Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2011
|
|
- Iivari Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 0 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2011 Unto Ahvensalmi
2 1 Sisällöstä (pääotsikot) KUNTALAISTEN YHTEYDENOTOISTA 2 NEUVONNAN,OHJAUKSEN JA TAVOITETTAVUUDEN MERKITYS PALVELUISSA 4 HUOMIOITA TERVEYDENHUOLLOSTA 8 HUOMIOITA VANHUSTENHUOLLON PALVELUISTA 11 HUOMIOITA LASTENSUOJELUSTA 16 PALVELUSUUNNITELMIEN MERKITYS KASVAA 19 TOIMEENTULOTUKI TILANTEIDEN PAHENEMISEN EHKÄISIJÄNÄ JA SOSIAALINEN LUOTOTUS 20 ASIOITA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA JOTKA OVAT MUUTTUNEET PAREMPAAN SUUNTAAN PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA 21
3 2 ASIAMIES RAPORTOI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJIEN ASEMAN KEHITTYMISESTÄ JA OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA PALVELUISSA Selvitys kiinnittää huomioita joihinkin asioihin, jotka vuoden aikana ehkä erityisesti ovat tulleet esille, tai kiinnittäneet asiamiehen huomiota - joko palvelujen käyttäjien yhteydenottojen kautta tai asioiden selvittelyn kautta. Asioita tarkastellaan ensin neuvonnan ja tavoitettavuuden näkökulmasta, ja kaikista asiamiehen kohtaamista asioista tämänkertaisessa raportissa käsitellään muuta enemmän sen jälkeen vain terveydenhuoltoa, iäkkäiden palveluja ja lastensuojelua. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen käsittelyn uudelleen organisointi ja palvelun keskittäminen alkaen osana palveluverkkosuunnitelmaa oli suurin palvelun käyttäjien asemaan vaikuttanut, toteutettu organisointimuutos, joka on kuitenkin johtanut vakavaan kriisiin toiminnan toteuttamisessa. Asiakkaille se on viime aikoina näkynyt yhä enemmän tavoitettavuuden ongelmina. KUNTALAISTEN YHTEYDENOTOISTA Vuonna 2011 sosiaali- ja potilasasiamies vastasi usein kuntalaispuheluun, joka alkoi: En ole varma onko tämä oikeassa paikassa, mutta [ ]asiani on tällainen tai en ole varma oletko oikea henkilö, mutta sinun numerosi oli ainoa, jonka löysin Espoon sivuilta, johon ajattelin voivani soittaa Enimmäkseen asiat koskivatkin neuvon kysymistä tai palautteen antamista sosiaali- tai terveydenhuollon asioissa, mm. tässä raportissa esille otetuissa asioissa - eli soittaja oli soittanut oikeaan paikkaan. Asiamies kuitenkin selvittelee suhteellisen usein asioita, jotka pitäisi varsinaisesti selvittää siellä missä asiaa on käsitelty, mutta yhteydenottaja ei joko ole löytänyt sopivaa numeroa johon ottaa yhteyttä, tai ei tavoita oikeaa henkilöä, tai ei ole saanut riittävän selkeää neuvontaa, tai sitten hän on sitä mieltä, ettei voi täysin luottaa neuvonnan puolueettomuuteen. Myös muista kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asioista saatetaan asiamieheltä kysellä. Asiamiehelle tuli espoolaisilta suunnilleen yhtä paljon yhteydenottoja kuin aiempinakin vuosina - määrä on ollut viime vuosina suurin piirtein vakio. Kaikkiaan noin 1200 erilaisessa asiatilanteessa otettiin asiamieheen yhteyttä.
4 3 Näistä oli sosiaaliasioita 55 % (v vastaava luku oli 67 %) ja terveydenhuollon asioita 45 % (vuonna 2010 vastaavasti 33 %). Sen lisäksi oli näihin yhteydenottoihin liittyviä lisä- tai jatkoyhteydenottoja, yhteydenotosta aiheutuneita selvittelyjä ym, noin 1000 kpl. Terveydenhuoltoa koskevat yhteydenotot ovat selvästi lisääntyneet. Sosiaalihuollon asiat aiheuttavat kuitenkin eniten selvittelyjä ja jatkoyhteydenottoja - noin 77 % kaikista lisäselvittelyistä koskee sosiaalihuollon kysymyksiä - mikä osoittaa että tilanteet siellä puolella ovat usein monimutkaisempia, ja ohjausta ja neuvontaa tosiaan kaivataan enemmän. Yhteydenotot asiamieheen tapahtuvat puhelimitse ja sähköpostilla, joskus kirjeitse, sekä tarvittaessa henkilökohtaisesti tapaamalla. ASIAMIEHEN MUU TOIMINTA Paitsi palvelujen käyttäjien yhteydenottoja ja niiden kautta tulevaa tietoa, asiamies saa tietoa palveluista seuraamalla Espoon sosiaali- ja terveystoimessa vireillä olevia asioita ja niistä tiedottamista. Myös työntekijät eri palveluissa saattavat ottaa yhteyttä asiamieheen. Asiamies välittää henkilökunnalle ajankohtaisia palvelujen käyttäjien asemaan vaikuttavia tietoja seuratessaan valtakunnallista sosiaali- ja terveyspalveluasioiden tiedottamista. Asiamies on osallistunut mm joihinkin yhteistyökokouksiin, vieraillut mm asiakasraadeissa, käynyt kertomassa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista erilaisilla foorumeilla. Pääasia on silti palvelujen käyttäjien neuvontapalvelu. Asiamies on yksittäisissä asiakasasioissa tarpeen mukaan toiminut myös välittäjänä asiakkaan ja viranomaisen välillä, sekä pyrkinyt vaikuttamaan ja viemään palveluista vastaaville tahoille arvioitavaksi esiin tulleita yleisiä tai monia palvelun käyttäjiä koskevia ongelmakohtia. Eduskunnan oikeusasiamies on antanut päätöksen asiamiehen neuropsykologisen kuntoutuksen saatavuuden puutteita koskevaan selvityspyyntöön. Oikeusasiamies oli selvittänyt asiaa laajasti. Tilanteeseen on jo esitetty parannuksia Espoossa ja HUS -alueella. Sosiaaliasiamiesten valtakunnallisen yhdistyksen kautta asiamies on osallistunut lausuntojen antamiseen mm Oikeusministeriön esitykseen
5 asiakkaan aseman kehittämisestä julkisissa hyvinvointipalveluissa, sekä Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä yksityisiä sosiaalipalveluja koskevaan lainsäädännön uudistukseen. Valvirassa on vireillä Tampereen sosiaaliasiamiehen selvityspyynnön johdosta selvitys sosiaaliasiamiestoiminnasta ja sen järjestämisestä kunnissa eri puolilla Suomea. Espoo on yksi kunnista joita selvitys koskee. Yhteistyö Vantaan sosiaali- ja potilasasiamiehen kanssa on jatkunut tiiviinä, samoin yhteistyö vammaisasiamiehen kanssa. NÄKÖKULMA PALVELUIHIN Kokonaisuudesta muodostuu käsityksiä eri palvelujen tilanteesta palvelujen käyttäjien näkökulmasta, mutta myös siitä, mistä esimerkiksi asiakkaille näkyvät ongelmat kulloinkin saattavat johtua. Seuraavassa joitakin asioita ja ehdotuksia jotka yhteydenottojen ja muun toiminnan pohjalta näyttäisivät tärkeiltä. Lopuksi lista asioista jotka 2000-luvun aikana ovat asiamiehen mielestä parantuneet palvelujärjestelmässä. NEUVONNAN, OHJAUKSEN JA TAVOITETTAVUUDEN MERKITYS PALVELUISSA Neuvonta kuuluu - tai sen pitäisi kuulua - yhtenä osana viranomaistoimintaan, ja sosiaali- ja terveyspalveluihin aivan erityisenä osana. Neuvonnan kysyntä olisi suurin sosiaalipalveluissa, ja erityisesti toimeentulotuessa, lastensuojelussa, vammaispalveluissa, laitos- ja asumispalveluja koskevissa asioissa. Terveysneuvontapuhelin on ollut yleisenä yhtenä neuvontanumerona erityisen tärkeä. Vastaavaa palvelua ei ole sosiaalipalveluissa. Nyt kuitenkin eri palveluissa on perustettu omia yleisiä neuvonta- tai päivystysnumeroita ja/tai pidennetty tavoitettavuusaikaa, mikä on positiivista. Näin on tehty mm neuvolatoiminnassa, kotihoidossa, aikuissosiaalityössä. Seniorineuvonta on yksi positiivinen neuvontapalvelu Espoossa. Seniorineuvoja on myös aktiivisesti jalkautunut sinne, missä senioreja tavoittaa, esimerkiksi palvelutaloihin. 4
6 5 Itse seniorineuvonnan toimipiste on vain hankalassa paikassa Tapiolassa - sinne ei voi vain poiketa ohi mennessään, eikä yleisillä kulkuneuvoillakaan pääse aivan lähelle. Terveydenhuoltolaki velvoittaa iäkkäiden neuvontapalvelujen järjestämiseen, ja laissa neuvontapalveluiden sisältö on määritelty laajemmaksi kuin mitä yhden henkilön neuvonta voi toteuttaa - siksi tarvittaisiinkin mahdollisesti iäkkäille kuntalaisille suunnatun seniorineuvonnan tai yhteistyöverkostojen resurssoinnin tarkistamista esimerkiksi kotihoidossa? TAVOITETTAVUUDEN ONGELMIA Takaisinsoittojärjestelmä luotiin tavoitettavuuden parantamiseksi. Takaisinsoittojärjestelmällä on terveyspalveluissa ja uudessa Espoon pohjoisen puolen sosiaalitoimistossa ratkaistukin se, että joutuisi jonottamaan puhelimessa. Takaisinsoittojärjestelmä on myös saanut paljon kiitosta kuntalaisten keskuudessa. Jonkun tavoittaa, eli joku soittaa takaisin. Ikävä kyllä tämä toisaalta hyvä palvelu sisältää negatiivisena puolena sen, että vaikka jonkun tavoittaakin, saattaa olla vaikea tavoittaa juuri sitä määrättyä henkilöä, jonka kanssa varsinaisesti haluaisi ja asian vuoksi ehkä nimenomaan pitäisikin, puhua. Takaisinsoittaja joutuu monesti toimimaan vain soittopyynnön välittäjänä, ja portinvartijana palveluun. Sosiaalitoimistossa vastaajina ovat olleet sosiaaliohjaajat, ja he ovat kokeneet työn turhauttavaksi, kun suuressa osassa yhteydenottoja joutuvatkin toimimaan välittäjän asemassa. Hyvänä tarkoituksena oli ollut, että sosiaalityön ammattilainen aina kohtaisi ensin sosiaalitoimistoon soittajan, ja voisi arvioida tämän asian kiireellisyyttä, ja neuvoa. Järjestelyä on jouduttu arvioimaan uudelleen, kun soittajat joko kyselevät vain muiden hoitaman asiansa käsittelystä, tai haluavat puhua nimenomaan jonkun määrätyn työntekijän kanssa (joka ei kuulu tähän takaisinsoittovastaajaryhmään). Palvelujen keskittäminen, mitä palveluverkkouudistuksessa tehdään, merkitsee usein entisen lähipalvelun katoamista, ja pidempiä etäisyyksiä palvelun käyttäjille, mikä muuttaa asioinnin luonnetta sekin, ja vaikuttaa tavoitettavuuteen.
7 Mm edellä mainittu Espoon pohjoispuoliskon sosiaalitoimiston keskittäminen kaupungin itäiseen reunaan on nyt lisännyt puhelujen määrää toimistoon niin, että huolimatta pidennetystä puhelinajasta vastaanotetuille puheluille on viime aikoina jouduttu asettamaan päivittäinen katto, ja loput yrittäjät eivät ole saaneet yhteyttä sinne. Terveyspalveluissa soittajilla on ollut vaikeuksia päästä portin läpi toivomaansa lääkärin vastaanotolle. Kuntalaiset eivät aina ole jaksaneet sulattaa sitä, että hoitaja päättää minun hoidon tarpeestani puhelimessa. Myös laboratoriovastausten yhden tunnin puhelinaikaa on moitittu. MUUT VÄYLÄT Ihmiset löytävät tietoa myös internetistä, ja tätä kautta voivat viranomaiset jakaa tietoa palveluista. Mutta läheskään kaikkia tieto sosiaali- ja terveyspalveluista ei sitä kautta tavoita. Vaikuttaa joskus siltä, että tätä tosiasiaa ei enää muisteta. Niin paljon tätä informaatiokanavaa on alettu käyttämään vanhanaikaisten tiedotuskanavien kustannuksella. Ja toisaalta: Palautteen mukaan sieltä ei sen palvelun käyttäjän ole kuitenkaan ollut aina helppoa löytää tarvitsemaansa tietoa tai yhteystietoa. YHTEYDENPITOVÄYLIÄ KUNTALAISTEN JA VIRANOMAISTEN VÄLILLE ON TULLUT LISÄÄ Sähköpostin - samoin kuin internetin - käyttö on Espoossa kenties tavallista yleisempää ja luontevampaa. Siinä suhteessa viranomaisten omat käytännöt ovat jääneet kehityksessä selvästi jälkeen. Tätä sähköisiin välineisiin tottuneiden kuntalaisten on joskus vaikea ymmärtää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa eivät viranomaiset kuitenkaan saisi käyttää asiakaskontakteissa suojaamatonta sähköpostia, ja suojattujen yhteyksien käyttöön otto näyttää viipyvän. Kuntalaisten sähköisiin yhteydenottoihin pitää kuitenkin jotenkin reagoida - heillä on oikeus sähköpostin käyttöön. Välillä näiden viestien tulva ja se, miten niihin ehditään vastata, aiheuttaa todennäköisesti monelle viranomaiselle suuria riittämättömyyden tunteita. Aivan selvää on kuitenkin, että sähköisten välineiden käyttö on, paitsi lisääntymässä, silti epätasaista kuntalaisten keskuudessa. Espoossakaan nämä väylät eivät voi olla ainoa kommunikaatioväylä edes tulevaisuudessa. 6
8 7 Erityisesti sosiaalipalveluissa nimenomaan henkilökohtaisen kontaktin tarve asioiden selvittelyssä on muuttunut entistä tarpeellisemmaksi. Muutos entisenlaiseen viranomaisasiointiin nähden on kuitenkin ollut jo pitkään käynnissä, ja yksi tärkeä asia lähitulevaisuudessa onkin miten erilaiset ja vaihtoehtoiset yhteydenpitokanavat kuntalaisten ja viranomaisten välillä eri tilanteissa joustavasti järjestetään. NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TARVE SYNNYTTÄÄ KILPAILEVIA NEUVONTAMUOTOJA? Maallikoiden vapaaehtoistyönä tekemä sosiaali- ja terveystoimen asiakkaiden neuvonta- ja tukiapu, jopa asianajotyyppisesti, on viime vuosien aikana nostanut päätään. Se kertoo ehkä neuvonnan tärkeydestä, ja ehkä myös viranomaisneuvonnan riittämättömyydestä tai tavoitettavuuden ongelmista. Voidakseen toimia tukihenkilönä tai asiamiehenä viranomaisten kanssa asioimisessa ei tarvitse läpäistä mitään ammattilaiskoetta, joten apuun turvautuva itse päättää, miten paljon tähän apuun ja sen ammattilaisuuteen luottaa. Näyttää joka tapauksessa siltä, että yhä useampi viranomaisten kanssa asioiva jotain neuvontaa tai ohjausta tarvitsisi ja ottaisi vastaan. Monta kertaa erityisesti asiakkaiden monimutkaisissa tilanteissa viranomaisten totutut, byrokraattiset menettelytavat eivät kanssakäymisessä aina toimi. Mm tällaisissa tilanteissa on ollut tilausta myös maallikoiden antamalle neuvonta-avulle ja tuelle. On myös syntynyt kilpailutilanteita viranomaisten ja näiden neuvontatahojen välillä, joissa viranomaisten tietämys ja toimintatavat asetetaan kyseenalaisiksi. Seurauksena hankaliksi kääntyneistä asioimistilanteista - joissa mukana saattaa siinä vaiheessa olla työntekijöitä, esimiehiä, asiamiehiä, maallikkoneuvojia - saattaa olla hyvin mutkalle menneitä prosesseja. Niitä käydään myös virallisten keinojen kuten oikaisuvaatimusten, valitusten, muistutusten, kantelujen kautta - silloinkin kun asia olisi mahdollisesti parempi selvittää sillä, että ainakin ensin yritetään selvittää hiertävät kysymykset istumalla saman pöydän ääreen ja pyrkimällä sopimukseen ja suunnitelmaan sitä, miten asioita hoidetaan niin, etteivät ne karkaa kaikilta käsistä. Tällaiset prosessit työllistävät viranomaisiakin - asiakkaiden lisäksi - joskus todella paljon.
9 8 NÄKYVÄ INFORMOINTI ON TÄRKEÄÄ Myös tieto siitä, mihin otetaan ongelmatilanteissa yhteyttä, on tarpeen olla palvelun käyttäjille selvästi ja eri tavoilla saatavilla. Tieto vastuutahosta on tarpeen siksikin, että sosiaali- ja terveyspalveluja lisääntyvästi tuottavat erilaiset yksityiset palveluntuottajat. Myös palvelujen keskittäminen hämärtää sitä, kuka palvelusta vastaa, ja lisää selkeän informoinnin tarvetta. HUOMIOITA TERVEYDENHUOLLOSTA YHTEYDEN SAAMINEN TERVEYSASEMALLE Valvontaviranomaisten vaatiessa terveydenhuoltolain noudattamista sellaisella tulkinnalla, että terveysasemalle pitää saada yhteys 5 minuutissa, on siis siirrytty takaisinsoittojärjestelmään. Itse takaisinsoitto voi tapahtua myöhemmin saman päivän aikana. Järjestelmää on kuntalaisten taholta paljon myös kiitetty: Ei tarvitse jonottaa puhelimessa. Toisille se on aiheuttanut myös turhautumisia: Lääkärin ja potilaan välissä on kolmas henkilö. Nykyään potilas joutuu tälle henkilölle, joka sitten mahdollisesti ei kuitenkaan häntä hoida, tarkkaankin selittämään oman sairaustilanteensa. Aikaisemmin - eikä siitä ole kovin monia vuosia - näitä tietoja pidettiin lääkärin ja potilaan väliseen hoitosuhteeseen kuuluvina yksityisinä tietoina, eikä aikaa lääkärille varatessa tarvinnut kertoa syytä ajan varaukseen. Nyt mm asiakkaan kyky ilmaista itseään puhelimessa sanallisesti, ja terveydenhuollon portinvartijan koulutus ja ammattilaisuus, kokemus ja herkkyys ihmisten kuuntelemisessa sekä kyky välittää oikeaa tietoa edelleen lääkärille voivat olla ratkaisevia tekijöitä siinä, kuinka terveysasemalle soittava pääsee hoitoon, ja saa sitä hoitoa mitä hän tarvitsee. Miten on otettu huomioon ne maahanmuuttajat, jotka puhuvat huonosti suomea, tai huonokuuloiset, tai ne joilla jostain muusta syystä on kommunikoinnin esteitä? Pyydetäänkö heidät aina tulemaan terveysasemalle? Takaisinsoittojärjestelmästä on tullut samalla ensimmäinen portti, josta täytyy selviytyä hoitoa ja arviointia saadakseen. Toinen portti voi sitten olla lähetteen
10 9 saaminen eteenpäin, ja kolmas vielä se että lähetteen vastaanottava taho hyväksyy lähetteen. Hoidon tarpeen ammatillinen arviointiprosessi kuntalaisen ottaessa yhteyttä terveysasemalle pitäisi palautteen perusteella ehdottomasti tarkistaa. TERVEYSASEMILLE AJAN SAAMISEN VAIKEUKSIA Terveysasemille ajan saamisen vaikeudet tulivat entistä useammin esille vuoden aikana. Ongelmat koskivat vaihtelevasti eri terveysasemia. Eniten kummasteltiin sitä, että joillakin terveysasemilla lääkäriaikaa annettu koska ei ole lääkäreitä. Tai ilmoitettiin, että otetaan yhteyttä kun aikaa voidaan antaa, ja ihmiset jäivät ihmettelemään milloin se tapahtuisi. Tai ajan varaus toimi 3 viikkoa eteenpäin - kun se oli täynnä, ei vastaanottohoitaja voinut antaa mitään aikaa, ennen kuin lääkärit olivat taas päivittäneet ajanvarauslistat seuraaviksi kolmeksi viikoksi eteenpäin. Soittajien kertomusten perusteella vaikutti siltä, että enemmän kuin se, että hoidon tarvetta olisi arvioitu, terveysasemalle yhteyttä ottaneen vastaanottoa määritti lääkäri- tai henkilökuntatilanne. Näistä yhteydenotoista ei juurikaan ilmennyt, että hoitoa hakevaa olisi pyydetty hoidon tarpeen arviointikäynnille terveysasemalle. Lain mukaan pitäisi, ellei hoidon tarvetta ole pystytty arvioimaan puhelimessa. Tosiasiassa kuitenkin ilmeisesti monet ovat päässeet sairaanhoitajan vastaanotolle - mutta näissä tilanteissa joissa asiamieheen on oltu yhteydessä, sitäkään ei ollut tapahtunut. Onkin ollut tilanteita, joissa henkilö on sitten mennyt yksityiselle lääkärille, ja siellä on todettu jokin vakava hoidon tarve. Järjestelmä näyttäisi näissä tilanteissa suorastaan vaarantavan potilasturvallisuutta. MITÄ VOI TEHDÄ Kun ihmisiä näin käännytetään tarvitsemastaan hoidon tarpeen arvioinnista ja hoidosta, toiset reagoivat siihen voimakkaasti. Asiamies on ohjannut näissä tilanteissa häneen yhteyttä ottavia ottamaan yhteyttä ylilääkäriin, tekemään muistutuksen, tai kantelun, tai potilasvahinkoilmoituksen. Mahdollisesti he eivät odota aikaa, vaan menevät yksityislääkärille. Mutta - kuten joku kysyi - miten näissä tilanteissa käy niille jotka eivät ole tottuneet pitämään puoliaan oikeuksiensa suhteen, jotka ovat jollain tavalla heikommassa asemassa, eikä heillä ole varaa mennä yksityislääkärillekään?
11 10 MISTÄ ON KYSYMYS? Terveydenhuoltolain ja potilaslain mukaan terveysasemalle yhteyttä ottavan hoidon tarve on terveydenhuollon ammattilaisen toimesta arvioitava joko puhelimessa tai 3 päivän kuluessa tapaamisella terveysasemalla. Arvioinnin jälkeen, ellei aikaa voida antaa heti, on ilmoitettava kuitenkin arvioitu hoitoon pääsyn konkreettinen ajankohta. Terveydenhuoltolain mukaan ei-kiireelliseksi arvioidun hoidon tarpeen mukainen hoito on aloitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Tämä kolmen kuukauden takarajaksi tarkoitettu määräaika näyttää käytännössä usein muuttuvan hoitoon pääsyn ajankohdaksi melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa, vaikka hoidon tarve ja kiireellisyys pitäisi aina arvioida yksilöllisen tilanteen pohjalta. Monelle kuitenkin 3 kuukautta tai 1-2 kuukauttakin voi olla liian pitkä aika. Yksityiselle lääkäriasemalle voi ehkä saada ajan jopa samalle päivälle. Tässä on julkisen ja yksityisen hoidon välille auennut merkittävä epäsuhta hoitoon pääsyssä. Jo nyt epäsuhta tuntuisi vaativan myös lainsäädännön ja hoitotakuun, ja perusterveydenhuollon resurssien, tarkistamista. Espoossakin on nyt todettu, että myös lääkäreiden vakansseja on ollut liian vähän - kysymys ei olekaan ollut pelkästään lääkäreiden saatavuudesta? Espoon asukasmäärä on lisääntynyt viime vuosina merkittävällä vauhdilla. Todellinen lääkärivakanssien tarve suhteutettuna esimerkiksi kunkin kaupunginosa-alueen asukasmäärään ja alueiden sairastavuusindekseihin tuntuisi tärkeältä arvioida. Näin varmaan tehdäänkin. Miksi tarpeellisten vakanssienkin järjestäminen silti on kestänyt? Kaupungilla on koottua taustatietoa mm Espoon eri alueiden sairastavuudesta. Espoossa tehdään myös hyvinvointibarometri. Miten paljon koottua tietoa oikeasti hyödynnetään? Myös muuta alueista kerättyä tietoa voitaisiin ottaa mukaan, analysoida millä mahdollisilla muilla tekijöillä voisi olla yhteyttä esimerkiksi tavallista
12 11 suurempaan sairastavuuteen. Ja millä keinoilla noihin tekijöihin voitaisiin kaupungissa vaikuttaa. SUUN TERVEYDENHUOLLOSTA tulee aika vähän yhteydenottoja. Näyttääkin siltä, että suun terveydenhuoltoon pääsee Espoossa ilman suurempia ongelmia nykyään. Ostopalvelujen käyttö mm. ensihoidon jälkeisessä jatkohoidossa on ehkä helpottanut hoitoaikojen saamista ylipäänsä ja poistanut pitkiä odotusaikoja? Yksityisiltä hammaslääkäreiltä ostetut palvelut näyttävät asettuneen itsestään selväksi osaksi suun terveydenhuollon palveluja. Hoitoon pääsyä ne näyttävät helpottaneen. Ostopalvelujen osuuksista palveluissa ei yllättäen kuitenkaan olekaan aivan helppoa löytää tai erottaa selvää tietoa toimintakertomuksista tai vuosikertomuksista joissa palveluja arvioidaan ja kuvataan. Palvelujen läpinäkyvyyttä parantaisi, jos tällaiset tiedot olisivat selvästi jossain näkyvillä. HUOMIOITA VANHUSTENHUOLLON PALVELUISTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN KUNTOUTUS Yhteydenotoissa iäkkäiden henkilöiden asioista on monta kertaa käynyt ilmi, että kotona selviytyminen, ja kotona asumisen turvallinen jatkaminen saattaa olla melko pienestä kiinni. Siksi tuntuisi kaikkien kannalta järkevältä, että iäkkäitä henkilöitä tuettaisiin tarvittaessa nopeasti ja joustavasti aikaisessa vaiheessa, jos vaikeuksia kotona tulee. Ja sovittaisiin selvä käytäntö, miten kotihoito, päivystys, terveyskeskusakuuttiosasto, sairaala, fysioterapia, kuntoutusosastot, apuvälinepalvelut toimivat henkilön itsensä ja omaisten kanssa yhteistyössä näissä tilanteissa niin ettei kenenkään tarvitsisi jäädä vaille tarpeellista ja apua ja tukea kotona asumisessa. Ja otettaisiin käyttöön ennaltaehkäisevät kotikäynnit. LONKKALIUKUMÄKI HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ Espoossa iäkkäiden henkilöiden lonkkamurtumatilanteissa sovittu menettely lonkkaliukumäki on tällainen positiivinen, järkevä, tarpeellinen sovittu
13 12 menettelytapa. Kuntoutus kotiinpaluun mahdollistamiseksi tapahtuu heti leikkauksen jälkeen. Vastaavalla ajatuksella sovittuja käytäntöjä kannattaisi siitä laajentaa muihinkin tilanteisiin. Palautetta on tullut, että se on toiminut hyvin Jorvin vuodeosastoilla. MUTTA KUNTOUTUS PUOLARMETSÄSSÄ? Puolarmetsän kuntoutusosastoista tulee usein arveluja, että siellä ei kuntoutusta saa. Moni tästä asiasta soittava on vuosien aikana ja yhä edelleen sanonut, että Puolarmetsällä on sellainen maine, että sinne mennään vain kuolemaan. Jos ja kun siellä kuitenkin on kuntoutusosaston nimellä olevia osastoja, olisi tärkeää tarkistaa pitävätkö ihmisten mielikuvat paikkansa. Ja mistä se voisi johtua. Ja mitä asialle voidaan tehdä. Iäkkäiden henkilöiden kuntoutus ja kotona asumisen tukeminen edellyttää myös palvelujärjestelmältä lonkkaliukumäen tapaisia toimintatapoja. IÄKKÄIDEN KUNTALAISTEN HYVINVOINTIA, TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ Neuvonnasta ja yhteistyöstä iäkkäille kuntalaisille ja heidän asioissaan on säädetty uudessa terveydenhuoltolaissa: Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 20. : Kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluihin sisältyvät: 1. terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta 2. iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki 3. sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Kunta voi lisäksi järjestää iäkkäille asukkailleen terveyttä edistäviä terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Kunnan perusterveydenhuollon on toimittava yhteistyössä
14 13 sosiaalihuollon kanssa järjestäessään iäkkäiden neuvontapalveluja ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Lainsäädäntöön on nykyään kirjattu myös 75 vuotta täyttäneen henkilön palvelutarpeen selvittämiselle 7 arkipäivän aikaraja, mikä on hyvä. Selvittäminen voi olla yhtä lailla tärkeää myös säädettyä ikärajaa nuoremmalle, tilanteesta riippuen. On ollut tilanteita, joissa kotona asuva vähäisellä joustavalla avulla voisi turvallisesti jatkaa kotona asumista, mutta kun avun saannissa on ongelmia, tai sen järjestäminen on liian byrokraattista, niin vaihtoehtona voi olla laitokseen hakeutuminen. LAITOS- JA ASUMISPALVELUT Toisaalta sitten laitos- ja asumispalveluihin ei niin vain pääse. Espoon linjaus on kaikesta huolimatta mahdollisimman pitkään kotona asumisen tukeminen. Tukemista yritetään palautteen perusteella monissa tapauksissa painottaa siihen vaiheeseen, kun apua ja tukea tarvitaankin jo paljon. Oma selviytyminen on vaikeutunut huomattavasti, ja omaistenkaan mielestä kotona asuminen ei enää onnistu. On kaikin tavoin tärkeää painottaa tukea myös niihin tilanteisiin, joissa voidaan eniten vaikuttaa ja tukea kotona asumista. JÄRJESTELMÄ ON MUUTTUMASSA Tutkimuksen mukaan laitos (tai vanhainkoti ) -tyyppisessä pitkäaikaishoivassa on Suomessa yhä vähemmän ihmisiä, kun taas tehostetussa palveluasumisessa asuvien määrä on vastaavasti lisääntynyt. Nimityksen muutoksen takana saattaa olla myös maksuperusteiden muuttuminen. Laitoshoidossa laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista säätelee maksua, ja maksu peritään tulojen mukaan, ja siihen sisältyy kaikki. Asumispalvelun nimellä palvelusta perittävät maksut voidaan määritellä eri tavalla, ja asukas maksaa niistä palveluista, joita ostaa. Tavallaan vastuu kustannuksista siirtyy asumispalveluissa suuremmassa määrin palvelua tarvitsevalle, kun taas laitosasumisessa huolenpito on taattu riippumatta tulotasosta
15 14 Espoossa asumispalvelujen - jotka Espoo pääsääntöisesti ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta - maksuperusteet ovat kuitenkin melko yhtenevät laitosasumisen maksuperusteiden kanssa. Suurimman osan asumispalveluista tuottavat yksityiset palveluntuottajat, ja kunnat ostavat suurimman osan asumispalvelujaan heiltä. Palvelun tuottaja saattaa olla vaikkapa kansainvälinen pörssiyhtiö. Ostopalveluissa kunnat vielä voivat tukea asukasta kustannuksissa. Kokonaan yksityisenä asukkaana asukas vastaa todellisista kustannuksista. Siirtyminen asumispalveluihin yksinomaisena palvelun järjestämistapana on menossa ilman että siitä käydään sen kummempaa julkista keskustelua. Nykyisessä sosiaalihuoltolaissa taataan vielä sekä laitos- että asumispalvelut kunnan järjestämänä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä suunnitelmia maksuperusteiden yhdenmukaistamisesta koko järjestelmässä. ASUMISEN TURVA Järjestelmän muutokset, ostopalveluihin liittyvä kilpailuttaminen ja taloudellisten näkökohtien painottuminen johtavat siihen, että hoivaan liittyvässä asumisessa voi helposti tapahtua muutoksia. Pitkäaikaisetkin hoivapaikat voivat vaihtua, ja asukkaille ja heidän omaisilleen jää tunne, ettei asiaan ole voinut mitenkään vaikuttaa. Pentti Arajärven johtamassa neljä vuotta toimineessa työryhmässä on tutkittu sellaisten palvelun käyttäjien asemaa, jotka eivät eri syistä itse kykene tai voi puolustaa oikeuksiaan. Hoivaa tai huolenpitoa laitoksessa tai jossain asumispalvelumuodossa saavat kuntalaiset saattavat kuulua tällaiseen palvelun käyttäjäryhmään. Ryhmän viimeisessä raportissa Laki ja asiakkaan oikeudet (Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmä, loppuraportti IV) todetaan mm että pitkäaikainen laitos- ja asumispalvelu on siellä asuvan henkilön koti silloin kun hänellä ei ole muuta kotia johon palata. Silloin tulevat sovellettaviksi mm. perustuslain 10 kotirauhan ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset.
16 15 TYÖRYHMÄ ESITTÄÄ UUDISTETTAVAAN SOSIAALIHUOLTOLAKIIN LAITOS- JA ASUMISPALVELUISSA ASUVAN TURVAA JA ASUMISEN PYSYVYYTTÄ EDISTÄVIÄ SÄÄNNÖKSIÄ, kuten irtisanomissuojaa, silloin kun asukkaan palvelun järjestämistapa tai fyysinen sijaintipaikka muuttuu palvelun järjestäjästä tai tuottajasta tai esimerkiksi kilpailutuksesta johtuvista syistä. Tämä edellyttää, että asuinolosuhteiden muutoksia koskevat päätökset tehdään kirjallisina. Säännös tulisi sovellettavaksi tilanteissa, joissa sosiaalihuollon laitoksessa tai asumispalveluyksikössä asuva asukas siirretään laitoksesta tai yksiköstä toiseen, laitoksesta palveluasumisyksikköön tai päinvastoin. Edelleen ehdotetaan, että muutosta koskeva päätös olisi annettava asukkaalle, hänen lailliselle edustajalleen, tai omaiselleen tai läheiselleen neljä (4) kuukautta ennen sen toimeenpanoa. Asukkaalla olisi muutoksenhakuoikeus päätöksestä. Kun valitus on tehty, valitusviranomainen voisi määrätä päätöksen toimeenpanon keskeytettäväksi. Muutenhan valitukselta putoaisikin pohja, jos hoitopaikka muuttuu heti valituksesta huolimatta. Lisäksi esitetään, että palvelusuunnitelmaa pitäisi muuttaa, kun/jos asumisolosuhteet muuttuvat. Ja sosiaaliset suhteet pitäisi huomioida muutoksissa: Avio- tai avopuolisoille tulee järjestää yhteinen asunto myös muuton jälkeen. Espoossakin on ollut näitä tilanteita mm silloin kun joidenkin palveluyksiköiden toimintoja on lopetettu. Työryhmän esitykset tarkentaisivat ja selkeyttäisivät asukkaiden asumisen turvaa ja asioiden käsittelyä tämänkaltaisissa tilanteissa. Espoossa laitos- ja asumispalvelujen asumiseen ja muutoksiin liittyvästä päätöksenteosta on sovittu - lain mukaan kirjallinen päätös laitos- ja asumispalvelusta pitää tehdä, silloin kun kyse ei ole sairaanhoidosta. ESPOOSSA ASUMINEN VOI JATKUA PALVELUNTUOTTAJAN VAIHTUESSA Espoossa ostopalveluja kilpailutettaessa on mainittu, että palveluntuottajan muuttuessa kilpailutuksen seurauksena asukkaan asumisen jatkuvuus
17 16 pyritään varmistamaan eikä hänen pääsääntöisesti tarvitse muuttaa pois asumisyksiköstä. Asiamiehen saamien tietojen mukaan tällaisissa tilanteissa asukas jatkaa asumistaan maksusitoumuksella. Uusia espoolaisia asukkaita vain ei enää sijoiteta tällaisiin hoivakoteihin. HUOMIOITA LASTENSUOJELUSTA Lastensuojelusta kysyvät edelleenkin eniten vanhemmat, joiden perheessä lapsi tai lapset on otettu huostaan, tai ollaan ottamassa huostaan, tai lastensuojelu on ottanut yhteyttä perheeseen. Tällaisessa tilanteessa sosiaalityöntekijä muuttuu ainakin jossain mielessä vanhemman tai vanhempien vastapuoleksi. Vanhempi tai vanhemmat tuntevat jäävänsä yksin - huostaanotto voi olla ja usein onkin koko elämän perustuksia järkyttävä tapahtuma. Se voi yhtä lailla olla sitä lapselle. Tuntuu ettei sitä aina muisteta työntekijöiden keskuudessa, joilla on mahdollisesti liian monta muutakin perhettä joiden asioita pitää hoitaa - ja almanakka määrittää enemmän perheen kanssa työskentelyä kuin perheen oma tilanne. Tuntuu, että myös vanhempi tai vanhemmat tarvitsisivat ehdottomasti aivan erityistä tukea tässä tilanteessa, eikä vähiten juridista tukea ja neuvoja. Asiamiehen mielestä olisi tarpeen selkeä käytäntö, että perhe saisi automaattisesti juridisen avustajan heti, kun näyttää siltä, että lastensuojelun yksikössä ollaan päätymässä huostaanottoon tai heti, kun sellainen tehdään. Tämä pitäisi mahdollisesti kirjata lakiin. Avustaja helpottaisi sosiaalityöntekijänkin työtä näissä tilanteissa. Perheellähän on nyt jo oikeus oikeusapuun, mutta heidän täytyy itse osata hakea sitä apua, ja avun saatavuus nopeasti voi vaihdella eri paikkakunnilla ja eri aikoina. Tärkeätä onkin lastensuojelutyössä muistaa lakiinkin kirjattu velvoite kertoa perheenjäsenille tarkasti siitä, mitä suunnitellaan ja ollaan tekemässä, miten se vaikuttaa, mitä oikeuksia perheenjäsenillä on, mistä he saavat tukea. Informaatiota pitäisi toistaa tarvittaessa - kun ollaan keskellä näitä toimenpiteitä, ei sen paremmin lapsen kuin vanhempienkaan mieli välttämättä juuri siinä tilanteessa ota vastaan tai muista jälkeenpäin mitä on sanottu.
18 17 Kirjallinen informaatio vaikka esitteen muodossa olisi myös erittäin tarpeellinen. HUOSTAANOTTO ON LÄHTÖKOHTAISESTI TILAPÄINEN TOIMENPIDE Huostaanotto on lähtökohtaisesti tilapäinen toimenpide ja tavoitteena on perheen yhdistäminen jälleen Heti, kun perheen olosuhteet ovat luotettavasti ja pitempiaikaisesti lapsen kannalta turvallisella tolalla, huostaanotto pitää purkaa. Tähän tavoitteeseen pitäisi työskentelyn perheen kanssa tähdätä. Kun vanhemmat tietävät tämän, ja lapsen ja vanhemman/vanhempien kanssa tehdään selkeä suunnitelma, heidän on helpompi pyrkiä sellaiseen elämänmuutokseen, jota mahdollisesti tarvitaan. Nyt tuntuu siltä, että vanhempi/vanhemmat usein käsittävät huostaanoton lopulliseksi, ja myös sosiaalityöntekijöiden taholta jäävät syrjään ja ehkä vaille riittävää tukea tai suunnitelmaa. Sosiaalityöntekijätkin ovat ehkä tottuneet ajattelemaan, että huostaanotot yleensä ovat pitkäaikaisia, ja tämä käsitys välittyy myös heidän työskentelyssään? LASTENSUOJELU ON TUKEA Lastensuojelun pitäisi lähtökohtaisesti olla tukea - aivan liian usein se tunnutaan käsitettävän sen sijaan puuttumiseksi. Tämä puuttumisasenne välittyy sitten perheelle. Erään äidin sanoin: Lastensuojelu on niin todella tarpeellista toimintaa - mutta miksi se ei ole niinkään tukea, vaan negatiivista palvelua, kiinnitetään huomiota puutteisiin, ja etsitään vikoja ja puutteita?. Tässä on lastensuojelutyössä peiliin katsomisen paikka. Puuttumisasenteen tunne saattaa tietysti korostuakin niissä tilanteissa, joissa ei ole tarjottukaan perheelle mitään muuta tukea ennen huostaanottoa, joka sekin mahdollisesti tulee vielä yllättäen. Edellä sanottu ei sulje pois sitä, että lastensuojelutyössä MYÖS joudutaan puuttumaan ja onkin joissain tilanteissa nimenomaan puututtava.
19 18 LASTENSUOJELUTYÖNTEKIJÖILLÄ ON HYVIÄ TAVOITTEITA Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivillä lastensuojelun ammattilaiset (Espoo mukana) esittivät ja julkaisivat Vetoomuksen lapsiköyhyyden poistamisesta, jossa oli 10 erilaista kohtaa. Lastensuojelun hyvistä pyrkimyksistä lainaan tähän niistä kaksi: Vetoomus 2: Sosiaalityöntekijän tulee olla asiakaslapsen eikä järjestelmän puolella Vastustamme omalla työpaikallamme sosiaalista painetta säästää kaupungin rahoja asiakasperheiden kustannuksella. Aiomme aktiivisesti pitää lapsiköyhyysteemaa näkyvillä käytännön työssä. Lastensuojelun määrärahojen alibudjetointi tulee poistaa. Vetoomus 3: Peruspalvelut tulee saada vahvemmiksi ja lastensuojelun tarve pienemmäksi Peruspalveluja on saatava lisää, ettei kaikki kaadu lastensuojeluun. Ehkäiseviin palveluihin, kuten neuvoloihin ja päivähoitoon on ehdottomasti panostettava. Lapsista säästäminen tänään on kallista huomenna. Lapsiperheiden kotipalveluja ja perhetyötä on lisättävä. SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ASEMAA - JA SITÄ KAUTTA LASTENSUOJELUN PALVELUA TARVITSEVIEN LAPSIPERHEIDEN ASEMAA - VAHVISTETTIIN LAISSA ALKAEN Kunnan on järjestettävä sosiaalihuollon palvelut lastensuojelun sosiaalityöntekijän arvion mukaisesti Kunnan on järjestettävä lastensuojelun asiakkaille ne sosiaalihuollon palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on asiakassuunnitelmassa arvioinut välttämättömiksi lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut lastensuojelulain 36 :n 2 momentti (1380/2010) koskee kaikkia lastensuojelun asiakkaita. Lasten lisäksi myös jälkihuollossa olevien nuorten sekä lasten ja nuorten vanhempien asiakassuunnitelmiin on merkittävä, mitkä palvelut ovat välttämättömiä. (HE 137/2010) Lapsen ja nuoren terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät tukitoimet Säännöksessä tarkoitetut tukitoimet on määritelty lastensuojelulain 36 :n 1 momentissa. Lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta
20 välttämättömiä voivat olla esimerkiksi lasten päivähoito, kotipalvelu, toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki, sosiaalityöntekijän antama tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen, lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä, tukihenkilö tai - perhe, lapsen kuntouttamista tukevat hoito- ja terapiapalvelut, perhetyö, koko perheen sijoittaminen perhe- tai laitoshoitoon, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta. Edellä mainittujen lisäksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi arvioida, että jokin muu tukimuoto on lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämätön. Kunta voi olla velvollinen järjestämään perheelle esimerkiksi siivousapua. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi tehdä lapsen vanhemmille tarvittaessa oman suunnitelman, mutta lapsen kannalta välttämättömät palvelut voidaan merkitä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvion perusteella myös vanhemmalle muun palvelun yhteydessä tehtävään suunnitelmaan. Esimerkiksi tehtäessä lastensuojelun asiakasperheelle suunnitelmaa toimeentulotuen myöntämisen yhteydessä on selvitettävä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän näkemys perheen tarpeesta saada apua ja tukea. Kunnalla on velvollisuus asiakassuunnitelmassa arvioidun palvelun sekä kiireellisen palvelun järjestämiseen Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän asiakassuunnitelmassa tekemä arvio palvelun välttämättömyydestä merkitsee kunnalle velvollisuutta palvelun järjestämiseen. Palvelun järjestämisestä kunnassa vastaava taho on velvollinen huolehtimaan siitä, että asiakas saa palvelun sosiaalityöntekijän arvioiman tarpeen mukaisena ja siinä ajassa kuin sosiaalityöntekijä on arvioinut lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömäksi. Palveluista ja tukitoimista on tehtävä valituskelpoinen päätös, johon on mahdollista hakea muutosta siten kuin kunkin palvelun tai tukitoimen osalta säädetään. Se, ettei palvelutarvetta ole vielä ehditty merkitä asiakassuunnitelmaan, ei vapauta kuntaa velvollisuudesta järjestää palvelua esimerkiksi kiireellisissä tilanteissa tai lastensuojelulain 35 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa lastensuojelun tarve tai kuntoutumisen estyminen johtuvat oleellisilta osin riittämättömästä toimeentulosta tai asumiseen liittyvistä puutteista.( Sosiaalija terveysministeriön kuntainfo 6/2011). 19
Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 1 / 1 1381/00.01.03/2013 121 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle, toimintavuosi 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Unto Ahvensalmi, puh.
LisätiedotSosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2015
Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle Toimintavuosi 2015 Unto Ahvensalmi Eva Peltola Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys 1.1.2015 30.10.2015 Sosiaali- ja potilasasiamies
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
LisätiedotLASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen
LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset
LisätiedotLASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010
LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 26. Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh
9.05.06 Sivu / 05/06 00.0.03 6 Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 05 Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh. 09 86 503 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotRiskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa
Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa Ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotVanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta
Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotVanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano
Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano 2014-2017 Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Raimo Ojanlatva raimo.ojanlatva@ouka.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Oulun
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus ja Rosendahl eija.o.rosendahl@oikeus.f
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Timo Turunen timo.turunen@riihimaki.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Riihimäen
LisätiedotViranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa:
Viranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa: Lasten ja nuorten palvelut, peruspalvelut Palveluvastaava sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19. :n mukaisesta lapsiperheiden
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Tanner-Suonpää sari.tannersuonpaa@tvk.fi
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Waltteri Siirala Waltteri.siirala@tyks.fi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Hiekkataipale irma.tolmunen@okv.fi
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Ilari Huhtasalo ilari.huhtasalo@parkinson.fi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Huusko sari.huusko@turku.fi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Virpi Paasisalo virpi.paasisalo@suomenki
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tuula Vilenius tuula.vilenius@oikeus.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Suomen
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
LisätiedotSosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016
Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Seija Aaltonen seija.aaltonen@kto-vs.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Varsinais-Suomen
LisätiedotValtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa
Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE
SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotSosiaaliasiamiehen havaintoja 2010
Sosiaaliasiamiehen havaintoja 2010 Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä vuoden 2010 aikana kaikkiaan 357 kertaa (edellisenä vuonna 265) ja asiakkaita oli 221 (190). 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Aino Närkki aino.narkki@hyvinvointial
LisätiedotLastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014
Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotLastensuojelu Suomessa
Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Tanja
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Riitta Jolanki riitta.jolanki@hiy.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Helsingin
LisätiedotLausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 85/2016 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen
LisätiedotIkääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi 1.4.2019 Jaako Taina, Roslakka Titta, Inna Miia, Mälkiä Pia EKSOTE 1 15.4.2019 Sisältö: - hallinnollinen sijainti Eksoten organisaatiossa - ohjaavaa lainsäädäntöä
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Päivi Niiranen-Linkama
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti RITVA TILTTI ritva@tiltti.net Organisaatio, jota vastaus edustaa Tuusulan vammaispalvelu
LisätiedotASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 15.11.2017 Asumispalveluiden käsitteet Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia palveluja joita järjestetään ensisijaisesti
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto
LisätiedotYksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola
Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto Outi Lepola Selvitys käynnissä tavoitteena on muodostaa yleiskuva jälkihuollosta, jota Suomen kunnissa tällä hetkellä tarjotaan täysi-ikäistyneille nuorille,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tanja Witick tanja.witick@soite.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Keski-Pohjanmaan
LisätiedotVanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotLakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin
Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marja-Liisa Saarinen
LisätiedotSosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015
Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 215 Palvelun tuottaja 213 214 215 Kunnan palvelu 541 423 452 Kuntayhtymän sosiaalipalvelu 3 3 Yksityinen kunnan ostopalveluna 2 28 22 Yksityinen sosiaalipalvelu
LisätiedotPalvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla
Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotSäännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö
HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus sirkka Myllys sirkka.myllys@hotmail.co
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Lea Mäntyniemi lea.mantyniemi@finanssi
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotLapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus ja Kuntakysely kevät 2012
Lapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus 2012 2015 ja Kuntakysely kevät 2012 SOSIAALIHUOLTO 1 Tavoitteen arviointi: Aluehallintovirasto on valvonut seuraavia kuntien toimia: Vammaisen henkilön
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotIkäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet
Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN,
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sanna Suomi sanna.suomi@ylasavons
LisätiedotKiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet
Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
Lisätiedot4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN
4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Raija Hynynen Raija.Hynynen@ym.fi
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
Lisätiedot1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.
Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille terveyspalveluiden ja toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueilla (esitetyt muutokset / lisäykset sinisellä fontilla):
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Masonen yksityishenkilö
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
Lisätiedot