1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja kansliapäällikkö Erkki Virtanen avasi kokouksen klo 13. Läsnäolijat: Liite 1
|
|
- Santeri Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ MUISTIO TEM001:00/2009 TEM/2812/ /2009 HYVÄ NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo Paikka: Valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna, Eteläesplanadi 6, Helsinki MUISTIO 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja kansliapäällikkö Erkki Virtanen avasi kokouksen klo 13. Läsnäolijat: Liite 1 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta toteaa muistion vastaavan kokouksen kulkua. Todettiin. 3. Hoiva avustajat vanhus ja vammaispalvelujen tehtävissä 3.1 Kokemukset hoiva avustajista työyksiköissä ja yhteisöissä esimerkkinä Espoo Palveluesimies Merja Sivula, Espoon Kauklahden Elä ja Asu seniorikeskus Espoossa suuntaus on tällä hetkellä perustaa ns. Elä ja Asu seniorikeskuksia. Keskuksia on valmiina kaksi, ja Kauklahti oli niistä ensimmäinen. Asukkaat tulevat keskukseen, kun eivät enää pärjää kotona. He eivät ole potilaita vaan asukkaita, jotka elävät keskellä kylää arvokkaasti ja kodinomaisissa oloissa, vaikka avuntarve onkin suuri. Kauklahtea perustettaessa nähtiin, että hoiva avustajat ikäihmisten arjen tukijoina ovat sopivia työntekijöitä keskukseen. Hoiva avustajan virkoja perustettiin yhdeksän. Yhteensä keskuksessa on 62 työntekijää, joista kahdeksan on sairaanhoitajia ja 32 lähihoitajia. Henkilöstömitoitus on 0,62 ja hoiva avustajat lasketaan mitoitukseen. Yksikköä avatessa hoiva avustajakoulutus oli vasta käynnissä. Nyt alussa palkatut hoiva avustajat ovat vakituisissa tehtävissä ja kokemuksen mukaan soveltuvat erittäin hyvin tämän tyyppiseen yksikköön. Vanhuksen kohtaaminen ja ergonomiataidot ovat tehtävässä tarvittavaa ydinosaamista. Kauklahden sairaanhoitajilla aika menee sairauksien hoitoon. Lähihoitajat ovat omahoitajia, joiden tehtävä sisältää hoidon ja palvelun suunnittelua, joten tietokoneella tehtävää työtäkin on todella paljon. Siksi on tärkeää olla ammattikunta, joka on oikeasti asukkaiden rinnalla, viriketoiminnan (liikunta, askartelu, taideretket) järjestäjinä ja ulkoiluttajina sekä ruokailussa ja hygieniassa avustamisessa. Hoiva avustajiin kohdistui alkuvaiheessa henkilökunnan ja työntekijäjärjestöjen suunnalta ennakkoluuloja. Ennakkoluulot ovat kadonneet, kun on huomattu, että hoiva avustajalla on ihan oma tehtävänkuvansa, josta hän myös kantaa itse vastuun eikä kuormita esim. lähihoitajia. Hoi TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax
2 2 (8) va avustajan tehtävässä kirjaaminen ei ole olennaista. Hoiva avustaja kertoo hoivan tarpeesta tai siinä tapahtuvista muutoksista lähihoitajalle tai sairaanhoitajalle, joka vastaa kirjauksista. Hoiva avustajan tehtävä Kauklahdessa on suosittu. Nyt auki on kolme paikkaa, joihin tuli 40 hakemusta. Näistä vain 10 otettiin huomioon, koska vain heillä on varsinainen hoiva avustajan koulutus. Hoiva avustajien vaihtuvuus ei ole sen suurempaa kuin muidenkaan työntekijäryhmien, mutta koska hoiva avustajia on koulutettu vasta vähän aikaa, aluksi ei kaikkia yhdeksää vakanssia saatu täytettyä. Kauklahdessa toimii myös pesula, jota pyörittävät työharjoittelussa olevat nuoret. Heistäkin osa on nyt kiinnostunut hakeutumaan hoiva avustajan koulutukseen. Muistion liite Hoiva avustajan koulutus vanhus ja vammaispalvelun tehtäviin Hoiva avustajan työvoimapoliittiset koulutukset jatkuvat ELY keskusalueilla vuonna 2011 määritellyn konseptin mukaisesti alueiden työnantajien tarpeiden perusteella. Syksyllä 2014 tullaan kokoamaan yhteenveto edellisen, elokuun 2013 tietoihin perustuneen raportin jälkeen toteutuneesta koulutuksesta. Hallituksen rakennepoliittisen päätöksen mukaisesti on 13:lla ELY keskusalueella päätetty toteuttaa maahanmuuttajataustaisille henkilöille suunnattua hoiva avustajan koulutusta. Koulutuksen seuraamiseksi sekä tiedon ja kokemusten vaihtamiseksi on asetettu ELY keskusalueiden, TEM:n ja STM:n edustajista koostuva yhteistyöverkosto. Koulutukset ovat käynnissä jo muutamilla alueilla. Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta käy keskustelun asiasta. Neuvottelukunta kävi keskustelun, jossa tuotiin esiin seuraavia näkökohtia: Helsingin sosiaali ja terveysviraston kokemus hoiva avustajista on aivan samanlainen kuin Kauklahdessa. Maahanmuuttajille suunnattu koulutus on myös hyvä tapa kotoutua. Myös sosiaalialan työnantajilla on hyviä kokemuksia hoiva avustajista. (Matti Toivola / Helsingin kaupunki, Aino Närkki/ Sosiaalialan työnantajat ry) Hoiva ja huolenpito on sellainen koulutusmoduuli, joka sopisi paremmin hoivaavustajakoulutuksiin kuin nykyinen kasvun tukeminen. Vanhuspalveluista puhutaan yleisessä keskustelussa yleensä aina ensisijaisesti hoidon näkökulmasta, vaikka aihetta tulisi tarkastella juuri vanhuksen arjen toiminnan kannalta. (Marjo Rönkä / TESO ry) SuPerin kanta hoiva avustajiin on ollut kielteinen sen vuoksi, että toisin kuin Kauklahdessa monessa paikassa lähihoitajan ja hoiva avustajan tehtävät tuntuvat menevän sekaisin. (Jussi Salo/ SuPer ry) Jytyssä on paljon sihteereitä, jotka pystyisivät tekemään paljon sellaista kirjaamis ym. työtä, jota lähihoitajat tai lääkärit tekevät nyt. Pitäisi saada oikeat ihmiset oikealle paikalle. (Marjo Lounasmaa/ JYTY ry) Kuulostaa hyvältä mallilta ja on huolestuttavaa, että sairaanhoitajat eivät voi tehdä hoitotyötä, kun aika menee kirjaamiseen. Pitää kuitenkin miettiä prosesseja eikä voida luoda jokaiseen tehtävään omaa ammattikuntaansa. Yrittäjätkin tekevät kaikkea. (Susanna Kallama / Suomen Yrittäjät)
3 3 (8) Kauklahdessa on hyvin saatu työnjohdollinen ote haltuun ja määritelty, mitä kukin tekee. Yksi suurimpia ongelmia sote alalla ovat toimimattomat tietojärjestelmät, joihin koulutettujen hoitajien aika menee (Kirsi Markkanen / TEHY ry) 4. SOTE alan työvoimalinjausten valmistelu Tämä osio käsiteltiin aikataulusyistä asialistan kohdan 5. jälkeen. STM:n, TEM:n ja OKM:n yhteistyönä on käynnistetty valmistelu pitkän tähtäyksen ehdotuksen laatimiseksi sosiaali ja terveyspalvelualan osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi. Syksyllä 2012 laadittiin ns. lyhyen tähtäimen ehdotukset meneillään olevien tai vielä kulumassa olevan vaalikauden aikana tehostettaviksi tai käynnistettäviksi toimenpiteiksi. Ne käsiteltiin HYVÄneuvottelukunnassa Pitkän tähtäyksen ehdotusten valmistelu käynnistyi alkukeväästä 2014 työmarkkinaosapuolten kuulemisilla. Järjestöjen esittämistä näkemyksistä on laadittu yhteenvedot, jotka olivat asialistan liitteenä. Tiivistelmä järjestöjen näkemyksistä Verrattain yhtenäinen näkemys kaikilla toimijoilla on keskeisimmistä tulevaisuuden työvoimatarpeeseen vaikuttavista tekijöistä, joina pidetään demografista kehitystä, paineita lisätä ennalta ehkäisevää toimintaa sekä tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Teknologian kehitys ja sen hyödyntäminen ja sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisrakenteen uudistaminen nähdään mahdollisuuksina pienentää työvoimatarpeen kasvua. Edelleen verrattain yhtenäinen näkemys niin työnantaja kuin henkilöstöjärjestöilläkin on SOTE alan tehtäväkuvien muutoksista: moniosaaminen ja ammatillisuus, SOTE uudistuksen vaikutukset tehtävärakenteisiin, laitoshoidon purku ja kotihoidon lisääntyminen. Alan tuottavuuden parantamista koskevissa keinoissa sekä työnantajataho että henkilöstöjärjestöt korostavat palveluketjujen ja prosessien kehittämistä, teknologian hyödyntämistä erityisesti tietojärjestelmien yhtenäistämisessä. Kilpailun ja asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä esittää työnantajatahon lisäksi myös Lääkäriliitto. Ikääntyvän väestön palvelukonseptien keventämiseksi henkilöstöjärjestöt esittävät ennalta ehkäisevän ja kuntouttavan työotteen vahvistamista, asiakaslähtöisyyden vahvistamista, henkilöstörakenteen ja palvelutarpeiden vastaavuutta. Työnantajajärjestöt korostavat näiden lisäksi joustavuuden lisäämistä henkilöstön kelpoisuusehtoihin, normien perkaamista ja sääntelyn purkamista. SOTE alan henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi työnantajat esittävät koulutuksen painopisteen siirtämistä hoitotyöhön, henkilöstön liikkuvuuden ja toimenkuvien joustavoittamista sekä työvoimatarpeen ennakoinnin kehittämistä. Henkilöstön pysyvyyteen alalla työnantajataho haluaa vaikuttaa laadukkaalla johtamisella, työhyvinvoinnin kehittämisellä ja joustavuuden lisäämisellä. Työvoiman saatavuuden varmistamisessa henkilöstöjärjestöt korostavat kilpailukykyisen palkkauksen lisäksi hyvän johtamisen, henkilöstön jaksamisen/työhyvinvoinnin sekä alan yleisen mieli
4 4 (8) kuvan parantamisen. Talentia ehdottaa palkkaohjelmaa korkeakoulutettujen työntekijöiden palkkauksellisen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Työperusteisen maahanmuuton tuo esiin ainoastaan Lääkäriliitto. Ulla Maija Laiho /TEM: Työnantaja ja työntekijäjärjestöt olivat kuulemisissa varsin yksimielisiä tarpeista ja vain painotuksissa on joitain eroja. Työhyvinvointia ja osaamista tulee kehittää, teknologian apua hyödyntää ja tehtävänkuvien sekä koulutustarpeita sovittaa yhteen. Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta keskustelee asiasta ja evästää jatkovalmistelua. Puheenjohtaja totesi asian tiedoksi ja totesi, että työvoimalinjausten valmisteluun palataan seuraavissa kokouksissa. 5. Ehdotus uudeksi kuntalaiksi kuntien järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen tuottamisen ja kuntien markkinoilla toimimisen näkökulmasta Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi, HE luonnos : kuntalaki.pdf Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on lain uudistaminen siten, että se huomioi kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Kokonaisuudistuksen valmistelua varten valtiovarainministeriö asetti heinäkuussa 2012 kansanedustajista ja eri hallinnonalojen asiantuntijoista koostuneen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa. Jaostojen teemoina olivat: toimielimet ja johtaminen, demokratia, talous sekä kunnat ja markkinat. TEM:n asiantuntijana seurantaryhmässä toimi kehitysjohtaja Ulla Maija Laiho ja kunnat ja markkinat jaostossa hallitusneuvos Elise Pekkala. HYVÄ ohjelman linjauksissa ja ohjelman neuvottelukunnan kannanotoissa on ohjelman keston aikana korostettu seuraavien asioiden säädöstämistä kuntalailla: palvelujen järjestämis ja tuottamisvastuun eriyttäminen palvelustrategioiden laadinta erityisesti koskien palvelujen tuottamista kuntien toiminta säännellyillä markkinoilla kilpailuneutraliteetin ja markkinoiden toimivuuden varmistamiseksi Esityksen lausuntokierroksella olevaksi uudeksi kuntalaiksi neuvottelukunnalle esittelee hallitusneuvos Auli Valli Lintu valtiovarainministeriöstä. Muistion liite 2. Tarkoitus on tehdä sellainen kuntalaki, että erityislainsäädännön säätämisen tarve vähenee. Lausuntokierros päättyy ja lain on tarkoitus tulla voimaan Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuntalaki voidaan viedä eteenpäin erillään SOTE järjestämislaista. Joitain pykäliä joudutaan sitten kirjoittamaan uudelleen. Valmistelutyössä on käyty aktiivista keskustelua, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että suuria poliittisia kysymyksiä ei jää auki.
5 5 (8) Kuntalain uudistamisen tavoitteet ovat kestävyys, johtamisen ja demokratian vahvistaminen, uudet toimintatavat sekä joustavuus ja mahdollistavuus. Kunnasta ei enää puhuta pelkästään kuntana, vaan kuntakonsernina, jolla on erilaisia rooleja ja tehtäviä, ja joita tulee ohjata. Lain uudistuksessa on koko ajan katsottava, mistä asioista pitää säätää ja, mitkä asiat kuntien pitää antaa ratkaista itse. Keskeistä on myös arvioida säädösten soveltuvuus erikokoisille kunnille. Laissa pyritään määrittelemään, millainen yhteistoiminta ei olisi kilpailutettavaa hankintaa. Tästä voi lausuntokierroksella tulla paljon kommentteja. Koko kunnan suunnittelu lähtee kuntastrategiasta, josta siirrytään toimintasuunnitelmiin ja käytännön työhön. Kuntastrategia sisältää ajatuksen palvelustrategiasta eli mitä kunta tuottaa itse ja mitä aiotaan ostaa ulkopuolisilta toimijoilta. Strategiaa on velvollisuus arvioida joka neljäs vuosi. Tällä hetkellä edes kaikilla 20 suurimmalla kunnalla ei ole palvelustrategiaa. Kunnan toimintaa markkinoilla koskevan osion säätäminen on erittäin haasteellinen tehtävä, koska painetta tulee sekä EU:n suunnalta että kotimaisilta toimijoilta. Julkisen palvelun velvoite voi olla esimerkiksi joillain bensa asemilla ja pankkiautomaateilla, koska markkinat eivät toimi. Markkinat on aina testattava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että menettelyrasitteet ovat yhtä suuret kuin hankintalain kilpailutuksissa. Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta keskustelee asiasta ja esittää näkemyksensä huomioitavaksi ehdotuksesta annettavassa TEM:n lausunnossa. Neuvottelukunta kävi asiasta keskustelun, jossa tuotiin esille seuraavia näkökohtia. TEM huomioi keskustelun omassa lausunnossaan. Hyvä lainvalmistelutyö on tehty. Yritystoimintaan sekaantuminen ja markkinoilla toimimisen rooli ovat joitain kipukohtia laissa. Näitä kohtia tullaan kommentoimaan lausuntokierroksella. TEM:n lausunnossa kannattaa pitää huoli, että TEM:n edellytykset tehdä hyvää elinkeinopolitiikkaa säilyvät jatkossakin, sillä kuntalaki on voimassa seuraavat 30 vuotta. Markkinoiden toimivuus tulee varmistaa. (Ismo Partanen /LPY ry) Perustavanlaatuinen kysymys on, mikä on kuntien rooli markkinoilla sekä yhteiskunnassa ylipäänsä. Kuntanäkökulmasta kilpailuttamisvelvollisuus voi näyttä hankalalta, mutta kilpailutuksilla haetaan kuntalaisten ja yhteiskunnan kokonaisetua sekä julkisen talouden kestävyyttä. Esittelyssä ei mainittu laissa olevaa esitystä kuntien yleisestä toimialasta, joka olisi lähdössä laajentumaan. Toinen asia on kuntayhtymille tulossa oleva alijäämän kattamisvelvoite, jota tällä hetkellä ei ole. (Merja Hirvonen /TPL ry, Susanna Kallama/ Suomen Yrittäjät ry) Yleisen toimialan osalta pykälät eivät ole muuttuneet mitenkään, mutta kunnilla on nykyisin esimerkiksi energia alalla puhtaasti kaupallista toimintaa, koska joko markkinat ovat muuttuneet tai kunnat ovat menneet markkinoille. Sääntelyn täytyy tunnustaa tämä tosiasia eikä kuntia voi pakottaa yksityistämään. Palvelustrategiat kuuluvat myös kuntayhtymiin. Palvelustrategian pitäisi koskea SOTE aluettakin, mutta on aihetta pohtia, mikä on pienen kunnan painoarvo viidessä miljoonapiirissä. (Auli Valli Lintu /VM) Yleinen toimiala asia todella huolestuttaa samoin kuin kaupallisen toiminnan kiellon poisto. Omalle toiminnalleen/ yrityksilleen kunta voi myös edelleen antaa takauksia. (Merja Hirvonen/ TPL)
6 6 (8) 6. Yksityisten palvelutuottajien kuntoutustoiminta Pekka Lithin laatima selvitys : Asialistan liite 5. (Julkaistiin ) Raportin esittely, Ulla Maija Laiho Kuntoutusalan toimijat ovat merkittävä resurssi ikääntyvien toimintakyvyn ylläpidossa sekä työikäisten työkyvyn ylläpidossa. Selvityksen mukaan alan toimijat eivät tässä vaiheessa tunne suurta mielenkiintoa Suomeen tulevien matkailijoiden kuntoutukseen. Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta merkitsee raportin tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 7. HoivaSuomi hankkeen toteutuksen eteneminen Palvelujen asiakaslähtöisyyden kehittäminen on ollut yksi HYVÄ ohjelman tavoitteista ohjelman asettamisesta lähtien. Sen toteuttamiseksi on käynnistetty yhteistyössä sosiaali ja terveysministeriön ja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) kanssa valtakunnallisen sähköisen Palveluvaaka.fi verkkopalvelun kehittäminen. Palvelun tarkoituksena on auttaa ikäihmisten asumis ja kotipalveluja etsivää kansalaista löytämään ja vertailemaan julkisia ja yksityisiä palvelutuottajia. TEM:n ja THL:n allekirjoittaman sopimuksen perusteella THL toteuttaa HoivaSuomi hankkeen osana Palveluvaaka verkkopalvelua kiinteässä yhteydessä SADe ohjelman palveluhakemistoon. HoivaSuomi hankkeen toteutuksen nykytilanne, projektipäällikkö Marja Veikkolainen, THL Muition liite 3. THL tuottaa Palveluvaakaan pohjatiedon eri rekistereistä, mutta palveluntuottajien täytyy itse tarkistaa ja täydentää omat tietonsa. Päivityspyyntö lähetetään vuosittain. Jos palveluntuottaja ei päivitä tietojaan, THL:llä on oikeus poistaa tuottaja aktiivisesta kansalaisen käyttöliittymästä. Tuottajat voivat olla yksityisiä, julkisia tai kolmannen sektorin toimijoita. Palveluvaakaa rahoitetaan ensisijaisesti SADE ohjelmasta valtionvarainministeriöstä. Lisäksi mukana on STM:n rahoitusta sekä TEM rahoitusta HoivaSuomen osalta. Palvelun käyttö tulee olemaan palveluntuottajille perustoiminnon osalta täysin ilmaista. Palvelua ylläpitää THL. Ehdotus: Päätös: Neuvottelukunta toteaa toteutustilanteen ja käy asiasta tarvittavan keskustelun. Neuvottelukunta kävi asiasta keskustelun, jossa tuotiin esiin seuraavia näkemyksiä: TEM on ollut projektissa mukana kaksi vuotta, jotta yritysten palvelut ikäihmisille saataisiin palveluun nopeasti mukaan. Kehittämistyö on edennyt odotettua hitaammin, mihin ovat vaikuttaneet myös henkilöstövaihdokset. Jatkossa pelkkä hakemisto ei enää ole sellaisenaan riittävä, vaan pitäisi pyrkiä tuomaan rakenteeseen mukaan palveluohjaus, kuten on jo Tampereella Kotitorissa. (Auli Korhonen /TEM)
7 7 (8) Alun perin TEM:ssä lähdettiin liikkeelle vuonna 2009 yksinkertaisen etsi, hae, vertaa, tilaa, anna palautetta palvelun rakentamisesta vanhuspalveluihin. Sen aikaansaaminen on jo hyvä saavutus. Konseptia voidaan kehittää jatkossa, mutta tärkeintä nyt on, että aikataulu pitää ja saadaan mm. palvelusetelin käytön tukemista ja laajentamista auttava palvelu. Pidemmän päälle Kotitorin tapainen palvelu voi olla tavoite. (Ulla Maija Laiho / TEM) Suunta on positiivinen, mutta aito palveluntarjoajien vertailu ei vielä tällaisella portaalilla onnistu. Laatukriteerit pitäisi määrittää. (Merja Hirvonen/ TPL) Kauppa ja teollisuusministeriö rahoitti aikoinaan muutaman vuoden hakemistoa, jossa oli hoivayritysten yhteystietoja. Tärkeää on pitää palvelu yksinkertaisena, koska yrittäjillä ei ole aikaa päivitellä eri rekistereitä. Rekisterissä ei pidä myöskään olla muita kuin Valviran rekisterissä olevia sote yrityksiä. Sitra on valmistelemassa Palvelutoria, jossa on sama ajatus kuin Kotitorissa. Tuottajien puolelta olisi myös sellainen toivomus, että valtionhallinnon viranomaiset voisivat aivan hyvin siirtää rekisteritietoja toisilleen. Näin yrittäjien ei tarvitsisi syöttää tietojaan useaan eri rekisteriin. (Marjo Rönkä/ TESO, Ismo Partanen/ LPY) Palveluvaaka rekisterin tietoja tullaan hyödyntämään myös KELA:n yhteyspisteessä. Lisäksi esimerkiksi Kainuun alue ja kuusi sairaanhoitopiiriä hyödyntävät avoimen rajapinnan kautta tätä rekisteriä. Sitrallekaan ei tule omaa hakemistoa, vaan se hyödyntää olemassa olevaa. (Auli Korhonen /TEM) Palveluntuottajille ei tule laatusertifikaattia Palveluvaakaan. Käyttöönotto on tarkoitus tehdä toukokuussa (Marja Veikkolainen /THL) 8. HYVÄ ohjelman loppuraportin valmistelu HYVÄ ohjelma päättyy asettamispäätöksen mukaisesti Ohjelmasta vastaava hankeryhmä on käynnistänyt jo toimenpiteet ohjelman tulosten raportoimiseksi. Raportointi käsittää ulkopuolisen asiantuntijan laatiman selvityksen hoito ja hoivapalvelualan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Kilpailutuksen perusteella tekijäksi on allekirjoitetulla päätöksellä valittu Deloitte Oy. Raportin painopiste on erityisesti tulevaisuuden näkymissä. Työ tulee luovuttaa TEM:n käyttöön mennessä; väliraportti alustavista tuloksista on valmis Ohjelman vuosien toimenpiteiden toteutuksesta laaditaan hankeryhmän toimesta toimintakertomus. Toimintakertomus sisältää myös ehdotukset niiksi toimenpiteiksi, joilla HYVÄ ohjelman tuotteet ja toimintamallit pysytetään TEM:n hallinnonalan toimintoihin. Ohjelman loppuraportit julkaistaan HYVÄ ohjelman päätösfoorumissa maaliskuun puolivälissä Ehdotus: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Neuvottelukunta nosti esiin seuraavia asioita: Ei tehdä perinteistä loppuraporttia vaan tärkeintä on varmistaa, miten hyvät aikaansaannokset saadaan toimintaan. Näistä toivotaan ehdotuksia syksyn aikana. (Puheenjohtaja)
8 8 (8) On yksi huoli, joka liittyy HYVÄ ohjelman päättymiseen. Tällä vaalikaudella tämän toimialan asioita on käsitelty nimenomaan tällä foorumilla, koska STM:n yksityisten sosiaali ja terveyspalvelujen neuvottelukunta ei ole toiminut. On varmistettava, että yhteistyötä jatketaan jollain foorumilla. (Merja Hirvonen /TPL) 9. Seuraava kokous Neuvottelukunnan seuraava kokous pidetään 15. lokakuuta 2014 klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo
9 Kauklahden elä ja asuseniorikeskus Merja Sivula
10 Asumisyksikkö henkilöstö
11 Kauklahden elä ja asu seniorikeskus Tiloja alueen senioriryhmille Liikunta, kuntoilu ja monitoimitilat Saunatilat Virkistys, kulttuuri ja liikuntatoimintaa Ohjattuja ryhmätoiminnan kursseja Ohjattua päivätoimintaa Kauklahden kotihoidon id toimipiste i i t Espoo cateringin lounasravintola ja kahvila Työhönvalmennuksen toimintaa mm. pesula Yksityisenä palvelujen tuottajana jalkojenhoitaja ja fysioterapeutti Tilojen käyttö yksityistilaisuuksiin ( pieni vuokra) Asunto 70 asukkaalle ( tehostettu asumispalvelu) Asunnot 8 12 asunnon yhteisöissä= 8 yhteisöä 50 yksiötä, 25,5 27,5 neliötä 12 kaksiota, 40 neliötä (aviopareille) 4 lyhytaikaisen asumisen paikkaa Tilojen ja toiminnan suunnittelussa korostuu kodinomaisuus, yhteisöllisyys ja mahdollisuus olla enemmän elämän keskellä Elämistä ja asumista ohjaa arvot asukaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus/tasa-arvo, yhteisöllisyys ja edelläkävijyys
12 Palvelukonsepti Toiminnan tavoitteena asukkaan elämänmakuinen elämä ja asuminen, jossa myös sairaudet hoidetaan laadukkaasti Keskeisenä arvona voimavarakeskeinen ja toimintakykyä ylläpitävä ajattelu, asukaslähtöisyys, asukkaan itsemääräämisoikeus ja arvojen mukainen elämä Keskeisenä osallistaminen, yhteisöllisyys Elämän viime hetkinä hyvä saattohoito
13 Asumisyksikkö henkilöstö 1 palveluesimies 1 palveluvastaava (varaesimies) 1 palveluohjaaja 1 palvelusihteeri 8 sairaanhoitajaa ( joista 1 varash) 32 lähihoitajaa ( joista 3 varalh) 9 hoiva-avustajaa 9 laitosapulaista Henkilöstö mitoitus 0,62 ( ei mukana 9 la,3 vara lh, 1 vara sh, palv.esimies, palv.ohj. ja palv.siht.)
14 Asukkaat ja hoiva-avustaja tekemässä ystävänpäiväkortteja
15
16
17
18
19 Asukas omassa yksiössään
20 Hoiva-avustajan tehtävänkuva Hoiva-avustajan tehtävä on olla koko työvuoronsa ajan konkreettisesti mukana a tukemassa asukkaita a a heidän arkitoiminnoissaan. He vastaavat itsenäisesti omasta tehtäväkuvansa mukaisesta tehtävästään osana moniammatillista työyhteisöä y Perushoito (hygienia, aamu- ja iltapesut, kylvetys/saunotus, perusrasvaus, vaipan vaihdot, hampaiden pesut, kynsien hoito, parran leikkaus, hiusten kampaus + rullien laitto, aurinkorasvaus) Ruokailu ( yhdessä asukkaiden kanssa ruokaileminen ( lounas) + jokaisessa ruokailussa avustaminen, tarvittavasta nesteytyksestä huolehtiminen varsinkin kesähelteillä Asukkaiden liikkumisen avustaminen, kuntouttava työote, apuvälineet, motomed, kuntosali Virikkeellinen toiminta ( ulkoilu, liikunta, askartelu, pelit, retket, leipomiset yms.) Asukkaiden voinninmuutoksesta ilmoittaminen sairaanhoitajalle tai lähihoitajalle Saattajana esim. hammaslääkäriin yms. Asukkaiden toiveiden kuuleminen ja niihin vastaaminen, vierellä kulkeminen, turvallisuuden tunteen t luominen
21 Asukkaita ja hoitajia ( sh, lh, opisk.ja 2 pesulanuorta)
22 Aune ja hoiva-avustaja Angela taimien istutuspuuhissa
23 Lettukestit
24 Vappukaraoke 2014
25 Juhani ja hoiva-avustaja Amina jess
26 2 v. synttärit
27 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu
28 Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen a aa seurantaryhmä a Työvaliokunnalla koordinaatiovastuu valmistelu- jaostojen työstä Toimielimet ja johtaminen Demokratia Talous Kunnat ja markkinat Puoluesihteeritoimikunta v loppuun
29 Kuntalain kokonaisuudistus Uudistaminen perustui hallitusohjelmaan ja on osa kuntauudistusta Tehtävänä oli uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon mm. uusista kunnallishallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuvat muutostarpeet Kuntalain tulee edelleen olla kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki Uudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta sekä vahvistamaan erityisesti johtamista, taloutta, demokratiaa sekä markkinoilla toimimisen pelisääntöjä koskevia säädöksiä
30 KESTÄVYYS Kuntalain uudistamisen tavoitteet Kunnan toiminnan taloudellinen kestävyys Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa Kunnille säädettävien tehtävien rahoituksen turvaaminen JOHTAMINEN Poliittisen johdon päätöksentekokyvyn vahvistaminen, työnjaon selkeyttäminen, kuntapolitiikan ammatillistumisen lisääminen Kuntakonsernin ja kunnan toiminnan ohjaus DEMOKRATIAN VAHVISTAMINEN Edustuksellisen demokratian toimivuus, luottamushenkilöiden toimintaedellytykset, päätöksenteon läpinäkyvyys Osallistumiskeinojen uudistaminen, vuorovaikutuksen lisääminen UUDET TOIMINTATAVAT Kuntakonsernin näkökulma Kunnan järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen, yhteistoimintamuodot Toiminnan markkinaehtoistuminen ja EU-sääntelyn huomioon ottaminen Sähköiset toimintatavat JOUSTAVUUS, MAHDOLLISTAVUUS Kuntien erilaistuminen, kuntakohtaisten ratkaisujen mahdollisuus Mahdollisuus kuntien toiminnan tehostamiseen ja uusien toimintatapojen muotoutumiseen
31 Järjestämisvastuu Järjestämisvastuun määritelmä laissa Sisältö, vastuu 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta; 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3. tuottamistavasta; 4. tuottamisen valvonnasta; sekä 5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä Rahoitusvastuu säilyy aina järjestämisvastuun siirrossa Siirrettäessä järjestämisvastuu yhteistoimintaorgaanille ei ole kyse hankinnasta
32 Tuottamisvastuu Tuottamistavat: itse Ostopalvelut ja yhteistoimintasopimukset Palvelusetelin osalta viitataan erityislainsäädäntöön Julkisen hallintotehtävän kunta voi kuitenkin antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä erikseen säädetään. Hankinnassa kunnalla säilyy aina tarkoitettu järjestämisvastuu. Palvelujen tuottajan vastuu palveluista määräytyy sopimuksen/lainsäädännön mukaan Hankinnasta ei ole kyse, jos tarkoituksena on varmistaa kunnalle kuuluvan tehtävän hoitaminen kokonaisedun mukaisesti tai jos tehtävä on luonteeltaan ylikunnallinen
33 Kuntastrategia Pakollinen valtuuston hyväksymä kuntastrategia, jossa päätetään kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista i t Kunnan toiminta = kunnan oma, kuntakonsernin, yhteistoimintaan sekä omistajuuteen ja sopimukseen perustuva toiminta Sisältö: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; sekä 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Perustuttava arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen Velvollisuus arvioida ja seurata toteutumista Talousarvion ja -suunnitelman laatiminen on perustettava kuntastrategiaan Tarkistettava vähintään kerran valtuuston toimikaudessa
34 Kunnan toiminta markkinoilla Yhtiöittämisvelvollisuus Yhtiöittämisvelvollisuuspoikkeukset spoikke kset ja hinnoittelu Takaukset, lainat ja avustukset Kiinteistön myynti ja vuokraus Julkisen palvelun velvoite
35 Takaukset, lainat ja avustukset Reunaehdot takauksille/lainoille ja avustuksille: ei voi myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyy merkittävä taloudellinen riski tai josvaarantaa kyvyn vastata lakisääteisistä tehtävistä Kunnan edut tulee turvata t riittävän ä kattavilla vastavakuuksilla k Takaus/vakuusrajoitus: ei oikeutta myöntää takausta/vakuutta kilpailutilanteessa markkinoilla toimiville ellei kuulu kuntakonserniin, kuntien kokonaan omistama tai valtion ja kuntien yhteinen taho Poikkeukset takausrajoituksista Liikuntalain, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain tai nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Erityislainsäädännön oikeutus tai Lain perusteella hyväksytty tukiohjelma tai yksittäinen tuki Viittaussäännös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimukseen
36 Julkisen palvelun velvoite Kunta voi antaa määräaikaisen julkisen palvelun velvoitteen kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten palvelujen turvaamiseksi kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle palveluntuottajalle, jos markkinoiden toiminta on puutteellista Ennen julkisen palvelun velvoitteen antamista tehtävä markkinatestaus Annettava kirjallisesti ja siinä tulee määritellä palvelun tuottamiseen ja korvauksen määräytymiseen liittyvät keskeiset ehdot Palveluntuottaja on valittava avoimessa ja syrjimättömässä menettelyssä. Jos julkisen palvelun velvoitteessa on kysymys hankintasopimuksesta/käyttöoikeussopimuksesta noudatettava hankintalaki
37 Kuntalain jatkovalmistelu Lausuntoaikaa lakiesitys eduskuntaan alkusyksystä 2014 Uuden kuntalain tarkoitus tulla voimaan Siirtymäsäännöksiä 2017 eli seuraavan kuntavaalikauden alkuun
38 HoivaSuomi- hankkeen tilannekatsaus Marja Veikkolainen
39 Esityksen sisältö 1. Missä vaiheessa kehitystyö on nyt 2. Palveluvaaka verkkopalvelu, mikä se on? 3. Mitä tämä tarkoittaa palvleuntuottajan näkökulmasta? 2
40 2015. TEM:n ja THL:n allekirjoittaman sopimuksen perusteella THL toteuttaa HoivaSuomi palvelun osana Palveluvaaka verkkopalvelua kiinteässä yhteydessä SADe ohjelman palveluhakemistoon Esityksen nimi / Tekijä 3
41 Mitä tehty tähän mennessä? Määrittelytyöt (konseptointi ja vaatimusmäärittelyt) 2013 Hankintojen (Tekninen toteutus, käytettävyystestaus ja viestintä- ja markkinointipalvelut) valmistelut ja kilpailutus loppuvuosi 2013 Teknisen IT-konsultoinnin sopimustoimittajaksi valittiin tarjouskilpailun kautta Solita Työt aloitettu Ketteräkehitysmenetelmä Toteutustyöhön liittyvää dokumentaatiota avoimessa työtilassa (Confluence: mm. vaatimusmäärittelyt, toteutussuunnitelma, työskentelymalli, t lli riskit, kokoukset) k k sekä tehtävälistausta ja toteutusvaihetta voi myös seurata (Jira) Terveydenhuollon ATK-päivät
42 Käytettävyyden asiantuntijapalveluiden sopimustoimittajaksi valittiin tarjouskilpailunkautta Cresense Työt aloitettiin huhtikuun 2014 alussa Cresense toteutti ja 24.4 käytettävyystestit palveluntuottajan ylläpitokäyttöliittymän rautalankamalleista, jotka Solita oli laatinut Kansalaisen käyttöliittymän rautalankojen sekä visuaalisen ilmeen testaukset toteutettiin 4.6 ja 5.6 Viestintä ja markkinointipalvelut, Kitchen oy Mm. viestintäsuunnitelmat, kirjoitukset, materiaalit (esitteet, demo- ja opetusvideot), t) palveluvaa an l visuaalinen ilme 5
43 Projektin etenemisen aikataulu Esisielvitys ja projektisuunnitelma 1. Konseptointi ja määrittely Projektinhallinta ja johtaminen 2. Hankinta 3. Tekninen toteutus 4. Testit Projektin arviointi ja päättäminen 5. Palveluntuottajien pilotointi 6. Kansalaisten pilotointi 7. Viestintä ja markkinointi 8. Käyttöönotto SADe-SoTe seminaari
44 Palveluvaaka verkkopalvelu, l mikä se on? Terveydenhuollon ATK-päivät
45 Yleiskuva palvelukokonaisuudesta 8
46 Kansalainen ETSI VERTAA ARVIOI Palveluvaaka.fi TULE LÖYDETYKSI TULE VALITUKSI MITEN PALVELEN? Palveluntuottaja SADe-SoTe seminaari
47 SADe-SoTe seminaari
48 SADe-SoTe seminaari
49
50
51
52
53 16
54 Kansalaisen verkkopalvelu HUOM! LUVUT EI TODELLISIA Vertaile toimipaikkoja Perustiedot Asiakasarviot Viralliset laatutiedot RAI (= kansainvälinen laadun ja kustannusvaikuttavuuden tt arviointi- i ja seurantajärjestelmä) Palvelutalo hopeakotka Kotkapolku 4, Espoo Asukkaita kuvaavia lukuja Itsenäisesti liikkuvia 56 % Ei muistisairautta tai sellaiseen viittaavia oireita 15 % Henkilöstömitoitus ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaisesti henkilöstömitoitus Täyttyy Toimintayksikön toimintamalli Avio-/avopuolisoille järjestetty mahdollisuus asua yhdessä toimintayksikössä Kyllä Mahdollisuus asua elämän loppuun asti toimintayksikössä Kyllä Kanervakoti ry Espoo Arkkusaarentie 4-6, Espoo Asukkaita kuvaavia lukuja Itsenäisesti liikkuvia (%) 49 % Ei muistisairautta tai sellaiseen viittaavia oireita 10 % Henkilöstömitoitus Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaisesti henkilöstömitoitus Täyttyy Toimintayksikön toimintamalli Avio-/avopuolisoille järjestetty mahdollisuus asua yhdessä toimintayksikössä EI Mahdollisuus asua elämän loppuun asti toimintayksikössä Ei, toimintayksikkö ei tarjoa pitkäaikaista asumispalvelua Kuusikodin palvelutalo Kuusikodinmäki 70, Espoo Asukkaita kuvaavia lukuja Itsenäisesti liikkuvia (%) 78 % Ei muistisairautta tai sellaiseen viittaavia oireita 20 % Vanhuspalvelulain Henkilöstömitoitus it it seurantakysely y Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaisesti henkilöstömitoitus Täyttyy Toimintayksikön toimintamalli Avio-/avopuolisoille järjestetty mahdollisuus asua yhdessä toimintayksikössä Kyllä Mahdollisuus Palveluntuottajien l asua tt elämän loppuun asti toimintayksikössä ylläpitokäyttöliittymän kautta palveluntuottajien tuottamatieto EI, asiakas siirretään kunnon heikentyessä toiseen yksikköön Ympärivuorokautisen Ympärivuorokautisen Ympärivuorokautisen palveluasumisen hínta palveluasumisen hínta palveluasumisen hínta Kokonaishinta(ei sis. vuokraa):3126 /kk Kokonaishinta (ei sis.vuokraa):3609 /kk Kokonaishinta(ei sis. vuokraa):3555 /kk Vuokra min: - Vuokra min: 380 /kk Vuokra min: 400 / kk Vuokra Vuokra max: 500 / kk Esityksen max: 480 nimi /kk / Tekijä Vuokra max: 400 /kk 17
55 Ikäihmisten asumispalveluiden ja kotihoidon laatutiedot Ikäihmisten asumispalvelut Iäkkäiden hoidon laadun ja kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmästä, RAI:sta, saatavaa vertailutietoa. Asukkaita kuvaavia taustatietoja Tiloja ja paikkoja kuvaavia lukuja Henkilöstön määrää ja koulutusta kuvaavia lukuja Henkilöstön asennoitumista, toimintaa ja asukkaiden elämää kuvaavia lukuja Vanhuspalvelulain seurantakyselystä mm. Toimintayksikössä käytössä olevat teknologiaratkaisut Mahdollisuus asua elämän loppuun asti toimintayksikössä Palveluntuottajien ylläpitokäyttöliittymän kautta kysytään mm. Toimintaa kuvaavia tietoja Turvallisuutta kuvaavia tietoja Ympärivuorokautisen palveluasumisen hinta 18
56 Kotihoito Iäkkäiden hoidon laadun ja kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmästä, RAI:sta, saatavaa vertailutietoa. Asiakasrakenne: Vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavat asiakkaat (%) Ulkoilu: Asiakkaat, jotka tarvitsevat apua liikkumisessa, pääsevät ulos (%) Lääkitys: Asiakkaat, jotka ovat tyytyväisiä kivunhallintaan (%) ja Asiakkaat, joiden lääkityksen k lääkäri on tarkistanut t t puolen vuoden sisällä (%) Rokotukset: Asiakkaat, jotka ovat saaneet influenssarokotuksen (%) Esimerkkejä vanhuspalvelulain seurantakyselystä y mahdollisesti nostettavista tiedoista Tieto toteutetaanko toimintayksikössä kuntoutumista edistävää toimintamallia (itsenäisyyden ja omatoimisuuden tukeminen) Tietoa teknologisien ratkaisujen hyödyntämisestä toimintayksikön työskentelytavoissa ja asiakkaiden hoidossa Palveluntuottajien ylläpitokäyttöliittymän kautta kysytään mm. Palvelun sisältö Palveluaika 19
57 Palveluntuottajien ylläpitokäyttöliittymä 20
58 Palveluvaaka.fi palveluntuottajalle Palveluvaaka.fi-verkkopalvelussa palveluntuottaja tekee omat palvelunsa ja palvelutuotantonsa laadun näkyväksi ja vertailtavaksi Palveluntuottajat voivat ylläpitää omia, Palveluvaaka.fi-sivustolla olevia tietojaan ylläpitokäyttöliittymän kautta. Palvelussa on avoimet rajapinnat palveluhakemistotietojen hyödyntämistä ja ylläpitoa varten. Osa pohjatiedoista on tuotettu valmiiksi lähderekistereistä Palveluntuottajaa pyydetään täyttämään näitä tietoja: Palvelupisteiden perustiedot, kuten yhteystiedot ja saapumisohjeet Palvelutiedot luokiteltuna sote-palveluluokituksen mukaan Asiakaspalvelu- ja asiointitiedot, kuten aukioloajat, asioinnin esteettömyys Palveluprosessin tiedot, esim. tarvitaanko ajanvarausta, voiko tulla suoraan Mitä sähköisiä palveluja on käytössä? Esim. ajanvaraus, sähköinen yhteydenottolomake Laatutietoja, kuten: potilasturvallisuus, asiakas- ja henkilöstörakenne Asiakastyytyväisyys- ja asiakaspalautetietoja (luku- tai moderointioikeus) Terveydenhuollon ATK-päivät
59 Palveluntuottajien pääsyn kriteerit Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhakemistossa listattavien palveluntuottajien l tt on tarjottava tt kansalaisille ill konkreettisia k i sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiksi hyväksytään y palvelut, jotka ovat luokiteltavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokituksen mukaan. Palveluntuottaja on palvelunantaja, joka toteuttaa palveluja (vrt. palvelunjärjestäjä). Palveluntuottaja voi olla julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja. Palveluntuottaja voi tarjota asiakkaalleen palveluita fyysisessä palvelupisteessä, puhelinpalveluna tai verkkopalveluna 22
60 Palveluvaaka.fi käyttäjät ja roolit Kansalaiset Palveluntuottaja Pääkäyttäjä Ei vaadi kirjautumista Rekiteröityminen Tietojen ylläpitäjä PALVELUVAAKA.FI Viranomaiset voivat käyttää Asiakaspalautteen Palveluvaa an moderoija tietoja palveluun ohjauksen Palveluntuottaja voi jakaa rooleja tukena ja useammalle henkilölle erilaisissa organisaatiossa tai päättää, että yhteydenottotarkoituksissa ja yksi pääkäyttäjä hoitaa tietojen Tuki ja ylläpito Käyttäjä ylläpidon. tiedonkeruissa e THL Muut viranomaiset Terveydenhuollon ATK-päivät
61 Käyttöliittymämallinnos ä lli 24
62 Käyttöliittymämallinnos Terveydenhuollon ATK-päivät
63 Käyttöliittymäm Terveydenhuollon ATK-päivät
64 Käyttöliittymämallinnos Terveydenhuollon ATK-päivät
65 Käyttöliittymämallinnos Terveydenhuollon ATK-päivät
66 Terveydenhuollon ATK-päivät
67 Käyttöliittymämallinnos ä lli 30
68 Terveydenhuollon ATK-päivät
69 Sotepalveluluokitus Terveydenhuollon ATK-päivät
70 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokitus Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaa ei ole yksityiskohtaisesti määritelty Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ei olla kansallisella tasolla tuotteistettu SADe-SoTeS palveluluokitustyössä l l t on keskityttykit tt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen nimeämiseen ja niiden määrittelemiseen yleisellä tasolla yhdenmukaistetaan nimeämistä, helpotetaan palveluiden hakemista ja vertailua, rakenteistetaan tiedon tuotantoa huomioidaan synonyymit ja lähikäsitteet Tehty luokitustyö pohjautuu: Terveysalan palveluluokitus 2008, Sosiaalipalvelujen luokitus 2011 Sote-palveluluokituksen työstöön voi ammattilaiset osallistua verkkotyökalua hyödyntäen Video Terveydenhuollon ATK-päivät
71 Terveydenhuollon ATK-päivät
72 Kiitos! Marja Veikkolainen 35
kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014
Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen
LisätiedotHoivaSuomi- hankkeen tilannekatsaus
HoivaSuomi- hankkeen tilannekatsaus Marja Veikkolainen 8.6.2014 1 Esityksen sisältö 1. Missä vaiheessa kehitystyö on nyt 2. Palveluvaaka verkkopalvelu, mikä se on? 3. Mitä tämä tarkoittaa palvleuntuottajan
Lisätiedot1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja kansliapäällikkö Erkki Virtanen avasi kokouksen klo 13. Läsnäolijat: Liite 1
Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ MUISTIO TEM001:00/2009 TEM/2812/00.03.02.01/2009 HYVÄ NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00 15.00 Paikka: Valtioneuvoston
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut klikkauksen päässä (SADe-SoTe)
Sosiaali- ja terveyspalvelut klikkauksen päässä (SADe-SoTe) Etsi, vertaa ja arvioi sosiaali- ja terveyspalveluja ja palveluntuottajia Virve Jokiranta, Salla Sainio 20.5.2014 Terveydenhuollon ATK-päivät
LisätiedotKuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013
Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotUusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko
Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014 Lausunnon antaminen kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että
LisätiedotKuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri
Kuntalain muutoskuulumisia Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain kokonaisuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valtiovarainministeriö
LisätiedotUusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää
Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa
LisätiedotValmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh
Kaupunginhallitus 234 14.08.2017 Kaupunginhallitus 382 27.11.2017 Kaupunginhallitus 30 29.01.2018 Kaupunginhallitus 65 26.02.2018 Kaupunginvaltuusto 13 05.03.2018 Loimaa-strategia 100/00.01.02/2017 Kh
LisätiedotDemokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö
Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen
LisätiedotTerveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja
Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotCase: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotUusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?
Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta
LisätiedotJäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?
Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat
LisätiedotTHL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi
THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet
LisätiedotKKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014
KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
LisätiedotSote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu
Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250
LisätiedotJohda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö
Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia
Lisätiedot1. Kokouksen avaus ja osallistujien toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.
Hyvinvointialan työ- ja MUISTIO elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ-hanke Strategiset hankkeet 1.12.2010 TEM001:00/2009 NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: perjantai 1.10.2010 klo 9.30-11.00 Paikka: Pihapaviljonki,
LisätiedotPalveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
LisätiedotSote-uudistus. Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotMaakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki
Projektiryhmän liite 3 Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Maakuntauudistuksen projektiryhmä 4.10.2016 29.9.2016 1 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia
LisätiedotSuomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotLääkkeiden järkevän käytön edistäminen
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä
LisätiedotSOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin
LisätiedotJÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola
JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS 13.2.2018 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden,
LisätiedotSuomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari
Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotKuntien hyvinvointi - seminaari
Kuntien hyvinvointi - seminaari Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 15.5.2019 Lähde: hs.fi 2 Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia Kuntalaki 1 (1995/365) Kunta
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotKUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen
KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotJyväskylän palvelusetelitoiminta
Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotKasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen
Kasvupalvelujen valmistelutilanne Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 24.1.2018 Työryhmien yhteiskokoontuminen Aluekehitys- ja kasvupalvelulain luonnos 3.10.2017 Lain viimeistely on alkanut,
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
Lisätiedotlainsäädännön uudistaminen
Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistaminen Yksityisen terveydenhuollon ajankohtaispäivä 19.5.2016, PSAVI Lakimies Maarit Karjalainen, Valvira 21 Työryhmän tehtävät (STM työryhmä
LisätiedotMaakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa
Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa Järjestöt mukana muutoksessa maakuntahankkeiden verkostotapaaminen 11.1.2018 Erityisasiantuntija Minttu Ojanen Maakunnan järjestämisvastuu (HE
LisätiedotVanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano
Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano 2014-2017 Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotYhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotSuomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotSOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät
SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi
LisätiedotPalveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
LisätiedotKaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus
Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotPÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI
PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 24.10.2017 25.10.2017 Pöytyä tulevaisuusmatkalla Pöytyän strategian rakentaminen: missä haluamme tulevaisuudessa olla ja miten sinne pääsemme? Valtakunnalliset faktat:
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotMiten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013
Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
LisätiedotLiikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotParikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotKokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä
Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotPalveluseteli ikäihmisten palveluissa
Palveluseteli ikäihmisten palveluissa 11.9.2019 Anne-Mari Ahonen Mari Patronen Sote- palvelujen muutos Organisaatiokeskeinen Massapalvelut Ammattilainen päättää Erilliset episodit Väestövastuu Asiakaskeskeinen
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotMaakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija
Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit
LisätiedotVäestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet
Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET
LisätiedotVANHUSPALVELULAIN UUDISTUS
VANHUSPALVELULAIN UUDISTUS LÄNSI- JA SISÄSUOMEN AVI JA VALVIRA VANHUSTENHUOLLON ALUETILAISUUS 17.9.2019 SATU KARPPANEN NEUVOTTELEVA VIRKAMIES, STM HALLITUSOHJELMA: OIKEUDENMUKAINEN, YHDENVERTAINEN JA MUKAAN
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotPalvelujen järjestäminen
Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Pekka Järvinen, STM 1 Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu laissa säädetyyn järjestämisvastuuseen.
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotVanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta
Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 6.2.2018 Riitta-Maija Jouttimäki/STM 1 Sote-lainsäädäntö Vuodesta 2020-2022 alkaen sote -palvelujen tuottamisen
LisätiedotMiten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013
Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
LisätiedotPuheenjohtajan, ministeri Vapaavuoren myöhästymisen vuoksi kokouksen avasi neuvottelukunnan varapuheenjohtaja,
Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ TEM001:00/2009 TEM/2812/00.03.02.01/2009 HYVÄ NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: Torstai 7.3.2013 klo 11.30 13.20 Paikka: Valtioneuvoston juhlahuoneisto,
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne
SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän
LisätiedotHEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa
Lisätiedot