Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2011"

Transkriptio

1 0 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2011 Unto Ahvensalmi

2 1 Sisällöstä (pääotsikot) KUNTALAISTEN YHTEYDENOTOISTA 2 NEUVONNAN,OHJAUKSEN JA TAVOITETTAVUUDEN MERKITYS PALVELUISSA 4 HUOMIOITA TERVEYDENHUOLLOSTA 8 HUOMIOITA VANHUSTENHUOLLON PALVELUISTA 11 HUOMIOITA LASTENSUOJELUSTA 16 PALVELUSUUNNITELMIEN MERKITYS KASVAA 19 TOIMEENTULOTUKI TILANTEIDEN PAHENEMISEN EHKÄISIJÄNÄ JA SOSIAALINEN LUOTOTUS 20 ASIOITA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA JOTKA OVAT MUUTTUNEET PAREMPAAN SUUNTAAN PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA 21

3 2 ASIAMIES RAPORTOI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJIEN ASEMAN KEHITTYMISESTÄ JA OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA PALVELUISSA Selvitys kiinnittää huomioita joihinkin asioihin, jotka vuoden aikana ehkä erityisesti ovat tulleet esille, tai kiinnittäneet asiamiehen huomiota - joko palvelujen käyttäjien yhteydenottojen kautta tai asioiden selvittelyn kautta. Asioita tarkastellaan ensin neuvonnan ja tavoitettavuuden näkökulmasta, ja kaikista asiamiehen kohtaamista asioista tämänkertaisessa raportissa käsitellään muuta enemmän sen jälkeen vain terveydenhuoltoa, iäkkäiden palveluja ja lastensuojelua. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen käsittelyn uudelleen organisointi ja palvelun keskittäminen alkaen osana palveluverkkosuunnitelmaa oli suurin palvelun käyttäjien asemaan vaikuttanut, toteutettu organisointimuutos, joka on kuitenkin johtanut vakavaan kriisiin toiminnan toteuttamisessa. Asiakkaille se on viime aikoina näkynyt yhä enemmän tavoitettavuuden ongelmina. KUNTALAISTEN YHTEYDENOTOISTA Vuonna 2011 sosiaali- ja potilasasiamies vastasi usein kuntalaispuheluun, joka alkoi: En ole varma onko tämä oikeassa paikassa, mutta [ ]asiani on tällainen tai en ole varma oletko oikea henkilö, mutta sinun numerosi oli ainoa, jonka löysin Espoon sivuilta, johon ajattelin voivani soittaa Enimmäkseen asiat koskivatkin neuvon kysymistä tai palautteen antamista sosiaali- tai terveydenhuollon asioissa, mm. tässä raportissa esille otetuissa asioissa - eli soittaja oli soittanut oikeaan paikkaan. Asiamies kuitenkin selvittelee suhteellisen usein asioita, jotka pitäisi varsinaisesti selvittää siellä missä asiaa on käsitelty, mutta yhteydenottaja ei joko ole löytänyt sopivaa numeroa johon ottaa yhteyttä, tai ei tavoita oikeaa henkilöä, tai ei ole saanut riittävän selkeää neuvontaa, tai sitten hän on sitä mieltä, ettei voi täysin luottaa neuvonnan puolueettomuuteen. Myös muista kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asioista saatetaan asiamieheltä kysellä. Asiamiehelle tuli espoolaisilta suunnilleen yhtä paljon yhteydenottoja kuin aiempinakin vuosina - määrä on ollut viime vuosina suurin piirtein vakio. Kaikkiaan noin 1200 erilaisessa asiatilanteessa otettiin asiamieheen yhteyttä.

4 3 Näistä oli sosiaaliasioita 55 % (v vastaava luku oli 67 %) ja terveydenhuollon asioita 45 % (vuonna 2010 vastaavasti 33 %). Sen lisäksi oli näihin yhteydenottoihin liittyviä lisä- tai jatkoyhteydenottoja, yhteydenotosta aiheutuneita selvittelyjä ym, noin 1000 kpl. Terveydenhuoltoa koskevat yhteydenotot ovat selvästi lisääntyneet. Sosiaalihuollon asiat aiheuttavat kuitenkin eniten selvittelyjä ja jatkoyhteydenottoja - noin 77 % kaikista lisäselvittelyistä koskee sosiaalihuollon kysymyksiä - mikä osoittaa että tilanteet siellä puolella ovat usein monimutkaisempia, ja ohjausta ja neuvontaa tosiaan kaivataan enemmän. Yhteydenotot asiamieheen tapahtuvat puhelimitse ja sähköpostilla, joskus kirjeitse, sekä tarvittaessa henkilökohtaisesti tapaamalla. ASIAMIEHEN MUU TOIMINTA Paitsi palvelujen käyttäjien yhteydenottoja ja niiden kautta tulevaa tietoa, asiamies saa tietoa palveluista seuraamalla Espoon sosiaali- ja terveystoimessa vireillä olevia asioita ja niistä tiedottamista. Myös työntekijät eri palveluissa saattavat ottaa yhteyttä asiamieheen. Asiamies välittää henkilökunnalle ajankohtaisia palvelujen käyttäjien asemaan vaikuttavia tietoja seuratessaan valtakunnallista sosiaali- ja terveyspalveluasioiden tiedottamista. Asiamies on osallistunut mm joihinkin yhteistyökokouksiin, vieraillut mm asiakasraadeissa, käynyt kertomassa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista erilaisilla foorumeilla. Pääasia on silti palvelujen käyttäjien neuvontapalvelu. Asiamies on yksittäisissä asiakasasioissa tarpeen mukaan toiminut myös välittäjänä asiakkaan ja viranomaisen välillä, sekä pyrkinyt vaikuttamaan ja viemään palveluista vastaaville tahoille arvioitavaksi esiin tulleita yleisiä tai monia palvelun käyttäjiä koskevia ongelmakohtia. Eduskunnan oikeusasiamies on antanut päätöksen asiamiehen neuropsykologisen kuntoutuksen saatavuuden puutteita koskevaan selvityspyyntöön. Oikeusasiamies oli selvittänyt asiaa laajasti. Tilanteeseen on jo esitetty parannuksia Espoossa ja HUS -alueella. Sosiaaliasiamiesten valtakunnallisen yhdistyksen kautta asiamies on osallistunut lausuntojen antamiseen mm Oikeusministeriön esitykseen

5 asiakkaan aseman kehittämisestä julkisissa hyvinvointipalveluissa, sekä Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä yksityisiä sosiaalipalveluja koskevaan lainsäädännön uudistukseen. Valvirassa on vireillä Tampereen sosiaaliasiamiehen selvityspyynnön johdosta selvitys sosiaaliasiamiestoiminnasta ja sen järjestämisestä kunnissa eri puolilla Suomea. Espoo on yksi kunnista joita selvitys koskee. Yhteistyö Vantaan sosiaali- ja potilasasiamiehen kanssa on jatkunut tiiviinä, samoin yhteistyö vammaisasiamiehen kanssa. NÄKÖKULMA PALVELUIHIN Kokonaisuudesta muodostuu käsityksiä eri palvelujen tilanteesta palvelujen käyttäjien näkökulmasta, mutta myös siitä, mistä esimerkiksi asiakkaille näkyvät ongelmat kulloinkin saattavat johtua. Seuraavassa joitakin asioita ja ehdotuksia jotka yhteydenottojen ja muun toiminnan pohjalta näyttäisivät tärkeiltä. Lopuksi lista asioista jotka 2000-luvun aikana ovat asiamiehen mielestä parantuneet palvelujärjestelmässä. NEUVONNAN, OHJAUKSEN JA TAVOITETTAVUUDEN MERKITYS PALVELUISSA Neuvonta kuuluu - tai sen pitäisi kuulua - yhtenä osana viranomaistoimintaan, ja sosiaali- ja terveyspalveluihin aivan erityisenä osana. Neuvonnan kysyntä olisi suurin sosiaalipalveluissa, ja erityisesti toimeentulotuessa, lastensuojelussa, vammaispalveluissa, laitos- ja asumispalveluja koskevissa asioissa. Terveysneuvontapuhelin on ollut yleisenä yhtenä neuvontanumerona erityisen tärkeä. Vastaavaa palvelua ei ole sosiaalipalveluissa. Nyt kuitenkin eri palveluissa on perustettu omia yleisiä neuvonta- tai päivystysnumeroita ja/tai pidennetty tavoitettavuusaikaa, mikä on positiivista. Näin on tehty mm neuvolatoiminnassa, kotihoidossa, aikuissosiaalityössä. Seniorineuvonta on yksi positiivinen neuvontapalvelu Espoossa. Seniorineuvoja on myös aktiivisesti jalkautunut sinne, missä senioreja tavoittaa, esimerkiksi palvelutaloihin. 4

6 5 Itse seniorineuvonnan toimipiste on vain hankalassa paikassa Tapiolassa - sinne ei voi vain poiketa ohi mennessään, eikä yleisillä kulkuneuvoillakaan pääse aivan lähelle. Terveydenhuoltolaki velvoittaa iäkkäiden neuvontapalvelujen järjestämiseen, ja laissa neuvontapalveluiden sisältö on määritelty laajemmaksi kuin mitä yhden henkilön neuvonta voi toteuttaa - siksi tarvittaisiinkin mahdollisesti iäkkäille kuntalaisille suunnatun seniorineuvonnan tai yhteistyöverkostojen resurssoinnin tarkistamista esimerkiksi kotihoidossa? TAVOITETTAVUUDEN ONGELMIA Takaisinsoittojärjestelmä luotiin tavoitettavuuden parantamiseksi. Takaisinsoittojärjestelmällä on terveyspalveluissa ja uudessa Espoon pohjoisen puolen sosiaalitoimistossa ratkaistukin se, että joutuisi jonottamaan puhelimessa. Takaisinsoittojärjestelmä on myös saanut paljon kiitosta kuntalaisten keskuudessa. Jonkun tavoittaa, eli joku soittaa takaisin. Ikävä kyllä tämä toisaalta hyvä palvelu sisältää negatiivisena puolena sen, että vaikka jonkun tavoittaakin, saattaa olla vaikea tavoittaa juuri sitä määrättyä henkilöä, jonka kanssa varsinaisesti haluaisi ja asian vuoksi ehkä nimenomaan pitäisikin, puhua. Takaisinsoittaja joutuu monesti toimimaan vain soittopyynnön välittäjänä, ja portinvartijana palveluun. Sosiaalitoimistossa vastaajina ovat olleet sosiaaliohjaajat, ja he ovat kokeneet työn turhauttavaksi, kun suuressa osassa yhteydenottoja joutuvatkin toimimaan välittäjän asemassa. Hyvänä tarkoituksena oli ollut, että sosiaalityön ammattilainen aina kohtaisi ensin sosiaalitoimistoon soittajan, ja voisi arvioida tämän asian kiireellisyyttä, ja neuvoa. Järjestelyä on jouduttu arvioimaan uudelleen, kun soittajat joko kyselevät vain muiden hoitaman asiansa käsittelystä, tai haluavat puhua nimenomaan jonkun määrätyn työntekijän kanssa (joka ei kuulu tähän takaisinsoittovastaajaryhmään). Palvelujen keskittäminen, mitä palveluverkkouudistuksessa tehdään, merkitsee usein entisen lähipalvelun katoamista, ja pidempiä etäisyyksiä palvelun käyttäjille, mikä muuttaa asioinnin luonnetta sekin, ja vaikuttaa tavoitettavuuteen.

7 Mm edellä mainittu Espoon pohjoispuoliskon sosiaalitoimiston keskittäminen kaupungin itäiseen reunaan on nyt lisännyt puhelujen määrää toimistoon niin, että huolimatta pidennetystä puhelinajasta vastaanotetuille puheluille on viime aikoina jouduttu asettamaan päivittäinen katto, ja loput yrittäjät eivät ole saaneet yhteyttä sinne. Terveyspalveluissa soittajilla on ollut vaikeuksia päästä portin läpi toivomaansa lääkärin vastaanotolle. Kuntalaiset eivät aina ole jaksaneet sulattaa sitä, että hoitaja päättää minun hoidon tarpeestani puhelimessa. Myös laboratoriovastausten yhden tunnin puhelinaikaa on moitittu. MUUT VÄYLÄT Ihmiset löytävät tietoa myös internetistä, ja tätä kautta voivat viranomaiset jakaa tietoa palveluista. Mutta läheskään kaikkia tieto sosiaali- ja terveyspalveluista ei sitä kautta tavoita. Vaikuttaa joskus siltä, että tätä tosiasiaa ei enää muisteta. Niin paljon tätä informaatiokanavaa on alettu käyttämään vanhanaikaisten tiedotuskanavien kustannuksella. Ja toisaalta: Palautteen mukaan sieltä ei sen palvelun käyttäjän ole kuitenkaan ollut aina helppoa löytää tarvitsemaansa tietoa tai yhteystietoa. YHTEYDENPITOVÄYLIÄ KUNTALAISTEN JA VIRANOMAISTEN VÄLILLE ON TULLUT LISÄÄ Sähköpostin - samoin kuin internetin - käyttö on Espoossa kenties tavallista yleisempää ja luontevampaa. Siinä suhteessa viranomaisten omat käytännöt ovat jääneet kehityksessä selvästi jälkeen. Tätä sähköisiin välineisiin tottuneiden kuntalaisten on joskus vaikea ymmärtää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa eivät viranomaiset kuitenkaan saisi käyttää asiakaskontakteissa suojaamatonta sähköpostia, ja suojattujen yhteyksien käyttöön otto näyttää viipyvän. Kuntalaisten sähköisiin yhteydenottoihin pitää kuitenkin jotenkin reagoida - heillä on oikeus sähköpostin käyttöön. Välillä näiden viestien tulva ja se, miten niihin ehditään vastata, aiheuttaa todennäköisesti monelle viranomaiselle suuria riittämättömyyden tunteita. Aivan selvää on kuitenkin, että sähköisten välineiden käyttö on, paitsi lisääntymässä, silti epätasaista kuntalaisten keskuudessa. Espoossakaan nämä väylät eivät voi olla ainoa kommunikaatioväylä edes tulevaisuudessa. 6

8 7 Erityisesti sosiaalipalveluissa nimenomaan henkilökohtaisen kontaktin tarve asioiden selvittelyssä on muuttunut entistä tarpeellisemmaksi. Muutos entisenlaiseen viranomaisasiointiin nähden on kuitenkin ollut jo pitkään käynnissä, ja yksi tärkeä asia lähitulevaisuudessa onkin miten erilaiset ja vaihtoehtoiset yhteydenpitokanavat kuntalaisten ja viranomaisten välillä eri tilanteissa joustavasti järjestetään. NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TARVE SYNNYTTÄÄ KILPAILEVIA NEUVONTAMUOTOJA? Maallikoiden vapaaehtoistyönä tekemä sosiaali- ja terveystoimen asiakkaiden neuvonta- ja tukiapu, jopa asianajotyyppisesti, on viime vuosien aikana nostanut päätään. Se kertoo ehkä neuvonnan tärkeydestä, ja ehkä myös viranomaisneuvonnan riittämättömyydestä tai tavoitettavuuden ongelmista. Voidakseen toimia tukihenkilönä tai asiamiehenä viranomaisten kanssa asioimisessa ei tarvitse läpäistä mitään ammattilaiskoetta, joten apuun turvautuva itse päättää, miten paljon tähän apuun ja sen ammattilaisuuteen luottaa. Näyttää joka tapauksessa siltä, että yhä useampi viranomaisten kanssa asioiva jotain neuvontaa tai ohjausta tarvitsisi ja ottaisi vastaan. Monta kertaa erityisesti asiakkaiden monimutkaisissa tilanteissa viranomaisten totutut, byrokraattiset menettelytavat eivät kanssakäymisessä aina toimi. Mm tällaisissa tilanteissa on ollut tilausta myös maallikoiden antamalle neuvonta-avulle ja tuelle. On myös syntynyt kilpailutilanteita viranomaisten ja näiden neuvontatahojen välillä, joissa viranomaisten tietämys ja toimintatavat asetetaan kyseenalaisiksi. Seurauksena hankaliksi kääntyneistä asioimistilanteista - joissa mukana saattaa siinä vaiheessa olla työntekijöitä, esimiehiä, asiamiehiä, maallikkoneuvojia - saattaa olla hyvin mutkalle menneitä prosesseja. Niitä käydään myös virallisten keinojen kuten oikaisuvaatimusten, valitusten, muistutusten, kantelujen kautta - silloinkin kun asia olisi mahdollisesti parempi selvittää sillä, että ainakin ensin yritetään selvittää hiertävät kysymykset istumalla saman pöydän ääreen ja pyrkimällä sopimukseen ja suunnitelmaan sitä, miten asioita hoidetaan niin, etteivät ne karkaa kaikilta käsistä. Tällaiset prosessit työllistävät viranomaisiakin - asiakkaiden lisäksi - joskus todella paljon.

9 8 NÄKYVÄ INFORMOINTI ON TÄRKEÄÄ Myös tieto siitä, mihin otetaan ongelmatilanteissa yhteyttä, on tarpeen olla palvelun käyttäjille selvästi ja eri tavoilla saatavilla. Tieto vastuutahosta on tarpeen siksikin, että sosiaali- ja terveyspalveluja lisääntyvästi tuottavat erilaiset yksityiset palveluntuottajat. Myös palvelujen keskittäminen hämärtää sitä, kuka palvelusta vastaa, ja lisää selkeän informoinnin tarvetta. HUOMIOITA TERVEYDENHUOLLOSTA YHTEYDEN SAAMINEN TERVEYSASEMALLE Valvontaviranomaisten vaatiessa terveydenhuoltolain noudattamista sellaisella tulkinnalla, että terveysasemalle pitää saada yhteys 5 minuutissa, on siis siirrytty takaisinsoittojärjestelmään. Itse takaisinsoitto voi tapahtua myöhemmin saman päivän aikana. Järjestelmää on kuntalaisten taholta paljon myös kiitetty: Ei tarvitse jonottaa puhelimessa. Toisille se on aiheuttanut myös turhautumisia: Lääkärin ja potilaan välissä on kolmas henkilö. Nykyään potilas joutuu tälle henkilölle, joka sitten mahdollisesti ei kuitenkaan häntä hoida, tarkkaankin selittämään oman sairaustilanteensa. Aikaisemmin - eikä siitä ole kovin monia vuosia - näitä tietoja pidettiin lääkärin ja potilaan väliseen hoitosuhteeseen kuuluvina yksityisinä tietoina, eikä aikaa lääkärille varatessa tarvinnut kertoa syytä ajan varaukseen. Nyt mm asiakkaan kyky ilmaista itseään puhelimessa sanallisesti, ja terveydenhuollon portinvartijan koulutus ja ammattilaisuus, kokemus ja herkkyys ihmisten kuuntelemisessa sekä kyky välittää oikeaa tietoa edelleen lääkärille voivat olla ratkaisevia tekijöitä siinä, kuinka terveysasemalle soittava pääsee hoitoon, ja saa sitä hoitoa mitä hän tarvitsee. Miten on otettu huomioon ne maahanmuuttajat, jotka puhuvat huonosti suomea, tai huonokuuloiset, tai ne joilla jostain muusta syystä on kommunikoinnin esteitä? Pyydetäänkö heidät aina tulemaan terveysasemalle? Takaisinsoittojärjestelmästä on tullut samalla ensimmäinen portti, josta täytyy selviytyä hoitoa ja arviointia saadakseen. Toinen portti voi sitten olla lähetteen

10 9 saaminen eteenpäin, ja kolmas vielä se että lähetteen vastaanottava taho hyväksyy lähetteen. Hoidon tarpeen ammatillinen arviointiprosessi kuntalaisen ottaessa yhteyttä terveysasemalle pitäisi palautteen perusteella ehdottomasti tarkistaa. TERVEYSASEMILLE AJAN SAAMISEN VAIKEUKSIA Terveysasemille ajan saamisen vaikeudet tulivat entistä useammin esille vuoden aikana. Ongelmat koskivat vaihtelevasti eri terveysasemia. Eniten kummasteltiin sitä, että joillakin terveysasemilla lääkäriaikaa annettu koska ei ole lääkäreitä. Tai ilmoitettiin, että otetaan yhteyttä kun aikaa voidaan antaa, ja ihmiset jäivät ihmettelemään milloin se tapahtuisi. Tai ajan varaus toimi 3 viikkoa eteenpäin - kun se oli täynnä, ei vastaanottohoitaja voinut antaa mitään aikaa, ennen kuin lääkärit olivat taas päivittäneet ajanvarauslistat seuraaviksi kolmeksi viikoksi eteenpäin. Soittajien kertomusten perusteella vaikutti siltä, että enemmän kuin se, että hoidon tarvetta olisi arvioitu, terveysasemalle yhteyttä ottaneen vastaanottoa määritti lääkäri- tai henkilökuntatilanne. Näistä yhteydenotoista ei juurikaan ilmennyt, että hoitoa hakevaa olisi pyydetty hoidon tarpeen arviointikäynnille terveysasemalle. Lain mukaan pitäisi, ellei hoidon tarvetta ole pystytty arvioimaan puhelimessa. Tosiasiassa kuitenkin ilmeisesti monet ovat päässeet sairaanhoitajan vastaanotolle - mutta näissä tilanteissa joissa asiamieheen on oltu yhteydessä, sitäkään ei ollut tapahtunut. Onkin ollut tilanteita, joissa henkilö on sitten mennyt yksityiselle lääkärille, ja siellä on todettu jokin vakava hoidon tarve. Järjestelmä näyttäisi näissä tilanteissa suorastaan vaarantavan potilasturvallisuutta. MITÄ VOI TEHDÄ Kun ihmisiä näin käännytetään tarvitsemastaan hoidon tarpeen arvioinnista ja hoidosta, toiset reagoivat siihen voimakkaasti. Asiamies on ohjannut näissä tilanteissa häneen yhteyttä ottavia ottamaan yhteyttä ylilääkäriin, tekemään muistutuksen, tai kantelun, tai potilasvahinkoilmoituksen. Mahdollisesti he eivät odota aikaa, vaan menevät yksityislääkärille. Mutta - kuten joku kysyi - miten näissä tilanteissa käy niille jotka eivät ole tottuneet pitämään puoliaan oikeuksiensa suhteen, jotka ovat jollain tavalla heikommassa asemassa, eikä heillä ole varaa mennä yksityislääkärillekään?

11 10 MISTÄ ON KYSYMYS? Terveydenhuoltolain ja potilaslain mukaan terveysasemalle yhteyttä ottavan hoidon tarve on terveydenhuollon ammattilaisen toimesta arvioitava joko puhelimessa tai 3 päivän kuluessa tapaamisella terveysasemalla. Arvioinnin jälkeen, ellei aikaa voida antaa heti, on ilmoitettava kuitenkin arvioitu hoitoon pääsyn konkreettinen ajankohta. Terveydenhuoltolain mukaan ei-kiireelliseksi arvioidun hoidon tarpeen mukainen hoito on aloitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Tämä kolmen kuukauden takarajaksi tarkoitettu määräaika näyttää käytännössä usein muuttuvan hoitoon pääsyn ajankohdaksi melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa, vaikka hoidon tarve ja kiireellisyys pitäisi aina arvioida yksilöllisen tilanteen pohjalta. Monelle kuitenkin 3 kuukautta tai 1-2 kuukauttakin voi olla liian pitkä aika. Yksityiselle lääkäriasemalle voi ehkä saada ajan jopa samalle päivälle. Tässä on julkisen ja yksityisen hoidon välille auennut merkittävä epäsuhta hoitoon pääsyssä. Jo nyt epäsuhta tuntuisi vaativan myös lainsäädännön ja hoitotakuun, ja perusterveydenhuollon resurssien, tarkistamista. Espoossakin on nyt todettu, että myös lääkäreiden vakansseja on ollut liian vähän - kysymys ei olekaan ollut pelkästään lääkäreiden saatavuudesta? Espoon asukasmäärä on lisääntynyt viime vuosina merkittävällä vauhdilla. Todellinen lääkärivakanssien tarve suhteutettuna esimerkiksi kunkin kaupunginosa-alueen asukasmäärään ja alueiden sairastavuusindekseihin tuntuisi tärkeältä arvioida. Näin varmaan tehdäänkin. Miksi tarpeellisten vakanssienkin järjestäminen silti on kestänyt? Kaupungilla on koottua taustatietoa mm Espoon eri alueiden sairastavuudesta. Espoossa tehdään myös hyvinvointibarometri. Miten paljon koottua tietoa oikeasti hyödynnetään? Myös muuta alueista kerättyä tietoa voitaisiin ottaa mukaan, analysoida millä mahdollisilla muilla tekijöillä voisi olla yhteyttä esimerkiksi tavallista

12 11 suurempaan sairastavuuteen. Ja millä keinoilla noihin tekijöihin voitaisiin kaupungissa vaikuttaa. SUUN TERVEYDENHUOLLOSTA tulee aika vähän yhteydenottoja. Näyttääkin siltä, että suun terveydenhuoltoon pääsee Espoossa ilman suurempia ongelmia nykyään. Ostopalvelujen käyttö mm. ensihoidon jälkeisessä jatkohoidossa on ehkä helpottanut hoitoaikojen saamista ylipäänsä ja poistanut pitkiä odotusaikoja? Yksityisiltä hammaslääkäreiltä ostetut palvelut näyttävät asettuneen itsestään selväksi osaksi suun terveydenhuollon palveluja. Hoitoon pääsyä ne näyttävät helpottaneen. Ostopalvelujen osuuksista palveluissa ei yllättäen kuitenkaan olekaan aivan helppoa löytää tai erottaa selvää tietoa toimintakertomuksista tai vuosikertomuksista joissa palveluja arvioidaan ja kuvataan. Palvelujen läpinäkyvyyttä parantaisi, jos tällaiset tiedot olisivat selvästi jossain näkyvillä. HUOMIOITA VANHUSTENHUOLLON PALVELUISTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN KUNTOUTUS Yhteydenotoissa iäkkäiden henkilöiden asioista on monta kertaa käynyt ilmi, että kotona selviytyminen, ja kotona asumisen turvallinen jatkaminen saattaa olla melko pienestä kiinni. Siksi tuntuisi kaikkien kannalta järkevältä, että iäkkäitä henkilöitä tuettaisiin tarvittaessa nopeasti ja joustavasti aikaisessa vaiheessa, jos vaikeuksia kotona tulee. Ja sovittaisiin selvä käytäntö, miten kotihoito, päivystys, terveyskeskusakuuttiosasto, sairaala, fysioterapia, kuntoutusosastot, apuvälinepalvelut toimivat henkilön itsensä ja omaisten kanssa yhteistyössä näissä tilanteissa niin ettei kenenkään tarvitsisi jäädä vaille tarpeellista ja apua ja tukea kotona asumisessa. Ja otettaisiin käyttöön ennaltaehkäisevät kotikäynnit. LONKKALIUKUMÄKI HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ Espoossa iäkkäiden henkilöiden lonkkamurtumatilanteissa sovittu menettely lonkkaliukumäki on tällainen positiivinen, järkevä, tarpeellinen sovittu

13 12 menettelytapa. Kuntoutus kotiinpaluun mahdollistamiseksi tapahtuu heti leikkauksen jälkeen. Vastaavalla ajatuksella sovittuja käytäntöjä kannattaisi siitä laajentaa muihinkin tilanteisiin. Palautetta on tullut, että se on toiminut hyvin Jorvin vuodeosastoilla. MUTTA KUNTOUTUS PUOLARMETSÄSSÄ? Puolarmetsän kuntoutusosastoista tulee usein arveluja, että siellä ei kuntoutusta saa. Moni tästä asiasta soittava on vuosien aikana ja yhä edelleen sanonut, että Puolarmetsällä on sellainen maine, että sinne mennään vain kuolemaan. Jos ja kun siellä kuitenkin on kuntoutusosaston nimellä olevia osastoja, olisi tärkeää tarkistaa pitävätkö ihmisten mielikuvat paikkansa. Ja mistä se voisi johtua. Ja mitä asialle voidaan tehdä. Iäkkäiden henkilöiden kuntoutus ja kotona asumisen tukeminen edellyttää myös palvelujärjestelmältä lonkkaliukumäen tapaisia toimintatapoja. IÄKKÄIDEN KUNTALAISTEN HYVINVOINTIA, TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ Neuvonnasta ja yhteistyöstä iäkkäille kuntalaisille ja heidän asioissaan on säädetty uudessa terveydenhuoltolaissa: Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 20. : Kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluihin sisältyvät: 1. terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta 2. iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki 3. sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Kunta voi lisäksi järjestää iäkkäille asukkailleen terveyttä edistäviä terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Kunnan perusterveydenhuollon on toimittava yhteistyössä

14 13 sosiaalihuollon kanssa järjestäessään iäkkäiden neuvontapalveluja ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Lainsäädäntöön on nykyään kirjattu myös 75 vuotta täyttäneen henkilön palvelutarpeen selvittämiselle 7 arkipäivän aikaraja, mikä on hyvä. Selvittäminen voi olla yhtä lailla tärkeää myös säädettyä ikärajaa nuoremmalle, tilanteesta riippuen. On ollut tilanteita, joissa kotona asuva vähäisellä joustavalla avulla voisi turvallisesti jatkaa kotona asumista, mutta kun avun saannissa on ongelmia, tai sen järjestäminen on liian byrokraattista, niin vaihtoehtona voi olla laitokseen hakeutuminen. LAITOS- JA ASUMISPALVELUT Toisaalta sitten laitos- ja asumispalveluihin ei niin vain pääse. Espoon linjaus on kaikesta huolimatta mahdollisimman pitkään kotona asumisen tukeminen. Tukemista yritetään palautteen perusteella monissa tapauksissa painottaa siihen vaiheeseen, kun apua ja tukea tarvitaankin jo paljon. Oma selviytyminen on vaikeutunut huomattavasti, ja omaistenkaan mielestä kotona asuminen ei enää onnistu. On kaikin tavoin tärkeää painottaa tukea myös niihin tilanteisiin, joissa voidaan eniten vaikuttaa ja tukea kotona asumista. JÄRJESTELMÄ ON MUUTTUMASSA Tutkimuksen mukaan laitos (tai vanhainkoti ) -tyyppisessä pitkäaikaishoivassa on Suomessa yhä vähemmän ihmisiä, kun taas tehostetussa palveluasumisessa asuvien määrä on vastaavasti lisääntynyt. Nimityksen muutoksen takana saattaa olla myös maksuperusteiden muuttuminen. Laitoshoidossa laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista säätelee maksua, ja maksu peritään tulojen mukaan, ja siihen sisältyy kaikki. Asumispalvelun nimellä palvelusta perittävät maksut voidaan määritellä eri tavalla, ja asukas maksaa niistä palveluista, joita ostaa. Tavallaan vastuu kustannuksista siirtyy asumispalveluissa suuremmassa määrin palvelua tarvitsevalle, kun taas laitosasumisessa huolenpito on taattu riippumatta tulotasosta

15 14 Espoossa asumispalvelujen - jotka Espoo pääsääntöisesti ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta - maksuperusteet ovat kuitenkin melko yhtenevät laitosasumisen maksuperusteiden kanssa. Suurimman osan asumispalveluista tuottavat yksityiset palveluntuottajat, ja kunnat ostavat suurimman osan asumispalvelujaan heiltä. Palvelun tuottaja saattaa olla vaikkapa kansainvälinen pörssiyhtiö. Ostopalveluissa kunnat vielä voivat tukea asukasta kustannuksissa. Kokonaan yksityisenä asukkaana asukas vastaa todellisista kustannuksista. Siirtyminen asumispalveluihin yksinomaisena palvelun järjestämistapana on menossa ilman että siitä käydään sen kummempaa julkista keskustelua. Nykyisessä sosiaalihuoltolaissa taataan vielä sekä laitos- että asumispalvelut kunnan järjestämänä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä suunnitelmia maksuperusteiden yhdenmukaistamisesta koko järjestelmässä. ASUMISEN TURVA Järjestelmän muutokset, ostopalveluihin liittyvä kilpailuttaminen ja taloudellisten näkökohtien painottuminen johtavat siihen, että hoivaan liittyvässä asumisessa voi helposti tapahtua muutoksia. Pitkäaikaisetkin hoivapaikat voivat vaihtua, ja asukkaille ja heidän omaisilleen jää tunne, ettei asiaan ole voinut mitenkään vaikuttaa. Pentti Arajärven johtamassa neljä vuotta toimineessa työryhmässä on tutkittu sellaisten palvelun käyttäjien asemaa, jotka eivät eri syistä itse kykene tai voi puolustaa oikeuksiaan. Hoivaa tai huolenpitoa laitoksessa tai jossain asumispalvelumuodossa saavat kuntalaiset saattavat kuulua tällaiseen palvelun käyttäjäryhmään. Ryhmän viimeisessä raportissa Laki ja asiakkaan oikeudet (Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmä, loppuraportti IV) todetaan mm että pitkäaikainen laitos- ja asumispalvelu on siellä asuvan henkilön koti silloin kun hänellä ei ole muuta kotia johon palata. Silloin tulevat sovellettaviksi mm. perustuslain 10 kotirauhan ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset.

16 15 TYÖRYHMÄ ESITTÄÄ UUDISTETTAVAAN SOSIAALIHUOLTOLAKIIN LAITOS- JA ASUMISPALVELUISSA ASUVAN TURVAA JA ASUMISEN PYSYVYYTTÄ EDISTÄVIÄ SÄÄNNÖKSIÄ, kuten irtisanomissuojaa, silloin kun asukkaan palvelun järjestämistapa tai fyysinen sijaintipaikka muuttuu palvelun järjestäjästä tai tuottajasta tai esimerkiksi kilpailutuksesta johtuvista syistä. Tämä edellyttää, että asuinolosuhteiden muutoksia koskevat päätökset tehdään kirjallisina. Säännös tulisi sovellettavaksi tilanteissa, joissa sosiaalihuollon laitoksessa tai asumispalveluyksikössä asuva asukas siirretään laitoksesta tai yksiköstä toiseen, laitoksesta palveluasumisyksikköön tai päinvastoin. Edelleen ehdotetaan, että muutosta koskeva päätös olisi annettava asukkaalle, hänen lailliselle edustajalleen, tai omaiselleen tai läheiselleen neljä (4) kuukautta ennen sen toimeenpanoa. Asukkaalla olisi muutoksenhakuoikeus päätöksestä. Kun valitus on tehty, valitusviranomainen voisi määrätä päätöksen toimeenpanon keskeytettäväksi. Muutenhan valitukselta putoaisikin pohja, jos hoitopaikka muuttuu heti valituksesta huolimatta. Lisäksi esitetään, että palvelusuunnitelmaa pitäisi muuttaa, kun/jos asumisolosuhteet muuttuvat. Ja sosiaaliset suhteet pitäisi huomioida muutoksissa: Avio- tai avopuolisoille tulee järjestää yhteinen asunto myös muuton jälkeen. Espoossakin on ollut näitä tilanteita mm silloin kun joidenkin palveluyksiköiden toimintoja on lopetettu. Työryhmän esitykset tarkentaisivat ja selkeyttäisivät asukkaiden asumisen turvaa ja asioiden käsittelyä tämänkaltaisissa tilanteissa. Espoossa laitos- ja asumispalvelujen asumiseen ja muutoksiin liittyvästä päätöksenteosta on sovittu - lain mukaan kirjallinen päätös laitos- ja asumispalvelusta pitää tehdä, silloin kun kyse ei ole sairaanhoidosta. ESPOOSSA ASUMINEN VOI JATKUA PALVELUNTUOTTAJAN VAIHTUESSA Espoossa ostopalveluja kilpailutettaessa on mainittu, että palveluntuottajan muuttuessa kilpailutuksen seurauksena asukkaan asumisen jatkuvuus

17 16 pyritään varmistamaan eikä hänen pääsääntöisesti tarvitse muuttaa pois asumisyksiköstä. Asiamiehen saamien tietojen mukaan tällaisissa tilanteissa asukas jatkaa asumistaan maksusitoumuksella. Uusia espoolaisia asukkaita vain ei enää sijoiteta tällaisiin hoivakoteihin. HUOMIOITA LASTENSUOJELUSTA Lastensuojelusta kysyvät edelleenkin eniten vanhemmat, joiden perheessä lapsi tai lapset on otettu huostaan, tai ollaan ottamassa huostaan, tai lastensuojelu on ottanut yhteyttä perheeseen. Tällaisessa tilanteessa sosiaalityöntekijä muuttuu ainakin jossain mielessä vanhemman tai vanhempien vastapuoleksi. Vanhempi tai vanhemmat tuntevat jäävänsä yksin - huostaanotto voi olla ja usein onkin koko elämän perustuksia järkyttävä tapahtuma. Se voi yhtä lailla olla sitä lapselle. Tuntuu ettei sitä aina muisteta työntekijöiden keskuudessa, joilla on mahdollisesti liian monta muutakin perhettä joiden asioita pitää hoitaa - ja almanakka määrittää enemmän perheen kanssa työskentelyä kuin perheen oma tilanne. Tuntuu, että myös vanhempi tai vanhemmat tarvitsisivat ehdottomasti aivan erityistä tukea tässä tilanteessa, eikä vähiten juridista tukea ja neuvoja. Asiamiehen mielestä olisi tarpeen selkeä käytäntö, että perhe saisi automaattisesti juridisen avustajan heti, kun näyttää siltä, että lastensuojelun yksikössä ollaan päätymässä huostaanottoon tai heti, kun sellainen tehdään. Tämä pitäisi mahdollisesti kirjata lakiin. Avustaja helpottaisi sosiaalityöntekijänkin työtä näissä tilanteissa. Perheellähän on nyt jo oikeus oikeusapuun, mutta heidän täytyy itse osata hakea sitä apua, ja avun saatavuus nopeasti voi vaihdella eri paikkakunnilla ja eri aikoina. Tärkeätä onkin lastensuojelutyössä muistaa lakiinkin kirjattu velvoite kertoa perheenjäsenille tarkasti siitä, mitä suunnitellaan ja ollaan tekemässä, miten se vaikuttaa, mitä oikeuksia perheenjäsenillä on, mistä he saavat tukea. Informaatiota pitäisi toistaa tarvittaessa - kun ollaan keskellä näitä toimenpiteitä, ei sen paremmin lapsen kuin vanhempienkaan mieli välttämättä juuri siinä tilanteessa ota vastaan tai muista jälkeenpäin mitä on sanottu.

18 17 Kirjallinen informaatio vaikka esitteen muodossa olisi myös erittäin tarpeellinen. HUOSTAANOTTO ON LÄHTÖKOHTAISESTI TILAPÄINEN TOIMENPIDE Huostaanotto on lähtökohtaisesti tilapäinen toimenpide ja tavoitteena on perheen yhdistäminen jälleen Heti, kun perheen olosuhteet ovat luotettavasti ja pitempiaikaisesti lapsen kannalta turvallisella tolalla, huostaanotto pitää purkaa. Tähän tavoitteeseen pitäisi työskentelyn perheen kanssa tähdätä. Kun vanhemmat tietävät tämän, ja lapsen ja vanhemman/vanhempien kanssa tehdään selkeä suunnitelma, heidän on helpompi pyrkiä sellaiseen elämänmuutokseen, jota mahdollisesti tarvitaan. Nyt tuntuu siltä, että vanhempi/vanhemmat usein käsittävät huostaanoton lopulliseksi, ja myös sosiaalityöntekijöiden taholta jäävät syrjään ja ehkä vaille riittävää tukea tai suunnitelmaa. Sosiaalityöntekijätkin ovat ehkä tottuneet ajattelemaan, että huostaanotot yleensä ovat pitkäaikaisia, ja tämä käsitys välittyy myös heidän työskentelyssään? LASTENSUOJELU ON TUKEA Lastensuojelun pitäisi lähtökohtaisesti olla tukea - aivan liian usein se tunnutaan käsitettävän sen sijaan puuttumiseksi. Tämä puuttumisasenne välittyy sitten perheelle. Erään äidin sanoin: Lastensuojelu on niin todella tarpeellista toimintaa - mutta miksi se ei ole niinkään tukea, vaan negatiivista palvelua, kiinnitetään huomiota puutteisiin, ja etsitään vikoja ja puutteita?. Tässä on lastensuojelutyössä peiliin katsomisen paikka. Puuttumisasenteen tunne saattaa tietysti korostuakin niissä tilanteissa, joissa ei ole tarjottukaan perheelle mitään muuta tukea ennen huostaanottoa, joka sekin mahdollisesti tulee vielä yllättäen. Edellä sanottu ei sulje pois sitä, että lastensuojelutyössä MYÖS joudutaan puuttumaan ja onkin joissain tilanteissa nimenomaan puututtava.

19 18 LASTENSUOJELUTYÖNTEKIJÖILLÄ ON HYVIÄ TAVOITTEITA Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivillä lastensuojelun ammattilaiset (Espoo mukana) esittivät ja julkaisivat Vetoomuksen lapsiköyhyyden poistamisesta, jossa oli 10 erilaista kohtaa. Lastensuojelun hyvistä pyrkimyksistä lainaan tähän niistä kaksi: Vetoomus 2: Sosiaalityöntekijän tulee olla asiakaslapsen eikä järjestelmän puolella Vastustamme omalla työpaikallamme sosiaalista painetta säästää kaupungin rahoja asiakasperheiden kustannuksella. Aiomme aktiivisesti pitää lapsiköyhyysteemaa näkyvillä käytännön työssä. Lastensuojelun määrärahojen alibudjetointi tulee poistaa. Vetoomus 3: Peruspalvelut tulee saada vahvemmiksi ja lastensuojelun tarve pienemmäksi Peruspalveluja on saatava lisää, ettei kaikki kaadu lastensuojeluun. Ehkäiseviin palveluihin, kuten neuvoloihin ja päivähoitoon on ehdottomasti panostettava. Lapsista säästäminen tänään on kallista huomenna. Lapsiperheiden kotipalveluja ja perhetyötä on lisättävä. SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ASEMAA - JA SITÄ KAUTTA LASTENSUOJELUN PALVELUA TARVITSEVIEN LAPSIPERHEIDEN ASEMAA - VAHVISTETTIIN LAISSA ALKAEN Kunnan on järjestettävä sosiaalihuollon palvelut lastensuojelun sosiaalityöntekijän arvion mukaisesti Kunnan on järjestettävä lastensuojelun asiakkaille ne sosiaalihuollon palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on asiakassuunnitelmassa arvioinut välttämättömiksi lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut lastensuojelulain 36 :n 2 momentti (1380/2010) koskee kaikkia lastensuojelun asiakkaita. Lasten lisäksi myös jälkihuollossa olevien nuorten sekä lasten ja nuorten vanhempien asiakassuunnitelmiin on merkittävä, mitkä palvelut ovat välttämättömiä. (HE 137/2010) Lapsen ja nuoren terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät tukitoimet Säännöksessä tarkoitetut tukitoimet on määritelty lastensuojelulain 36 :n 1 momentissa. Lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta

20 välttämättömiä voivat olla esimerkiksi lasten päivähoito, kotipalvelu, toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki, sosiaalityöntekijän antama tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen, lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä, tukihenkilö tai - perhe, lapsen kuntouttamista tukevat hoito- ja terapiapalvelut, perhetyö, koko perheen sijoittaminen perhe- tai laitoshoitoon, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta. Edellä mainittujen lisäksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi arvioida, että jokin muu tukimuoto on lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämätön. Kunta voi olla velvollinen järjestämään perheelle esimerkiksi siivousapua. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi tehdä lapsen vanhemmille tarvittaessa oman suunnitelman, mutta lapsen kannalta välttämättömät palvelut voidaan merkitä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvion perusteella myös vanhemmalle muun palvelun yhteydessä tehtävään suunnitelmaan. Esimerkiksi tehtäessä lastensuojelun asiakasperheelle suunnitelmaa toimeentulotuen myöntämisen yhteydessä on selvitettävä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän näkemys perheen tarpeesta saada apua ja tukea. Kunnalla on velvollisuus asiakassuunnitelmassa arvioidun palvelun sekä kiireellisen palvelun järjestämiseen Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän asiakassuunnitelmassa tekemä arvio palvelun välttämättömyydestä merkitsee kunnalle velvollisuutta palvelun järjestämiseen. Palvelun järjestämisestä kunnassa vastaava taho on velvollinen huolehtimaan siitä, että asiakas saa palvelun sosiaalityöntekijän arvioiman tarpeen mukaisena ja siinä ajassa kuin sosiaalityöntekijä on arvioinut lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömäksi. Palveluista ja tukitoimista on tehtävä valituskelpoinen päätös, johon on mahdollista hakea muutosta siten kuin kunkin palvelun tai tukitoimen osalta säädetään. Se, ettei palvelutarvetta ole vielä ehditty merkitä asiakassuunnitelmaan, ei vapauta kuntaa velvollisuudesta järjestää palvelua esimerkiksi kiireellisissä tilanteissa tai lastensuojelulain 35 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa lastensuojelun tarve tai kuntoutumisen estyminen johtuvat oleellisilta osin riittämättömästä toimeentulosta tai asumiseen liittyvistä puutteista.( Sosiaalija terveysministeriön kuntainfo 6/2011). 19

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26. Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26. Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh 9.05.06 Sivu / 05/06 00.0.03 6 Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 05 Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh. 09 86 503 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 85/2016 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 215 Palvelun tuottaja 213 214 215 Kunnan palvelu 541 423 452 Kuntayhtymän sosiaalipalvelu 3 3 Yksityinen kunnan ostopalveluna 2 28 22 Yksityinen sosiaalipalvelu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Anne Vierelä Sosiaali ja potilasasiamies 31.3.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ROVANIEMELLÄ JA RANUALLA...

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2016 Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava 18.1.2017 Selvityksen laatija: Sosiaali- ja potilasasiamies Heli Korhonen Sosteri/ Itä-Savon

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Terveyspalvelut Ilahduttavaa verrattuna vuoteen 2014 on yhteydenottojen määrän väheneminen potilasasiamieheen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA, 26.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaisuvalta (Hallintosääntö 3, 7, 8) Sosiaali- ja terveyslautakunnan

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä, muutokset kv 21.1.2015, voimaan 1.2.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot