KOLMANNESVUOSIKATSAUS 1/2015

Transkriptio

1 KOLMANNESVUOSIKATSAUS 1/2015

2 1 Sisällys 1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI TOIMINTAYMPÄRISTÖ VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS TULOS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA HENKILÖSTÖ Henkilöstömäärä ja maksettujen palkkojen ja palkkioiden kehitys Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrä Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Konsernihallinto Perusturva Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kaupunkirakenne Tilapalvelu -liikelaitos Työterveys Aalto -liikelaitos Talouskeskus -liikelaitos Altek Aluetekniikka -liikelaitos Kylän Kattaus -liikelaitos Keski-Suomen Pelastuslaitos -liikelaitos RAHOITUSRAPORTTI TYTÄRYHTEISÖJEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODEN 2014 TALOUSARVIOSSA... 51

3 1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI Vuoden 2015 talousarvion yleisperustelujen (sivu 44 kappaleessa 4.4.9) mukaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana annettavien kolmannesvuosiraporttien avulla. Kolmannesvuosiraportissa toimialat esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä tavoitteiden toteutumisesta koko talousarviovuoden osalta. Mikäli toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaennusteet ovat ristiriidassa keskenään tai talousarvion kanssa, tulee asia saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Nyt käsillä oleva raportti on vuoden 2015 ensimmäinen kolmanneskatsaus. Raportti sisältää talousarvion yleisperustelujen mukaisesti toimialojen selvitykset toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi raporttiin on sisällytetty katsaus toimintaympäristön muutoksesta, verotulojen, palkkojen ja henkilöstömäärän kehityksestä sekä rahoituksesta ja konserniyhteisöistä. Kaupunginhallitus allekirjoitti vuoden 2014 tilinpäätöksen Tilinpäätöksen mukaan kaupungin talous toteutui parempana kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin. Kaupungin vuosikate oli 39,6 milj. euroa eli 5,3 milj. euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate kattoi poistoista 74,4 % ja tilikauden alijäämäksi muodostui 13,3 milj. euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 9,1 milj. euroa ja oli tilivuoden 2014 lopussa 406,1 milj. euroa, eli euroa asukasta kohti. Vaikka lainakannan kasvu on edellisvuosia pienempi, on lainojen määrä edelleen suuri muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2014 tilinpäätöksissä euroa, joten kaupungin asukaskohtainen lainakanta oli noin 257 euroa/asukas kuntien keskiarvon yläpuolella. Vuoden 2014 positiivinen talouskehitys näyttäisi kuluvan vuoden ensimmäisen vuosikolmanneksen taloustilanteen perusteella taittuneen. Kuluvan vuoden talousarvion toteutumisennusteen mukaan kaupungin talous näyttää toteutuvan talousarviota heikompana. Vuosikatteen ennakoidaan toteutuvan 10,4 milj. euroa talousarviota pienempänä ja vuosikate kattaa poistoista vain 49,2 %. Käyttötalouden toteutumista kuvaava toimintakate on toteutumassa 5,9 milj. euroa talousarviota heikompana. Toimintamenojen ylitysarvioksi ennakoidaan 6,4 milj. euroa ja toimintatulojen 0,5 milj. euroa. Menokasvun syynä ovat pääasiassa työllisyyspalveluiden ja erikoissairaanhoidon menojen ylityspaineet. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt kuluvan vuoden aikana 42 henkilöllä. Vuoden 2014 henkilömäärävähennys oli 110 vakituista henkilöä. Eniten henkilöstövähennyksiä on kuluvan vuoden aikana tapahtunut Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen sekä Kasvun ja oppimisen palveluiden vakituisessa henkilöstössä. Henkilöstömenoja henkilömäärävähennykset ovat pienentäneet ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana noin 0,4 milj. euroa viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Taloustilanteen merkittävä heikkeneminen ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana edellyttää sopeutustoimien jatkamista jotta talouden tasapaino saavutettaisiin taloussuunnitelmajakson loppuun mennessä. Konsernihallinto

4 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maaliskuun 2015 lopussa jyväskyläläisiä oli 175 enemmän kuin vuoden alussa. Vuonna 2014 vastaava lukema oli 214. Kasvu kertyi syntyneiden enemmyydestä, kuntien välisistä nettomuutoista ja nettomaahanmuutoista. Seudun väkiluvun lisäys oli tammi-maaliskuussa 172, mikä on edellisvuotta vähemmän. Suurten kaupunkien väkilukujen suhteellinen kasvu oli ripeintä Vantaalla, Espoossa, Oulussa ja Helsingissä, (Jyväskylä viidentenä). Syntyvyys jatkuu Jyväskylässä korkeana ja noussee tänäkin vuonna lähes tuhanteenkuuteensataan. Syntyvyyttä ja palvelujen kysynnän kehitystä arvioitaessa muuttoliikkeellä on ollut suuri merkitys. Nykyisessä Jyväskylässä näiden muuttojen nettomäärä näyttää tammi-maaliskuun vuosittaisessa vertailussa olevan hieman laskusuunnassa. Maaliskuun 2015 lopun työttömyysaste Jyväskylässä (17,3 %) oli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli (muutos vuodessa +647), heistä nuoria (+104) ja pitkäaikaistyöttömiä (+684). Viidentoista suuren kaupungin vertailussa Jyväskylän työttömyysaste oli toiseksi korkein. Keski-Suomessa oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työllisiä , mikä oli 1,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa muutos oli samana aikana -0,1 prosenttia. Asuntorakentaminen jatkuu melko vilkkaana. Tänä vuonna Jyväskylässä arvioidaan valmistuvan asuntoja saman verran kuin (>1000) edellisenäkin vuonna. Tammi-huhtikuussa rakennuslupia myönnettiin kuitenkin tilavuudeltaan edellisvuotta vähemmän asuntorakentamiseen. Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräinen hinta oli Jyväskylässä vuoden 1. neljänneksellä euroa per neliö. Muutos edelliseen vuoteen oli +0,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti euroa ja muutos -1,3 prosenttia. Vuokraasuntojen neliövuokra oli vuoden 1. neljänneksellä Jyväskylässä 12,23 euroa kuukaudessa (vuosinousu 4,2 %). Vertailukaupungeissa vastaavasti 12,07 euroa ja 3,5 %. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä Jyväskylässä oli tammi-maaliskuussa (muutos edellisvuodesta + 8), henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 222 (-33) ja huumausainerikoksia 144 (+40). Aukeaman ulkoiset lähteet: Tilastokeskus Vertailukaupungit: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio

5 4 Jyväskylän väestönmuutos tammi-maaliskuussa , lkm. Jyväskylän työttömyysaste maaliskuussa , %.

6 3 VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS Verotulojen kokonaiskertymän arvioidaan olevan 487,7 miljoona euroa ja toteutuvan siten 4,5 miljoonaa euroa talousarviota pienempänä. Kunnallisverojen kertymän arvioidaan jäävän 3,8 milj. euroa ja yhteisöverojen 1,1 milj. euroa talousarviosta. Kiinteistöverojen kertymä ennakoidaan 0,4 milj. euroa talousarviota suuremmaksi. Valtionosuuksia ennakoidaan saatavan 4,1 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Miljoonaa euroa TA Arvio Muutos % Ennakonpidätykset 401,6 400,9-0,7-0,2 % Tilitykset ed. vuodelta 50,0 49,1-0,9-1,8 % YHTEENSÄ 451,6 450,0-1,6-0,4 % Maksuunpanotilitys -35,1-37,2-2,1 6,0 % Aik. vuosien tilitykset 14,5 14,4-0,1-0,7 % KUNNALLISVEROT 431,0 427,2-3,8-0,9 % Yhteisövero 20,0 18,9-1,1-5,5 % Kiinteistövero 41,2 41,6 0,4 1,0 % YHTEENSÄ 492,2 487,7-4,5-0,9 % Verotuloarvio 2015 Valtionosuudet 2015 VEROTULOARVIO 2015 VALTIONOSUUDET TA TA+M Muutos Tuloslaskelmaosa Peruspalvelujen valtionosuus , , ,8 Lisäosat 5 552, ,0 0,0 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset , ,8 0,0 Valtionosuuksien tasaus , ,6 146,6 YHTEENSÄ , , ,4 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os , , ,8 VALTIONOSUUDET , , ,2 Käyttötalousosa Opetuspalvelut , ,5-207,2 Saatavat kotikuntakorvaukset 840,2 778,2-62,0 Maksettavat kotikuntakorvaukset , ,7-145,2 Muut määrärahat , ,5-207,2 YHTEENSÄ , , ,0

7 4 TULOS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 6 Talousarvion mukaisen tuloslaskelmaennusteen mukaan toimintakate, joka kuvaa käyttötalouden toteutumista, toteutuu 5,9 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintamenojen arvioidaan ylittävän talousarvion 6,4 milj. euroa ja toimintatulojen 0,5 milj. euroa. Menokasvun syynä ovat pääasiassa työllisyyspalveluiden ja erikoissairaanhoidon menojen ylityspaineet. Tuloslaskelmaennusteen mukaan vuosikatteen ennakoidaan toteutuvan 10,4 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Verotulojen ennustetaan jäävän 4,5 milj. euroa talousarviosta. Poistoista vuosikate kattaa ennusteen mukaan 49,2 % ja poistonalaisista investoinneista 48,0 %. Tilikauden tulos on tuloslaskelmaennusteen mukaan 26,1 milj. euroa negatiivinen. Tulossuunnitelma 2015 Kolmannesvuosiraportti Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä euroa TA Muutokset TA+M Arvio Arvio 2015 Huhtikuu 2015 Huhtikuu 2015 Toimintatulot ,5-62, ,5 539, ,2 Toimintamenot ,3 889, , , ,8 TOIMINTAKATE ,8 827, , , ,6 Verotulot , , , ,0 Valtionosuudet , , , ,8 Rahoitustulot ja -menot 5 823, , ,2 Korkotulot , , ,9 Muut rahoitustulot 1 650, , ,3 Korkomenot , , ,0 Muut rahoitusmenot -40,0-40,0-40,0 VUOSIKATE , , , , ,4 Poistot , , ,3 Satunnaiset tulot 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset menot 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS , , , , ,9 Poistoeron lisäys/vähennys 340,4 340,4 340,4 Varausten lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ , , , , ,5 Vuosikate poistoista 59,7 % 69,2 % 49,2 % Vuosikate poist.al.inv. 71,2 % 67,5 % 48,0 % Tulossuunnitelma 2015

8 Toiminnan ja investointien rahavirran ennakoidaan jäävän negatiiviseksi -31,1 milj. euroa. Tämä alijäämä tasapainottuu 31,1 milj. euron suuruisella nettolainanotolla. 7 RAHOITUSSUUNNITELMA 2015 Kolmannesvuosiraportti Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TA Muutokset TA+M Arvio Arvio 2015 Huhtikuu 2015 Huhtikuu 2015 TOIMINNNA JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Vuosikate , , , , ,4 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät , , ,0 Toiminnan rahavirta , , , , ,4 Käyttöomaisuusinvestoinnit , , , ,0 Rahoitusos. inv.menoihin 485,0 485,0 485,0 Käyttöom. myyntitulot , , ,0 Investointien rahavirta , , ,0 0, ,0 Toiminnan ja inv. rahavirta , , , , ,6 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0 Antolainasaam. vähennykset 1,0 1,0 1,0 Antolainauksen muutokset 1,0 0,0 1,0 0,0 1,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , , , ,1 Pitkäaik. lainojen vähennys , , ,5 Lyhytaik. lainojen muutos 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset , , , , ,6 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalm. muut. 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta , , , , ,6 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitussuunnitelma 2015

9 8 5 HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstömäärä ja maksettujen palkkojen ja palkkioiden kehitys Vakituisen henkilöstön määrä on koko kaupungin tasolla laskenut 42 henkilöllä vuoden 2014 lopun tilanteesta. Suurinta henkilöstövähennys on ollut Kasvun ja oppimisen palveluissa (-23 henkilöä) sekä liikelaitoksissa (yht. -27 henkilöä) ja siellä erityisesti Altek Aluetekniikassa (-36 henkilöä). Altekin henkilöstövähennys johtuu suurimmalta osin tämän vuoden aikana toteutuneista irtisanomisista. Perusturvan toimialalla vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt viidellä henkilöllä. Vakituisen henkilöstön määrä on lisääntynyt Kaupunkirakennepalveluissa (+13 henkilöä) Keski- Suomen Pelastuslaitoksella (+ 16 henkilöä) sekä Konsernihallinnossa (+ 5 henkilöä). Pelastuslaitoksen henkilömäärää on kasvattanut Joutsan aseman muuttuminen ympärivuorokautiseksi asemaksi sekä ensihoitoon rekrytoidut varahenkilöt. Kaupunkirakenteen ja Konsernihallinnon henkilöstölisäykset johtuvat henkilöiden sisäisistä siirroista. Organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä asiakas- ja neuvontapalvelut sekä puhelinvaihde siirtyivät Konsernihallinnosta Kaupunkirakenteen toimialalle. Vuoden 2015 alusta Työllisyyspalvelut siirtyivät puolestaan Perusturvan toimialalta Konsernihallintoon. Koko kaupungin tasolla vakituisen henkilöstön poistuma on ollut kuluvan vuoden huhtikuun loppuun mennessä 150 henkilöä ja henkilöstön lisäys 108 henkilöä. Vakituisen henkilöstön lukumäärä kuukausittain

10 9 VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS Kasvu ja oppiminen Kulttuuri ja liikunta Krp Konsernihallinto Perusturva LIIKE- LAITOKSET YHTEENSÄ Vak. henkilöstö Vak. henkilöstö Huhti Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen: + Henkilöstön lisäys yht Kaupunkiorg. ulkopuolelta tulevat Määräaikaisten vakinaistaminen Henkilöstön vähennys yht Kaupunkiorg. poistuneet henkilöt Eläkkeelle Eronnut Muu syy Ulkoiset muutokset (netto) Sisäiset siirtymät (netto) Ulk. muutokset (netto) + sis. siirtymät (netto) = Muutos ed. vuoteen Vakituisen henkilöstömäärän muutos Henkilötyövuosina mitattuna vakituisen henkilöstön määrä on tammi-huhtikuun aikana vähentynyt koko kaupungin tasolla 43,5 henkilötyövuotta edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Suurinta henkilöstövähennys on ollut Kasvun ja oppimisen palveluissa (- 20,3 htv) ja siellä Varhaiskasvatuspalveluissa (-13,6 htv). Määräaikaisten ja sijaisten määrä on Kasvun ja oppimisen palveluissa vähentynyt yhteensä 1,9 henkilötyövuotta edellisvuodesta. Liikelaitosten yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä vakituisen henkilöstön osalta on vähentynyt edellisvuodesta 17,2 henkilötyövuotta. Tästä Altek Aluetekniikan henkilöstövähennysten osuus on 14,2 henkilötyövuotta. Määräaikaisen henkilöstön ja sijaisten osalta laskua on Liikelaitoksissa ollut 1,5 henkilötyövuotta. Perusturvan toimialalla vakituisen henkilöstön määrä on henkilötyövuosina mitattuna laskenut edellisen vuoden vuosikolmannekseen verrattuna 7,7 henkilötyövuotta. Määräaikaisen henkilöstön määrässä on myös ollut laskua 8,3 henkilötyövuotta. Sijaisten määrä on hienoisesti noussut 2,8 henkilötyövuodella edellisvuodesta. Sijaisia on käytetty edellisvuotta enemmän vanhuspalveluissa (2,1 htv) sekä terveyskeskussairaalassa (3,7 htv). Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden osalta vuosien 2014 ja 2015 henkilötyövuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia. Hallinto- ja kulttuuripalveluissa, Jyväskylän kansalaisopistossa, Museoissa, Jyväskylän Sinfoniassa sekä Jyväskylän kaupunginteatterissa on tuntipalkkaisia työntekijöitä sekä palkkionsaajia, joiden osalta henkilötyövuosilaskenta tuottaa vuodelle 2014 todellista suuremman henkilötyövuosimäärän. Vuoden 2015 henkilötyövuosiluvuissa nämä henkilöt eivät ole mukana ja heidän palkkakustannuksensa rekisteröidään erilleen muusta Kulttuuri ja liikuntapalveluiden henkilöstöstä. Kuluvan vuoden tammi-huhtikuun aikana Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tuntipalkkaisille ja palkkionsaajille on maksettu palkkoja ja palkkioita (ilman sivukuluja) yhteensä n. 0,4 miljoonaa euroa.

11 10 Vakituisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * osa-aikaprosentti/100) Vakituiset Määräaikaiset Sijaiset Yhteensä Sivutoimiset Oppisopimus Työllistetty Tammi-huhtikuu Muutos HTV yhteensä 1 880, ,7 106,6 73,9 267,2 272, , ,6-70,4 72,6 9,7 4,0 2,8 39,5 21,7 Ilman kulttuuri- ja liikuntapalveluita 1 747, ,6 79,4 64,6 254,9 264, , ,3-41,5 9,7 9,7 3,0 1,2 35,7 21,5 Konsernihallinto yht. 57,8 68,9 17,1 18,5 1,4 3,0 76,4 90,4 14,0 0,0 0,0 1,6 0,5 21,9 14,3 Kaupunginvaltuusto ja hallitus 0,8 2,0 0,1 1,4 0,0 0,0 0,9 3,4 2,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Päätöksenteon tuki ja kehittäminen 11,8 15,0 1,1 1,0 0,0 0,0 12,9 16,1 3,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Henkilöstöpalvelut 15,5 14,4 0,1 0,0 0,0 0,2 15,5 14,6-0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Talous 1,9 10,6 0,0 0,0 0,0 0,9 1,9 11,5 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Elinkeino ja työllisyys 16,1 14,9 15,8 16,1 1,4 1,9 33,3 32,9-0,4 0,0 0,0 1,6 0,5 21,9 14,3 Tietohallinto 11,8 12,0 0,0 0,0 0,0 0,0 11,8 12,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Perusturva yht. 711,9 704,3 22,2 13,9 143,4 146,2 877,5 864,3-13,2 0,0 0,0 0,0 0,1 0,6 0,1 Perusturva yhteiset 9,3 1,1 0,0 0,2 0,8 0,0 10,1 1,3-8,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Sosiaalipalvelut 132,4 136,1 8,9 4,1 24,7 23,5 166,0 163,7-2,3 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 0,0 Vanhuspalvelut 263,1 259,7 5,1 2,9 69,5 71,6 337,6 334,2-3,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,1 Perheiden en. ehk. sos.- ja terv.palv. 47,3 48,7 2,1 2,4 7,7 7,3 57,1 58,4 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Avoterveydenhuolto 152,6 153,8 4,5 3,1 19,8 19,2 176,9 176,1-0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Terveyskeskussairaala 107,3 104,9 1,6 1,2 20,9 24,6 129,9 130,7 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kasvu ja oppiminen yht. 647,7 627,5 32,3 27,6 87,7 90,5 767,7 745,5-22,2 9,7 9,7 1,3 0,5 10,6 6,2 Kasvun ja oppimisen 3,6 3,3 0,0 0,0 0,0 0,3 3,6 3,7 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Varhaiskasvatuksen palvelut 313,6 299,9 3,1 4,2 39,7 41,3 356,4 345,5-10,9 0,0 0,0 0,0 0,0 4,5 3,3 Perusopetuksen palvelut 330,6 324,2 29,2 23,4 47,9 48,8 407,7 396,4-11,3 9,7 9,7 1,3 0,5 6,1 2,9 Kulttuuri ja liikunta yht. 132,8 125,1 27,1 9,4 12,2 8,8 172,2 143,3-28,8 62,9 0,0 1,0 1,6 3,7 0,2 Hallinto- ja kulttuuripalvelut 4,3 3,4 2,9 1,3 0,5 1,1 7,7 5,8-2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Jyväskylän kansalaisopisto 10,9 6,4 1,0 0,4 0,0 0,0 11,9 6,8-5,1 62,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kirjastot 30,9 30,9 0,8 0,4 2,8 1,8 34,5 33,1-1,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 Museot 15,1 15,1 1,7 2,1 0,5 1,1 17,3 18,2 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Liikunta 41,8 39,8 0,6 1,0 1,6 2,6 44,0 43,4-0,6 0,0 0,0 1,0 1,6 3,4 0,0 Jyväskylän Sinfonia 11,5 12,2 0,8 1,0 2,3 1,2 14,7 14,4-0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 Jyväskylän kaupunginteatteri 18,2 17,4 19,3 3,3 4,5 1,0 42,0 21,6-20,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Krp yht. 69,9 68,1 0,7 0,3 2,4 3,2 73,0 71,6-1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 0,0 Asiakaspalvelu ja johdon tuki 10,1 10,0 0,0 0,0 0,4 0,8 10,5 10,8 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Liikenne- ja viheralueet 17,6 18,1 0,2 0,0 0,0 0,3 17,9 18,4 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 0,0 Kaupunkisuunnittelu 20,4 18,8 0,1 0,3 0,8 0,7 21,3 19,8-1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rakentaminen ja ympäristö 21,8 21,3 0,3 0,0 1,2 1,4 23,4 22,7-0,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Liikelaitokset yht. 260,1 242,9 7,1 4,3 20,0 21,3 287,2 268,5-18,7 0,0 0,0 0,1 0,0 1,8 0,9 Tilapalvelu 9,4 8,7 0,0 0,0 0,3 0,2 9,7 9,0-0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Työterveys Aalto 24,4 25,5 0,2 0,1 0,6 0,7 25,2 26,3 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Keski-Suomen pelastuslaitos 86,8 89,6 5,2 1,8 9,2 10,0 101,2 101,3 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,3 Kylän Kattaus 64,0 59,8 1,4 2,3 8,6 9,7 74,0 71,9-2,2 0,0 0,0 0,1 0,0 1,0 0,6 Altek Aluetekniikka 49,9 35,0 0,0 0,1 0,3 0,0 50,3 35,1-15,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 0,0 Talouskeskus 25,5 24,2 0,3 0,0 0,9 0,7 26,7 25,0-1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Henkilöstön määrä henkilötyövuosina

12 11 Maksetut palkat ja palkkiot ovat vuoden ensimmäisellä vuosikolmanneksella pienentyneet n euroa (0,2 %) edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Koko henkilöstömenojen vähennys on ollut n euroa (0,4 %). Suurimmat henkilöstömenojen vähennykset ovat olleet Altek Aluetekniikassa (n euroa), Perusturvan toimialalla (n euroa) sekä Kasvun ja oppimisen palveluissa (n euroa). Konsernihallinnon henkilöstömenojen lisäyksen aiheuttavat organisaatiomuutosten myötä Konsernihallintoon siirtyneet henkilöt. MÄÄRÄRAHA / LIIKELAITOS Palkat ja Palkat ja Palkat ja Muutos Muutos % palkkiot palkkiot palkkiot (tilit ja ) TP 2014 Huhti 2014 Huhti PALKAT JA PALKKIOT YHT ,2 % Kaupunki ilman liikelaitoksia ,2 % Konsernihallinto ,7 % Perusturva ,6 % Kasvun ja oppimisen palvelut ,6 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ,1 % Kaupunkirakenne ,3 % Liikelaitokset ,7 % Tilapalvelu ,9 % Työterveys Aalto ,7 % Keski-Suomen pelastuslaitos ,7 % Kylän Kattaus ,0 % Altek Aluetekniikka ,3 % Talouskeskus ,0 % Maksetut palkat ja palkkiot MÄÄRÄRAHA / LIIKELAITOS henkilöstömenomenomenot henkilöstö- henkilöstö- Muutos Muutos % Tot -% TAM 2015 Huhti 2014 Huhti (tot/ta) HENKILÖSTÖMENOT YHT ,4 % 31,1 % Kaupunki ilman liikelaitoksia ,0 % 31,4 % Konsernihallinto ,3 % 34,2 % Perusturva ,6 % 30,4 % Kasvun ja oppimisen palvelut ,5 % 32,1 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ,4 % 32,7 % Kaupunkirakenne ,4 % 29,8 % Liikelaitokset ,4 % 29,5 % Tilapalvelu ,5 % 30,4 % Työterveys Aalto ,9 % 25,3 % Keski-Suomen pelastuslaitos ,6 % 29,0 % Kylän Kattaus ,4 % 29,8 % Altek Aluetekniikka ,7 % 34,3 % Talouskeskus ,0 % 30,2 % Henkilöstömenot

13 5.2 Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrä 12 Hallinnollisissa tehtävissä työskenteli kuluvan vuoden huhtikuun lopussa 768 vakituista ja 49 määräaikaista henkilöä. Määrä on siten vähentynyt 59 henkilöllä vuoden 2013 marraskuun lopun tilanteesta, jolloin hallinnon henkilöstömäärän seuranta aloitettiin. Kuluvan vuoden huhtikuun lopussa vakituisesta hallinnon henkilöstöstä 40 henkilön varsinainen perustehtävä on ollut hallinnon ulkopuolista tehtävää. Hallinnon tehtävässään he työskentelivät vakituisena toisen määräaikaisen tehtävän hoitajana. Vuoden 2013 marraskuun lopussa näitä perustehtävästään tilapäisesti hallinnon tehtäviin siirtyneitä henkilöitä oli 50 kappaletta. Hallinnon tehtävissä toisen tehtävän hoitajana työskentelevistä 11 henkilöä toimii pääluottamusmiehinä ja työsuojeluvaltuutettuina. Vakituisen hallintohenkilöstön määrä / Koko kaupunki /13 12/13 1/14 2/14 3/14 4/14 5/14 6/14 7/14 8/14 9/14 10/14 11/14 12/14 1/15 2/15 3/15 4/15 Vakituiset, lkm Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien vakituisten henkilöiden määrä 65 Määräaikaisen hallintohenkilöstön määrä / Koko kaupunki /13 12/13 1/14 2/14 3/14 4/14 5/14 6/14 7/14 8/14 9/14 10/14 11/14 12/14 1/15 2/15 3/15 4/15 Määräaikaiset, lkm Hallinnollisissa tehtävissä työskentelevien vakituisten henkilöiden määrä

14 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Kuluvan vuoden huhtikuun loppuun mennessä vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat koko kaupungin tasolla pysyneet edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla (5,5 pv/hlö). Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen ajalta henkilöstölle maksetut palkkakustannukset ovat kasvaneet n euroa edellisvuodesta. Eniten sairauspäiviä henkilöä kohden (2,1 pv/hlö) tulee yhtäjaksoisesti päivää kestävistä poissaoloista. Lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot ovat pysyneet edellisvuoden tasolla (0,1 pv/hlö). Tarkasteltaessa yhtäjaksoisia poissaolokertoja, kattaa lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot n. 66 %:a kaikista poissaolokerroista. Lyhyiden poissaolojen aiheuttamat kustannukset ovat alkuvuoden aikana olleet n. 0,6 M. Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot (pv/hlö) pv/hlö 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 7,0 5,5 3,7 4,7 5,5 4,2 6,5 5,0 3,3 4,7 2,9 2,5 5,2 5, Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot (pv/hlö) (tammi-huhtikuu ) Krp Konsernih. Kult- ja liikunt. Liikelaitokset Kasvu ja op. Perusturva Kaupunki yht. Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolojen kustannukset 0,0 500, , , , , , Vakituisen henkilöstölle sairaus- ja tapaturmapoissaolojen ajalta maksetut palkkakustannukset (ilman sivukuluja) (tammi-huhtikuu )

15 14 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 1,1 Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot keston mukaan (pv/hlö) 1,1 1,6 1,5 2,0 2,1 0,8 0, ,0 1-3 pv 4-14 pv pv yli 60 pv Kaupunki yht. Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot poissaolojen keston mukaan (tammi- huhtikuu ) Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolokerrat poissaolojen keston mukaan (tammi-huhtikuu )

16 , ,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolojen kustannukset keston mukaan 649,5 814,9 604,2 855,3 954, ,4 219,0 243,5 1-3 pv 4-14 pv pv yli 60 pv Kaupunki yht. Vakituiselle henkilöstölle sairaus- ja tapaturmapoissaolojen ajalta maksetut palkkakustannukset (ilman sivukuluja) poissaolojen keston mukaan (tammi-huhtikuu ) 5.4 Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat Palkattomia virka- ja työvapaita on pidetty kuluvan vuoden huhtikuun loppuun mennessä yhteensä päivää. Säästöä näistä on kertynyt euroa. Edellisvuonna vastaavana ajankohtana säästöä palkattomista virka- ja työvapaista kertyi euroa, koko vuoden säästön ollessa euroa. 400,0 Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat ,0 300, , , , säästö / kk (1 000 ) 250,0 200,0 150, kumul. säästö (1 000 ) 100,0 270, , ,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu kumul kumul kumul kumul. 0 Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat (tammi-huhtikuu )

17 16 MÄÄRÄRAHA / LIIKELAITOS Pidetyt pv/hlö vapaat, pv Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat ( ) Säästöt, (sis. sivukulut) Konsernihallinto 144 0,8 18,9 Perusturva 615 0,3 73,3 Kasvun ja oppimisen palvelut ,7 126,7 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 84 0,2 8,1 Kaupunkirakenne 127 0,6 17,7 Liikelaitokset: Tilapalvelu 0 0,0 0,0 Työterveys Aalto 29 0,4 4,9 Keski-Suomen pelastuslaitos 8 0,0 0,8 Kylän Kattaus 187 1,0 15,8 Altek Aluetekniikka 26 0,3 3,2 Talouskeskus 13 0,2 1,4 YHTEENSÄ ,4 270,8

18 6 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 17 Toimialojen ja liikelaitosten yhteenlasketun toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 5,9 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintatulojen toteuma arvioidaan 0,5 milj. euroa talousarviota paremmaksi ja toimintamenojen 6,4 milj. euroa talousarviota heikommaksi. TOIMINTAKATE Huhtikuu 2015 TAM 2015 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % Toimintakatteen toteutuminen enn./tam Huhti 2014 Huhti 2015 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , , , , ,4 29,1 % 1,5 % Konsernihallinto , , , , ,3 31,3 % 12,0 % Perusturva , , , , ,1 27,9 % 3,6 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,9 0, , ,5 31,5 % 0,7 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , ,8 0, , ,6 33,0 % 5,0 % Kaupunkirakennepalvelut 5 154, ,7 0, , ,2-32,1 % -178,2 % Liikelaitokset , ,9-796, , ,6 46,0 % -5,7 % Tilapalvelu , ,7-900, , ,1 39,1 % -11,0 % Työterveys Aalto -164,2-164,2 0,0-975,3-983,3 598,9 % 0,8 % Keski-Suomen pelastuslaitos -706,4-706,4 0, , ,0 232,3 % 30,7 % Kylän Kattaus -83,7 192,0 275, , ,2-5,0 % Altek Aluetekniikka 154,1 154,1 0, ,1 963,1 625,0 % -31,6 % Talouskeskus -436,8-608,7-171,9-403,5-222,0 50,8 % -45,0 % TOIMINTAKATE YHT , , , , ,8 28,0 % 2,3 % TOIMINTATULOT Huhtikuu 2015 TAM 2015 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % Toimintatulojen toteutuminen enn./tam Huhti 2014 Huhti 2015 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , ,2 200, , ,3 31,5 % 13,3 % Konsernihallinto , ,2 0, , ,7 28,1 % 5,8 % Perusturva , ,8 200, , ,6 29,4 % -2,0 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,0 0, , ,3 38,4 % 1,5 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 8 475, ,7 0, , ,4 38,3 % -7,4 % Kaupunkirakennepalvelut , ,5 0, , ,4 32,1 % 56,4 % Liikelaitokset , ,0 339, , ,6 33,4 % 0,8 % Tilapalvelu , ,0 900, , ,1 34,0 % 3,0 % Työterveys Aalto 8 550, ,0 0, , ,0 36,6 % 4,9 % Keski-Suomen pelastuslaitos , ,3 0, , ,1 33,8 % 4,7 % Kylän Kattaus , ,0-553, , ,9 35,5 % -4,2 % Altek Aluetekniikka , ,5 0, , ,4 23,9 % -13,2 % Talouskeskus 6 426, ,2-7, , ,1 33,1 % -11,1 % TOIMINTATULOT YHT , ,2 539, , ,0 32,5 % 5,9 %

19 18 TOIMINTAMENOT Huhtikuu 2015 TAM 2015 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % Toimintamenojen toteutuminen enn./tam Huhti 2014 Huhti 2015 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , , , , ,7 29,5 % 3,6 % Konsernihallinto , , , , ,0 30,8 % 11,0 % Perusturva , , , , ,7 28,1 % 2,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,9 0, , ,8 31,9 % 0,8 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , ,5 0, , ,0 33,9 % 2,2 % Kaupunkirakennepalvelut , ,2 0, , ,2 26,0 % 15,4 % Liikelaitokset , ,1-456, , ,1 29,8 % 3,8 % Tilapalvelu , ,3 0, , ,0 30,7 % 18,2 % Työterveys Aalto 8 385, ,8 0, , ,7 25,6 % 6,8 % Keski-Suomen pelastuslaitos , ,9 0, , ,1 29,0 % 0,9 % Kylän Kattaus , ,0-277, , ,7 29,3 % -6,0 % Altek Aluetekniikka , ,6 0, , ,5 30,3 % -18,0 % Talouskeskus 5 989, ,5-179, , ,1 31,8 % -4,2 % TOIMINTAMENOT YHT , , , , ,8 29,5 % 3,6 % Konsernihallinnon toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 1,3 milj. euroa talousarviota heikompana johtuen työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittymisestä. Perusturvan toimialan toimintakatteen ennustetaan ylittävän talousarvion 5,4 milj. euroa. Terveydenhuollon osalta riskeinä ovat henkilöstömenojen ja ostopalvelujen ylittyminen. Perusterveydenhuollon päivystyksen ja ensihoidon yhteenlaskettu ylitysarvio on n. 0,6 milj. euroa. Henkilöstön osalta sijaiskulujen arvioidaan ylittyvän 0,5 milj. euroa. Myös hoitotarvikkeiden käytön arvioidaan viime vuoden käytön perusteella lisääntyvän ja aiheuttavan siten 0,3 milj. euroa lisämenoja. Erikoissairaanhoidon osalta arvioitu ylitys on n. 4,0 milj. euroa. Ylitys aiheutuu toiminnan kasvusta (n. 1,5 milj. euroa) ja erityisvelvoitemaksun lisälaskusta (n. 2,5 milj. euroa). Lisälasku aiheutuu potilasvakuutuksen menojen viime vuoden ylityksestä, joka aiheutti suurelta osin sairaanhoitopiirin alijäämän syntymisen. Sosiaalipalveluissa talousarvio on menojen osalta alittumassa toimeentulotuen osalta 0,3 milj. euroa ja lastensuojelun osalta yhteensä 1,1 milj. euroa. Vammaispalveluissa ostopalvelujen ylityksen arvioidaan olevan 1,6 milj. euroa. Sosiaalipalveluiden tulojen arvioidaan toteutuvan n. 0,2 milj. euroa talousarviota paremmin. Vanhus- ja vammaispalveluissa riskinä talouden toteutumiselle on henkilöstömenojen kasvu sairauspoissaoloista johtuen. Toimenpiteitä talousarvion ylityksen ehkäisemiseksi on aloitettu. Kasvun ja oppimisen palveluiden talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Varhaiskasvatuksen lapsimäärän kehitys yksityisessä päivähoidossa on kuitenkin tällä hetkellä yli budjetoidun ja se aiheuttaa menojen ylityspaineita. Lakisääteistä kotihoidontukea on maksettu kahdellesadalle lapselle budjetoitua vähemmän ja näiden menojen alittuminen kompensoi lasten kokonaismäärän lisäystä. Varhaiskasvatuksen erityisavustajien palkkauksessa aiemmin olleen työllistämistuen osuuden poisjääminen aiheuttaa myös ylitysuhan varhaiskasvatuksen henkilömenoissa. Perusopetuksen henkilömenoissa on noin 0,5 milj. euron ylitysuhka. Toimintakatteen toteuma on kuitenkin hieman pienempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, joten kokonaismenojen ei vielä ennakoida ylittyvän. Kulttuuri- ja liikuntapaleluiden sekä Kaupunkirakenteen talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

20 19 Talouskeskus -liikelaitoksen toimintakatteen ja tilikauden tuloksen ennustetaan toteutuvan n. 0,2 milj. euroa talousarviota parempana. Parempi tulosennuste johtuu pääosin henkilöstökustannusten toteutumisesta ennakoitua pienempinä. Tilapalvelu -liikelaitoksen poistot tulevat ylittynemään n. 0,8 milj. euroa johtuen epäkuranttien rakennusten poistoaikojen lyhentämisestä. Ylitys tullaan kattamaan kiinteistöjen myyntivoitoilla ja kokonaistuloksen ennustetaan toteutuvan siten talousarvion mukaisesti. Kylän Kattaus -liikelaitoksen toimintakatteen ja tuloksen ennustetaan toteutuvan n. 0,2 milj. euroa talousarviota heikompana. Koska Hoivapalveluyhdistys irtisanoi Kotikaaren palvelutalon sopimuksen ja Vuoroparin sopimuksen , tulee liikevaihdon menetys olemaan loppuvuonna n. 0,5 milj. euroa. Osa liikevaihdon menetyksestä pystytään kattamaan menoja säästämällä.

21 7 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Konsernihallinto Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Erityishankkeet 1. Kankaan alueen asumisen ensimmäinen asemakaava vahvistunut. Piippurannan asemakaava vahvistui Asuntorakentamisen käynnistäminen on mahdollista syksyllä Työllistämiseen käytettävien voimavarojen kohdentaminen on toteutettava siten, että työllistämisestä aiheutuneet kustannukset ovat pienemmät kuin työmarkkinatuen kuntaosuus. Tämä toteutetaan siten, että työllistettyä kohden maksettu kaupungin maksama kuntaosuus on pääsääntöisesti pienempi kuin kaupungin maksama osuus mikäli työllistämistä ei tehdä. Työllistämisen kustannukset työtöntä kohti eivät ole tällä hetkellä pienemmät kuin kelan maksuosuus työttömästä. Suunnitellulla vuoden 2016 toiminnan tehostamisella ja lisäpanostuksella tavoitellaan sitä, että työllistämisen kustannukset lähentyisivät kelan maksuosuutta.

22 Perusturva Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Avoterveydenhuolto Avosairaanhoidossa vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana hallinnolliset haasteet kohdentuivat Korpilahden ja Tikkakosken vastaanottotoiminnan ulkoistamisen kilpailutuksen valmisteluun, palveluverkkoselvityksen tekemiseen ja Uusi Sairaala -hankkeen perusterveydenhuollon osaamiskeskuksen suunnitteluun uusine toimintamalleineen. Avosairaanhoidon käytännön toiminta on ollut haasteellista edelleen jatkuvan lääkärirekrytoinnin vaikeuksien vuoksi. Ostopalvelulääkäreiden käyttöä ei ole onnistuttu vähentämään. Lisäksi ankara hoitotyön sijaisten käytön rajoittaminen on johtanut jo sairaanhoitajien kiireettömän hoidon jonojen kasvuun huolestuttavasti. Jonotusaika sekä hoitajille että lääkäreille on yli kuukauden. Talouden haasteet jatkuvat edelleen vaikeina. Keskitettyjen palvelujen nimeksi vaihtui huhtikuun alussa Kuntoutus ja erikoisvastaanotot, joka sisältää nyt myös diabetesvastaanotot. Avosairaanhoitoon siirtyi tekstinkäsittely, jossa oli ruuhkaa saneluohjelman päivityksen jälkeen helmi-maaliskuussa. Korvalääkärin konsultaatiovastaanotto päättyi helmikuun lopussa. Hoitotarvikejakelua kuormittivat vaippojen toimittajan ja vaippamerkin vaihtuminen sekä verensokerimittarien vaihtaminen viimeksi kilpailutettuihin. Suun terveydenhuollossa tapahtui ensimmäisen kolmanneksen aikana suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, joilla pyritään lisäämään tuntuvasti toiminnan tehokkuutta. Maaliskuussa 2015 Palokan hammashoitolassa käynnistettiin Jyme-projekti, jossa hyödynnetään nykyaikaista IC-teknologiaa. Toimintakonsepti sisältää toiminnanohjausjärjestelmän siihen liittyvine palveluineen. Uudella toimintamallilla tavoitellaan Palokan pilottiyksikössä merkittävää tuottavuuden lisäystä (20 %) vuodelle Kyllön hammashoitolaan hankittiin korjaavaan hammashoitoon uuden sukupolven teknologiaa (Cerec-laite). Organisaatiouudistus suun terveydenhuollossa merkitsi esimiesten määrän vähentymistä ja välinehuollon siirtymistä kokonaisuudessaan osaksi suun terveydenhuollon toimintaa. Terveyskeskussairaalat Vuoden alussa sairaansijat vähenivät edelleen. Kyllön kuudella osastolla on yhteensä 172 ja kaikissa sairaaloissa yhteensä 276 sairaansijaa. Kolmen viimeisen toimintavuoden aikana JYTE:n sairaaloista on vähentynyt 56 sairaansijaa eli 16 %. Vastaavat henkilöstövähennykset on tehty ja toiminnan sopeuttaminen on meneillään. LEAN kehittäminen ja NOKO- toiminta (nopeasti kotiin hoidon laadusta tinkimättä) ovat sopeuttamisessa keskeiset. Jo elokuussa 2014 sairaalaan siirrettiin terveysasemilta laitoshuoltajat ja siivoustyönohjaaja (25 henkilötyövuotta) ja huhtikuun alussa tästä siirrosta tuli pysyvä. Huhtikuussa sairaalan palveluyksikköön siirtyivät edellä mainittujen lisäksi sihteeri ja neuvontapalvelut sekä ravitsemusneuvoja (8 htv). Terveyskeskussairaaloiden palvelualue jaettiin huhtikuussa kahteen palveluyksikköön: Osastotoiminta sekä Siivoustyö ja ruokapalvelut. Ainakin toistaiseksi merkittävästä sairaansijojen vähentämisestä huolimatta on potilaat päivystyksestä ja erikoissairaanhoidon osastoilta voitu ottaa viiveettä hoitoon.

23 22 Perheiden ennalta ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut Neuvolan perhetyön kotikäyntien piirissä oli 172 perhettä. Neuvolan perhetyöntekijät ohjasivat perhevalmennuksia ja vanhemmuuden tukiryhmiä. Uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisesti lapsiperheiden kotipalvelu laajentui tilapäisen tuen lisäksi myös säännölliseen kotipalveluun. Lapsiperheiden kotipalvelupäätösten määrä (261) lisääntyi 53% edellisvuodesta (171 vuonna 2014). Lapsioikeudellisissa palveluissa aloitettiin 1.4. Sosiaalihuoltolain mukaisesti lapsen ja vanhemman valvottujen tapaamisten järjestäminen ja seuranta. Aikuisten psykologipalveluissa laajennettiin mielenterveyttä vahvistavien itsehoito-ohjelmien hyödyntämistä osana terapeuttista tukea. Perheneuvolassa kehitettiin asiakasohjautumista ja palvelutarpeen arviointia. Uutena palveluna aloitettiin neuropsykiatristen lasten vanhempien ryhmämuotoinen tukeminen. Naisten kohdunkaulan irtosolututkimusten näytteenoton ostopalvelusopimus on tehty Fimlab Laboratoriot Oy:n kanssa. Perhesuunnitteluneuvolassa (Keskusta, Kuokkala, Kyllö) otettiin käyttöön Solidustakaisinsoittojärjestelmä. Neuvolapalveluiden osalta osallistuttiin Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon selvitys- ja kehittämistyöhön. Opiskeluterveydenhuollossa kehitettiin puhelinpalveluja ja ajanvarauksetonta aamuvastaanottoa. Lisäksi vuoden alusta otettiin käyttöön opiskeluterveydenhuollon päivystyspuhelin, joka mahdollistaa yhteydenoton virka-aikana. Koko palvelualueella lisättiin Hyviksen käyttöönottoa ja koulutusta sosiaali- ja terveyspalveluiden tietosuojakysymykset huomioiden. Sosiaalipalvelut Jakson aikana toimeentulotukea sai kotitaloutta. Määrä oli 54 kotitaloutta enemmän kuin vuonna 2014 (5 879). Toimeentulotuen palvelutakuu toteutui joka kuukausi yksittäisiä ylityksiä lukuun ottamatta. Keskimääräinen hakemusten käsittelyaika oli 4 arkipäivää. Hannikaisenkadun sosiaaliaseman mobiilikyselyyn vastanneet 164 asiakasta antoivat palvelulle kouluarvosanaksi 8. Toimeentulotuen siirtymistä Kelalle valmisteltiin Kuntaliiton työkokouksissa. Aikuissosiaalityön ja kuntouttavien palveluiden esimiehet käynnistivät henkilöstön muutostuen yhteistyössä henkilöstöyksikön kanssa. Nuorisovastaanoton toiminta käynnistyi osittain huhtikuussa. Nuorisovastaanotossa on matalan kynnyksen palvelua vuotiaiden nuorten päihde-, mielenterveys- ja psykososiaalisten ongelmien arviointiin ja lyhytaikaiseen hoitoon. Sallaajärven palvelukodin korvaavien tilojen Lahjaharjuntien ja Kynnystien yksikköjen rakennushanke oli rakennuslupavaiheessa. Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistukset lisäsivät sosiaalipalveluissa tehtäviä ja velvoitteita. Sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnille ja palveluiden järjestämiselle tuli lakisääteiset aikarajat. Perhekuntoutuksen järjestämisestä tuli ensisijainen tukitoimi ennen lapsen sijoittamista yksin kodin ulkopuolelle, mikä lisää perhekuntoutuspalveluiden tarvetta. Sosiaalipäivystyksen tehtävät (557 kpl) lisääntyivät 38 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna (2014: 403) voimaan astunut uusi sosiaalihuoltolaki painottaa asiakkaan oikeutta saada apua oikea-aikaisesti ja kiireellisesti. Sosiaalipäivystykselle tuli uusia velvoitteita järjestää kiireisinä palveluina mm. ehkäisevää toimeentulotukea, kotiin annettavia palveluita ja tilapäismajoitusta. Myös voimaan astunut hätäkeskusuudistus on lisännyt päivystäjien tehtävämääriä loppusyksystä 2014 alkaen.

24 23 Lastensuojelun avohuoltoon saatiin kaksi uutta sosiaaliohjaajaa, jotka sijoittuivat avohuollon palveluohjaukseen ja palvelutarpeen arviointiin. Lastensuojeluilmoitusten määrä 1056 kasvoi edelliseen vuoteen vastaavaan ajankohtaan (946) verrattuna 11,6 %. Palvelutarpeen kasvusta huolimatta lastensuojelussa pystyttiin vastaamaan palvelutakuuseen lakisääteisissä aikarajoissa. Lastensuojelun avohuollon intensiivisen perhetyön ja ammatillisen tukihenkilötoiminnan kilpailutukseen liittyvät uudet sopimukset astuivat voimaan Puitesopimukset solmittiin 12 eri palveluntuottajan kanssa. Lotilan avotyöyksikön toiminta vakinaistettiin Alkuvuonna palvelun piirissä oli 68 nuorta perheineen. Sijaishuollon sosiaalityöhön saatiin toinen sosiaaliohjaajan vakanssi. Sijaishuollon sosiaaliohjaajat keskittyvät palveluohjaukseen sekä sijaisperheiden tukemiseen eri keinoin. Palokan nuorisokodin laajennus otettiin käyttöön Laajennuksen jälkeen Palokan nuorisokoti on 14-paikkainen, kaksiosastoinen nuorisokoti. Vammaispoliittisen ohjelman päivitystyö aloitettiin helmikuussa ja siihen on nimetty työryhmä. Vanhusten ympärivuorokautisesta asumisesta vapautuneella resurssilla on vahvistettu kehitysvammaisten tukiasumisen kehittämistä. Tuetulla asumisella mahdollistetaan kehitysvammaisen siirtyminen asumisyksiköstä itsenäiseen asumiseen. Vapautuvat paikat mahdollistavat kotona asuvien tai ostopalveluissa asumispaikkaa odottavien asiakkaiden sijoittumisen kaupungin omiin ympärivuorokautisen asumisen yksiköihin. Jakson aikana kaupungin omissa kehitysvammaisten autetun asumisen yksiköissä asui 108 henkilöä, ohjatussa asumisessa 41 henkilöä ja tukiasunnoissa 15 henkilöä. VPL:n mukaisen kuljetuspalvelun piirissä oli 1865 asiakasta. Kymmenen autismin kirjoon kuuluvan asiakkaan ostopalveluna tuotetun työ- ja päivätoiminnan siirtymistä kaupungin oman toiminnan piiriin on valmistelu alkuvuoden aikana. Kehitysvammaisten asumisyksiköissä toteutettavan päivätoiminnan kehittämistä jatkettiin. Myös tuetun työn kehittäminen oli keskeinen kehittämiskohde. Kyydinvälityspalvelun kilpailutuksen valmistelu on käynnistynyt. Kilpailutus viivästyi alkuperäisestä aikataulusta SOTE -järjestäytymislain päätösaikatauluista johtuen sekä siitä, että Muuramen ja Laukaan kunnat vetäytyivät yhteishankkeesta. Vammaispalvelujen asiakasmaksujen soveltamisohjeet laadittiin ja perusturvalautakunta vahvisti ne helmikuussa. Hyväksyttyjä asiakasmaksujen soveltamisohjetta ei ole aikaisemmin ollut ja nyt vahvistetut ohjeet yhtenäistävät ja selkiyttävät päätöksentekoa asiakasmaksuasioissa. Vanhuspalvelut Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen OIVA-keskuksen keskitettyyn palveluohjaustiimiin tuli alkuvuoden aikana puhelua. Puhelujen perusteella tehtiin yli 500 kotikäyntiä, joista 150 johti säännöllisen kotihoidon asiakkuuteen. Soittajista puolelle riitti puhelimessa annettu ohjaus ja neuvonta. Säännöllisessä kotihoidossa asiakkaita oli ensimmäisen kolmanneksen aikana kaupungin omassa tuotannossa keskimäärin asiakasta kuukaudessa, ostopalvelualueiden asiakkaita oli 423. Palveluseteliasiakkaiden määrä lisääntyi edellisvuodesta puolella, ollen nyt yli 80. Omaishoidon tuen asia-

25 24 kasmäärä on edellisvuoteen verrattuna pysynyt samana. Alkuvuoden aikana asiakkaita oli yhteensä 694. Pitkäaikaishoidon Puuppolan osasto 11:n toiminta lopetettiin. Osaston henkilöstöä siirtyi varahenkilöyksikköön ja lisäresursseiksi OIVA-keskukseen. Varahenkilöyksikön kokonaishenkilöstömäärä on Puuppolasta siirtyneiden henkilöiden jälkeen 69. Vuoden 2015 ensimmäisellä kolmanneksella kotihoidon sisällöllistä ja toiminnallista kehittämistä jatkettiin. Tammikuussa 2015 palveluohjauksen ja kotihoidon yhteistyöryhmä viimeisteli kotihoidon myöntämisperusteet ja soveltamisohjeet, jotka hyväksyttiin peruslautakunnan kokouksessa Vuoden alkupuolella valmisteltiin kotihoidon alueiden tiivistämistä yhdeksästä kolmeen alueeseen. Aluejaon uudistamisen odotetaan lisäävän kotihoidon alueiden välistä yhteistyötä ja henkilöstön liikkumista joustavasti tiimistä toiseen kotihoidon alueilla. Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Palveluyksikkö käsittää vanhusten ja pitkäaikaissairaiden palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon. Ympärivuorokautisessa asumisessa ja hoidossa oli kolmanneksen lopulla asukasta. Yli 75-vuotiaista oli tehostetussa palveluasumisessa 8 prosenttia ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa yhteensä 2,2 prosenttia. Oman palvelutuotannon piirissä oli yhteensä 702 asiakasta, ostopalveluissa noin 420, joista palvelusetelin valinneita asiakkaita oli 80. Tammi-huhtikuussa pitkäaikaishoitoon pääsi 51 vuorokaudessa ja tehostettuun palveluasumiseen 83 vuorokaudessa. Palveluyksikön sairauspoissaolojen suhteellisen korkea määrä on pysynyt entisellään. Vaikka varahenkilöstön toiminta on tehostunut ja varahenkilöiden määrä lisääntynyt kaikkiin lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei ole saatu sijaista. Myös sijaisrekrytoinnissa on ollut välillä vaikeuksia. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Avoterveydenhuolto 1. Asiakkaat pääsevät hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Mittari: Hoitotakuun toteutuminen. Avosairaanhoidossa potilaat pääsevät kiireettömään hoitoon kaikilla suuralueilla pääsääntöisesti hoitotakuun edellyttämässä korkeintaan 3 kk ajassa. Edelleen on kuitenkin joitakin lääkärialueita, joilla hoitotakuun toteutuminen on epävarmaa esimerkiksi siksi, että alueelta puuttuu lääkäri. Kiireettömään hoitoon hoitajan vastaanotolle jonotusaika on huolestuttavasti jo yli 50 pv. Välitön yhteydensaanti puhelimella toteutuu. Kaikkiin puheluihin pystymme vastaamaan operaattoriseurannan mukaan suoraan tai takaisinsoiton kautta 71 %:ssa (tavoitetaso 80 %). Kuntoutuksessa ja erikoisvastaanotoilla hoitotakuun toteutumisessa oli ongelmia lasten puhe- ja toimintaterapiassa, vaikka keskimääräiset hoitoon pääsyajat olivatkin hyväksyttäviä. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu, koska kiireettömään hammaslääkärin hoitoon pääsee keskimäärin viidessä kuukaudessa. Valvova viranomainen on Jyväskylälle antamassaan vastauksessa todennut, että kuuden kuukauden odotusaika hyväksytään lain mukaan vain poikkeustapauksissa. Pääsääntönä on, että kiireettömään hoitoon suun terveydenhuollossa tulee päästä kolmessa kuukaudessa. Tämän mukaan hoitotakuu Jyväskylän suun terveydenhuollossa ei toteudu. Suun terveydenhuollon päivystyksen järjestäminen asetuksen mukaiseksi (klo 8-21 joka päivä) ei ole

26 25 toistaiseksi toteutunut. Tavoitteena on saada päivystysjärjestelyt vastaamaan asetuksen vaatimuksia alkaen. 2. Sähköisen asioinnin (ilmoittautuminen, ajanvaraus, muistutukset, turvallinen viestinvälitys, lomakkeet) laajentaminen. Mittarit: ilmoittautumisen lisääntyminen, tavoite 100 % lisäys nykyiseen verrattuna. Sähköisen ajanvarauksen kehittäminen, tavoitteena suun terveydenhuollossa alle 18 - vuotiaille 30 % ajanvarauksista tapahtuu sähköisesti ja avosairaanhoidossa sairaanhoitajalle 20 % ajanvarauksista tapahtuu sähköisesti. Otetaan käyttöön tekstiviestimuistutukset. Hyvis-portaalin kautta tapahtuvaa turvallista viestinvälitystä lisätään, tavoite 100 % lisäys nykyiseen verrattuna. Laajennetaan sähköisesti käytettävien lomakkeiden määrää. Avosairaanhoidon itseilmoittautumista ei ole saatu parannettua (v.2014 ~30 %); neljän ensimmäisen kuukauden keskiarvo on 32 %. Suun terveydenhuollossa Kyllön hammashoitolassa itseilmoittautumisia on alkuvuonna ollut 62 % kaikista ajanvarauksista ja osuus on pysynyt lähes viimevuotisella tasolla. Avosairaanhoidon sairaanhoitajien sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa on valmisteltu, mutta toteutuu käytännössä vasta syksyllä. Hyvis-portaalin toimintoja on laajennettu avosairaanhoidossa ottamalla uusia lomakkeita käyttöön. Myös yhteydenottolomakkeen käyttö on lisääntynyt. Suun terveydenhuollossa liittyen Jyme-projektiin on Palokan hammashoitolassa otettu käyttöön tekstiviestimuistutus (kolme muistutusta/ajanvaraus) sekä mahdollistettu potilaille ajan peruminen ja siirtäminen sähköisesti. 3. Palveluverkon supistaminen käynnistämällä monipalvelupisteet. Mittari: monipalvelupisteissä toteutuneet kontaktimäärät. Avosairaanhoito: Korpilahden monipalvelupiste saatiin jälleen alkuvuodesta käyntiin ja lääkärityössä käytettiin runsaasti ostopalvelulääkäreitä. Säynätsalon toiminta jatkui entiseen malliin eikä tilojen muutostöitä ole vielä tehty. Huhtasuolla tilojen muutostyöt saatiin käyntiin, mutta avosairaanhoidon toiminta jatkui ostopalvelulääkäreillä tuettuna entisen kaltaisena. Tikkakosken monipalvelupisteen remontointi aloitettiin ja palvelut tuotettiin edelleen Palokassa. Suun terveydenhuolto: Säynätsaloon, Korpilahdelle ja Huhtasuolle saatiin rekrytoitua työvoimaa siten, että siellä on voitu hoitaa potilaita samassa määrin kuin ennen monipalvelupisteeksi muuttumista. Tikkakosken monipalvelupisteen remontoinnin ajaksi tikkakoskelaisten hammashoito on siirretty Palokkaan. Syksystä alkaen Tikkakosken monipalvelupisteessa tuotetaan yhdessä hoitohuoneessa vain lasten hammashoito. Monipalvelupisteitten toiminnan mittaria pitää vielä miettiä uudelleen, jotta se kuvaisi paremmin palvelukykyä. 4. Jyte-kuntien sopimusohjausneuvotteluissa esitetyt tavoitteet otetaan huomioon palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisesta. Toteutuminen raportoidaan kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä. Kuntalaskutus on läpinäkyvää ja yksiselitteistä. Vastuulliset viranhaltijat ovat organisaatiomuutoksessa vaihtuneet ja em. sopimusneuvotteluissa esitettyjä tavoitteita ei ole muistioistakaan selkeästi löytynyt ja asiaan palataan seuraavissa Jytekuntien sopimusohjausneuvotteluissa.