Kontekstitietoisuus prosessinohjauksessa
|
|
- Leena Karjalainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kontekstitietoisuus prosessinohjauksessa Toni Koskinen & Marko Nieminen Informaatioergonomian tutkimusryhmä (IERG), Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon instituutti, Teknillinen korkeakoulu, PL 9600, TKK Puh. (09) , telefax (09) , Hannu Paunonen & Jaakko Oksanen Metso Automation Inc., PL 237, Tampere Puh. (020) , AVAINSANAT kontekstitietoisuus, prosessinohjaus, käytettävyys, tietämyksen hallinta TIIVISTELMÄ Operaattorien hoitamissa prosessin ohjauksen ja hallinnan työtehtävissä on tärkeää ottaa huomioon laaja joukko erilaisia prosessin toimintaan ja laatuun vaikuttavia muuttujia. Koska prosessinohjauksen toimintaympäristö on vahvasti instrumentoitu, näitä muuttujia voidaan käyttää järjestelmän näkökökulmasta myös ns. kontekstin tunnistamisessa sekä sen pohjalta tapahtuvan toiminnan määrittymisessä. Tässä artikkelissa pohditaan kontekstitietoisuuden hyödyntämistä prosessinohjausjärjestelmän keskeisissä rooleissa sekä yleisiä käytettävyysperiaatteita kontekstitietoisten sovellusten rakentamiselle. Artikkelin empiirisessä osiossa kerrotaan sähköiseen päiväkirjaan liittyvän tapaustutkimuksen tuloksista. Esiteltävissä tapaustutkimuksissa on selvitetty kontekstitietoisuuden hyödyntämistä ja soveltamista tietämyksen hallinnassa. 1 JOHDANTO Viime vuosina tietotekniikassa on painotettu, että järjestelmien tulisi yhä enenevissä määrin huomioida annetun syötteen lisäksi tilanteeseen liittyvät tekijät (kontekstitietoisuus). Kontekstitietoiset sovellukset huomioivat tulostetta määritellessään syötteenä useita tekijöitä. Tällaisia tulosteeseen, lopputulokseen, vaikuttavia asioita ovat sekä järjestelmään että käyttäjään liittyvät tekijät. Näitä ovat mm. historiatiedot käyttäjän ja järjestelmän vuorovaikutuksesta, järjestelmien tila päätöksentekohetkellä, fyysisen ympäristön tila ja tiedot käyttäjän tavoitteista. Kontekstitietoisuuteen läheisesti yhdistettyjä termejä ovat mm. mukautuvuus, käyttöliittymäagentit ja epäsuora hallinta. Prosessinohjauksessa organisaatio, ohjausjärjestelmät ja tuotantoprosessi toimivat ja kehittyvät yhtenä kokonaisuutena. Operaattoreilla on tulevaisuudessakin keskeinen rooli päätöksenteon suhteen. Järjestelmät kykenevät kuitenkin entistä paremmin tukemaan päätöksentekoprosessia tarjoamalla päätöksenteon tueksi aiempaa jalostuneempaa tietoa, tietämystä. Kontekstitietoisuuden lisäämisellä prosessinohjauksessa voidaan tarttua perinteiseen käytettävyysdilemmaan: Miksi käyttäjän tulisi mukautua järjestelmän ominaisuuksiin, miksei järjestelmä voi mukautua käyttäjien toimintatapoihin? Jotta tämä dilemma saadaan ratkaistua järjestelmäsuunnittelussa tulee kohdata monta merkittävää haastetta /2/: 1) käytettävyysperiaatteiden kehittäminen adaptiivisille, älykkäille järjestelmille, 2) luotettavat ja kustannustehokkaat käyttöliittymän kehitysmetodit, 3) tietämyksen lisääminen niistä käyttöliittymän toiminnallisuuksista, joissa älykkyyden hyödyntäminen parantaa olennaisesti lopputulosta ja 4) työvälineiden kehittäminen järjestelmän vaivattoman jatkokehityksen ja ylläpidon mahdollistamiseksi. Prosessinohjausjärjestelmän keskeiset roolit ovat /7/: prosessin seuranta, ennalta suunniteltujen tehtävien tukeminen, häiriönhallinta, tietämyksen hallinta, informaation välittäminen, oppiminen ja kehittyminen käytön aikana. Nämä roolit kattavat prosessinohjaustyön keskeiset tehtävät. Järjestelmän näkökulmasta voidaan todeta, että yksittäinen työkalu tai järjestelmän ominaisuus, esimerkiksi prosessin seuranta -näyttö voi tukea tilanteesta riippuen useita eri rooleja. Kontekstitietoisuutta hyödyntämällä prosessinohjausjärjestelmä voi nykyistä täsmällisemmin tarjota käyttäjälle tietoa päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi häiriönhallintatilanteessa järjestelmä voi automaattisesti tunnistaa häiriön kohteen ja hakea prosessinohjauksen historiamittaustiedoista vastaavanlaiset tilanteet, niiden syyt ja toimintatavat. Käytettävyyden näkökulmasta edellä kuvattu tilanne on kuitenkin
2 haasteellinen. Miten kyseinen toiminnallisuus tulisi käyttöliittymätasolla toteuttaa, jotta käyttäjää ei johdettaisi harhaan? Mitkä toimenpiteet tulisi hoitaa automaattisesti ja mihin vaadittaisiin käyttäjän vahvistus? Miten tieto tulisi esittää käyttäjälle? Tässä artikkelissa pohditaan kontekstitietoisuuden hyödyntämistä prosessinohjausjärjestelmän keskeisissä rooleissa sekä yleisiä käytettävyysperiaatteita kontekstitietoisten sovellusten rakentamiselle. Artikkelin empiirisessä osiossa kerrotaan sähköiseen päiväkirjaan liittyvän tapaustutkimuksen tuloksista. Tapaustutkimuksissa selvitettiin kontekstitietoisuuden hyödyntämistä tietämyksen hallinnassa. 2 KONTEKSTITIETOISUUS Tarkastellessamme kontekstitietoisuutta prosessinohjausjärjestelmien yhteydessä, meidän pitää määritellä, mitä käsite kontekstitietoisuus pitää sisällään. Tämä käsite esiintyy nykyään yhä useammin tarkasteltaessa tietoteknisiä laitteita tai järjestelmiä. Perinteisesti tietotekniikassa on ohjelmien toimintaa havainnoitu kuuluisaksi tulleella musta laatikko mallilla (black box). Tässä perinteisessä mallissa sovellukselle annetaan syöte (input), jonka ohjelma prosessoi tiettyjen algoritmien mukaisesti ja palauttaa tulosteen (output). Tälle mallille on tyypillistä, että annettu syöte yksinään määrittää tulosteen. Kontekstitietoiset järjestelmät pystyvät kuitenkin käyttämään hyväkseen käyttäjän antaman syötteen ulkopuolelta tulevaa informaatiota ja mukauttamaan toimintaansa sekä käyttäjän antaman syötteen että järjestelmän toimintaympäristöstään havaitseman tilan ja tilanteen, käyttökontekstin, mukaan. Kontekstia tunnistettaessa informaatiolähteinä voidaan hyödyntää useita eri tekijöitä. Vaatimuksena on sopivien parametrien oleminen käytettävissä ja muuttujien tärkeys, merkityksellisyys, kontekstia määrittävinä tekijöinä. Prosessinohjausympäristössä tällaisia tekijöitä voivat olla esim. operaattorin tunnistaminen, toimilaitteen tila ja sijainti, ajankohta, lämpötila, saavutettavissa olevat työntekijät, saatavilla olevat tukimateriaalit, prosessin historiatrendit ja tuotannon tila. Esimerkiksi häiriötilanteen sattuessa ohjausjärjestelmä voi automaattisesti tunnistaa, missä prosessinosiossa hälytys on tapahtunut, onko samankaltaisia hälytyksiä tapahtunut aiemmin, onko operaattorin roolissa kokenut työntekijä vai kesätyöläinen, keitä asiantuntijoita on tuotantolaitoksella/tietoverkkojen kautta saavutettavissa ja millaista tietämystä vastaavankaltaisista aiemmista tilanteista on saatavilla. Kontekstitietoisia järjestelmiä voidaan luokitella useilla eri tavoilla. Pascoe ym. /6/ ja Dey ym. /1/ ovat tunnistaneet seuraavat keskeiset piirteet, joita kontekstitietoiset ohjelmat tukevat: Ohjelma kykenee esittämään informaation ja palvelun käyttäjälle tilannesidonnaisesti, kontekstiin liittyen Palvelun tai toiminnon automaattinen suorittaminen on mahdollista tietyssä kontekstissa Tietoa tallennettaessa kontekstitiedot voidaan liittää informaatioon myöhemmän haun helpottamiseksi. Kontekstitietoisuuden hyödyntäminen on lupaava joskin vaativa tutkimuksellinen haaste. Järjestelmätason haasteina voidaan pitää mm. relevanttien kontekstisidonnaisten ongelmien tunnistamista ja mallittamista sekä niihin oikealla tavalla reagoimista järjestelmän toiminnan näkökulmasta, järjestelmien kontekstisidonnaisten toimintaperiaatteiden mallittamista. Merkittävänä haasteena voidaan pitää myös kontekstitietoisten järjestelmien käytettävyystekijöiden huomioimista. Kontekstitietoisen ja proaktiivisen järjestelmän toiminta ei käyttäjän näkökulmasta ole välttämättä täysin suoraviivaisesti ennustettavissa, koska myös käyttäjän toiminnan ulkopuoliset asiat vaikuttavat järjestelmän toimintaan ja käyttäytymiseen. Käyttäjän näkökulmasta järjestelmän toiminnan ymmärtäminen voi olla hyvin vaikeaa, jos toiminta määräytyy vahvasti käyttäjästä pitkälti riippumattomien ulkoisten tekijöiden kautta. Kontekstitietoisen järjestelmän suunnittelussa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten järjestelmä tarjoaa käyttäjälle ymmärrettävän kuvauksen toiminnastaan, jotta käyttäjä voi kokea hallitsevansa järjestelmän toimintaa eikä päinvastoin. Prosessinohjauksessa ulkoisten tekijöiden kautta märittyvä järjestelmän toiminta on kuitenkin suhteellisen tyypillistä. Prosessien säätöön ja ohjaukseen liittyvissä tilanteissa vaikuttavia tekijöitä on muutenkin varsin paljon, ja muuttujien säätöä tehdään usein pikemminkin muuttujien yhdistelmänä kuin yksittäisten muuttujien erillisenä muuttamisena. Tästä näkökulmasta kontekstitietoisten järjestelmien tarkastelu ja kehittäminen juuri prosessinohjauksessa on luontevaa. Prosessinohjausympäristö tarjoaa kontekstitietoisuuden tutkimiselle, mallittamiselle ja rakentamiselle hyvät puitteet myös siksi, että toimintaympäristö on vahvasti instrumentoitu
3 erilaisin toimilaittein ja anturitekniikoin. Näiden tuottamien tietojen avulla ja tietojen erilaisilla yhdistelmillä järjestelmän toimintaympäristöstä, kontekstista, voidaan tuottaa monimuotoinen kuvaus, jota voidaan hyödyntää monimuotoisemman vuorovaikutteisuuden rakentamisessa. 3 KONTEKSTITIETOISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN PROSESSINOHJAUKSESSA Järjestelmien kontekstitietoisuutta voidaan hyödyntää kaikissa prosessinohjausjärjestelmän rooleissa. Esimerkiksi prosessin seurannassa kontekstitietoinen järjestelmä voi ennakoida tilanteiden kehittymisen ja ehdottaa käyttäjälle tilanteeseen parhaiten sopivien näyttöjen valintaa. Järjestelmä voi myös tunnistaa käyttäjän ja hänen tapansa operoida (esim. käyttäjäkohtaiset näytöt) ja tarjota tämän mukaan ohjeistusta. Ennalta suunnitelluissa tehtävissä operaattori suorittaa jonkin tehtävän ennalta määritetyssä järjestyksessä, esimerkiksi säätää prosessin ajoarvoja. Ennalta suunniteltujen tehtävien tukemisessa kontekstitietoinen järjestelmä voi suorittaa tehtävän operaattorin puolesta huomioiden jatkuvasti eri järjestelmien antaman palautteen. Häiriönhallintaan liittyvissä tilanteissa kontekstitietoinen järjestelmä voisi välittömästi häiriön ilmaannuttua tai operaattorin käskystä aloittaa mahdollisten syiden etsimisen esim. prosessin historiamittaustiedoista. Järjestelmä kykenisi nopeasti keräämään listan mahdollisista häiriön syistä operaattorin tulkittavaksi. Tietämyksen hallinta ja informaation välittäminen ovat keskeisiä rooleja, joita prosessinohjausjärjestelmän tulisi tukea. Informaation välittämisellä on tärkeä merkitys organisaatiossa, koska välimatkat prosessiteollisuuslaitoksissa ovat suuret ja työ on organisoitu vuoroihin. Prosessinohjausympäristössä tietämyksen hallinnan merkitys korostuu päätöksenteon tukena. Eri muodoissaan olevaa tietoa ja tietämystä on tallennettuna mm. prosessinohjausjärjestelmässä ohjeiden, manuaalien ja toimintokuvausten muodossa. Lisäksi sähköiset päiväkirjasovellukset sisältävät runsaasti kuvauksia prosessin aiemmista tapahtumista. Kontekstitietoisuuden avulla päätöksenteon kannalta relevantti järjestelmissä oleva tietämys voidaan tarjota käyttäjille. Samoin myös tieto tavoitettavissa olevista, päätöksenteon kannalta keskeisistä asiantuntijoista voidaan tarjota käyttäjille. Kontekstitietoinen järjestelmä voi myös lähettää automaattisesti tietoja toiselle osastolle tai ehdottaa operaattorille keneen kannattaa ottaa yhteyttä ja milloin kyseinen henkilö on tavoitettavissa. Kontekstitietoisuus prosessinohjausjärjestelmissä mahdollistaa järjestelmän toimintojen kehittymisen aikaa myöden. Järjestelmä kykenee oppimaan tilanteista ja käyttäjien tavoista reagoida niihin ja näin ollen mukautumaan entistä paremmin käyttäjien tavoitteisiin. 4 KONTEKSTITIETOISTEN JÄRJESTELMIEN KÄYTETTÄVYYSVAATIMUKSET Kaikkien kontekstitietoisten järjestelmien kehittämisessä joudutaan ottamaan kantaa siihen, miten järjestelmän tulee kerätä ja tulkita tilanteeseen liittyvää informaatiota, miten reagoida informaatioon ja miten esittää tulkinnat käyttäjälle. Kontekstitietoiset järjestelmät sisältävät yhä enenevässä määrin myös proaktiivisia piirteitä: ne ennakoivat käyttäjätarpeita ilman käyttäjän aloitetta ja voivat ajan myötä alkaa tehdä myös päätöksiä tyypillisissä ja tunnetuiksi tulleissa tilanteissa. Tässä kappaleessa esitetään lyhyesti yleisiä kontekstitietoisiin järjestelmiin yhdistettäviä käytettävyysvaatimuksia. Yleisesti voidaan sanoa, että kontekstitietoiset järjestelmät tulisi rakentaa siten, että niiden toiminnallisuus olisi ennustettavissa ja käyttäjänäkökulmasta läpinäkyvää. Täten käyttäjät oppisivat luottamaan järjestelmään /3/. Kontekstitietoisten järjestelmien tulisi myös huomioida prosessinohjauksen aikakriittisyys. Järjestelmän tulisi toimia nopeasti ja antaa palautetta käyttäjälle. Järjestelmien tulisi myös joka tilanteessa säilyttää se käyttäjän kokema tunne, että käyttäjä hallitsee järjestelmää. Tämä on tarpeellista jo pelkästään vastuukysymysten näkökulmasta: kriittisissä tilanteissa vastuu päätöksenteosta jää viime kädessä käyttäjille. Lisäksi kontekstitietoisuutta hyödyntäviä järjestelmiä suunniteltaessa tulisi huomioida, että järjestelmän antaman palautteen määrä tulisi tarkoin harkita. Myös liian suuri palautteen määrä voi olla prosessinohjausympäristössä häiritsevää. Järjestelmän tuleekin kyetä antamaan palautetta käyttäjälle tilanteeseen liittyvistä relevanteista asioista ei välttämättä kaikista prosessin tapahtumista. Kontekstitietoisuutta hyödyntäviä proaktiivisia järjestelmiä suunniteltaessa kannattaa muistaa, että monet perinteiset käytettävyyskriteerit /5/. ovat sovellettavissa myös tulevaisuuden järjestelmiin.
4 5 TAPAUSTUTKIMUS: KONTEKSTITIETOISUUS KÄYTTÖPÄIVÄKIRJASSA 5.1 Sovellusympäristö: sähköinen käyttöpäiväkirja Prosessinohjauksessa kokemusperäisellä tietämyksellä on keskeinen merkitys. Yksilöiden ja organisaation osaaminen kehittyy työtä tekemällä ja työtehtävistä keskustelemalla. Viime vuosina prosessinohjausympäristöön on kehitetty järjestelmiä, jotka mahdollistavat kokemusperäisen tietämyksen nopean ja jäsentyneen tallentamisen ja myöhemmin samaisen tietämyksen hyödyntämisen päätöksenteon tukena. Tällaiset järjestelmät tallentavat keskustelujen lopputuloksena syntynyttä tietämystä ja tarjoavat sitä työntekijöille päätöksenteon tueksi. Järjestelmien etuna on riippumattomuus ajasta ja paikasta, mikä laajassa ja vuorotyötä noudattavassa tuotantolaitoksessa on etu. Järjestelmissä käytävä keskustelu ja johtopäätökset voidaan myös tarvittaessa tehdä näkyväksi laajoille joukoille samanaikaisesti. Järjestelmän välityksellä käyty keskustelu voidaan tarvittaessa palauttaa nähtäville toisin kuin työntekijöiden käymä puhuttu keskustelu. /8/ Viime vuosina valvomojen paperisia käyttöpäiväkirjoja on korvattu sähköisillä, yhä useammin web-pohjaisilla, päiväkirjoilla (kuva 1). Sähköiseen päiväkirjaan kuten aikaisempaan paperiseen versioonkin - voidaan tehdä sekä häiriö- että vuorokirjauksia. Päiväkirjat mahdollistavat myös tehtyjen kirjausten täydentämisen ja kommentoinnin, sitä mukaan kun asiasta saadaan lisää tietoa. Kuva 1. Esimerkki sähköisen päiväkirjan kirjauksesta ja kirjaukseen liitetystä kommentista (Metso DNAdiary) Sähköisten päiväkirjojen eräänä keskeisenä haasteena on ollut, miten järjestelmään tallennettu tieto kyetään tarjoamaan käyttäjälle päätöksenteon tueksi. Sähköinen päiväkirja voi sisältää satoja kirjauksia, joista käyttäjälle tulisi kyetä tarjoamaan parhaiten kuhunkin tilanteeseen sopivat kirjaukset. Tässä luvussa kerrotaan tapaustutkimuksen tuloksista, jossa tutkittiin miten kontekstitietoisuutta voitaisiin hyödyntää tiedon ja tietämyksen tarjoamisessa päätöksenteon tueksi.
5 5.2 Tutkimuksen toteutus Tässä esiteltävä tutkimus on ollut luonteeltaan konstruktiivista. Tutkimuksen lähtökohtana käytettiin Metso DNAdiary päiväkirjaa, jonka yhteyteen rakennettiin kontekstitietoisuutta simuloiva prototyyppitoiminnallisuus. Lähtökohtaisesti kyseinen toiminnallisuus mahdollisti uuden kirjauksen tekemisen yhteydessä vanhojen, samankaltaisten kirjausten tarkastelun (kuva 2). Kontekstitietoisuus rajautui tässä tutkimuksessa käyttäjien kirjoittamien erityistermien tunnistamiseen: kun käyttäjä kirjoitti kuvausta tapahtumasta ja esim. siihen liittyvistä toimilaitteista, järjestelmä näytti kirjoittamisen yhteydessä suppenevaa listaa jo järjestelmän tietokannassa olevista aiemmista kirjauksista. Tämän toiminnallisuuden avulla käyttäjä kykeni nopeammin saamaan selville sen, onko vastaavaa tilannetta ja siihen mahdollisesti liittyvää ratkaisua ollut aiemmin käsittelyssä. Toiminnallisuuden hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä arvioitiin seitsemällä prosessiteollisuuden operaattorilla. Prototyyppitoiminnallisuuden arviointi sisälsi seuraavat vaiheet: 1) taustahaastattelu (mm. työkokemus, tehtävät, osaaminen, koulutus), 2) kirjauksien tekeminen prototyyppitoiminnallisuutta hyödyntäen, 3) tehtävien jälkeen suoritettu haastattelu, jossa käytiin lävitse tehtävien suorittamisen aikana havaittuja asioita ja käyttäjien kokemuksia toiminnallisuuteen liittyen. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä arvioinnin yhteydessä käytettiin yhteistyössä suoritettavaa evaluointia /4/. Evaluoinnin lähtökohtana käyttäjille esitettiin prosessinohjaukseen liittyviä häiriötilanteita, jotka tyypillisesti kirjataan sähköiseen päiväkirjaan. 5.3 Tulokset Taustahaastattelu. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä oli useiden vuosien mittainen aiempi työkokemus. Kuusi henkilö piti itseään noviisina tietokoneen käyttäjänä ja yksi käytti tietokonetta säännöllisesti myös työpaikan ulkopuolella. Operaattorit olivat tottuneet tekemään kirjauksia käyttöpäiväkirjaan tosin sähköisestä käyttöpäiväkirjasta heillä ei ollut aiempaa kokemusta. Kirjausten tekeminen. Kaikki operaattorit pystyivät onnistuneesti tekemään tehtävien mukaisia kirjauksia sähköiseen päiväkirjaan. Evaluoinnin aikana havaittiin, että operaattorit oppivat varsin nopeasti hyödyntämään mahdollisuutta tarkastella olemassa olevia samankaltaisia kirjauksia. Samalla kuitenkin havaittiin eräs prototyyppitoiminnallisuuden käytettävyysongelma: järjestelmä aloitti välittömästi tietokannassa olevien kirjausten tarjoamisen käyttäjälle. Tästä oli seurauksena pitkä lista olemassa olevia kirjauksia, joista monet eivät kaikilta osin olleet relevantteja käyttäjän tekemän kirjauksen kanssa. Käyttäjät puolestaan aloittivat välittömästi kirjausten lukemisen niiden ilmestyttyä näkyville, mikä luonnollisesti hidasti varsinaisen kirjattavan asian tallentamista. Evaluointi paljasti, että järjestelmän tulisi tarjota käsillä olevaan tilanteeseen liittyvää tietämystä, vasta kun tilanne on kyetty riittävän tarkasti tunnistamaan. Järjestelmän pitäisi kyetä tunnistamaan muihin kirjauksiin liittyvä riittävä relevanttiuden taso. Kuva 2. Esimerkki, miten päiväkirjassa olevia aiempia kirjauksia voitaisiin tarjota käyttäjien tueksi uusien kirjauksien tekemisen yhteydessä. Sitä mukaan kun käyttäjän tekemä kirjaus etenee, järjestelmä tarjoaa entistä tarkemmin kirjattavaa asiaa vastaavia kirjauksia.
6 Tehtävien jälkeen suoritettu haastattelu. Tehtävän suorittamisen jälkeen kaikki operaattorit kertoivat, että mahdollisuus tarkastella päiväkirjaan tallennettuja kirjauksia uutta kirjausta tehtäessä olisi hyödyllistä, koska järjestelmässä olevien kirjausten perusteella a) voisi varmistua, että vastaavankaltaisia tilanteita on esiintynyt aiemminkin b) voisi tarkistaa, miten edellisillä kerroilla on menetelty. Käyttäjien kommentit vahvistivat myös tehtävien suorittamisen aikana havaitun käytettävyysongelman. Eräs operaattori kommentoikin: kymmenen kirjausta voin tarvittaessa selata, mutta en yhtään enempää, koska se vie liikaa aikaa. 5.4 Tapaustutkimuksen johtopäätökset Edellisissä alaluvuissa kuvattiin tyypillinen käyttäjäkeskeisen suunnittelun alkuvaiheisiin kuuluva järjestelmän osion toiminnallisuuden kokeilu. Tapaustutkimuksessa arvioitiin, olisiko hyödyllistä, että päiväkirjassa olevaa kokemusperäistä tietämystä voitaisiin tarjota käyttäjille käsiteltävissä olevaan tilanteeseen liittyen. Tässä yhteydessä evaluoitiin prototyyppitoiminnallisuutta, joka hyödynsi kontekstitietoisuutta. Prototyyppitoiminnallisuutta pidettiin hyödyllisenä. Joskin lopullista tuotetoiminnallisuutta ajatellen järjestelmän kontekstitietoisia piirteitä tulisi kehittää, jotta se kykenisi tarjoamaan riittävän tarkkaa tietoa käyttäjille. Järjestelmän tulisi hyödyntää useita eri informaatiolähteitä kyseessä olevan tilanteen tunnistamiseksi, esim. prosessinohjausjärjestelmän hälytystiedot, prosessin historiatiedot, tehtävään kirjaukseen liitettävät tiedot tai käyttäjän tausta (esim. operaattori tai kesätyöntekijä). Pelkästään kirjoitettuun tekstiin tukeutuminen ei tarjoa välttämättä vielä riittävää kontekstisidonnaisuutta, joka rajaisi relevanttien kommenttien listaa riittävästi. 6 YHTEENVETO Kontekstitietoisuuden hyödyntäminen tulee lisääntymään tulevaisuuden prosessinohjausjärjestelmissä. Prosessinohjausympäristö on ihanteellinen kontekstitietoisten ja proaktiivisten järjestelmien kehittämiselle, koska ympäristö on vahvasti instrumentoitu ja sisältää runsaasti dynaamista ja ei-strukturoitua informaatiota. Järjestelmiin liitettävien kontekstitietoisten piirteiden ja ominaisuuksien suunnittelu on haasteellista, kuten tässä paperissa esitelty tapaustutkimuskin todistaa. Tästä syystä käyttäjäkeskeisellä iteratiivisella suunnittelulla on keskeinen rooli tulevaisuuden järjestelmien kehittämisessä. Tulevaisuudessa järjestelmän rooli tulee yhä enenevässä määrin muistuttamaan sähköistä assistenttia, joka toimii käyttäjän aloitteesta tai jopa itsenäisesti. 7 KIRJALLISUUSLUETTELO /1/ Dey, A.K. & Abowd, G.D. (1999): Toward a Better Understanding of Context and Context-Awareness. Proceedings of CHI 2000 Workshop on: The What, Who, Where, When, and How of Context-Awareness. The Hague, Netherlands, (April 2000). /2/ Höök, K. (1999): Designing and evaluating intelligent user interfaces. In IUI '99: Proceedings of the 1999 International Conference on Intelligent User Interfaces, Los Angeles, California, January 5-8, 1999, Redondo Beach, CA. ACM. /3/ Höök, K. (2000): Steps to take before IUIs become real. Journal of Interaction with Computers, /4/ Monk, A., Wright, P., Haber, J., & Davenport, L. (1993): Improving your human-computer interface: A practical technique. Prentice Hall International (UK) Ltd. /5/ Nielsen, J. (1993): Usability engineering. Academic Press Inc., Boston. /6/ Pascoe, J., Ryan, N.S., & Morse, D.R. (1999): Issues in Developing Context-Aware Computing. Proceedings of the 1999 International Symposium on Handheld and Ubiquitous Computing. Karlsruhe, Saksa: Springer- Verlag, s /7/ Paunonen, H. (1997): Roles of informating process control systems. Tampere. University of Technology, Publication 225, Tampere. 166 p., ISBN X. /8/ Paunonen H. & Oksanen J. (1999): Usability criteria for knowledge support in process control (in Finnish). Prosessinohjausjärjestelmän tietämystuen käytettävyyskriteerit. Automaatiopäivät 99, Helsinki, Finland.
SoberIT. Toni Koskinen, Hannu Paunonen, Marko Nieminen, Jaakko Oksanen, Mikko Kovalainen
Collaborationand InteractionFunctionsof Future Process Control Systems Tulevaisuuden prosessinohjausjärjestelmien yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta tukevat piirteet Toni Koskinen, Hannu Paunonen, Marko
LisätiedotKäyttäjätarpeet prosessiteollisuuden käynnissäpidon yhteistoiminnan kehittämiseksi
Käyttäjätarpeet prosessiteollisuuden käynnissäpidon yhteistoiminnan kehittämiseksi Elina Jormanainen, Heini Korpilahti, Toni Koskinen, Marko Nieminen Teknillinen korkeakoulu T-121 Käyttöliittymät ja käytettävyys
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotNäkemyksiä ja kokemuksia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Hannu Paunonen Metso Automation Oy
Näkemyksiä ja kokemuksia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta 22.3.2006 Hannu Paunonen Metso Automation Oy Hannu.Paunonen@metso.com Sisältö Taustaa Käytettävyys ohjausjärjestelmissä Käytettävyysmenetelmät
LisätiedotFIMECC BAT valmisteluseminaari Dipoli. Työryhmä: Control Room & HTI
FIMECC BAT valmisteluseminaari 1.12.2009 Dipoli Työryhmä: Control Room & HTI Osallistujat Heikki Kangas, Stora Enso Kaukopää Jouko Alatuori, Unigraf Oy Harri Oksanen, Honeywell Hannu Paunonen, Metso Automaatio
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(
LisätiedotMobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon
Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Katja Leiviskä, Harri Oinas-Kukkonen, Teppo Räisänen Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos katja.leiviska@oulu.fi, harri.oinas-kukkonen@oulu.fi, teppo.raisanen@oulu.fi
LisätiedotEnnustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet
Ennustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet Agenda Mitä optimointi on Ennustamisen mahdollisuudet Optimoinnin eri tasot ja tavoitteet Optimoinnin käyttöönotto Mitä optimointi on Mitä optimointi on? Oikea
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))
LisätiedotMiksi ihmisten pitää mukautua koneisiin? Eikö voitaisi tehdä toisin päin?
Miksi ihmisten pitää mukautua koneisiin? Eikö voitaisi tehdä toisin päin? Älykkäät käyttöliittymät Antti Salovaara T-121.100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kevät 2003 Mitä ovat älykkäät käyttöliittymät?
LisätiedotSEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus
SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
Lisätiedot$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + -
! "#! " #$ "% &'( $%&&%'%&%#&&'( ) * ( + (,+ (, + - $. + $ /) * %&%& "" %& - )' $%&&%' %&%#&& 0 0 $%&%'% %%& * $%&&% 0 1) +,%&%'%% 0 $ -$%&%#&&.# 0 0 2 ' # 0 & #1 3 $ 4 3 $'/001 233,4# 5& "67 84#79:7 43
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi
LisätiedotKäytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere
Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotHyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun
LisätiedotKäyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT
Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 8. kesäkuuta, 2018 Agenda Ohjelmistokehitys Ohjelmistokehitys vs. konsultointi Vaatimukset Tietosuoja Tietosuoja ohjelmistokehityksessä kiteytettynä
LisätiedotMistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?
Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.
LisätiedotOhjelmointi 1. Kumppanit
Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5
LisätiedotSUOMEN KUNTALIITTO RY
Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotMitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotJulkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta. Yhteenveto. Taustaa linjauksille. Linjausten tavoitteet
Solita Oy Lausunto 07.09.2018 Asia: VM/276/00.01.00.01/2018 Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta Yhteenveto Kommentit yhteenvetoon: Taustaa linjauksille Kommentit taustaan: Linjausten
LisätiedotKäytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3
LisätiedotKandidaatintyön esittely: Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu
Kandidaatintyön esittely: Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu Vilma Virasjoki 19.11.2012 Ohjaaja: DI Jouni Pousi Valvoja: Professori Raimo P.
LisätiedotKäytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks
Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole
LisätiedotSoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio
Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät
LisätiedotTehokasta palkanlaskentaa
Mepco Palkat Tehokasta palkanlaskentaa Mepco Palkat on moderni ja tehokas palkanlaskentajärjestelmä, joka vastaa erilaisten organisaatioiden tarpeisiin koosta, toimialasta ja työehtosopimuksista riippumatta.
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita
KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,
LisätiedotMonimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy
Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin
LisätiedotTilanteen huomioon ottavat kännykät
Tilanteen huomioon ottavat kännykät Dos. Patrik Floréen Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Ubicomp, pervasive, proactive... Ubicompin isä Mark Weiser (1952-1999),
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotVerkkopalvelun esteettömyys Case: Opintopolku.fi -palvelu. Laurea Kerava, Taina Martikainen YAMK 2011, Käyttäjäkeskeinen suunnittelu
Verkkopalvelun esteettömyys Case: Opintopolku.fi -palvelu Laurea Kerava, 25.10.2013 Taina Martikainen YAMK 2011, Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Esityksen kulku Opinnäyteen tausta SADe hanke ja hallitusohjelma
LisätiedotYhteenveto. Aiheita lopuksi
Yhteenveto Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheita lopuksi Kertausta Kurssin keskeiset kysymykset Mitä pitäisi
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotKokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto
Kokemukset talteen kamerakännykällä Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto JALAN-loppuseminaari 23.1.2004: Mitä JALAN-projektin jälkeen? Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuluvana vuonna tavoitteena
LisätiedotTehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti.
Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Kiitos kun latasit kokoustyöskentelyn oppaan. Kuluuko sinulla palavereissa aikaa johonkin muuhun, kuin itse
LisätiedotYksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?
Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,
LisätiedotSEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9
AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004
LisätiedotVIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla
VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan
LisätiedotEpätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu (aihe-esittely)
Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu (aihe-esittely) Vilma Virasjoki 23.01.2012 Ohjaaja: Jouni Pousi Valvoja: Raimo P. Hämäläinen Työn saa tallentaa
LisätiedotDXL Library ja DXL-kielen olemus. Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/
DXL Library ja DXL-kielen olemus Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ DOORS extension Language DXL on DOORSin laajennuskieli, jolla voidaan kehittää lisätoiminnallisuutta.
LisätiedotRakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT
Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan
LisätiedotOpintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla
LisätiedotQridi Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 31.05.2019 Qridi Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019 Kokeilun tavoitteet Tässä kokeilussa testataan Qridi
LisätiedotKADA (Drupal 7) migraatio uuteen (versioon) webiin
KADA (Drupal 7) migraatio uuteen (versioon) webiin Hallittu elinkaaren siirto suoran migraation sijaan Mikko Malmgren & Antti Tuppurainen Mikko Malmgren / Kuntaliitto Antti Tuppurainen / Industry62 @mikko_malmgren
LisätiedotVEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT
VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun
LisätiedotJulkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset. Yhteenveto. Linjausten tarkoitus ja kohdealue. Mika Koskinen. Lausunto KEHA/2778/2018
Mika Koskinen Lausunto 07.09.2018 KEHA/2778/2018 Asia: VM/275/00.01.00.01/2018 Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset Yhteenveto Linjausluonnos on hyvä lähtökohta julkiselle hallinnolle (valtio,
LisätiedotKuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi
Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen
LisätiedotKäytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?
Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotTodistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit
Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotPalkkavaaka Tehtävänkuvauslomake
Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia
http://www.cs.tut.fi/ihte http://www.cs.tut.fi/ihte/projects/kaste Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia Kati Kuusinen Esityksen sisältö Työn taustasta Työn tavoitteista
LisätiedotToteutusvaihe T3 Digi-tv: Edistymisraportti
Toteutusvaihe T3 Digi-tv: Edistymisraportti Sisällysluettelo 1. Projektin tila...3 Dtv: Work done per Person (current phase)...3 Dtv: Work done per Worktype (current phase)...3 2. Suoritetut tehtävät...4
LisätiedotHAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
LisätiedotPirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain 6.11.2006 Sikarodut > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotSEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant Versio: V0.93
AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 7 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 29.11.2004
LisätiedotMitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään?
Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään? 25.1.2017 RAIN-työpaja 5.2 Ihmiset ja johtaminen Anneli Holmberg, ICF sertifioitu coach Wiltrain Oy 1 Mitä coaching on? Coaching, on ajatuksia herä3ävä
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotÄlyvaatteet työympäristössä
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Älyvaatteet työympäristössä Johannes Peltola, Juha Häikiö, Satu-Marja Mäkelä / VTT Tuire Krogerus / Dimex Mikko Tammihovi / Telinekataja Taustaa älyvaatteista
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotLomalista-sovelluksen määrittely
Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas
LisätiedotFiction searching from an enriched library web service
Fiction searching from an enriched library web service Anna Mikkonen, Tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto Memornetin syysseminaari 10. 11.10.2013/Tampere Esityksen sisältö Väitöstutkimuksen tausta ja
LisätiedotPOLKU OSAAMISEN YTIMEEN
OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä
LisätiedotToiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen
Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotEihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille?
Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille? OpeVeivit Mikael Seppälä YTM, KTM, KM Tietojärjestelmäsuunnittelija
LisätiedotStandardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua
Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015
Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Eläketurvakeskuksen lausunto Eläketurvakeskuksen kanta asiakastietolakiin
LisätiedotLahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotToimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa
Laatuykkönen 4.12.2018 Toimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa Opetusneuvos Leena Koski Leena.koski@oph.fi Työelämätoimikuntien tehtävät OSALLISTUMINEN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISEEN Työelämätoimikunnat
LisätiedotMiten suunnitella hyvä käyttöliittymä?
Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,
LisätiedotLastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?
1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei
Lisätiedotjärjestelmän hankintaan
järjestelmän hankintaan Yrityksen toimintojen hallintaan sopivan ohjelmiston miettiminen voi olla haastavaa, varsinkin jos aiempaa kokemusta ei ole. Tästä oppaasta löydät vinkkejä siihen, mitä kannattaa
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotProjektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen
Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.
LisätiedotDatan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja
Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Jouni Tervonen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 14.3.2016 Johdanto Tavoite yhdessä määritellä miten data-analytiikkaa voi auttaa
LisätiedotYlläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito
Kaikki ohjelmistoon sen julkistamisen jälkeen kohdistuvat muutostoimenpiteet jopa 70-80% ohjelmiston elinkaarenaikaisista kehityskustannuksista Ylläpidon lajeja korjaava ylläpito (corrective) testausvaiheessa
LisätiedotTietotekniikkatuen tietämyksenhallinta
Tietotekniikkatuen tietämyksenhallinta Korkeakoulujen IT-päivät 12.10.2010 Antti Eväsoja Tietotekniikkapalvelut Tietotekniikkatoimiala 12.10.2010 1 Esityksen sisältö Yleistä tietämyksenhallinnasta Helsingin
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotVenäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen
Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla
LisätiedotÄlykkään valaistuksen mahdollisuudet
Älykkään valaistuksen mahdollisuudet Jaakko Ketomäki Erikoistutkija, Interactive buildings VTT Technical Research Centre of Finland Älykäs valaistus? Tehokas valaistus Valaistustapa Valaisinsijoittelu
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti ICT-ajankohtaisseminaari 15.4.2009 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotH Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi
H087-12 Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää kilpailutukseen H087-12 liittyvää käytettävyyden arviointia Tässä
Lisätiedot