SOMERON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kirkkoneuvosto Härkönen Matti. Mäki-Teeri Markku kv vpj. Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty

Transkriptio

1 Kokousaika Keskiviikko klo Kokouspaikka Someron seurakuntakeskus, kokoushuone Läsnä Hintsa Lilli-Irmeli puheenjohtaja Eino Pauli Härkönen Matti Kujansuu Antti Kärki Hanna-Liisa varapuheenjohtaja Manner Pentti Kallion vara Mikkola Niina Olli Johanna Roto Touko Salo Mari Mäki-Teeri Markku kv vpj Hakamäki Seija sihteeri Poissa Kallio Anja Purola Pertti kv pj Roto Matias vs. kappalainen Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Tarkastus ja nähtävillä olo Lilli-Irmeli Hintsa puheenjohtaja Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Somerolla Touko Roto Seija Hakamäki sihteeri Mari Salo Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut Someron seurakunnan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla Lilli-Irmeli Hintsa vs. kirkkoherra 13 KOKOUKSEN AVAUS LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 14 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA NÄHTÄVILLÄOLO 15 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 16 LAUSUNNON ANTAMINEN LAKIESITYSLUONNOKSESTA KIRKON PAIKALLISTASON RAKENTEITA KOSKEVAN SÄÄNTELYN MUUTTAMISESTA Kirkon paikallistason rakenteen kehittäminen on ollut pitkään vireillä. Kirkolliskokous käsitteli kevätistunnossaan 2013 kehittämisen päälinjoja. Uudistuksen tavoitteena on seurakuntien läheisyyden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, vastuullisen talouden- ja omaisuudenhoidon tukeminen sekä lähtöisyyden ja monipuolisen toiminnan kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on joustavuuden lisääntyminen työvoiman käytössä sekä hallinnon tehokkuus ja johtamisvastuiden selkiyttäminen. Kirkolliskokouksen linjausten perusteella on valmisteltu luonnos esitykseksi kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta. Esityksen mukaan jatkossa kaikki seurakunnat kuuluisivat seurakuntayhtymiin.

2 Piispainkokous on antanut kirkolliskokouksen valmistelulinjauksistaan pyytämän lausunnon (piispainkokouksen lausunto 2/2013). Piispainkokous katsoi, että annettavassa lausunnossa keskeistä on arvioida seurakuntarakenteiden kehittämistä Kristuksen kirkolleen antaman tehtävän toteuttamisen näkökulmasta. Lausunto tarkastelee erityisesti kirkko-opillisia ja virkateologisia kysymyksiä. Valmisteluaineistona on käytetty Kirkon tutkimuskeskuksen vuosina toteutetun tutkimushankkeen aineistoja, joissa tarkasteltiin seurakuntalaisten, luottamusmiesten ja työntekijöiden käsityksiä rakennemuutoksen vaikutuksista. Valmisteluaineistona on ollut myös selvitys seurakunnassa toteutettavan aluetyön nykyisten rakenteiden sekä aluetyössä käytettävien nimitysten toimivuudesta (kirkolliskokouksen edustaja-aloite 1/2010, keskushallinnon julkaisusarja C 2012;4). Lausunnon antajien perusjoukko koostuu kaikista seurakunnista ja seurakuntayhtymistä, joista poimittuun 25 seurakunnan ja viiden seurakuntayhtymän satunnaisotokseen Someron seurakunta kuuluu. Lausunnon antajat edustavat kaikkia hiippakuntia sekä seurakuntien/seurakuntayhtymien kokoluokkia. Lisäksi lausunto pyydetään kaikilta tuomiokapituleilta, oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä sekä ammattijärjestöiltä Juko, Kirkon alat ja Kirkon alan unioni. Lausunnon antaa seurakunnan puolesta kirkkoneuvosto. Lakiesitysluonnos saapui seurakuntaan 5.2. ja postitettiin seuraavana päivänä kirkkoneuvoston ille tutustuttavaksi. Kirkkoherran esityksenä on lausuntoluonnos, jota kokouksessa yhdessä muokataan. ESITYS khra: 1. Seurakunnan ja seurakuntayhtymän suhteeseen liittyvät huomiot: Puitelaki on liian lavea. Uudistukselle asetetut tavoitteet voivat jäädä toteutumatta, jos seurakuntien keskinäisen sopimisen varaan jätetään myös suuret ääriviivat, kuten seurakuntayhtymien rajat ja sisäiset rakenteet. Edes neuvotteluosapuolia ei määritellä. Näin suurta uudistusta on turha lähteä toteuttamaan, jos sillä ei saavuteta mitään todellista positiivista muutosta aikaisempaan verrattuna. Jumalanpalvelusyhteisöistä lähtevä ajattelu on hyvä. Seurakuntalaiset kaipaavat kuulemista, yhteisöllisyyttä ja lähitoimintaa. Alarakenteiden uudelleen arvioiminen ja mahdollisuus muutoksiin seurakuntajaotuksessa tuo omat haasteensa. Hallinto ei kevene alarakenteita lisäämällä. Kotiseurakunta koskettaa ihmisten tunteita. Jos omasta seurakunnasta on kerran jouduttu luopumaan ja nyt avataan mahdollisuus palauttaa taas kappeli tai seurakuntapiiri itsenäiseksi seurakunnaksi, toki tilaisuus tahdotaan hyödyntää. Luvassa on työläs prosessi, joka vie erisuuntaan kuin uudistuksen tavoite on. 2. Henkilöstön asemaan ja liikuteltavuuteen liittyvät huomiot: On hyvä ajatus, että virat kohdistetaan seurakuntiin. Haasteena yhteinen sopiminen ja uudenlaiseen toimintakulttuuriin siirtyminen. Kuka päättää työvoiman liikuteltavuuden reunaehdoista? Työmatkojen kohtuullisuus suhteessa ajankäytön tarkoituksenmukaisuuteen on myös huomionarvoinen kysymys.

3 3. Sopiva nimike seurakuntayhtymän ylimmälle viranhaltijalle olisi: Johtava kirkkoherra. 4. Yhtymärovastin / johtavan kirkkoherran asemaan ja tehtäviin liittyvät huomiot: Johtamisen edellytys on, että on valtuuksia johtaa. Yhtymää johtavan henkilön tulisi olla paitsi taloushallinnon esimies, myös yhtymän kirkkoherrojen esimies. Kirkkoherrojen itsenäisen aseman varjelu ei voi olla itsetarkoitus, kun pyritään keventämään hallintoa. Ongelmana lakiesityksessä on yhtymärovastin viran määräaikaisuus ja mahdollisesti osa-aikaisuus. Vaativa tehtävä edellyttäisi viran hoitoa päätoimisesti ja pitkäjänteisesti. Viran hoitajalta tulisi edellyttää teologisen osaamisen lisäksi johtamistaitoja sekä osaamista talouden ja hallinnon alalta. 5. Lisäksi lausunnonantaja haluaa lausua lakiesityksestä seuraavaa: Paikallisseurakunnan kirkkoherran asema rakenneuudistuksen jälkeen? Lakiesitys haluaa säilyttää kirkkoherran itsenäisen aseman ja toisaalta pyrkii jakamaan valtaa ja vastuuta tähän sisältyy ristiriita. Lakiesitys noudattelee pitkälti nykyistä yhtymämallia. Muutos on niin pieni, että se tuo mukanaan samankaltaiset ongelmat, joihin nykyisissä yhtymissä on törmätty. Hallinto ei kevene. Esitys hyväksyttiin. 17 VAALILAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALTAISUUDEN VARMISTAMINEN Kn : KL 8:6 :n 1 momentin ja KVJ 2:1 :n 1 momentin mukaisesti vaalit toimittaa vaalilautakunta, jonka kirkkovaltuusto valitsee viimeistään toukokuussa sinä vuonna, jona seurakuntavaalit toimitetaan. Kirkkovaltuusto nimeää vaalilautakunnan puheenjohtajan. Vaalilautakunta valitsee ensimmäisessä kokouksessa itselleen varapuheenjohtajan. Vaalilautakuntaan kuuluu kirkkoherra ja vähintään neljä muuta tä sekä yhtä monta varatä. ESITYS khra: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto 1) päättää vaalilautakunnan ten lukumäärän 2) valitsee et vaalilautakuntaan 3) valitsee varaet vaalilautakuntaan 4) nimeää puheenjohtajan vaalilautakuntaan. 1-4) Esitys hyväksyttiin. Kv : ESITYS: Kirkkovaltuusto 1) päättää vaalilautakunnan ten lukumäärän 2) valitsee et vaalilautakuntaan 3) valitsee varaet vaalilautakuntaan 4) nimeää puheenjohtajan vaalilautakuntaan. Kirkkovaltuusto

4 1) päätti valita vaalilautakuntaan kymmenen tä 2) valitsi vaalilautakuntaan seuraavat et: Pentti Rauhaniemi Anja Kallio Tuula Kanasuo Tuula Salonen Touko Roto Päivi Älli Pentti Manner Antti Kujansuu Kaisa Vasama-Kakko Hannu Timperi 3) valitsi vaalilautakuntaan seuraavat varaet: Anja Kurvinen Pertti Purola Arto Aalto Esko Vuorinen Anneli Lehtimäki Matti Antola Colotte Roto Heikki Veikkola Heikki Laine Ulla Korpihuhta 4) nimesi vaalilautakunnan puheenjohtajaksi Pentti Rauhaniemen. Kn : Kirkkohallituksen yleiskirjeessä (3/2014, ) kiinnitetään huomiota vaalilautakunnan päätösvaltaisuuden varmistamiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden antaman keskusvaalilautakunnan en esteellisyyttä koskevan ratkaisun (KHO:2013:112) mukaan yleisissä vaaleissa keskusvaalilautakunnan enä ei voi olla ehdokas eikä tämän hallintolain 28 :n 2 momentissa määritelty läheinen (ehdokkaan puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi, vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, ehdokkaan sekä puolison sisarusten lapset, entinen puoliso, ehdokkaan puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi samoin kuin näiden puoliso). Kirkollisessa lainsäädännössä vaalilautakunnan en esteellisyydestä ei ole säännöksiä. Vaalilautakunnan en esteellisyyttä seurakuntavaaleissa arvioidaan kirkkolain perusteella. On katsottu, että vaaleissa ehdokkaana oleva tai hänen läheisensä voi toimia vaalilautakunnan enä, mutta on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee häntä itseään tai hänen läheistään. Kirkkohallituksen tulkinnan mukaan seurakuntavaalin ehdokas voi toimia vaalilautakunnan enä rajoitetusti. Jos vaalilautakunnan tai hänen läheisensä on ehdokkaana vaaleissa, hän ei voi osallistua äänestyslippujen hylkäämistä koskevaan päätöksentekoon, vaalin tuloksen määräämiseen eikä vaalin tuloksen vahvistamiseen.

5 Tähänkään saakka itse ehdokkaana olleet eivät ole osallistuneet äänestyslippujen hylkäämistä koskevaan päätöksentekoon. Uutta on se, että he ovat esteellisiä myös vaalin tuloksen määräämisessä ja vahvistamisessa. Ehdokasasettelu päättyy , jonka jälkeen kirkkoneuvoston pitää tavanomaisen laillisuusvalvonnan mukaisesti ottaa asia käsittelyyn. Vaalilautakunnan kokoonpanoa on tarvittaessa muutettava siten, että kirkkoherran lisäksi vähintään viisi tä tai varatä ei ole esteellisiä. ESITYS khra: Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi kirkkohallituksen yleiskirjeen 3/2014. Esitys hyväksyttiin. 18 TIEDOKSI TULEVAT ASIAT 19 MUUT MAHDOLLISET ASIAT (muita päätettäviä asioita ei ollut) 20 MUUTOKSENHAKUMENETTELY 21 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN