HUKASSA. Toimintaa vuotiaille Hankasalmen seurakuntalaisille

Transkriptio

1 HUKASSA Toimintaa vuotiaille Hankasalmen seurakuntalaisille Satu Koski - Atte Kääriäinen - Ville Naukkarinen Opinnäytetyö, syksy 2007, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Koski, Satu, Kääriäinen Atte & Naukkarinen, Ville. Hukassa toimintaa vuotiaille Hankasalmen seurakuntalaisille. Pieksämäki, syksy 2007, 65 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella toimintapaketti Hankasalmen seurakunnan vuotiaille seurakuntalaisille. Toimintapaketti suunniteltiin tekemämme kyselytutkimuksen pohjalta. Se on suunnattu vuotiaiden kanssa työskenteleville ja sen tavoitteena on tukea kohderyhmän kristillistä kasvua. Työ on tehty yhteistyössä Hankasalmen evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella Hankasalmen kunnan luokkalaisilta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 181 oppilasta. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Aineiston pohjalta suunniteltiin Hukassa-toimintapaketti. Opinnäytetyö koostuu tutkimuksesta ja sen pohjalta tehdystä toimintapaketista. Opinnäytetyön kirjallinen osio koostuu taustateoriasta, kyselytutkimuksesta ja sen analysoinnista sekä toimintapaketin sisällön esittelystä ja työn pohdinnasta. Hukassa-toimintapaketti sisältää yhteensä kuusi toimintakertaa, kolme syksylle ja kolme keväälle. Toimintapaketti on tehty Hankasalmelle, mutta sen pystyy toteuttamaan missä vain. Toiminta tukee vuotiaiden kristillistä kasvua ja etenee kirkkovuoden mukaisesti. Asiasanat: varhaisnuori, varhaisnuorisotyö, väliinputoajaryhmä, vuotiaat, produktio, kvantitatiivinen tutkimus, kristillinen kasvatus

3 ABSTRACT Koski Satu, Kääriäinen Atte and Naukkarinen Ville. Hukassa activities for year old preadolescents in Hankasalmi parish. 65 p., 5 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of social services Aim of our scholarly thesis was planning an activity packet for the parish of Hankasalmi. The activity packet was based on a questionaire we did in Hankasalmi. The packet was designed to use in the work with year-old preadolescents and its goal is to support their Christian growth. Our thesis was done in cooperation with Hankasalmi Evangelical Lutheran parish. We used quantitative analysis method in our questionaire. The research material was collected with a semi-structured question form from grades five to seven in all the schools of Hankasalmi. Overall 181 student participated in our questionnaire. The research material was analysed with SPSS-program. From the basis of analysed material we designed the Hukassa-activity packet. The Scholarly thesis is formed from research and activity packet. The written part consists of background theory, analysed research material, activity packet and consideration of the whole thesis. Hukassa-activity packet includes six activity sessions, three for autumn and three for spring periods. Activity packet is produced to Hankasalmi, but it can be put into practice anywhere. Hukassa-activity packet supports Christian growth of year-old preadolescents. Activity packet follows the Lutheran church year. Keywords: preadolescent, preadolescent work, parish, marginal group, year-old, production, quantitative research, Christian growth

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KESKEISET KÄSITTEET AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET VARHAISNUORISOTYÖ Varhaisnuorisotyö Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Varhaisnuorisotyö Hankasalmen seurakunnassa Kirkon kasvatuksen painopiste vuosille KOHDERYHMÄN KEHITYSVAIHEET Yleistä Fyysinen ja psyykkinen kehitys Sosiaalinen kehitys Uskonnollinen kehitys KOHDERYHMÄN ELÄMÄNTILANNE Koti Koulu Vapaa-aika Ystävät OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoite Kohderyhmä ja toteutusympäristö KYSELYTUTKIMUS JA SEN TOTEUTUS Kyselyn tavoitteet ja menetelmät Kyselyn tulokset Taustatiedot Mukanaolo Kiinnostus Johtopäätökset ja pohdinta HUKASSA-TOIMINTAPAKETTI Hukassa-toiminnan tavoitteet, kulku ja suunnittelu Hukassa-toiminnan syyskausi Lokakuun toimintakerta: Sanansaattajat... 35

5 9.2.2 Marraskuun toimintakerta: Lähimmäiset mielessä Joulukuun toimintakerta: Odotuksen aika Hukassa-toiminnan kevätkausi Maaliskuun toimintakerta: Paaston aika Huhtikuun toimintakerta: Suuren juhlan hetket Toukokuun toimintakerta: Luomakunta Hukassa-toiminnan palaute POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET... 66

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme lähti käytännön tarpeesta. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuotiaat varhaisnuoret ja nuoret aikuiset ovat selviä väliinputoajaryhmiä. Tämä fakta herätti kiinnostuksemme jo opiskelujen alkuvaiheessa. Halusimme ottaa toisen väliinputoajaryhmän tarkasteluun opinnäytetyöhömme. Tarkoituksemme oli selvittää mitä toimintaa vuotiaille varhaisnuorille järjestetään ja mitä he haluaisivat heille järjestettävän. Otimme yhteyttä Hankasalmen seurakunnan nuorisotyönohjaajaan Jari Tuukkaseen ja kysyimme, olisiko seurakunta halukas ryhtymään yhteistyökumppaniksi kehityshankkeeseemme. Saimme Hankasalmen seurakunnasta yhteistyökumppanin. Opinnäytetyössämme lähdimme selvittämään minkälaista toimintaa Hankasalmen seurakunta järjestää vuotiaille varhaisnuorille. Halusimme selvittää myös sen, minkälaista toimintaa Hankasalmen vuotiaat haluaisivat heille järjestettävän. Tätä asiaa lähdimme selvittämään kvantitatiivisen kyselytutkimuksen avulla. Teimme kyselyn kaikille Hankasalmen viides seitsemäsluokkalaisille varhaisnuorille. Kyselyn pohjalta suunnittelimme kyseiselle ikäryhmälle vuoden toimintapaketin, jonka nimesimme Hukassatoiminnaksi. Opinnäytetyömme rakenne koostuu aikaisemmista tutkimuksista, taustatiedoista, tutkimusosiosta ja sen pohjalta tehdystä toimintapaketista. Aikaisempina tutkimuksina käytimme lähinnä opinnäytetöitä, koska muita tutkimuksia aiheesta ei ole juurikaan tehty. Kokosimme tietoa varhaisnuorisotyöstä sekä koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon että Hankasalmen seurakunnan näkökulmista. Taustatiedoissa oli oleellista selvittää myös vuotiaiden varhaisnuorten kehitysvaiheita ja heidän elämäntilanteitaan. Tutkimustulosten analysoinnissa käytimme SPSS-ohjelmaa. Tuloksista nousseiden asioiden pohjalta lähdimme suunnittelemaan Hukassa-toimintapakettia.

7 7 Hukassa-toiminta on suunniteltu niin, että se voidaan toteuttaa missä tahansa. Sen toteuttamiseen ei tarvita työntekijää, vaan vetäjäksi voi ryhtyä esimerkiksi nuori aikuinen. Varhaisnuorten kanssa työskentelevä voi käyttää toimintapakettia työssään sellaisenaan tai soveltuvin osin. Hukassa-toiminta aloitettiin Hankasalmen seurakunnassa syksyllä Vuoden toiminnan jälkeen saadusta palautteesta kävi ilmi, että Hankasalmen seurakunta aikoo hyödyntää toimintapakettia tulevaisuudessakin.

8 8 2 KESKEISET KÄSITTEET Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ovat kristillinen kasvatus, varhaisnuori sekä varhaisnuorisotyö ja sen tavoitteet. Seuraavaksi määrittelemme, mitä kyseiset käsitteet työssämme tarkoittaa. Kristillisen kasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren kasvamista sekä kristittynä että seurakunnan jäsenenä. Nuoren perhe ja koti, sekä hänen kumminsa ja isovanhempansa ovat keskeisiä nuoren kasvun tukijoita. Seurakunta voi omalla panoksellaan tukea tätä varhaisnuorten kasvamista, tarjoamalla toimintaa eri-ikäisille ihmisille. (Kirkkohallitus 2004, 23.) Varhaisnuoruus asettuu lapsuuden ja nuoruuden väliin. Varhaisnuori termillä tarkoitetaan 7 14-vuotiaita tyttöjä ja poikia. Ikäryhmän nuorimmat ovat pääsääntöisesti aloittaneet peruskoulun ja vanhimmat ovat menossa rippikouluun. Tässä työssä rajaamme varhaisnuoren tarkoittamaan vuotiaita tyttöjä ja poikia. (Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a.) Varhaisnuorisotyöllä tarkoitamme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tekemää kristillistä työtä, jota tehdään varhaisnuorten ja heidän perheidensä parissa. Varhaisnuorisotyön tavoitteena on tukea tyttöjen ja poikien kasvamista kohti vastuullista aikuisuutta. (Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a.)

9 9 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Aikaisempia tutkimuksia ei ollut paljoa saatavilla, sillä opinnäytetyöhömme liittyvää aihepiiriä ei ole paljoakaan tutkittu. Aikaisempina tutkimuksina käytimme ammattikorkeakoulutasoisia opinnäytetöitä ja yhtä yliopistotasoista pro-gradu tutkimusta. Kahdesta tutkimuksesta mainitsemme töiden tavoitteet, käytetyt menetelmät ja johtopäätökset. Muiden tutkimusten kohdalla esittelemme ne vain pääpiirteittäin. Vuonna 2002 Katri Tikka teki kartoittavan tutkimuksen, jonka tavoitteena oli kehittää varhaisnuoriso- ja esirippikoulutyötä. Tutkimus oli osa laajempaa varhaisnuorisotyön kehittämisprojektia. Katri Tikka tutki gradussaan, millaisena varhaisnuorisotyöstä vastaavat näkevät vuotiaiden nykyisen elämäntilanteen ja millaista toimintaa heille järjestetään seurakunnassa. Tikka tutki gradussaan myös muiden tahojen (esim. koulu, kunta, kolmas sektori) kanssa tehtävää yhteistyötä, joka kohdistui vuotiaisiin nuoriin. Lisäksi hän tutki, millainen seurakuntien taloudellinen tilanne on varhaisnuorisotyön näkökulmasta. (Tikka 2002.) Tutkimuksen mukaan monien vastaajien mielestä varhaisnuoret ovat aktiivisia ja ihan tavallisia ja tyypillisiä nuoria. Vastausten perusteella varhaisnuorille tärkeimpiä tukipilareita olivat koti ja perhe. Varhaisnuorille suosituimpia järjestettyjä toimintoja olivat esim. kerhot, retket ja projektit. Heille järjestetään muutenkin runsaasti ohjelmaa. Kuntien ja koulujen kanssa tehtävä yhteistyö keskittyi aamunavauksiin ja leireihin. Tikan tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta on hyvä kehittää varhaisnuorisotyötä. (Tikka 2002.) Syksyllä 2002 Kirsti Ansaharju ja Heli Kemppainen tekivät opinnäytetyönään Ideat jakoon - Vantaan seurakuntien varhaisnuorisotyön vuotiaiden toiminnan kehittämishankkeen. Sen tarkoituksena oli kartoittaa, millaista toimintaa Vantaan seurakunnissa tarjotaan tälle ikäryhmälle. Tarkoituksena oli myös selvittää, käyvätkö vuotiaat heille järjestetyissä seurakunnan eri toiminnoissa. Lisäksi Ansaharju ja Kemppainen selvittivät, miksi seurakuntien toiminta tavoittaa tai ei tavoita kyseistä ikäryhmää. He pyrkivät myös kuvaamaan Vantaan seurakunnissa hyväksi koettuja vuotiaille suunnattuja toimintoja, joita he kutsuivat ideoiksi. (Ansaharju & Kemppainen 2002.)

10 10 Ansaharju ja Kemppainen haastattelivat opinnäytetyössään seitsemää Vantaan seurakuntien varhaisnuorisotyöntekijää sekä tutustuivat aiheeseensa liittyvään teoriatietoon. Opinnäytetyössä selvisi, että Vantaan seurakunnissa vuotiaille tarjottava toiminta on pääosin toiminnallisia kerhoja, leirejä, kursseja ja koulujen kanssa yhteistyössä tehtäviä lyhyitä projekteja. Vain kahdessa seitsemästä seurakunnasta oltiin tyytyväisiä vuotiaiden osallistujamääriin. Ansaharjun ja Kemppaisen mukaan kyseinen ikäryhmä on niin kutsuttu väliinputoajaryhmä myös Vantaan seurakunnissa vuotiaat eivät osallistu seurakunnan toimintaan, ja työntekijät ovat epävarmoja siitä, kenelle kuuluu vastuu toiminnan järjestämisestä kyseiselle ikäryhmälle. Ikäryhmälle tulisi Ansaharjun ja Kemppaisen mielestä järjestää omaa toimintaa, johon tarvitaan paljon uusia ideoita, joissa huomioitaisiin vuotiaiden erityistarpeet. Tälle ikäryhmälle pitäisi tarjota toiminnallisuutta ja vastuutehtäviä. Ansaharju ja Kemppainen esittelevät opinnäytetyössään neljä haastattelujen perusteella hyväksi koettua toiminta ideaa. (Ansaharju & Kemppainen 2002.) Sanna Tervo tutki opinnäytetyössään Prepari- kannattaa kokkeilla Tuiran seurakunnan esirippikoulumalli ja nuorten kokemukset toiminnasta vuotiaiden kehitysvaiheita. Tuiran seurakunnassa on kehitelty varhaisnuorille preparitoimintaa, koska on havaittu, että vuotiaita ei ole onnistuttu muuten tavoittamaan. Opinnäytetyössään Tervo kertoo siitä, miten preparitoiminta on syntynyt. Tervon tutkimus oli kvalitatiivinen ja se kertoi viiden nuoren kokemuksista preparitoiminnasta. Nuoret kokivat preparitoiminnan hyväksi ja ryhmän turvalliseksi. Tervon tutkimuksesta ilmeni, että preparitoiminnan kaltaiselle toiminnalle olisi kysyntää. (Tervo 2006.) Opinnäytetyössään 7.-luokkalaisten ryhmäyttämispäivät Kortesjärvellä Maria Pirttinen käsitteli lapsuutta ja nuoruutta kehityspsykologian näkökulmasta. Pirttinen järjesti ryhmäyttämispäivän Kortesjärven 7-luokkalaisille. Tarkoituksena oli saada varhaisnuoret tutustumaan paremmin toisiinsa ja luoda samalla turvallista ilmapiiriä. Tarkoituksena oli myös lisätä koulun ja seurakunnan yhteistoimintaa sekä saada varhaisnuoret innostumaan seurakunnan toiminnasta. Palautteesta kävi ilmi, että ryhmäyttämispäivä oli onnistunut hyvin ja sellaisia toivotaan jatkossakin järjestettävän. (Pirttinen 2003.)

11 11 Opinnäytetyömme aihepiiriä sivuaa myös Katri Eerolan ja Leena Halmeen opinnäytetyö Seurakunnan tuki nuorelle yläasteelle siirryttäessä tsemppiä elämään -projektin arviointi. Sääksmäen seurakunnan projektin tarkoituksena oli antaa maalla asuville varhaisnuorille valmiuksia siirtyä yläasteelle kaupunkiin. (Eerola & Halme 2005.) Aiheeseemme liittyviä opinnäytetöitä ovat tehneet myös Riikka Matoniemi sekä Leena Lepistö ja Henna Viinikainen. Matoniemi on käsitellyt opinnäytetyössään aihetta Seikkailujen Raamattu: materiaalia vuotiaiden varhaisnuorten elämykselliseen raamattuopetukseen. Lepistö ja Viinikainen käsittelivät aihetta Seitsemäsluokkalainen Lammin seurakunnassa - Varttuneiden varhaisnuorten toiminnan kehittäminen. (Matoniemi 2000; Lepistö & Viinikainen 2002.)

12 12 4 VARHAISNUORISOTYÖ 4.1 Varhaisnuorisotyö Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Varhaisnuorisotyöhön kuuluu erilaisten kerhojen, leirien, tapahtuminen ja tekemisen järjestäminen 7 14-vuotiaille. Kerhot edustavat varhaisnuorisotyön säännöllistä viikottaista toimintaa. Yleensä kerhot rakentuvat jonkun tietyn teeman esimerkiksi, liikunnan, askartelun, draaman tai ruoanlaiton ympärille. Leirit ja erilaiset tapahtumat kokoavat eri kerhoihin osallistuvat yhteen, ja luovat yhteisöllisyyttä niin yksittäisen seurakunnan kuin koko kirkon tasolla. Kaiken varhaisnuorten toiminnan tulisi olla tavoitteellista ja seurakunnan perustehtävän mukaista. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko i.a.) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kasvatustyössä on tällä hetkellä kaksi väliinputoajaryhmää. Toisen ryhmän muodostavat nuoret aikuiset ja toisen vuotiaat varhaisnuoret. Tämä ei suinkaan ole mikään uusi ilmiö, kuten Jouko Lahti kirjassaan Seitsemästä neljääntoista kertoo: Ikävuodet ovat paitsi varhaisnuoren itsensä myös varhaisnuorisotyön kannalta ongelmallisia. Tällöin ihminen kohtaa kaikki ne itsenäistymiseen liittyvät ongelmat, jolloin oman minän löytäminen luo paineita. Varhaisnuorisotyössä tämä näkyy mm. pienenevinä tilastolukuina. (Lahti 1983, 190.) Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisemasta Kirkko muutosten keskellä Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina , voidaan myös huomata vuotiaiden katoaminen seurakunnan toiminnasta. Osallistujamäärät ovat pienentyneet vuosi vuodelta. Tutkimuksen nelivuotiskauden aikana varhaisnuorten ryhmiin osallistuneiden osuus 7 14-vuotiaiden ikäluokasta pieneni 16,0 %:sta 14,5 %:iin. (Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a.).

13 13 Vuonna 2000 käynnistettiin KIVA Kirkon varhaisnuorisotyön tutkimus- ja kehittämisprojekti Kirkon kasvatus ja nuorisotyön (KKN), Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan, Diakonia ammattikorkeakoulun ja Poikien ja Tyttöjen Keskuksen (PTK) toimesta. Projektin tavoitteena oli luoda vuotiaiden väliinputoajaryhmälle mielekästä tekemistä ja saada heidät näin seurakunnan yhteyteen. Projekti loppui vuonna 2004, mutta koska se ei saavuttanut täysin tavoitteitaan, kirkkohallitus antoi sille jatkoaikaa vuoteen 2007 saakka. Eräs syy KIVA-projektin hienoiseen epäonnistumiseen saattoi olla uuden rippikoulusuunnitelman sisäänajo, sillä seurakuntien huomio kiinnittyi siihen. (Kirkon kasvatus ja nuorisotyö, Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, Diakonia-ammattikorkekoulu & Poikien ja Tyttöjen Keskus i.a.) 4.2 Varhaisnuorisotyö Hankasalmen seurakunnassa Hankasalmen seurakunnan varhaisnuorisotyön muotoja ovat erilaiset kerhot, päivänavaukset, kymppisynttärit ja leirit. Hankasalmella toimi vuonna 2003 kahdeksan kerhoa ja kerholaisia oli 55. Vuonna 2004 kerhojen määrä laski kuuteen, mutta kerholaisten määrä nousi 63:een. Vuonna 2005 kerhojen määrä väheni edelleen kolmeen ja kerholaisten määrä tippui 19:sta. Kerhojen määrä on siis laskenut vuosi vuodelta, mikä johtuu osaltaan aktiivisten kerhonohjaajien puuttumisesta. (Hankasalmen seurakunta Tasekirja.) Kerhonohjaajakoulutus on Hankasalmella osa isoskoulutusta. Vuonna 2005 koulutettiin yhteensä 27 uutta kerhonohjaajaa, joista vain kolme toimi varsinaisina kerhonohjaajina. Päteviä kerhonohjaajia olisi siis riittävästi, mutta heitä ei vain ole saatu lukuisista pyynnöistä huolimatta aktivoitumaan. Vuonna 2005 järjestettiin yhteensä seitsemän varhaisnuorten leiriä, joihin osallistui keskimäärin 17 henkilöä. (Hankasalmen seurakunta Tasekirja.) Suoranaisesti vuotiaille suunnattua toimintaa ei Hankasalmella ole. Tämänikäiset voisivat osallistua normaalisti varhaisnuorisotyön leireille ja kerhoihin, mutta he eivät osallistu. Seitsemäsluokkalaisille on järjestetty esirippikoulua, mutta tämä toiminta ei ole ollut säännöllistä. (Jari Tuukkanen, henkilökohtainen tiedonanto )

14 14 Hankasalmen seurakunnan nuorisotyöntekijän Jari Tuukkasen mukaan yksi syy vuotiaiden vaikeaan tavoittamiseen on siirtyminen alakoulusta yläkouluun. Varhaisnuoret kokevat olevansa liian vanhoja kerhotoimintaan, kun siirrytään kuudennelta seitsemännelle luokalle. Hankasalmella, kuten usein muuallakin, tämä tarkoittaa siirtymistä täysin uuteen kouluympäristöön. Tuukkasen mukaan varhaisnuoret eivät enää halua sitoutua viikoittaiseen toimintaan niin kuin aikaisemmin. Hänen mielestään tämä on aika ihmeellistä, sillä säännöllinen toiminta luo turvallisuutta. (Jari Tuukkanen, henkilökohtainen tiedonanto ) Tuukkasen mukaan murrosiän alkaminen on myös todennäköinen syy vuotiaiden vähenevään osallistumiseen seurakunnassa. Tälle ikäryhmälle on haasteellista keksiä mielekästä tekemistä, sillä kehityserot ikäryhmän sisällä ovat suuret. Tuukkasen mielestä nykyään käydään jonkinasteista kilpailua varhaisnuorista. Eräät järjestöt järjestävät paljon sellaista, mihin seurakunta ei voi rahoituksen puolestakaan vastata. (Jari Tuukkanen, henkilökohtainen tiedonanto ) Hankasalmen seurakunnassa on jouduttu tietoisesti panostamaan varhaisnuorisotyöhön vähemmän kuin nuorisotyöhön. Tämä johtuu siitä, että varhaisnuoriso-, nuoriso- ja rippikoulutyöstä vastaa yksi työntekijä. Tuukkasen mielestä on luontevampaa painottaa enemmän rippikoulun jälkeistä nuorisotyötä, sillä sen kautta saadaan paljon isosia seurakunnan toimintaan. Nuorisotyössä ja diakoniatyössä olisikin tarvetta vähintään puolikkaaseen virkaan, Tuukkanen summaa. (Jari Tuukkanen, henkilökohtainen tiedonanto ) 4.3 Kirkon kasvatuksen painopiste vuosille "Jumalan silmissä kaunis Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kasvatuksen painopisteet vuosille " on koottu kirkon kasvatustyön eri toimijoilta. Keskeisimmät haasteet liittyvät tyttöjen ja poikien seksuaalisuuden, sukupuolisuuden, ruumiillisuuden, median, arvojen, ohjauksen ja ihmisen pyhyyden kysymyksiin. (Jumalan silmissä kaunis 2006, )

15 15 Elämme ulkonäkökeskeisessä kulttuurissa, jossa jo lapset kokevat ulkonäkökriisejä. Median tuomat kuvat langanlaihoista, täydellisistä ihmisistä vaikuttavat lapsiin, ja se saa heidät tuntemaan itsensä riittämättömiksi ja rumiksi. Kirkon kasvatustyön toimijoiden tulee omalla toiminnallaan ja asenteellaan näyttää, että tärkeintä ihmisessä ei ole ulkonäkö, vaan ihmisen sisin. (Jumalan silmissä kaunis 2006, ) Työskentely lasten, nuorten ja perheiden eettisen ja mediakriittisen kasvatuksen tukemiseksi, on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Elämän arvot ovat muuttuneet. Yhteisölliset arvot ovat vaihtuneet yksilökeskeisiin arvoihin. Ihmisten vapaudet ovat kasvaneet, mutta tuntuu siltä, että velvollisuudet ovat unohtuneet. Mediakriittisyyden opettaminen lapsille ja nuorille on ensiarvoisen tärkeää. Median tuomasta informaatiotulvasta on tärkeää oppia erottamaan hyödyllinen ja todenmukainen tieto, hyödyttömästä ja valheellisesta tiedosta. (Jumalan silmissä kaunis 2006, ) Lasten ja nuorten hengellistä kasvua tulee ohjata ja tukea. Heillä on oikeus näkyä ja kuulua kirkossa. Tämän oikeuden turvaaminen kertoo siitä, että heitä arvostetaan. Näin vahvistetaan lasten ja nuorten itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Näin heidän elämänmyönteisyytensä kasvaa. (Jumalan silmissä kaunis 2006, 84.) Kirkon kasvatuksen painopisteiden tarkoituksena on löytää positiivisia tyttöjen ja poikien kasvua tukevia sisältöjä ja asenteita. Painopisteet ovat myös haaste kasvatustyötä tekeville. Heidän on hyväksyttävä oma sukupuolisuutensa, seksuaalisuutensa, ruumiillisuutensa ja hengellisyytensä. Ilman tätä oman itsensä hyväksymistä, on vaikeaa olla lapsille ja nuorille auttava ja tukeva kasvattaja. (Jumalan silmissä kaunis 2006, 84.)

16 16 5 KOHDERYHMÄN KEHITYSVAIHEET 5.1 Yleistä Opinnäytetyössä olemme rajanneet kohderyhmän vuotiaisiin varhaisnuoriin. Tämä ikävaihe on siirtymistä lapsuudesta nuoruuteen. Seuraavissa alaluvuissa käsittelemme vuotiaiden varhaisnuorten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja uskonnollista kehitystä. Ikäryhmämme kehitysvaiheisiin emme ole saaneet kunnon täsmätietoa, koska vuotiaiden kehitysvaiheita ei käsitellä omana ryhmänään. Kyseisen ikäryhmän kehitykseen liittyvät tiedot olemme poimineet 7 12-, ja vuotiaiden kehitysvaiheita kuvaavista lähteistä. 5.2 Fyysinen ja psyykkinen kehitys Varhaisnuoret ovat vuoden iässä fyysisessä kehityksessään murrosiässä. Tämän vaiheen aikana varhaisnuoren fyysisessä olemuksessa tapahtuu monia muutoksia. Kiihtyvä pituuskasvu, äänen madaltuminen, ihomuutokset, karvoituksen lisääntyminen ja sukukypsyyden saavuttaminen tapahtuvat murrosiässä. Tytöillä murrosikä alkaa hieman aikaisemmin kuin pojilla. Se ei ala kaikilla tytöillä tai pojilla samaan aikaan, vaan samanikäiset varhaisnuoret saattavat olla kehityksessään täysin eri vaiheissa. (Smith, Cowie & Blades 1998, ) Psyykkinen kehitys alkaa heti syntymän jälkeen ja päättyy vasta joskus aikuisiässä. Psyykkinen kasvu on asteittaista samalla tavalla kuin sosiaalinenkin kehitys. Piaget jaottelee psyykkisen kehityksen kuuteen eri vaiheeseen. Kohderyhmämme eli vuotiaat varhaisnuoret lukeutuvat abstraktien operaatioiden kauteen. Tämä tarkoittaa sitä, että tässä vaiheessa varhaisnuoret lukeutuvat tunteittensa ja älyn puolesta lähemmäksi niin sanottua aikuisten maailmaa. Heidän persoonallisuutensa nimittäin muovautuu suurimmaksi osaksi tässä vaiheessa. Persoonallisuudesta voidaan alkaa puhua, kun oma elämä alkaa hahmottua suunnitelmallisena. (Piaget 1988, 21, 24, 92.)

17 17 Piaget (1988) muistuttaa, että vuoden iässä esiintyy monia lyhytaikaisia ailahteluja ja ohimenevää tasapainottomuutta. Tähän vaikuttaa seksuaaliviettien kasvaminen, joka ajoittain aiheuttaa ailahteluja. Tämä vaihe on vain silta lapsuudesta aikuisuuteen, ja sitä kutsutaan murrosiäksi. Varhaisnuorilla vuoden ikävaiheessa ajatusmaailma ja ajattelu muuttuvat konkreettisesta ajattelusta abstraktimpaan ja lennokkaampaan ajattelutapaan. Kaikki ajatukset ja tavat eivät ole enää sidoksissa siihen, mitä varhaisnuori näkee ja kokee. Tässä iässä suurin saavutettava asia on spontaanin ajatuksen syntyminen ja sen vapaa toiminta. Tämä kehitysvaihe on varhaisnuorilla tasapainoilua ja muutosta kohti tasapainoisempaa ja laajempaa kokonaisuutta. (Piaget 1988, 86 90, 108.) Ihmisen persoonallisuuden kehityksessä on kysymys siitä, että yksilö kehittyy omaksi ainutlaatuiseksi itsekseen. Samalla yksilön valmiudet sosiaalisen yhteisön jäsenenä vahvistuvat. (Pulkkinen 1992, 75.) Annika ja Martti Takala määrittelevät kirjassaan Psykologinen kehitys lapsuusiässä persoonallisuuden seuraavanlaisesti: Persoonallisuudella tarkoitetaan ihmisen toiminnan ja tietoisuuden kokonaisuutta. Lapsen toiminta kehittyy vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa, ensin lähiympäristön ja vähitellen yhä laajemman ympäristön kanssa.(takala & Takala 1988, 216.) 5.3 Sosiaalinen kehitys Sosiaalisten suhteiden kehitys alkaa jo heti vauvaiässä, jolloin ensimmäisten vuosien aikana varsinainen kiintymyksenkohde on oma äiti (McGurk 1982, 169). Varhaisnuoret alkavat olla siinä iässä, että ollaan yhä enemmän ja enemmän tekemisissä kodin ulkopuolella muiden ihmisten kanssa. Tämän myötä sosiaaliset verkostot kasvavat. Sosiaalisen kehityksen kannalta omien ikätovereiden merkitys sosiaalisina malleina ja niin sanotusti myös opettajina kasvaa. (McGurk 1982, 112.) Varhaisnuorille kaverit ovat todella tärkeitä. Tälle iälle tyypillistä on se, että kaveriporukan muodostavat samaa sukupuolta olevat henkilöt, sillä toisen sukupuolen edustajia ujostellaan vielä murrosiän kynnyksellä ja sen alkuvaiheissa. (Mussen 1975,13.)

18 Uskonnollinen kehitys Kun puhutaan uskonnollisesta kehityksestä, käytetään yleensä termiä jumalakäsitys. Tämä termi pitää sisällään kaiken: tuntemukset, ajatukset ja tiedot eli kaikki asiat, jotka ihmisille ilmentävät Jumalaa. Kaikilla ihmisillä on omanlaisensa jumalakäsitys, sen vuoksi sen tarkastelu yksityisen ihmisen kannalta on monimutkaista. Jumalakäsitys alkaa kehittyä heti ensimmäisten vuosien aikana. Kehitykseen vaikuttavat eniten omat vanhemmat ja ulkoinen maailma. Jumalakäsitys on jokaisella ihmisellä hyvin henkilökohtainen ja se saattaa muuttua ja muokkautua elämän aikana monia kertoja. (Tamm 2002, 9 10, ) Tultaessa vuoden ikään varhaisnuorten jumalakäsitys ja jumalakuva ovat muuttuneet moneen kertaan. Näistä monista muutosprosesseista syntyy aina jonkinlainen kriisi, koska silloin uusi informaatio ei enää mahdu samaan vanhaan muottiin. (Tamm 2002, 13.) Kohderyhmämme varhaisnuoret ovat vielä eri kehitysvaiheissa oman jumalakuvansa kanssa. Jos asiaa tarkastellaan Harmsin tutkimalla tavalla, vuotiaat ovat kahdessa eri kehitysvaiheessa, realistisessa sekä murrosiässä ja sen jälkeisessä ajassa. Harmsin mukaan vuotiaat ovat kehitysvaiheessa, jota hän kutsuu realistiseksi kaudeksi. Tätä kehitysvaihetta leimaa realistinen ja todellisuuteen suuntautunut ajattelu. Koulun uskonnonopetuksen ja kirkossa käyntien kautta vuotiaille on tullut jo tutuksi kirkkovuosi ja käytettävät symbolit. Heidän jumalakäsityksensä onkin saanut jo kristinopin keskeiset piirteet. Tässä vaiheessa jumalakäsitys muokkautuu edelleen myös ympäristön mukaan. Murrosikää ja sen jälkeistä aikaa Harms kuvailee yksilölliseksi vaiheeksi. Sitä leimaa nuoren tunteellisuus, originaalisuus, yksilöllinen luovuus ja mytologinen ajattelu. (Tamm 2002, 36 37, 39.) Myös ranskalainen Jean Pierre Deconchy on tutkinut jumalakäsityksen kehitystä, ja hänen ajatuksiinsa onkin kiinnitetty paljon huomiota. Deconchyn mukaan vuotiaiden jumalakäsitys on paljon aikaisempaa persoonallisempi. Tässä vaiheessa varhaisnuoret kokevat Jumalan todella suureksi ja mahtavaksi isäksi ja olennoksi. Jumalan olemus muistuttaa Vanhan testamentin Jumalaa: majesteettista, salaperäistä ja ankaraa olentoa. (Tamm 2002, 49.)

19 19 Yli 13-vuotiaat ovat Deconchyn mukaan jo siinä vaiheessa, että käsitys Jumalasta muuttuu sisäiseksi todellisuudeksi, oltuaan aikaisemmin vain ulkoista todellisuutta. Tässä vaiheessa varhaisnuoret kokevat Jumalan hengelliseksi todellisuudeksi. Jumalaa kuvataan nyt pyhäksi, ikuiseksi, rakkaudeksi, valoksi ja voimaksi. Tämä on suuri muutos, sillä tässä vaiheessa varhaisnuoret pystyvät ajattelemaan jo abstraktisti. Jumalakäsitys kehittyy kuitenkin osittain uskonnollisen kypsymisen ja kasvun seurauksena. Yli 13- vuotiaat ymmärtävät myös, että Jumala on henkinen, näkymätön, suuri ja voimallinen eikä Häntä voi verrata mihinkään maalliseen eikä inhimilliseen olentoon tai ilmiöön. (Tamm 2002, 50.)

20 20 6 KOHDERYHMÄN ELÄMÄNTILANNE 6.1 Koti Varhaisnuoret alkavat murrosiän johdosta irtaantua vanhemmistaan ja kodistaan. Kodin tulisi kuitenkin olla turvallinen paikka, jossa varhaisnuori voisi purkaa vaikeitakin tunteitaan ja josta käsin hän voisi rauhassa harjoitella itsenäistymistään. (Kinnunen 1999, ) Suomessa lasten asema on turvattu kattavalla lainsäädännöllä. Jokaiselle lapselle pyritään turvaamaan tasa-arvoiset elämänedellytykset vanhempien elämäntilanteesta ja varallisuudesta riippumatta. Nykyään suomalaisissa kodeissa vanhemmat huolehtivatkin lasten ulkoisista tarpeista, mutta lasten sisäisten tarpeiden kohtaaminen on hataralla pohjalla. Varhaisnuoret viettävät vuoden iässä yhä enemmän aikaa ilman vanhempiensa läsnäoloa ja valvontaa. (Kinnunen 2003, ) Äidin rooli ja merkitys varhaisnuoren elämässä on kiistaton, mutta myös isällä näyttää olevan suuri merkitys varhaisnuoren kehityksessä. Isältä saatu huomio vaikuttaa etenkin varhaisnuoren itsetuntoon. Pojat hakevat isältään arvostusta ja hyväksyntää. Tytöt puolestaan haluavat miellyttää isäänsä ja saada näin vastakkaisen sukupuolen huomiota. (Kinnunen 2003, ) Kodin tulisi tarjota varhaisnuorelle säännöllinen rytmi ja rutiini, jotta hän voisi elää turvallista ja huoletonta lapsuuttaan. Säännölliset ruokailu- ja nukkumisajat auttavat varhaisnuorta selviämään myös koululaisen raskaasta arjesta. Kotielämän säännöllisyys auttaa varhaisnuorta myös jäsentämään omaa maailmaansa ja tukee näin hänen elämänhallintaansa. (Kinnunen 2003, )

21 Koulu Koulu on merkittävä osa suomalaisten lasten ja nuorten elämää. Kohderyhmämme elämäntilanteeseen kuuluu alakoulusta yläkouluun siirtyminen ja oman paikan etsiminen uudessa koulussa. Tämä muutos herättää varhaisnuorissa paljon erilaisia tuntemuksia ja kysymyksiä. Esimerkiksi uusien ystävyyssuhteiden luominen, oman paikan löytäminen uudessa sosiaalisessa järjestelmässä ja selviytyminen vanhempien lasten aiheuttamasta pelosta asettavat monenlaisia haasteita koulunkäynnin aloittamiseen uudessa koulussa. Lisäksi kasvavat paineet koulunkäynnistä, uudet tilat ja oppiaineet vaikeuttavat uuteen kouluun sopeutumista. (Thorpe 1962, 254.) 6.3 Vapaa-aika Nykyään varhaisnuoren vapaa-aikaa täyttävät viihdeteknologia ja erilaiset harrastukset. Harrastukset antavat varhaisnuorelle onnistumisen kokemuksia ja hyvän mahdollisuuden toteuttaa itseään. Näin ne voivat myös tukea koulunkäyntiä ja luoda vastapainoa raskaalle kouluarjelle. Kun harrastukset vastaavat varhaisnuoren omia pyrkimyksiä ja odotuksia, hän innostuu niistä aidosti. Usein etenkin urheiluharrastukset sisältävät vuotiailla runsaasti kilpailua. Siksi tulee olla tarkkana, että varhaisnuoren omat voimat riittävät. Harrastusten tulee rohkaista ja kasvattaa, ei latistaa varhaisnuorta. (Jarasto & Sinervo 1998, ; Jarasto & Sinervo 1999, 181.) Kohderyhmämme harrastukset ovat jo varsin vakiintuneita. Osa harrastaa aktiivisesti ja osa viettää vapaa-aikaansa varsin passiivisesti. Pohja vapaa-ajan monipuoliseen käyttöön rakentuu varhain, jo ennen kouluikää. Etenkin vanhempien esimerkki on tärkeässä asemassa sen muodostumisessa. Vanhemmat voivat luoda lapselleen mahdollisuuden tutustua uusiin asioihin ja tarjota hänelle monipuolisia virikkeitä. Joskus vanhemmat voivat painostaa lastaan harrastamaan omien mieltymystensä mukaan. Tällöin lapsi voi väsyä ja turhautua kehittäväänkin harrastukseen, sillä hän ei pääse toteuttamaan itseään. Myös kaverit voivat houkutella varhaisnuorta harrastamaan. (Jarasto & Sinervo, 1998, ; Kinnunen 2001, )

22 Ystävät Ystävyyssuhteet ikätovereiden kanssa ovat tärkeitä vuotiaille varhaisnuorille. Niiden avulla varhaisnuori irrottautuu vähitellen vanhemmistaan. Hän myös muokkaa yhä enemmän omaa identiteettiään ikätovereiltaan saamansa palautteen avulla. Varhaisnuorella kaveripiiri laajenee ja ystäviä löytyy niin asuinympäristöstä, koulusta kuin harrastuksistakin. (Jarasto & Sinervo 1999, ) Ystävät ja etenkin kaveriporukat määrittävät usein tarkasti, miten varhaisnuoren tulee pukeutua ja käyttäytyä. Tällöin varhaisnuori joutuu usein valitsemaan, missä määrin toteuttaa itseään ja missä määrin taas taipuu ryhmän painostukseen. Kavereiden ja ryhmän suosion hakeminen saattaa joskus ajaa varhaisnuoren vahingollisten ilmiöiden, kuten päihteiden, väkivallan tai rikollisuuden, piiriin. Vääränlaiset kaveripiirit pitävät usein tiukasti kiinni jäsenistään, ja niistä irtautuminen voi olla vaikeaa. (Jarasto & Sinervo 1999, 90; Kinnunen 1999, ) Joskus varhaisnuori voi eristäytyä muista ikätovereistaan. Osalle se saattaa olla luonteva osa omaa kehitystä, mutta joillekin varhaisnuorille kaverisuhteiden luominen on jostain syystä hyvin hankalaa. Tällöin varhaisnuori saattaa syyttää itseään yksinäisyydestään. Hänen itsetuntonsa heikkenee ja arkuutensa kasvaa. Varhaisnuori on tällöin joutunut kierteeseen, jossa hänellä on suuri riski syrjäytyä. (Kinnunen 1999, )

23 23 7 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTUSYMPÄRISTÖ 7.1 Tavoite Opinnäytetyömme tavoitteena oli suunnitella toimintaa Hankasalmen seurakunnan vuotiaille seurakuntalaisille. Pyrkimyksenämme oli innostaa heitä mukaan seurakunnan toimintaan ja tukea heidän kristillistä kasvuaan. Suunnitelman pohjaksi teimme kyselytutkimuksen Hankasalmella. 7.2 Kohderyhmä ja toteutusympäristö Opinnäytetyömme tutkimus- ja toteutusympäristönä toimi Hankasalmen kunta Keski- Suomessa. Hankasalmi on haja-asutusaluetta, ja sen kokonaispinta-ala on 690 km². Hankasalmi jakautuu kolmeen isompaan taajamaan: kirkonkylään, asemaan ja Niemisjärveen. Asukkaita Hankasalmella on n Hankasalmen kunnassa vuotiaita on yhteensä 201. Kohdeikäryhmästä noin 85 % on seurakunnan jäseniä. Teimme kyselyn kaikille Hankasalmen kunnan viides-, kuudes- ja seitsemäsluokkalaisille. Sen avulla selvitimme, mitä seurakunnan toimintamuotoja vastaajat tiesivät. Selvitimme myös, minkälaista toimintaa varhaisnuoret toivoivat seurakunnan heille järjestävän.

24 24 8 KYSELYTUTKIMUS JA SEN TOTEUTUS 8.1 Kyselyn tavoitteet ja menetelmät Kyselytutkimuksen tavoitteen oli kartoittaa, millaista toimintaa Hankasalmen seurakunta tarjoaa vuotiaille varhaisnuorille. Lisäksi tavoitteenamme oli selvittää, millaisesta toiminnasta tämän ikäiset ovat kiinnostuneita. Teimme kvantitatiivisen tutkimuksen Hankasalmen kunnan viides-, kuudes- ja seitsemäsluokkalaisille. Tiedotimme kyselystä vastaajien huoltajille kirjeellä (LIITE 1). Jaoimme kirjeet kyselyn yhteydessä vastaajille. Suoritimme tutkimuksen puolistrukturoidulla kyselylomakkeella (LIITE 2). Kysymyksiä oli yhdeksän kappaletta, koska tämänikäiset eivät jaksa vielä keskittyä kovin pitkiin kyselyihin. Pidimme kyselyn Hankasalmen kouluilla itse. Tällä tavalla pyrimme saavuttamaan mahdollisimman suuren vastausprosentin. Pystyimme samalla kertomaan kyselyn tarkoituksesta ja vastaamaan esille nouseviin kysymyksiin. Tämä helpotti kyselyn toteuttamista, koska pystyimme ohjeistamaan kyselyn ilman ylimääräisiä välikäsiä. Vierailimme Aseman, Kankaisten, Kuuhankaveden, Niemisjärven, Ristimäen, Säkinmäen ja Venekosken alakouluilla sekä Kuuhankaveden yläkoululla. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. 8.2 Kyselyn tulokset Taustatiedot Kyselyyn vastanneita oli kaiken kaikkiaan 181. Ensimmäisessä kysymyksessä kartoitimme vastaajien sukupuolijakauman. Vastanneista (n=179) oli 57 % tyttöjä ja 43 % poikia. Vastanneista kaksi ei ilmoittanut omaa sukupuoltaan.

25 25 Toisessa kysymyksessä selvitimme vastaajien ikää. Vastaajien (n=178) ikäjakauma rajoittui 10 ja 15 ikävuoden välille. Heidän keski-ikänsä oli 12 vuotta. Vastaajat (n=176) jakautuivat luokittain seuraavanlaisesti: viidettä vuosiluokkaa kävi 35 % vastaajista, kuudetta vuosiluokkaa kävi 33 % vastaajista ja seitsemättä vuosiluokkaa kävi 29 % vastaajista. Vastaajista (n=170) suurin osa eli 85 % kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon. Varhaisnuorista 9 % ei kuulunut evankelisluterilaiseen kirkkoon ja 6 % ei tiennyt, mihin uskontoon kuuluu. Niistä, jotka eivät kuuluneet evankelisluterilaiseen kirkkoon (n=17), oli ortodokseja 3, helluntailaisia 4 ja 10 ei ilmoittanut omaa uskontoaan Mukanaolo Tiedustelimme varhaisnuorilta, mitä seurakunnan toimintamuotoja he tiesivät. Vastaajista (n=180) 50 % tiesi joitain seurakunnan toimintamuotoja. Vastaukset voidaan jakaa neljään luokkaan: jumalanpalvelukseen, leireihin, kerhoihin ja muihin toimintoihin. Niistä jotka tiesivät (n=90) joitakin toimintamuotoja, 58 % mainitsi jotain jumalanpalvelukseen liittyvää. Leiritoiminnan heistä tiesi 51 %, kerhotoiminnan mainitsi 40 % ja muun toiminnan mainitsi 28 %. Kuudennessa kysymyksessä tiedustelimme vastaajilta (n=181), kuinka usein he ovat olleet mukana jossain evankelis-luterilaisen seurakunnan järjestämässä toiminnassa. Kuviosta 2 näemme, että jumalanpalvelus oli yleisin seurakunnan toimintamuoto, johon kyselyyn vastanneet olivat osallistuneet. Seuraavaksi eniten vastaajat ilmoittivat osallistuneensa leireille ja päiväkerhoihin. Jokin muu -kohdassa vastaajat ilmoittivat osallistuneensa enimmäkseen lapsikuoroon. Kohdan loput vastaukset olivat vaihtelevia ja sisältyivät jo annettuihin vaihtoehtoihin.

26 26 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pyhäkoulu (n=167) Päiväkerho (n=168) Iltapäiväkerho (n=169) Leiri (n=172) Jumalanpalvelus (n=169) Erilaiset puuhakerhot (n=171) Jokin muu (n=11) En koskaan 1-3 kertaa vuodessa 4-10 kertaa vuodessa kuukausittain viikoittain KUVIO 2. Osallistuminen evankelis-luterilaisen seurakunnan toimintaan Kiinnostus Vastaajilta (n=179) kysyttiin, olisivatko he kiinnostuneita osallistumaan evankelisluterilaisen seurakunnan toimintaan. Heistä 20 % oli erittäin tai melko kiinnostuneita seurakunnan toimintaan. Kiinnostuksen määrä jakautui ikäryhmittäin kuvion 3 mukaisesti. Kiinnostuneimpia evankelis-luterilaisen seurakunnan toiminnasta olivat 11- vuotiaat. Kiinnostuksen määrä seurakunnan toimintaan laskee vastaajien iän lisääntyessä.

27 27 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vuotiaat (n=50) 12-vuotiaat (n=63) 13-vuotiaat (n=48) vuotiaat (n=16) olen erittäin kiinnostunut olen vain vähän kiinnostunut olen melko kiinnostunut en ole lainkaan kiinnostunut KUVIO 3. Kiinnostus evankelis-luterilaisen seurakunnan toimintaan ikäryhmittäin Kuviosta 4 näemme, että tytöt ovat poikia kiinnostuneempia osallistumaan evankelisluterilaisen seurakunnan toimintaan % olen erittäin kiinnostunut olen melko kiinnostunut olen vain vähän kiinnostunut en ole lainkaan kiinnostunut tyttö (n=102) poika (n=76) KUVIO 4. Kiinnostus evankelis-luterilaisen seurakunnan toimintaan

28 28 Tiedustelimme millaista toimintaa vastaajat toivoisivat Hankasalmen evankelisluterilaisen seurakunnan järjestävän heidän ikäryhmälleen. Vastaajia (n=181) eniten kiinnosti nuortenillat, peli-illat ja leirit. Vähiten vastaajia kiinnosti kerhotyyppinen klubi-toiminta. Kuviosta 5 näemme, että lähes 80 % pojista toivoi peli-iltoja. Nuortenillat, leirit ja retket saivat seuraavaksi eniten kannatusta pojilta. Tytöt taas toivoivat enimmäkseen nuorteniltoja, leirejä, retkiä ja konsertteja. Muut-kohdassa vastaukset vaihtelivat suuresti. Esille voi kuitenkin nostaa kaksi pääteemaa, jotka olivat eläinaiheinen toiminta ja diskot. % Leirit Retket Peli-illat Konsertit Nuortenillat Clubitoiminta Muut tyttö (n=102) poika (n=76) KUVIO 5. Hankasalmen seurakunnan toivottaisiin järjestävän seuraavanlaista toimintaa Kyselyn viimeisessä kohdassa kysyttiin kyselyyn vastanneiden kiinnostusta järjestettävään leiriin. Vastaukset sijoittuivat suurimmaksi osaksi ehkä- ja en- sarakkeisiin.

29 Johtopäätökset ja pohdintaa Kyselyyn vastanneista varhaisnuorista vain hieman alle puolet tiesi joitain seurakunnan toimintamuotoja. Määrää saattaa laskea se, ettei osa kyselyyn vastanneista viitsinyt vastata viidenteen kysymykseen. Osa vastaajista ei myöskään välttämättä ymmärtänyt, mitä kysymyksessä mainitulla toimintamuodolla tarkoitettiin. Kysymykseen viisi vastanneista suurin osa tiesi jumalanpalveluksista, leireistä ja kerhotoiminnasta. Jumalanpalvelusten tunnettavuus seurakunnan toimintamuotona johtuu mielestämme etenkin koulujumalanpalveluksista ja kirkkovuoden suurten juhlien, esimerkiksi joulun ja pääsiäisen jumalanpalveluksista. Leiri- ja kerhotoiminnan tunnettuus kuvaa mielestämme sitä toimintaa, jota seurakunta kyselyyn vastanneelle ikäryhmälle tarjoaa. Kuudennen kysymyksen vastauksista kävi ilmi, että kyselyyn vastanneet olivat osallistuneet enimmäkseen jumalanpalveluksiin, leireille ja päiväkerhoihin. Päiväkerhojen kanssa lähes samoihin osallistujamääriin pääsivät iltapäiväkerhot ja erilaiset puuhakerhot. Mielestämme vastaukset eivät olleet täysin luotettavia, sillä esimerkiksi melkein 25 % vastaajista ilmoitti, ettei ole koskaan osallistunut jumalanpalvelukseen. Luku on mielestämme kohtuuttoman suuri, sillä esimerkiksi kouluissa järjestetään vuosittain kevätja joulujumalanpalvelukset. Osa vastaajista ei ole ehkä ottanut huomioon vastauksissaan koulujumalanpalveluksia. Varhaisnuorten vastauksiin on luultavasti vaikuttanut myös epäselvä kysymyksenasettelu. Osa vaihtoehdoista on selvästi nuoremmille suunnattuja toimintoja, osa puolestaan sellaisia, joihin vastaajat voisivat edelleen osallistua. Esimerkiksi päivä- ja iltapäiväkerhot sekä pyhäkoulu ovat selvästi nuoremmille suunnattuja toimintamuotoja. Leirit, erilaiset puuhakerhot ja jumalanpalvelukset saattavat edelleen olla osa vastaajien normaalia elämää.

30 30 Vastauksista voidaan päätellä, että iso osa viides-seitsemäsluokkalaisista osallistuu lähinnä jumalanpalveluksiin ja leireille. Lisäksi hieman pienempi, mutta aktiivisempi osa osallistuu seurakunnan järjestämään kerhotoimintaan. Vastaukset osoittavat myös, että osa vastaajista osallistuu säännöllisesti heille järjestettävään seurakunnan toimintaan. Kuitenkin iso osa vastaajista jättää kokonaan osallistumasta omalle ikäryhmälleen suunnattuun toimintaan. Seitsemännessä kysymyksessä selvitimme varhaisnuorten kiinnostusta evankelisluterilaisen seurakunnan toimintaan. Vastanneista kiinnostuneimpia olivat yksitoistavuotiaat. Iän lisääntyessä kiinnostus seurakunnan toimintaa kohtaan laski. Tytöt olivat poikia selvästi kiinnostuneempia seurakunnan toiminnasta. Vaikuttaa siltä, että lähestyttäessä viittätoista ikävuotta eli rippikouluikää kiinnostus seurakunnan toimintaa kohtaan heikkenee tasaisesti. Mielestämme tähän vaikuttaa se, ettei seurakunnalla ole tarjota opinnäytetyömme ikäluokalle eli vuotiaille heitä kiinnostavaa toimintaa. Tyttöjen vahvempi kiinnostus saattaa johtaa siihen, että toimintaa suunnitellaan yhä enemmän heille sopivaksi. Samalla poikien kiinnostus seurakunnan toimintaa kohtaan laskee. Kysyimme varhaisnuorilta, millaista toimintaa he toivoivat seurakunnan järjestävän heille. Suurin osa vastanneista toivoi nuorteniltoja, leirejä ja retkiä. Pojat halusivat eniten peli-iltoja, joista tytöt eivät olleet niin kiinnostuneita. Tytöt puolestaan halusivat poikia enemmän seurakunnan järjestävän konsertteja. Nuorteniltojen suosiota vastanneiden keskuudessa saattaa selittää se, että vastaajat kokevat itsensä hieman vanhemmiksi kuin ovat. He eivät näe itseään enää niinkään kerholaisina. Kerhot saattavat vaikuttaa vastaajaikäryhmästämme hieman lapsellisilta. Viime vuosina leirityö on ollut vahvaa Hankasalmen seurakunnassa. Tämä näkyy luultavasti myös varhaisnuorten vastauksista. Leirit ja retket kiinnostavat niin tyttöjä kuin poikia. Poikien kiinnostus peli-iltoja kohtaan oli mielestämme odotettua. Pojat kaipaavat konkreettista tekemistä tyttöjä enemmän. Tytöille on tärkeämpää sosiaalinen kanssakäyminen ja ystävien kanssa saadut yhteiset kokemukset. Näitä he voivat hakea esimerkiksi konserteista. Myös leirit ja nuortenillat saattavat tarjota näitä asioita.

31 31 Viimeisessä kysymyksessä kysyimme varhaisnuorten kiinnostusta seuraavana syksynä järjestettävää leiriä kohtaan. Heidän vähäinen kiinnostuksensa saattaa johtua kyselyn ja leiriajankohdan välisestä pitkästä ajasta. Tämän ikäiset eivät yleensä suunnittele elämäänsä kovinkaan pitkällä tähtäimellä. Kyselymme ei ollut aivan onnistunut. Kysyimme kyllä työmme kannalta oikeita asioita, mutta rajasimme vastausvaihtoehdot liian tiukasti. Toisaalta vastausvaihtoehdoilla varmistimme sen, että saimme riittävän tarkkoja vastauksia. Jos kyselymme olisi koostunut vain avoimista kysymyksistä, olisi vastausten määrä ollut varmasti pienempi. Tämän päättelimme kysymyslomakkeessamme olleiden avointen kohtien vähäisistä vastauksista. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää vastaajien kokemuksia ja toiveita evankelisluterilaisen seurakunnan toiminnasta. Näin saimme arvokasta pohjatietoa vuoden toimintapakettiamme varten. Emme kuitenkaan olleet riittävän tarkasti pohtineet mitä todella halusimme kysyä. Kysyessämme vastaajien toiveita tulevasta toiminnasta, annoimme vastausvaihtoehdoiksi vain erilaisia toimintamuotoja. Tavoitteenamme oli kuitenkin saada selville, millaista sisältöä varhaisnuoret tulevaan toimintaan halusivat. Vastauksista pystyimme kuitenkin päättelemään minkä tyylistä toimintaa vastaajat toivoivat seurakunnan heille järjestävän.

32 32 9 HUKASSA-TOIMINTAPAKETTI 9.1 Hukassa-toiminnan tavoitteet, kulku ja suunnittelu Teimme toimintapaketin Hankasalmen seurakunnan varhaisnuorisotyön käyttöön. Suunnittelussa hyödynsimme keräämiämme taustatietoja ja Hankasalmella toteutetun kyselyn vastauksia. Toimintapaketin tavoitteina on tutustuttaa varhaisnuoret kirkkovuoteen, tarjota heille mielekästä ja monipuolista toimintaa sekä tukea heidän kristillistä kasvuaan seurakuntayhteydessä. Lisäksi tavoitteena on tarjota jokaiselle mahdollisuus osallistua toimintaan sellaisena kuin itse on. Nimesimme toiminnan Hukassa-toiminnaksi. Toiminnan nimi pohjaa siihen, että vuotiaat ovat evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta hukassa. Yhtenä toimintamme päätavoitteena on tavoittaa nämä varhaisnuoret ja innostaa heitä mukaan seurakunnan toimintaan. Tarkoituksena oli järjestää kyseiselle ikäryhmälle heitä kiinnostavaa säännöllistä toimintaa. Suunnittelimme toimintapaketin, jossa vuotiaat kokoontuvat kerran kuukaudessa erilaisille toimintakerroille. Toiminta jakautui kouluvuoden tavoin syys- ja kevätkauteen. Mainostimme toimintaa Hukassa-flaijereilla ja julisteilla (LIITE 3). Suunnittelimme Hankasalmelle molempien kausien aloitukseksi leirin. Leirityöllä on vahva asema Hankasalmen seurakunnassa ja uskoimme leirien houkuttelevan varhaisnuoria mukaan toimintaan. Leirien tilalla voi järjestää retkiä, konsertteja tai joitain muita varhaisnuoria kiinnostavia tapahtumia. Varsinainen toimintapaketti koostuu yhteensä kuudesta eri toimintakerrasta. Kolme toimintakertaa sijoittuu syksylle ja toiset kolme kertaa keväälle. Toimintakertojen aiheet tulevat kirkkovuoden aiheista. Jokainen toimintakerta koostuu aloituksesta eli lämmittelystä, varsinaisesta toiminnasta ja hartaudesta. Lämmittelyn tavoitteena on rentouttaa osallistujat ja johdattaa heidät kerran aiheeseen. Varsinaisessa toiminnassa perehdytään kunkin kirkkovuoden pyhän aiheeseen erilaisin toimintamenetelmin. Jokainen toimintakerta päättyy aihetta käsittelevään hartauteen. Suunnittelimme toiminnat mahdollisimman monipuolisiksi. Tämän vuoksi kerrat eroavat toisistaan varsin paljon.

33 33 Syyskausi avataan syyskuussa järjestettävällä viikonloppuleirillä, jonka jälkeen alkaa varsinainen toiminta. Ensimmäinen toimintakerta sijoittuu lokakuulle. Sen aiheena on mikkelinpäivä. Kerran tavoitteina ovat mikkelinpäivään, kotikirkkoon sekä toisiin osallistujiin tutustuminen. Hankasalmella tekemämme tutkimuksen mukaan, etenkin kohderyhmäämme kuuluvat pojat toivoivat seurakunnan järjestävän peli-iltoja. Tämän vuoksi suunnittelimme lokakuun toimintakerran suuren lautapelin muotoon. Halusimme myös luoda uudenlaista toimintaa, emmekä olleet aiemmin kuulleet vastaavanlaisesta toiminnasta. Sisällytimme lautapeliin tehtäviä, joiden tarkoituksena oli tutustuttaa osallistujat toisiinsa, mikkelinpäivään ja kotikirkkoon. Toinen toimintakerta toteutetaan marraskuussa. Kerran aiheena on pyhäinpäivä. Sen tavoitteina ovat pyhäinpäivään tutustuminen sekä osallistujien tutustuminen ja ryhmäytyminen. Tutkimuksessamme ilmennyt kiinnostus peli-iltoja kohtaan oli myös marraskuun toimintakerran taustalla. Suunnitelmassamme pyrimme hyödyntämään jo tunnettuja pelejä ja käyttämään niitä uudella tavalla. Halusimme tarjota varhaisnuorille mahdollisuuden yhdessä pelaamiseen. Samalla osallistujat saavat rennolla tavalla tutustua pyhäinpäivään. Kolmas toimintakerta pidetään joulukuussa. Sen aiheena on perinteiseen suomalaiseen jouluun ja sen sanomaan tutustuminen, jouluun valmistautuminen ja adventinaikaan rauhoittuminen. Halusimme tuoda esille joulun sanomaa ja sen perinteisiä viettotapoja. Ohjelmaan kuuluu kynttilöiden tekeminen, sillä kynttilät kuuluvat oleellisena osana adventinaikaan. Joulun sanomaa korostettiin tekemällä jokaiselle oma jouluevankeliumi. Kerran tarkoituksena oli myös antaa varhaisnuorille mahdollisuus rauhoittua arjen kiireiden keskellä. Kevätkauden avaa helmikuussa järjestettävä viikonloppuleiri tai jokin muu toimintakerroista poikkeava tapahtuma. Neljäs toimintakerta sijoittuu maaliskuulle. Kerran tavoitteena on tutustua paastonaikaan ja toimia yhdessä. Kyselyssämme tuli ilmi, että kohderyhmä toivoi nuorteniltojen tyylistä toimintaa. Ajattelimme kohderyhmän kaipaavan kerhoja vapaamuotoisempaa toimintaa. Tällä toimintakerralla pyrimme tavoittelemaan sen tyylistä rentoa yhdessä oloa. Kerta toteutetaan leikkimielisen visailun ja kokkailun merkeissä, tutustuen samalla paastonaikaan.