ÄIDINKIELI. 1. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET

Transkriptio

1 1 ÄIDINKIELI 1. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET oppilas pystyy ilmaisemaan itseään suullisesti eri tilanteissa loogisesti oppilas pystyy ilmaisemaan itseään vastavuoroisesti eli tekemään järkeviä kysymyksiä ja vastauksia keskittymiskyvyn kehittyminen kirjoittamisen ja lukemisen perustekniikan ja käsitteiden hallitseminen oppilas lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja sanavaraston kartuttaminen KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen oppilas osaa ilmaista mielipiteensä eri tilanteissa oppilas ilmaisee loogisesti ajatuksiaan ja kokemuksiaan oppilas kuuntelee annetut ohjeet ja toimii niiden mukaan kymiläiset jutut ja lorut Lukeminen ja kirjoittaminen äänne- kirjain-vastaavuuden harjoittelu oppilas oppii tunnistamaan kirjaimet, tavut ja pienet sanat oppilas osaa aakkosjärjestyksen isot ja pienet tekstauskirjaimet puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja kirjaimiksi oppilas osaa sanavälit, sanan jakamisen eri riveille, pisteen käytön ja isot alkukirjaimet Kirjallisuus oppilas tutustuu erilaisiin teksteihin opettajaa kuunnellen oppilas pystyy eläytymään tekstiin ja keskustelemaan siitä kirjaston käytön harjoittelu 2. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET kirjallisen ilmaisun kehittyminen

2 mielipiteiden ilmaisu ja perusteleminen 2 oppilas osaa tarkkailla omaa lukemistaan oppilas innostuu kirjallisuuden lukemiseen ja tutkimiseen sanavaraston kartuttaminen esiiintymisstaidon kehittyminen oppilas ymmärtää lukemansa tekstin Puhuminen ja kuunteleminen osaa tehdä kuulemastaan johtopäätöksiä osallistuu keskusteluihin erikokoisissa ryhmissä ja kuuntelee muiden mielipiteitä arvostavasti kymin murre ja tarinat Lukeminen ja kirjoittaminen sujuvan, ilmeikkään ja selkeän lukemisen harjoittelu kirjoituskirjaimet tietokoneen käytön alkeet äänettömään lukemiseen siirtyminen omien tekstien ja tarinoiden tuottaminen ymmärtää lukemansa ja pystyy etsimään siitä tietoja lausetajun kehittyminen ja koko lauseilla vastaaminen oikeinkirjoituksen varmistuminen, kysymysmerkki oppii nauttimaan lukemisesta Kirjallisuus tutustuu kirjallisuuteen itse lukien kirja-arvioinnin teko pystyy löytämään tarinasta juonen ja päähenkilöt löytää itselleen sopivaa kirjallisuutta vuosiluokat Vuosiluokkien 3 6 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on perustaitojen vahvistaminen. Opetus perustuu alkuopetuksessa annetulle pohjalle. Opetuksen tavoitteena on taata oppilaalle sujuva luku- ja kirjoitustekniikka, syventää luetun ymmärtämistä ja vahvistaa tiedonhankintataitojen kartuttamista. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella tuetaan oppilaan lukutaidon, kielellisten ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja ajattelun sekä luovuuden kehittymistä.

3 3 1. VUOROVAIKUTUSTAIDOT / SUULLINEN ILMAISU Oppilas oppii eri viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan, osallistujan ja viestijän taidot. Hän uskaltaa osallistua keskusteluihin ja esittää rohkeasti oman näkemyksensä ja mielipiteensä. Samalla hän oppii ottamaan huomioon keskustelukumppaninsa. Oppilas oppii toimimaan ympäristöissä, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Oppimistilanteessa oppilas harjoittelee kertomista (kuvat, kirjat, esineet jne ) selostamista (tapahtumat, työselosteet, jne ), oman mielipiteen esittämistä, asiointia, arviointia (kriittinen suhtautuminen), kysymysten tekemistä, keskustelupuheenvuoron käyttämistä sekä aktiivista toiset huomioon ottavaa kuuntelemista vuosiluokka Suullisessa ilmaisussa harjoitellaan arkielämän puhetilanteissa selviytymistä, tehdään omia esityksiä (sekä puhe- että improvisaatioesityksiä), esitetään ja tulkitaan valmiita näytelmiä, lausutaan runoja. Leikitään kielellä, kysellään, kerrotaan ja selostetaan omakohtaisia kuultuja ja nähtyjä tapahtumia. Rohkaistaan oppilasta esiintymään. Tavoitteena on itseluottamuksen ja itsevarmuuden vahvistaminen vuosiluokka Oppimistilanteessa valmistetaan ja harjoitellaan pitempiä esittelyjä esim. tukisanaliuskoja apuna käyttäen. Oppilasta rohkaistaan omien mielipiteiden ilmaisuun ja häntä kannustetaan perustelemaan mielipiteitään. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan esittämään kysymyksiä kuulemastaan tai näkemästään asiasta. Lisäksi harjoitellaan juonikaavion tekemistä ja ongelmaratkaisua erilaisissa tilanteissa. Rohkaistaan oppilasta yksilölliseen esittämiseen. Tehdään improvisointiharjoituksia. Pidetään kirjaesittelyjä. Harjoitellaan myös keskustelu- ja väittelytekniikkaa (annettu aihe). Havainnoidaan kielen keinoja (äänensävy, eleet, ilmeet). Videoidaan ja arvioidaan tuotoksia. 2. KUUNTELU Oppilaita harjaannutetaan hyviksi kuuntelijoiksi ja kuulijoiksi. Opetellaan kuuntelemaan opettajaa, luokkatovereita, kuunnelmia jne vuosiluokka Kuuntelu on eläytyvää esim. kuunnelma, opettajan lukema kertomus tms. Harjoitellaan kuullun ymmärtämistä sekä sen pohjalta toimimista. Kysellään ja kirjoitetaan kuullusta ja nähdystä. Opitaan kuulemisen ja kuuntelemisen ero.

4 vuosiluokka Opetellaan etsimään kuullusta olennaisia asioita, keksimään juoni. Harjoitellaan löytämään epäjohdonmukaisuuksia. Opetellaan muistiinpanojen tekemistä kuullusta. Opetellaan havainnoimaan kieltä: sanonnat, murreilmaisut sekä koululaiskieli. 3. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS Lukemisella ja kirjallisuudella on keskeinen asema äidinkielen opetuksessa. Tärkein tavoite on kyky oppia ymmärtämään lukemansa, päätelmien teko, tietojen löytäminen ja soveltaminen. Läpi alakoulun oppilaalla on oltava mahdollisuus itsenäiseen ja hiljaiseen lukemiseen (mm. pulpettikirja) vuosiluokka 3. luokalla tarvitaan paljon lukemisen perusharjoittelua. Ääneen lukemisesta painopiste siirtyy äänettömään lukemiseen. Luetaan satuja, tietotekstejä jne... Tutustutaan monenlaisiin kirjoihin. Harjoitellaan kertomusten referointia. 4. luokalla tarkastellaan erilaisia tekstityyppejä (uutinen, tietoteksti, runo, satu, tarina, pakina, tilasto, sanomalehti, mielipide, sarjakuva) Tutustutaan sarjakirjoihin. Vertaillaan ja tutkitaan erilaisia juttuja ja tarinoita (erilaisia tyylejä), laaditaan miellekarttoja. Paljon itsenäistä lukemista vuosiluokka 5.ja 6. luokalla painotetaan opiskelulukemista, tiedon hankintaa lukemalla, muistiinpanojen tekemistä luetusta ja tekstin arviointia. 5. luokalla tutustutaan tietokirjoihin ja kaunokirjallisuuteen. Laaditaan kirjaesittelyjä, tehdään tekstistä päätelmiä ja mielipiteitä, muokataan tekstiä. Tutustutaan kansanrunouteen. 6. luokalla etsitään luetusta elämänpiirejä, pää- ja sivuhenkilöitä. Tutustutaan kirjallisuustyyppeihin (runo, proosa, näytelmä, romaani, pakina, sarjakuva). Pidetään kirjaesittelyjä, tutkitaan ja arvioidaan mainoksia ja iskelmäsanoitusta. Tutustutaan uutisiin ja laaditaan uutisia. Tutustutaan myös muiden maiden kansanrunouteen luokilla pyritään suorittamaan KIRJADIPLOMEJA. 4. KIRJALLINEN ILMAISU vuosiluokka On tärkeää, että oppilas saa kirjallisista suorituksistaan rohkaisevaa ja ohjaavaa palautetta. Oppilaan omilta luovilta tuotoksilta ei heti alussa edellytetä virheettömyyttä.

5 Sisältö, sanaston rikkaus ja kuvaava ilmaisu sekä sanojen ja lauseiden hahmottuminen ovat keskeisempiä asioita. 5 Kirjoituksen ulkoasuun, luettavaan, selvään ja selkeään käsialaan kiinnitetään huomiota. 3. vuosiluokka Kirjoitetaan tyyppikirjaimilla. Harjoitellaan lauseiden kirjoittamista (iso alkukirjan ja välimerkit). Kiinnitetään huomiota sanojen oikeinkirjoitukseen. Harjoitellaan erilaisia kirjoitelmia (kuvasta kirjoittaminen, kertomuksen jatkaminen, toistamiskirjoitus, pidetään päiväkirjaa, kirjoitetaan omista kokemuksista, kirjoitetaan satuja). Tehdään kortteja, kirjoitetaan kirjeitä, laaditaan kutsuja, harjoitellaan tiedottamista. 4. vuosiluokka Kirjoitetaan tyyppikirjaimilla. Kiinnitetään huomiota kirjoituksen luettavuuteen. Harjoitellaan edelleen mm. kertomuksen jatkamista, toistamiskirjoitusta, kirjoitetaan kysymysten pohjalta, kirjoitetaan kuvasta, laaditaan uutisia, selostuksia, kirjoitetaan runoja, aforismeja. Tehdään seinä- ja luokkalehtiä, sarjakuviin tekstejä. Harjoitellaan vuorosanojen kirjoittamista (näytelmä) vuosiluokka 5. ja 6. luokalla oppilaan pitäisi tuottaa omia tekstejä monenlaisista aiheista ja asioista. Harjoitellaan myös prosessikirjoitusta. 5. luokalla kirjoitetaan kuva-, jännitys- ja seikkailukertomuksia, mielipiteitä, näytelmiä ja kuunnelmia (vuoropuhelu), laaditaan haastatteluja. Lisäksi harjoitellaan prosessikirjoitusta. 6. luokalla kirjoitetaan omakohtaisista kokemuksista, asiatyyppisistä ja kuvitteellisista aiheista. Laaditaan esim. elokuva-arvosteluja, ilmoituksia, mainoksia, harjoitellaan asioitten kuvailua. Tehdään haastatteluja. Tutkitaan puhutun, yleiskielen ja kirjoitetun kielen eroja. Jatketaan prosessikirjoitusta. Käytetään kirjallisissa tuotoksissa apuna lähteitä. Opetellaan kriittinen suhtautuminen lähteisiin. 5. KIELENTUNTEMUS Kielentuntemus lisää kielenkäyttötaitoa ja helpottaa vieraiden kielten opiskelua. Kielentuntemuksen opiskelun pitäisi olla elämänläheistä vuosiluokka 3. ja 4. luokalla kielentuntemuksen oppimisen pääpaino on lausetajun kehittämisessä ja sanaston kartuttamisessa. Sanaluokat käsitellään perusteellisesti tällä luokka-asteella.

6 6 3. luokalla harjoitellaan lausetajun kehittämistä (kysymys-, huudahdus-, toteamuslause, vuorosanaviiva, pilkun käyttö luettelossa). Sanastopuolella kartutetaan sanastoa (yhdyssanat, ylä- ja alakäsite, synonyymi, vastakohta, vokaali, konsonantti, diftongi, yksikkö ja monikko) Lisäksi opetellaan sanaluokista substantiivit, adjektiivit, verbit ja numeraaleista perusluvut. Tutustutaan murteisiin, esim. kymin murre. 4. luokalla jatketaan lausetajun kehittämisellä (johtolause ja vuorosana) sekä tutustutaan lausetyyppeihin. Sanastopuolella tutkitaan sanojen johtamista, yhdyssanoja ja yhdysmerkkiä. Sanaluokissa harjoitellaan substantiivit, adjektiivit (myös vertailumuodot), verbit, numeraalit (perus- ja järjestysluvut), partikkelit (konjunktiot) sekä pronominit (persoonapronominit) vuosiluokka 5. ja 6. luokalla tutkitaan lauseita tarkemmin (lausetyypit, -lajit, lauseenjäseniä). Lisäksi tutkitaan sanojen rakennetta (morfeemit). 5. luokalla opitaan lausetyypit ja -lajit (pää- ja sivulause, lause ja yhdyslause). Varmistetaan sanaluokkien osaaminen ja opetellaan verbin perus- ja aikamuodot sekä tapaluokat ja pronomini- ja partikkeliryhmät. Lauseenjäsenistä opetellaan subjekti ja predikaatti. 6. luokalla opetellaan lauseenjäsenistä objekti ja adverbiaali, morfeemit ja sijamuodot. Lisäksi tutkitaan puhuttua ja kirjoitettua kieltä ja niiden eroavuuksia. Tutkitaan nimiä ja niiden alkuperää. 6. TIETOTEKNIIKKA Pyritään käyttämään joka luokka-asteella tietotekniikkaa apuna oppimisessa, tiedonhankinnassa sekä kirjoittamisessa (koulun tietotekniikkastrategia apuna). 7. EHEYTTÄMINEN Äidinkielen osa-alueita voidaan opiskella lähes kaikkien muiden oppiaineiden yhteydessä. ENGLANTI Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa.

7 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuureja. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma myös omaan kieleen ja kulttuuriin. 7 Oppilaan tulee oppia ymmärtämään, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. 1-2 vuosiluokat Kieliopintojen tulee alkaa viimeistään kolmannella luokalla. Mikäli kielten opetus aloitetaan tätä aikaisemmin, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Hyödynnetän pienten lasten luontaista kykyä omaksua ja oppia erottelemaan uusia äänteitä ja intonaatioita. Voidaan tutustua alustavasti foneettisiin merkkeihin. Kirjoitettua kieltä käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan kokemuspiiriin kuuluviin sisältöihin ja teemoihin. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista. TAVOITTEET Oppilas rohkaistuu suulliseen tuottamiseen sana- ja sanontatasolla kielen kuulemisen ja ymmärtämisen avulla saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille omaksuu myönteisen asenteen kielten opiskelua kohtaan omaksuu myönteisen asenteen eri kieliä ja kulttuureita kohtaan saa myönteisen kuvan itsestään kielenoppijana KESKEISET SISÄLLÖT jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää tietoa 3 6 vuosiluokat Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Kirjallinen tuottaminen lisääntyy opiskelun edetessä. Hänen tulee oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. TAVOITTEET

8 Kieli 8 Oppilas oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista omia tuotoksia Kultturitaidot Oppilas tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin oppii viestimään kohdekulttuurin arkitilanteissa luontevalla tavalla Oppimaan oppiminen Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa, kuten esim. pari- ja pienryhmätyöskentelyssä käyttämään kielen opiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä omissa tuotoksissa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit lähiympäristö, koti ja koulu sekä niihin olennaisesti liittyvät tutut henkilöt, asiat ja toiminnot eri asumisympäristöt ja luonto ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa paikoissa ja tilanteissa perustiedot kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa Rakenteet viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi yksinkertaisten lauseiden muodostus tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä ARVIOINTI

9 9 Oppilaan arviointi perustuu jatkuvaan arviointiin tuntitilanteissa, sanakokeisiin, formatiivisiin ja summatiivisiin kokeisiin. Oppilasta ohjataan itsearviointiin. Arvioinnin tarkoitus on antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen palautetta hänen edistymisestään, kannustaa oppilasta ja ohjata hänen työskentelyään. OPPISISÄLLÖT AIHEPIIRIT KESKEISET RAKENTEET 3. vuosiluokka Oppilas oppii kertomaan itsestään ja lähiympäristöstään - tervehdykset - be ja have, yksikkö - henkilötiedot - can, can`t - perhe - persoonapronominien yksikkö - ravinto: ruuan - possessiivipronominien yksikkö tarjoaminen ja pyytäminen - substantiivien yksikkö ja monikko - harrastukset - tavallisia verbejä - eläimiä - what, where, when, who - kehonosia - how much - värejä - in, on under, behind - puhelinkeskusteluja ostosten teko - s-genetiivi - aakkoset, nimen tavaaminen - käskyt ja kiellot - juhlatilaisuuksia: - foneettiset merkit joulu, pääsiäinen, ystävänpäivä, syntymäpäivä - mielipiteen ilmaiseminen 4. vuosiluokka - lomasta kertominen - be, have, yksikkö ja monikko - tunteiden ilmaiseminen: - yleispreesens alustavasti mieliala, uhkailu, arvostelu, - persoonapronominit onnistuminen, pelot - to, from, in front of - ostoksilla - kysymyssanat - terveys - isot luvut - kellonajat - do/does-kysymykset alustavasti - paikan tiedusteleminen - don t/doesn`t-kiellot alustavasti - säänilmauksia - epäsäännöllinen monikko - ehdottaminen - possessiivipronominit - luvan pyytäminen - eläimiä - ruokasanastoa 5. vuosiluokka

10 10 - sukulaisuus - yleispreesens - toisesta kertominen - persoonapronominit - kodin kuvaileminen - possessiivipronominit - harrastukset - persoonpronominien objektimuodot - muu vapaa-ajan vietto - kysymyssanat - lisää säänilmauksia - paikan prepositioita - seikkailu, jännitys - järjestysluvut/päivämäärät - matkustaminen - tutustuminen imperfektiin - maat ja kielet - do/does-kysymykset - urheilu - don t/doesn t-kieltolauseet - ammatteja - lyhyiden adjektiivien vertailumuodot - kuukaudet - Ison-Britannian historiaa - Lontoo 6. vuosiluokka - kansainvälisyys - yleispreesens - vieraat kulttuurit - imperfekti: be, have - USA, Australia säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä - omasta ja toisten turvallisuudesta - adjektiivien vertailu: lyhyet ja pitkät huolehtiminen adjektiivit - tietoliikenne - paikan prepositioita - järjestöt ja yhteisöt - ajan prepositioita - luonnonsuojelu - some, any - vaatteet - of-genetiivi - ruokasanastoa - ainesanat - kaupankäyntiä - artikkeliharjoituksia VAPAAEHTOINEN A2 VENÄJÄ vuosiluokat Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään venäjän kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Hänen tulee oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. 4. vuosiluokka TAVOITTEET

11 11 Kieli Oppilas oppii kyrilliset aakkoset kyrillisen kaunokirjoituksen kuulemisen ja suullisen toiston avulla, josta siirrytään luettavaan tekstiin ääntämään kauniisti ja käyttämään intonaatiota ymmärtämään erittäin yksinkertaista arkielämää käsittelevää puhetta tai vastaavan tekstin keskeisimmän sisällön kirjoittamaan lyhyitä viestejä Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan ja tutustuu alustavasti oman ja kohdekulttuurin eroihin kohdekulttuurin kommunikointieroja Oppimaan oppiminen Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa mallien avulla käyttämään pari- ja pienryhmätyöskentelyä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoansa käyttämään oppikirjan sanastoa apuna opiskelussa KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit tervehtiminen, esittäytyminen ja kuulumiset lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat perheenjäsenet asuminen urheilu, pelit ja harrastukset viikonpäivät ikä, syntymäpäivä laulut ja leikit maita ja kaupunkeja hedelmät, vihannekset ja muita ruokia yksinkertaiset ostoskeskustelut lemmikit ja kotieläimet

12 Rakenteet 12 kyrillinen aakkosto kirjoitusjärjestelmän ja äänteiden vastaavuudet kyrillinen kaunokirjoitus numerot substantiivien suku paikan ilmaiseminen prepositionaalilla verbien preesenstaivutuksen alkeita adverbejä akkusatiivi (passiivisesti) datiivi (iän ilmaisuissa) Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin keskeisten asioiden tunnistaminen kysymysten tekeminen ja niihin vastaaminen rajatun tiedon löytäminen teksteistä ja puheesta 5. vuosiluokka TAVOITTEET Kieli Oppilas oppii lukemaan mahdollisimman sujuvasti venäjänkielistä helppoa tekstiä kertomaan tärkeimpiä asioita itsestään ja lähipiiristään ymmärtämään helpon puheen ja tekstin keskeisen sisällön kirjoittamaan ohjattuja pieniä tarinoita ja viestejä kohdekielellä Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan tutustuu oman ja kohdekielen kulttuuriin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla Oppimaan oppiminen Oppilas oppii käyttämään luontevasti pari- ja ryhmätyöskentelyä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissa käyttämään päättelyä asiayhteydestä käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä

13 arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita 13 KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit harrastukset ostoksilla käynti ja hinnat vaatteet ja värit kahvilassa käynti puhelinkeskustelu koulu ja oppiaineet itsestä kertominen kirjeen kirjoittaminen koti, huoneet ja huonekalut sää kuukaudet ja vuodenajat Rakenteet preteriti adjektiivit kellonajat substantiivien akkusatiivi (objekti) yksikössä joidenkin poss.pronomien datiivi yksikössä substantiivien instrumentaali yksikössä (s-preposition yht.) liikuntaverbejä adverbit Viestintästrategiat keskustelu- ja haastattelutaidot kirjeen kirjoittaminen 6. vuosiluokka TAVOITTEET Kieli Oppilas oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön

14 kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen oman tekstin 14 Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan tutustuu oman ja kohdekulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla Oppimaan oppiminen Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin käyttämään päättelyä asiayhteydessä KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit kaverit harrastukset kehon osat, vointi sairastaminen ja lääkärissä käynti ulkonäkö kulkuneuvot, matkustaminen ja kaupunki ostokset asuminen ja asunto koulumaailma Internet ja sähköposti Rakenteet substantiivien instrumentaali yksikössä jo opeteltujen substantiivien sijojen kertausta monikon sijoihin tutustumista passiivisesti adjektiivien kertausta järjestysluvut imperatiivi muutamia liikeverbejä futuuri ( aikoa -verbillä)

15 15 Viestintästrategiat haastattelutaidot kirjeen kirjoittaminen itsestä kirjoittaminen tiedon hankkiminen muista lähteistä kuin oppikirjasta KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Arvosanan 8 saaneen oppilaan taidot vastaavat 6. luokan päättyessä taitotasoluokituksessa: kuullun ymmärtämisessä puhumisessa tekstin ymmärtämisessä kirjoittamisessa tasoa A1.3 (toimiva alkeiskielitaito) tasoa A1.2 (kehittyvä alkeiskielitaito) tasoa A1.3 (toimiva alkeiskielitaito) tasoa A1.2 (kehittyvä alkeiskielitaito) TAITOTASOLUOKITUSTEN KESKEISET SISÄLLÖT Kuullun ymmärtäminen Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiininomaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömään tilanteeseen tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Puhuminen Osaa viestiä suppeasti joitakin välttämättömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Tekstin ymmärtäminen Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita.

16 Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset, lyhyet kertomukset). Lyhyenkin tekstinpätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. 16 Kirjoittaminen Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmissakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 5. VUOSILUOKALTA ALKAVAN A2 VENÄJÄN OPETUSSUUNNITELMA Vuoden 2004 syksyllä on vielä mahdollisuus aloittaa A2 venäjän opiskelu 5. vuosiluokalla. Koska tuntimäärä muodostuu huomattavasti vähäisemmäksi kuin 4. luokalta kielen opiskelun aloittajilla, jää opetussuunnitelman sisällöistä pois joitakin aihe- ja kieliainesosioita. Pääsääntöisesti sisällöt ovat samat, mutta osa aineistosta käsitellään varsin pintapuolisesti. Toisaalta näissä ryhmissä korostetaan keskeisten asioiden hyvää oppimista määrän kustannuksella. Taitotasotavoitteet opiskelun 5. luokalta ovat samat kuin vuotta aikaisemminkin aloittaneilla, joskin esimerkiksi taitotasot puhumisessa ja kirjoittamisessa voivat jäädä aiemmin opiskelun aloittaneita heikommalle tasolle. Kuullun ja tekstin ymmärtämisessä tavoitteet vastaavat 4. luokalta aloittaneiden taitotasovaatimuksia MATEMATIIKKA 1. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET Oppilas oppii havainnoimaan, vertailemaan ja luokittelemaan esineitä, asioita ja ilmiöitä. Hän oppii löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia ja syyseuraussuhteita. Oppilas oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja iloitsemaan matematiikan oppimisesta. Oppilas kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistöään systemaattisesti ja monipuolisesti. Oppilas oppii perustelemaan ratkaisujaan mallein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti. Oppilas saa hyvän perustan lukukäsitteen ja mittaamisen käsitteen kehittymiselle.

17 KESKEISET SISÄLLÖT 17 Luvut ja laskutoimitukset lukumäärä, lukusana ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella lukujen vertailu (< ja >-merkit), luokittelu, järjestäminen, hajottaminen ja kokoaminen kymmenjärjestelmän perusteet lukujonotaidot, luettelu eteen- ja taaksepäin yhden, kahden, viiden ja kymmenen välein parilliset ja parittomat luvut yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti lukualueella 0-100, laskutoimitusten välinen yhteys tutustuminen kymmenjärjestelmävälineisiin, lukusuoraan ja sataruudukkoon Algebrallinen ajattelu säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksiennäkeminen kuvista yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Geometrian käsitteitä ympäristön geometristen kappaleiden kuvailu ja nimeäminen (pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio) tasokuvioiden tunnistaminen ja piirtäminen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio sekä ympyrä esineen avulla piirrettynä) yksinkertaisia suurennoksia ja pienennöksiä ruutujen avulla spatiaalisen hahmotuskyvyn kehittyminen Mittaaminen mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan pituus senttimetreinä ja metreinä, mittaamista ja arviointia raha: eurot ja sentit aika, kellonaika tasatunteina ja puolitunteina Tietojen käsittely ja tilastot yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen tietojen esittäminen pylväsdiagrammoina 2. vuosiluokka

18 18 KESKEISET TAVOITTEET Oppilas saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä. Hän huomaa käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen. Oppilas kokee tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta. Oppilas kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistöään systemaattisesti ja monipuolisesti. Oppilas ymmärtää lukukäsitteen ja hallitsee siihen liittyviä yhteen-, vähennys- ja kertolaskuja. KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu ja järjestäminen suuruusjärjestykseen kymmenjärjestelmän rakenne yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain luvuilla (kaksi murtonumeroa, peräkkäiset lainaamiset) kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 2-5 kertolaskun ja jakolaskun yhteys sekä jakolaskun käsite konkreettisilla välineillä (ei vielä merkitsemistä) lukusuoran käyttö erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen yksinkertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä Algebrallinen ajattelu suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvasta yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Geometrian käsitteitä ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi kuvailu peruskappaleiden (pallo, suorakulmainen särmiö, kuutio, ympyräkartio ja lieriö) tunnistaminen geometristen peruskäsitteiden (piste, jana, suora, murtoviiva puolisuora ja kulma) tunnistaminen ja tuottaminen monikulmion tunnistaminen ja tuottaminen kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon ja pisteverkkoon sekä omien kuvioiden tuottaminen pinta-alan käsitteen pohjustaminen peittämällä pintoja annetuilla monikulmioilla peilikuvan tunnistaminen ja piirtäminen symmetria-akselin etsiminen ja symmetrisen puolikkaan piirtäminen

19 Mittaaminen 19 mittaamisen periaatteen ymmärtäminen rahan yksiköt, hinnan tulkitseminen ja merkitseminen pilkkua käyttäen pituuden yksiköt (metri ja senttimetri), mittaamista ja arviointia massan yksiköt (gramma ja kilogramma) kokeiluja ja arviointia pinta-ala kokeellisesti käyttäen konkreettista yksikköä kellonajan lukeminen ja merkitseminen analogisesta kellosta sekä digitaalimerkintänä vuodenajat, kuukaudet, vuorokausi, tunti ja minuutti Tietojen käsittely ja tilastot yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen, helpon karttakuvan tulkinta tietojen etsiminen, muokkaaminen ja esittäminen esim. pylväsdiagrammilla vuosiluokat KESKEISET SISÄLLÖT Algebra Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmäkäsitteen varmistaminen tutustuminen 60-järjestelmään (kellonajat) yhteen- ja vähennyslaskua luonnollisilla luvuilla kertolaskua luonnollisilla luvuilla päässälaskuja algoritmeja sisältö- ja ositusjako, jaollisuus murtoluvun käsite, murtolukujen muunnokset, murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua, murtolukujen kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla desimaaliluvun käsite, desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua, desimaalilukujen kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys laskutoimitusten tulosten arviointi ja tarkistaminen, lukujen pyöristäminen negatiivisen kokonaisluvun käsite erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen lukujonon tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia lausekkeen käsite, sulkeiden käyttö yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä Geometria suurennoksia ja pienennöksiä, yhdenmuotoisuus ja mittakaava

20 peilauksia suoran ja pisteen suhteen, symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein ympyrä ja sen osia yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat kulman mitta ja kulmien luokittelu erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu piiri ja pinta-ala kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen vahvistaminen mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista mittatuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen vuosiluokka KESKEISET SISÄLLÖT Algebra kymmenjärjestelmän varmentaminen luvut kellonaika pistemerkintänä varmennetaan lukujen luokittelua ja järjestämistä yhteen- ja vähennyslaskua allekkain nelinumeroisilla luvuilla, kertotaulut 2 10 kertolaskua allekkain, (1-numeroinen kertoja) sisältö- ja ositusjako, jakolaskua kertotaulun avulla murto- ja sekaluvun käsite samannimisten murtolukujen suuruusvertailu desimaaliluvun käsite, kymmenes- ja sadasosat murto- ja desimaaliluvun välinen yhteys laskutoimituksen vastauksen tarkistaminen, pyöristäminen kymmeniksi ja sadoiksi kombinatoristen ongelmien tutkiminen, esim. piirtämällä lukujonon tulkitseminen ja jatkaminen helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen Geometria suurennoksia ja pienennöksiä suurennetun ja pienennetyn ruudukon avulla peilauksia suoran suhteen symmetria yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu nelikulmioiden luokittelua monikulmion piiri kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja luokittelu mittaamisen periaatteen vahvistaminen

21 pituuden yksiköt mm, cm, m ja km, massan yksiköt g ja kg, tilavuuden yksiköt dl ja l sekä ajan yksiköt min, h, d, vk, kk ja a arviointiharjoittelua 21 Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen taulukoiden tulkintaa (esim. välimatkataulukko) 4. vuosiluokka KESKEISET SISÄLLÖT Algebra kymmenjärjestelmän varmentaminen luvut lukujen luokittelua ja järjestämistä yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä kertolaskua allekkain (2-numeroinen kertoja) jakolaskualgoritmi, 1-numeroinen jakaja (jakokulma) samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua päässä ja allekkain pyöristäminen tuhansiksi ja kymmentuhansiksi lämpömittari negatiivisen kokonaisluvun käsite tutustuminen koordinaatistoon kombinatoristen ongelmien tutkiminen esim. taulukoimalla tai laatimalla lista lukujonon tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen lausekkeen käsite, lausekkeen kirjoittaminen ja laskeminen sulkeiden käyttö lausekkeen arvon laskeminen vaiheittain helppojen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä Geometria suurennoksia ja pienennöksiä ruutumittakaavan avulla symmetria suoran suhteen peilaus pisteen suhteen välineillä havainnollistamalla ympyrä ja sen osat kulmien luokittelua vertaamalla suoraan kulmaan kolmioiden luokittelua (tasakylkinen, tasasivuinen, suorakulmainen, terävä- ja

22 tylppäkulmainen) kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen vahvistaminen massan yksiköt: tonni ajan yksiköt: sekunti arviointiharjoittelua 22 Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen viivadiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen lämpötiladiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen kordinaatistoon tutustuminen 5. vuosiluokka KESKEISET SISÄLLÖT Algebra kymmenjärjestelmän varmentaminen luvut järjestelmä (aikojen yksikkömuunnoksia) lukujen luokittelua ja järjestämistä yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä kertolaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä jaollisuus (luvun jakaminen tuloksi) jakolaskualgoritmi (2-numeroinen jakaja) murtoluvun supistaminen murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla tuhannesosat prosenttiluvun käsite, yhteys murtolukuun ja desimaalilukuun pyöristämien sadoiksi, tuhansiksi ja miljooniksi desimaaliluvun pyöristäminen kordinaatiston käyttöä kombinatoristen ongelmien tutkiminen jollain systemaattisella menetelmällä lukujonon tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien etsimistä, päättelyä ja tulkitsemista

23 harjoittelua lausekkeiden käytöstä yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä 23 Geometria yhdenmuotoisuus ja piirroksen mittakaava yhtenevyys konkreetein välinein ja piirroksin ympyrän piirtäminen harpilla kulman yksikkö, aste kulman mittaaminen ja kulmien luokittelua kolmion ja nelikulmion kulmien summa nelikulmion ja kolmion pinta-ala mittaamisen periaatteen vahvistaminen yksikköjärjestelmät pituuden yksikköjärjestelmä (myös dm, dam, hm) massan yksikköjärjestelmä (myös mg, cg, dg, dag, hg) tilavuuden yksikköjärjestelmä (myös ml, cl) pinta-alayksiköt mm 2, cm 2, dm 2, m 2, a, ha, km 2 arviointiharjoittelua Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista diagrammien piirtämistä ja tulkintaa koordinaatiston käyttöä tietojen luokittelu ja järjestäminen keskiarvon käsite ja laskeminen tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä (mahdollista, mahdotonta, varmaa) 6. vuosiluokka KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset Luonnolliset luvut: kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualueen laajentaminen miljardeihin lukujen luokittelua ja järjestämistä suhde jaollisuussääntöjä (luvun jakaminen alkutekijöihin)

24 Kokonaisluvut: koordinaatiston käyttöä geometriassa 24 Rationaaliluvut: murtoluvun laventaminen erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua murtoluvun kertominen murtoluvulla desimaaliluvun kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla Kombinatoristen ongelmien tutkiminen, esim. piirtämällä Prosenttilaskua, prosenttiarvo, perusarvo, prosenttiluku Potenssin käsite Laskimen käyttöä Algebra lausekkeen sieventäminen moninkertaiset sulkeet yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä Funktiot lukujonon tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia Geometria mittaamisen periaatteen vahvistaminen kartan mittakaava, mittakaavan laskeminen Mittaaminen tilavuuden yksiköt mm 2, cm 2, dm 2, m 2 litran ja kuutiodesimetrin yhteys ajan yksiköiden koonti: pitkän ja lyhyen aikavälin laskeminen mittaustuloksen arviointia, tuloksen pyöristäminen Todennäköisyys ja tilasto tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista sektoridiagramman tulkinta klassisen todennäköisyyden käsite ja laskeminen

25 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 25 Ympäristö- ja luonnontiedossa oppilas havainnoi, kuuntelee ja keskustelee, vertailee, järjestää ja luokittelee, pohtii ja päättelee asioita, ratkaisee ongelmia sekä oppii käyttämään erilaisia lähdemateriaaleja. Oppilas oppii luonnontieteellisen opiskelun perustaitoja. 1. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET oppilas oppii liikkumaan turvallisesti jalankulkijana omassa lähiympäristössään oppilas oppii ja ymmärtää luonnontieteelliseen opiskeluun kuuluvia turvallisuussääntöjä oppilas oppii tekemään havaintoja luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroista ja yhtäläisyyksistä oppilas saa yleiskuvan avaruudesta oppilas tutustuu auringon ominaisuuksiin oppilas tutustuu maapalloon planeettana ja oppii vuorokaudenajat oppilas tutustuu eliö-käsitteeseen oppilas seuraa siemenkasvin kehitystä, tutustuu sen elinehtoihin ja osaa nimetä siemenkasvin osat sekä kertoa osien tehtävät oppilas havaitsee, tarkkailee ja tutkii eläinten ulkoisia ominaisuuksia ja tuntomerkkejä oppilas havainnoi erilaisia elinympäristöjä ja tutustuu niiden eroihin sekä yhtäläisyyksiin oppilas osaa käyttää käsitettä ravintoketju, kun puhutaan eliöiden välisistä ravintosuhteista oppilas tutustuu ympäristönsä esineiden materiaaleihin ja niiden raaka-aineisiin oppilas oppii veden ja ilman muodot oppilas tutustuu veden ja ilman ominaisuuksiin oppilas tutustuu kehon osiin oppilas pohtii unen, puhtauden, liikunnan ja ystävien merkitystä terveydelle oppilas ymmärtää ihmisten samanlaisuutta ja erilaisuutta KESKEISET SISÄLLÖT Turvallisuus turvallisuus kotona, koulussa, leikeissä, peleissä turvallinen koulumatka (liikennesäännöt, tärkeimmät liikennemerkit, heijastin) Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana

26 26 luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö avaruus, aurinko, aurinkokunnan planeetat maapallo Eliöt ja elinympäristöt eliö, kasvi, eläin, sieni siemenkasvin rakenne, kehitys ja elinehdot eläinten tuntomerkkejä (mm. peite, koko, liikkumistapa) elinympäristöjä Suomessa (suo, lampi, tunturi, niitty) ja maapallolla (tundra, sademetsä, aavikko) ravintoketju Ympäristön aineita aineita ympäristössä (esimerkkinä kiinteistä aineista kivi, metalli, puu) raaka-aineesta tuotteeksi (esimerkiksi muovi, kumi, lasi, nahka) vesi ja veden olomuodot ja ominaisuudet ilma ja ilman olomuodot, ominaisuudet ja liike Ihminen ja terveys keho ja kehon osat minä ja maailman lapset, samanlainen erilainen hyvä olo: puhtaus, uni, liikunta, ystävyys perhe, suku, tapa, kulttuuri omasta itsestä huolehtiminen 2. vuosiluokka KESKEISET TAVOITTEET oppilas liikkuu turvallisesti omassa lähiympäristössään jalankulkijana ja pyöräilijänä oppilas noudattaa luonnontieteelliseen opiskeluun kuuluvia turvallisuussääntöjä oppilas tutustuu maailman karttaan ja oppii maanosat oppilas tunnistaa kartalta Suomen muodon, rajat, maarajanaapurit ja naapurimaat oppilas oppii kartan käyttöä (kartan merkit ja värit) oppilas tietää, miten alueesta tehdään kartta oppilas oppii, miten pohjapiirros syntyy oppilas osaa kertoa, miksi maapallolla on yön ja päivän vaihtelu sekä vuodenaikojen vaihtelut oppilas tutustuu kuuhun ja osaa kertoa, mistä kuukausi-ajankäsite johtuu

27 oppilas luokittelee ympäristön kohteita elollisiin ja elottomiin oppilas tutustuu ihmisen ravinnon alkuperään (viljelykasvi, luonnonkasvi, kotieläimet) oppilas osaa kertoa esimerkkejä kasvien ja eläinten talvehtimisesta oppilas tutustuu eliömaailman monimuotoisuuteen oppilas tutustuu kasvien ja eläinten erilaisiin elämänkaariin oppilas tutustuu kokeellisesti valoon ja varjoon sekä erilaisiin äänen lähteisiin Oppilas havainnoi säätilaa ja osaa kuvata sitä säämerkeillä, nimeää sään tekijöitä ja lukee sääkarttaa oppilas tutustuu hankaussähköön ja virtapiiriin ilmiöinä itse kokeillen oppilas osaa kertoa yleisiä sähkölaitteiden käyttöön liittyviä turvallisuusohjeita ja siitä, miten sähköä säästetään oppilas ymmärtää koneen toiminnan osiensa välisenä vuorovaikutuksen merkkinä oppilas nimeää energianlähteitä (polttoaine, sähkö, tuuli, vesi, lihasvoima) oppilas tutustuu hajottajien toimintaan ja ymmärtää kulutuksen vähentämisen ja jätteiden lajittelun merkityksen oppilas oppii lajittelemaan jätteitä oppilas tietää, että ihmisen kehitys alkaa hedelmöitymisestä oppilas oppii elimistön osien nimiä ja niiden toimintoja pääpiirteissään oppilas nimeää ihmisen elämänkaaren vaiheita ja tietää, mitä asioita niihin voi kuulua KESKEISET SISÄLLÖT Turvallisuus turvallisesti liikenteessä jalankulkijana pyöräilijänä turvallista tutkimista Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana maapallo ja maailman kartta Suomi ja naapurimaat erilaisia karttoja vuosi ja vuodenajat kuu ja kuukaudet aika ja ajan mittaaminen Eliöt ja elinympäristöt elollinen, eloton ihminen osana luontoa, ravinto: sato ja kotieläimet vuodenaikahavainnot: kasvien ja eläinten talvehtiminen 27

28 eläinten ja kasvien tieteellistä luokittelua, esimerkkejä eri eläinten ja kasvien elämänkaarista kasvien kasvullinen lisääntyminen 28 Ympäristön ilmiöitä valo ja varjo ääni sääilmiöt: sää, säätila, säämerkki ja kartta, sään tekijät (aurinko, tuuli, pilvet, sade), lämpötilan mittaaminen ja lämpömittari sähkö: hankaussähkö, virtapiiri, sähkölaitteet, sähkön säästäminen kone ja laite: koneen toiminta, energialähteitä Ympäristön aineita jäte kierrätys Ihminen ja terveys omasta kehosta huolehtiminen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus sekä kehon koskemattomuus elämän alku ihmisen elimistö (luusto, lihakset, ruoansulatus, hengitys, verenkierto, aivot, aistit, hermosto) ihmisen elämänkaari sairaus, terveys, vammaisuus KORKEAKOSKI KOULUKOHTAISENA PAINOTUKSENA Oma kasvu- ja elinympäristö kokemuksellisesti ja elämyksellisesti: Kymi-joki (kalastus: lohen pyynti) Suomenlahti (kalastus, meriliikenne) Korkeakoski teollisuusalueena (saha, voimalaitos, asutus Vanhan Viipurintien varrella) Kotka kotikaupunkina (nähtävyydet: Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, Maretarium ja luontokoulu, satama, museolaiva Tarmo, maakuntamuseo, Sapokan vesipuisto, Sibelius-puisto, Isopuisto ja ortodoksinen kirkko, kaupungin patsaat, reduttipuisto) Kymenlaakso Etelä-Suomen lääni Suomi Eurooppa (EU)

29 Maailma, maapallo Aurinkokunta 29 Kymiläinen kansanperinne ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa (sadut, lorut ja tarinat) Korkeakosken koulun kukko-tunnus vuosiluokat Ympäristö- ja luonnontieto on oppiaine, joka rakentuu biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Käsitteiden opettamiseen ja ymmärtämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Terveyskasvatuksessa pyritään hyödyntämään koulun oman terveydenhoitajan asiantuntemusta. 3. vuosiluokka TAVOITTEET Oppilas oppii hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tekemällä pieniä kokeiluja ja käyttämällä kirjoja, karttoja, kuvia ja muita lähdemateriaaleja apunaan. tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan. jäsentämään ja esittämään tietoa yksinkertaisina mielle- ja käsitekarttoina ja raportteina. suojelemaan luontoa ja säästämään luonnonvaroja. toimimaan ympäristössään turvallisesti ja noudattamaan ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä. SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt pihakasvien lajituntemus pihakasvien kasvinosat (juuri, varsi, lehdet, kukat ja hedelmät) pihakasvien sopeutuminen ympäristöönsä lähiympäristön eläinten tuntemus ja luokittelu (selkärankainen, selkärangaton, nisäkäs, lintu, hyönteinen) nisäkkään, linnun ja hyönteisen lisääntyminen(peruskäsitteet, muodonvaihdos)

30 ravintoketjun osat (kasvi, kasvinsyöjä, hyönteissyöjä, peto, kaikkiruokainen) eliöiden riippuvuus toisistaan (esim. symbioosi) oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana luonnonympäristö ja asuinympäristö karttaopetus (ilmansuunnat, karttamerkit) Suomi kartalla (perusnimistö, korkeussuhteiden kuvaaminen) Suomen luonto (pinnanmuodot, maa- ja kallioperä, vesistöt, kasvillisuus ja maisema-alueet) suomalaisten elinkeinot luonnonvarat 30 Terveys ja turvallisuus omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset liikenneturvallisuus sekä jalankulkijan että pyöräilijän kannalta ympäristökasvatus 4. vuosiluokka TAVOITTEET Oppilas oppii toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen, noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä. tuntemaan oman lähiseutunsa luontoa ja rakennettua ympäristöä, havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia ja hahmottamaan oman kotiseutunsa osaksi Suomea ja Pohjoismaita. hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä. tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen ja kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan. tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita. lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoja. esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa. käyttämään käsitteitä, joiden avulla ympäristöä ja siihen kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään. suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja. psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista sekä sosiaalista osaamista. terveyteen, sairauteen sekä terveyden edistämiseen liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja. SISÄLLÖT

31 Eliöt ja elinympäristöt 31 erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin luonto eri vuodenaikoina kasvien ja eläinten elämänvaiheita ruoan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä ja aineita ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu lämpöön liittyviä ilmiöitä magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus veden ominaisuuksia sekä olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa Ihminen ja terveys sekä turvallisuus ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset sairastaminen, tavallisimpien lastensairauksien tunnistaminen, hätätilanteessa toimiminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet perhe ja ystävyys, tunteiden tunnistaminen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, vaaratilanteiden välttäminen kotitapaturmat ja vapaa-ajan tapaturmat BIOLOGIA JA MAANTIETO 5-6 vuosiluokat TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää, elinympäristöjä sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöönsä. hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä. liikkumaan luonnossa, nauttimaan luonnosta sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa erilaisin maastotutkimusmenetelmin. ymmärtämään, että ihminen on elämän eri osa-alueilla riippuvainen luonnosta.

32 tuntemaan ravinnontuotannon kehittämään ympäristönlukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa. tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista. arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän piirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta. pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä. ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset omissa teoissaan. kohtaamaan erilaisuutta sekä tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. 32 laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä. hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön. ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla. perehtymään Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. etsimään tietoa erilaisista lähteistä ja tuottamaan erilaisia raportteja tutkimuksistaan. 5. vuosiluokka SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja kasvien ohjattu kerääminen (luokan oma kasvisto) kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä luonnon- ja puutarhan antimet eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen ja luokitteleminen Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys ihmisen biologia, lisääntyminen ja murrosikä (terveydenhoitaja apuna) murrosikäisen tunne-elämä, ikäkauteen kuuluvat oikeudet ja vastuut (poliisin laillisuuskasvatus) Eurooppa osan maailmaa Eurooppa maailmankartalla ja Euroopan karttakuva Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä eläimistö ihmisten elämää Euroopassa

33 33 erilaisten karttojen, karttapallon sekä muiden maantieteellisten tietolähteiden käytön ja tiedon havainnollistamisen harjoittelu 6. vuosiluokka SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt eliöiden elinympäristöjen, kuten metsän ja suon tutkiminen (maastotutkimus Honkalan maastossa) metsien ja soiden keskeisen eläinlajiston tunteminen ravintoketjut ja metsien hyötykäyttö Luonnon ja ympäristön suojeleminen Miten ja miksi ympäristöä suojellaan? luonnonvarojen säästäminen, ympäristöystävällisen toiminnan harjoittaminen luonnon monimuotoisuuden merkitys, luonnosta nauttiminen sekä joka miehen oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Afrikan, Aasian ja Oseanian kartoilta tutustutaan maa- ja vesialueisiin tropiikin ilmankierto sekä sen aiheuttamat lämpö- ja kasvillisuusvyöhykkeet sademetsät, savannit, arot, aavikot ja talvisateiden alueet ihmisen ja eläinten elinympäristönä maapallon luonnonvarat ja niiden käyttö pääpiirteittäin ihmisen monimuotoinen elämä maapallon eri osissa erilaiset kasvillisuus- ja ilmastovyöhykkeet ihmisen elinympäristönä luonnon ja ihmisen vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä kulttuurien monimuotoisuus FYSIIKKA JA KEMIA vuosiluokat TAVOITTEET kemian ja fysiikan perusilmiöitä: valon ja äänen ominaisuuksia, sekä erilaisten aineiden ominaisuuksia sähköön ja energian tuottamiseen, käyttöön sekä säästämiseen liittyviä perusteita