphia: WB Saunders, 1990, s Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta: toimintakertomus Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2000:4. Varilo E. Ottolapsisijoitus arviointi- ja toimenpideprosessina. Psychiatria Fennican monografiasarja 18, Verhulst FC, Althaus M, Versluis-den Bieman HJM. Damaging backgrounds: later adjustment of international adoptees. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1992;3: Verhulst FC, Versluis-den Bieman HJM. Developmental course of problem behaviors in adolescent adoptees. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1995;34: Warren SB. Lower threshold for referral for psychiatric treatment for adopted adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1992; 31: JARI SINKKONEN, ylilääkäri Pelastakaa Lapset ry Lapinrinne Helsinki 504
Kaltoinkohtelua kokeneen lapsen tunnistaminen adoptioperheissä
Kaltoinkohtelua kokeneen lapsen tunnistaminen adoptioperheissä V A S I L I S A J Ä R V I L E H T O P S Y K O L O G I L A S T E N J A N U O R T E N O I K E U S P S Y K O L O G I A N Y K S I K K Ö H U S
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 1 Sivu 1 / 7 Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta PRIDE-valmennuksen ryhmätapaamissa käsitellään sijoitetun lapsen kokemuksia ja tarpeita.
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotMitä on kotimainen adoptio?
Mitä on kotimainen adoptio? 20.5.2014 Perheaikaa.fi Yhteistyössä Adoptioperheet ry:n kanssa www.adoptioperheet.fi Projektivastaavat Heli Reinikainen Päivi Partanen Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotSateenkaariperheiden adoptioneuvonta
8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 6 Sivu 1 / 12 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät NELJÄS tapaaminen Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä ryhmätapaamisessa
LisätiedotSIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA
SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi
LisätiedotPaha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue
Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.
Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotPerheen taustatekijöiden yhteys adoptiovanhempien
Perheen taustatekijöiden yhteys adoptiovanhempien vanhempainvapaaseen PIIA MARIA BJÖRN & MARKO ELOVAINIO & SIMO KUKKOLA & THOMAS NUKARINEN & HANNA RAASKA & NINA RITA & JARI SINKKONEN & HELENA LAPINLEIMU
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotVahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret
Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret 13.4.2018 Marja Työläjärvi Apulaisylilääkäri TAYS EVA-yksikkö Historiallista taustaa Ilmiötä havainnoitu vasta 1970- ja 1980-luvuilta lähtien
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotIsät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen
Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA
ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotKiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä
Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.
Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan
LisätiedotSukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI
1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän
LisätiedotKeinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea
Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012
LisätiedotHuono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?
Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Havaintoja valmennukseen osallistuvan vahvuuksista ja kehittämistarpeista perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Osallistujan nimi: Tällaisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotAdoptiolasten psyykkinen hyvinvointi
Anu-Katriina Pesonen, Katri Räikkönen, E. Juulia Paavonen ja Kati Heinonen KATSAUS Adoptiolasten psyykkisen hyvinvoinnin tutkiminen ei ole yksinkertaista. Geneettisten tekijöiden lisäksi lasten kehitykseen
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotSisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15
Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotVanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa
Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotHengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset
Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 10.3.2018 Kello 10.00-16.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13-21-vuotiaat perhehoidossa asuvat tai joskus asuneet nuoret raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen,
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN
ADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 3.4.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Odotan vai odotanko? Saako / voiko
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotOHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE
OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE Valtakunnalliset neuvolapäivät 3.-4.11.2010, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja Tmi Capacitas Familia NYKYTILANNE
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotKOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013
KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
Lisätiedot12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista
12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotUUSPERHE. Miten mun pitäs suhtautua noihin muihin? Johtuuko tää outo tilanne musta? Onkohan tää aina tällasta? KUMMA JUTTU
UUSPERHE KUMMA JUTTU Miten mun pitäs suhtautua noihin muihin? Johtuuko tää outo tilanne musta? Onkohan tää aina tällasta? Eronneet vanhemmat voivat löytää itselleen uuden kumppanin, joka voi tuoda perheeseen
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotTampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä
Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotNelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia
Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia Neuvolapäivät.11.2017. Tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula, THL Taustaa THL:n Nelivuotiaiden terveys, hyvinvointi ja palvelut kysely
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
Lisätiedotkaltoinkohtelu on jo tapahtunut
KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotCoimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level
Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
Lisätiedot