Pöytäkirja 1 (41) HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (41) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:30-11:40 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 101 Info-osuus Tammi-kesäkuun toiminnan ja talouden toteutuminen Investointiohjelman 2017 muutosesitys HUS:n sairaaloiden toiminta ja profilointi -selvitys Laakson yhteissairaalahanke Lylyisten virkistysalueen kiinteistöjen Uusi-Hontti ( ) ja Saunaranta ( ) myyminen 107 As. Oy Tuusulan Kalliolinnankuja 2 osakekannan myyminen Kiinteistön Vesitorninrinne ( ) myyminen As. Oy Kalliolinnankuja 2:lle 109 Omavakuutusyhtiön perustamista koskeva selvitys Sisäilma-asiat HUS:n vuokrasopimuksissa Helsingin ja Uudenmaan n kuntayhtymän tilivelvollisten nimeäminen vuosille Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 113 Muut asiat

2 Pöytäkirja 2 (41) Osallistujat Läsnä Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Tari Haahtela Heikki Heinimäki Suzan Ikävalko Pekka Karma Leena Laine Leena Luhtanen Berndt Långvik Marika Niemi, 10.55, -105 Maria Ohisalo Jari Oksanen Risto Ranki Säde Tahvanainen 9.40-, Ilkka Taipale, 8.35-, Antti Valpas, , -109 Harry Yltävä, 8.45-, Muut osallistujat Ulla-Mari Karhu, valtuuston puheenjohtaja 8.40-, Kalle Könkkölä, valtuuston I vpj , Aki Lindén, toimitusjohtaja esittelijä Mari Frostell, talousjohtaja virkamies Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri virkamies Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri virkamies Risto Renkonen, dekaani, ylilääkäri virkamies, , 101 Johanna Saukkomaa, viestintäjohtaja virkamies Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja virkamies Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja virkamies Lauri Tanner, hallintojohtaja sihteeri Poissa Riikka Slunga-Poutsalo Irene Äyräväinen

3 Pöytäkirja 3 (41) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki Heikki Heinimäki Leena Luhtanen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (41) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Heinimäki (varalle Berndt Långvik) ja Leena Luhtanen (varalle Antti Valpas).

5 Pöytäkirja 5 (41) Asianro HUS/425/2017 Info-osuus Selostus Hallitukselle on valmisteltu seuraavat esitykset: Uusi lastensairaala hankkeen -tilannekatsaus (klo 8.30) - Anne Berner Tietohallinnon hankintaprosessi kesäaikana - Pertti Mäkelä Mahdolliset tilajärjestelyt; toimitilojen vuokraaminen Ruskeasuolta - Aki Lindén Päätösesitys Asian käsittely Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin, että asian käsittelyn aikana kokoukseen saapuivat hallituksen jäsen Ilkka Taipale klo 8.35 ja valtuuston puheenjohtaja Ulla-Mari Karhu klo 8.40, ja kokouksesta poistui dekaani Risto Renkonen klo Merkittiin pidetyt esitykset tiedoksi.

6 Pöytäkirja 6 (41) 102 Asianro HUS/1426/ Tammi-kesäkuun toiminnan ja talouden toteutuminen Selostus Yhteenveto Laajempi katsaus Tammi-kesäkuussa Elektiivisten lähetteiden määrä ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä ( kpl) kasvoi arkipäiväkorjattuna 4,8 % edellisestä vuodesta. Päivystyskäyntien määrä ( kpl) kasvoi 1,6 % edellisestä vuodesta. Palvelutuotannon volyymi ylitti talousarviossa suunnitellun tason 5,8 % ja kasvoi edellisestä vuodesta 4,7 %. Tuottavuus parantui edelliseen vuoteen verrattuna. Deflatoimaton DRG-pistekustannus laski 1,1 % viime vuodesta (tavoitteeksi on asetettu deflatoitu 1,8 %:n lasku). Tällä hetkellä oletus on, että koko vuoden deflatointiprosentti on lähellä nollaa, jolloin deflatoimattomat luvut vastaavat deflatoituja lukuja. Sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,8 % (13,6 milj. euroa) ja kasvoivat viime vuoden tammi-kesäkuun toteumaan verrattuna 2,6 % (19,8 milj. euroa). Hoitoonpääsy lain edellyttämässä ajassa on parantunut 2016 kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna sekä vuodeosastolle jonottaneiden että poliklinikalle jonottaneiden osalta. Kesäkuun lopussa vuodeosastohoitoon yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä oli 200 potilasta, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 396 potilasta. Vastaavasti kiireettömään polikliiniseen tutkimukseen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä kasvoi 4,7 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä väheni potilaaseen, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli potilasta. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus (erikoissairaanhoidon palvelutuotanto) ylitti kuukausikohdennetun talousarvion 1,8 % (13,7 milj. euroa). Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina (13 kunnan laskutus ylitti talousarvion ja 11 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion). Tammi-kesäkuun toteutunut tilikauden tulos on 24,5 milj. euroa ylijäämäinen. Kesäkuun 2017 tulos sisältää 50,0 miljoonan euron jäsenkuntapalautuksen. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (83,3 milj. euroa) toteutui tammi-kesäkuussa 4,1 milj. euroa (4,7 %) talousarviota pienempänä. Muiden en laskutus ylitti talousarvion 0,1 milj. euroa (0,2 %) ja ERVA -alueen laskutus alitti talousarvion 1,9 milj. euroa (8,3 %). Elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi tammi-kesäkuussa 6,5 % edellisvuodesta. Tammi-kesäkuussa oli yhtä monta arkipäivää kuin viime vuonna.

7 Pöytäkirja 7 (41) Elektiivisten lähetteiden lukumäärän kasvuun vaikutti erityisesti hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen koulutuksen siirtyminen Helsingin kaupungilta HUS Pää- ja kaulakeskukselle vuoden 2017 alusta. Ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä vertailukelpoinen elektiivisten lähetteiden lukumäärä ( ) kasvoi tammi-kesäkuussa 4,8 % edellisvuodesta. Päivystyskäyntien määrä ( ) kasvoi 1,6 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Hoitoonpääsy lain edellyttämässä ajassa on parantunut vuoden 2016 kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna sekä vuodeosastolle jonottaneiden että poliklinikalle jonottaneiden osalta. Kesäkuun lopussa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä väheni 9,1 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä oli 200, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 396 potilasta. Erikoisaloista eniten yli 6 kk odottajia oli kirurgiaan (63 potilasta) ja naistentaudeille (45 potilasta). Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä kasvoi 4,7 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä väheni potilaaseen, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli potilasta. Kesäkuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 6,5 % ja kasvoi 5,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kumulatiivisesti tammi-kesäkuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 5,8 % ja kasvoi 4,7 % edellisestä vuodesta. NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi 5,2 %, käyntituotteiden määrä kasvoi somatiikassa 4,3 %, ja psykiatriassa 8,6 %. Avohoidon osuus on kasvanut hieman edellisestä vuodesta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammikesäkuussa 45,9 % (1-6/2016: 44,8 %). Kokonaistasolla henkilötyön toteutunut tuottavuus parantui 2,6 % (tavoite 1,8 % parannus). Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus mittari. Tavoitteeksi on asetettu 1,8 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammi-kesäkuussa deflatoimaton pistekustannus laski 1,1 %, eli tuottavuus on parantunut edelliseen vuoteen nähden, mutta ei kuitenkaan yllä tavoitteeseen. Tämän hetken oletus on, että koko vuoden deflatointiprosentti on lähellä nollaa, jolloin deflatoimattomat luvut vastaavat deflatoituja lukuja. Tammi-kesäkuun seurantaraportointiin on päivitetty valtuustossa hyväksytty muutettu talousarvio, johon sisältyy jäsenkunnilta HUSiin siirtyneet toiminnot: Hyvinkään kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon toiminnot 1.5. alkaen, Helsingin kaupungin sote-laitoshuollon liittäminen osaksi HUS-Desikon toimintaa 1.6. alkaen, Helsingin tekstinkäsittelytoimintojen yhdistäminen HUS-Servisin toiminnaksi 1.4. alkaen, Kirkkonummen tekstinkäsittelytoimintojen 1.5. alkaen sekä apteekkipalveluiden laajentamista Nurmijärven ja Kirkkonummen kunnille 1.4. alkaen. Uusien toimintojen vuosikulut ovat n. 17 milj. euroa. 102

8 Pöytäkirja 8 (41) 102 Kesäkuun seurantaraportti laaditaan vain kuntayhtymätasolla ilman yksiköiden johdon kommentteja ja analyyseja. Yksikkökohtaiset johdon kommentit sisältyvät heinäkuun seurantaraporttiin, joka valmistuu aikataulun mukaisesti Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (83,3 milj. euroa) toteutui tammi-kesäkuussa 4,1 milj. euroa (4,7 %) talousarviota pienempänä. Muiden en laskutus ylitti talousarvion 0,1 milj. euroa (0,2 %) ja ERVA -alueen laskutus alitti talousarvion 1,9 milj. euroa (8,3 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain. HUS-Kuntayhtymän valtuusto päätti kokouksessa palauttaa jäsenkunnille 50,0 miljoonaa euroa kesäkuussa 2017 alkuvuoden kuntakohtaisen toteutuneen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Tämä on kirjattu kirjanpidossa kesäkuulle Kesäkuussa jäsenkuntien maksuosuuslaskutus alitti talousarvion 31,4 % (-40,8 milj. euroa). Lukuihin vaikuttaa kesäkuussa tehty ylijäämän palautus. Ilman palautusta jäsenkuntien maksuosuuslaskutus ylitti kesäkuussa talousarvion 7,1 % (9,2 milj. euroa). Kumulatiivisesti jäsenkuntien maksuosuuslaskutus ylitti tammi-kesäkuussa kuukausikohdennetun talousarvion 1,8 % (13,7 milj. euroa) (1-5/2017: 8,4 %). Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-kesäkuussa 13 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausikohdennetun talousarvion ja 11 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen kasvuun oli 5,7 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli 2,0 % (hintaero). Johtuen kesäkuussa 2017 tehdystä ylijäämän palautuksesta hinta- ja määräeroprosentit yhteensä eivät vastaa suoraan laskutuksen talousarviopoikkeamaa ja muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus kasvoi viime vuoden tammi-kesäkuun toteumasta 5,4 % (40,6 milj. euroa). Verrattuna edelliseen vuoteen jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen kasvuun oli 4,4 %, kun taas hintaeron vaikutus oli -0,1 %. Jäsenkuntien maksuosuslaskutuksen suureen määrään vaikuttaa osaltaan jononpurkutoimenpiteet, joita HUS:ssa on tehty alkuvuodesta Hoitotakuun ylittäneiden odottajien lukumäärät on saatu laskemaan huolimatta kasvaneesta lähetemäärästä. Jäsenkuntien lähetteet kasvoivat viime vuoteen verrattuna 7,9 % ja jäsenkuntien potilaita hoidettiin tammi-kesäkuussa 3,5 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Siirtoviivepäivien kokonaislukumäärä tammi-kesäkuussa kasvoi 8,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtoviivepäiviä raportoidaan sekä kokonaistasolla että laskutettavina siirtoviivehoitopäivinä. Siirtoviivehoitopäivien laskutus alkaa, mikäli potilas ei ole saanut jatkohoitopaikkaa karenssiajan sisällä siirtoilmoituksesta. Karenssiajat ovat kaksi päivää somatiikan erikoisaloilla ja 14 päivää psykiatriassa.

9 Pöytäkirja 9 (41) 102 Potilaan vapaaseen valintaan perustuen HUS:sta muihin sairaanhoitopiireihin siirtyneitä potilaita oli potilasta ja näistä aiheutuneet kulut olivat tammi-kesäkuussa 3,8 milj. euroa. Muualta HUS:iin hoitoon hakeutuneita oli potilaan vapaaseen valintaan perustuen tammi-kesäkuussa potilasta ja näiden laskutus oli 4,8 milj. euroa. Sairaanhoidollisten palvelujen ostot muilta sairaanhoitopiireiltä yhteensä olivat tammi-kesäkuussa yhteensä 9,8 milj. euroa (1,6 milj. euroa yli talousarvion), josta muihin sairaanhoitopiireihin siirtyneiden vapaan valinnan potilaiden osuus on 45,4 %. Kesäkuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 5,1 % eli 6,6 milj. euroa ja kasvoivat viime vuoden kesäkuun toteumaan verrattuna 2,4 % eli 3,1 milj. euroa. Tammi-kesäkuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,8 % (13,6 milj. euroa) ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 2,6 % (19,8 milj. euroa). Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu tammi-kesäkuussa toimintakuluista. Toimintakulut ylittivät talousarvion 1,7 % eli 16,8 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 5,8 % talousarvion. Kesäkuussa palvelujen ostot ylittivät talousarvion 3,3 milj. euroa eli 12,1 % (1-6/2017 5,8 %) ja aineet, tarvikkeet ja tavarat 3,5 milj. euroa eli 10,9 % (1-6/2017 9,0 %). Tuloslaskelmaosiosta löytyy erittely ylityksistä. Tammi-kesäkuun toteutunut tilikauden tulos on 24,5 milj. euroa ylijäämäinen. Kesäkuun 2017 tulos sisältää 50,0 miljoonan euron jäsenkuntapalautuksen ja kesäkuun 2016 tulos 54,6 miljoonan euron jäsenkuntapalautuksen. Ilman palautusta ylijäämä olisi ylittänyt talousarvion 52,9 milj. euroa ja kasvoi ilman 2017 ja 2016 palautuksia 18,9 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Kun huomioidaan kilpailukykysopimuksen vaikutus, jäsenkunnilta ja Carealta HUS:lle siirtyneiden toimintojen kulut ja tukipalveluyksiköiden uudet jäsenkunta-asiakkuudet oli toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu tammikesäkuussa viime vuoteen verrattuna 3,1 %. Ilman kilpailukykysopimuksen positiivista vaikutusta vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu olisi ollut 4,8 %. Toimintakulujen kokonaiskasvu viime vuodesta sisältäen em. toiminnot ja kilpailukykysopimuksen vaikutus on 5,3 %. Vuosiennuste Vuoden 2017 toiminnan ja talouden raportointiaikataulun mukaisesti kaikki HUS-kuntayhtymän yksiköt päivittivät toukokuun alkupuolella koko vuoden toiminnan ja talouden ennusteen. Ennustetta laadittaessa käytössä oli tammi-maaliskuun toteumatiedot ja osittain huhtikuun toteumatietoja. Ennuste on päivitetty kuukausikohtaisena kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien osalta. Yksiköiden johdon päivittämä vuosiennuste päätyy kuntayhtymätasolla sitovien nettokulujen osalta 1,7 % (25,7 milj. euron) ylitykseen ja 63,4 milj. euron ylijäämään ennen jäsenkuntapalautusta. Vuosiennuste päivitetään syyskuun alussa tammi-heinäkuun toteumatietoihin perustuen.

10 Pöytäkirja 10 (41) 102 Koska 1-4/2017 toteutuneen palvelukäytön mukainen jäsenkuntien maksuosuuslaskutus hinnastossa vahvistetuin hinnoin ylitti kuukausikohdennetun talousarvion kokonaistasolla 8,8 % (45,1 milj. euroa) ja vuosiennuste ylittää koko vuoden talousarvion 5,9 % (90,9 milj. euroa), valtuusto päätti palauttaa jäsenkunnille 50,0 milj. euroa 1-4/2017 toteutuneesta 55,4 milj. euron ylijäämästä. Toimintavolyymin (laskutusosuudella painotettu volyymimuutos) vuosiennuste ylittää 1,8 % talousarvion (1-5 toteutunut ylitys 5,7 %) ja alittaa viime vuoden toteuman -0,2 % (1-4 toteutunut kasvu 4,6 %). Alkuvuoden toteumaan nähden vuoden 2017 toimintavolyymiennuste on varovainen. Volyymiennusteen laadinta on ollut haasteellista, koska alkuvuoden toteuma on ollut poikkeuksellisen suuri, kun alkuvuonna on purettu hoitotakuun ylittäviä hoitojonoja. Volyymin kasvun ei uskota jatkuvan yhtä voimakkaana loppuvuoden aikana. Kolmen edellisen vuoden ( ) sitovien nettokulujen tammikesäkuun toteuma on keskiarvona muodostanut 49,17 % koko vuoden toteumasta. Tammi-kesäkuun 2017 toteuma puolestaan muodostaa 49,41 % päivitetystä vuosiennusteesta. Kun 2017 sitovien nettokulujen vuosiennuste lasketaan toteutuneen keskiarvoprosentin mukaisesti tammi-kesäkuun toteumasta, päätyy 2017 vuosiennuste 1 567,0 milj. euroon, mikä on 7,6 milj. euroa (0,5 %) suurempi kuin tämänhetkinen kuntayhtymätasoinen vuosiennuste euroa Tammi-kesä toteuma Tammi-Joulu toteuma ja 2017 vuosiennuste Tammikesä/Tammijoulu, % Keskiarvo Vuosiennuste Poikkeama ennuste 2017 laskettu 2017 vs. ennuste laskettu keskiarvon keskiarvon mukaan) mukaan Sitovat nettokulut ,8 % ,5 % ,3 % 49,17 % 2017 ennuste ,41 % ,5 %

11 Pöytäkirja 11 (41) 102 Tunnusluvut (lyhennetty tunnuslukutaulukko, kuntayhtymä yhteensä Tammi-kesäkuu

12 Pöytäkirja 12 (41) 102 Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-kesäkuu 2017 KUMULATIIVINEN Kesakuu (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % ,4 % Muut palvelutulot ,0 % ,0 % Muut myyntitulot ,3 % ,7 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha ,7 % ,3 % Myyntituotot ,2 % ,4 % Maksutuotot ,6 % ,3 % Tuet ja avustukset ,5 % ,0 % Muut toimintatuotot ,4 % ,2 % Toimintatuotot yhteensä ,4 % ,1 % Palkat ja palkkiot ,9 % ,5 % Henkilöstösivukulut ,7 % ,2 % Henkilöstökulut ,3 % ,9 % Palveluiden ostot yhteensä ,8 % ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,0 % ,0 % Avustukset ,4 % ,1 % Muut toimintakulut yhteensä ,2 % ,4 % Toimintakulut yhteensä ,7 % ,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,7 % ,8 % Toimintakulut ja poistot yht ,5 % ,2 % Toimintakate poistojen jälkeen ,7 % ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,2 % ,9 % Satunnaiset erät ,0 % 0 0,0 % Tilikauden tulos ,5 % ,3 % Sitovat nettokulut ,8 % ,6 %

13 Pöytäkirja 13 (41) 102 Sitovat nettokulut KUMULATIIVINEN Kesakuu (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Toiminnan kulut ,4 % ,0 % Muut myyntitulot ,3 % ,7 % Maksutuotot ,6 % ,3 % Tuet ja avustukset ,5 % ,0 % Muut toimintatuotot + EVO ,0 % ,0 % Korkotuotot ,7 % ,6 % Muut rahoitustuotot ,0 % ,1 % Toiminnan nettokulut ,4 % ,4 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,0 % ,0 % Sitovat nettokulut ,8 % ,6 % Päätösesitys Hallitus 1. käsittelee HUS-kuntayhtymän tammi-kesäkuun 2017 toiminnan ja talouden tilanteen ja merkitsee seurantaraportin tiedoksi (oheismateriaali 1), 2. toteaa, että loppuvuoden toiminnan ja talouden ohjauksessa pääpainopisteinä ovat päivystyspotilaiden viiveetön hoito, elektiiviseen hoitoon pääsyn turvaaminen lainmukaisena sekä myönteisestä tuottavuuskehityksestä huolehtiminen. Asian käsittely Päätös Merkittiin, että hallituksen jäsen Säde Tahvanainen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Toimitusjohtaja Aki Lindén Liitteet Kuntayhtymän kk-raportti 06_2017.pdf

14 Pöytäkirja 14 (41) 103 Asianro HUS/1965/ Investointiohjelman 2017 muutosesitys Selostus Hallitus vahvisti ( 178) vuosien investointiohjelman, jossa tulosalueiden investointien määrä vuonna 2017 oli talousarvion mukaisesti 165 milj. euroa. Liikelaitosten investointeihin on tämän lisäksi varattu niiden talousarvioissa yhteensä 3,4 milj. euroa. Tulosalueiden investointien yhteismäärä on valtuustoon nähden sitova. Hallitus voi po. raamin sisällä muuttaa päätöksillään investointirahoituksen hankekohtaista kohdentamista. Kokouksessa ( 49) hallitus hyväksyi tarkistetun tulosalueiden investointiohjelman, joka loppusummaltaan edelleen vastasi hyväksyttyä talousarviota. Kuluvan vuoden suurten rakennus-, laite- ja tietojärjestelmäinvestointien rahoitusarviot on nyt päivitetty ja investointiohjelmaan on valmisteltu liikelaitosmallista luopumiseen liittyvät muutokset. Tulosalueiden investointien tarkistettu määrä on 172 milj. euroa ja valtuustolle esitetään tehtäväksi vastaava talousarvion 2017 muutosesitys. Investointien tarkistustarpeet koskevat suurelta osin meneillään olevien projektien aikataulujen ja kustannusarvioiden täsmentymistä. Lisäksi ohjelmaan ehdotetaan vielä vuoden 2017 puolella lisättäväksi kolme kokonaan uutta rakennushanketta ja eräiden HYKS:n laitehankintaohjelmasta puuttuneiden kiireellisten hankintojen rahoitus. Tietohallinnon tulosalueella esitetään useita muutoksia projektikohtaisiin varauksiin, mutta tässä vaiheessa tietojärjestelmäinvestointien yhteismäärää vuonna 2017 ei tarkisteta. Liitteenä 1 on hallituksen vahvistama investointisuunnitelma ja liitteenä 2 muutosehdotus, jossa tarkistetut kohdat on merkitty värillä. Liitteet eivät ole julkisia niiden sisältämien hankekohtaisten kustannustietojen vuoksi. Hallitus päätti ( 93) HYKS-Instituutti Oy:n osakekannan ostamisesta 2,5 milj. euron enimmäiskauppahinnalla. Varaus on lisätty ohjelmaan. Rakennusinvestointien ohjelmaan on tullut useita uusia kustannusten vuosijaon tarkistustarpeita, jotka on päivitetty muutosesitykseen. Merkittävin niistä liittyy maaliskuussa käyttöön otetun Naistenklinikan lisärakennuksen investoinnin vuodelle 2017 kirjautuviin kustannuksiin. Arvio lopullisista toteutuvista kustannuksista on kevään jälkeen noussut ja vuoden 2017 investointiohjelmaan esitetään 3,8 milj. euron lisäystä. Rakennuttaja laatii asiasta erillisen selvityksen. Uutena investointina ohjelmaan esitetään Lauttasaaren vuokratiloista pois siirretyn läntisen silmäsairaalan tilaratkaisuna ns. moduulisairaalaa Jorvin sairaalakiinteistölle. Hanketta esiteltiin hallitukselle infoasiana ja sen aloittamiseksi investointiohjelmaan tulisi lisätä kuluvalle vuodelle 0,3 milj. euroa. Jorvin silmäyksikkö on vielä selvittelyvaiheessa. Rakentamisen kustannukset ja aikataulu varmistuvat syyskauden aikana, joten hankekohtainen päätösesitys valtuustolle ja poikkeusluvan hakeminen STM:ltä siirtyvät loppuvuoteen.

15 Pöytäkirja 15 (41) Toinen uusi vuodelle 2017 esitettävä rakennusinvestointi liittyy Siltasairaalan aikataulun varmistamiseen: nykyisen laboratoriosiiven purkaminen johtaa tarpeeseen hankkia tornisairaalan läheisyyteen työtiloja henkilöille, jotka eri vaiheissa ovat siirtyneet laboratoriosiipeen. Tilaongelma on päädytty ratkaisemaan väliaikaisella vuokrarakennuksella, jonka perustustyön hinta-arvio on 0,9 milj. euroa. Lisäksi ohjelmaan esitetään lisättäväksi hanke, jolla Hyvinkään sairaanhoitoalueen apuvälinekeskukselle korjataan tilat kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen rakennuksessa. Kustannusarvio on 0,8 milj. euroa. Toimintojen siirtäminen pois Kätilöopiston sairaalasta johtaa mahdollisesti vielä lisäinvestointeihin, jotka eivät sisälly tähän muutosesitykseen. Pääosa näistä järjestelyistä on kuitenkin valmisteltu niin, että HUS:n suurten hankkeiden ohjelmaan ei tarvita uusia investointeja. HYKS:n laitehankintoja varten ohjelmaan esitetään lisättäväksi 1,8 milj. euroa, josta 1,4 milj. käytetään vuoden lopulla valmistuvan silmän etuosakirurgisen yksikön tilahankkeen laitteistoihin. Hankinnat ovat puuttuneet kokonaan investointiohjelmasta. Lisäksi vuoden 2016 budjetissa olleita potilasvalvontalaitteita siirtyi hankintojen viivästymisen vuoksi 0,4 milj. euroa maksettavaksi vuonna Tulosalueiden investointien määrät ovat yhteenvetona seuraavassa taulukossa euroina Alkuperäinen TA 2017 tarkistettu muutosohjelma esitys Yhtymähallinto Osakkeet ja osuudet Muut pitkävaikutteiset HUS-Tilakeskus Rakennushankkeet Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet HYKS-sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue HUS-Tietohallinto HUS-Apteekki alkaen 960 HUS-Logistiikka alkaen 60 HUS-Tukipalvelut alkaen 510 Tulosalueet yhteensä

16 Pöytäkirja 16 (41) 103 HUS luopuu liikelaitoksista lukien, jonka jälkeen kaikki toiminta on tulosalueilla. Nykyisten liikelaitosten loppuvuoteen kohdistuvat investoinnit siirretään osaksi tulosalueiden investointiohjelmaa, joka hallintosäännön mukaan on vuositason enimmäismäärän osalta valtuustoon nähden sitova. Liikelaitosten 2017 talousarvioissa on investointeja yhteensä 3,4 milj., joista syys-joulukuulle on arvioitu kohdistuvan noin 1,5 milj. euroa. Investointiohjelman muutosten jälkeen tulosalueiden investointien enimmäismäärä vuonna 2017 on 172 milj. euroa. Liitteenä olevassa investointiohjelman muutosesityksessä hanketason tarkistuksia on tehty vain kuluvan vuoden hankkeisiin. Liikelaitosten investoinnit kaudelta 1-8/2017 eivät sisälly enää tähän investointiohjelmaan; niiden toteumat esitetään liikelaitosten tilinpäätöksissä Uusi vuosien ohjelma on osa meneillään olevaa 2018 talousarviovalmistelua eikä seuraavia vuosia ole erikseen päivitetty tämän esityksen yhteydessä. Päätösesitys Hallitus päättää 1. esittää valtuustolle, että valtuusto muuttaa päätöstään ( 28) ja hyväksyy tulosalueiden investointien enimmäismääräksi 172 milj. euroa vuonna 2017, 2. hyväksyä liitteenä 2 olevan tarkistetun tulosalueiden investointiohjelman Asian käsittely Päätös Merkittiin, että toimitusjohtaja kävi läpi suullisessa esittelyssään Jorvin silmäyksikön osalta tähän saakka tehtyjä valmistelutoimenpiteitä. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Investointijohtaja Anne Priha, p. (09) Liitteet Investointiohjelman muutos, hallituksen päättämä Investointiohjelman muutosesitys, esitys hallitukselle

17 Pöytäkirja 17 (41) 104 Asianro HUS/1446/ HUS:n sairaaloiden toiminta ja profilointi -selvitys 2017 Selostus HUS:n hallitus käsitteli HUS:n organisaation ja toiminnan kehittämistä ennen maakunta- ja soteuudistusta kokouksissaan ja Asian esittelyn loppuosassa todettiin: Tässä vaiheessa kysymys on konkreettisesti siitä, että HUS:n nykyisten sääntöjen pohjalta täsmennetään toiminnan- ja talouden suunnitteluohjeistusta siten, että siihen kuuluu selkeänä osiona kunkin sairaalan aikaisempaa konkreettisempi toiminnallinen tarkastelu, jossa selvitetään sairaaloiden toimintavolyymit, niissä toimivat erikoisalat resursseineen, leikkaussalien käyttöasteet ja kustannustehokkuus ottaen huomioon lausunnolla oleva hoidon keskittämisasetus, terveydenhuoltolain joulukuun 2016 muutosten pohjalta valmisteltavana oleva kiireellisen hoidon asetus, ensihoitoasetus, HUS:ssa vuonna 2015 laaditut erikoisalaselvitykset, HUS:ssa laadittu päivystystoiminnan selvitys, HUStasoiset lähetekeskukset ja muut suunnitteluun vaikuttavat yleisperiaatteet. Edelleen esittelyssä todettiin, että tulosyksikköjohtaja Jarkko Pajarinen laatii selvityksen HUS:n sairaaloiden välisen työnjaon päivittämiseksi. Jarkko Pajarinen valmisteli selvitystä tiiviisti kesän aikana. Siitä valmistui ensimmäinen versio kesäkuun lopussa, toinen versio heinäkuun lopussa ja kolmas versio elokuun puolessa välissä. Versiot eivät ole keskenään vaihtoehtoja vaan myöhempi versio rakentuu saadun palautteen ja kertyneen lisäaineiston perusteella edellisen version pohjalle. Pajarinen on työnsä aikana ollut tiiviissä yhteydessä sairaanhoitoalueiden johtoon ja HUS:n johtoon. Selvitystä käsiteltiin yhteisesti palvelutuotannon johtoryhmässä, johon kuuluvat sairaanhoitoalueiden johtajat, HYKSin johto ja HUS:n ylin johto. Pajarisen työskentelytapa sai kokouksessa varauksettoman myönteisen palautteen. Selvityksestä käytiin perusteellinen keskustelu, jonka pohjalta Pajarinen suoritti vielä selvityksen stilisointia. Selvitys on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä 3. Siinä keskitytään pääasiassa leikkaustoiminnan järjestelyihin. Tavoitteena on leikkaustoiminnan laadun ja kustannustehokkuuden parantaminen ja hoitoon pääsyn parantaminen muuttamalla HUS-sairaaloiden nykyistä työnjakoa siten, että muodostuu riittävän suurivolyymisia valittuihin operaatioihin keskittyviä yksiköitä. Selvitys päättyy esitykseen leikkaustoiminnan uudelleenjärjestelyistä. Pääsääntöisesti pienempien sairaaloiden kokonaisleikkausmäärät kasvavat n. 10 %:lla ja niiden keskinäistä työnjakoa esitetään muutettavaksi. Vaativimpien leikkausten keskittämistä HYKSiin jatketaan, mutta HYKSin leikkausten kokonaismäärät eivät siirtojen johdosta lisäänny, vaan vähenevät n. 2,5 %. Selvityksessä on runsaasti sairaalahallinnollista toimintoja kuvaavaa dataa ja se on sisällöltään paljolti lääketieteellinen. Palvelutuotannon johtoryhmässä selvityksen yleislinjaukset saivat vahvan kannatuksen. Samalla todettiin, että eräät taulukot vaativat vielä tarkistamista ja eräät yksityiskohdat neuvotteluja ja hiomista. Kyseessä on lääketieteellinen toimintojen

18 Pöytäkirja 18 (41) 104 järjestely, joka HUS:n hallintosäännön ja Terveydenhuoltolain 65 mukaisella tavalla tapahtuu johtajaylilääkärin johdolla. Selvitys ei sisällä ehdotuksia lisäresursseista, vaan se perustuu olemassa olevien resurssien käytön tehostamiseen. Sillä on kuitenkin vaikutuksia sairaanhoitoalueiden keskinäiseen resurssien jakautumiseen. Ne sisällytetään vuoden 2018 käyttösuunnitelmiin. Päätösesitys Hallitus merkitsee selvityshenkilö Jarkko Pajarisen laatiman HUSsairaaloiden työnjakoselvityksen tiedokseen. Asian käsittely Päätös Merkittiin, että toimialajohtaja Jarkko Pajarinen oli läsnä kokouksessa esittelemässä asiaa hallitukselle. Merkittiin lisäksi, että valtuuston I varapuheenjohtaja Kalle Könkkölä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo ennen päätöksentekoa asiassa. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Toimitusjohtaja Aki Lindén, p. (09) , Selvityshenkilö Jarkko Pajarinen, p Liitteet HUS sairaaloiden toiminta ja profilointi Selvitysraportti J Pajarinen pdf

19 Pöytäkirja 19 (41) 105 Asianro HUS/1055/ Laakson yhteissairaalahanke Selostus Hallitus pani otsikkoasian pöydälle kokouksessaan , jolloin asian esittelyteksti oli seuraava: Helsingin kaupunki on käynnistänyt Laakson sairaala-alueelle suunniteltavan suuren sairaalarakentamisen hankkeen, joka sisältää myös HUS:n psykiatrian toimitiloja. HUS:n edustajat kutsuttiin vuoden 2016 lopulla osallistumaan hankkeen tarveselvityksen laadintaan ja HUS:lla on ollut edustus myös hankkeen ohjausryhmässä. Laakson yhteissairaalan tarveselvitysraportti on valmistunut toukokuussa ja se esitetään nyt hallitukselle projektin jatkolinjauksia varten. Yhteissairaalaprojektin taustalla on vuonna 2016 Helsingin kaupungin johdolla päivitetty pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio Sen mukaan pääkaupunkiseudulla on 2030-luvulla neljä sairaala-aluetta, joille pääosa sairaalapalveluista keskitetään: Espoossa Jorvin sairaala-alue, Vantaalla Peijaksen sairaala-alue ja Helsingissä Malmin ja Meilahden alueet. Meilahden sairaala-alueeseen kuuluvat myös Laakson sairaala ja Ihoallergiasairaala. Visiossa Laakson sairaala-alueelle keskitetään vaativasta psykiatrisesta sairaalahoidosta toiminnat, jotka vision päivittämisen aikaan olivat Helsingin kaupungin ja HYKS Psykiatrian toimintaa. Lisäksi Jorvin ja Peijaksen yhteispäivystysten yhteydessä on edelleen psykiatrisia sairaansijoja. Yhteissairaalan tarveselvitys on liitteenä 4. Laakson alueelle rakennettavan yhteissairaalan suunnitellaan korvaavan HYKS Psykiatriakeskuksen (aik. Hesperian sairaala), Kellokosken sairaalassa olevan HYKS:n psykiatrian, Auroran sairaalan, HYKS:n lastenpsykiatrisen sairaalahoidon sekä Suursuon sairaalan toiminnan. Hanke vapauttaa mm. Auroran ja Kellokosken sairaalakiinteistöt kehitettäväksi uusiin käyttötarkoituksiin. Hanke sisältää sekä uudisrakentamista että nykyisten rakennusten peruskorjaamista ja vanhan rakennuskannan osittain purkamista. Alueen asemakaavan muutostyö on käynnistetty ja siihen liittyen meneillään on mm. liikennejärjestelyihin liittyviä selvityksiä. Yhteissairaalaprojekti toteutetaan myöhemmin laadittavan vaiheistussuunnitelman mukaisesti. Nykyisten HUS:n toimintojen kannalta on keskeistä, että tarveselvityksen mukaisesti rakennushankkeen ensimmäinen vaihe sisältää tilat Kellokosken sairaalasta siirtyville yksiköille. Kellokosken rakennukset ovat hyvin huonokuntoisia ja nykyajan psykiatriaan ja sen kehittämiseen soveltumattomia. Osa HYKS Psykiatrian toiminnoista on tarkoitus siirtää vuosina 2018 ja 2019 Kellokoskelta Kivelä-Hesperiaalueen tiloihin Helsinkiin. Vuonna 2019 Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian osastot muuttavat aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaisesti

20 Pöytäkirja 20 (41) Hyvinkään sairaalan yhteyteen. Kellokoskelle jää yhteen rakennukseen vaativaa HYKS:n psykiatriaa; lisäksi käytössä on edelleen Ohkolan sairaalakiinteistö. Parempikuntoisia vaille erikoissairaanhoidon käyttöä jääviä tiloja voidaan tarjota ulkopuolisille vuokralaisille, kunnes alueen kehittäminen uutta käyttöä varten etenee. Tarveselvityksen mukaan Laakson yhteissairaalaan sijoitetaan nykyisen HYKS:n ja Helsingin kaupungin psykiatrian yhteensä 425 sairaansijaa, HYKS:n lastenpsykiatrian noin 30 sairaansijaa sekä nykyisen Helsingin kaupungin somaattisia (kaupunginsairaala ja vaativan neurologinen kuntoutus) sairaansijoja 450. Aikuis- ja nuorisopsykiatrian sairaansijojen määrä vähenee merkittävästi nykyisestä noin 550:stä. Arviolta 20 vähenee HYKS Raaseporin, Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon sairaaloiden tilahankkeiden yhteydessä jo lähivuosina. Laakson yhteissairaala perustuu tarpeelle kehittää uuteen sairaalaan sijoittuvaa toimintaa ja varmistaa palvelujen kehittämisedellytykset, hyvä laatu ja saatavuus sekä tarpeelle järjestää potilaille asianmukaiset, lähtötilannetta selvästi paremmat hoito-olosuhteet. Keskeisenä hanketta ohjaavana tavoitteena pidetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden lisäämistä siten, että rakennusinvestoinnista aiheutuvat lisäkustannukset voidaan kattaa nykyistä kustannustehokkaammin järjestetyn toiminnan kautta. Laakson alueelle suunnitellaan noin brm2:n uudisrakentamista vuosina Hankkeen kokonaiskustannukseksi on arvioitu tarveselvitysvaiheessa käytettävissä olevilla tiedoilla milj. euroksi. Alustava kustannusarvio sisältää uusien sairaalatilojen lisäksi liikennejärjestelyjen ja pysäköintipaikkojen kustannuksia, tunneliyhteyden rakentamisen Meilahden kampukselle ja nykyisten, käyttöön jäävien rakennusten peruskorjauksen. Suunnittelun seuraavaan vaiheeseen liitetään hankkeen taloudellisten vaikutusten tarkastelu. Tarveselvitystä käytetään pohjana edettäessä hankesuunnitteluvaiheeseen, jossa vetovastuu on edelleen Helsingin kaupungilla. Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulun ja sisällön varmistuttua yhteissairaalaprojektin toteutusmuoto, hallintamalli ja rahoitusjärjestelyt arvioidaan uudelleen. Suunnittelua on kuitenkin tarkoitus jatkaa, mikäli HUS:n ja Helsingin kaupungin ao. toimielimet hyväksyvät tarveselvityksen. Investointi esitetään pikaisesti myös sosiaali- ja terveysministeriölle poikkeuslupapäätöstä varten. Suunnittelukustannuksista on tähän asti vastannut täysimääräisesti Helsingin kaupunki. HUS:n investointiohjelmassa yhteissairaalaprojektille ei ole varausta, mutta suunnittelun rahoituksesta vuonna 2018 on tarkoitus vielä sopia kaupungin ja HUS:n kesken erikseen. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt Laakson yhteissairaalan tarveselvityksen. Samalla lautakunta päätti seuraavista kolmesta lisäyksestä päätökseen: 1. Sosiaali- ja terveyslautakunta edellyttää, että suunnitteluvaiheessa arvioidaan vielä psykiatristen sairaalapaikkojen riittävyys kuullen henkilöstöä ja mielenterveysjärjestöjä sekä tarvittaessa tarkennetaan suunnitelmaa tältä osin. Suunnitteluvaiheessa tulee myös arvioida sairaalapaikkojen vähennyksen edellyttämä resurssien lisäys avohoitoon." 2. "Sosiaali- ja terveyslautakunta kiinnittää 105

21 Pöytäkirja 21 (41) huomiota siihen, että hankkeen onnistumiselle tärkeää on riittävien avohoidon palvelujen lisäksi psykiatrian asumispalveluiden järjestäminen Helsingin asuntokannassa." 3. "Lautakunta painottaa myös, että jatkosuunnittelussa huolehditaan asianmukaisten korvaavien tilojen löytyminen purettaville terveyskeskukselle ja neuvolalle." Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kysymys HUS:n investointipäätöksestä vaan laajemmasta Helsingin kaupungin sairaalatoimintojen uudelleenjärjestämissuunnitelmasta, jonka osana toteutetaan myös nykyisin HYKSin vastuulla olevien Kellokosken sairaalan toimintojen ja HYKS Psykiatriakeskuksen sekä eräiden muiden psykiatrian sairaalatilojen uudisrakentaminen. HUS:lla on selkeä tarve pääkaupunkiseudulla uusille psykiatrian sairaalatiloille, joiden tulee voimassa olevan lainsäädännön mukaan sijaita yhteydessä muuhun sairaalatoimintaan. Erillisenä HUS-hankkeena tätä ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa, koska samalla on yhdistettävä nykyiset n toiminnot ja maan viimeiseksi jääneen erillisen yhden kunnan ylläpitämät psykiatrian sairaalatoiminnat eikä pääkaupunkiseudulla ole laadittujen pitkän tähtäimen sairaaloiden sijoittumissuunnitelmienkaan mukaan osoitettavissa erillistä vain HUS:in tarpeisiin tulevan psykiatrisen sairaalan aluetta. Edellä mainituista seikoista johtuen pidetään tarkoituksenmukaisena, että HUS ottaa myönteisen kannan Laakson alueen kehittämiseksi siten, että alueella voidaan sijoittaa myös nykyiset HUS:n psykiatrian korvaavat sairaalatilat. 105 Päätösesitys Päätös Hallitus päätti yksimielisesti puheenjohtajan esityksestä, että hallitus 1. merkitsee Laakson yhteissairaalan tarveselvityksen tiedokseen ja 2. toteaa, että HUS:n ja Helsingin kaupungin mielenterveyspalvelujen yhteistä suunnittelua jatketaan. Merkittiin, että hallituksen jäsen Marika Niemi poistui kokouksesta tämän asian päätöksenteon jälkeen klo Hallitus hyväksyy liitteenä olevan Laakson yhteissairaalan tarveselvityksen Lisätiedot Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, p. (09) Hankejohtaja Raija Malmström, p. (09) Liitteet Laakson yhteissairaala tarveselvitys.pdf

22 Pöytäkirja 22 (41) 106 Asianro HUS/2474/ Lylyisten virkistysalueen kiinteistöjen Uusi-Hontti ( ) ja Saunaranta ( ) myyminen Selostus HUS-kuntayhtymän omistama Lylyisten virkistysalue sijaitsee Lohjalla Lylyistenlahden länsipuolella Lohjanjärven rannalla. Lohjan keskustaan matkaa on noin 9 kilometriä. Helsinkiin matkaa on noin 65 kilometriä. HYKS-kuntayhtymän vuonna 1983 hankkima Lylyisten virkistysalue siirtyi HUS:n omaisuudeksi Virkistysalue koostuu kahdesta kiinteistöstä, kiinteistöistä Uusi-Hontti ja Saunaranta, nrot (Uusi-Hontti) ja (Saunaranta). Kiinteistöjen pinta-alat ovat 97,8 ha (Uusi-Hontti) ja 0,501 ha (Saunaranta). Kiinteistöön Uusi-Hontti kuuluu rakennetun maa-alueen lisäksi metsää ja peltomaata. Noin 17 hehtaarin suuruinen pelto-osuus on vuokrattu ulkopuoliselle maanviljelykäyttöön. Kiinteistöllä Uusi-Hontti sijaitsee 12 rakennusta; päärakennus, kaksi asuinrakennusta/aittaa, pihasauna, tallirakennus, väentupa, vapaa-ajan asunto, rantasauna, asuntovaunualueen sauna sekä varasto/vajatiloja. Kiinteistöllä Saunaranta sijaitsee rantamökki. Rakennukset ovat valmistuneet eri aikakausina ja rakennuksien kunto vaihtelee. Lylyisten käyttö henkilökunnan virkistyspaikkana on nykyään vähäistä, eikä alue vastaa kaikilta osin nykypäivän tarpeita. Lylyisten majoitus- ja ravintolatoiminta on vuokrattu ulkopuoliselle yrittäjälle, jolla on oikeus myydä palveluitaan myös muille kuin HUSlaisille. Yrittäjältä saadut vuokratulot eivät kata HUS:lle alueesta syntyviä kustannuksia. Lylyisten kiinteistöstä aiheutuu nykytasolla n euron vuosikulut sisältäen rakennusten välttämättömät kunnossapitotyöt. HUS:n konsernin johtoryhmä valtuutti kokouksessaan HUS Tilakeskuksen valmistelemaan virkistysalueen myyntiä. HUS Tilakeskuksen tehtäväksi annettiin selvittää hinta-arvio ja myyntisuunnitelma Lylyisten alueeseen kuuluvista kahdesta eri tilasta. HUS-Tilakeskus teetti auktorisoidulla kiinteistöarvioijalla arviot kiinteistöjen arvosta ja paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä arvion metsäpalstojen arvosta. Arvioita tehtiin kaksi siten, että ensimmäisessä arvioitiin kiinteistönarvo yhtenä kokonaisuutena. Toisessa arviossa kiinteistö esitettiin jaettavaksi useisiin pienempiin tiloihin. Jakoehdotuksessa muodostui kiinteistöjä seuraavasti: 1. Kartanoalue, johon sisältyy rantasauna vuonna 1985 laaditun rantakaavan mukaisesti. 2. Kiinteistö-, jolla sijaitsee erillinen lomarakennus 3. Alueen maanteiden jakamat viisi peltopalstaa 4. sekä 9 metsäpalstaa, joiden koot vaihtelevat n hehtaarin välillä. Yksi palstoista on erillinen saaressa sijaitseva n. 2 hehtaarin palsta.

23 Pöytäkirja 23 (41) 106 Tehtyjen arvioiden perusteella Lylyisten kiinteistöjen arvo myytäessä ne yhdellä kaupalla ei juurikaan eroa siitä, että alue myytäisiin useina osina. Arvion mukaan kohteiden markkina-arvo on noin euroa. Kiinteistöjen ja niillä sijaitsevien rakennusten arvo HUS:n taseessa on noin euroa. HUS:n konsernin johtoryhmän kokouksessa päätettiin, että kiinteistöt pyritään myymään ensin kokonaisuutena. HUS-Tilakeskus on neuvotellut virkistysalueen kaupasta Lohjan kaupungin kanssa. Lohjan kaupunki on tarjonnut kokonaisuudesta kiinteistöarvion mukaista markkinahintaa, euroa. Neuvottelujen pohjalta on laadittu kauppakirjaluonnos, joka on liitteenä 5. Lohjan kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan hyväksyä Lylyisten kiinteistöjen Uusi-Hontti ja Saunaranta oston kauppakirjaluonnoksen mukaisin ehdoin euron kauppahinnalla. HUS:n hallintosäännön mukaan hallitus päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, milloin luovutettavan omaisuuden arvo on 5 miljoonaa euroa tai alempi. Päätösesityksenä on kiinteistöjen Uusi-Hontti ja Saunaranta myyminen euron hintaan Lohjan kaupungille. Päätösesitys Hallitus päättää 1. että HUS-kuntayhtymä y myy Lohjan kaupungille y kiinteistöt Uusi-Hontti ( ) ja Saunaranta ( ) yhden miljoonan ( ) euron kauppahinnalla liitteenä 5 olevan kauppakirjan mukaisin ehdoin. 2. oikeuttaa tilahallintopäällikön sopimaan vähäisiä muutoksia kauppakirjaan. 3. oikeuttaa tilahallintopäällikkö Elisa Julinin ja kiinteistöpäällikkö Teuvo Koiviston allekirjoittamaan kauppakirjan. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Tilahallintopäällikkö Elisa Julin, p Liitteet Kauppakirjaluonnos Lylyinen.docx

24 Pöytäkirja 24 (41) 107 Asianro HUS/2494/ As. Oy Tuusulan Kalliolinnankuja 2 osakekannan myyminen Selostus Taustaa HUS-Kuntayhtymä omistaa Tuusulan Kellokoskella sijaitsevan As. Oy Tuusulan Kalliolinnankuja 2 ( ) kohteesta osaketta, joka vastaa 66,66 %:n omistusosuutta. HUS-Kuntayhtymällä on hallinnassaan Tuusulan Kalliolinnankuja 2:ssa 28 asuntoa/1.450 asuin-m2:ä. Tuusulan kunta omistaa kohteen muun osakekannan (1/3). Kohde on valmistunut 1975 ja se sijaitsee HUS-kuntayhtymän omistamalla m 2 :n vuokratontilla (vuokrasopimus päättyy 2023). Kohteeseen on suunniteltu lähivuosien aikana toteutettavaksi välttämättömiä ja laajamittaisia peruskorjauksia. Työsuhdeasuntojen kysyntä Kalliolinnankuja 2:een on ollut pidempiaikaisesti vähäistä ja tämän vuoksi asuntoja on jouduttu vuokraamaan pääosin ulkopuolisille tahoille. Pääkaupunkiseutua vähäisempi työsuhdeasuntojen kysyntä johtunee osaltaan alueen tasapainoisemmasta asuntomarkkinatilanteesta. HUS:n kehitysnäkymät alueella ovat tulevien vuosien aikana laskevia (lähialueelle jää vielä mahdollisen realisoinnin jälkeenkin 49 työsuhdeasuntoa). HUS-Tilakeskus on teettänyt kohteeseen käyvän arvon määrittelyn 2014, jonka jälkeen molemmat osakkaat ovat tehneet yhteisen myyntitoimeksiannon OP-Kiinteistökeskus Uusimaa Oy:lle (asuntoja pyrittiin myymään joko yksittäin tai yhtenä kokonaisuutena). Comreal Oy:n laatimat arviokirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Matalasuhdanteen vallitessa kohteesta saatiin vain yksittäisiä ja epärealistisen alhaisia hintaindikaatioita, jotka osakkaat hylkäsivät yksimielisesti. Kohteen yhteistä myyntitoimeksiantoa jatkettiin kahden vuoden ajan, jolloin toimeksianto lopullisesti päätettiin tuloksettomana (2016). HUS:n hallitus on tämän jälkeen henkilöstöasuntopoliittisen ohjelman tarkastamisen yhteydessä päättänyt valtuuttaa HUS-Kiinteistöt Oy:n toteuttamaan tarpeettomien asuntojen realisointitehtäviä ( 65). Vuoden 2016 kesän ja loppuvuoden aikana osakkaat ovat tehneet kartoituksia, tiedusteluja ja tarjouspyyntöjä yli kymmenelle toimijalle kohteiden realisoimiseksi sekä valmistelleet Tuusulan Kalliolinnankuja 2 vuokratontin ostoa (parantaa oleellisesti kohteen rahoitus- ja realisointimahdollisuuksia). Tontin myymistä koskevassa asiassa on valmisteltu erillinen päätösesitys tämän hallituksen kokouksen esityslistalle.

25 Pöytäkirja 25 (41) 107 Ostotarjous Jyväskyläläiset perheyhtiöt Director Oy ( ) ja Nordic Business Investments Oy ( ) ovat jättäneet As. Oy Tuusulan Kalliolinnankuja 2 koko osakekannasta tarjouksen euroa. Tarjous on nähtävänä kokouksessa. HUS:n osuus kauppahinnasta on ,75 euroa. Tarjouksen ehtona on, että edellä mainittu kiinteistökauppa toteutuu. Neuvotteluissa tulleiden tietojen mukaan pääosa asunnoista jäisi jatkossakin vuokrakäyttöön. As. Oy Tuusulan Kalliolinnankuja 2 käyvän arvon osuus (HUS) ylittää euroa, jolloin asia kuuluu HUS:n hallintosäännön mukaan HUS:n hallituksen päätettäväksi. Tuusulan kunta on jo omalta osaltaan hyväksynyt tarjouksen (Tuusulan kunnanhallitus , päätös saanut lainvoiman ). Osakekaupasta on laadittu Tuusulan kunnan kiinteistölakimiehen kanssa yhteisesti hyväksytty kauppakirjaluonnos ja se on allekirjoitettu HUS:n osalta ehdollisena siten, että kaupan toteutuminen ja osakkeiden omistusja hallintaoikeuden siirtyminen edellyttää HUS:n hallituksen lainvoimaista päätöstä. Jos HUS:n hallitus ei hyväksy kauppaa tai jos hallituksen päätös ei saa lainvoimaa, sovitaan kaupan purkamisesta osapuolten kesken kauppakirjan kohdassa 5 kuvatulla tavalla. Ostajalla ei ole tällöin oikeutta korvaukseen. Ehdollinen kauppakirja on oheisena liitteenä 6. Päätösesitys Päätös Lisätiedot Hallitus päättää myydä HUS-kuntayhtymän omistamat As. Oy Tuusulan Kalliolinnankuja 2 -nimisen yhtiön ( ) osakkeet NBI Diretor 2 Oy - nimiselle yhtiölle ( ) ,75 euron kauppahinnasta ja liitteenä olevan ehdollisen kauppakirjan mukaisin ehdoin. Päätösesitys hyväksyttiin. Hallintojohtaja Lauri Tanner, p Asuntopalvelupäällikkö Mika Strengell, p

26 Pöytäkirja 26 (41) 108 Asianro HUS/2494/ Kiinteistön Vesitorninrinne ( ) myyminen As. Oy Kalliolinnankuja 2:lle Selostus HUS-kuntayhtymä omistaa Tuusulan kunnassa Kellokosken kylässä, osoitteessa Kalliolinnankuja 2, Tuusula, sijaitsevan kiinteistön Vesitorninrinne, nro Kiinteistön pinta-ala on kiinteistörekisterin mukaan 0,5967 ha (5967 m2). Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Kaavassa alue on osoitettu kaavamerkinnällä AK, joka tarkoittaa asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kiinteistön rakennusoikeus on 2500 k-m². Kiinteistöllä sijaitsee As Oy Tuusulan Kalliolinnankuja 2:n omistamat asuinkerrostalot. Kiinteistön maa-alue on vuokrattu As Oy Tuusulan Kalliolinnankuja 2:lle noin 487,74 euron vuosivuokralla. Vuokrasopimus alkoi ja on voimassa asti. HUS-Kuntayhtymä omistaa n. 67 % As Oy Tuusulan Kallionlinnankuja 2 huoneistoista. Huoneistot ovat olleet HUSin työsuhdeasuntoina. HUS-kuntayhtymä ja Tuusulan kunta ovat yrittäneet myydä As Oyn omistustaan tuloksetta. Rakennusten sijaitseminen vuokratontilla on ollut yksi ongelmatekijöistä myynnissä. As Oy Kalliolinnankuja 2 on tehnyt HUS-Kuntayhtymälle tarjouksen kiinteistön ostosta. Tarjous on liitteenä 1. As Oy Kalliolinnankuja 2 tarjoutuu ostamaan kiinteistön HUS-kuntayhtymältä euron kauppahinnalla (75 euroa/ k-m², kiinteistön rakennusoikeus on 2500 k-m²). Kiinteistön kauppa liittyy tämän hallituksen kokouksen esityslistalla olevaan esitykseen kyseisen asunto-osakeyhtiön (As Oy Tuusulan Kalliolinnankuja 2) osakkeiden myynnistä NBI Diretor 2 Oy nimiselle yhtiölle. Edellytyksenä osakekaupan toteutumiselle sen ehtojen mukaan on, että myös tässä tarkoitettu kiinteistön kauppa toteutuu. HUS-kuntayhtymä myi viereisen Vesitorninpuisto nimisen kiinteistön As Oy Vesitorninpuistolle 75 euroa/ k-m² kauppahinnalla. 75 euroa/ k-m² on voimassaoleva ARA-hinta (valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettava enimmäistonttihinta) kerrostalotonteille Kellokoskella. ARAhintaa (75 euroa/ k-m²) voidaan soveltaa myös Vesitorninrinne kiinteistön osalla. Kellokosken alueella pääasiallinen kysyntä kohdistuu omakotitaloasumiseen. Kunta myy omakotitontit Kellokosken alueella hintaan 225 euroa/k-m² ja tuottajamuotoiset pientalo tontit hintaan 1,5 x pientalotonttien ARA-hinta eli 150 euroa/k-m². Maanvuokrasopimuksen mukainen kiinteistön vuosivuokra on noin 488 euroa, vuokratulot vuosilta olisivat n euroa. Kiinteistön kauppakirjaluonnos on liitteenä. HUS:n hallintosäännön mukaan hallitus päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, milloin luovutettavan omaisuuden kauppahinta tai käypä arvo on enintään 1 miljoona euroa. Päätösesityksenä on kiinteistön Vesitorninrinne myyminen euron hintaan As Oy Tuusulan Kalliolinnakuja 2:lle. Kiinteistön tasearvo HUS:n taseessa oli ,28 euroa.