Tampere 2017: Valmistelutyön eteneminen. Tampereen kaupunginvaltuuston seminaari toimintamallin uudistamisesta
|
|
- Jarkko Kinnunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampere 2017: Valmistelutyön eteneminen Tampereen kaupunginvaltuuston seminaari toimintamallin uudistamisesta
2 Toimintamallin uudistamisen tilanne strategiajohtaja Reija Linnamaa
3 Tampere projekti Projektin tavoite: Tampereen toimintamalli on uudistettu vastaamaan kunnan muuttuvaa roolia ja toimintaympäristön haasteita Aikataulu: Projektin omistajat: Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha Yli- Rajala Projektipäällikkö: Strategiajohtaja Reija Linnamaa Projektin ohjausryhmä: KhSuko täydennettynä valtuustoryhmien puheenjohtajilla (puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupungin johtoryhmällä, henkilöstön edustaja nimetty)
4 Tampere projektin aikataulu ja vaiheistus Vaihe Vaihe Vaihe Tavoitevaihe Mitkä ovat keskeisimmät haasteet joiden vuoksi toimintamallia pitää uudistaa? Millaista toimintamallia tavoittelemme uudistuksella? Mitkä ovat keskeiset uudistuslinjaukset? Täsmennysvaihe Miten linjauksia konkretisoidaan? Miten varmistetaan, että tehdyt linjaukset ovat käytännössä toteutettavissa ja siirtyminen uuteen malliin olisi mahdollista ja uusien poliittisten toimielinten osalta viimeistään ? Toimeenpanovaihe Miten varmistetaan muutoksen hallittu toteutus? Kyse toimintamallin muutoksesta: toimintatapojen uudistaminen keskiössä rakenteet tukiroolissa
5 Kaupunginvaltuuston päätös toimintamallin uudistamisesta toimintamallin uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun vahvistaminen, johtamisen selkeyttäminen ja kehittäminen, sekä toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen, poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä, kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä, kaupungin uudistetun toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen, toimintamallin uudistuksen toteuttaminen käynnistetään konsernihallinnon uudistamisella, konsernihallinnon uusi rakenne valmistellaan siten, että se on voimassa alkaen ja että pormestarin tehtävistä ja valintatavasta, apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä, kaupunginhallituksen ja lautakuntien, ja niiden jaostojen ja johtokuntien rooleista ja määristä sekä uudesta johtamis- ja ohjausjärjestelmästä tehdään päätöksiä vuoden 2015 lopussa.
6 Toimintamallin uudistuksen tavoitteet Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen palvelujen kehittäminen asiakkaan näkökulmasta ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa, asiakaslähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen päätöksenteon avoimuuden ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Kumppanuuden vahvistaminen kumppanuuden vahvistaminen kaupungin omien toimijoiden kesken kumppanuuden vahvistaminen suhteessa ulkopuolisten palvelutuottajien, järjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa Johtamisen selkiyttäminen ja kehittäminen poliittisen ja virkamiesjohdon työnjaon selkiyttäminen omistajaohjauksen vahvistaminen johtamisjärjestelmän ja tuotannon johtamisen selkeyttäminen ja muuntautumiskykyisen organisaation rakentaminen Toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen digitalisaation hyödyntäminen.
7 Toimintamallin peruselementit_v1 Palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja niitä kehitetään yhdessä kuntalaisten kanssa (kuntalainen = asukas, yritys, yhteisö ) Palvelujen asiakaslähtöisyys ja kehittäminen yhdessä Pormestarimalli vahvistaa poliittista johtamista ja tuo kaupungin johtamiselle kasvot. Johtamismalli on selkeä. Pormestarimalliin perustuva selkeä johtaminen Kumppanuuteen ja mahdollistavuuteen pohjautuva innovatiivinen toimintakulttuuri Yhdessä tekeminen organisaation sisällä, kumppanuuksien luominen yhteisöjen ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa sekä rooli innovatiivisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollistajana vahvistavat luottamusta ja edesauttavat toiminnan uudistumista Kuntalainen Tulos- ja vaikuttavuusohjaus Palvelutoiminnan ohjaus toteutetaan strategiaan pohjautuvilla tulos- ja vaikuttavuustavoitteilla
8 Tampere 2017-projektin syksyn aikataulu 1. Onko valmisteltu oikeita asioita? 2. Mitä linjataan? kv-seminaari kh kv khsuko khsuko khsuko Valtuustoryhmien keskustelut linjauksista Valmistelutyö, osallistuminen elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
9 Henkilöstön osallistuminen toimintamallin uudistukseen syksyn valmistelutyössä mukana sekä tilaajan että tuotannon edustajia 4 työpajaa konsernihallinnon henkilöstölle johtoryhmien ja yhteistoimintaryhmän työpajat ja kokoukset, yksikköpalaverit kyselyt sisäisessä intrassa (tähän mennessä 4 kpl): uuden ohjausmallin kehittäminen, ideat toimintamallin uudistukseen osallistumisesta, uudistuksen tavoitteiden ja päälinjausten kommentointi, pormestarimallin kommentointi ns. sparrausryhmä, jossa osallistujia eri puolilta organisaatiota viestintä: ulkoiset nettisivut, intra, seminaarien videoinnit yms.
10 Viestejä toimintamallin uudistuksen osallistumistilaisuuksista asiakaslähtöisyys: pompottelu pois, asiakkaat mukaan suunnitteluun, vastuut selväksi asiakkaan näkökulmasta johtamisen kehittäminen ja selkeys kumppanuus: tilaajan ja tuottajan erottelusta yhteiseen tekemiseen, resurssien optimaaliseen hyödyntämiseen ja luottamuksen rakentamiseen toimintatapojen uudistaminen, uusia työn tekemisen tapoja (tiimit, projektit, digitaaliset välineet) henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja arvostaminen, rajojen madaltaminen ja joustavuus (sektori-, yksikkö- ja hierarkiarajat) uuden ohjausmallin selkeys: ohjaus tuotantoon yhtä kautta, ohjauksessa erilaisia variaatioita (tuotantoalueet, liikelaitokset); tiltun hyvät puolet tulee säilyttää tuotannon asema uudistuksessa: mitä muutoksia ja millä aikavälillä? keskusteluja auki olevista kysymyksistä: kaupunkirakenne ja -ympäristökokonaisuuden ja toisen asteen koulutuksen sijoittuminen palvelualueille viranomaispalveluiden rooli ja sijoittuminen uudessa rakenteessa kehittämisen koordinointi poliittisen ja virkamiesjohdon roolit 10
11 Poliittisen johtamisen kehittäminen: valmistelutyön eteneminen strategiajohtaja Reija Linnamaa
12 Kunnan roolin muutos uudistusten lähtökohtana Kuntien rooli ja tehtävät muuttunevat merkittävällä tavalla lähivuosina (mm. soteuudistus ja muut ylikunnalliset palvelut) Kuntien tehtävissä painottuvat entistä enemmän elinvoiman luominen ja vahvistaminen, korostuvat erityisesti suurissa kaupungeissa Kuntalaisiin ja kunnan toimintaan vaikuttava päätöksenteko pirstaloituu Uudenlaiset roolit ja tehtävät edellyttävät myös uudenlaista johtamista ja poliittista ohjausta Nykyinen toimintamalli korostaa kuntaa palveluiden järjestäjänä; poliittinen ohjausjärjestelmä rakennettiin tätä tukemaan (mm. tilaajalautakuntia johtavat apulaispormestarit).
13 Poliittisen ohjauksen muutostarpeet Tarve reagoida muutoksiin nykyistä nopeammin Poliittisen ohjauksen selkeyttäminen ja virtaviivaistaminen Päätöksentekokyky Tarve hallita/ohjata pirstaloituneempaa toimintakenttää Strategisen ohjausotteen vahvistaminen Verkostojen osaaminen, edunvalvonta
14 Pormestarimalli
15 Pormestarimallin kehittämistarpeita Aineistona mm. pormestarikyselyt (2007, 2011, 2015), USO-hankkeen seminaarit ja työkokoukset ( ), Toimintamallin arviointi (2014) Keskeiset kysymykset ovat säilyneet samoina: Pormestarin tehtävien määrittely (strateginen vs. operatiivinen johtaminen, suhde viranhaltijajohtoon) Apulaispormestarien roolin ja tehtävien määrittely (suhteessa viranhaltijoihin ja valmisteluun, suhteessa toisiinsa, suhteessa pormestariin) Pormestarin valintatavan pohdinta
16 Pormestari: Vaihtoehdot Ve1: Ei pormestaria vrt. KV:n päätös ( poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä ) Pormestarin tehtävänä on Kuntalain mukaan toimia kaupunginjohtajana ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Tehtävien painotuksissa voi kuitenkin olla eroja: Ve2: Pormestari, jonka tehtävissä yhdistyvät strateginen ja operatiivinen johtaminen Ve3: Pormestari, jonka tehtävissä painottuu strateginen johtaminen
17 Ve1: Ei pormestaria Tällä hetkellä lähinnä teoreettinen vaihtoehto Pormestarimallin vaihtoehtona poliittisen- ja viranhaltijajohtamisen selkeä erottaminen Kaupunginjohtajana viranhaltija Poliittisella prosessilla oma johtajansa, esim. kh:n päätoiminen puheenjohtaja Poliittista johtamista voivat vahvistaa em. lisäksi esimerkiksi päätoiminen/osaaikainen kv:n puheenjohtaja, kh:n varapuheenjohtajat ja/tai lautakuntien puheenjohtajat
18 Ve2 ja Ve3: Pormestarin rooli ja tehtävät Strategisen ja operatiivisen johtamisen yhdistävä malli Nykymalli, jossa on elementtejä sekä strategisesta että organisaation operatiivisesta johtamisesta Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisten prosessien johtaminen ja päätöksenteon koordinointi, edunvalvonta, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, hallinnon, talouden ja toiminnan strategisen tason johtaminen, kaupunkiorganisaation johtaminen Pormestari määrää kh:lle valmisteltavien asioiden suuntaviivat ja esittelee osan asioista. Pormestari johtaa toimeenpanevaa organisaatiota; johtamistehtäviä jaettu konsernijohtajan kesken Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta valtuuston valitseman pormestarin tehtävät ovat kallistuneet tähän suuntaan Strategista johtamista painottava malli Mallissa painottuu nykyistä enemmän strateginen johtaminen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisesti merkittävät valinnat ja aloitteet, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupunkiorganisaation strategisen tason johtaminen Pormestari osallistuu valmisteluun ja toimeenpanoon strategisemmalla tasolla ja esittelee keskeiset asiat; toimeenpanevan organisaation johtaminen pääosin konsernijohtajan tehtävä Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta suorilla vaaleilla valitun pormestarin tehtävät kallistunevat tähän suuntaan?
19 Strategisen ja operatiivisen johtamisen yhdistävä malli Kuvaus Nykymalli, jossa on elementtejä sekä strategisesta että organisaation operatiivisesta johtamisesta Painotukset tehtävissä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisten prosessien johtaminen ja päätöksenteon koordinointi, edunvalvonta, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, hallinnon, talouden ja toiminnan strategisen tason johtaminen, kaupunkiorganisaation johtaminen KH:n asioiden valmistelu ja esittely Pormestari määrää kh:lle valmisteltavien asioiden suuntaviivat ja esittelee osan asioista. Organisaation johtaminen Johtaa toimeenpanevaa organisaatiota; johtamistehtäviä jaettu konsernijohtajan kesken Valintatavan vaikutukset Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta valtuuston valitseman pormestarin tehtävät ovat kallistuneet tähän suuntaan Mallin vaikutuksia ottaa kokonaisvaltaisesti haltuun kuntalaissa määritellyn pormestarin johtamistehtävän pormestarilla mahdollisuus suoriin johtamis- ja päätöksentekopolkuihin johtamisen selkeys suuri haaste, erityisesti pormestarin ja viranhaltijajohdon tehtävien rajapinnoilla vaarana, että strateginen hukkuu operatiivisen alle Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm: selkeät johtosäännöt, yhteisymmärrys eri toimijoiden tehtävien sisällöistä riittävä delegointi ja luottamus ei hukuta yksityiskohtiin Suhde uudistuksen tavoitteisiin: johtamisen selkeys (-) demokratian vahvistaminen (+)
20 Strategista johtamista painottava malli Kuvaus Mallissa painottuu nykyistä enemmän strateginen johtaminen Painotukset tehtävissä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisesti merkittävät valinnat ja aloitteet, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupunkiorganisaation strategisen tason johtaminen KH:n asioiden valmistelu ja esittely Pormestari osallistuu asioiden valmisteluun ja toimeenpanoon strategisemmalla tasolla, esittelee keskeiset asiat Organisaation johtaminen Toimeenpanevan organisaation johtaminen pääosin konsernijohtajan tehtävä Valintatavan vaikutukset Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta suorilla vaaleilla valitun pormestarin tehtävät kallistunevat tähän suuntaan? Mallin vaikutuksia selkeyttää pormestarin ja viranhaltijajohdon välistä työnjakoa suuntaa pormestarin resursseja strategisen tason tekemiseen haastaa johtamistehtävän kokonaisvaltaisen haltuun oton; voi jättää pormestarin organisaatiosta irralliseksi (vähemmän suoria johtamis- ja päätöksentekopolkuja, riittävä tiedon saanti haasteellista) Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm: johtamistehtävän toteuttaminen selkeillä johtosäännöillä ja toimivilla delegoinneilla vahva luottamus pormestarin ja viranhaltijajohdon välillä avoin tiedon kulku edellyttää pormestarilta erittäin vahvaa johtamisotetta (strategisen johtamisen välittyminen osaksi toimeenpanoa) Suhde uudistuksen tavoitteisiin: johtamisen selkeys (+/-); selkeyttää roolia suhteessa virkamiesorganisaatioon mutta heikentää pormestarin yhteyttä linjausten toimeenpanoon demokratian vahvistaminen (-)
21 Pormestarin valintatapa: Vaihtoehdot Ve1: Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin Ve2: Pormestarin suora vaali Lainsäädännön sen mahdollistaessa
22 Hallituksen esitysluonnos: pormestarin suora vaali 1/2 Valtuusto voi päättää, että pormestari valitaan suorilla vaaleilla. Pormestarinvaalin toimittaminen Pormestariehdokkaan tulisi olla kyseessä olevan kunnan asukas. Pormestariehdokkaita voisivat asettaa kaikki puoluerekisteriin merkityt puolueet ja valitsijayhdistykset. Pormestariksi valittaisiin ehdokas, joka saisi suorassa vaalissa yli puolet annetuista äänistä. Valtuuston tulisi etukäteen päättää, miten toimitaan, jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä. Ve1: presidentinvaalin tapaan toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä Ve2: lopullinen valinta siirtyisi valtuustolle, joka valitsisi kahdesta eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta. Pormestarivaalin ennakkoäänestys toteutettaisiin vain kyseisen kunnan alueella. Mikäli pormestarinvaalissa valittu pormestari tulisi pysyvästi estyneeksi tai erotettaisiin kesken toimikauden, valtuusto valitsisi pormestarin jäljelle jääväksi toimikaudeksi.
23 Hallituksen esitysluonnos: pormestarin suora vaali 2/2 Suoralla vaalilla valitun pormestarin asema Pormestari toimisi sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajana että kunnanjohtajana. Pormestari olisi asemaltaan kunnan luottamushenkilö, jonka toimikausi olisi valtuuston toimikausi. Suoralla vaalilla valitun pormestarin johtamisjärjestelmään voitaisiin siirtyä valtuuston tavanomaisella enemmistöpäätöksellä. Pormestarinvaali toimitettaisiin kuntavaalien yhteydessä. Henkilö voisi tulla valituksi sekä valtuutetuksi että pormestariksi. Tällöin pormestari voitaisiin periaatteessa valita myös valtuuston puheenjohtajaksi. Pormestarin erottaminen olisi mahdollista määräenemmistöllä ja edellyttäisi, että vähintään kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista kannattaisi erottamista. (erottamisoikeus korostaisi valtuuston asemaa kunnan ylimpänä päättävänä tahona siitä huolimatta, että pormestari olisi suoralla vaalilla valittu; erottamisprosessin aikana on mahdollista järjestää neuvoa-antava kansanäänestys).
24 Pormestarin valintatavan vaikutuksia (tarkentuu) Valtuusto valitsee Pormestari selkeästi valtuuston alainen toimija, mutta myös osa valtuustoa ja sen voimasuhteita Tehtävät lähtökohtaisesti samat valintatavasta riippumatta Pormestari saattaa jäädä kuntalaisille vieraammaksi valtuuston jatkeeksi pitkälti persoonakysymys Valtuutettu vs. ei-valtuutettu? Suora vaali Pormestari vahvan mandaatin omaava poliittinen toimija suhteessa valtuustoon, etenkin jos ei ole valtuuston jäsen vaikutukset riippuvat kulloisistakin poliittisista voimasuhteista Muuttaa/vahvistaa myös kh:n asemaa suhteessa valtuustoon Edelleen kuitenkin valtuuston alainen (erottamisoikeus), yhteistyövaatimus Tehtävät lähtökohtaisesti samat valintatavasta riippumatta Päätösten toimeenpano tehokkaampaa (pormestarilla selkeä mandaatti kuntalaisilta) tai toimeenpano puuroutuu, mikäli pormestari ei edusta poliittisesti valtuuston enemmistöä Vaikutukset suhteessa viranhaltijajohtoon? Lisää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia Suora vastuu suhteessa kuntalaisiin Valta henkilöityy ja keskittyy nykyistä enemmän?
25 Apulaispormestarit: Vaihtoehdot Ve1 Ei apulaispormestareita Ve2 Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä Ve3 Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana Ve4 Apulaispormestari kaupunginhallituksen jäsenenä ja kaupunginhallituksen jaoston puheenjohtajana Myöhemmin materiaalissa käsitellään vaihtoehtoisia malleja poliittisen ohjauksen järjestämiseksi (jaostomalli, lautakuntamalli, yhdistelmämalli). Apulaispormestarien määrää, roolia ja tehtäviä on niiden yhteydessä käsitelty esimerkinomaisesti vaihtoehtojen 3 ja 4 pohjalta. HUOM: Erilaiset variaatiot apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä ovat mahdollisia mallien sisällä (esim. apulaispormestarien kh-jäsenyys ja esittelyoikeudet). Näitä tarkennetaan sen jälkeen, kun ohjausmallista on kolmen päävaihtoehdon osalta linjattu.
26 Ve1: Ei apulaispormestareita Jos kaupunki jatkaa pormestarimallissa, mutta päättää luopua apulaispormestareista, on tarkoituksenmukaista luoda apulaispormestarien tilalle uudenlaisia väyliä poliittiselle johtamiselle lautakuntien päätoimiset/osa-aikaiset puheenjohtajat? (tehtävä ei muuttuisi nykyisestä, mutta nimikkeen muutos korostaisi roolia lautakunnan puheenjohtajana) kh:n päätoimiset/osa-aikaiset varapuheenjohtajat?
27 Ve2: Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä Apulaispormestarit olisivat palvelualueiden lautakuntien puheenjohtajia ja tässä roolissa oman alueensa edustajia myös kaupunginhallituksessa Vaihtoehtoa on tarkasteltu useaan otteeseen vuosien varrella, mutta se ei ole edennyt jatkovalmisteluun lautakunnan asiat vs. koko kaupungin etu (kaupunginhallituksen rooli yhteen sovittajana korostui erityisesti tiltu-mallissa) Lähellä Ruotsissa käytössä olevaa ns. kuntaneuvosmallia, tosin Ruotsissa kaupunginhallituksen asema on selvästi heikompi, ei esim. otto-oikeutta lautakuntien päätöksiin ei lakisääteistä kunnanjohtajaa/johtavaa viranhaltijaa vahva poliittisen johtamisen traditio, politiikka ammattimaistunut
28 Poliittinen ohjausjärjestelmä: päävaihtoehdot
29 Kuntalain mahdollistamia ohjausmalleja Perinteinen lautakuntamalli perustuu poliittisen vastuun jakamiseen: kv kh lautakunnat tämän pohjalta ehdotettu kahta vaihtoehtoa jatkovalmisteluun: lautakuntamalli ja yhdistelmämalli Ministerimalli lähtökohtana kaupunginhallituksen roolin korostaminen tätä soveltaen ehdotettu yhtä vaihtoehtoa jatkovalmisteluun: jaostomalli Valiokuntamalli lähtökohtana valtuuston roolin korostaminen ei ehdoteta jatkovalmisteluun, sillä se on haastava yhdistää pormestarimalliin
30 Vaihtoehtoiset Tampereen mallit Ve1 Jaostomalli KH:n rooli sekä palveluiden järjestämisessä että elinvoiman ja kilpailukyvyn luomisessa ja vahvistamisessa korostuu lautakunnilla toimeenpaneva ja palvelutoiminnan ohjaukseen keskittyvä rooli Ve2 Lautakuntamalli KH:n tehtävät nykyisen kaltaiset, keskeisimpinä konserni-/omistajaohjaus sekä palvelualueiden strategiset asiat lautakunnilla keskeinen rooli palveluiden järjestämisessä ja palvelutoiminnan ohjauksessa Ve3 Yhdistelmämalli KH:n rooli elinvoiman luomisessa ja vahvistamisessa korostuu lautakunnilla keskeinen rooli palveluiden järjestämisessä ja palvelutoiminnan ohjauksessa HUOM: Mallit voivat sisältää erilaisia variaatioita esim. apulaispormestarien määrän ja tehtävien tai lautakuntien määrän osalta. Näitä tarkennetaan sen jälkeen, kun ohjausmallista on kolmen päävaihtoehdon osalta linjattu.
31 Jaostomalli Tehtävissä painottuvat: palvelutarpeiden määrittely ja palvelujen järjestämisen ohjaus, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, konserniohjaus/omistajaohjaus Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja Kh:n jaostot Hyvinvointijaosto Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Yhdyskunta-/kaupunkiympäristöjaosto Liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Apulaispormestarit Puheenjohtajat: apot (pl. lija) Esittelijät: palvelualueiden johtajat, konsernijohtaja (lija) Jaostomallin oletuksena on, että jaostojen jäsenet ovat kh:n varsinaisia ja varajäseniä (muussa tapauksessa malli muistuttaa lautakuntamallia) Kh:n jäseniä/varapuheenjohtajia Johtavat kh:n jaostoja (pl. lija) Lautakunnat Kullakin palvelualueella oma lautakunta Keskeiset tehtävät: kh:n jaostojen linjausten toimeenpano, palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut) Voivat jakaantua jaostoihin Puheenjohtajina muut kuin apot Esittelijät: palvelualuejohtajat tai määräämänsä viranhaltijat Tuotannon/ palvelutoiminnan poliittinen ohjaus Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti lautakuntien kautta Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä Mallin vaikutuksia - Kh:lla vahva strateginen johtajuus, tukee konsernin kokonaisohjausta, ketteryys - Vahvistaa kh:n jäsenten osaamista - Kh:n tehtäväkenttä laaja - ajankäyttö ja osaaminen? - työn puuroutuminen? - Jaostoja monta, päällekkäiset jäsenyydet - Vallan keskittyminen, demokratian kaventuminen (esim. pienryhmien edustus?) - Kh:n yhteen sovittava rooli vähenee/poistuu - Pormestarin rooli muuttuu (mm. suhde apoihin) - Sisäinen epätasapaino (vahvat apot vs. ei-päätoimiset kh:n jäsenet) - Lautakunnista uusi tuotannon poliittinen ohjausväline - Tuotannon ammattijohdon rooli kapenee - Johtamisen selkeyttämisen näkökulmasta haasteellinen malli Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm: - Jaostojen käsittelemien asioiden tarkka määrittely (riittävä strategisuus) - Jaostoilla lopullinen päätösvalta käsittelemiinsä asioihin, ei kaksinkertaista käsittelyä (jaosto-kh) Suhde uudistuksen tavoitteisiin: - johtamisen selkeyttäminen (+/-) - demokratian vahvistaminen (-)
32 Lautakuntamalli Tehtävissä painottuvat: konserniohjaus/omistajaohjaus, palvelualueiden strategiset asiat (siirretään johtosäännöillä, esim. hankintalinjaukset, edunvalvonta, str. aluekehitysohjelmat, palveluverkko), yhteen sovittava rooli Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja Kh:n jaostot Henkilöstöjaosto, liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto Puheenjohtajat: kh valitsee keskuudestaan Esittelijät: konsernijohtaja ja henkilöstöjohtaja Kaupunginhallitus Apulaispormestarit Apulaispormestarit eivät ole kh:n jäseniä Johtavat lautakuntia, määräävät valmistelun suuntaviivoista Lautakunnat Kullakin palvelualueella oma lautakunta Lautakuntien keskeiset tehtävät: palvelutarpeiden määrittäminen ja palvelujen järjestämisen ohjaus, palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut) Voivat jakaantua jaostoihin Puheenjohtajina apot Esittelijät: palvelualueiden johtajat tai määräämänsä viranhaltijat Tuotannon/ palvelutoiminnan poliittinen ohjaus Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti lautakuntien kautta Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä Mallin vaikutuksia - Selkeä ja tuttu malli, toimijoilla helposti ymmärrettävät roolit, toimivallat ja vastuut sama toimintamalli kaikilla palvelualueilla - Säilyttää kh:n nykyisen valvovan ja yhteen sovittavan roolin - Säilyttää pormestarin nykyisen roolin - Apulaispormestareilla selkeä rooli lautakuntien puheenjohtajina; vaatiiko 3 apulaispormestaria? - Lautakunnilla mahdollisuus vahvaan osaamiseen omalla palvelualueellaan - Edustuksellisempi kuin esim. jaostomalli - Lautakunnat vastaavat sekä palvelujen järjestämisestä että omasta tuotannosta, vaarana oman tuotannon korostuminen? - Hajautuneempi poliittinen ohjaus (vrt. jaostomalli) - Onko kh:n rooli riittävän vahva kunnan muuttuvissa tehtävissä? - Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella haasteena erismitalliset asiakokonaisuudet ja niiden sijoittuminen (kh-ltk) Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm. - Lautakunnan kaksoisrooli vaatii toimiakseen vahvan ohjausmallin (tuva) - Lautakunnissa käsiteltävien asioiden tarkka määrittely (ei liian operatiivista) Suhde uudistuksen tavoitteisiin: - johtamisen selkeyttäminen (+) - demokratian vahvistaminen (+)
33 Lautakuntamalli: tarkennuksia Lautakuntamallissa kaupunginhallitukselle siirretään johtosäännöillä joitain palvelualueiden strategisen tason tehtäviä, esim. strategiset aluekehitysohjelmat yleiskaavojen linjaukset edunvalvonta hankintalinjausten yhteensovittaminen palvelutoiminnan organisoinnin muutokset palveluverkko muuta? Lautakuntamallissa voi olla myös kahden apulaispormestarin malli, mikäli tehtävät jaetaan yli palvelualueiden: hyvinvoinnin palvelualueen lautakuntien apulaispormestari voisi toimia apulaispormestarina myös ns. osaamislautakunnassa (muu osa elinvoiman palvelualueesta olisi pormestarin alaisuudessa)
34 Yhdistelmämalli Tehtävissä painottuvat: elinvoiman vahvistaminen, konserniohjaus/omistajaohjaus Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja Kh:n jaostot Jaosto elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle: Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Lisäksi: liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto Puheenjohtajat: pormestari elinvoima- ja kilpailukykyjaostossa (khsukossa esitetty, että pj voisi olla myös apulaispormestari; vaihtoehto pohdittava mikäli yhdistelmämalli valitaan), kh valitsee liiketoimintajaoston puheenjohtajan keskuudestaan Esittelijät: konsernijohtaja/palvelualueen johtaja Kaupunginhallitus Apulaispormestarit Apulaispormestarit eivät ole kh:n jäseniä Johtavat lautakuntia, määräävät valmistelun suuntaviivoista Lautakunnat Hyvinvoinnin ja yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueilla lautakunnat Lautakuntien keskeiset tehtävät: palvelutarpeiden määrittäminen ja palvelujen järjestämisen ohjaus, palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut) Voivat jakaantua jaostoihin Puheenjohtajina apulaispormestarit Esittelijät: palvelualueiden johtajat (hyvinvointi, yhdyskuntarakenne/kaupunkiympäristö) Tuotannon/ palvelutoiminnan poliittinen ohjaus Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti lautakuntien kautta Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä Mallin vaikutuksia - Korostaa elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuuden strategisuutta, mahdollistaa ketterän ja nopean reagoinnin - Vahvistaa pormestarin roolia strategisena toimijana - Mikäli apulaispormestarit ovat lautakuntien puheenjohtajia, mallissa voisi olla kaksi apulaispormestaria - Pormestarin roolissa korostuu elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuus; vaarana muiden asioiden ja kh:n yhteen sovittavan roolin jääminen vähemmälle huomiolle - Vähemmän luottamushenkilöpaikkoja kuin lautakuntamallissa Edellytyksiä mallin toimivuudelle: - Elinvoima- ja kilpailukykyjaoston mielekäs tehtäväkokonaisuus - Elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuus haasteellinen kaikissa mallissa konsernitasoisia (kv-suhteet, edunvalvonta) ja palvelutyyppisiä asiakokonaisuuksia - Jos toisen asteen koulutus tulee osaksi elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta, voiko kh:n jaosto ohjata osin seudullista toimintaa? Suhde uudistuksen tavoitteisiin: - johtamisen selkeyttäminen (-) - demokratian vahvistaminen (+/-)
35 Lautakuntarakenne Eri ohjausmalleihin sopivia lautakuntarakenteita on alustavasti pohdittu, mutta niitä tarkennetaan valtuustoseminaarin (5.10.) jälkeen Seuraavalla kahdella dialla esitetään esimerkinomaista vaihtoehtopohdintaa lautakuntarakenne yhdistelmämallissa lautakunnat hyvinvoinnin palvelualueella
36 Lautakunnat yhdistelmämallissa, ESIM. Hyvinvoinnin palvelualue Ve1: Yksi koko palvelualueen kattava lautakunta Hyvinvointilautakunta Ve2: Sektorilautakunnat (2-3) Sosiaali- ja terveyslautakunta (sote-yhteistoiminta-alueelle siirtyvät tehtävät) Hyvinvointilautakunta (hyvinvointiin jäävät tehtävät sote-uudistuksen jälkeen; voidaan myös jakaa esim. sivistys- ja vapaa-aikalautakuntiin) Ve3: Nykyisen elämänkaarimallin tiivistäminen terveyden ja toimintakyvyn + ikäihmisten lautakunta lasten ja nuorten palveluiden lautakunta sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue (kh:n/kh:n jaoston alaisuudessa) Ei lautakuntaa (jos toisen asteen koulutus hyvinvoinnin palvelualueella) Osaamislautakunta (jos toisen asteen koulutus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella) Yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualue Yhdyskunta-/kaupunkiympäristölautakunta (sis. ympäristö- ja rakennusjaosto sekä seudullinen jätehuoltojaosto) Joukkoliikennelautakunta (seudullinen)
37 Lautakunnat hyvinvoinnin palvelualueella, esim. Yksi hyvinvointilautakunta Sektorilautakunnat Elämänkaarilautakunnat Kokonaisnäkemys ja -ote hyvinvoinnin alueeseen Voisi pilkkoutua esim. asiakkuusjaostoihin (elämänkaarimalli) Sote-kokonaisuus suhteellisen helposti irrotettavissa itsehallintoalueelle; lautakunta voi jatkaa, mutta karsituilla tehtävillä (muodostaisi edelleen mielekkään laajan kokonaisuuden) - Sote-kokonaisuuden irrottaminen haasteellista - Kaventaa demokratiaa voisiko osin ratkaista jaostoilla? - Suuri asiakokonaisuus yhdellä lautakunnalla: aika ja osaaminen? Helposti ymmärrettävät, selkeät asiakokonaisuudet Sote-kokonaisuus helposti irrotettavissa itsehallintoalueelle - Sektoriajattelu ei tue asiakaslähtöisyyttä? - Tehtävien määrä muodostavatko riittävän laajoja kokonaisuuksia? Asiakaslähtöinen malli; säilyttää tiltussa hyvänä pidetyn elämänkaariajattelun - Sote-kokonaisuuden irrottaminen haasteellista - Kuinka suhteutuu palvelutoiminnan ohjaustehtävään?
38 Tuotantoalueiden johtokunnat Tuotantoalueiden johtokuntia ei ole mukana lähemmin tarkastelluissa vaihtoehdoissa sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin purkaminen tuo uudenlaisen ohjauslogiikan myös poliittiseen järjestelmään (mitä tehtäviä johtokunnille jäisi sisäisen tiltun purkautuessa?) poliittisen ohjauksen kehittämistarpeet (selkeyttäminen, virtaviivaistaminen, strategisen otteen vahvistaminen) eivät tue johtokuntien säilyttämistä Jos tuotantoalueilla olisi johtokunnat, se tarkoittaisi Jaostomallissa: lautakuntien rooli kh:n jaostojen ja johtokuntien välissä jäisi epäselväksi Lautakuntamallissa: työnjako lautakuntien ja johtokuntien välillä jäisi epäselväksi Yhdistelmämallissa: työnjako lautakuntien ja johtokuntien välillä jäisi epäselväksi Huom: ei muutoksia liikelaitosten johtokuntiin!
39 Kaupunginvaltuusto linjaa poliittisten toimielinten kehittämisen osalta että pormestarin tehtävissä painottuvat jatkossa xxx että seuraava pormestari valitaan (joko valtuuston toimesta tai suoralla vaalilla). että poliittisen ohjauksen lähtökohtana uudessa toimintamallissa on malli xxx. että uudessa toimintamallissa luovutaan tuotannon johtokunnista. että valitun poliittisen ohjausmallin perusteella apulaispormestarit (onko apulaispormestareita ja missä roolissa). että eri toimijoiden johtosääntötasoinen (uuden kuntalain mukaan hallintosääntötasoinen) tehtävien määrittely tehdään vuoden 2016 aikana.
40 Konsernihallinnon ja tuotannon rakenteiden uudistaminen: valmistelutyön eteneminen konsernijohtaja Juha Yli-Rajala strategiajohtaja Reija Linnamaa
41 Konsernihallinnon uudistamisen aikataulu Toimintamallin uudistukselle sovitut tavoitteet ohjaavat konsernihallinnon uudistamista. Tavoitteena on saada konsernihallinnon päärakenne kuntoon mennessä. Toimintamallin uudistuksesta valmistellaan ns. periaatepäätös siten, että se olisi kaupunginvaltuuston käsittelyssä osana periaatepäätöstä yleiskuvaus konsernihallinnon rakenteesta esitys palveluiden sijoittumisesta palvelualueille kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen koskien johtajien nimittämistä Kaupunginhallituksen suunnittelukokous linjasi , että kaupunginvaltuuston periaatepäätöksen jälkeen konsernihallinnon uudistamisen valmistelua jatketaan konsernihallinnon johtotehtävien täyttämiseksi jo uuden toimintamallin siirtymävaiheessa. Johtajien toimenkuvien määrittäminen ja ilmoittautumismenettely tehdään kaupunginvaltuuston periaatepäätöksen jälkeen. Tämän jälkeen käynnistetään uudistamistyö, jossa haetaan olennaista toimintatapojen muutosta ja vuoden 2016 aikana nimitettävien johtajien esityksiä alaisensa toiminnan uudistamiseksi. Muutoksessa korostuu toiminnan virtaviivaistaminen ja toimintaympäristön muutoksia ennakoivien ja niihin reagoivien prosessien tunnistaminen.
42 Konsernihallinnon uudistuminen: perusrakenne siirtymävaiheessa 2016 (siirtymävaiheen aikana uudistustyö jatkuu) Pormestari Konsernijohtaja Konserniohjaus konsernin kokonaisedun varmistaminen Hyvinvoinnin Konserniprosessit palvelualueen johto toiminnan sisältöjen linjaaminen yhdessä palvelualueiden kanssa Lanu, teto, iki, sive Konsernipalvelut toisen asteen koulutus? Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johto konserniohjaukseen osallistuminen prosessien sujuvuuden näkökulmasta Perusta nykyisessä Kaupunkikehitysryhmässä, osesta elinkeino- ja työllisyys johtamisen ja toiminnan tuki yl. piirteinen maankäytönsuunnittelu, str. aluekehitysohjelmat? Yhdyskuntarakenteen palvelualueen johto Perusta nykyisessä kaupunkiympäristön kehittämisessä Yhdyskuntarakenteen vai kaupunkiympäristön palvelualue? viranomaispalvelut? Pormestari johtaa kaupungin johtoryhmää. Kolme palvelualuetta keskiössä. Palvelualue jakaantuu palvelualueen johtoon ja palvelutoimintaan. Palvelualueiden johto sijoittuu konsernihallintoon. Palvelualueiden toimintaa tuetaan konserniohjauksella ja konsernipalveluilla. Palvelualueiden johtajat, konsernipalveluiden johtaja ja konserniohjausprosessien vetäjät toimivat konsernijohtajan alaisuudessa. Vuoden 2016 aikana palvelualueiden johtajat ja konsernipalveluiden johtaja tekevät esitykset siitä, miten heidän alaistaan toimintaa ja valtuuston päätöksestä riippuen myös palvelualueiden palvelutoimintaa uudistetaan ja millaisia tehostamismahdollisuuksia toiminnassa on. Vuoden 2016 aikana tehdään esitys siitä, miten konserniohjauksen kokonaisuutta uudistetaan.
43 Konsernihallinnon organisaatioluonnoksen selostusta Siirtymävaiheessa hyvinvointipalvelujen nykyinen ydinprosessijako säilyisi (samalla kun vuoden 2016 aikana rakennetaan uutta). Apulaispormestarien tai lautakuntien rooleihin ei tule muutoksia siirtymävaiheessa. Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus siirtyisi osaksi hyvinvoinnin palvelualuetta. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen sisällä toiminnot ryhmittyisivät nykyistä selkeämpiin kokonaisuuksiin. Elinkeino- ja työllisyysasiat siirtyisivät osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessista tälle palvelualueelle. Tämä ei aiheuta muutoksia apulaispormestarin tai lautakunnan rooleihin siirtymävaiheessa. Liiketoiminnan omistajaohjauksen osalta vahvistetaan yhteistyötä palvelualueiden kanssa. Palvelualueiden johtajat olisivat tiivisti mukana liikelaitosten ja tytäryhteisöjen tavoitteiden asettamisessa (esiin toimenkuvissa ja konsernihallinnon toimintasäännössä).
44 Tuotannon (uudessa toimintamallissa palvelutoiminnan) rakenteiden uudistaminen Palvelualueiden johtajat tekevät esitykset toiminnan kehittämisestä ja virtaviivaistamisesta palvelualueensa osalta (sis. palvelutoiminnan). Palvelutoiminnan muutoksia arvioidaan itsehallintoalueen valmistelua vasten. Palvelutoiminnan ohjaus muuttuu uuden johtamis- ja ohjausmallin sekä uuden poliittisen toimielinrakenteen myötä. Kumppanuuteen pohjautuva toimintakulttuurin muutos, palvelutoiminnan asiakaslähtöinen johtaminen ja henkilöstön osallistumisen vahvistaminen muuttavat olennaisesti toimintatapoja.
45 Kaupunginvaltuusto linjaa konsernihallinnon ja tuotannon rakenteiden uudistamisen osalta miten palvelut sijoittuvat palvelualueille että konsernihallinnon rakenteen keskiössä on kolme palvelualuetta, joiden johto sijoittuu konsernihallintoon, ja että palvelualueiden toimintaa tuetaan konserniohjausprosesseilla ja konsernipalveluilla että konsernihallinnon ja koko toimintamallin uudistamista tuetaan täyttämällä johtotehtäviä jo siirtymävaiheessa, ja että tämän mahdollistamiseksi muutetaan kaupunginhallituksen johtosääntöä tarvittavalla tavalla.
46 Vaihtoehdot: Kaupunkirakenne ja -ympäristö Ve1 Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaikki lautakuntien alaista toimintaa Ve2 Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaupunginhallituksessa käsitellään strategiset asiat johtosäännön perustella, muut asiat käsitellään lautakunnissa Ve3 Hajautettu malli: maa-, asunto-, ja ympäristöpolitiikka elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, muut yhdyskuntarakenteen palvelualueella Ve4 Strategiset asiat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella HUOM1: Poliittisten toimielinten valmisteluvaihtoehdot ovat pohdinnassa. Mallinnuksissa on lähdetty oletuksesta, että elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue on kh:n tai kh:n jaoston ohjauksessa. Mallinnuksissa ei ole mukana viranomaispalveluita, ympäristöpolitiikkaa eikä mahdollista toisen asteen koulutuksen sijoittumista elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle. HUOM2: Strategisten aluekehitysohjelmien laajuutta ei ole otettu tarkastelussa huomioon. Niitä voidaan tarkastella suurina kokonaisuuksina, joihin sisältyy myös suunnitteluresursseja tai niistä voidaan erottaa strateginen hankejohto. HUOM3: Tällä dialla ja vaihtoehtokuvissa käytetään termiä yhdyskuntarakenteen palvelualue. Muussa valmistelumateriaalissa on esitetty myös vaihtoehtoinen nimi kaupunkiympäristön palvelualue.
47 Ve1: Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaikki lautakuntien alaista toimintaa Pormestari Kaupunkisuunnittelu: yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, yleiskaavoitus, asemakaavoitus Kaupunginhallitus/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Apulaispormestari Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Yhdyskuntarakenteen palvelualue Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Osaamisen kehittäminen Kaupunkimarkkinointi, yhteiskuntasuhteet str. aluekehitysohjelmat: esim. 1-4 ohjelmaa, joihin yhdistyy mm. elinvoiman ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen teemoja (esim. Hiedanranta, Keskusta) Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Maapolitiikka, Asuntopolitiikka Kaupunkisuunnittelu, strategiset aluekehitysohjelmat Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito Liikennesuunnittelu, joukkoliikenne Plussaa Selkeät vastuut johtamisessa ja asiakkaan kannalta, poistaisi päällekkäisyyttä Elinvoima ja kilpailukyky kaupunginhallituksen alla, korostaa strategista merkittävyyttä Maankäytön kokonaisprosessi yhdessä paikassa, yhden budjetin alla Miinusta Tampereen kaupungin vahvuutena on ollut visionäärinen kaupunkikehitys. Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista. Riskinä näkökulmaien kaventuminen ja siiloutuminen Elinvoiman ja kilpailukyvyn ja yhdyskuntarakenteen palvelualueet ja poliittiset toimielimet eriytyvät toisistaan. Maa- ja asuntopolitiikka eivät ole yhtä suoraan käytössä elinvoiman kehittämisen keinovalikoimassa. Pormestarilla ja kaupunginhallituksella ei ole selkeää roolia. Yhdyskuntarakenteen kokonaisuus on erittäin laaja. Vaarana ylikuormittuminen sekä poliittisen että viranhaltijajohdon osalta. Maapolitiikka ja kaavoitus olisivat saman johdon alla, jolloin kyseessä ns. haasteellinen työyhdistelmä ja päätösketju.
48 Ve2: Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaupunginhallituksessa käsitellään strategiset asiat johtosäännön perusteella, muut asiat käsitellään lautakunnissa Pormestari Suoraan kh/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Osaamisen kehittäminen Kaupunkimarkkinointi Yhteiskuntasuhteet Kaupunginhallitus Yhdyskuntarakenteen palvelualue Maapolitiikka, strategiset aluekehitysohjelmat Asuntopolitiikka, kaupunkisuunnittelusta yleiskaavoitus Apulaispormestari Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Kaupunkisuunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito Liikennesuunnittelu, joukkoliikenne Plussaa Kh:n strateginen ohjausvalta toteutuu, yhdyskuntarakenteen palvelualueella yhtenäinen organisaatiorakenne yhden virkamiehen johdettavana Virkamiesjohtamisen kannalta selkeä, poistaisi päällekkäisyyksiä Miinusta Apulaispormestarin johtaminen ulottunee yhdyskuntarakenteen palvelualueelle kokonaisuutena jolloin haasteeksi voi tulla kaksinkertainen poliittinen ohjaus (pormestari apulaispormestari) Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista Maa- ja asuntopolitiikan ja strategisten aluekehitysohjelmien kytkentä elinvoima- ja kilpailukykykokonaisuuteen heikkenee valmistelussa Maapolitiikka ja kaavoitus olisivat saman johdon alla, jolloin kyseessä ns. haasteellinen työyhdistelmä ja päätösketju
49 Ve3: Hajautettu malli: maa-, asunto-, ja ympäristöpolitiikka elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, muut yhdyskuntarakenteen palvelualueella Pormestari Kaupunginhallitus/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Apulaispormestari Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Osaamisen kehittäminen Maa- ja asuntopolitiikka Kaupunkimarkkinointi, Yhteiskuntasuhteet Kaupunkisuunnittelu, strategiset aluekehitysohjelmat Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito Liikenteen suunnittelu, joukkoliikenne Plussaa Tukee palvelualueiden yhteistyötä Maa- ja asuntopolitikka edelleen edistämässä tiiviisti elinvoimaa Estää haitalliseksi koetun päätösketjun toteutumisen: maanhankinta jalostus luovutus Poistaa strategisten aluekehitysohjelmien osalta päällekkäisen suunnittelun Miinusta Strategisten aluekehitysohjelmien rooli osana elinvoimaa vähenee Kaupunginhallituksella ja pormestarilla ei ole roolia strategisten maankäyttöasioiden linjauksissa. Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista (erit. strategiset aluekehitysohjelmat) Maa- ja asuntopolitiikka erillään yhdyskuntarakenteen kokonaisuudesta, maankäytön kokonaisprosessi pirstaloituu
50 Ve4: Strategiset asiat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Pormestari Kaupunginhallitus Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Elinkeino- ja työllisyysasiat Osaamisen kehittäminen Strategiset aluekehitysohjelmat Maapolitiikka, asuntopolitiikka Kaupunkimarkkinointi, Yhteiskuntasuhteet Apulaispormestari Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Yhdyskuntarakenteen palvelualue Kaupunkisuunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito Liikenteen suunnittelu, Joukkoliikenne Plussaa korostaa kh:n ja pormestarin roolia strategisena toimijana kannustaa palvelualueita tiiviiseen yhteistyöhön, mahdollisuus eri tulokulmia yhdistävään kaupunkikehittämiseen kasvaa Miinusta kaupunkirakenteen ja -ympäristön kokonaisuus jakaantuu kahdelle palvelualueelle johtamisvastuu jakaantuu ei muuta nykytilannetta, nykyiset haasteet ratkaistava muulla tavalla kaupunginhallituksen ohjaus yleiskaavoihin puuttuu Mikäli strategiset aluekehitysohjelmat sisältävät myös suunnittelua niin suunnitteluresurssien käytön päällekkäisyys jatkuu
51 Viranomaispalvelut Viranomaispalveluille kuuluvat ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, kaupunkimittauksen, katutilavalvonnan, pysäköinninvalvonnan sekä jätehuollon viranomaistehtävät. Seudullisia näistä ovat ympäristöterveydenhuollon ja jätehuoltoviranomaisen tehtävät. Yksikkö toimii tällä hetkellä tilaajaryhmän ohjauksessa. Viranomaispalveluiden osalta ratkaistava kehityssuunta: A. pidetäänkö se viranomaispalveluihin keskittyvänä kokonaisuutena B. kehitetäänkö sitä ulkoiseksi palvelukeskukseksi, jossa olisi laajasti paitsi viranomaistehtäviä myös kuntalaisten palvelutehtäviä (esim. venepaikat, kalastusluvat, joukkoliikenteen palvelupiste, hyvinvointipalvelujen asiakaspalautteet) C. perustetaanko kuntalaisten näkökulmasta yhden luukun periaatteella toimiva ulkoinen palvelukeskus, jonka taustalla voi olla organisatorisesti erillään olevia yksiköitä (yksiköiden sijoittuminen silti ratkaistava, samoin palvelukeskuksen johtaminen) Kaksi sijoittumisvaihtoehtoa kehityssuuntien A ja B osalta: Ve1 Yksikkö osana konsernipalveluita sama ohjausmalli kuin sisäisellä palvelukeskuksella; mikäli yksikössä on useamman palvelualueen asioita, tämä olisi looginen sijoittumispaikka yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueelle kiinteästi liittyvät osat joutuvat rakentamaan yhteistyökytkennät erikseen Ve2 Yksikkö osana yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualuetta ympäristöterveydenhuolto + muut mahdolliset muiden palvelualueiden tehtävät? vahvistaa yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueen kokonaisuutta
52 Ympäristöpolitiikka Kestävä yhdyskuntayksikkö on nyt osa kaupunkikehitysryhmää; se on haluttu nähdä kaupunginhallituksen päätöksentekoa lähellä olevana toimintona. Yksikkö linjaa ja koordinoi kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja vahvistaa ympäristönäkökulmaa päätöksenteossa. Ympäristöpolitiikka kohdistuu toimintatapana koko kaupungin toimintaan. Ympäristönsuojelu on osa viranomaispalveluita. Toimintamallin uudistuksessa tulisi ratkaista sijainti. Vaihtoehtoina: A. sijoittuminen elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle ympäristöpolitiikan ajankohtaiset osa-alueet kuten energiapolitiikka, kiertotalouden edistäminen, materiaalitehokkuus ja muut luonnonvarakysymykset sekä ympäristöimago ovat teemoja, joilla on yhtymäkohtia elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen muiden sisältöjen kanssa B. sijoittuminen yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueelle yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueella sijaitsevat suurimmat ja vaikuttavimmat kokonaisuudet, joilla varmistetaan ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteuttaminen
53 Toisen asteen koulutus: sijoittumisvaihtoehdot Ve1 Toisen asteen koulutus jaettu kahdelle palvelualueelle lukiokoulutus hyvinvoinnin palvelualueella, ammatillinen koulutus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Ve2 Toisen asteen koulutus kokonaisuutena hyvinvoinnin palvelualueella Ve3 Toisen asteen koulutus kokonaisuutena elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Toisen asteen koulutusta koskeva selvitys on käynnissä. Siinä arvioidaan myös ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisen tuotantoalueen tarpeellisuutta ja pohditaan organisointivaihtoehtoja (esillä myös osakeyhtiömalli). Selvitys valmistuu Ve2 ja ve3: Vaikka toisen asteen koulutus olisi järjestäjänäkökulmasta samalla palvelualueella, se voi olla palvelutoiminnan (aiemmin tuotanto) osalta jakaantunut kahteen organisaatioon.
54 Jako kahdelle palvelulalueelle (lukio hyvinvointi; ammatillinen koulutus elinvoima ja kilpailukyky) Lukiokoulutus voidaan tulkita yleissivistäväksi koulutukseksi ja siten kiinteäksi jatkumoksi perusopetukselle. Ammatillisille koulutukselle taas on tärkeää yhteys elinkeinoelämään, mikä toteutuisi nykyistä paremmin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella. Yhteys ammatillisen ja lukiokoulutuksen välillä on tällä hetkellä melko ohut (mm. erillinen lainsäädäntö ja opetussuunnitelmat). Kansallisena ja kansainvälisenä trendinä yhtenäinen osaamisen kehittäminen. Toisen asteen yhtenäisyys nähty tärkeänä erityisesti työelämän näkökulmasta: mm. yhdistelmätutkinnot, modulaariset koulutuskokonaisuudet. Kahtiajako vaikeuttaisi mm. ikäluokan hallinnan, koulutuksen suuntaamisen, nuorisotakuun sekä talouden ja tehokkuuden näkökulmasta kokonaisuuden suunnittelua. Kokonaisuus hyvinvoinnin palvelualueella Korostaa toisen asteen koulutusta hyvinvointipalveluiden osana. Yhtenäinen kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyön lisääminen lukio- ja ammatillisen koulutuksen välillä saisi tukea rakenteista. Mahdollistaisi kokonaisuuden kehittämisen vaikka nykyinen tuotantoalue purettaisiin kahdeksi erilliseksi organisaatioksi Vahvistaisi hyvinvoinnin palvelualuetta, jossa sote-uudistuksen jälkeen tehtäväkenttä kaventuu Ei ole ihanteellinen vaihtoehto ammatillisen koulutuksen näkökulmasta esim. elinkeinoelämäyhteyksien osalta. Kokonaisuus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Korostaa toisen asteen koulutusta elinvoimaa vahvistavana tekijänä, kytkös elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan sekä korkeakouluyhteistyöhön. Yhtenäinen kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyön lisääminen lukio- ja ammatillisen koulutuksen välillä saisi tukea rakenteista. Mahdollistaisi kokonaisuuden kehittämisen, vaikka nykyinen tuotantoalue purettaisiin kahdeksi erilliseksi organisaatioksi Nykyinen opetuslainsäädäntö lähtee siitä, että lukiokoulutusta ei tulisi nähdä perusopetuksen suorana jatkeena. Valtakunnallisissa politiikkalinjauksissa korostetaan lukiokoulutuksen sisällöissä työelämätaitoja, yrittäjyyskasvatusta ja yhdistelmätutkintojen mahdollisuutta ja toimintatavoissa työelämäyhteyksien kehittämistä. Yhteistoiminta-alueena toteutettu ammatillinen koulutus edellyttää yhteistä toimielintä muiden kuntien kanssa ( osaamislautakunta ). Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta ei siis voida ohjata yksin kh:n/kh:n jaoston kautta, jos toisen asteen koulutus on mukana palvelualueessa. Sote-uudistuksen myötä elinvoiman palvelualueen painoarvo kasvaa suhteessa hyvinvoinnin palvelualueeseen. Mikäli toisen asteen koulutus olisi osa elinvoimaa, jäisi sote-uudistuksen toteutuessa hyvinvoinnin palvelualueelle lasten ja nuorten palvelut (päivähoito, perusopetus) sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut.
55 Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen palvelut Neljä palvelukokonaisuutta harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut kulttuuripääomapalvelut kulttuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Palvelualueita koskevan valmistelun yhteydessä on noussut esiin tarve arvioida myös sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen palveluiden sijoittuminen uudessa toimintamallissa Erityisesti kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalveluilla on vaikutuksia elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen Eri sijoittumisvaihtoehtoja tarkastellaan lokakuun aikana
56 Sisäisen tilaaja-tuottajamallin korvaavan ohjausmallin kehittäminen: valmistelutyön eteneminen palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala
57 Tiltu ja toimintamallin arvioinnin v.2014 tulokset Ohjausta tulee monesta suunnasta, johtamisessa vajeita Sopimusohjauksen ja konserniohjauksen roolit ovat epäselvät. Tämä on korostunut taloudellisesti vaikeina aikoina. Sisäisen sopimusohjauksen vastustajat pitävät sitä turhana hallinnollisena näpertelynä, puolustajat katsovat sen mahdollistavan keskustelun vaikuttavista palvelukokonaisuuksista. Kehittämisen johtaminen on koordinoimatonta. Tiltu-mallin kehittäminen on jäänyt kesken, poliittinen tuki mallille on epäselvä. On näyttöjä kustannustehokkuuden paranemisesta Kustannusten kasvuvauhti on hidastunut. Kustannustietoisuus on lisääntynyt. Lisääntynyt hallinto ja byrokratia Sisäisen sopimusohjauksen ja konserniohjauksen koetaan lisänneen hallinnollisia tehtäviä ja byrokratiaa. Tulee käynnistää sisäinen normipurku. Oman tuotannon johtokuntien rooli on epäselvä. Oman tuotannon johtokunnista tulee luopua. Lähde: Arviointiraportti, Syytön, sankari vai konna? Tampereen Yliopisto, 2014
58 Mitä arvioinnin tulokset tarkoittavat kaupungin toimintamallin uudistukselle? Tiltu-mallia uudistettava ja/tai kehitettävä Arvioitsijat esittävät tiltu-mallin kehittämistä edelleen. Toimintamallin kolmesta osa-alueesta arviointi on kaikkein kriittisin tiltu-mallia kohtaan; siinä on eniten uudistettavaa. Työntekijöiltä tulee runsaasti kritiikkiä. Tuotannon toimintavapautta lisättävä Arvioitsijoiden mukaan olisi selkeintä, jos politiikka ohjaisi jatkossakin palvelukokonaisuuksien tilaamista, mutta tuotannolla olisi lisää toimintavapauksia reagoida tilauksiin. Hallinnollisen työn ja byrokratian vähentäminen. Monituottajuus huomioitava jatkossakin Muun kuin oman tuotannon osuus ydinprosessien menoista on yli 42 %. Arvioitsijoiden mukaan tästä syystä tilaaja-tuottaja toiminto tulisi olla kaupungissa jatkossakin. Sisäisen tiltun osalta tulee ratkaista kehitetäänkö sitä vai luovutaanko siitä. Luopuminen edellyttää uuden ohjausmekanismin rakentamista.
59 Kaupunginvaltuuston päätös että kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä
60 Tilaaja-tuottaja-mallin hyvät puolet: mukaan myös uuteen johtamis- ja ohjausmalliin Hankintojen ja kilpailuttamisen osaaminen ja kyvykkyys, mikä on mahdollistanut palvelutarpeet huomioivan, elinkaarimallin mukaisen mahdollisimman vaikuttavien palvelukokonaisuuksien hankinnan yksittäisten palvelujen sijaan. Sopimusohjausmallia pidetään periaatteessa hyvänä, ongelmina koettu hallinnon lisääntyminen, taloudellisen sitovuuden puute ja tuottajan itsenäisen kehittämistoiminnan rajoittuminen sekä liian yksityiskohtaisella suoritetasolla sopiminen. Toimintamalli on edellyttänyt oman palvelutuotannon prosessikuvauksia, tuotteistamista ja hinnoittelua, mikä on lisännyt kustannustietoisuutta sekä palvelusisältöjen kehittämistä. Innovatiivisissa hankkeissa on ollut mukana kuntalaisia ja palvelujen käyttäjiä ja niissä on saatu aikaan merkittäviä tuloksia käyttäjälähtöisten palveluprosessien ja palvelupolkujen suunnittelussa. Lähde: Arviointiraportti, Syytön, sankari vai konna? Tampereen Yliopisto, 2014 Hankintaosaaminen Asiakaslähtöisyys, elinkaarimalli Yhdessä tekemisen malli Kustannustietoisuus, tuotteistus, prosessiajattelu Kuntalaisten osallistuminen
61 Lähtökohdat ja tavoitteet uuden ohjausmallin valmistelussa Uudistamisen lähtökohtana kaupungin perustehtävät Toimintamallin uudistamisen lähtökohtana on kaupungin perustehtävät, joiden tulee olla myös ohjausmallin keskiössä eli hyvinvoinnin vahvistaminen elinvoiman vahvistaminen kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen Sisäisessä toiminnassa luovutaan tilaajan ja tuottajan erottelusta Tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä. Hallinto ja byrokratia kevenee. Ulkoisten hankintojen organisointi ratkaistaan ja vertailtavuus varmistetaan Tavoitteena tuloksellisempi toiminta Johtamisen selkeyttäminen Toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden sekä vaikuttavuuden lisääntyminen Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä kumppanuusajattelun vahvistuminen.
62 Mitä tiltun tilalle? Tulos- ja vaikuttavuusohjaus ja sen keskeiset periaatteet Yhden ohjauksen malli, TUVA-ohjaus siirrytään sopimusohjauksesta ja konserniohjauksesta yhden ohjauksen malliin konsernin kokonaisedun varmistamiseksi keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden korostaminen tuva-ohjauksen menettelytavat voivat vaihdella riippuen palvelutoiminnan organisoinnista Ohjaus tulos- ja vaikuttavuustavoitteiden avulla strategiaa toteuttavat mitattavat tulos- ja vaikuttavuustavoitteet määritellään yhteistyössä toimijoiden kesken lisätään palvelutoiminnan liikkumavaraa siten, että samalla luodaan selkeä tilivelvollisuus johtamisjärjestelmää kehitetään ja ohjauksen vaikuttavuutta vahvistetaan palkitsemismalleilla
63 Tulos- ja vaikuttavuusohjauksen elementit Vaikuttavuus ja laatu Tuottavuus ja taloudellisuus Kyvykkyys Toiminnan vaikuttavuus kuntalaisten näkökulmasta Palvelun laatu Panosten ja tuotosten suhde Prosessien sujuvuus Taloudellinen tulos Osaaminen ja innovatiivisuus Johtaminen, esimiestyö Työhyvinvointi Päätöksenteko Tulosohjaus: haetaan tasapainoa käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavien tulosten välillä. Tavoitteena on saada kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset. Vaikuttavuusohjaus: tavoitteena asiakasvaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
64 Mikä muuttuu TUVA-ohjauksessa? Palvelualueiden johdon (poliittiset toimielimet ja virkamiesjohto) tehtävänä on vastata palvelualueen osalta sekä palvelujen järjestämisestä että oman tuotannon ohjauksesta tuva-mallin mukaisesti. Toiminnalle asetetaan selkeät ja mitattavat tulos- ja vaikuttavuustavoitteet. Tuotteistusta ja kustannuslaskentaa hyödynnetään nykyistä vahvemmin. Tuva-ohjaus on tavoitteilla ohjaamista uudistetun talous- ja strategiaprosessin kautta. Ohjauksessa yhdistyy nykyinen sopimus- ja konserniohjaus uudistetussa kaupunkistrategiassa asetetaan keskeiset tulos- ja vaikuttavuustavoitteet palvelualueittaisissa toimintasuunnitelmissa on palvelualueen keskeiset tulos- ja vaikuttavuustavoitteet vuosittaiset tulos- ja vaikuttavuustavoitteet esitetään kunkin palvelualueen vuosisuunnitelmissa vuosisuunnitelmien pohjalta asetetaan johdolle tavoitteet Tuva-ohjaus voi varioida palvelualueittain ja toiminnoittain. Hyvinvoinnin palvelualueella sisäisessä toiminnassa luovutaan tarjouspyyntö-, tarjous- ja sopimusmenettelystä.
65 Luonnos_Tuva-ohjaus palvelualueilla_v1 TUVAohjaus Lautakunta/- kunnat yms. Hyvinvoinnin palvelualue johtaja Tulos- ja vaikuttavuus -tavoitteet Ulkoinen tuotanto Palvelutoiminta Palvelutoiminta Palvelutoiminta Lautakunta/- kunnat yms. Lautakunta/- kunnat yms. KONSERNIOHJAUS Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue johtaja Yhdyskuntarakenteen palvelualue johtaja TUVAohjaus TUVAohjaus Tulos- ja vaikuttavuus -tavoitteet Tulos- ja vaikuttavuus -tavoitteet Ulkoinen tuotanto Palvelutoiminta Palvelutoiminta Palvelutoiminta Ulkoinen tuotanto Palvelutoiminta Palvelutoiminta Palvelutoiminta KONSERNIPALVELUT
66 Kaupunginvaltuusto linjaa tulos- ja vaikuttavuusohjauksen osalta mitkä ovat tulos-ja vaikuttavuusohjauksen keskeiset periaatteet Tuva-ohjauksen valmistelussa keskitytään syksyn 2015 aikana ohjausmallin konkretisointiin erilaisissa toiminnoissa sekä ulkoisten hankintojen asemointiin tuva-mallissa.
67 Kuntalaisten ja henkilöstön osallistumisen vahvistaminen: valmistelutyön eteneminen johtaja Kari Hakari
68 Valmistelun tavoitteet ja tehtävät Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen palvelujen kehittäminen asiakkaan näkökulmasta ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa, asiakaslähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen päätöksenteon avoimuuden ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Kumppanuuden vahvistaminen kumppanuuden vahvistaminen kaupungin omien toimijoiden kesken kumppanuuden vahvistaminen ulkopuolisten palvelutuottajien, järjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa Tehtävät Miten asiakaslähtöisyyttä ja käyttäjädemokratiaa kehitetään? Miten kuntalaisten osallisuutta kehitetään? Miten kumppanuutta henkilöstön kesken vahvistetaan? 68
69 Nykyiset pääasialliset osallistumisen tavat Tampereen kaupunki. Osallistuminen Tampereen kaupungissa Leskinen, Antti & Vasara, Outi (toim.)
Tampere 2017: Valmistelutyön eteneminen
Tampere 2017: Valmistelutyön eteneminen Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 28.9.2015 Syksyn aikataulu Valmistelutyön esittely poliittinen johtaminen konsernihallinnon ja tuotantorakenteiden uudistaminen
Lisätiedot258 Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen
Dnro TRE: 1753 /00.01.05/2015 258 Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen Lisätietoja valmistelusta: strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610, etunimi.sukunimi@tampere.fi Kh 23.11.2015
LisätiedotPoliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava
Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-
LisätiedotToimintamallin uudistaminen
Toimintamallin uudistaminen Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 9.11.2015 1 Teemat Uudistuksen eteneminen: jo tehdyt päätökset ja loppusyksyn aikataulu Palveluiden sijoittuminen ille Poliittisen johtamisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää
LisätiedotLuottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin
Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin Valtuustoseminaari 23.5.2016 kehitysjohtaja Jarmo Asikainen johtava konsultti Anni Antila, FCG Konsultointi
LisätiedotTampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista
Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi
LisätiedotKaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut
Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto
LisätiedotTampere 2017 Yhteenveto ja johtopäätökset toimintamallin linjausnäkemyksistä. Strategiajohtaja Reija Linnamaa Talous- ja strategiaseminaari 4.5.
Tampere 2017 Yhteenveto ja johtopäätökset toimintamallin linjausnäkemyksistä Strategiajohtaja Reija Linnamaa Talous- ja strategiaseminaari 4.5.2015 Tampere 2017 -projekti Projektin tavoite: Tampereen toimintamalli
LisätiedotTampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.
Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake
LisätiedotTAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio
TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin
LisätiedotTampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti
Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Projektisuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 9.3.2015 Tampere 2017 - Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti, perustiedot Projektin
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi
Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi 1 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN TEHTÄVÄT... 2 2 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN ORGANISOINTI... 2 3 JOHTAMINEN... 4 4 VASTUUHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT...
LisätiedotTampere Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen
Tampere 2017 - Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen Eläkeläisvaltuusto 16.11.2016 1 Tampereen nykyinen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Kuntalainen Asiakaslähtöinen prosessiajattelu Pormestarimalli
LisätiedotOrganisaatiokuvat
Organisaatiokuvat 1.1.2018 Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2018 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto PORMESTARI Tarkastustoimikunta
LisätiedotOrganisaatiokuvat alkaen
Organisaatiokuvat 1.6.2017 alkaen Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto PORMESTARI
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittinen johtaminen Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä
LisätiedotPoliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa
Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa 3.10.2016 Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen vuonna 2017 Luottamushenkilöorganisaation/toimielinrakenteen
LisätiedotPalvelualueiden organisointiesitykset Kaupunginhallituksen suunnittelukokous
Palvelualueiden organisointiesitykset Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 1 Palvelualueiden organisoinnin eteneminen Palvelualueiden johtajat aloittivat 1.6.2016. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous
LisätiedotDemokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö
Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen
LisätiedotOrganisaatiokuvat päivitetty
Organisaatiokuvat 1.1.2019 - päivitetty 29.04.2019 - Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2019 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen
LisätiedotUusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo Heikki Harjula
Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Heikki Harjula Organisoinnin ja johtamisen linjauksia 1 Kunnilla oltava edelleen laaja mahdollisuus toteuttaa
LisätiedotORGANISAATIOKUVAT
ORGANISAATIOKUVAT 1.1.2019 Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2019 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen
LisätiedotPäijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018
Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta
LisätiedotElinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaminen ja organisointi
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaminen ja organisointi 1 ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TEHTÄVÄT... 2 2 ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN ORGANISOINTI... 2 3 JOHTAMINEN...
LisätiedotValtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen SIIRTYMINEN SOVELLETUSTA TILAAJA- TUOTTAJAMALLISTA TULOSOHJAUKSEEN Mitä mukaan vanhasta, miten muutoksen teemme, millaisella organisaatiolla
LisätiedotTampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?
Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti: Mitä olemme, miten erotumme, mitkä ovat keskeiset muutoshaasteemme? 25.4.2017, Tampere-talo, Maestro-auditorio
LisätiedotPäijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018
Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotPoliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa
Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa Kunnallistieteen päivät 13.-14.10.2016 Kehittämispäällikkö Jarkko Majava, Suomen Kuntaliitto jarkko.majava@kuntaliitto.fi
LisätiedotMaakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä
Maakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä 1. luonnosversio Lauri Tanner 4.6.2018 Lähtökohtia Maakunnan poliittisen päätöksenteon rakenne kuuluu pääsääntöisesti maakunnallisen itsehallinnon piiriin Lakisääteiset
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-
LisätiedotJohtamisjärjestelmän uudistaminen ja valtuustokausien vaihdos
Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja valtuustokausien vaihdos Kaupunginvaltuuston seminaari 2. 3.2.2017 Kansliapäällikkö Sami Sarvilinna 1 Helsingin luottamushenkilöjohto: Toimielimet Kaupunginvaltuusto
LisätiedotTampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski
Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,
LisätiedotHelsingin kaupungin hallintouudistus
Helsingin kaupungin hallintouudistus Kansliapäällikkö Sami Sarvilinna 24.11.2016 Kaupunginkanslia Taustat ja tavoitteet Strategiaohjelma 2013 2016: Uudistetaan kaupungin johtamisjärjestelmä, tavoitteina
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Kuntalaisfoorumi Uuden sukupolven organisaatio 4.10.2010 Veijo
LisätiedotLiiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa
Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä
LisätiedotUusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45
Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä
LisätiedotTampereen strategia Valmistelutilanne
Tampereen strategia Valmistelutilanne Strategiajohtaja Reija Linnamaa Tampereen kaupunginhallituksen kehittämiskokous 21.8.2017 Pormestariohjelma ja strategia Pormestariohjelma poliittisen johtamisen väline;
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotDemokratiapäivä
Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?
Lisätiedot1. PALVELUALUEEN TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 2
1 (6) Voimaantulo 1.11.2018 (kumoaa edellisen päätöksen 21.5.2018 57) Ed. voimaantulo 1.5.2018 (kumoaa edellisen päätöksen: 6.2.2018, 16 ) KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sisällysluet t
LisätiedotMaakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä
Maakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä 1. luonnosversio Lauri Tanner 1.6.2018 Lähtökohtia Maakunnan poliittisen päätöksenteon rakenne kuuluu pääsääntöisesti maakunnallisen itsehallinnon piiriin Lakisääteiset
LisätiedotKUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen
KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,
LisätiedotTampereen toimintamalli
Tampereen toimintamalli Pormestarimalli ja väestöperusteiset lautakunnat Rovaniemen kaupunginvaltuuston seminaari 22.2.2010 Kari Hakari kehitysjohtaja Tampereen kaupunki 1 Toimintamallin uudistuksen tavoitteet
LisätiedotRakenne- ja johtamisjärjestelmätyö Valmisteluvaihe
Rakenne- ja johtamisjärjestelmätyö Valmisteluvaihe 14.8.2018 Rakenteen ja johtamisjärjestelmän valmistelu 6/2018-9/2018 Johtoryhmä 1.6.2018 Muutosta valmisteleva viestintä Toimialojen johtoryhmät Toimialojen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
Lisätiedot1. PALVELUALUEEN TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 2
1 (6) KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sisällysluet t elo 1. PALVELUALUEEN TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 2 1 Palvelualueen tehtävät 2 2 Palvelualueen organisaatio 2 3 Palvelualueen
LisätiedotTampere 2017: Uuden toimintamallin vaikutukset hallintosääntöön ja nykyisiin johtosääntöihin, taustamateriaali
Tampere 2017: Uuden toimintamallin vaikutukset hallintosääntöön ja nykyisiin johtosääntöihin, taustamateriaali Khsuko 19.9.2016 1 Konserniohjaus Teemat Toimielinten jäsenmäärät ja valintaperusteet Siirtymävaihetta
LisätiedotLiikelaitokset ja tytäryhteisöt, omistajaohjaus. Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen
Liikelaitokset ja tytäryhteisöt, omistajaohjaus Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen Tampereen liikelaitokset ja tytäryhteisöjä Tampereen Raitiotie Oy Konsernin avainlukuja 5 liikelaitosta:
LisätiedotValmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh
Kaupunginhallitus 234 14.08.2017 Kaupunginhallitus 382 27.11.2017 Kaupunginhallitus 30 29.01.2018 Kaupunginhallitus 65 26.02.2018 Kaupunginvaltuusto 13 05.03.2018 Loimaa-strategia 100/00.01.02/2017 Kh
LisätiedotKonsernirakenne. POPmaakunta
Konsernirakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan konsernirakenne LOPULLINEN päätös rakenteesta on saatava maakuntavaltuustossa alkuvuodesta 2019 JOTTA muu valmistelu pystytään toteuttamaan hallitusti ja tehokkaasti
LisätiedotPäijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018
Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta
LisätiedotHallintoyksikkö Päätöksenteon kehittäminen ja toimielinpalvelut
Toimielinten vuosiraportti 2018 Hallintoyksikkö Päätöksenteon kehittäminen ja toimielinpalvelut Yleisesti Tampereen kaupungin toimielinten vuosiraportti sisältää kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen,
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotMistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus
Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus Talous Maankäyttö Kuntaliitto tiedottaa 10.12.2015 Elinkeinopolitiikka 1 600 kuntien päättäjää vastasi kyselyyn: Kunnan elinvoima rakentuu toimivasta kaavoituksesta
LisätiedotMaakunnan poliittisen johtamisen valmistelu
Maakunnan poliittisen johtamisen valmistelu Selvitysprosessin kulku Lauri Tanner Yrittäjäfoorumi 12.4.2018 Taustaa Itsehallinnollisissa hallintoyksiköissä (kunnat, kuntayhtymät, maakunnat) hallinnon perustana
LisätiedotLuottamushenkilöhallinnon rakenteet
Luottamushenkilöhallinnon rakenteet Selvitysprosessin kulku - LUONNOS Lauri Tanner Kuntajohtajat/virkamiesjohtoryhmä 28.2.2018 Taustaa Itsehallinnollisissa hallintoyksiköissä (kunnat, kuntayhtymät, maakunnat)
LisätiedotToimintamallin arvioinnin keskeiset tulokset ja Tampere 2017 projekti
Toimintamallin arvioinnin keskeiset tulokset ja Tampere 2017 projekti Strategiajohtaja Reija Linnamaa 23.3.2015 Toimintamallin arvioinnin keskeiset viestit toimintamallin uudistukselle Tampereen toimintamallin
LisätiedotJOHTAMISJÄRJESTELMÄTOIMIKUNNAN LOPPURAPORTTI Pormestarimalli
JOHTAMISJÄRJESTELMÄTOIMIKUNNAN LOPPURAPORTTI 3.12.2018 Pormestarimalli 1. Taustaa Kaupunginhallitus päätti 27.11.2017 346 asettaa kaupungin johtamisjärjestelmätoimikunnan, jonka tehtävänä on arvioida kaupungin
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA 1 KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTAMISEN JAOSTO
HELSINGIN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA 1 JOHTAMISEN N TYÖSUUNNITELMA Jaoston tehtävä Strategiaohjelman osion Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen kohdan Taitava johtaminen ja osaava henkilöstö toimenpiteenä
LisätiedotMaakunnan johtamisjärjestelmä
Maakunnan johtamisjärjestelmä Päijät-Häme 30.1.2018 Johtava lakimies Kirsi Mononen Ennakoiva asenne Uudistuksen tarve on tunnustettu Lainsäädäntö avoin Valmistelut vauhdissa Aikataulu on kireä Vaalit tulossa
LisätiedotValmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala
Kaupunginhallitus 341 19.12.2016 Kaupunginhallitus 50 20.02.2017 Kaupunginhallitus 70 06.03.2017 Kaupunginvaltuusto 13 13.03.2017 Toimielimet ja luottamushenkilöorganisaatio 1.6.2017 alkaen Kh 19.12.2016
LisätiedotTulevaisuuden kunnan hallinto Oulun konsernihallinto. Luottamushenkilöiden koulutus Konsernipalvelujen johtaja Ari Heikkinen
Tulevaisuuden kunnan hallinto Oulun konsernihallinto Luottamushenkilöiden koulutus 30.5.2017 Konsernipalvelujen johtaja Ari Heikkinen Kunnan tehtävät tulevaisuudessa Kunnan elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli
LisätiedotKaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus
Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa
LisätiedotElinkeinojen kehittäminen ja työllisyys
Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyys aupunginjohtaja Matti ennanen 11.1.2010 1 ehdyt päätökset 2009 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinopolitiikan toteuttamista vastaavan uuden liikelaitoksen perustaminen,
LisätiedotTALOUS- JA TOIMINTAORGANISAATIOTOIMIKUNNAN VÄLIRAPORTTI. Toimintaorganisaatiolinjaukset
TALOUS- JA TOIMINTAORGANISAATIOTOIMIKUNNAN VÄLIRAPORTTI Toimintaorganisaatiolinjaukset 31.1.2014 1. Taustaa Kaupunginhallitus päätti 11.3.2013 järjestetyssä kokouksessaan asettaa talous- ja toimintaorganisaatiotoimikunnan,
LisätiedotLuottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset
Kouvolan kaupunki Luottamushenkilöjärjestelmätyöryhmä 11.6.2015 Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset 1. Yleistä Kaupunginhallitus asetti 12.1.2015 työryhmän valmistelemaan
LisätiedotUusi organisoituminen
Uusi organisoituminen 8.8.2016 Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty 17.8. kunnan johtoryhmän ja 22.8. kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta 1 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä
LisätiedotKaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus
Kaupungin ydin- ja tukiprosessit Kaupunginhallitus 28.5.2018 Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 Prosessien työstäminen Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 2 Uuden Järvenpään prosessien
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotTampereen uuden strategian valmistelutilanne
Tampereen uuden strategian valmistelutilanne Strategiajohtaja Reija Linnamaa Tampereen kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 28.8.2017, Tampere-talo 1 Miksi Tampereen strategia? 2 Pormestariohjelma ja
LisätiedotLapsinäkökulmaa Tampereella
Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle
LisätiedotJyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011
Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
LisätiedotVarkauden seudun kuntarakenneselvitys
Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen
LisätiedotOsa A. Valtuustotyön arviointi
Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään
LisätiedotMaakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut
Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla
Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut
LisätiedotKonsernihallinnon toimintasääntö
Tampereen kaupunki 1 (8) Hyväksytty 31.5.2016, konsernijohtaja Yli-Rajala Voimaan 1.6.2016 1 Konsernihallinnon tehtävät ja organisaatio 2 Konsernihallinnon tuleva rakenne Konsernihallinto toimii kaupungin
LisätiedotTEHTÄVÄKUVA. Tehtävänimike: Kunnanjohtaja (vs 5.3. alkaen ja virassa alkaen) Kelpoisuusehdot:
TEHTÄVÄKUVA Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Kelpoisuusehdot: Henkilön nimi: Välittömät alaiset: Nurmijärven kunta, ylin päätöksenteko Kunnanjohtaja (vs 5.3. alkaen ja virassa 1.5.2018 alkaen)
LisätiedotMiten Tampere on muuttunut ja muuttumassa
Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:
LisätiedotTampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta
Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta Helsingin kaupungin demokratiaryhmä 8.9.2011 Kari Hakari kehitysjohtaja T A M P E R E E N K A U P U N K I Pormestarimalliin
LisätiedotUudistuksen perusinfo, syksy 2016
Uudistuksen perusinfo, syksy 2016 Tällainen on Helsingin kaupungin uusi johtamisjärjestelmä Kaupunginkanslia 25.8.2016 Pormestarimalli ja toimialat Kaupunginvaltuusto päätti 16.3. ja 22.6. 2016 kaupungin
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA
KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 KH 26.9.2016 1..1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 14 490 0 0 Toimintakulut -18
LisätiedotKaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet
Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Lahdessa
Hyvinvointijohtaminen Lahdessa 2018 Kaupunginhallitus Osallisuuden ja hyvinvoinnin jaosto Hyvinvoinnin johtamisen rakenne Lahden kaupungissa Konsernihallinto - Elinvoima- ja kilpailukykypalvelu t - Osallisuus
LisätiedotValiokunta ja lautakunta
Valiokunta ja lautakunta Järjestämistehtävät ja poliittinen päätöksenteko Järjestäjä ohjaa julkisen rahoituksen käyttöä ja sitä, millaista palvelua ja millä ehdoilla maakunnassa julkisella rahoituksella
LisätiedotHKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen
HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,
LisätiedotStrategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen
Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 6.6.2016 Johtaja Taru Kuosmanen 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 Kaupunginvaltuusto PORMESTARI
LisätiedotLAPIN MAAKUNTA POLIITTINEN RAKENNE LUONNOS Jouko Luukkonen
LAPIN MAAKUNTA POLIITTINEN RAKENNE LUONNOS 17.4.2018 Jouko Luukkonen POLIITTISILLE PIIREILLE KESKUSTELTAVAKSI Tarvitaanko lakisääteisten toimielinten lisäksi muita toimielimiä? Jos tarvitaan, muodostetaanko
LisätiedotAjankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta
Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:
LisätiedotUUDEN JOENSUUN TALOUS JA KEVYT STRATEGIAPÄIVITYS. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen Valtuustoseminaari
UUDEN JOENSUUN TALOUS JA KEVYT STRATEGIAPÄIVITYS Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen Valtuustoseminaari 8.9.2016 Yleistilanne Omistajaohjausjaosto on linjannut, että strategiaan tehdään kevyt päivitys vuodelle
Lisätiedot