VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PERHEPÄIVÄHOITO HEINOLA KESKIKAUPUNKI, MUSTIKKAHAKA JA TOMMOLA

2 2 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KESKIKAUPUNKI, MUSTIKKAHAKA JA TOMMOLA Sisältö: sivu 1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 3 2. Perhepäivähoito 4 3. Perhepäivähoidon arvot 5 Vanhempien arvot 5 Lasten arvot 6 Hoitajien arvot 7 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 8 Lapsilähtöisyys 8 Kasvatuskumppanuus 9 Toimintaympäristö 10 Lapselle ominainen tapa toimia 11 Leikkiminen 11 Liikkuminen 12 Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu 13 Tutkiminen Erityisen tuen tarve varhaiskasvatuksessa Yhteistyötahot Varhaiskasvatuksen arviointi, kehittäminen ja seuranta 15

3 3 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS Perhepäivähoidon tehtävänä on tukea hyvää lapsuutta yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus toteutetaan toimimalla turvallisessa ja luonnonläheisessä kasvu- ja oppimisympäristössä. Onnellinen lapsuus on salainen puutarha, täynnä katoamatonta kauneutta, aamukastetta, lintujen laulua, kukkien tuoksua, puiden huminaa, valoja ja varjoja Sylvi Kekkonen

4 4 2. Perhepäivähoito Keskikaupunki, Mustikkahaka, Tommola Keskusta Alueella toimii kaksi perhepäivähoitajaa ja heillä on hoidossa yhdeksän lasta. Mustikkahaka Alueella toimii seitsemän perhepäivähoitajaa ja heillä on hoidossa 29 lasta Tommola Alueella toimii kaksi perhepäivähoitajaa ja heillä on hoidossa yhdeksän lasta.

5 5 3. PERHEPÄIVÄHOIDON ARVOT Tässä on tarkasteltu vanhempien, lasten ja perhepäivähoitajien arvoja. Nämä arvot ohjaavat kaikkea toimintaamme. Vanhempien arvot Vanhempien mielestä tärkeitä asioita ovat tuttu pysyvä hoitaja ja turvallinen ympäristö. Vanhemmat odottavat hoitajilta ammattitaitoa, joka merkitsee mm. monipuolista ja virikkeellistä toimintaa. Lisäksi vanhemmat toivovat lapsensa yksilöllisten piirteiden huomioon ottamista ja herkkyyttä tunnistaa lapsen tarpeet. TURVALLISUUS AMMATTITAITO YKSILÖLLISYYS Lasten suusta: Hoitopaikkaan tuli uusia lapsia ja hoitaja pyysi vanhaa lasta esittelemään paikkoja ja talon tapoja; kun sinä olet jo tuollainen vanha konkari Lapsi kertoi illalla kotonaan; mua pyydettiin näyttämään paikkoja kun olen jo tällainen vanha lonkero

6 6 LASTEN ARVOT Lasten mielestä on tärkeää että on aikaa leikkiä tuttujen kavereiden kanssa aikuisen ollessa lähellä, jolloin kukaan ei kiusaa. AIKUISEN LÄSNÄOLO LEIKKI KAVERIT RUOKA TURVALLISUUS Muita lapsille tärkeitä asioita ovat: - jouluna makaronilaatikko ja kinkku - ja tontut ja keijut ei saa unohtua - ruoka, että saa ruokaa kun on nälkä - paksut rakennuspalikat ovat tärkeitä - sähkö, että saa valoa, että näkee ja voi ladata puhelimen akkua ja että sähköjuna toimii. - jos karhu tulee vastaan voi mennä aikuisen taakse - kuuntelee minua - leikkiminen, että on kivoja leluja ja aikaa leikkiä - saa nukkua lämpöisessä Lasten suusta: On tärkeää huolehtia maasta, että lapset saisivat tuoretta leipää ja raitista ilmaa. Ja sitten on tärkeää pestä hampaat

7 7 PERHEPÄIVÄHOITAJIEN ARVOT Perhepäivähoitajien arvoja ovat turvallisuus, lapsilähtöisyys, kodinomaisuus ja yhteistyö, jotka sisältävät seuraavia asioita. 1. TURVALLISUUS Oikeudenmukaisuus Lapsen kuuntelu Syli Säännöllinen päiväjärjestys Rauhallinen ilmapiiri Turvalliset rajat Turvallinen ympäristö 2. LAPSILÄHTÖISYYS Lasten mielipiteiden kuunteleminen Yksilöllinen kohtelu Iän ja kehitystason huomioon ottaminen Leikille aikaa ja tilaa Kiireettömyys Aikuisen läsnäolo Työtapojen uudelleen ajattelu 3. KODINOMAISUUS Pieni ryhmä Tuttu hoitaja Hoitajan perhe Kodin tilat ja sisustus Oma tila lapselle Kodin askareet 4. YHTEISTYÖ Avoimuus Kunnioitus Kuunteleminen Vuorovaikutus Sopiminen Yhdessä tekeminen

8 8 4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Lapsilähtöisyys Perhepäivähoidossa lapset ovat välittömässä vuorovaikutuksessa saman tutun hoitajan kanssa. Tällöin he voivat ilmaista välittömästi omat toiveensa ja ideansa hoitajalle. Perhepäivähoitajan tehtävänä on kuulla lasta ja havainnoida lapsen tarpeita. Päiväjärjestyksen suunnittelu mahdollistaa kiireettömän toiminnan. Lapsen päivää rytmittävät ohjattu ja vapaa leikki, ulkoilu, perushoitotilanteet sekä pienet työtehtävät, joiden kautta erilaisten asioiden oppiminen ja omaksuminen tapahtuu. Lapsen oppiminen ja erilaiset tapahtumat kirjataan lapsen kasvunkansioon. Hoitopaikassa tapahtunut; Lapset halusivat auttaa tiskikoneen tyhjennyksessä ja tiskaamisessa, koska saivat myöskin auttaa kotona äitiä kotiaskareissa. Siitä alkoi meidän pikkuapulaisten apuna oleminen, sovittiin yhdessä keittiöapulaisten vuorot. Jokainen saa vuoropäivin olla minun kanssani keittiössä, kattaa mukit, ruokailuvälineet kutsua kaverit syömään, jakaa leivät ja ruokalautaset, ensin toisille sitten itselle, (harjoitellaan kärsivällisyyttä) Nyt touhu on lisääntynyt, lapset omatoimisesti yllättävät minut: unisängyt tehty, pukeutuvat nopeammin, menevät pesulle, pisulle ruokailun jälkeen ilman kehotusta. Kaikin puolin omatoimisuus on kehittynyt, ruokailu ym. tilanteet rauhoittuneet. Homma toimii meillä samoin unisadun valinnassa ja teltassa nukkumisessa. Ei riitoja ja sählinkiä, ovat oppineet auttamaan toisiaan, huomaavat toisen avun tarpeen, auttamisen ja onnistumisen ilo, itsetunto vahvistuu, tulee hyvämieli, kertoi Sirkku PÖYTÄ ON KATETTU: SAMI 5 v

9 9 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan sitä että, perhepäivähoitajat ja vanhemmat toimivat lapsen parhaaksi yhdessä sovituin säännöin. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on taata vanhemmille mahdollisuus osallistua oman lapsensa varhaiskasvatukseen. Keskustelemalla avoimesti luomme mahdollisuus molemminpuolisen luottamuksen syntymiselle. Vanhemmat ja perhepäivähoitaja keskustelevat päivittäin lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä asioista. Tarvittaessa perhepäivähoitaja kertoo vanhemmille, jos huomaa että lapsella on erityisen tuen tarvetta ja ohjaa perhettä hakemaan apua. Tässä tukenamme on kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO). Teemme yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman ja tarkistamme suunnitelmaa kaksi kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin. Järjestämme yhteisiä tapahtumia, retkiä, juhlia ja vanhempainiltoja. Päivähoitoneuvosto kokoontuu säännöllisesti ja vanhemmilla on mahdollisuus osallistua neuvoston kokouksiin ja sitä kautta he voivat vaikuttaa päivähoitoon liittyviin asioihin. Vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta kuuluu perhepäivähoidon henkilöstölle. Elina

10 10 OPPIMISYMPÄRISTÖ Toimintaympäristö Toimintaympäristö käsittää perhepäiväkodin tilat ja lähiympäristön sekä hoitoryhmän ilmapiirin. Varahoitopaikkana käytetään läheistä päiväkotia, ryhmistä tai toista perhepäiväkotia. Lapset oppivat parhaiten ja - myös viihtyvät - monipuolisessa ympäristössä jossa heidät hyväksytään ja heitä rohkaistaan Kiireetön päiväjärjestys suo lapselle mahdollisuuden mm. pukemisen harjoitteluun. Perhepäivähoidossa lapsilla on tarjolla riittävästi leikkivälineitä ja turvalliset ja asianmukaiset tilat. Ulkoilu tapahtuu useimmiten perhepäivähoitajan pihalla, lähimetsässä tai alueen leikkikentillä. Ulkoillessa huolehditaan lasten turvallisuudesta. Metsäretket ovat suosittuja, myöskin metsämörri - toimintaa harrastetaan. Keskustan alueella on useita kohteita joihin perhepäivähoitoryhmät tutustuvat ja näistä lapset saavat monenlaista tietoa; lintutalo, museot, puistot, tori, kirjasto. Alueen päiväkoti sekä koulu ja uimahalli tarjoavat mahdollisuuksia sisäliikunnan harrastamiselle. Perhepäivähoitajan tehtävä on olla sekä esimerkkinä että ohjata lasta yrittämään uusia taitoja esimerkiksi pukeutumisessa. Tärkeä osa ohjausta on lapsen rohkaisu sekä hänen oppimisrytminsä hyväksyminen.

11 11 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikkiminen Aikuinen mahdollistaa leikin antamalla tilan, aikaa, ja välineitä. Välineitä eivät ole ainoastaan lelut vaan myös roolivaatteet, oikeat kodin tavarat ja työkalut. Aikuisen tehtävänä on huolehtia siitä että jokaisella lapsella on mahdollisuus päivittäiseen leikkiin joko yksin tai yhdessä. Tarvittaessa aikuisen tulee myös ohjata leikkiä ja antaa erilaisia roolimalleja. Leikin avulla lapsi oppii. Palapelit kehittävät värien ja muotojen havainnointia, muut pelit sääntöjen omaksumista, vuoron odottamista ja toisten huomioon ottamista. LEIKKI on tärkeää LEIKILLE pitää olla aikaa LEIKILLE pitää olla tilaa LEIKIN pitää sada jatkua LEIKKIÄ pitää välillä ohjata

12 12 Liikkuminen Perhepäivähoidossa lapset ulkoilevat päivittäin jolloin lapset voivat toteuttaa luonnollista liikkumisen haluaan, kiipeilyä, keinumista, erilaisia juoksuleikkejä sekä pallopelejä, joita on mahdollisuus pelata läheisellä leikkikentällä tai urheilukentällä. Talvella lumileikit, mäenlasku, hiihto sekä luistelu. Sisäliikuntamahdollisuus on läheisen koulun liikuntasalissa, tai uimahallin peilisalissa. Siellä on käytössä erilaisia välineitä sekä suuri tila jossa voi kokeilla taitojaan. Sisäliikuntaa voi myöskin toteuttaa perhepäivähoitajan kotona; erilaisia temppuratoja voidaan tehdä pienissäkin tiloissa.

13 13 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsilla on mahdollisuus ilmaista itseään piirtäen, laulaen, soittaen ja tarinoita kertoen. Koko perhepäivähoidon yhteisiä teatteri ja konserttiesityksiä käydään seuraamassa. Päivittäisistä satuhetkistä lapset saavat innostusta piirtämiseen, maalaamiseen ja roolileikkeihin. Roolileikkien apuvälineiksi riittävät tavalliset, kotoa löytyvät asusteet, joiden avulla lapsilta syntyy oma esitys. Lasten suusta; Juuso antoi Roosalle pusun, johon Roosa tokaisi että ihan kuin mentäis naimisiin! Juusopa siihen; että naimiset on talvella kiinni.

14 14 Tutkiminen Ihmettely ja tutkiminen ovat lapsille luontaista toimintaa, siihen ei tarvita mitään erityisiä välineitä. Aikuisen tehtävänä on huomata tilanteet joissa lapsen kiinnostus herää, ja antaa aikaa välineitä ja mahdollisuus tutkimiseen sekä vastata lapsen kysymyksiin. Hei! Tuolla näkyy kurkia!

15 15 5. ERITYISEN TUEN TARVE VARHAISKASVATUKSESSA Jos perhepäivähoitajalla tai vanhemmilla herää huoli lapsen kasvuun tai kehitykseen liittyvistä asioista, siitä on syytä keskustella yhdessä. Yhteistyössä vanhempien kanssa, ja aina vanhempien luvalla, voidaan perhettä ohjata neuvolan kautta mahdolliseen jatkoselvittelyyn. Jo siinä vaiheessa kun perhepäivähoitajalla herää huoli lapsesta, hän voi selventää ajatuksiaan tukea kasvuun lomakkeen avulla. Tarvittaessa voi käyttää kiertävän lastentarhanopettajan ( KELTO) apua. Päivähoidon terveiset neuvolaan lomake on käytettävissä yhteistyömuotona neuvolan suuntaan. 6. YHTEISTYÖTAHOT Perhepäivähoidon lähimmät yhteistyökumppanit ovat alueen päiväkoti, ryhmis, seurakunnan kerhot ja lastenneuvola. Laajemmat yhteistyötahot ilmenevät kuntavasusta. 7. VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa tarkistetaan ja kehitetään vuosittain. Tarkistamisesta vastaavat perhepäivähoidon ohjaajat sekä mentorit. Heinolassa Ulkoasu Liisa Torniainen