Espoon kaupunki Pöytäkirja 38. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / /2013 Ympäristölautakunta Lausunto Keran osayleiskaavaehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Kalevi Hiironniemi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle seuraavan lausunnon Keran osayleiskaavaehdotuksesta: Yleistä Lautakunta toteaa luonnosvaiheessa antamansa lausunnon mukaisesti Keran osayleiskaava-alueen kuuluvan sijainniltaan ja liikenneyhteyksiltään Espoon parhaimpiin asumisen kehittämisalueisiin. Alueella on oikeat edellytykset toteuttaa kaavalle asetettuja kestävän kehityksen, energiatehokkuuden, monipuolisten toimintojen sekä kaupunkimaisen ja omaleimaisen alueen tavoitteita, joissa tukeudutaan vahvasti raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Osayleiskaavaehdotus toteuttaa täten hyvin myös Espoon ilmastotavoitteita. Ympäristölautakunta pitää hyvänä kaavaluonnosvaiheen vaihtoehtojen pohjalta jalostettua kaavaratkaisua, joka muuntojoustavana jättää riittävästi tilaa yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle, mutta ohjaa riittävästi maankäyttöä hyvien perustavoitteiden saavuttamiseksi ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kaavaselostuksen kohdassa 7.8. on käsitelty kaavan ilmasto- ja energiataloutta. Kaava-alueella on jo lähtökohtaisesti kaikki edellytykset saavuttaa Espoon keskimääräisen asumisen energiatasoa pienempi hiilijälki ja ympäristölautakunta pitää hyvänä, että kaavaratkaisu mahdollistaa myös jatkossa hiilineutraliuteen tähtäävät vaihtoehtoiset energiantuotantomuodot. Luonto- ja viheralueet Luonto- ja viheraluerakenne on huomioitu kaavaehdotuksessa lähtökohtaisesti hyvin. Samoin liito-oravan ydinalueet ja kulkuyhteystarpeet on esitetty kaavassa lautakunnan aiemmin toivomalla tavalla. Luontoarvojen ja viheralueiden säilyttäminen riippuu kuitenkin paljolti siitä kuinka asemakaavoissa ja alueen rakentamisessa lopulta onnistutaan yhdistämään osayleiskaavan moninaiset tavoitteet laadukkaista, viihtyisistä ja monipuolisista puistoalueista.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Pilaantuneet maat Keran alueella on ollut vuosikymmenien ajan teollista toimintaa, josta on syntynyt päästöjä maaperään sekä alueen orsi - ja pohjaveteen. Ympäristölautakunta pitää hyvänä osayleiskaavaehdotuksen yleismääräystä, jonka mukaan maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla ennen rakentamiseen ryhtymistä. Lisäksi kaavan ympäristöturvallisuuden kannalta on erityisen perusteltua alueen nykyisten haitallisten/vaarallisten laitosten poistumisaikataulun nostaminen yleismääräyksiin rakentamisen vaiheistuksessa. Melu Turunväylän, Kehä II:n ja rantaradan aiheuttama melukuormitus alueelle on merkittävä ja sen torjuminen välttämätöntä. Meluntorjunnan tarvetta osoittavaa kaavamerkintää onkin laajennettu aiempaa kattavammaksi kuten ympäristölautakunta on luonnosvaiheessa esittänyt. Hulevesien käsittely Ympäristölautakunta pitää myönteisenä, että alueen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Kaavaehdotuksessa on myös yleismääräys, jonka mukaan asemakaavoituksen yhteydessä tulee laatia hulevesien hallintasuunnitelma, jonka tavoitteena on hulevesin määrällinen ja laadullinen hallinta. Kaava-alueella syntyvät hulevedet tulee pääsääntöisesti käsitellä paikallisesti. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Selostus Osayleiskaavan tavoitteena on muodostaa Kerasta kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen uusi iso paikalliskeskus Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Kaavaehdotus mahdollistaa alueelle vähintään asukasta ja työpaikkaa. Kaava-alueen pinta-ala on noin 230 hehtaaria ja alueella on noin 160 yksityistä maanomistajaa. Suunnittelualueen suurin yhtenäinen asuinalue on kaava-alueen keskellä sijaitseva Nihtimäen pientaloalue. Tällä hetkellä osayleiskaava-alueen asukasmäärä on noin ja alueella on noin työpaikkaa. Keran osayleiskaava-alue kuuluu Leppävaaran suuralueeseen. Alue kytkeytyy seudulliseen liikennejärjestelmään itä-länsisuunnassa rantaradan sekä Turunväylän ja etelä-pohjoissuunnassa linjaautoliikenteen sekä Kehä II:n kautta. Kaavassa varaudutaan lisäksi rantaradan kehittämiseen kaupunkiradaksi välillä Leppävaara-Espoon keskus sekä pikaraitiotien ulottamiseen Matinkylästä Keraan ja sieltä eteenpäin. Keran osayleiskaava tukee myös Kehä II:n, Turuntien ja Turunväylän kehittämismahdollisuuksia. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keran osayleiskaava-alueen rakentuminen tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ja Helsingin seudun aluerakenteentasapainoista kehittämistä erittäin hyvin. Kaava-alue on osa Espoon kaupunkiradan kehitysvyöhykettä. Keran osayleiskaava hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu raideliikenteeseen.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Keran uusi iso paikalliskeskus eheyttää Helsingin seudun keskustaajamaa ja täydentää kaupunkitasoisia virkistysyhteyksiä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus ja seudulliset tavoitteet Aiesopimuksen mukaisena tavoitteena on asemakaavoittaa vuosittain uutta asuinkerrosalaa Espoossa noin kerrosneliömetriä, jolla luodaan edellytyksiä noin asunnon vuosituotannolle. Keran aseman ympäristö on määritelty asumisen ensisijaiseksi kohdealueeksi vuosille Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) mukaisesti Keran osayleiskaava tukee Turun ja Helsingin välisen radan sekä Kehä II, Turuntien ja Turunväylän kehittämismahdollisuuksia. Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaavat Keran osayleiskaavan alueella ovat lainvoimaisina ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Niissä Keran kaava-alue on kokonaan taajamatoimintojen aluetta ja sen läpi on osoitettu pääratamerkintä. Espoon eteläosien yleiskaavassa pääosa Keran osayleiskaava-alueesta on osoitettu työpaikkatoimintojen alueeksi (TP). Nykyinen asuinalue säilyy asuntoalueena (A). Osalle Helsinki-Turku -radan pohjoispuolta sekä Turunväylän ja Kehä II:n risteykseen sallitaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen (TP/k). Alueen koilliskulmaan, Karaniityntien ja Karantien kulmaan on merkitty tiivis ja matala -asuntoalue (A2). Alueen koillis- ja kaakkoiskulmissa on julkisten palvelujen ja hallinnon alueet (PY), joille voidaan sijoittaa myös palveluasuntoja. Kaava-alue on asemakaavoitettu. Rantaradan pohjoispuoli on asemakaavoitettu 1970-luvun alussa, eteläpuoli 1980-luvun alussa. Alueella on tällä hetkellä joitakin rakentumattomia tontteja, sekä tontteja, joiden rakennukset ovat tyhjillään. Alueella on vireillä kolme asemakaavamuutosta: Karamalmin asemakaavamuutos (kaava , Oy AGA Ab), Nihtisilta asemakaavamuutos ja Nihtisilta asemakaavamuutos. Asemakaavoja laaditaan rinnan osayleiskaavan kanssa. Osayleiskaavaehdotus Tavoitteena on muodostaa Kerasta merkittävä paikallisia ominaispiirteitä ja arvoja omaava sekä joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen paikalliskeskus Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Kaavaehdotuksen kokonaismitoituksena on vähintään asukasta ja työpaikkaa.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Keskustatoiminnot ja asuminen Kaavan kaupunkimaisin alue sijoittuu hyvien raideliikenneyhteyksien varteen. Keskeisin alue, aseman lähiympäristön kävelykeskusta, erottuu ympäristöstään tehokkaampana rakenteena, ja sen yhteyteen sijoittuvat alueen tärkeimmät julkiset ja kaupalliset palvelut. Kävelykadun ja julkisten ulkotilojen avulla mahdollistetaan viher- ja virkistysyhteyksien jatkuminen kävelykeskustan halki. Työpaikka-alueet ja toiminnoiltaan sekoittuneet alueet Kehä II:n ja Turunväylän varsien melualueet ovat työpaikkavaltaisia, ja yhdistyvät kävelykeskustaan sekoittuneempien työn ja asumisen vyöhykkeiden kautta. Osayleiskaavalla ohjataan alueen vaiheittaista kehitystä siten, että nykyisille työpaikka-alueille mahdollistetaan asumista. Rakennetut alueet muodostavat kokonaisuuden, jota yhdistävät jalankulun ja pyöräilyn sekä viher- ja virkistysyhteyksien verkostot ja alueelliset kokoojakatuyhteydet keskitettyine aluepysäköinteineen. Kaupunkikuva Rakentamisen tehokkuuden ja korttelitypologioiden lähtökohtana on ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen ja tiiviin kävelykeskusta-alueen mahdollistaminen. Aseman ja radan ympäristössä kerroskorkeudet nousevat muuta ympäristöä korkeammaksi. Uudisrakentaminen sovitetaan uudisrakentamisen alueisiin rajautuviin pientaloalueisiin. Luonto ja virkistys Keran osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa alueelle laadukkaita ja toiminnallisesti monipuolisia virkistyksen alueita. Lisäksi kaavan tavoitteena on säilyttää ja kehittää Keran olemassa olevia rakentamattomia viheralueita, kuten luonnonmukaisia metsäalueita, osaksi virkistystä. Kaavassa on osoitettu liito-oravan elinympäristöt ja liito-oravien kulkuyhteydet. Yhteydet kulkevat olemassa olevilla viheralueilla. Kaavaalueen läpi ei kulje maakunnallisia ekologisia yhteyksiä. Paikallisten ekologisten yhteyksien tarpeet on osoitettu kaavassa liito-oravan kulkuyhteysmerkinnällä. Kaavan arvioidaan toteuttavan riittävässä määrin paikallisten ekologisten yhteyksien säilyttämistä kaupunkialueella, kun kaavassa osoitettu virkistysalueverkosto ja liito-oravan kulkuyhteydet toteutuvat kaavan ohjaamalla tavalla. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Keran osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu kaavaprosessin aikana laadittuihin selvityksiin, niiden johtopäätöksiin sekä suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Osayleiskaavaehdotuksen keskeisin vaikutus on yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä johtuva kaupungistuminen. Keran osayleiskaava-alueen rakentuminen metropolin palvelukeskuksena tukee Helsingin seudun aluerakenteen tasapainoista kehittämistä. Maisemakuva muuttuu merkittävästi, kun kenttien, hallien ja

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 toimistorakennusten luonnehtimasta logistiikka- ja työpaikka-alueesta tulee tiiviisti rakennettu keskustamainen alue. Keran osayleiskaavankaavan ehdotusaineiston muodostavat kaavakartta, kaavamerkinnät ja määräykset sekä kaavaselostus liitteineen. Aineisto on kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: Vireilla_olevat_osayleiskaavat/Keran_osayleiskaava/Keran_osayleiskaava. Sivuilla on myös muuta Keran osayleiskaavaan liittyvää aineistoa ja linkkejä. Päätöshistoria Ympäristölautakunta Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle seuraavan lausunnon Keran osayleiskaavaluonnoksesta: Yleistä Keran osayleiskaava-alue kuuluu sijainniltaan ja liikenneyhteyksiltään Espoon parhaimpiin asumisen kehittämisalueisiin. Alueella on oikeat edellytykset toteuttaa kaavalle asetettuja kestävän kehityksen, energiatehokkuuden, monipuolisten toimintojen sekä kaupunkimaisen ja omaleimaisen alueen tavoitteita, joissa tukeudutaan vahvasti raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että alueen kehittämistä lähestytään erilaisten vaihtoehtojen kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL 2020) päämäärät tukevat asumisen tiivistämistä juuri Keran kaltaisilla alueilla ja tässä suhteessa ensisijaisesti asumiseen painottuva vaihtoehto 2 tai toissijaisesti sekoitetun maankäytön malli 3 tuntuvat lähtökohtaisesti parhailta. Luonto- ja viheralueet Asumiseen painottuvassa mallissa alueen sisäisen viherrakenteen laajemmalla toteuttamisella on parhaimmat edellytykset. Alueelta tehty luontoselvitys näyttää Finnoon alueen tapaan asettavan rajoitteita tiettyihin osiin kaava-aluetta mm. liito-oravan vuoksi. Lautakunta katsoo, että nämä seikat on syytä ottaa jo osayleiskaavassa huomioon siten, että kaavassa osoitetaan säilytettävä ja koko kaava-aluetta palveleva itä-länsisuuntainen viherakseli rantaradan pohjoispuolelle Karapellontien yhteyteen luontoselvityksessä esitetyn suojelu- ja yhteystarpeen mukaisesti. Pilaantuneet maat

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 Keran alueella on ollut vuosikymmenien ajan teollista toimintaa, josta on syntynyt päästöjä maaperään sekä alueen orsi - ja pohjaveteen. Osayleiskaavaluonnoksessa on maaperän pilaantumista ja siitä aiheutuvia seurauksia tulevalle rakentamiselle käsitelty kuitenkin hyvin niukasti. Pilaantuneiden maiden osuutta tulee terävöittää jatkovalmistelussa siten, että pelkän kaavaliitteen asemesta tiedot osoitetaan myös varsinaisessa kaavassa alueina, jotka edellyttävät maaperän pilaantumisen selvittämistä ja mahdollista kunnostamista. Melu Kaavaselostuksessa todetaan, että Turunväylän, Kehä II:n ja rantaradan aiheuttama melukuormitus alueelle on merkittävä ja sen torjuminen välttämätöntä. Osayleiskaavan vaihtohehdoissa on osoitettu meluntorjuntatarvetta varsin rajoitetusti muualle kuin rantaradan yhteyteen. Ympäristölautakunta esittää, että meluntorjunnan tarvetta täydennetään kaavassa vastaavalla tavalla myös suurten väylien kohdalla. Hulevesien käsittely Ympäristölautakunta pitää myönteisenä, että alueen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn ja että kaikki alustavat kaavaluonnokset mahdollistavat hulevesien alueellisen viivytyksen suunnittelualueella. Lisäksi osayleiskaavaselostuksessa katsotaan, että hulevesien johtamisen kannalta nykyiset avouomat on syytä säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Samoin todetaan, että erityisesti kiinteistöillä, joilta vesiä ei voida johtaa viivytysaltaisiin, hulevesien muodostumista tulee vähentää esimerkiksi viherkatoilla tai läpäisevillä päällysteillä. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Kaupunkisuunnittelulautakunta

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8