Vuoden 2004 aikana on useissa kohdin edistytty suuresti. Mutta on myös jouduttu kohtaamaan koko maan pysäyttäviä suruviestejä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoden 2004 aikana on useissa kohdin edistytty suuresti. Mutta on myös jouduttu kohtaamaan koko maan pysäyttäviä suruviestejä."

Transkriptio

1 /,,.(11(-$9,(67,17b0,1,67(5,g 72,0,17$.( $7,/,13bb7g6/$6.(/0$7

2 3 6,6b//<6/8(77(/2-2+'21.$76$86 9,(67,17b32/,7,,..$ 9LHVWLQWlSDOYHOXWRYDW\OHLVHVWLVDDWDYLOODKLQQDOWDDQNRKWXXOOLVLDMDQLLWlWDUMRWDDQ WHKRNNDDVWLWRLPLYLOODYLHVWLQWlPDUNNLQRLOOD.DQVDODLVHWMD\ULW\NVHWOXRWWDYDWWLHWR\KWHLVNXQQDQSDOYHOXLKLQ 8XVLDLQQRYDWLLYLVLDYLHVWLQWlSDOYHOXLWDMD±YHUNNRMDV\QW\\MDQLLWlK\ G\QQHWllQ /,,.(11(32/,7,,..$ /LLNHQQH\KWH\NVLlMDORJLVWLVWDWHKRNNXXWWDSDUDQQHWDDQ -XONLVHQOLLNHQWHHQSHUXVSDOYHOXWDVRWXUYDWDDQ /LLNHQQHWXUYDOOLVXXWWDSDUDQQHWDDQ /LLNHQWHHQ\PSlULVW KDLWWRMDPLQLPRLGDDQ /DLQVllGlQW MDNDQVDLQYlOLVHWVRSLPXNVHWYDLNXWWDYDWSLGHPPlOOlDLNDYlOLOOl +DOOLQQRQDODQWRLPLQQDQRKMDXNVHQMDRUJDQLVRLQQLQNHKLWWlPLQHQ 7.OODWXHWDDQWRLPLQQDQYDLNXWWDYXXWWD 20,67$-$32/,7,,..$ 78.,72,0,1127 0LQLVWHUL QYLHVWLQWl 7LHWRKDOOLQWR 7XWNLPXV\NVLNN.DQVDLQYlOLQHQ\NVLNN 7DORXV\NVLNN 72,0,11$17( $ (7 7RLPLQQDQWHKRNNXXGHQNHKLW\V 7XRWRNVHWMDODDGXQKDOOLQWD +(1.,67(192,0$9$52-(1+$//,17$-$.(+,77b0,1(1 +HQNLO VW QPllUlMDUDNHQQH +HQNLO VW QRVDDPLQHQMDNHKLWW\PLQHQ 7\ K\YLQYRLQWLMDW\ W\\W\YlLV\\V 7\ DMDQNl\WW MDW\ YRLPDNXVWDQQXNVHW 7,/,13bb7g6/$6.(/0,(1$1$/<<6, 5DKRLWXVDQDO\\VL 7XRWWRMDNXOXODVNHOPDQDQDO\\VL 7DVHHQDQDO\\VL 6,6b,1(19$/9217$-$6,6b,1(17$5.$6786 6LVlLQHQYDOYRQWD 6LVlLQHQWDUNDVWXV 0bb5b$-2,17(+7b9,(1.2.21$,6$59,2,17,(178/2.6(7 5DWDKDOOLQWRNHVNXNVHQMD7LHKDOOLQQRQHYDOXRLQWL +DOOLQQRQDODQ\PSlULVW RKMHOPDQDXGLWRLQWL <+7((19(727,('279bb5,1.b<7g.6,67b $//(.,5-2,78.6(7 /,,77((7

3 5-2+'21.$76$86 Hallitusohjelman mukaan liikenne- ja viestintäpolitiikalla parannetaan kansalaisten hyvinvointia sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta ja kilpailukykyä edistämällä tietotekniikan ja tietoyhteiskunnan palvelujen käyttöä. Tavoitteena on edistää Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Hallitus sitoutuu hallinnonalan yrityksissä pitkäjänteiseen ja ennustettavaan omistajapolitiikkaan. Nämä hallitusohjelman tavoitteet ovat painottaneet liikenne- ja viestintäministeriön toimintaa vuonna Vuoden 2004 aikana on useissa kohdin edistytty suuresti. Mutta on myös jouduttu kohtaamaan koko maan pysäyttäviä suruviestejä. Viestinnän ja tietoyhteiskuntapalveluiden markkinat ja toiminta on ollut kasvussa luvulta lähtien ja toimialan merkitys hyvinvoinnin tuottajana vahvistuu entisestään, vaikkakin toimialan kehitykseen on viime vuosina liittynyt useita epävarmuustekijöitä. Tietoyhteiskuntakehitys heijastuu koko yhteiskuntaan ja luo uusia mahdollisuuksia palvelujen tarjonnalle ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Viestintäyhteyksien kehittämisessä on edetty vuoden aikana vahvasti. Laajakaistayhteyksien saatavuus ja määrä on kasvanut nopeimmin maailmassa. Toiminnan painopiste on ollut toteuttaa laajakaistastrategiaa, jonka tavoitteena on, että nopeat tietoliikenneyhteydet saataisiin kaikkien kansalaisten ulottuville vuoden 2005 loppuun mennessä. Vuonna 2004 toimialalla toteutettiin liikenne- ja viestintäministeriön johdolla syksyllä 2003 hyväksyttyä kansallista tietoturvastrategiaa, jonka toimenpiteiden yhteensovittamisesta on vastannut tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Strategian visiona on rakentaa Suomesta nykyistä tietoturvallisempi yhteiskunta. Strategian toteuttamisella on keskeinen merkitys rakennettaessa luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin. Digitaalinen televisiotoiminta eteni vahvasti vuonna Valtioneuvosto teki maaliskuussa 2004 periaatepäätöksen siirtymisestä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan Liikenne- ja viestintäministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä oli tehdä ehdotus Yleisradio Oy:n rahoituksen järjestämisestä, jätti mietintönsä lokakuussa ja työryhmän ehdotuksiin liittyvä lainvalmistelutyö aloitettiin vuoden lopulla. Liikennepolitiikan linjauksia pitkällä aikavälillä tarkastellut ministerityöryhmä jätti esityksensä helmikuussa Ministerityöryhmä ehdotti, että hallituskauden aikana aloitettaisiin 18 isoa liikenneväylien kehittämishanketta eri puolilla maata. Lisäksi työryhmä ehdotti kahdeksaa ns. teemahanketta perusväylänpidon tarpeisiin. Tähän mennessä tehtyjen päätösten mukaan noin puolet ehdotuksista on toteutumassa. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä hallitusohjelman tavoitteiden kannalta. Tieliikenteen turvallisuus on edelleen suuri huolenaihe. Ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä kuoli 370 ja loukkaantui ihmistä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tieliikenteen onnettomuuksia tulisi vähentää siten, että vuonna 2004 kuolleiden määrän olisi tullut olla alle 330. Liikenneturvallisuus mitattuna liikenteessä kuolleiden määrän kehityksellä

4 6 on parantunut vain hitaasti viime vuosien aikana ja on jäämässä jälkeen valtioneuvoston periaatepäätöksen ja hallituksen asettamista tavoitteista. Konginkankaan vakava onnettomuus osaltaan kiirehti ja vahvisti useita liikenneturvallisuustoimia ja pakotti pohtimaan uusia keinoja. Liikenne- ja viestintäministeriö ja sen hallinnonala on tehnyt ja tulee tekemään parhaansa, jotta valtioneuvoston periaatepäätös ja hallituksen tavoitteet toteutuisivat ja jotta tie- ja liikenneolosuhteet ja hoidon taso tarjoaisivat turvalliset liikkumismahdollisuudet. Tieliikenteen turvallisuutta ei kuitenkaan voida parantaa vain tiestöön panostamalla. Tarvitaan myös muiden hallinnonalojen resursseja kuten liikennevalvontaa, nopeita ja hyviä hätäpalveluja sekä terveydenhuollon palveluja. Vastuu liikenneturvallisuudesta on paljon myös itse tienkäyttäjillä, joilta voidaan odottaa hyvää sääntöjen noudattamista ja yhteispeliä liikenteessä. Muiden liikennemuotojen kuin tieliikenteen turvallisuustilanne on säilynyt hyvänä. Suomenlahdella alusliikenne ja erityisesti öljykuljetukset ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Kasvun arvioidaan myös jatkuvan. Suomenlahden meriliikenteen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä Suomen, Venäjän ja Viron yhteinen alusliikenteen ilmoitus- ja seurantajärjestelmä otettiin kokonaisuudessaan käyttöön heinäkuussa Julkisen liikenteen tulisi tarjota hyvä vaihtoehto liikkumiselle kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välisillä matkoilla sekä turvata maaseudulla liikkumismahdollisuudet myös autottomille. Julkisen liikenteen ostoilla edesautetaan näiden tavoitteiden toteuttamista. Vuonna 2004 junaliikenteessä pystyttiin vielä tavoite turvaamaan. Sen sijaan linja-autoliikenteen runkoliikenteen ostoja oli karsittava resurssien puutteen vuoksi. Päätökset ilmaliikenteen ja rautatieliikenteen turvallisuus- ja muita viranomaistehtäviä hoitavien uusien virastojen perustamisesta valmisteltiin vuoden 2004 aikana. Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttaminen on erittäin haasteellista resurssien ollessa varsin tiukat. Ministeriö on kiinnittänyt erityistä huomiota tuottavuuden pitkäjänteiseen parantamiseen. Liikenne- ja viestintäyhteydet ovat myös eri toimialojen tuottavan toiminnan perusedellytyksiä. Lisäksi tietoyhteiskuntakehitys luo aivan uusia mahdollisuuksia. Tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen on edelleen ministeriön toiminnassa keskeisellä sijalla. Ministeriö laati muiden ministeriöiden tapaan tuottavuusohjelman, jossa esitetty toimia sekä oman toiminnan että koko toimialan tuottavuuden parantamiseksi on jo aloitettu. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että globalisaation tarjoamat mahdollisuudet ovat kansalaisten ja elinkeinoelämän käytettävissä ja että Suomen edut turvataan liikenteessä ja viestinnässä. Tätä kautta voidaan luoda hyvinvointia ja parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu aktiivisesti hallinnonalansa kansainvälisiin prosesseihin yhtenä EU:n jäsenvaltioista. EU:n valmisteluun vaikuttaminen on tästä syystä keskeistä myös globaaleissa ja alueellisissa kysymyksissä. Liikenne- ja viestintäalan toimintaympäristön keskeisimmät haasteet ovat vuonna 2004 olleet globalisaatio, EU:n laajentuminen ja Venäjä. Toimintakertomuksessa on raportoitu ministeriön toiminnasta viestintä- ja liikennetoimialoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ministeriön toiminnan tavoitteet on osastoittain ja yksiköittäin johdettu näistä tavoitteista. Ministeriön tukitoimintojen tulee tukea ydintoimintoja ja ne tulee priorisoida strategisten prosessien tarpeiden mukaisesti.

5 7 9,(67,17b32/,7,,..$ 9LHVWLQWlSDOYHOXWRYDW\OHLVHVWLVDDWDYLOODKLQQDOWDDQNRKWXXOOLVLDMDQLL WlWDUMRWDDQWHKRNNDDVWLWRLPLYLOODYLHVWLQWlPDUNNLQRLOOD Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että kohtuuhintaiset, alueellisesti kattavat nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla vuoden 2005 loppuun mennessä. Laajakaistapalveluiden saatavuutta on kertomusvuoden aikana edistetty tammikuussa 2004 tehdyllä valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Strategia sisälsi 50-kohtaisen toimenpideohjelman, joiden toimeenpanoa koordinoi liikenne- ja viestintäministeriön laajakaistatyöryhmä. Alueiden kehittämiseksi maakuntien liitot ovat laatineet omat laajakaistastrategiansa. Vuoden 2004 loppuun mennessä kotitalouksien laajakaistapalveluiden saatavuus oli 18 kuukaudessa parantunut 75 prosentista 94 prosenttiin. Kasvu oli Euroopan komission mukaan nopeinta maailmassa. Samalla Suomi on noussut tavoitteen mukaisesti eturivin maaksi. EU-maiden joukossa Suomi nousi sijalta kuusi sijalle neljä. Kaikki edellä olevat maat ovat alueeltaan ja väestöolosuhteiltaan laajakaistatarjonnan kannalta oleellisesti Suomea edullisemmassa asemassa. Niissä on mm. lähes täydellinen kaapelitelevisioverkon peitto, kun se Suomessa kattaa vain noin puolet kotitalouksista. Valtioneuvoston laajakaistastrategian keskeinen tavoite on, että Suomessa vuoden 2005 loppuun mennessä on miljoona laajakaistaliittymää. Tämä tavoite edistyi vuoden 2004 aikana hyvin. Vuoden lopussa laajakaistaliittymiä oli Viestintäviraston tietojen mukaan jo lähes Asetettu miljoonan liittymän tavoite tullaan mitä ilmeisemmin saavuttamaan jo hyvissä ajoin ennen vuoden 2005 loppua. Viestintämarkkinoiden ohjauksessa lainsäädäntö ja toimilupapolitiikka ovat keskeisimmässä roolissa. Tavoitteena on turvata yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset ja palveluiden korkea laatu. Tämä tavoite toteutui vuonna 2004 ennakoidusti. Toimilupapolitiikassa ei tehty olennaisia linjaratkaisuja, mutta kertomusvuonna käynnistettiin radiotoiminnan toimilupajärjestelmän kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet. Lainsäädäntömuutoksilla on lisätty kilpailua, millä on ollut hintatasoa alentava vaikutus. Jo vuonna 2003 heinäkuussa voimaan tullut viestintämarkkinalakiuudistuksen toinen vaihe sisälsi mm. oikeuden säilyttää matkapuhelinnumero operaattoria vaihdettaessa. Tämä lisäsi selvästi kilpailua ja sen myötä matkaviestintä palveluiden hinnat laskivat voimakkaasti, eräiden palveluiden osalta jopa kolmannekselle vuoden 2004 aikana. OECD:n tilastojen mukaan Suomen hintataso oli elokuussa 2004 käyttömäärä ja ostovoima huomioiden jäsenmaiden toiseksi tai kolmanneksi edullisin. Lisäksi viime vuoden lopulle ajoittui monen matkapuhelinoperaattorin merkittävä hinnanalennus, joten Suomen tilanne ei tässä suhteessa ole ainakaan huonontunut. Kiinteän verkon telepalveluissa Suomen hintataso on ostovoima huomioiden ollut hieman OECD-maiden keskiarvon alapuolella, mutta ei kuitenkaan kuuden edullisemman maan joukossa. Myös hintataso on kertomusvuoden aikana hieman noussut, mutta hintatason nousu on kuitenkin hidastunut edellisistä vuosista. Kilpailua kiinteän verkon palveluissa lisättiin keväällä 2004 annetulla viestintämarkkinalain muutosesityksellä, joka hyväksyttiin tammikuussa 2005, mikä alentanee hintoja lankapuhelimesta matkapuhelimeen soitettaessa. Samassa lakimuutoksessa annettiin Viestintävirastolle mahdollisuus asettaa enimmäishinnat eräiden laajakaistan tarjonnassa tarvittavien elementtien vuokrahintoihin, mikä lisäsi kilpailua laajakaistaliittymien tarjonnassa. Samalla näiden palve-

6 8 luiden hinnat laskivat viime vuoden aikana voimakkaasti, keskimäärin lähes puoleen vuoden alun tasosta. Vuonna 2004 tavoitteena oli arvioida Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävä ja mahdollisesti määritellä se uudestaan sekä varmistaa muun televisio- ja radiotoiminnan toimintaedellytykset. Tavoite saavutettiin ennakoitua paremmin. Parlamentaarisen työryhmän joulukuussa 2003 valmistuneen väliraportin pohjalta valtioneuvosto teki maaliskuussa 2004 periaatepäätöksen siirtymisestä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan Periaatepäätös sisälsi analogisten lähetysten lopettamisen toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotka toteutettiin hallinnonalalla vuoden 2004 aikana. Digitaalisten televisiolähetysten seuraamiseen tarkoitetut vastaanottimet (digisovittimet) yleistyivät vuoden aikana nopeasti. Vuoden alussa 11 prosentilla kotitalouksista oli digitaalinen vastaanotin vastaavan luvun ollessa vuoden lopussa 28 prosenttia. Parlamentaarinen työryhmä jätti loppuraporttinsa lokakuussa Työryhmä ehdotti televisiomaksun säilyttämistä Yleisradio Oy:n rahoituksen perustana ja maksun korottamista myös analogisten lähetysten lopettamisen jälkeen vuoteen 2010 asti vuosittain kustannustasoa vastaavasti lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Työryhmä ehdotti myös, että toimilupamaksusta luovuttaisiin kokonaan digitaalisen lähetystoiminnan osalta. Lisäksi työryhmä ehdotti julkisen palvelun määrittelyn ja kaapelilähetystoimintaan liittyvän ns. jakeluvelvoitteeseen (must carry) liittyvien säädösten tarkistamista. Tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmistelu päätettiin aloittaa. Postitoiminnassa tavoitteena oli postin yleispalvelun tason säilyttäminen, joka toteutui ennakoidusti. Postin toimipaikkaverkko pysyi lähes ennallaan, eikä merkittäviä puutteita postipalvelun laadussa todettu. Ensimmäisen luokan kirjelähetyksille asetettu laatustandardi toteutui. Vuonna 2004 toteutetun postipalvelututkimuksen mukaan käyttäjien tyytyväisyys postitoimintaan oli ennallaan, joiltakin osin tyytyväisyys oli jopa parantunut vuoteen 2002 verrattuna..dqvdodlvhwmd\ulw\nvhwoxrwwdydwwlhwr\kwhlvnxqqdqsdoyhoxlklq Vuoden 2004 tavoitteina olivat tietoturvan ja yksityisyyden suojan parantaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin ennakoitua paremmin. Uusi sähköisen viestinnän tietosuojalaki tuli voimaan syyskuun alussa Lailla varmistetaan sähköisen viestinnän luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja sähköisiä viestintäverkkoja käytettäessä sekä asetetaan yleiset normit tietoturvallisuudesta huolehtimiseksi niin teleyrityksille kuin yhteisötilaajillekin. Lain tultua voimaan sille on asetettu seurantaryhmä, joka seuraa lain vaikutuksia sekä arvioida muutostarpeita. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on koonnut sähköisen viestinnän tunnistamistietojen tallentamistarvetta arvioivan työryhmän. Kansallinen tietoturvastrategia hyväksyttiin vuonna Strategia on maailman ensimmäisiä hallituksen tietoturvapoliittisia linjauksia, joiden painopiste ei ole julkisen hallinnon toiminnan tai kansallisen turvallisuuden varmistaminen. Strategian ydinajatus on rakentaa yritysten ja kansalaisten luottamusta tietoyhteiskunnan palveluiden käyttöön. Strategiaa on toteutettu liikenne- ja viestintäministeriön johdolla 22 hankkeen muodossa. Hankkeisiin on osallistunut laaja joukko hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Strategian toimenpiteiden yhteensovittamisesta on vastannut tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Strategialla ja sen erillisillä hankkeilla on edistetty kansallista ja kansainvälistä tietoturvalli-

7 9 suusyhteistyötä sekä parannettu tietoturvallisuusriskien hallintaa. Strategia on lisännyt tietämystä perusoikeuksien toteutuminen edellytyksistä ja kansallisen tietopääoman suojaamiseen liittyvistä kysymyksistä. Strategia on lisännyt aktiivisesti kansalaisten ja yritysten tietoturvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Neuvottelukunta antoi joulukuussa 2004 kertomuksena tavoitteiden toteutumisesta ja uusista ehdotuksista valtioneuvostolle. Osana tietoturvastrategiaa kehitetään myös tietoturvan tasoa ja tavoitteiden saavuttamista mittaavia ja kuvaavia indikaattoreita. Tietoturvallisuusalan merkitystä on korostettu myös kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi toimii Euroopan unionin tietoturvaviraston ENISAN hallituksen puheenjohtajana. Myös roskapostin vastaiseen toimintaa on osallistuttu aktiivisesti Euroopan unionin ja OECD:n piirissä. 8XVLDLQQRYDWLLYLVLDYLHVWLQWlSDOYHOXLWDMD±YHUNNRMDV\QW\\MDQLLWlK\ G\QQHWllQ Vuoden 2004 tavoitteena oli luoda edellytyksiä innovatiivisten viestintäpalveluiden ja verkkojen syntymiselle ja toiminnalle. Tämä tavoite saavutettiin ennakoitua paremmin. Toimijoiden aktiivisuus ja yhteistyö on lisääntynyt sekä synnyttänyt kehittämisideoita. Vuoden 2004 aikana toteutettiin toimenpiteitä, jotka loivat edellytyksiä innovaatioille. Innovaatioiden edistäminen huomioitiin kattavasti lainsäädännön kehittämisessä, toimilupapolitiikassa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä muussa strategisessa vaikuttamisessa. Innovaatioita tukevia toimia sisältyy myös kansalliseen laajakaistastrategiaan sekä tietoturvastrategiaan. Digitaalisen television kehittämisohjelma ArviD käynnistyi vuoden 2003 lopulla ja pääsi täyteen käyntiin vuoden 2004 aikana. Ohjelman tavoitteena on edistää digitaalisen television sisältöjen kehittymistä tukemalla helppokäyttöisten ja innovatiivisten sisältöjen luomista ja käynnistämällä palvelutuotannon perusedellytyksiä ja alan yhteistyötä parantavia toimia. Ohjelmassa on mm. tehty digitaalisen television palveluntekijän opas, selvitetty palvelujen kustannuksia ja ansaintamalleja sekä toteutettu esiselvitykset verkko-opetuksesta ja erityisryhmien tarpeista. Loppuvuodesta 2004 toteutettiin avoin haku, jonka pohjalta käynnissä on 14 yritys- tai julkishallinnon palveluhanketta. Ohjelma jatkuu vuoden 2005 loppuun saakka. Kansallisen tietoturvastrategian puitteissa on valmisteltu luottamusta ja tietoturvaa sähköisissä palveluissa edistävää (LUOTI) tietoturvaohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on edistää kansallista kilpailukykyä ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia. Ohjelman tavoitteena on uusien monikanavaisten sähköisten palveluiden tietoturvan kehittäminen. Innovaatioita tukevia toimia sisältyy myös taajuuspolitiikkaan. Analogisen NMTmatkapuhelinverkon palvelut loppuivat vuoden 2002 lopussa. Tekniikan kehittymisen myötä liikenne- ja viestintäministeriö aloitti vuoden 2004 aikana selvitykset, miten vapautuneita taajuuksia voitaisiin hyödyntää esim. edistettäessä laajakaistayhteyksien tarjontaa harvaan asutuilla alueilla. Kaavailuissa on tullut esille myöntää digitaaliseen radiotekniikkaan perustuva toimilupa teleyritykselle, joka rakentaisi nopeasti mahdollisimman laajalla alueella toimivaa laajakaistaa, jolla edistettäisiin laajakaistan liikkuvuutta ja tarjontaa alueilla, joihin kiinteän verkon laajakaistapalvelut eivät ulotu. Digitaaliseen televisiotoimintaan puolestaan on tällä

8 10 hetkellä rakennettu kolme kanavanippua ja neljännen kanavanipun suunnittelu on käynnissä. Alustavien suunnitelmien mukaan verkko olisi käytettävissä datacasting-toimintaan, mikä mahdollistaisi uudentyyppisten palveluiden tarjoamisen (esimerkiksi televisiopalveluiden vastaanottaminen matkapuhelimeen). Pienimuotoinen kokeilutoiminta verkossa käynnistyi keväällä LHVWLQWlPDUNNLQDRVDVWRQPllUlUDKRMHQNl\WW Ã7RLPLQWDPllUlUDKDÃà Ã7XWNLPXVPllUlUDKDÃà Ã9DOWLRQÃWHOHYLVLRà MDÃUDGLRUDKDVWRÃà Ã<KWHHQVlà Asiantuntijapalvelut Palkat Ãà Ãà Matkustusmenot Vuokrat Ãà Ãà Painatus- ja monistusmenot Ravitsemuspalvelut Puhelin ja teleliikennemenot Muut menolajit yht Ã<KWHHQVlÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà Ãà 9XRVLÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà /,,.(11(32/,7,,..$ 7RLPLDODOOHDVHWHWXLVWDWDYRLWWHLVWDMRKGHWXWWDYRLWWHHWYXRGHOOHRYDW OLLNHQQH\KWH\NVLlMDORJLVWLVWDWHKRNNXXWWDSDUDQQHWDDQ MXONLVHQOLLNHQWHHQSHUXVSDOYHOXWDVRWXUYDWDDQ OLLNHQQHWXUYDOOLVXXWWDSDUDQQHWDDQ OLLNHQWHHQ\PSlULVW KDLWWRMDPLQLPRLGDDQ ODLQVllGlQW MDNDQVDLQYlOLVHWVRSLPXNVHWYDLNXWWDYDWSLGHPPlOOlDLNDYlOLOOl KDOOLQQRQDODQWRLPLQQDQRKMDXNVHQMDRUJDQLVRLQQLQNHKLWWlPLQHQ W N±WRLPLQWDWXNHHYDLNXWWDYXXWWD Keskeiset asiat: liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys ministerityöryhmän työ ja sen ehdotusten edistyminen korkean tason työryhmä Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi EU:n ja Venäjän välillä julkisen liikenteen palvelujen turvaaminen tieliikenteen turvallisuuden parantaminen, Konginkangas kuljetuselinkeinon toimintaedellytysten turvaaminen, kauppalaivasto /LLNHQQH\KWH\NVLlMDORJLVWLVWDWHKRNNXXWWDSDUDQQHWDDQ 7DYRLWWHHQ VDDYXWWDPLVWD RQ HGLVWHWW\ 7lUNHLPPLOOl SllYl\OLOOl PDWND MD NXOMHWXVDMDW RYDW VlLO\QHHW HQQDOODDQ WDL MRSD O\KHQW\QHHW MRLOODNLQ RVXXNVLOOD HULW\LVHVWL UDXWDWLHOLLNHQWHHVVl

9 11 /LLNHQWHHQWRLPLYXXVRYDWVlLO\QHHWNDXSXQNLVHXGXLOODHQQDOODDQSDLWVLSllNDXSXQNLVHXGXOOD MRVVDWRLPLYXXVRQKLHPDQKHLNHQW\Q\W3lLYLWWlLQHQOLLNHQQ LWlY\\VNRNROLLNHQQHYHUNROODRQ VlLO\Q\WHQQDOODDQ 6XRPDODLVHQNXOMHWXVHOLQNHLQRQWRLPLQWDHGHOO\W\VWHQWXUYDDPLVWDYRLWHRQWRWHXWXQXW Liikenneväyläpolitiikan linjauksia pohtinut ministerityöryhmä sai työnsä valmiiksi helmikuussa Toteutettaviksi ehdotetuista hankkeista Raahen meriväylä, Ilmalan ratapiha, Rataosan Seinäjoki-Oulu, I osa, valtatie 6 Lappeenranta-Imatra ja rataosa Lahti-Luumäki päätettiin käynnistää hallituskaudella. Lisäksi on päätetty vuoden 2005 talousarviossa toteuttaa Tornion meriväylä sekä Hakamäentien parantaminen. Teemahankkeista hallituskaudella on päätetty käynnistää yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen rataverkolla, satamien ja terminaalien tieyhteyksien kehittäminen ja pääteiden turvallisuuden parantaminen. Valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen tärkeimmästä osasta on valmisteltu päätös. Itämeren moottoritien konkretisointi Suomen osalta etenee. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti viime toukokuussa ministerin johdolla toimivan korkean tason ohjausryhmän, jonka tehtävänä on laatia kehitysohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi EU:n ja Venäjän välillä. Toimenpideohjelman tavoitteena on kehittää liikenteen toimintaympäristöä siten, että yritysten logistiikka voisi toimia mahdollisimman tehokkaasti omia tarpeitamme varten. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset ovat valmiina toukokuussa Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöhön on osallistuttu aktiivisesti. Hakamäentien rakentamisen käynnistämisestä tehtiin päätös. Aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden kuten Marja -radan ja Ruoholahti-Matinkylä -raideliikenneyhteyden toteuttamisvalmiutta on parannettu. Myös Tampereen seudullisessa liikennejärjestelmätyössä ja pikaraitioselvityksessä on oltu mukana. Liikennejärjestelmän palveluiden laatua ja palvelukykyä on kehitetty yhteistyössä väylälaitosten kanssa. Keväällä valmistui hallinnonalan liikenteen telematiikan strategiset linjaukset, joissa määritellään palvelujen kehittämisen periaatteet, toimenpiteet ja rahoitus kaikille liikennemuodoille vuosina Suomi on osallistunut EU:n Galileo-satelliittijärjestelmän kehittämiseen ja hallinnointiin. Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettua valtionapua on edelleen osoitettu. Yksityisteiden tienpitomalleja on kehitetty. Tieisännöitsijäkoulutus on käynnissä ja jatkuu edelleen. Valmisteltiin jäänmurtokapasiteetin uudistamista yhdessä ympäristöhallinnon kanssa. Eduskunta hyväksyi valtuuden syksyn 2004 lisäbudjetissa. On otettu käyttöön EU:n hyväksymät meriliikenteen valtiontuen enimmäistoimenpiteet Suomen kauppalaivaston kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tukitoimenpiteiden avulla on pystytty estämään vireillä olleet laajamittaiset tonniston ulosliputussuunnitelmat. Ulkomaanliikenteessä toimivien kauppalaivojen lukumäärä samoin kuin alan työpaikat ovat kuitenkin hienokseltaan laskeneet.

10 12 Kansallinen sähköinen tie- ja katuverkon tietojärjestelmä, DIGIROAD, otettiin käyttöön joulukuussa DIGIROAD -järjestelmään on koottu koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot (yhteensä noin km) ja se luo edellytyksiä liikenteen sähköisten palvelujen kehittämiselle. -XONLVHQOLLNHQWHHQSHUXVSDOYHOXWDVRWXUYDWDDQ 3DOYHOXMHQWXUYDDPLVWDYRLWHVDDYXWHWWLLQMXQDOLLNHQWHHVVl6HQVLMDDQOLQMDDXWROLLNHQWHHQUXQ NROLLNHQWHHQRVWRMDRQNDUVLWWXHLNlWDYRLWHWWDWlOWlRVLQVDDYXWHWWX -XQLHQNDXNROLLNHQWHHVVlPDWNXVWDMDPllUlWRYDWNDVYDQHHW9XRVLQDOLQMDDXWRLVVD NDXNROLLNHQWHHQ PDWNXVWDMDPllUlW RYDW S\V\QHHW HQQDOODDQ MD NDXSXQNLVHGXLOOD MRXNNROLL NHQWHHQPDWNXVWDMDPllUlRQYlKHQW\Q\W Palvelutasoa on turvattu ostamalla asiakastuloperusteista liikennettä täydentäviä joukkoliikennepalveluja. Kehystasoon sopeutuminen on edellyttänyt kuitenkin alueellisten runkoliikennepalvelujen karsintaa. Karsinnat on pyritty tekemään siten, että vaikutukset palvelutasoon ovat mahdollisimman vähäiset. Lentoliikennettä ostettiin marras-joulukuussa Savonlinnaan ja Mikkeliin. Yhteiskunnan korvaamien matkojen järjestämisen hallinnointia ja rahoitusta selvittänyt työryhmä on suunnitellut matkojenyhdistelyn toteuttamista varten uuden organisointi- ja rahoitusmallin. Tarkoituksena on perustaa useita matkojenyhdistelykeskuksia ja siten vakinaistaa ja laajentaa toiminta koko maahan. Toteuttaminen alkaa vuonna Matkojenyhdistelykeskuskokeilut sekä palveluliikenteen merkityksen (ovelta ovelle palvelut) ja tämän kutsuohjauselementin sisältävän liikennemuodon selvä lisääntyminen osoittavat, että kuljetusten yhdistelyllä ja uusien liikenteen hoitotapojen kehittämisellä on pystytty säilyttämään ja joissakin tapauksissa jopa parantamaan maaseutualueilla joukkoliikennepalveluja. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamista selvitti LVM:n asettama työryhmä. Työryhmä ehdotti 15 joukkoliikenteeseen vaikuttavaa toimenpidettä. Työsuhdelipusta on tehty esitys, joka on VM:n käsittelyssä. Näiden ehdotusten toteuttamista on valmisteltu LVM:ssä sekä pääkaupunkiseudun kunnissa. LVM on lähettänyt työsuhdematkalippuehdotusta koskevan tuloverolainsäädännön muutosesityksen valtiovarainministeriöön. Markkinaosuuden kasvattamiseen liittyvät keinot liittyvät erityisesti joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä edistävien infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen. Joukkoliikenteen määrärahalla kaukoliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta on parannettu erilaisilla kehittämishankkeilla. Tästä esimerkkeinä ovat liikenneinformaation, matkakeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen. Pitkämatkaisen joukkoliikennematkustuksen houkuttelevuuden ja sujuvuuden parantamiseksi on edesautettu matkakeskusten toteuttamista ja suunnittelua eri paikkakunnilla. Joukkoliikenteen palveluportaali (www.matka.fi) saatiin koekäyttöasteelle.

11 13 Joukkoliikenteen esteettömyyttä on edistetty ministeriön vuonna 2003 julkaiseman Esteettömyysstrategian mukaisesti. Vuonna 2004 käynnistettiin Esteettömän liikkumisen kolmevuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Elsa (www.elsa.fi ). /LLNHQQHWXUYDOOLVXXWWDSDUDQQHWDDQ 7LHOLLNHQWHHQWXUYDOOLVXXV 7LHOLLNHQQHWXUYDOOLVXXVRQKLHPDQSDUDQWXQXWMRVNDDQHLYDOWLRQHXYRVWRQSHULDDWHSllW NVHQ PXNDLVHVWL7XUYDOOLVXXVNHKLW\VRQROOXWP\ QWHLVLQWlMDODQNXONLMRLGHQMDSRONXS\ UlLOLM LGHQ OLLNHQQHNXROHPLOODPLWDWWXQD1lLVVlWLHQNl\WWlMlU\KPLVVlROODDQWlOOlKHWNHOOlWDYRLWWHHQPX NDLVHOODWDVROOD. Liikenneturvallisuustavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu valtioneuvoston periaatepäätökseen Tavoitteena on vähentää jatkuvasti liikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määriä. Numeerinen tavoite vuodelle 2010 on enintään 250 kuollutta. Tieliikenteessä kuoli 415 ihmistä ja loukkaantui 8156 vuonna Vuonna 2003 onnettomuuksissa kuolleiden määrä oli 379 ja loukkaantuneiden määrä Vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 370 ja loukkaantui ihmistä. Viime vuoden määrät tulevat vähän nousemaan tietojen tarkistuksessa. Yleisesti arvioiden tieliikenteen turvallisuus on parantunut hitaasti 1990-luvun loppupuolesta lähtein eikä henkilöautossa kuolleiden määrä ei ole vähentynyt odotetulla tavalla. Myöskään nuorten riskiä kuolla liikenteessä ei ole pystytty alentamaan. Lisäksi vuonna 2004 tapahtui Konginkankaalla tuhoisa kuorma-auton ja linja-auton kohtaamisonnettomuus, jossa kuoli 23 ihmistä. Lainsäädäntömuutosten vaikutukset näkyvät viiveellä. Eräänä esteenä myönteiselle kehitykselle on ollut se, ettei esitettyjä lisäresursseja ole saatu avainalueille, kuten liikenneympäristön ja liikennevalvonnan kehittämiseen. Myös joukkoliikenteen toimintaedellytysten ja resurssien takaaminen on osoittautunut puutteelliseksi, mikä sekin hidastaa turvallisuuden paranemista.. Ministeriössä liikenneturvallisuustyön painopisteet ovat tieliikennelainsäädännön kehittämisessä ja alan tutkimustoiminnan koordinoinnissa. Liikenteen ohjausta kehitetään jatkuvasti yhdessä Tiehallinnon ja Kuntaliiton kanssa. Koska tieliikenne koskettaa vahvasti koko kansaa, ministeriö on vilkkaassa vuorovaikutuksessa paitsi hallinnonalan muihin toimijoihin myös suoraan kansalaisiin. LINTU-tutkimusohjelmassa valmistui 7 tutkimusta, käynnistyi 4 uutta tutkimusta ja järjestettiin seminaari. Keskeisimmät lainsäädäntöhankkeet vuonna 2004 olivat seuraavat: Tiedonkulkua ajoterveysasioissa parannettiin. Lääkäreillä on velvollisuus ilmoittaa ajokorttiviranomaiselle, jos kuljettajan terveys ei enää muusta kuin tilapäisestä syystä täytä ajooikeuden saamisen edellytyksiä. Laki on tullut voimaan

12 14 Ajokieltoja tehostettiin. Tieliikennelakia muutettiin niin, että ajokielloille määrätään laissa vähimmäispituudet. Lisäksi ajokiellon täytäntöönpanoa nopeutettiin ja varoituksen käyttömahdollisuutta tiukennettiin. Muutokset valmisteltiin, hyväksyttiin ja vahvistettiin vuonna 2004, voimaantulo Alkolukkokokeilua valmisteltiin. Kokeilu edellyttää määräaikaista lainsäädäntöä. Rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja voidaan määrätä ehdolliseen ajokieltoon, jos hän asennuttaa autoonsa alkolukon ja osallistuu päihderiippuvuusohjelmaan. Hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Turvavyödirektiivi sekä kuljettajan ammattipätevyyttä ja jatkokoulutusta koskeva direktiivi on pantava täytäntöön. Valmistelutyöt ovat olleet käynnissä koko 2004 vuoden ajan. Ajokorttidirektiivin käsittelyyn on osallistuttu EU:ssa. Välittömästi Konginkankaan onnettomuuden jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö listasi aihealueet, joiden osalta piti käynnistää toimenpiteitä ja selvityksiä raskaan liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Poimintoja toimenpiteistä: Säädösmuutoksilla tarkistettiin eräitä ajoneuvoyhdistelmän kuormaussäännöksiä ja perävaunun kytkentäsäännöksiä. Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksia laajennettiin kahdeksi seuraavaksi talvikaudeksi ministeriön antamien uusien ohjeiden mukaan. Talvihoidon tasovaatimuksia on kiristettiin. Keli- ja säätiedotusta kehitetään. Tavarankuljetusketjun vastuuta selvittämään asetettiin työryhmä. Määräaika Liikennevalvonnan tehostamiseksi valmisteltiin yhteistyössä SM:n kanssa valvontaohjelma. Luonnos valmistui 2004 lopussa. Raskaan liikenteen turvallisuuden tutkimustarpeiden selvittämiseksi on työskennellyt työryhmä. Määräaika Uuden liikenneturvallisuussuunnitelman valmistelu käynnistyi loppuvuodesta Suunnitelma valmistuu syksyllä 2005 koskien viittä seuraavaa vuotta. Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnassa on koordinoitu valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista koko valtioneuvostossa sekä uuden suunnitelman laatimista. Liikenne- ja viestintäministeriö on allekirjoittanut aiesopimuksen Euroopan laajuisen automaattisen, liikenneonnettomuustapauksissa toimivan, hätäsoittojärjestelmän toteuttamisesta. Järjestelmä on yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa tarkoitus saattaa toimintaan valtakunnallisesti vuoden 2006 alussa. 5DXWDWLHOLLNHQQH 7XUYDOOLVXXVWDYRLWWHHQ PXNDLVHVWL MXQDOLLNHQWHHVVl HL NXROOXW PDWNXVWDMLD 7DVRULVWH\VRQQHW WRPXXNVLHQYlKHQWlPLVWDYRLWHWWDHLVDDYXWHWWX Vuonna 2004 tapahtui 52 vahinkoa tasoristeyksissä. Ministeriön asettaman tulostavoitteen mukaan vahinkoja olisi saanut tapahtua korkeintaan 40. Tasoristeyksien poisto- ja turvaamistyötä jatkettiin edelleen Ratahallintokeskuksessa. Tasoristeysten kokonaismäärä on kuitenkin niin suuri, ettei eri tahojen nykytasoinen panostus riitä merkittävään tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen.

13 15 0HUHQNXONX 0HUHQNXOXQWXUYDOOLVXXVWDYRLWHRQVDDYXWHWWX MEPC on hyväksynyt keväällä 2004 periaatteessa lähes koko Itämeren alueelle PSSA-statuksen ao. maiden hakemuksen mukaisesti. Ns. lisäturvatoimia koskeva hakemus tulee tehdä keväällä Hakijamaiden yhteisyö jatkuu tältä osin tiiviinä. Suomenlahden meriliikenteen onnettomuusriskejä vähentämään pyrkivä Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen alusliikenteen ilmoitus- ja seurantajärjestelmä (GOFREP) tuli kokonaisuudessaan käyttöön /HQWROLLNHQQH /HQWROLLNHQWHHQWXUYDOOLVXXVWDYRLWHRQVDDYXWHWWX Lentoliikenteessä tavoitteena on, ettei ammattimaisessa liikenteessä tapahdu lainkaan onnettomuuksia. Positiivista tulosta täydensi se, ettei Suomen alueella tapahtunut lento-onnettomuuksia myöskään ulkomaalaisille ammattimaisen liikenteen ilma-aluksille. 9DDUDOOLVWHQDLQHLGHQNXOMHWXNVHW Vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetussäännösten uusimista vastaamaan vuoden 2005 kansainvälisiä ADR- ja RID-määräyksiä sekä vastaavia EU-direktiivejä valmisteltiin. Vastaavasti ilmakuljetusmääräykset ja kappaletavaraa koskevat merikuljetusmääräyksiä valmisteltiin vastaamaan vuoden 2005 kansainvälisiä ICAO-TI- ja IMDG-Code määräyksiä. Neuvoteltiin Venäjän kanssa maidemme välisen vaarallisten aineiden rautatiekuljetussopimuksen muuttamisesta vastaamaan eurooppalaisia RID-määräyksiä. Työ jatkuu seuraavalla toimintakaudella. Osallistuttiin alan kansainvälisten järjestöjen ja EU:n vaarallisten aineiden kuljetuskomitean ja komission eri työryhmien työhön kehittäen edelleen vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta eri kuljetusmuodoissa. /LLNHQWHHQ\PSlULVW KDLWWRMDPLQLPRLGDDQ 0HOXQWRUMXQQDQ YHVLHQ SLODDQWXPLVHQ HKNlLV\Q MD SLODDQWXQHLGHQ PDLGHQ NlVLWWHO\Q RVDOWD WDYRLWHOWXD YDLNXWWDYXXWWD HL YRLGD VDDYXWWDD Q\N\UHVXUVVHLOOD. Tällä hetkellä melualueilla asuu noin miljoona ihmistä. Liikenteen kasvaessa melutilanne heikentyy. /HQWRPHOXVWDNlU VLYLHQPllUlHLROHOLVllQW\Q\W,OPDQODDWXDRQYLLPHYXRVLQDHQLWHQKXRQRQWDQHHWKLXNNDVSllVW W Hiukkaspäästöjen, joista merkittävä osa tulee tieliikenteestä, on arvioitu aiheuttavan 400 ennenaikaista kuolemaan vuosittain. Uusimpien tutkimusten mukaan luku voi olla jopa Tilanne korjaantuu hyvin hitaasti autokannan uudistumisen myötä.dvylkxrqhnddvxsllvw MHQ RVDOWD KXROHVWXWWDYDD RQ HULW\LVHVWL KHQNLO DXWROLLNHQWHHQ NDVYX NDXSXQNLVHXGXLOOD MRXNNROLLNHQWHHQ NLOSDLOXN\Y\Q KHLNNRXV VHNl \NVLO LGHQ HOlPlQWDSRMHQ

14 16 NHKLW\VOLLNHQQHWWlOLVllYllQVXXQWDDQ Kuluttajien uusien autojen osto on kohdistunut aiempaa suurempiin ja tehokkaampiin autoihin. Näin ajoneuvoteknologian kehitys ei ole vaikuttanut Suomessa odotetussa määrin ominaiskulutukseen. Jos ominaispäästöissä ei tapahdu jatkossakaan laskua ja liikenteen kasvu jatkuu oletusten mukaan, ovat tieliikenteen hiilidioksidipäästöt vuosina keskimäärin 11,5 Mt/a eli 0,7 Mt/a enemmän kuin vuonna Vuonna 2004 aloitettiin ministeriön 3. ympäristöohjelman valmistelu. Valmistelu perustui asiantuntija-arvioon niistä toiminnankohteista, joissa olisi edettävä, jotta kansallisen tason ympäristöohjelmissa asetetut ympäristötavoitteet voitaisiin saavuttaa. Hankesuunnittelussa ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat jo melko hyvin huomioon otettu. LVM on solminut muiden ministeriöiden sekä kuorma-, paketti- ja linja-autoalan kanssa energiansäästösopimukset, joiden avulla edistetään alan energiatehokkuutta ja ympäristöjärjestelmien kehittämistä. Useiden toimijatahojen yhteistyönä käynnistettiin Kestävän kehityksen toimikunnan työhön liittyvä kolmivuotinen ohjelma. Liikkuva Suomi, jolla pyritään kestävien liikkumisvalintojen ja liikkumisen ohjauksen edistämiseen. LVM on osallistunut vuonna 2005 alkavan EU:n päästökaupan kansallisen jakosuunnitelman valmisteluun sekä energiaverotusta päästökaupan olosuhteissa pohtineen työryhmän työhön. LVM on VM:n kanssa yhteistyössä teettänyt veromalleihin kohdistuvia selvityksiä. Syksyn 2004 aikana on osallistuttu uuden kansallisen ilmastostrategian laatimiseen. /DLQVllGlQW MDNDQVDLQYlOLVHWVRSLPXNVHWYDLNXWWDYDWSLGHPPlOOlDL NDYlOLOOl Lainsäädännön valmistelussa vuosi 2004 oli tavanomainen. Seuraavassa on esitetty keskeisimmät tulokset: Hallituksen esitys maantielaiksi Hallituksen esitys rautatiejärjestelmän turvallisuustehtävistä Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi ajopiirturikorttien myöntämisen järjestämisestä. Hallituksen esitys lakimuutoksiksi digitaalisen ajopiirturin käyttövelvollisuudesta ja sen avulla tapahtuvasta ajoaikavalvonnasta annettiin eduskunnalle. Useita eduskunnan hyväksymistä vaatineita, uusien Euroopan valtioiden kanssa tehtyjä maantieliikennesopimuksia saatettiin voimaan. Kuljetuksia ja logistiikkaa koskevan EU- lainsäädännön valmistelussa on Suomen edut yritetty turvata, kuten esimerkiksi eurovinjetti ja ajoajat. Merenkulun turvatoimia koskeva kansainvälinen ISPS-säännöstö tuli voimaan , jota edelsi laajamittainen kansallinen lainsäädäntötyö Suomi ratifioi öljyvahinkovastuuta koskevan vuoden 2003 lisärahastopöytäkirjan Hallituksen esitys laiksi alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys laiksi eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja purkamisesta Hallituksen esitys ns. alusjätelain muuttamisesta koskien aluksista aiheutuvan ilman pilaantumisen ehkäisemistä Implementoitu työkoneiden päästödirektiivi ja pakettiautojen kulutusmittausdirektiivi

15 17 Toimeenpantu ajoneuvojen uusinta tekniikkaa yhdeksän direktiivin osalta määräajassa Traktorien tyyppihyväksyntätehtävät siirrettiin STM:stä Ajoneuvohallintokeskukselle Toimeenpantu Wienin vuoden 1997 katsastussopimuksen muutos Säädettiin lailla tyyppihyväksyntälaboratorioiden uusista laatuvaatimuksista Ajokieltoja koskevat muutokset saatiin valmiiksi Säädettiin lailla lääkäreiden ilmoitusvelvollisuudesta poliisille kuljettajan ajoterveysasiassa Alkolukkokokeilu on valmisteltu ja kokeilu voisi käynnistyä vuoden 2005 kesällä Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain uudistus, jossa uusina säännöksinä tulivat vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät turvatoimet ja velvoitteet. +DOOLQQRQDODQWRLPLQQDQRKMDXNVHQMDRUJDQLVRLQQLQNHKLWWlPLQHQ 9l\OlYLUDVWRMHQ WXORVRKMDXV MD VHQ NHKLWWlPLQHQ RQ HGHOOHHQ PLQLVWHUL WDVROOD NRUNHD ODDWXLVWDVäylätoiminnan ohjausta kehitettiin yhdessä väylävirastojen kanssa valtioneuvoston edellyttämän tulosprisma-ajattelun mukaan. Kehitystyö on edennyt osin käytäntöön ja osin sitä jatketaan vielä vuonna XGHQ DOXHLGHQ NHKLWWlPLVODLQ HGHOO\WWlPll WRLPLQWDD RQ RUJDQLVRLWX KDOOLQQRQDODOODMD PL QLVWHUL Q DOXHLGHQ NHKLWWlPLVVXXQQLWHOPDD SLGHWWLLQ YDOWLRQHXYRVWRWDVROOD HVLPHUNLOOLVHQl Ministeriön johtama alueellisen suunnitteluyhteistyön kehittämistä pohtinut työryhmä sai ehdotuksensa valmiiksi ja sitä on ryhdytty toteuttamaan. Alueiden kehittämisen suunnitelma Hyviä yhteyksiä alueille saatiin valmiiksi valtioneuvoston edellyttämässä aikataulussa. Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon evaluointi valmistui ja sen pohjalta laadittiin ehdotus väylävirastojen strategisen ohjauksen kehittämiseksi liikenne- ja viestintäministeriössä. Vuoden 2004 aikana toteutettiin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ympäristöjärjestelmien arviointi. Arviointi koski kaikkiaan kahtatoista organisaatiota ja näiden ympäristöasioiden hoitoa sekä erikseen tarkasteltuna että suhteutettuna koko hallinnon yhteiseen työhön. Arviointi antoi tietoa, miten hallinnonalan ohjausmekanismit ja organisaatioiden erilainen rooli tulisi ottaa huomioon ministeriön ohjauksessa, kun pyritään ympäristövaikutusten vähentämiseen. Toimintatapojen kehittämissuositusten lisäksi todettiin tarve kehittää vaikuttavuuden seurantaa ja arviointimenetelmiä. Ilmailulaitoksen viranomaistoiminnan erottamisesta liiketoiminnasta on valmistunut työryhmäehdotus. Samoin on valmistunut ehdotus Ratahallintokeskuksen turvallisuustehtävien erottamisesta uuteen riippumattomaan virastoon. Molemmista virastoista laadittiin lisäksi sijoittamisselvitykset. 7.OODWXHWDDQWRLPLQQDQYDLNXWWDYXXWWD Väylienpidon arvioinnin vaikuttavuutta on edelleen tutkittu. Infra 2010 tiedonhallintaprojektissa kehitettävää järjestelmää voidaan hyödyntää logistisen ketjun suunnittelussa. Elinkaarimallin käyttöönottoa investointihankkeissa on edelleen valmisteltu ministerityöryhmän linjausten mukaisesti.

16 18 Logistiikan osaamista on kehitetty useissa t&k -hankkeissa (VALO-ohjelma, Seudullisen logistiikan kehittäminen, Tavaraliikenteen päätöksentekomalli, Toimialojen kuljetusintensiteettien muutokset, Kuljetusketjun telemaattinen ympäristömittaus). Myös markkinoiden toiminnan parantamista tukevia hankkeita on käynnistetty. Lisäksi on suoraan logistisia kustannuksia alentavia hankkeita (TEDIM-ohjelma, Terminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen konttiliikenteessä). Tavoitteen saavuttamiseksi on jatkettu/aloitettu joukkoliikenteen informaatio- ja telematiikkaohjelmia (mm. joukkoliikenneportaali ja AINO-ohjelma) ja esteettömyyttä edistävä kolmevuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma (ELSA). Kevään aikana valmistui FITS-tutkimusohjelma ja sen yhteydessä on kehitetty uusien teknologioiden hyödyntämistä joukkoliikenteessä ja sen palveluissa. Valmistumassa on mm. joukkoliikenteen portaali koko maan kattavien palveluiden välittämiseksi. Liikenneturvallisuuden tutkimusohjelma LINTU jatkuu edelleen. Ympäristöystävällisempiä monimuotokuljetuksia edistetään koordinoimalla Marco Polo ohjelmaa. Kevyen liikenteen hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin ohje on valmistunut. /LLNHQQHSROLWLLNDQRVDVWRQPllUlUDKRMHQNl\WW Ãà 7RLPLQWDPllUlUDKDà 7XWNLPXVPllUlUDKDà -RXNNROLLNHQWHHQÃSDOYHOXMHQà RVWRWÃMDÃNHKLWWà <KWHHQVlà Asiantuntijapalvelut Palkat Ãà Ãà Matkustusmenot Vuokrat Ãà Ãà Painatus- ja monistusmenot Muut menot Kirjat, lehdet ja painotuotteet Muut menolajit yht <KWHHQVlà ÃÃà ÃÃà ÃÃà ÃÃà 9XRVLÃà ÃÃà ÃÃà ÃÃà ÃÃà 20,67$-$32/,7,,..$ /LLNHQQH MD YLHVWLQWlPLQLVWHUL Q WDYRLWWHHQD RQ HWWl KDOOLQQRQDODQ OLLNHWRLPLQWDRUJDQL VDDWLRLWDRKMDWDDQHOLQNHLQRUDNHQQHWWDYDKYLVWDHQMDDUYRMDUHDOLVRLGHQ Suomen valtio myi joulukuussa toteutetussa myynnissä markkinoille 250 miljoonaa kappaletta TeliaSonera AB:n osaketta. Valtio sai myyntituloja yhteensä noin 1,123 miljardia euroa ennen palkkioita. Kaupan jälkeen Suomen valtion osuus TeliaSoneran osakkeista on noin 13,8 prosenttia. Suomen valtio on saanut TeliaSoneran ja sitä ennen Soneran osakemyynneistä yhteensä 7,7 miljardia euroa. Saatu myyntitulo on asukasta kohti laskettuna eniten Euroopassa (1 397 euroa/henkilö). Keskeinen kokonaisuus ministeriön omistajapoliittisessa toiminnassa on ollut corporate governancen kehittäminen ja sen entistä parempi soveltaminen hallinnonalan yhtiöissä. Corpo-

17 19 rate governance tarkoittaa valtio-omistajalle erityisesti hyvää ja toimivaa päätösvallan ja valvonnan kokonaisuutta. Kysymys on sekä valtion omistajaohjauksen ja osakasvalvonnan tehokkuudesta että yleisemmin yritysten hyvästä hallinnoinnista. Valtion on vastuullinen ja aktiivinen omistaja, joka omalta osaltaan kannustaa yrityksiä ylläpitämään selkeitä, avoimia ja omistaja-arvoon positiivisesti vaikuttavia hallinnointijärjestelmiä. Hallinnonalan eri yrityksistä ja liikelaitoksista valmistellut strategiset selvitykset ovat osaltaan tukeneet omistajastrategioiden kehittämistä ja toimenpiteiden toteuttamista. Selvityshenkilö teki arvion Tieliikelaitoksen organisaation kehittämisestä ja maa- ja vesirakennusalan markkinoiden kilpailutilanteesta. Tieliikelaitoksen organisaation kehittämistarpeen selvittämistä edellytettiin hallitusohjelmassa. Ministeriö laati selvityshenkilön työn tueksi markkina-analyysin maarakennusalan toimijoista. /LLNHWRLPLQWDMDRPLVWDMDRKMDXV\NVLN QPllUlUDKRMHQNl\WW 7RLPLQWDPllUlUDKDà Palkat Vuokrat Matkustusmenot Puhelin ja teleliikennemenot Kirjat, lehdet ja painotuotteet Koulutusmenot Muut menolajit yht <KWHHQVlà Ãà 9XRVLÃà Ãà 78.,72,0,1127 0LQLVWHUL QYLHVWLQWl Ministeriön viestintä ja sidosryhmätoiminta oli aktiivista. Uutis- ja ajankohtaisviestintä lisääntyi reilusti aiemmista vuosista. Lehdistötiedotteita lähetettiin 310. Myös medialle toimitettu ruotsinkielinen aineisto lisääntyi tuntuvasti. Ministeriö oli mukana monissa kampanjoissa. Joukkoliikenteen käytön edistämiseksi käynnistettiin kolmivuotinen kampanja, jossa on mukana lukuisia tahoja. Digitaalisen television vuoteen 2007 kestävä viestintäkampanja aloitettiin niin ikään. Ministeriön vetämänä järjestettiin nuorison asenteisiin vaikuttamaan pyrkivä Asennevamma-liikenneturvallisuuskampanja. Heijastimen käytöstäkin muistutettiin kampanjalla. Ministeriö osallistui lisäksi kansallisen tietoturvapäivän järjestelyihin. Ministeriön julkaisusarjoissa ilmestyi yhteensä 85 julkaisua. Liikenteen ja viestinnän EUasioista kertova EU-vaihde-lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa.

18 20 Uudet Internet-sivut avattiin. Erityistä painoa pantiin ajankohtaissivuston ylläpitoon. Uudistuksen yhteydessä tehtiin kävijöille käyttäjätutkimus. Internet-sivujen kävijämäärä kasvoi vuoden aikana, viikoittain sivustolla oli noin 6000 eri kävijää. Verkkoviestinnän uudistamista jatkettiin kehittämällä vieraskielisiä sivustoja. Myös tiedotteiden sähköistä jakelua kehitettiin. Ministeriön julkisuuskuvaa tutkittiin mediabarometrin avulla. Sisäisessä viestinnässä kiinnitettiin erityistä huomiota viestinnän nopeuteen ja avoimuuden ja Liiveri-intranetin kehittämiseen mm. päivittäin vaihtuvin ajankohtaisosioin. 7LHGRWXV\NVLN QPllUlUDKRMHQNl\WW Ãà 7RLPLQWDPllUlUDKDà 7XWNLPXVPllUlUDKDà <KWHHQVlà Palkat Ãà Ilmoitus ja markkinointimenot Asiantuntijapalvelut Tietojärjestelmämenot Painatus- ja monistusmenot Vuokrat Ãà Ravitsemuspalvelut Muut menolajit yht <KWHHQVlà Ãà Ãà Ãà 9XRVLÃà Ãà Ãà Ãà 7LHWRKDOOLQWR Ministeriössä on valmisteltu tietämyksenhallinnan strategia, jossa pyritään systemaattisin menettelyin saamaan tietoprosessit ja tietopääoma mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetyksi ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa. Strategian päätavoitteet jakautuvat neljään kokonaisuuteen: - vaikuttavuuksien hallinnan tuki - verkostojen hyödyntäminen - ydinprosessien ja asiantuntijatyön tehokkuus - synergioiden hyödyntäminen organisaatiorajojen yli Synergiassa tietämyksenhallinnan strategian valmistelun kanssa on laadittu ministeriön asianhallinnan esiselvitys ja koko hallinnonalan asianhallinnan tavoitetoimintamalli. Esiselvityksen pohjalta on aloitettu ministeriöiden yhtenäisen asianhallintajärjestelmän esiselvitys. Lisäksi on suunniteltu tietopalveluja tehostavia ja työn tuottavuutta lisääviä yhteistyömuotoja erillisessä hallinnonalan tietopalvelutyöryhmässä. Vuodesta 2005 lukien on otettu käyttöön menettely, jossa sisäinen hallinto vastaa tietokoneiden keskitetystä hankinnasta ja tarjoaa osastoille infrastruktuurin. Ministeriössä otettiin käyttöön uusi sähköpostijärjestelmä, mikä työllisti alkuvaiheessa.

19 21 7XWNLPXV\NVLNN Liikenne- ja viestintäministeriön t&k-ohjelmat ja -projektit toimivat laajassa yhteistyössä kuntien, yritysten, hallinnonalan virastojen, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustuloksia hyödynnetään aktiivisesti ja sen eteen tehdään suunnitelmallista viestintätyötä. Tutkimusyksikkö vastaa siitä, ministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminta on kokonaisuutena tuloksellisesta ja taloudellisesta. Tutkimusyksikkö vastaa ministeriön t&k-toiminnan hallinnollisista menettelyistä sekä tukee ja avustaa ministeriön johtoa ja osastoja näissä tehtävissä sekä raportoi tuloksista johdolle. Tutkimusyksikkö teetti vuonna 2004 neljän tutkimusohjelma evaluoinnit. Evaluoidut ohjelmat olivat kevyen liikenteen edistämisohjelma JALOIN, liikennetelematiikan rakenteiden ja palvelujen t&k-ohjelma FITS, henkilöliikenteen informaatio-ohjelma HEILI sekä Itämeren alueen logistiikan kehittämisohjelma TEDIM. Eurooppalaisten liikennealan tutkimusohjelmien verkottumishanke ERANET TRANSPORT käynnistyi vuoden 2004 aikana. Ministeriö on ollut aloitteellisena hankkeen valmisteluvaiheessa ja jatkaa nyt osakkaana hankkeessa, jota rahoitetaan EU:n kuudennesta puiteohjelmasta. Valtiontalouden tarkastusvirasto teki tarkastuskertomuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta liikenne- ja viestintäministeriössä. Tarkastuksessa havaittiin, että ministeriö perustaa visionsa, tavoitteiden asetantansa samoin kuin strategioidensa toteuttamisen t&k-toiminnasta saataviin tietoihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on nivottu osaksi ministeriön tulosjohtamisja ohjausprosesseja. Ministeriön t&k-projekteja luonnehdittiin siten, että ne toimivat ideoita synnyttävinä ja toimintaa suuntaavina tietoperustoina ministeriön päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Tietoja käytettiin sekä lainvalmisteluun että laajasti kaikilla ministeriön tehtäväalueilla. Viime vuosina on huomiota kiinnitetty onnistuneesti kansainväliseen tietämyksen hankintaan. Tutkimus- ja kehitystoiminnan sovellutusarvo ministeriössä on korkea. Tarkastuksessa todettiin, että ministeriön t&k-toiminnasta katsotaan saatavan hyötyä niin, että uusi tieto, eli investoinnin kohteena ollut aineeton pääoma, on useimmiten olennaista ja ratkaisevan tärkeää ministeriön toiminnassa. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaiskustannukset olivat noin 8,6 miljoonaa euroa..dqvdlqylolqhq\nvlnn Kansainvälisten asioiden yksikkö (KVY) tuottaa asiantuntemuksellaan ministeriön johdolla lisäarvoa vaikuttamalla ministeriön kansainvälisen toiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Yksikkö pitää jatkuvasti yllä toimivia kansainvälisiä suhteita ja pyrkii yhteistyössä osastojen kanssa linjakkaaseen ja suunnitelmallisempaan toimintaan EU-asioiden koordinoimisessa ja laaja-alaisissa ja poikkihallinnollisissa asioissa. Yksikkö on lisäksi vuoden 2004 aikana erityisesti pyrkinyt syventämään yhteistyötä Itämeren maiden kanssa ml. Venäjä.

20 22 Vuonna 2004 aloitettiin Suomen EU-puheenjohtajuuden valmistelut. KVY laati puheenjohtajuutta varten toimintasuunnitelman yhteistyössä osastojen kanssa. Liikenteen ja viestinnän kansainvälisen yhteistyön painopiste oli vuonna 2004 edelleen Euroopan unionissa, Itämeren alueella ja nopeasti kasvavien Aasian maiden kanssa tapahtuvassa yhteistyössä. Saavutettavuuden eli nopeiden, toimintavarmojen ja kohtuuhintaisten liikenneja televiestintäyhteyksien kehittäminen Suomen päämarkkina- ja lähialueille on avainasemassa. Kansainvälisessä yhteistyössä on keskeistä myös kansainvälisten kauppasuhteiden parantaminen ja ylläpitäminen. Tavoitteena on edelleen ollut erityisesti edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä tukemalla niiden vientiponnisteluja. Vuonna 2004 yhteistyön kohdemaana oli Venäjä, jonne tehtiin ICT-alan vienninedistämismatka syyskuussa. Euroopan unionin laajentuminen avaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle erityisesti muodostuvalla Itämeren talousalueella. Liikenne- ja viestintäalan yhteistyössä on vuoden 2004 aikana jatkettu toimivien poliittisten ja viranomaisyhteyksien luomista Itämeren alueen maihin. Erityisiä painopistealueita ovat olleet merenkulun ympäristö- ja turvallisuusasiat, liikenneväyläkysymykset ja kuljetusten logistiikka. Liikennealan pohjoismainen yhteistyö on saanut aiempaa konkreettisempaa sisältöä. Painopisteitä vuonna 2004 ovat olleet liikenneturvallisuus ja Itämeren alueen liikenneyhteistyön vahvistaminen. Venäjä on integroitumassa aiempaa tiiviimmin kansainväliseen poliittiseen ja kauppapoliittiseen järjestelmään. Venäjän ja EU:n välinen taloudellinen yhteistyö tiivistyy. EU on Venäjän suurin kauppakumppani. Tämä parantaa myös suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia Venäjän markkinoilla. Vuoden 2004 aikana on ollut useita ministeri- ja virkamiestason tapaamisia, erityisesti Moskovassa, Pietarissa ja Helsingissä. Suomen ja Venäjän välisten rajanylitysten tehostaminen ja erilaisten liikenteellisten esteiden poistaminen on ollut keskeistä. Suomen ja Venäjän välisen Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkamista koskevia neuvotteluja jatkettiin vuonna Suomen tavoitteena on taloudellisesti realistinen ja pitkäaikainen valtiosopimus. Suomen liikenne- ja viestintäalan lähialueyhteistyön kohdealue on Luoteis-Venäjä, erityisesti Pietarin kaupunki, Leningradin alue, Karjalan tasavalta ja Murmanskin alue. Yhteistyön painopistealueita ovat vuonna 2004 olleet Pietarin liikennestrategian laatiminen, epietari ohjelman kehittäminen, liikenneturvallisuus sekä TEDIM-ohjelma. 7DORXV\NVLNN Suunnittelu- ja seuranta-asiakirjoja valmistuu vuosittain noin 330 sivun verran. Haasteena on ollut prosessien sujuvuus ja asiakirjojen laatuun liittyvät yhä lisääntyvät kehittämistarpeet. Valtionhallinnon yhteinen kehittämishanke ministeriöiden sekä virastojen ja laitosten tilivelvollisuuden lisäämiseksi on merkinnyt monia uudistuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden asettamisessa otettiin käyttöön nk. tulosprisma vuoden 2005 valtion talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. Ministeriölle valmisteltiin ensimmäisen

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä.

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä. 1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 5.12.2012 1. Johdanto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan liikennepolitiikan avulla turvataan sujuva ja

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA

MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA Eteläisen Suomen Liikennefoorumi 15.3.2004 1 Matti Saarinen Kansanedustaja, liikennejaoston puheenjohtaja MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA 1. Liikennejaoston rooli ja budjettiprosessi 2. Hallitusohjelman

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Digitaaliseen tulevaisuuteen

Digitaaliseen tulevaisuuteen Digitaaliseen tulevaisuuteen Finnet-päivät 1.10.2014 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Ideoita joukkoistamalla Tulevaisuuskatsaus joukkoistamalla kommentointiaikaa jatkettu 25.5. asti Uutinen 12.05.2014

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen

Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto VTT seminaari älyliikenteen kehitys Suomessa ja Euroopassa 20.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot