1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja kansliapäällikkö Erkki Virtanen avasi kokouksen klo 13. Läsnäolijat: Liite 1

Transkriptio

1 Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ MUISTIO TEM001:00/2009 TEM/2812/ /2009 HYVÄ NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo Paikka: Valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna, Eteläesplanadi 6, Helsinki MUISTIO 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja kansliapäällikkö Erkki Virtanen avasi kokouksen klo 13. Läsnäolijat: Liite 1 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta toteaa muistion vastaavan kokouksen kulkua. Todettiin. 3. Hoiva avustajat vanhus ja vammaispalvelujen tehtävissä 3.1 Kokemukset hoiva avustajista työyksiköissä ja yhteisöissä esimerkkinä Espoo Palveluesimies Merja Sivula, Espoon Kauklahden Elä ja Asu seniorikeskus Espoossa suuntaus on tällä hetkellä perustaa ns. Elä ja Asu seniorikeskuksia. Keskuksia on valmiina kaksi, ja Kauklahti oli niistä ensimmäinen. Asukkaat tulevat keskukseen, kun eivät enää pärjää kotona. He eivät ole potilaita vaan asukkaita, jotka elävät keskellä kylää arvokkaasti ja kodinomaisissa oloissa, vaikka avuntarve onkin suuri. Kauklahtea perustettaessa nähtiin, että hoiva avustajat ikäihmisten arjen tukijoina ovat sopivia työntekijöitä keskukseen. Hoiva avustajan virkoja perustettiin yhdeksän. Yhteensä keskuksessa on 62 työntekijää, joista kahdeksan on sairaanhoitajia ja 32 lähihoitajia. Henkilöstömitoitus on 0,62 ja hoiva avustajat lasketaan mitoitukseen. Yksikköä avatessa hoiva avustajakoulutus oli vasta käynnissä. Nyt alussa palkatut hoiva avustajat ovat vakituisissa tehtävissä ja kokemuksen mukaan soveltuvat erittäin hyvin tämän tyyppiseen yksikköön. Vanhuksen kohtaaminen ja ergonomiataidot ovat tehtävässä tarvittavaa ydinosaamista. Kauklahden sairaanhoitajilla aika menee sairauksien hoitoon. Lähihoitajat ovat omahoitajia, joiden tehtävä sisältää hoidon ja palvelun suunnittelua, joten tietokoneella tehtävää työtäkin on todella paljon. Siksi on tärkeää olla ammattikunta, joka on oikeasti asukkaiden rinnalla, viriketoiminnan (liikunta, askartelu, taideretket) järjestäjinä ja ulkoiluttajina sekä ruokailussa ja hygieniassa avustamisessa. Hoiva avustajiin kohdistui alkuvaiheessa henkilökunnan ja työntekijäjärjestöjen suunnalta ennakkoluuloja. Ennakkoluulot ovat kadonneet, kun on huomattu, että hoiva avustajalla on ihan oma tehtävänkuvansa, josta hän myös kantaa itse vastuun eikä kuormita esim. lähihoitajia. Hoi TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

2 2 (8) va avustajan tehtävässä kirjaaminen ei ole olennaista. Hoiva avustaja kertoo hoivan tarpeesta tai siinä tapahtuvista muutoksista lähihoitajalle tai sairaanhoitajalle, joka vastaa kirjauksista. Hoiva avustajan tehtävä Kauklahdessa on suosittu. Nyt auki on kolme paikkaa, joihin tuli 40 hakemusta. Näistä vain 10 otettiin huomioon, koska vain heillä on varsinainen hoiva avustajan koulutus. Hoiva avustajien vaihtuvuus ei ole sen suurempaa kuin muidenkaan työntekijäryhmien, mutta koska hoiva avustajia on koulutettu vasta vähän aikaa, aluksi ei kaikkia yhdeksää vakanssia saatu täytettyä. Kauklahdessa toimii myös pesula, jota pyörittävät työharjoittelussa olevat nuoret. Heistäkin osa on nyt kiinnostunut hakeutumaan hoiva avustajan koulutukseen. Muistion liite Hoiva avustajan koulutus vanhus ja vammaispalvelun tehtäviin Hoiva avustajan työvoimapoliittiset koulutukset jatkuvat ELY keskusalueilla vuonna 2011 määritellyn konseptin mukaisesti alueiden työnantajien tarpeiden perusteella. Syksyllä 2014 tullaan kokoamaan yhteenveto edellisen, elokuun 2013 tietoihin perustuneen raportin jälkeen toteutuneesta koulutuksesta. Hallituksen rakennepoliittisen päätöksen mukaisesti on 13:lla ELY keskusalueella päätetty toteuttaa maahanmuuttajataustaisille henkilöille suunnattua hoiva avustajan koulutusta. Koulutuksen seuraamiseksi sekä tiedon ja kokemusten vaihtamiseksi on asetettu ELY keskusalueiden, TEM:n ja STM:n edustajista koostuva yhteistyöverkosto. Koulutukset ovat käynnissä jo muutamilla alueilla. Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta käy keskustelun asiasta. Neuvottelukunta kävi keskustelun, jossa tuotiin esiin seuraavia näkökohtia: Helsingin sosiaali ja terveysviraston kokemus hoiva avustajista on aivan samanlainen kuin Kauklahdessa. Maahanmuuttajille suunnattu koulutus on myös hyvä tapa kotoutua. Myös sosiaalialan työnantajilla on hyviä kokemuksia hoiva avustajista. (Matti Toivola / Helsingin kaupunki, Aino Närkki/ Sosiaalialan työnantajat ry) Hoiva ja huolenpito on sellainen koulutusmoduuli, joka sopisi paremmin hoivaavustajakoulutuksiin kuin nykyinen kasvun tukeminen. Vanhuspalveluista puhutaan yleisessä keskustelussa yleensä aina ensisijaisesti hoidon näkökulmasta, vaikka aihetta tulisi tarkastella juuri vanhuksen arjen toiminnan kannalta. (Marjo Rönkä / TESO ry) SuPerin kanta hoiva avustajiin on ollut kielteinen sen vuoksi, että toisin kuin Kauklahdessa monessa paikassa lähihoitajan ja hoiva avustajan tehtävät tuntuvat menevän sekaisin. (Jussi Salo/ SuPer ry) Jytyssä on paljon sihteereitä, jotka pystyisivät tekemään paljon sellaista kirjaamis ym. työtä, jota lähihoitajat tai lääkärit tekevät nyt. Pitäisi saada oikeat ihmiset oikealle paikalle. (Marjo Lounasmaa/ JYTY ry) Kuulostaa hyvältä mallilta ja on huolestuttavaa, että sairaanhoitajat eivät voi tehdä hoitotyötä, kun aika menee kirjaamiseen. Pitää kuitenkin miettiä prosesseja eikä voida luoda jokaiseen tehtävään omaa ammattikuntaansa. Yrittäjätkin tekevät kaikkea. (Susanna Kallama / Suomen Yrittäjät)

3 3 (8) Kauklahdessa on hyvin saatu työnjohdollinen ote haltuun ja määritelty, mitä kukin tekee. Yksi suurimpia ongelmia sote alalla ovat toimimattomat tietojärjestelmät, joihin koulutettujen hoitajien aika menee (Kirsi Markkanen / TEHY ry) 4. SOTE alan työvoimalinjausten valmistelu Tämä osio käsiteltiin aikataulusyistä asialistan kohdan 5. jälkeen. STM:n, TEM:n ja OKM:n yhteistyönä on käynnistetty valmistelu pitkän tähtäyksen ehdotuksen laatimiseksi sosiaali ja terveyspalvelualan osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi. Syksyllä 2012 laadittiin ns. lyhyen tähtäimen ehdotukset meneillään olevien tai vielä kulumassa olevan vaalikauden aikana tehostettaviksi tai käynnistettäviksi toimenpiteiksi. Ne käsiteltiin HYVÄneuvottelukunnassa Pitkän tähtäyksen ehdotusten valmistelu käynnistyi alkukeväästä 2014 työmarkkinaosapuolten kuulemisilla. Järjestöjen esittämistä näkemyksistä on laadittu yhteenvedot, jotka olivat asialistan liitteenä. Tiivistelmä järjestöjen näkemyksistä Verrattain yhtenäinen näkemys kaikilla toimijoilla on keskeisimmistä tulevaisuuden työvoimatarpeeseen vaikuttavista tekijöistä, joina pidetään demografista kehitystä, paineita lisätä ennalta ehkäisevää toimintaa sekä tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Teknologian kehitys ja sen hyödyntäminen ja sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisrakenteen uudistaminen nähdään mahdollisuuksina pienentää työvoimatarpeen kasvua. Edelleen verrattain yhtenäinen näkemys niin työnantaja kuin henkilöstöjärjestöilläkin on SOTE alan tehtäväkuvien muutoksista: moniosaaminen ja ammatillisuus, SOTE uudistuksen vaikutukset tehtävärakenteisiin, laitoshoidon purku ja kotihoidon lisääntyminen. Alan tuottavuuden parantamista koskevissa keinoissa sekä työnantajataho että henkilöstöjärjestöt korostavat palveluketjujen ja prosessien kehittämistä, teknologian hyödyntämistä erityisesti tietojärjestelmien yhtenäistämisessä. Kilpailun ja asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä esittää työnantajatahon lisäksi myös Lääkäriliitto. Ikääntyvän väestön palvelukonseptien keventämiseksi henkilöstöjärjestöt esittävät ennalta ehkäisevän ja kuntouttavan työotteen vahvistamista, asiakaslähtöisyyden vahvistamista, henkilöstörakenteen ja palvelutarpeiden vastaavuutta. Työnantajajärjestöt korostavat näiden lisäksi joustavuuden lisäämistä henkilöstön kelpoisuusehtoihin, normien perkaamista ja sääntelyn purkamista. SOTE alan henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi työnantajat esittävät koulutuksen painopisteen siirtämistä hoitotyöhön, henkilöstön liikkuvuuden ja toimenkuvien joustavoittamista sekä työvoimatarpeen ennakoinnin kehittämistä. Henkilöstön pysyvyyteen alalla työnantajataho haluaa vaikuttaa laadukkaalla johtamisella, työhyvinvoinnin kehittämisellä ja joustavuuden lisäämisellä. Työvoiman saatavuuden varmistamisessa henkilöstöjärjestöt korostavat kilpailukykyisen palkkauksen lisäksi hyvän johtamisen, henkilöstön jaksamisen/työhyvinvoinnin sekä alan yleisen mieli

4 4 (8) kuvan parantamisen. Talentia ehdottaa palkkaohjelmaa korkeakoulutettujen työntekijöiden palkkauksellisen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Työperusteisen maahanmuuton tuo esiin ainoastaan Lääkäriliitto. Ulla Maija Laiho /TEM: Työnantaja ja työntekijäjärjestöt olivat kuulemisissa varsin yksimielisiä tarpeista ja vain painotuksissa on joitain eroja. Työhyvinvointia ja osaamista tulee kehittää, teknologian apua hyödyntää ja tehtävänkuvien sekä koulutustarpeita sovittaa yhteen. Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta keskustelee asiasta ja evästää jatkovalmistelua. Puheenjohtaja totesi asian tiedoksi ja totesi, että työvoimalinjausten valmisteluun palataan seuraavissa kokouksissa. 5. Ehdotus uudeksi kuntalaiksi kuntien järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen tuottamisen ja kuntien markkinoilla toimimisen näkökulmasta Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi, HE luonnos : kuntalaki.pdf Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on lain uudistaminen siten, että se huomioi kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Kokonaisuudistuksen valmistelua varten valtiovarainministeriö asetti heinäkuussa 2012 kansanedustajista ja eri hallinnonalojen asiantuntijoista koostuneen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa. Jaostojen teemoina olivat: toimielimet ja johtaminen, demokratia, talous sekä kunnat ja markkinat. TEM:n asiantuntijana seurantaryhmässä toimi kehitysjohtaja Ulla Maija Laiho ja kunnat ja markkinat jaostossa hallitusneuvos Elise Pekkala. HYVÄ ohjelman linjauksissa ja ohjelman neuvottelukunnan kannanotoissa on ohjelman keston aikana korostettu seuraavien asioiden säädöstämistä kuntalailla: palvelujen järjestämis ja tuottamisvastuun eriyttäminen palvelustrategioiden laadinta erityisesti koskien palvelujen tuottamista kuntien toiminta säännellyillä markkinoilla kilpailuneutraliteetin ja markkinoiden toimivuuden varmistamiseksi Esityksen lausuntokierroksella olevaksi uudeksi kuntalaiksi neuvottelukunnalle esittelee hallitusneuvos Auli Valli Lintu valtiovarainministeriöstä. Muistion liite 2. Tarkoitus on tehdä sellainen kuntalaki, että erityislainsäädännön säätämisen tarve vähenee. Lausuntokierros päättyy ja lain on tarkoitus tulla voimaan Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuntalaki voidaan viedä eteenpäin erillään SOTE järjestämislaista. Joitain pykäliä joudutaan sitten kirjoittamaan uudelleen. Valmistelutyössä on käyty aktiivista keskustelua, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että suuria poliittisia kysymyksiä ei jää auki.

5 5 (8) Kuntalain uudistamisen tavoitteet ovat kestävyys, johtamisen ja demokratian vahvistaminen, uudet toimintatavat sekä joustavuus ja mahdollistavuus. Kunnasta ei enää puhuta pelkästään kuntana, vaan kuntakonsernina, jolla on erilaisia rooleja ja tehtäviä, ja joita tulee ohjata. Lain uudistuksessa on koko ajan katsottava, mistä asioista pitää säätää ja, mitkä asiat kuntien pitää antaa ratkaista itse. Keskeistä on myös arvioida säädösten soveltuvuus erikokoisille kunnille. Laissa pyritään määrittelemään, millainen yhteistoiminta ei olisi kilpailutettavaa hankintaa. Tästä voi lausuntokierroksella tulla paljon kommentteja. Koko kunnan suunnittelu lähtee kuntastrategiasta, josta siirrytään toimintasuunnitelmiin ja käytännön työhön. Kuntastrategia sisältää ajatuksen palvelustrategiasta eli mitä kunta tuottaa itse ja mitä aiotaan ostaa ulkopuolisilta toimijoilta. Strategiaa on velvollisuus arvioida joka neljäs vuosi. Tällä hetkellä edes kaikilla 20 suurimmalla kunnalla ei ole palvelustrategiaa. Kunnan toimintaa markkinoilla koskevan osion säätäminen on erittäin haasteellinen tehtävä, koska painetta tulee sekä EU:n suunnalta että kotimaisilta toimijoilta. Julkisen palvelun velvoite voi olla esimerkiksi joillain bensa asemilla ja pankkiautomaateilla, koska markkinat eivät toimi. Markkinat on aina testattava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että menettelyrasitteet ovat yhtä suuret kuin hankintalain kilpailutuksissa. Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta keskustelee asiasta ja esittää näkemyksensä huomioitavaksi ehdotuksesta annettavassa TEM:n lausunnossa. Neuvottelukunta kävi asiasta keskustelun, jossa tuotiin esille seuraavia näkökohtia. TEM huomioi keskustelun omassa lausunnossaan. Hyvä lainvalmistelutyö on tehty. Yritystoimintaan sekaantuminen ja markkinoilla toimimisen rooli ovat joitain kipukohtia laissa. Näitä kohtia tullaan kommentoimaan lausuntokierroksella. TEM:n lausunnossa kannattaa pitää huoli, että TEM:n edellytykset tehdä hyvää elinkeinopolitiikkaa säilyvät jatkossakin, sillä kuntalaki on voimassa seuraavat 30 vuotta. Markkinoiden toimivuus tulee varmistaa. (Ismo Partanen /LPY ry) Perustavanlaatuinen kysymys on, mikä on kuntien rooli markkinoilla sekä yhteiskunnassa ylipäänsä. Kuntanäkökulmasta kilpailuttamisvelvollisuus voi näyttä hankalalta, mutta kilpailutuksilla haetaan kuntalaisten ja yhteiskunnan kokonaisetua sekä julkisen talouden kestävyyttä. Esittelyssä ei mainittu laissa olevaa esitystä kuntien yleisestä toimialasta, joka olisi lähdössä laajentumaan. Toinen asia on kuntayhtymille tulossa oleva alijäämän kattamisvelvoite, jota tällä hetkellä ei ole. (Merja Hirvonen /TPL ry, Susanna Kallama/ Suomen Yrittäjät ry) Yleisen toimialan osalta pykälät eivät ole muuttuneet mitenkään, mutta kunnilla on nykyisin esimerkiksi energia alalla puhtaasti kaupallista toimintaa, koska joko markkinat ovat muuttuneet tai kunnat ovat menneet markkinoille. Sääntelyn täytyy tunnustaa tämä tosiasia eikä kuntia voi pakottaa yksityistämään. Palvelustrategiat kuuluvat myös kuntayhtymiin. Palvelustrategian pitäisi koskea SOTE aluettakin, mutta on aihetta pohtia, mikä on pienen kunnan painoarvo viidessä miljoonapiirissä. (Auli Valli Lintu /VM) Yleinen toimiala asia todella huolestuttaa samoin kuin kaupallisen toiminnan kiellon poisto. Omalle toiminnalleen/ yrityksilleen kunta voi myös edelleen antaa takauksia. (Merja Hirvonen/ TPL)

6 6 (8) 6. Yksityisten palvelutuottajien kuntoutustoiminta Pekka Lithin laatima selvitys : Asialistan liite 5. (Julkaistiin ) Raportin esittely, Ulla Maija Laiho Kuntoutusalan toimijat ovat merkittävä resurssi ikääntyvien toimintakyvyn ylläpidossa sekä työikäisten työkyvyn ylläpidossa. Selvityksen mukaan alan toimijat eivät tässä vaiheessa tunne suurta mielenkiintoa Suomeen tulevien matkailijoiden kuntoutukseen. Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta merkitsee raportin tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 7. HoivaSuomi hankkeen toteutuksen eteneminen Palvelujen asiakaslähtöisyyden kehittäminen on ollut yksi HYVÄ ohjelman tavoitteista ohjelman asettamisesta lähtien. Sen toteuttamiseksi on käynnistetty yhteistyössä sosiaali ja terveysministeriön ja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) kanssa valtakunnallisen sähköisen Palveluvaaka.fi verkkopalvelun kehittäminen. Palvelun tarkoituksena on auttaa ikäihmisten asumis ja kotipalveluja etsivää kansalaista löytämään ja vertailemaan julkisia ja yksityisiä palvelutuottajia. TEM:n ja THL:n allekirjoittaman sopimuksen perusteella THL toteuttaa HoivaSuomi hankkeen osana Palveluvaaka verkkopalvelua kiinteässä yhteydessä SADe ohjelman palveluhakemistoon. HoivaSuomi hankkeen toteutuksen nykytilanne, projektipäällikkö Marja Veikkolainen, THL Muition liite 3. THL tuottaa Palveluvaakaan pohjatiedon eri rekistereistä, mutta palveluntuottajien täytyy itse tarkistaa ja täydentää omat tietonsa. Päivityspyyntö lähetetään vuosittain. Jos palveluntuottaja ei päivitä tietojaan, THL:llä on oikeus poistaa tuottaja aktiivisesta kansalaisen käyttöliittymästä. Tuottajat voivat olla yksityisiä, julkisia tai kolmannen sektorin toimijoita. Palveluvaakaa rahoitetaan ensisijaisesti SADE ohjelmasta valtionvarainministeriöstä. Lisäksi mukana on STM:n rahoitusta sekä TEM rahoitusta HoivaSuomen osalta. Palvelun käyttö tulee olemaan palveluntuottajille perustoiminnon osalta täysin ilmaista. Palvelua ylläpitää THL. Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta toteaa toteutustilanteen ja käy asiasta tarvittavan keskustelun. Neuvottelukunta kävi asiasta keskustelun, jossa tuotiin esiin seuraavia näkemyksiä: TEM on ollut projektissa mukana kaksi vuotta, jotta yritysten palvelut ikäihmisille saataisiin palveluun nopeasti mukaan. Kehittämistyö on edennyt odotettua hitaammin, mihin ovat vaikuttaneet myös henkilöstövaihdokset. Jatkossa pelkkä hakemisto ei enää ole sellaisenaan riittävä, vaan pitäisi pyrkiä tuomaan rakenteeseen mukaan palveluohjaus, kuten on jo Tampereella Kotitorissa. (Auli Korhonen /TEM)

7 7 (8) Alun perin TEM:ssä lähdettiin liikkeelle vuonna 2009 yksinkertaisen etsi, hae, vertaa, tilaa, anna palautetta palvelun rakentamisesta vanhuspalveluihin. Sen aikaansaaminen on jo hyvä saavutus. Konseptia voidaan kehittää jatkossa, mutta tärkeintä nyt on, että aikataulu pitää ja saadaan mm. palvelusetelin käytön tukemista ja laajentamista auttava palvelu. Pidemmän päälle Kotitorin tapainen palvelu voi olla tavoite. (Ulla Maija Laiho / TEM) Suunta on positiivinen, mutta aito palveluntarjoajien vertailu ei vielä tällaisella portaalilla onnistu. Laatukriteerit pitäisi määrittää. (Merja Hirvonen/ TPL) Kauppa ja teollisuusministeriö rahoitti aikoinaan muutaman vuoden hakemistoa, jossa oli hoivayritysten yhteystietoja. Tärkeää on pitää palvelu yksinkertaisena, koska yrittäjillä ei ole aikaa päivitellä eri rekistereitä. Rekisterissä ei pidä myöskään olla muita kuin Valviran rekisterissä olevia sote yrityksiä. Sitra on valmistelemassa Palvelutoria, jossa on sama ajatus kuin Kotitorissa. Tuottajien puolelta olisi myös sellainen toivomus, että valtionhallinnon viranomaiset voisivat aivan hyvin siirtää rekisteritietoja toisilleen. Näin yrittäjien ei tarvitsisi syöttää tietojaan useaan eri rekisteriin. (Marjo Rönkä/ TESO, Ismo Partanen/ LPY) Palveluvaaka rekisterin tietoja tullaan hyödyntämään myös KELA:n yhteyspisteessä. Lisäksi esimerkiksi Kainuun alue ja kuusi sairaanhoitopiiriä hyödyntävät avoimen rajapinnan kautta tätä rekisteriä. Sitrallekaan ei tule omaa hakemistoa, vaan se hyödyntää olemassa olevaa. (Auli Korhonen /TEM) Palveluntuottajille ei tule laatusertifikaattia Palveluvaakaan. Käyttöönotto on tarkoitus tehdä toukokuussa (Marja Veikkolainen /THL) 8. HYVÄ ohjelman loppuraportin valmistelu HYVÄ ohjelma päättyy asettamispäätöksen mukaisesti Ohjelmasta vastaava hankeryhmä on käynnistänyt jo toimenpiteet ohjelman tulosten raportoimiseksi. Raportointi käsittää ulkopuolisen asiantuntijan laatiman selvityksen hoito ja hoivapalvelualan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Kilpailutuksen perusteella tekijäksi on allekirjoitetulla päätöksellä valittu Deloitte Oy. Raportin painopiste on erityisesti tulevaisuuden näkymissä. Työ tulee luovuttaa TEM:n käyttöön mennessä; väliraportti alustavista tuloksista on valmis Ohjelman vuosien toimenpiteiden toteutuksesta laaditaan hankeryhmän toimesta toimintakertomus. Toimintakertomus sisältää myös ehdotukset niiksi toimenpiteiksi, joilla HYVÄ ohjelman tuotteet ja toimintamallit pysytetään TEM:n hallinnonalan toimintoihin. Ohjelman loppuraportit julkaistaan HYVÄ ohjelman päätösfoorumissa maaliskuun puolivälissä Ehdotus: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Neuvottelukunta nosti esiin seuraavia asioita: Ei tehdä perinteistä loppuraporttia vaan tärkeintä on varmistaa, miten hyvät aikaansaannokset saadaan toimintaan. Näistä toivotaan ehdotuksia syksyn aikana. (Puheenjohtaja)

8 8 (8) On yksi huoli, joka liittyy HYVÄ ohjelman päättymiseen. Tällä vaalikaudella tämän toimialan asioita on käsitelty nimenomaan tällä foorumilla, koska STM:n yksityisten sosiaali ja terveyspalvelujen neuvottelukunta ei ole toiminut. On varmistettava, että yhteistyötä jatketaan jollain foorumilla. (Merja Hirvonen /TPL) 9. Seuraava kokous Neuvottelukunnan seuraava kokous pidetään 15. lokakuuta 2014 klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

9 Kauklahden elä ja asuseniorikeskus Merja Sivula

10 Asumisyksikkö henkilöstö

11 Kauklahden elä ja asu seniorikeskus Tiloja alueen senioriryhmille Liikunta, kuntoilu ja monitoimitilat Saunatilat Virkistys, kulttuuri ja liikuntatoimintaa Ohjattuja ryhmätoiminnan kursseja Ohjattua päivätoimintaa Kauklahden kotihoidon id toimipiste i i t Espoo cateringin lounasravintola ja kahvila Työhönvalmennuksen toimintaa mm. pesula Yksityisenä palvelujen tuottajana jalkojenhoitaja ja fysioterapeutti Tilojen käyttö yksityistilaisuuksiin ( pieni vuokra) Asunto 70 asukkaalle ( tehostettu asumispalvelu) Asunnot 8 12 asunnon yhteisöissä= 8 yhteisöä 50 yksiötä, 25,5 27,5 neliötä 12 kaksiota, 40 neliötä (aviopareille) 4 lyhytaikaisen asumisen paikkaa Tilojen ja toiminnan suunnittelussa korostuu kodinomaisuus, yhteisöllisyys ja mahdollisuus olla enemmän elämän keskellä Elämistä ja asumista ohjaa arvot asukaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus/tasa-arvo, yhteisöllisyys ja edelläkävijyys

12 Palvelukonsepti Toiminnan tavoitteena asukkaan elämänmakuinen elämä ja asuminen, jossa myös sairaudet hoidetaan laadukkaasti Keskeisenä arvona voimavarakeskeinen ja toimintakykyä ylläpitävä ajattelu, asukaslähtöisyys, asukkaan itsemääräämisoikeus ja arvojen mukainen elämä Keskeisenä osallistaminen, yhteisöllisyys Elämän viime hetkinä hyvä saattohoito

13 Asumisyksikkö henkilöstö 1 palveluesimies 1 palveluvastaava (varaesimies) 1 palveluohjaaja 1 palvelusihteeri 8 sairaanhoitajaa ( joista 1 varash) 32 lähihoitajaa ( joista 3 varalh) 9 hoiva-avustajaa 9 laitosapulaista Henkilöstö mitoitus 0,62 ( ei mukana 9 la,3 vara lh, 1 vara sh, palv.esimies, palv.ohj. ja palv.siht.)

14 Asukkaat ja hoiva-avustaja tekemässä ystävänpäiväkortteja

15

16

17

18

19 Asukas omassa yksiössään

20 Hoiva-avustajan tehtävänkuva Hoiva-avustajan tehtävä on olla koko työvuoronsa ajan konkreettisesti mukana a tukemassa asukkaita a a heidän arkitoiminnoissaan. He vastaavat itsenäisesti omasta tehtäväkuvansa mukaisesta tehtävästään osana moniammatillista työyhteisöä y Perushoito (hygienia, aamu- ja iltapesut, kylvetys/saunotus, perusrasvaus, vaipan vaihdot, hampaiden pesut, kynsien hoito, parran leikkaus, hiusten kampaus + rullien laitto, aurinkorasvaus) Ruokailu ( yhdessä asukkaiden kanssa ruokaileminen ( lounas) + jokaisessa ruokailussa avustaminen, tarvittavasta nesteytyksestä huolehtiminen varsinkin kesähelteillä Asukkaiden liikkumisen avustaminen, kuntouttava työote, apuvälineet, motomed, kuntosali Virikkeellinen toiminta ( ulkoilu, liikunta, askartelu, pelit, retket, leipomiset yms.) Asukkaiden voinninmuutoksesta ilmoittaminen sairaanhoitajalle tai lähihoitajalle Saattajana esim. hammaslääkäriin yms. Asukkaiden toiveiden kuuleminen ja niihin vastaaminen, vierellä kulkeminen, turvallisuuden tunteen t luominen

21 Asukkaita ja hoitajia ( sh, lh, opisk.ja 2 pesulanuorta)

22 Aune ja hoiva-avustaja Angela taimien istutuspuuhissa

23 Lettukestit

24 Vappukaraoke 2014

25 Juhani ja hoiva-avustaja Amina jess

26 2 v. synttärit

27 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu

28 Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen a aa seurantaryhmä a Työvaliokunnalla koordinaatiovastuu valmistelu- jaostojen työstä Toimielimet ja johtaminen Demokratia Talous Kunnat ja markkinat Puoluesihteeritoimikunta v loppuun

29 Kuntalain kokonaisuudistus Uudistaminen perustui hallitusohjelmaan ja on osa kuntauudistusta Tehtävänä oli uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon mm. uusista kunnallishallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuvat muutostarpeet Kuntalain tulee edelleen olla kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki Uudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta sekä vahvistamaan erityisesti johtamista, taloutta, demokratiaa sekä markkinoilla toimimisen pelisääntöjä koskevia säädöksiä

30 KESTÄVYYS Kuntalain uudistamisen tavoitteet Kunnan toiminnan taloudellinen kestävyys Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa Kunnille säädettävien tehtävien rahoituksen turvaaminen JOHTAMINEN Poliittisen johdon päätöksentekokyvyn vahvistaminen, työnjaon selkeyttäminen, kuntapolitiikan ammatillistumisen lisääminen Kuntakonsernin ja kunnan toiminnan ohjaus DEMOKRATIAN VAHVISTAMINEN Edustuksellisen demokratian toimivuus, luottamushenkilöiden toimintaedellytykset, päätöksenteon läpinäkyvyys Osallistumiskeinojen uudistaminen, vuorovaikutuksen lisääminen UUDET TOIMINTATAVAT Kuntakonsernin näkökulma Kunnan järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen, yhteistoimintamuodot Toiminnan markkinaehtoistuminen ja EU-sääntelyn huomioon ottaminen Sähköiset toimintatavat JOUSTAVUUS, MAHDOLLISTAVUUS Kuntien erilaistuminen, kuntakohtaisten ratkaisujen mahdollisuus Mahdollisuus kuntien toiminnan tehostamiseen ja uusien toimintatapojen muotoutumiseen

31 Järjestämisvastuu Järjestämisvastuun määritelmä laissa Sisältö, vastuu 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta; 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3. tuottamistavasta; 4. tuottamisen valvonnasta; sekä 5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä Rahoitusvastuu säilyy aina järjestämisvastuun siirrossa Siirrettäessä järjestämisvastuu yhteistoimintaorgaanille ei ole kyse hankinnasta

32 Tuottamisvastuu Tuottamistavat: itse Ostopalvelut ja yhteistoimintasopimukset Palvelusetelin osalta viitataan erityislainsäädäntöön Julkisen hallintotehtävän kunta voi kuitenkin antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä erikseen säädetään. Hankinnassa kunnalla säilyy aina tarkoitettu järjestämisvastuu. Palvelujen tuottajan vastuu palveluista määräytyy sopimuksen/lainsäädännön mukaan Hankinnasta ei ole kyse, jos tarkoituksena on varmistaa kunnalle kuuluvan tehtävän hoitaminen kokonaisedun mukaisesti tai jos tehtävä on luonteeltaan ylikunnallinen

33 Kuntastrategia Pakollinen valtuuston hyväksymä kuntastrategia, jossa päätetään kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista i t Kunnan toiminta = kunnan oma, kuntakonsernin, yhteistoimintaan sekä omistajuuteen ja sopimukseen perustuva toiminta Sisältö: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; sekä 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Perustuttava arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen Velvollisuus arvioida ja seurata toteutumista Talousarvion ja -suunnitelman laatiminen on perustettava kuntastrategiaan Tarkistettava vähintään kerran valtuuston toimikaudessa

34 Kunnan toiminta markkinoilla Yhtiöittämisvelvollisuus Yhtiöittämisvelvollisuuspoikkeukset spoikke kset ja hinnoittelu Takaukset, lainat ja avustukset Kiinteistön myynti ja vuokraus Julkisen palvelun velvoite

35 Takaukset, lainat ja avustukset Reunaehdot takauksille/lainoille ja avustuksille: ei voi myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyy merkittävä taloudellinen riski tai josvaarantaa kyvyn vastata lakisääteisistä tehtävistä Kunnan edut tulee turvata t riittävän ä kattavilla vastavakuuksilla k Takaus/vakuusrajoitus: ei oikeutta myöntää takausta/vakuutta kilpailutilanteessa markkinoilla toimiville ellei kuulu kuntakonserniin, kuntien kokonaan omistama tai valtion ja kuntien yhteinen taho Poikkeukset takausrajoituksista Liikuntalain, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain tai nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Erityislainsäädännön oikeutus tai Lain perusteella hyväksytty tukiohjelma tai yksittäinen tuki Viittaussäännös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimukseen

36 Julkisen palvelun velvoite Kunta voi antaa määräaikaisen julkisen palvelun velvoitteen kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten palvelujen turvaamiseksi kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle palveluntuottajalle, jos markkinoiden toiminta on puutteellista Ennen julkisen palvelun velvoitteen antamista tehtävä markkinatestaus Annettava kirjallisesti ja siinä tulee määritellä palvelun tuottamiseen ja korvauksen määräytymiseen liittyvät keskeiset ehdot Palveluntuottaja on valittava avoimessa ja syrjimättömässä menettelyssä. Jos julkisen palvelun velvoitteessa on kysymys hankintasopimuksesta/käyttöoikeussopimuksesta noudatettava hankintalaki

37 Kuntalain jatkovalmistelu Lausuntoaikaa lakiesitys eduskuntaan alkusyksystä 2014 Uuden kuntalain tarkoitus tulla voimaan Siirtymäsäännöksiä 2017 eli seuraavan kuntavaalikauden alkuun

38 HoivaSuomi- hankkeen tilannekatsaus Marja Veikkolainen

39 Esityksen sisältö 1. Missä vaiheessa kehitystyö on nyt 2. Palveluvaaka verkkopalvelu, mikä se on? 3. Mitä tämä tarkoittaa palvleuntuottajan näkökulmasta? 2

40 2015. TEM:n ja THL:n allekirjoittaman sopimuksen perusteella THL toteuttaa HoivaSuomi palvelun osana Palveluvaaka verkkopalvelua kiinteässä yhteydessä SADe ohjelman palveluhakemistoon Esityksen nimi / Tekijä 3

41 Mitä tehty tähän mennessä? Määrittelytyöt (konseptointi ja vaatimusmäärittelyt) 2013 Hankintojen (Tekninen toteutus, käytettävyystestaus ja viestintä- ja markkinointipalvelut) valmistelut ja kilpailutus loppuvuosi 2013 Teknisen IT-konsultoinnin sopimustoimittajaksi valittiin tarjouskilpailun kautta Solita Työt aloitettu Ketteräkehitysmenetelmä Toteutustyöhön liittyvää dokumentaatiota avoimessa työtilassa (Confluence: mm. vaatimusmäärittelyt, toteutussuunnitelma, työskentelymalli, t lli riskit, kokoukset) k k sekä tehtävälistausta ja toteutusvaihetta voi myös seurata (Jira) Terveydenhuollon ATK-päivät

42 Käytettävyyden asiantuntijapalveluiden sopimustoimittajaksi valittiin tarjouskilpailunkautta Cresense Työt aloitettiin huhtikuun 2014 alussa Cresense toteutti ja 24.4 käytettävyystestit palveluntuottajan ylläpitokäyttöliittymän rautalankamalleista, jotka Solita oli laatinut Kansalaisen käyttöliittymän rautalankojen sekä visuaalisen ilmeen testaukset toteutettiin 4.6 ja 5.6 Viestintä ja markkinointipalvelut, Kitchen oy Mm. viestintäsuunnitelmat, kirjoitukset, materiaalit (esitteet, demo- ja opetusvideot), t) palveluvaa an l visuaalinen ilme 5

43 Projektin etenemisen aikataulu Esisielvitys ja projektisuunnitelma 1. Konseptointi ja määrittely Projektinhallinta ja johtaminen 2. Hankinta 3. Tekninen toteutus 4. Testit Projektin arviointi ja päättäminen 5. Palveluntuottajien pilotointi 6. Kansalaisten pilotointi 7. Viestintä ja markkinointi 8. Käyttöönotto SADe-SoTe seminaari

44 Palveluvaaka verkkopalvelu, l mikä se on? Terveydenhuollon ATK-päivät

45 Yleiskuva palvelukokonaisuudesta 8

46 Kansalainen ETSI VERTAA ARVIOI Palveluvaaka.fi TULE LÖYDETYKSI TULE VALITUKSI MITEN PALVELEN? Palveluntuottaja SADe-SoTe seminaari

47 SADe-SoTe seminaari

48 SADe-SoTe seminaari

49

50

51

52

53 16

54 Kansalaisen verkkopalvelu HUOM! LUVUT EI TODELLISIA Vertaile toimipaikkoja Perustiedot Asiakasarviot Viralliset laatutiedot RAI (= kansainvälinen laadun ja kustannusvaikuttavuuden tt arviointi- i ja seurantajärjestelmä) Palvelutalo hopeakotka Kotkapolku 4, Espoo Asukkaita kuvaavia lukuja Itsenäisesti liikkuvia 56 % Ei muistisairautta tai sellaiseen viittaavia oireita 15 % Henkilöstömitoitus ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaisesti henkilöstömitoitus Täyttyy Toimintayksikön toimintamalli Avio-/avopuolisoille järjestetty mahdollisuus asua yhdessä toimintayksikössä Kyllä Mahdollisuus asua elämän loppuun asti toimintayksikössä Kyllä Kanervakoti ry Espoo Arkkusaarentie 4-6, Espoo Asukkaita kuvaavia lukuja Itsenäisesti liikkuvia (%) 49 % Ei muistisairautta tai sellaiseen viittaavia oireita 10 % Henkilöstömitoitus Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaisesti henkilöstömitoitus Täyttyy Toimintayksikön toimintamalli Avio-/avopuolisoille järjestetty mahdollisuus asua yhdessä toimintayksikössä EI Mahdollisuus asua elämän loppuun asti toimintayksikössä Ei, toimintayksikkö ei tarjoa pitkäaikaista asumispalvelua Kuusikodin palvelutalo Kuusikodinmäki 70, Espoo Asukkaita kuvaavia lukuja Itsenäisesti liikkuvia (%) 78 % Ei muistisairautta tai sellaiseen viittaavia oireita 20 % Vanhuspalvelulain Henkilöstömitoitus it it seurantakysely y Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaisesti henkilöstömitoitus Täyttyy Toimintayksikön toimintamalli Avio-/avopuolisoille järjestetty mahdollisuus asua yhdessä toimintayksikössä Kyllä Mahdollisuus Palveluntuottajien l asua tt elämän loppuun asti toimintayksikössä ylläpitokäyttöliittymän kautta palveluntuottajien tuottamatieto EI, asiakas siirretään kunnon heikentyessä toiseen yksikköön Ympärivuorokautisen Ympärivuorokautisen Ympärivuorokautisen palveluasumisen hínta palveluasumisen hínta palveluasumisen hínta Kokonaishinta(ei sis. vuokraa):3126 /kk Kokonaishinta (ei sis.vuokraa):3609 /kk Kokonaishinta(ei sis. vuokraa):3555 /kk Vuokra min: - Vuokra min: 380 /kk Vuokra min: 400 / kk Vuokra Vuokra max: 500 / kk Esityksen max: 480 nimi /kk / Tekijä Vuokra max: 400 /kk 17

55 Ikäihmisten asumispalveluiden ja kotihoidon laatutiedot Ikäihmisten asumispalvelut Iäkkäiden hoidon laadun ja kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmästä, RAI:sta, saatavaa vertailutietoa. Asukkaita kuvaavia taustatietoja Tiloja ja paikkoja kuvaavia lukuja Henkilöstön määrää ja koulutusta kuvaavia lukuja Henkilöstön asennoitumista, toimintaa ja asukkaiden elämää kuvaavia lukuja Vanhuspalvelulain seurantakyselystä mm. Toimintayksikössä käytössä olevat teknologiaratkaisut Mahdollisuus asua elämän loppuun asti toimintayksikössä Palveluntuottajien ylläpitokäyttöliittymän kautta kysytään mm. Toimintaa kuvaavia tietoja Turvallisuutta kuvaavia tietoja Ympärivuorokautisen palveluasumisen hinta 18

56 Kotihoito Iäkkäiden hoidon laadun ja kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmästä, RAI:sta, saatavaa vertailutietoa. Asiakasrakenne: Vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavat asiakkaat (%) Ulkoilu: Asiakkaat, jotka tarvitsevat apua liikkumisessa, pääsevät ulos (%) Lääkitys: Asiakkaat, jotka ovat tyytyväisiä kivunhallintaan (%) ja Asiakkaat, joiden lääkityksen k lääkäri on tarkistanut t t puolen vuoden sisällä (%) Rokotukset: Asiakkaat, jotka ovat saaneet influenssarokotuksen (%) Esimerkkejä vanhuspalvelulain seurantakyselystä y mahdollisesti nostettavista tiedoista Tieto toteutetaanko toimintayksikössä kuntoutumista edistävää toimintamallia (itsenäisyyden ja omatoimisuuden tukeminen) Tietoa teknologisien ratkaisujen hyödyntämisestä toimintayksikön työskentelytavoissa ja asiakkaiden hoidossa Palveluntuottajien ylläpitokäyttöliittymän kautta kysytään mm. Palvelun sisältö Palveluaika 19

57 Palveluntuottajien ylläpitokäyttöliittymä 20

58 Palveluvaaka.fi palveluntuottajalle Palveluvaaka.fi-verkkopalvelussa palveluntuottaja tekee omat palvelunsa ja palvelutuotantonsa laadun näkyväksi ja vertailtavaksi Palveluntuottajat voivat ylläpitää omia, Palveluvaaka.fi-sivustolla olevia tietojaan ylläpitokäyttöliittymän kautta. Palvelussa on avoimet rajapinnat palveluhakemistotietojen hyödyntämistä ja ylläpitoa varten. Osa pohjatiedoista on tuotettu valmiiksi lähderekistereistä Palveluntuottajaa pyydetään täyttämään näitä tietoja: Palvelupisteiden perustiedot, kuten yhteystiedot ja saapumisohjeet Palvelutiedot luokiteltuna sote-palveluluokituksen mukaan Asiakaspalvelu- ja asiointitiedot, kuten aukioloajat, asioinnin esteettömyys Palveluprosessin tiedot, esim. tarvitaanko ajanvarausta, voiko tulla suoraan Mitä sähköisiä palveluja on käytössä? Esim. ajanvaraus, sähköinen yhteydenottolomake Laatutietoja, kuten: potilasturvallisuus, asiakas- ja henkilöstörakenne Asiakastyytyväisyys- ja asiakaspalautetietoja (luku- tai moderointioikeus) Terveydenhuollon ATK-päivät

59 Palveluntuottajien pääsyn kriteerit Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhakemistossa listattavien palveluntuottajien l tt on tarjottava tt kansalaisille ill konkreettisia k i sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiksi hyväksytään y palvelut, jotka ovat luokiteltavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokituksen mukaan. Palveluntuottaja on palvelunantaja, joka toteuttaa palveluja (vrt. palvelunjärjestäjä). Palveluntuottaja voi olla julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja. Palveluntuottaja voi tarjota asiakkaalleen palveluita fyysisessä palvelupisteessä, puhelinpalveluna tai verkkopalveluna 22

60 Palveluvaaka.fi käyttäjät ja roolit Kansalaiset Palveluntuottaja Pääkäyttäjä Ei vaadi kirjautumista Rekiteröityminen Tietojen ylläpitäjä PALVELUVAAKA.FI Viranomaiset voivat käyttää Asiakaspalautteen Palveluvaa an moderoija tietoja palveluun ohjauksen Palveluntuottaja voi jakaa rooleja tukena ja useammalle henkilölle erilaisissa organisaatiossa tai päättää, että yhteydenottotarkoituksissa ja yksi pääkäyttäjä hoitaa tietojen Tuki ja ylläpito Käyttäjä ylläpidon. tiedonkeruissa e THL Muut viranomaiset Terveydenhuollon ATK-päivät

61 Käyttöliittymämallinnos ä lli 24

62 Käyttöliittymämallinnos Terveydenhuollon ATK-päivät

63 Käyttöliittymäm Terveydenhuollon ATK-päivät

64 Käyttöliittymämallinnos Terveydenhuollon ATK-päivät

65 Käyttöliittymämallinnos Terveydenhuollon ATK-päivät

66 Terveydenhuollon ATK-päivät

67 Käyttöliittymämallinnos ä lli 30

68 Terveydenhuollon ATK-päivät

69 Sotepalveluluokitus Terveydenhuollon ATK-päivät

70 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokitus Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaa ei ole yksityiskohtaisesti määritelty Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ei olla kansallisella tasolla tuotteistettu SADe-SoTeS palveluluokitustyössä l l t on keskityttykit tt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen nimeämiseen ja niiden määrittelemiseen yleisellä tasolla yhdenmukaistetaan nimeämistä, helpotetaan palveluiden hakemista ja vertailua, rakenteistetaan tiedon tuotantoa huomioidaan synonyymit ja lähikäsitteet Tehty luokitustyö pohjautuu: Terveysalan palveluluokitus 2008, Sosiaalipalvelujen luokitus 2011 Sote-palveluluokituksen työstöön voi ammattilaiset osallistua verkkotyökalua hyödyntäen Video Terveydenhuollon ATK-päivät

71 Terveydenhuollon ATK-päivät

72 Kiitos! Marja Veikkolainen 35