Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2011"

Transkriptio

1 0 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2011 Unto Ahvensalmi

2 1 Sisällöstä (pääotsikot) KUNTALAISTEN YHTEYDENOTOISTA 2 NEUVONNAN,OHJAUKSEN JA TAVOITETTAVUUDEN MERKITYS PALVELUISSA 4 HUOMIOITA TERVEYDENHUOLLOSTA 8 HUOMIOITA VANHUSTENHUOLLON PALVELUISTA 11 HUOMIOITA LASTENSUOJELUSTA 16 PALVELUSUUNNITELMIEN MERKITYS KASVAA 19 TOIMEENTULOTUKI TILANTEIDEN PAHENEMISEN EHKÄISIJÄNÄ JA SOSIAALINEN LUOTOTUS 20 ASIOITA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA JOTKA OVAT MUUTTUNEET PAREMPAAN SUUNTAAN PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA 21

3 2 ASIAMIES RAPORTOI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJIEN ASEMAN KEHITTYMISESTÄ JA OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA PALVELUISSA Selvitys kiinnittää huomioita joihinkin asioihin, jotka vuoden aikana ehkä erityisesti ovat tulleet esille, tai kiinnittäneet asiamiehen huomiota - joko palvelujen käyttäjien yhteydenottojen kautta tai asioiden selvittelyn kautta. Asioita tarkastellaan ensin neuvonnan ja tavoitettavuuden näkökulmasta, ja kaikista asiamiehen kohtaamista asioista tämänkertaisessa raportissa käsitellään muuta enemmän sen jälkeen vain terveydenhuoltoa, iäkkäiden palveluja ja lastensuojelua. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen käsittelyn uudelleen organisointi ja palvelun keskittäminen alkaen osana palveluverkkosuunnitelmaa oli suurin palvelun käyttäjien asemaan vaikuttanut, toteutettu organisointimuutos, joka on kuitenkin johtanut vakavaan kriisiin toiminnan toteuttamisessa. Asiakkaille se on viime aikoina näkynyt yhä enemmän tavoitettavuuden ongelmina. KUNTALAISTEN YHTEYDENOTOISTA Vuonna 2011 sosiaali- ja potilasasiamies vastasi usein kuntalaispuheluun, joka alkoi: En ole varma onko tämä oikeassa paikassa, mutta [ ]asiani on tällainen tai en ole varma oletko oikea henkilö, mutta sinun numerosi oli ainoa, jonka löysin Espoon sivuilta, johon ajattelin voivani soittaa Enimmäkseen asiat koskivatkin neuvon kysymistä tai palautteen antamista sosiaali- tai terveydenhuollon asioissa, mm. tässä raportissa esille otetuissa asioissa - eli soittaja oli soittanut oikeaan paikkaan. Asiamies kuitenkin selvittelee suhteellisen usein asioita, jotka pitäisi varsinaisesti selvittää siellä missä asiaa on käsitelty, mutta yhteydenottaja ei joko ole löytänyt sopivaa numeroa johon ottaa yhteyttä, tai ei tavoita oikeaa henkilöä, tai ei ole saanut riittävän selkeää neuvontaa, tai sitten hän on sitä mieltä, ettei voi täysin luottaa neuvonnan puolueettomuuteen. Myös muista kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asioista saatetaan asiamieheltä kysellä. Asiamiehelle tuli espoolaisilta suunnilleen yhtä paljon yhteydenottoja kuin aiempinakin vuosina - määrä on ollut viime vuosina suurin piirtein vakio. Kaikkiaan noin 1200 erilaisessa asiatilanteessa otettiin asiamieheen yhteyttä.

4 3 Näistä oli sosiaaliasioita 55 % (v vastaava luku oli 67 %) ja terveydenhuollon asioita 45 % (vuonna 2010 vastaavasti 33 %). Sen lisäksi oli näihin yhteydenottoihin liittyviä lisä- tai jatkoyhteydenottoja, yhteydenotosta aiheutuneita selvittelyjä ym, noin 1000 kpl. Terveydenhuoltoa koskevat yhteydenotot ovat selvästi lisääntyneet. Sosiaalihuollon asiat aiheuttavat kuitenkin eniten selvittelyjä ja jatkoyhteydenottoja - noin 77 % kaikista lisäselvittelyistä koskee sosiaalihuollon kysymyksiä - mikä osoittaa että tilanteet siellä puolella ovat usein monimutkaisempia, ja ohjausta ja neuvontaa tosiaan kaivataan enemmän. Yhteydenotot asiamieheen tapahtuvat puhelimitse ja sähköpostilla, joskus kirjeitse, sekä tarvittaessa henkilökohtaisesti tapaamalla. ASIAMIEHEN MUU TOIMINTA Paitsi palvelujen käyttäjien yhteydenottoja ja niiden kautta tulevaa tietoa, asiamies saa tietoa palveluista seuraamalla Espoon sosiaali- ja terveystoimessa vireillä olevia asioita ja niistä tiedottamista. Myös työntekijät eri palveluissa saattavat ottaa yhteyttä asiamieheen. Asiamies välittää henkilökunnalle ajankohtaisia palvelujen käyttäjien asemaan vaikuttavia tietoja seuratessaan valtakunnallista sosiaali- ja terveyspalveluasioiden tiedottamista. Asiamies on osallistunut mm joihinkin yhteistyökokouksiin, vieraillut mm asiakasraadeissa, käynyt kertomassa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista erilaisilla foorumeilla. Pääasia on silti palvelujen käyttäjien neuvontapalvelu. Asiamies on yksittäisissä asiakasasioissa tarpeen mukaan toiminut myös välittäjänä asiakkaan ja viranomaisen välillä, sekä pyrkinyt vaikuttamaan ja viemään palveluista vastaaville tahoille arvioitavaksi esiin tulleita yleisiä tai monia palvelun käyttäjiä koskevia ongelmakohtia. Eduskunnan oikeusasiamies on antanut päätöksen asiamiehen neuropsykologisen kuntoutuksen saatavuuden puutteita koskevaan selvityspyyntöön. Oikeusasiamies oli selvittänyt asiaa laajasti. Tilanteeseen on jo esitetty parannuksia Espoossa ja HUS -alueella. Sosiaaliasiamiesten valtakunnallisen yhdistyksen kautta asiamies on osallistunut lausuntojen antamiseen mm Oikeusministeriön esitykseen

5 asiakkaan aseman kehittämisestä julkisissa hyvinvointipalveluissa, sekä Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä yksityisiä sosiaalipalveluja koskevaan lainsäädännön uudistukseen. Valvirassa on vireillä Tampereen sosiaaliasiamiehen selvityspyynnön johdosta selvitys sosiaaliasiamiestoiminnasta ja sen järjestämisestä kunnissa eri puolilla Suomea. Espoo on yksi kunnista joita selvitys koskee. Yhteistyö Vantaan sosiaali- ja potilasasiamiehen kanssa on jatkunut tiiviinä, samoin yhteistyö vammaisasiamiehen kanssa. NÄKÖKULMA PALVELUIHIN Kokonaisuudesta muodostuu käsityksiä eri palvelujen tilanteesta palvelujen käyttäjien näkökulmasta, mutta myös siitä, mistä esimerkiksi asiakkaille näkyvät ongelmat kulloinkin saattavat johtua. Seuraavassa joitakin asioita ja ehdotuksia jotka yhteydenottojen ja muun toiminnan pohjalta näyttäisivät tärkeiltä. Lopuksi lista asioista jotka 2000-luvun aikana ovat asiamiehen mielestä parantuneet palvelujärjestelmässä. NEUVONNAN, OHJAUKSEN JA TAVOITETTAVUUDEN MERKITYS PALVELUISSA Neuvonta kuuluu - tai sen pitäisi kuulua - yhtenä osana viranomaistoimintaan, ja sosiaali- ja terveyspalveluihin aivan erityisenä osana. Neuvonnan kysyntä olisi suurin sosiaalipalveluissa, ja erityisesti toimeentulotuessa, lastensuojelussa, vammaispalveluissa, laitos- ja asumispalveluja koskevissa asioissa. Terveysneuvontapuhelin on ollut yleisenä yhtenä neuvontanumerona erityisen tärkeä. Vastaavaa palvelua ei ole sosiaalipalveluissa. Nyt kuitenkin eri palveluissa on perustettu omia yleisiä neuvonta- tai päivystysnumeroita ja/tai pidennetty tavoitettavuusaikaa, mikä on positiivista. Näin on tehty mm neuvolatoiminnassa, kotihoidossa, aikuissosiaalityössä. Seniorineuvonta on yksi positiivinen neuvontapalvelu Espoossa. Seniorineuvoja on myös aktiivisesti jalkautunut sinne, missä senioreja tavoittaa, esimerkiksi palvelutaloihin. 4

6 5 Itse seniorineuvonnan toimipiste on vain hankalassa paikassa Tapiolassa - sinne ei voi vain poiketa ohi mennessään, eikä yleisillä kulkuneuvoillakaan pääse aivan lähelle. Terveydenhuoltolaki velvoittaa iäkkäiden neuvontapalvelujen järjestämiseen, ja laissa neuvontapalveluiden sisältö on määritelty laajemmaksi kuin mitä yhden henkilön neuvonta voi toteuttaa - siksi tarvittaisiinkin mahdollisesti iäkkäille kuntalaisille suunnatun seniorineuvonnan tai yhteistyöverkostojen resurssoinnin tarkistamista esimerkiksi kotihoidossa? TAVOITETTAVUUDEN ONGELMIA Takaisinsoittojärjestelmä luotiin tavoitettavuuden parantamiseksi. Takaisinsoittojärjestelmällä on terveyspalveluissa ja uudessa Espoon pohjoisen puolen sosiaalitoimistossa ratkaistukin se, että joutuisi jonottamaan puhelimessa. Takaisinsoittojärjestelmä on myös saanut paljon kiitosta kuntalaisten keskuudessa. Jonkun tavoittaa, eli joku soittaa takaisin. Ikävä kyllä tämä toisaalta hyvä palvelu sisältää negatiivisena puolena sen, että vaikka jonkun tavoittaakin, saattaa olla vaikea tavoittaa juuri sitä määrättyä henkilöä, jonka kanssa varsinaisesti haluaisi ja asian vuoksi ehkä nimenomaan pitäisikin, puhua. Takaisinsoittaja joutuu monesti toimimaan vain soittopyynnön välittäjänä, ja portinvartijana palveluun. Sosiaalitoimistossa vastaajina ovat olleet sosiaaliohjaajat, ja he ovat kokeneet työn turhauttavaksi, kun suuressa osassa yhteydenottoja joutuvatkin toimimaan välittäjän asemassa. Hyvänä tarkoituksena oli ollut, että sosiaalityön ammattilainen aina kohtaisi ensin sosiaalitoimistoon soittajan, ja voisi arvioida tämän asian kiireellisyyttä, ja neuvoa. Järjestelyä on jouduttu arvioimaan uudelleen, kun soittajat joko kyselevät vain muiden hoitaman asiansa käsittelystä, tai haluavat puhua nimenomaan jonkun määrätyn työntekijän kanssa (joka ei kuulu tähän takaisinsoittovastaajaryhmään). Palvelujen keskittäminen, mitä palveluverkkouudistuksessa tehdään, merkitsee usein entisen lähipalvelun katoamista, ja pidempiä etäisyyksiä palvelun käyttäjille, mikä muuttaa asioinnin luonnetta sekin, ja vaikuttaa tavoitettavuuteen.

7 Mm edellä mainittu Espoon pohjoispuoliskon sosiaalitoimiston keskittäminen kaupungin itäiseen reunaan on nyt lisännyt puhelujen määrää toimistoon niin, että huolimatta pidennetystä puhelinajasta vastaanotetuille puheluille on viime aikoina jouduttu asettamaan päivittäinen katto, ja loput yrittäjät eivät ole saaneet yhteyttä sinne. Terveyspalveluissa soittajilla on ollut vaikeuksia päästä portin läpi toivomaansa lääkärin vastaanotolle. Kuntalaiset eivät aina ole jaksaneet sulattaa sitä, että hoitaja päättää minun hoidon tarpeestani puhelimessa. Myös laboratoriovastausten yhden tunnin puhelinaikaa on moitittu. MUUT VÄYLÄT Ihmiset löytävät tietoa myös internetistä, ja tätä kautta voivat viranomaiset jakaa tietoa palveluista. Mutta läheskään kaikkia tieto sosiaali- ja terveyspalveluista ei sitä kautta tavoita. Vaikuttaa joskus siltä, että tätä tosiasiaa ei enää muisteta. Niin paljon tätä informaatiokanavaa on alettu käyttämään vanhanaikaisten tiedotuskanavien kustannuksella. Ja toisaalta: Palautteen mukaan sieltä ei sen palvelun käyttäjän ole kuitenkaan ollut aina helppoa löytää tarvitsemaansa tietoa tai yhteystietoa. YHTEYDENPITOVÄYLIÄ KUNTALAISTEN JA VIRANOMAISTEN VÄLILLE ON TULLUT LISÄÄ Sähköpostin - samoin kuin internetin - käyttö on Espoossa kenties tavallista yleisempää ja luontevampaa. Siinä suhteessa viranomaisten omat käytännöt ovat jääneet kehityksessä selvästi jälkeen. Tätä sähköisiin välineisiin tottuneiden kuntalaisten on joskus vaikea ymmärtää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa eivät viranomaiset kuitenkaan saisi käyttää asiakaskontakteissa suojaamatonta sähköpostia, ja suojattujen yhteyksien käyttöön otto näyttää viipyvän. Kuntalaisten sähköisiin yhteydenottoihin pitää kuitenkin jotenkin reagoida - heillä on oikeus sähköpostin käyttöön. Välillä näiden viestien tulva ja se, miten niihin ehditään vastata, aiheuttaa todennäköisesti monelle viranomaiselle suuria riittämättömyyden tunteita. Aivan selvää on kuitenkin, että sähköisten välineiden käyttö on, paitsi lisääntymässä, silti epätasaista kuntalaisten keskuudessa. Espoossakaan nämä väylät eivät voi olla ainoa kommunikaatioväylä edes tulevaisuudessa. 6

8 7 Erityisesti sosiaalipalveluissa nimenomaan henkilökohtaisen kontaktin tarve asioiden selvittelyssä on muuttunut entistä tarpeellisemmaksi. Muutos entisenlaiseen viranomaisasiointiin nähden on kuitenkin ollut jo pitkään käynnissä, ja yksi tärkeä asia lähitulevaisuudessa onkin miten erilaiset ja vaihtoehtoiset yhteydenpitokanavat kuntalaisten ja viranomaisten välillä eri tilanteissa joustavasti järjestetään. NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TARVE SYNNYTTÄÄ KILPAILEVIA NEUVONTAMUOTOJA? Maallikoiden vapaaehtoistyönä tekemä sosiaali- ja terveystoimen asiakkaiden neuvonta- ja tukiapu, jopa asianajotyyppisesti, on viime vuosien aikana nostanut päätään. Se kertoo ehkä neuvonnan tärkeydestä, ja ehkä myös viranomaisneuvonnan riittämättömyydestä tai tavoitettavuuden ongelmista. Voidakseen toimia tukihenkilönä tai asiamiehenä viranomaisten kanssa asioimisessa ei tarvitse läpäistä mitään ammattilaiskoetta, joten apuun turvautuva itse päättää, miten paljon tähän apuun ja sen ammattilaisuuteen luottaa. Näyttää joka tapauksessa siltä, että yhä useampi viranomaisten kanssa asioiva jotain neuvontaa tai ohjausta tarvitsisi ja ottaisi vastaan. Monta kertaa erityisesti asiakkaiden monimutkaisissa tilanteissa viranomaisten totutut, byrokraattiset menettelytavat eivät kanssakäymisessä aina toimi. Mm tällaisissa tilanteissa on ollut tilausta myös maallikoiden antamalle neuvonta-avulle ja tuelle. On myös syntynyt kilpailutilanteita viranomaisten ja näiden neuvontatahojen välillä, joissa viranomaisten tietämys ja toimintatavat asetetaan kyseenalaisiksi. Seurauksena hankaliksi kääntyneistä asioimistilanteista - joissa mukana saattaa siinä vaiheessa olla työntekijöitä, esimiehiä, asiamiehiä, maallikkoneuvojia - saattaa olla hyvin mutkalle menneitä prosesseja. Niitä käydään myös virallisten keinojen kuten oikaisuvaatimusten, valitusten, muistutusten, kantelujen kautta - silloinkin kun asia olisi mahdollisesti parempi selvittää sillä, että ainakin ensin yritetään selvittää hiertävät kysymykset istumalla saman pöydän ääreen ja pyrkimällä sopimukseen ja suunnitelmaan sitä, miten asioita hoidetaan niin, etteivät ne karkaa kaikilta käsistä. Tällaiset prosessit työllistävät viranomaisiakin - asiakkaiden lisäksi - joskus todella paljon.

9 8 NÄKYVÄ INFORMOINTI ON TÄRKEÄÄ Myös tieto siitä, mihin otetaan ongelmatilanteissa yhteyttä, on tarpeen olla palvelun käyttäjille selvästi ja eri tavoilla saatavilla. Tieto vastuutahosta on tarpeen siksikin, että sosiaali- ja terveyspalveluja lisääntyvästi tuottavat erilaiset yksityiset palveluntuottajat. Myös palvelujen keskittäminen hämärtää sitä, kuka palvelusta vastaa, ja lisää selkeän informoinnin tarvetta. HUOMIOITA TERVEYDENHUOLLOSTA YHTEYDEN SAAMINEN TERVEYSASEMALLE Valvontaviranomaisten vaatiessa terveydenhuoltolain noudattamista sellaisella tulkinnalla, että terveysasemalle pitää saada yhteys 5 minuutissa, on siis siirrytty takaisinsoittojärjestelmään. Itse takaisinsoitto voi tapahtua myöhemmin saman päivän aikana. Järjestelmää on kuntalaisten taholta paljon myös kiitetty: Ei tarvitse jonottaa puhelimessa. Toisille se on aiheuttanut myös turhautumisia: Lääkärin ja potilaan välissä on kolmas henkilö. Nykyään potilas joutuu tälle henkilölle, joka sitten mahdollisesti ei kuitenkaan häntä hoida, tarkkaankin selittämään oman sairaustilanteensa. Aikaisemmin - eikä siitä ole kovin monia vuosia - näitä tietoja pidettiin lääkärin ja potilaan väliseen hoitosuhteeseen kuuluvina yksityisinä tietoina, eikä aikaa lääkärille varatessa tarvinnut kertoa syytä ajan varaukseen. Nyt mm asiakkaan kyky ilmaista itseään puhelimessa sanallisesti, ja terveydenhuollon portinvartijan koulutus ja ammattilaisuus, kokemus ja herkkyys ihmisten kuuntelemisessa sekä kyky välittää oikeaa tietoa edelleen lääkärille voivat olla ratkaisevia tekijöitä siinä, kuinka terveysasemalle soittava pääsee hoitoon, ja saa sitä hoitoa mitä hän tarvitsee. Miten on otettu huomioon ne maahanmuuttajat, jotka puhuvat huonosti suomea, tai huonokuuloiset, tai ne joilla jostain muusta syystä on kommunikoinnin esteitä? Pyydetäänkö heidät aina tulemaan terveysasemalle? Takaisinsoittojärjestelmästä on tullut samalla ensimmäinen portti, josta täytyy selviytyä hoitoa ja arviointia saadakseen. Toinen portti voi sitten olla lähetteen

10 9 saaminen eteenpäin, ja kolmas vielä se että lähetteen vastaanottava taho hyväksyy lähetteen. Hoidon tarpeen ammatillinen arviointiprosessi kuntalaisen ottaessa yhteyttä terveysasemalle pitäisi palautteen perusteella ehdottomasti tarkistaa. TERVEYSASEMILLE AJAN SAAMISEN VAIKEUKSIA Terveysasemille ajan saamisen vaikeudet tulivat entistä useammin esille vuoden aikana. Ongelmat koskivat vaihtelevasti eri terveysasemia. Eniten kummasteltiin sitä, että joillakin terveysasemilla lääkäriaikaa annettu koska ei ole lääkäreitä. Tai ilmoitettiin, että otetaan yhteyttä kun aikaa voidaan antaa, ja ihmiset jäivät ihmettelemään milloin se tapahtuisi. Tai ajan varaus toimi 3 viikkoa eteenpäin - kun se oli täynnä, ei vastaanottohoitaja voinut antaa mitään aikaa, ennen kuin lääkärit olivat taas päivittäneet ajanvarauslistat seuraaviksi kolmeksi viikoksi eteenpäin. Soittajien kertomusten perusteella vaikutti siltä, että enemmän kuin se, että hoidon tarvetta olisi arvioitu, terveysasemalle yhteyttä ottaneen vastaanottoa määritti lääkäri- tai henkilökuntatilanne. Näistä yhteydenotoista ei juurikaan ilmennyt, että hoitoa hakevaa olisi pyydetty hoidon tarpeen arviointikäynnille terveysasemalle. Lain mukaan pitäisi, ellei hoidon tarvetta ole pystytty arvioimaan puhelimessa. Tosiasiassa kuitenkin ilmeisesti monet ovat päässeet sairaanhoitajan vastaanotolle - mutta näissä tilanteissa joissa asiamieheen on oltu yhteydessä, sitäkään ei ollut tapahtunut. Onkin ollut tilanteita, joissa henkilö on sitten mennyt yksityiselle lääkärille, ja siellä on todettu jokin vakava hoidon tarve. Järjestelmä näyttäisi näissä tilanteissa suorastaan vaarantavan potilasturvallisuutta. MITÄ VOI TEHDÄ Kun ihmisiä näin käännytetään tarvitsemastaan hoidon tarpeen arvioinnista ja hoidosta, toiset reagoivat siihen voimakkaasti. Asiamies on ohjannut näissä tilanteissa häneen yhteyttä ottavia ottamaan yhteyttä ylilääkäriin, tekemään muistutuksen, tai kantelun, tai potilasvahinkoilmoituksen. Mahdollisesti he eivät odota aikaa, vaan menevät yksityislääkärille. Mutta - kuten joku kysyi - miten näissä tilanteissa käy niille jotka eivät ole tottuneet pitämään puoliaan oikeuksiensa suhteen, jotka ovat jollain tavalla heikommassa asemassa, eikä heillä ole varaa mennä yksityislääkärillekään?

11 10 MISTÄ ON KYSYMYS? Terveydenhuoltolain ja potilaslain mukaan terveysasemalle yhteyttä ottavan hoidon tarve on terveydenhuollon ammattilaisen toimesta arvioitava joko puhelimessa tai 3 päivän kuluessa tapaamisella terveysasemalla. Arvioinnin jälkeen, ellei aikaa voida antaa heti, on ilmoitettava kuitenkin arvioitu hoitoon pääsyn konkreettinen ajankohta. Terveydenhuoltolain mukaan ei-kiireelliseksi arvioidun hoidon tarpeen mukainen hoito on aloitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Tämä kolmen kuukauden takarajaksi tarkoitettu määräaika näyttää käytännössä usein muuttuvan hoitoon pääsyn ajankohdaksi melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa, vaikka hoidon tarve ja kiireellisyys pitäisi aina arvioida yksilöllisen tilanteen pohjalta. Monelle kuitenkin 3 kuukautta tai 1-2 kuukauttakin voi olla liian pitkä aika. Yksityiselle lääkäriasemalle voi ehkä saada ajan jopa samalle päivälle. Tässä on julkisen ja yksityisen hoidon välille auennut merkittävä epäsuhta hoitoon pääsyssä. Jo nyt epäsuhta tuntuisi vaativan myös lainsäädännön ja hoitotakuun, ja perusterveydenhuollon resurssien, tarkistamista. Espoossakin on nyt todettu, että myös lääkäreiden vakansseja on ollut liian vähän - kysymys ei olekaan ollut pelkästään lääkäreiden saatavuudesta? Espoon asukasmäärä on lisääntynyt viime vuosina merkittävällä vauhdilla. Todellinen lääkärivakanssien tarve suhteutettuna esimerkiksi kunkin kaupunginosa-alueen asukasmäärään ja alueiden sairastavuusindekseihin tuntuisi tärkeältä arvioida. Näin varmaan tehdäänkin. Miksi tarpeellisten vakanssienkin järjestäminen silti on kestänyt? Kaupungilla on koottua taustatietoa mm Espoon eri alueiden sairastavuudesta. Espoossa tehdään myös hyvinvointibarometri. Miten paljon koottua tietoa oikeasti hyödynnetään? Myös muuta alueista kerättyä tietoa voitaisiin ottaa mukaan, analysoida millä mahdollisilla muilla tekijöillä voisi olla yhteyttä esimerkiksi tavallista

12 11 suurempaan sairastavuuteen. Ja millä keinoilla noihin tekijöihin voitaisiin kaupungissa vaikuttaa. SUUN TERVEYDENHUOLLOSTA tulee aika vähän yhteydenottoja. Näyttääkin siltä, että suun terveydenhuoltoon pääsee Espoossa ilman suurempia ongelmia nykyään. Ostopalvelujen käyttö mm. ensihoidon jälkeisessä jatkohoidossa on ehkä helpottanut hoitoaikojen saamista ylipäänsä ja poistanut pitkiä odotusaikoja? Yksityisiltä hammaslääkäreiltä ostetut palvelut näyttävät asettuneen itsestään selväksi osaksi suun terveydenhuollon palveluja. Hoitoon pääsyä ne näyttävät helpottaneen. Ostopalvelujen osuuksista palveluissa ei yllättäen kuitenkaan olekaan aivan helppoa löytää tai erottaa selvää tietoa toimintakertomuksista tai vuosikertomuksista joissa palveluja arvioidaan ja kuvataan. Palvelujen läpinäkyvyyttä parantaisi, jos tällaiset tiedot olisivat selvästi jossain näkyvillä. HUOMIOITA VANHUSTENHUOLLON PALVELUISTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN KUNTOUTUS Yhteydenotoissa iäkkäiden henkilöiden asioista on monta kertaa käynyt ilmi, että kotona selviytyminen, ja kotona asumisen turvallinen jatkaminen saattaa olla melko pienestä kiinni. Siksi tuntuisi kaikkien kannalta järkevältä, että iäkkäitä henkilöitä tuettaisiin tarvittaessa nopeasti ja joustavasti aikaisessa vaiheessa, jos vaikeuksia kotona tulee. Ja sovittaisiin selvä käytäntö, miten kotihoito, päivystys, terveyskeskusakuuttiosasto, sairaala, fysioterapia, kuntoutusosastot, apuvälinepalvelut toimivat henkilön itsensä ja omaisten kanssa yhteistyössä näissä tilanteissa niin ettei kenenkään tarvitsisi jäädä vaille tarpeellista ja apua ja tukea kotona asumisessa. Ja otettaisiin käyttöön ennaltaehkäisevät kotikäynnit. LONKKALIUKUMÄKI HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ Espoossa iäkkäiden henkilöiden lonkkamurtumatilanteissa sovittu menettely lonkkaliukumäki on tällainen positiivinen, järkevä, tarpeellinen sovittu

13 12 menettelytapa. Kuntoutus kotiinpaluun mahdollistamiseksi tapahtuu heti leikkauksen jälkeen. Vastaavalla ajatuksella sovittuja käytäntöjä kannattaisi siitä laajentaa muihinkin tilanteisiin. Palautetta on tullut, että se on toiminut hyvin Jorvin vuodeosastoilla. MUTTA KUNTOUTUS PUOLARMETSÄSSÄ? Puolarmetsän kuntoutusosastoista tulee usein arveluja, että siellä ei kuntoutusta saa. Moni tästä asiasta soittava on vuosien aikana ja yhä edelleen sanonut, että Puolarmetsällä on sellainen maine, että sinne mennään vain kuolemaan. Jos ja kun siellä kuitenkin on kuntoutusosaston nimellä olevia osastoja, olisi tärkeää tarkistaa pitävätkö ihmisten mielikuvat paikkansa. Ja mistä se voisi johtua. Ja mitä asialle voidaan tehdä. Iäkkäiden henkilöiden kuntoutus ja kotona asumisen tukeminen edellyttää myös palvelujärjestelmältä lonkkaliukumäen tapaisia toimintatapoja. IÄKKÄIDEN KUNTALAISTEN HYVINVOINTIA, TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ Neuvonnasta ja yhteistyöstä iäkkäille kuntalaisille ja heidän asioissaan on säädetty uudessa terveydenhuoltolaissa: Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 20. : Kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluihin sisältyvät: 1. terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta 2. iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki 3. sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Kunta voi lisäksi järjestää iäkkäille asukkailleen terveyttä edistäviä terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Kunnan perusterveydenhuollon on toimittava yhteistyössä

14 13 sosiaalihuollon kanssa järjestäessään iäkkäiden neuvontapalveluja ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Lainsäädäntöön on nykyään kirjattu myös 75 vuotta täyttäneen henkilön palvelutarpeen selvittämiselle 7 arkipäivän aikaraja, mikä on hyvä. Selvittäminen voi olla yhtä lailla tärkeää myös säädettyä ikärajaa nuoremmalle, tilanteesta riippuen. On ollut tilanteita, joissa kotona asuva vähäisellä joustavalla avulla voisi turvallisesti jatkaa kotona asumista, mutta kun avun saannissa on ongelmia, tai sen järjestäminen on liian byrokraattista, niin vaihtoehtona voi olla laitokseen hakeutuminen. LAITOS- JA ASUMISPALVELUT Toisaalta sitten laitos- ja asumispalveluihin ei niin vain pääse. Espoon linjaus on kaikesta huolimatta mahdollisimman pitkään kotona asumisen tukeminen. Tukemista yritetään palautteen perusteella monissa tapauksissa painottaa siihen vaiheeseen, kun apua ja tukea tarvitaankin jo paljon. Oma selviytyminen on vaikeutunut huomattavasti, ja omaistenkaan mielestä kotona asuminen ei enää onnistu. On kaikin tavoin tärkeää painottaa tukea myös niihin tilanteisiin, joissa voidaan eniten vaikuttaa ja tukea kotona asumista. JÄRJESTELMÄ ON MUUTTUMASSA Tutkimuksen mukaan laitos (tai vanhainkoti ) -tyyppisessä pitkäaikaishoivassa on Suomessa yhä vähemmän ihmisiä, kun taas tehostetussa palveluasumisessa asuvien määrä on vastaavasti lisääntynyt. Nimityksen muutoksen takana saattaa olla myös maksuperusteiden muuttuminen. Laitoshoidossa laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista säätelee maksua, ja maksu peritään tulojen mukaan, ja siihen sisältyy kaikki. Asumispalvelun nimellä palvelusta perittävät maksut voidaan määritellä eri tavalla, ja asukas maksaa niistä palveluista, joita ostaa. Tavallaan vastuu kustannuksista siirtyy asumispalveluissa suuremmassa määrin palvelua tarvitsevalle, kun taas laitosasumisessa huolenpito on taattu riippumatta tulotasosta

15 14 Espoossa asumispalvelujen - jotka Espoo pääsääntöisesti ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta - maksuperusteet ovat kuitenkin melko yhtenevät laitosasumisen maksuperusteiden kanssa. Suurimman osan asumispalveluista tuottavat yksityiset palveluntuottajat, ja kunnat ostavat suurimman osan asumispalvelujaan heiltä. Palvelun tuottaja saattaa olla vaikkapa kansainvälinen pörssiyhtiö. Ostopalveluissa kunnat vielä voivat tukea asukasta kustannuksissa. Kokonaan yksityisenä asukkaana asukas vastaa todellisista kustannuksista. Siirtyminen asumispalveluihin yksinomaisena palvelun järjestämistapana on menossa ilman että siitä käydään sen kummempaa julkista keskustelua. Nykyisessä sosiaalihuoltolaissa taataan vielä sekä laitos- että asumispalvelut kunnan järjestämänä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä suunnitelmia maksuperusteiden yhdenmukaistamisesta koko järjestelmässä. ASUMISEN TURVA Järjestelmän muutokset, ostopalveluihin liittyvä kilpailuttaminen ja taloudellisten näkökohtien painottuminen johtavat siihen, että hoivaan liittyvässä asumisessa voi helposti tapahtua muutoksia. Pitkäaikaisetkin hoivapaikat voivat vaihtua, ja asukkaille ja heidän omaisilleen jää tunne, ettei asiaan ole voinut mitenkään vaikuttaa. Pentti Arajärven johtamassa neljä vuotta toimineessa työryhmässä on tutkittu sellaisten palvelun käyttäjien asemaa, jotka eivät eri syistä itse kykene tai voi puolustaa oikeuksiaan. Hoivaa tai huolenpitoa laitoksessa tai jossain asumispalvelumuodossa saavat kuntalaiset saattavat kuulua tällaiseen palvelun käyttäjäryhmään. Ryhmän viimeisessä raportissa Laki ja asiakkaan oikeudet (Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmä, loppuraportti IV) todetaan mm että pitkäaikainen laitos- ja asumispalvelu on siellä asuvan henkilön koti silloin kun hänellä ei ole muuta kotia johon palata. Silloin tulevat sovellettaviksi mm. perustuslain 10 kotirauhan ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset.

16 15 TYÖRYHMÄ ESITTÄÄ UUDISTETTAVAAN SOSIAALIHUOLTOLAKIIN LAITOS- JA ASUMISPALVELUISSA ASUVAN TURVAA JA ASUMISEN PYSYVYYTTÄ EDISTÄVIÄ SÄÄNNÖKSIÄ, kuten irtisanomissuojaa, silloin kun asukkaan palvelun järjestämistapa tai fyysinen sijaintipaikka muuttuu palvelun järjestäjästä tai tuottajasta tai esimerkiksi kilpailutuksesta johtuvista syistä. Tämä edellyttää, että asuinolosuhteiden muutoksia koskevat päätökset tehdään kirjallisina. Säännös tulisi sovellettavaksi tilanteissa, joissa sosiaalihuollon laitoksessa tai asumispalveluyksikössä asuva asukas siirretään laitoksesta tai yksiköstä toiseen, laitoksesta palveluasumisyksikköön tai päinvastoin. Edelleen ehdotetaan, että muutosta koskeva päätös olisi annettava asukkaalle, hänen lailliselle edustajalleen, tai omaiselleen tai läheiselleen neljä (4) kuukautta ennen sen toimeenpanoa. Asukkaalla olisi muutoksenhakuoikeus päätöksestä. Kun valitus on tehty, valitusviranomainen voisi määrätä päätöksen toimeenpanon keskeytettäväksi. Muutenhan valitukselta putoaisikin pohja, jos hoitopaikka muuttuu heti valituksesta huolimatta. Lisäksi esitetään, että palvelusuunnitelmaa pitäisi muuttaa, kun/jos asumisolosuhteet muuttuvat. Ja sosiaaliset suhteet pitäisi huomioida muutoksissa: Avio- tai avopuolisoille tulee järjestää yhteinen asunto myös muuton jälkeen. Espoossakin on ollut näitä tilanteita mm silloin kun joidenkin palveluyksiköiden toimintoja on lopetettu. Työryhmän esitykset tarkentaisivat ja selkeyttäisivät asukkaiden asumisen turvaa ja asioiden käsittelyä tämänkaltaisissa tilanteissa. Espoossa laitos- ja asumispalvelujen asumiseen ja muutoksiin liittyvästä päätöksenteosta on sovittu - lain mukaan kirjallinen päätös laitos- ja asumispalvelusta pitää tehdä, silloin kun kyse ei ole sairaanhoidosta. ESPOOSSA ASUMINEN VOI JATKUA PALVELUNTUOTTAJAN VAIHTUESSA Espoossa ostopalveluja kilpailutettaessa on mainittu, että palveluntuottajan muuttuessa kilpailutuksen seurauksena asukkaan asumisen jatkuvuus

17 16 pyritään varmistamaan eikä hänen pääsääntöisesti tarvitse muuttaa pois asumisyksiköstä. Asiamiehen saamien tietojen mukaan tällaisissa tilanteissa asukas jatkaa asumistaan maksusitoumuksella. Uusia espoolaisia asukkaita vain ei enää sijoiteta tällaisiin hoivakoteihin. HUOMIOITA LASTENSUOJELUSTA Lastensuojelusta kysyvät edelleenkin eniten vanhemmat, joiden perheessä lapsi tai lapset on otettu huostaan, tai ollaan ottamassa huostaan, tai lastensuojelu on ottanut yhteyttä perheeseen. Tällaisessa tilanteessa sosiaalityöntekijä muuttuu ainakin jossain mielessä vanhemman tai vanhempien vastapuoleksi. Vanhempi tai vanhemmat tuntevat jäävänsä yksin - huostaanotto voi olla ja usein onkin koko elämän perustuksia järkyttävä tapahtuma. Se voi yhtä lailla olla sitä lapselle. Tuntuu ettei sitä aina muisteta työntekijöiden keskuudessa, joilla on mahdollisesti liian monta muutakin perhettä joiden asioita pitää hoitaa - ja almanakka määrittää enemmän perheen kanssa työskentelyä kuin perheen oma tilanne. Tuntuu, että myös vanhempi tai vanhemmat tarvitsisivat ehdottomasti aivan erityistä tukea tässä tilanteessa, eikä vähiten juridista tukea ja neuvoja. Asiamiehen mielestä olisi tarpeen selkeä käytäntö, että perhe saisi automaattisesti juridisen avustajan heti, kun näyttää siltä, että lastensuojelun yksikössä ollaan päätymässä huostaanottoon tai heti, kun sellainen tehdään. Tämä pitäisi mahdollisesti kirjata lakiin. Avustaja helpottaisi sosiaalityöntekijänkin työtä näissä tilanteissa. Perheellähän on nyt jo oikeus oikeusapuun, mutta heidän täytyy itse osata hakea sitä apua, ja avun saatavuus nopeasti voi vaihdella eri paikkakunnilla ja eri aikoina. Tärkeätä onkin lastensuojelutyössä muistaa lakiinkin kirjattu velvoite kertoa perheenjäsenille tarkasti siitä, mitä suunnitellaan ja ollaan tekemässä, miten se vaikuttaa, mitä oikeuksia perheenjäsenillä on, mistä he saavat tukea. Informaatiota pitäisi toistaa tarvittaessa - kun ollaan keskellä näitä toimenpiteitä, ei sen paremmin lapsen kuin vanhempienkaan mieli välttämättä juuri siinä tilanteessa ota vastaan tai muista jälkeenpäin mitä on sanottu.

18 17 Kirjallinen informaatio vaikka esitteen muodossa olisi myös erittäin tarpeellinen. HUOSTAANOTTO ON LÄHTÖKOHTAISESTI TILAPÄINEN TOIMENPIDE Huostaanotto on lähtökohtaisesti tilapäinen toimenpide ja tavoitteena on perheen yhdistäminen jälleen Heti, kun perheen olosuhteet ovat luotettavasti ja pitempiaikaisesti lapsen kannalta turvallisella tolalla, huostaanotto pitää purkaa. Tähän tavoitteeseen pitäisi työskentelyn perheen kanssa tähdätä. Kun vanhemmat tietävät tämän, ja lapsen ja vanhemman/vanhempien kanssa tehdään selkeä suunnitelma, heidän on helpompi pyrkiä sellaiseen elämänmuutokseen, jota mahdollisesti tarvitaan. Nyt tuntuu siltä, että vanhempi/vanhemmat usein käsittävät huostaanoton lopulliseksi, ja myös sosiaalityöntekijöiden taholta jäävät syrjään ja ehkä vaille riittävää tukea tai suunnitelmaa. Sosiaalityöntekijätkin ovat ehkä tottuneet ajattelemaan, että huostaanotot yleensä ovat pitkäaikaisia, ja tämä käsitys välittyy myös heidän työskentelyssään? LASTENSUOJELU ON TUKEA Lastensuojelun pitäisi lähtökohtaisesti olla tukea - aivan liian usein se tunnutaan käsitettävän sen sijaan puuttumiseksi. Tämä puuttumisasenne välittyy sitten perheelle. Erään äidin sanoin: Lastensuojelu on niin todella tarpeellista toimintaa - mutta miksi se ei ole niinkään tukea, vaan negatiivista palvelua, kiinnitetään huomiota puutteisiin, ja etsitään vikoja ja puutteita?. Tässä on lastensuojelutyössä peiliin katsomisen paikka. Puuttumisasenteen tunne saattaa tietysti korostuakin niissä tilanteissa, joissa ei ole tarjottukaan perheelle mitään muuta tukea ennen huostaanottoa, joka sekin mahdollisesti tulee vielä yllättäen. Edellä sanottu ei sulje pois sitä, että lastensuojelutyössä MYÖS joudutaan puuttumaan ja onkin joissain tilanteissa nimenomaan puututtava.

19 18 LASTENSUOJELUTYÖNTEKIJÖILLÄ ON HYVIÄ TAVOITTEITA Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivillä lastensuojelun ammattilaiset (Espoo mukana) esittivät ja julkaisivat Vetoomuksen lapsiköyhyyden poistamisesta, jossa oli 10 erilaista kohtaa. Lastensuojelun hyvistä pyrkimyksistä lainaan tähän niistä kaksi: Vetoomus 2: Sosiaalityöntekijän tulee olla asiakaslapsen eikä järjestelmän puolella Vastustamme omalla työpaikallamme sosiaalista painetta säästää kaupungin rahoja asiakasperheiden kustannuksella. Aiomme aktiivisesti pitää lapsiköyhyysteemaa näkyvillä käytännön työssä. Lastensuojelun määrärahojen alibudjetointi tulee poistaa. Vetoomus 3: Peruspalvelut tulee saada vahvemmiksi ja lastensuojelun tarve pienemmäksi Peruspalveluja on saatava lisää, ettei kaikki kaadu lastensuojeluun. Ehkäiseviin palveluihin, kuten neuvoloihin ja päivähoitoon on ehdottomasti panostettava. Lapsista säästäminen tänään on kallista huomenna. Lapsiperheiden kotipalveluja ja perhetyötä on lisättävä. SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ASEMAA - JA SITÄ KAUTTA LASTENSUOJELUN PALVELUA TARVITSEVIEN LAPSIPERHEIDEN ASEMAA - VAHVISTETTIIN LAISSA ALKAEN Kunnan on järjestettävä sosiaalihuollon palvelut lastensuojelun sosiaalityöntekijän arvion mukaisesti Kunnan on järjestettävä lastensuojelun asiakkaille ne sosiaalihuollon palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on asiakassuunnitelmassa arvioinut välttämättömiksi lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut lastensuojelulain 36 :n 2 momentti (1380/2010) koskee kaikkia lastensuojelun asiakkaita. Lasten lisäksi myös jälkihuollossa olevien nuorten sekä lasten ja nuorten vanhempien asiakassuunnitelmiin on merkittävä, mitkä palvelut ovat välttämättömiä. (HE 137/2010) Lapsen ja nuoren terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät tukitoimet Säännöksessä tarkoitetut tukitoimet on määritelty lastensuojelulain 36 :n 1 momentissa. Lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta

20 välttämättömiä voivat olla esimerkiksi lasten päivähoito, kotipalvelu, toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki, sosiaalityöntekijän antama tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen, lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä, tukihenkilö tai - perhe, lapsen kuntouttamista tukevat hoito- ja terapiapalvelut, perhetyö, koko perheen sijoittaminen perhe- tai laitoshoitoon, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta. Edellä mainittujen lisäksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi arvioida, että jokin muu tukimuoto on lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämätön. Kunta voi olla velvollinen järjestämään perheelle esimerkiksi siivousapua. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi tehdä lapsen vanhemmille tarvittaessa oman suunnitelman, mutta lapsen kannalta välttämättömät palvelut voidaan merkitä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvion perusteella myös vanhemmalle muun palvelun yhteydessä tehtävään suunnitelmaan. Esimerkiksi tehtäessä lastensuojelun asiakasperheelle suunnitelmaa toimeentulotuen myöntämisen yhteydessä on selvitettävä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän näkemys perheen tarpeesta saada apua ja tukea. Kunnalla on velvollisuus asiakassuunnitelmassa arvioidun palvelun sekä kiireellisen palvelun järjestämiseen Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän asiakassuunnitelmassa tekemä arvio palvelun välttämättömyydestä merkitsee kunnalle velvollisuutta palvelun järjestämiseen. Palvelun järjestämisestä kunnassa vastaava taho on velvollinen huolehtimaan siitä, että asiakas saa palvelun sosiaalityöntekijän arvioiman tarpeen mukaisena ja siinä ajassa kuin sosiaalityöntekijä on arvioinut lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömäksi. Palveluista ja tukitoimista on tehtävä valituskelpoinen päätös, johon on mahdollista hakea muutosta siten kuin kunkin palvelun tai tukitoimen osalta säädetään. Se, ettei palvelutarvetta ole vielä ehditty merkitä asiakassuunnitelmaan, ei vapauta kuntaa velvollisuudesta järjestää palvelua esimerkiksi kiireellisissä tilanteissa tai lastensuojelulain 35 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa lastensuojelun tarve tai kuntoutumisen estyminen johtuvat oleellisilta osin riittämättömästä toimeentulosta tai asumiseen liittyvistä puutteista.( Sosiaalija terveysministeriön kuntainfo 6/2011). 19

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille 1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA, 26.8.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaisuvalta (Hallintosääntö 3, 7, 8) Sosiaali- ja terveyslautakunnan

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Terveyspalvelut Ilahduttavaa verrattuna vuoteen 2014 on yhteydenottojen määrän väheneminen potilasasiamieheen

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Kokouskutsu 1 (8) Aika 30.06.2015, klo 16:00 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsiteltävät asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut Palvelutehtävä sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut Sosiaaliapalvelu kasvatus- ja perheneuvonta perhetyö siivouspalvelu ateriapalvelu

Lisätiedot