KURISJÄRVEN, LONTILANJOKILAAKSON, RIISIKKALAN JA SOTKIAN KYLÄSUUNNITELMA 2007
|
|
- Niilo Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KURISJÄRVEN, LONTILANJOKILAAKSON, RIISIKKALAN JA SOTKIAN KYLÄSUUNNITELMA 2007
2 KURISJÄRVEN, LONTILANJOKILAAKSON, RIISIKKALAN JA SOTKIAN KYLÄSUUNNITELMA SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. KYLÄSUUNNITTELUN VAIHEET 3. ALUEEN JA KYLIEN KUVAUS 3.1. Historia Ikiaikaista asuinaluetta Taloista Kirkko ja muu hallinto Opetus Kylien kehityskulku 3.2. Väestö ja asuminen 3.3 Yhdyskuntatekniikka 3.4. Elinkeinot 3.5. Palvelut 3.6. Vapaa-ajanvietto ja harrastusmahdollisuudet 3.7. Ympäristö 3.8. Yhdistykset 3.9. Alueen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet 4. TULEVAISUUDEN TOIVEKUVA 5. TOIMENPITEET 6. YHTEYSTIEDOT LIITE 1. SAATE JA KYLÄKYSELY 2006 LIITE 2. KYLÄKYSELY LIITE 3. KYLÄKYSELYN TULOKSET Tämä kyläsuunnitelma on osa Pirkan Helmi ry:n Kylä-Elma hanketta, joka on rahoitettu Pirkanmaan TE-Keskuksen kautta kansallisesta Elma-ohjelmasta. 2
3 1 JOHDANTO Kurisjärven, Lontilanjokilaakson, Riisikkalan ja Sotkian alue sijaitsee Kylmäkosken kunnan itäosassa, osittain Akaan kaupungin puolella. Alue on suunnilleen sama kuin Kurisjärven koulupiirin alue. Kurisjärven kyläkoulu on alueella tärkeä asukkaita yhdistävä tekijä. Sekä Akaan että Kylmäkosken puolella sijaitsevat Siniänmäki ja Lontilanjokilaakso ovat suunnittelualuetta, koska asukkaat mieltävät ne yhdeksi kyläksi ja ovat kanssakäymisissä vilkkaasti kuntarajan yli. Alue on suureksi osaksi hyväkasvuista moreenipohjaista kuusimetsää. Asutus on keskittynyt Jalantijärven ja Lontilan- sekä Tarpianjokien rantojen viljelyaukeille. Viljelyalueita pidetään kulttuurisesti ja maisemallisesti arvokkaina. Alueen erityispiirteenä on Akaan Toijalan kaupunkikeskuksen läheisyys kaikkine kaupallisine ym. palveluineen. Etäisyys Kurisjärven ja Sotkian kylistä Toijalan keskustaan on n. 6 km, Lontilanjokilaakson perältä n. 10 km ja Riisikkalasta 12 km. Kylmäkosken kuntakeskukseen on Kurisjärveltä 11 km, Sotkialta 8 km, Lontilasta 17 km ja Riisikkalasta 12 km. Kyläsuunnitelmahanke käynnistyi syksyllä 2001 kyläkokouksella, jonka kokoonkutsujana oli Pirkan Helmi ry. Kyläsuunnitelma laadittiin alueella toimivien yhdistysten sekä joidenkin yksittäisten kyläläisten yhteistyönä. Suunnitteluhankkeen virallisena hakijana toimi Sotkian Nuorisoseura ry. Kyläsuunnitelman tavoitteena oli kartoittaa asukkaiden tarpeita ja toiveita asuinpaikkansa kehittämisestä. Tarkoitus oli myös selvittää mahdolliset asukkaiden voimin toteutettavissa olevat hankkeet. Hankkeen tarkoituksena on saada myös esiin uudenlaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja halua yhteisiin toimenpiteisiin alueella, joka on melko laaja ja jossa jokainen kylä yksistään on väestöltään liian pieni. Keskeisiksi asioiksi helmikuussa 2002 valmistuneessa kyläsuunnitelmassa nousivat asuinalueiden vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuuksien sekä yleisen viihtyisyyden kehittäminen. Lisäksi suunnitelmassa käsiteltiin lapsiperheiden ja vanhusten palveluita sekä uusien asukkaiden saamista ja rakentamismahdollisuuksia. Kyläsuunnitelman päivitys käynnistettiin syksyllä 2006 osana Pirkan-Helmi ry:n toteuttamaa Kylä-Elma-hanketta. Samat yhdistykset, jotka olivat mukana kyläsuunnitelmaa laadittaessa, osallistuivat myös kyläsuunnitelman päivittämiseen. Keskeisiksi asioiksi kyläsuunnitelman päivityksessä keväällä 2007 nousivat aiempaan tapaan toiveet kylän yhteisistä tapahtumista sekä harrastusmahdollisuuksien ja yleisen viihtyisyyden lisäämisestä. Alueen kehittymiselle todettiin olevan entistä paremmat edellytykset kulkuyhteyksien parannuttua moottoritien myötä sekä vesi- ja viemäriverkon valmistuttua. 3
4 2 KYLÄSUUNNITTELUN VAIHEET Kyläsuunnitelman päivittäminen aloitettiin kyläläisten yhteisellä kokouksella Lehti-ilmoituksen perusteella Kurisjärven kylätoimikunnan uuteen kokoontumistilaan Vanhakartanon navettaan saapui 11 kyläläistä. Kokouksen koollekutsuja Marjukka Lauhkonen kertoi kokouksen alussa mahdollisuudesta saada tukea kyläsuunnitelman päivittämiseen Pirkan Helmen Kylä-Elma-hankkeelta. Kokouksessa päätettiin päivittää kyläsuunnitelma ja perustettiin työryhmä viemään hanketta eteenpäin. Ryhmään tuli edustajia alueella toimivista tärkeimmistä yhteisöistä, joita ovat Kurisjärven VPK, Akaan maa- ja kotitalousseura, Sotkian nuorisoseura, urheiluseura Pulssi, Kurisjärven kyläyhdistys, Riisikkalan ja Sotkian kylätoimikunnat, Kurisjärven koulu sekä muutamia lähinnä eri kyliä edustavia ihmisiä. Työryhmä kokoontui kolme kertaa ja toteutti uuden kyläkyselyn alueen asukkaiden tarpeiden ja toiveiden selvittämiseksi. Kyselylomake on suunnitelman liitteenä 1. Kyselyn tulokset koottiin yhteen kyläkokouksessa Vastauksia saatiin 20 kpl ja vastausprosentti oli n. 8. Kyläkokous valitsi kyläsuunnitelman päivityksen kirjoittajaksi Marjukka Lauhkosen. Päivitys valmistui ALUEEN JA KYLIEN KUVAUS 3.1. Historia Ikiaikaista asuinaluetta Alue kuuluu Kokemäenjoen vesistöön, jonka varsille alkoi muodostua varhaisinta asutusta heti jääkauden jälkeen. Kivikauden (n ekr.) aikana kylillämme liikkui jo pyyntiä ja kalastusta elääkseen harjoittaneita esikyläläisiä. Jalannin ja jokien rannat olivat hyviä kalapaikkoja. Kylmäkoskella v tehdyn arkeologisen kartoituksen perusteella Kurisjärvellä todettiin kaksi kivikautista asuinpaikkaa, Siniänmäen eteläpuolella ja Hevossaaressa. Monta asukasta alueella ei ole voinut pysyvästi olla, todennäköisesti vain yksi muutaman hengen käsittävä perhe, joka asui kodassa. Nykytutkimus on nimittäin laskenut että kivikautinen pyyntielinkeino tarvitsi jopa 50 neliökilometriä pinta-alaa henkeä kohti. Myöhempien pronssi- ( ekr) ja rautakauden (500 ekr 1200 jkr) aikaisia esineitä ei kylien alueelta ole löydetty. Muualta Akaasta on löytynyt esineitä kyllä näiltäkin kausilta, joten on oletettavaa, että täällä säilyi koko ajan pysyvä asujaimisto ja väestö vähitellen lisääntyi. Pronssi- ja rautakausilla Suomeen vakiintui viljanviljely ja karjanhoito. Runsaat tulvaniityt jokien varsilla olivatkin tärkeä talvirehun korjuualue karjalle ( = 1-2 maatiaislehmää per talo). Historialliselle ajalle tultaessa oli väestö todennäköisesti muutamia kymmeniä tai ehkä jo ylittänyt sadan rajan. Tämä voidaan päätellä siitä, että luvun veronkantotietojen perusteella koko vanhassa Akaassa (nyk Akaa ja Kylmäkoski) asui vain noin 1000 henkeä. Maanviljely oli pääasiassa kaskiviljelyä, mutta niittyjä ja kaskia raivattiin myös vähitellen pelloiksi. (Raivausperinne alueella on jatkunut aina 1990-luvulle, jolloin Arolan kartano raivasi vielä useita kymmeniä hehtaareita uutta peltoa.) Kaskeaminen toki jatkui myöskin aina luvulle asti. Metsistämme on edelleen helppo löytää kaskiajalta peräisin olevia naurishautoja, joissa kaskinauriit säilytettiin talvella syötäviksi. 4
5 Vanhan asutuksen ja peltoviljelyn todisteina ovat peltojen ja muidenkin paikkojen nimet, joiden alkuperäinen merkitys on kielen muututtua unohtunut. Maakirjoista löytyvät alueen kylät ensimmäistä kertaa seuraavasti: Kurisjärvi v. 1460, Riisikkala v. 1480, Tiura, Sotkia, Käyrälä v ja Lontila v Taloista Kustaa Vaasan aikaisista maakirjoista vuodelta 1539 tiedämme, että alueen kylissä oli tuolloin 25 taloa. Kuninkaan vallan kasvaminen uskonpuhdistuksen jälkeen aiheutti myös näiden talojen elämään ja omistuksiin muutoksia. Merkittävin tapahtuma oli Kurisjärven kartanon synty vuonna Kuningas lahjoitti kartanon itävaltalaissyntyiselle Andreas Paulille, joka oli kunnostautunut Ruotsin sotaretkillä. Kartanon maat saatiin taloilta, jotka oli julistettu autioiksi veromaksukyvyttömyyden takia. Pauli sai kartanolleen säterioikeudet eli hän sai koota ympäristön verot, mutta ei joutunut maksamaan veroja edelleen kuninkaalle. Hänellä ei myöskään ollut velvollisuutta asettaa sotamiehiä kuninkaan käyttöön. Säteritila oli siis sangen etuoikeutettu. Paulin värikkäällä suvulla Kurisjärven kartano ei pysynyt pitkään, ja kartanon vaiheissa on tähän päivään mennessä tapahtunut useita omistajasukujen vaihdoksia sekä tilojen jakamisia ja yhtymisiä. Nykyisen Arolan puinen päärakennus on vuodelta 1756 ja se on luultavasti alueen vanhin rakennus. Muista alueen merkittävistä tiloista voisi mainita Tiuran, joka nykyään on jakautuneena mm. Pelto- ja Mäki-Tiuraan sekä Riisikkalan Raukon, joka on myös jaettu moniin osiin. Sotkian vanhoja taloja ovat mm Kuhavuori, jonka vanha päärakennus on 1700-luvulta sekä Kinnari, jonka vuonna 1815 rakennettu päärakennus on nykyään kotimuseona. Lontilan vanhin talo on Eerola, joka sijaitsee aivan Kylmäkosken itäkulmassa, Akaan kaupungin ja Kalvolan rajalla. Maininnan arvoinen on myös Lontilan Heikkilä, jonka tapahtumat ovat olleet esikuvana Linnankosken Pakolaiset-romaanille. Suuri muutos tilarakenteelle oli 1900-luvulla tapahtunut torppien itsenäistyminen sekä sodan jälkeinen uusien tilojen muodostaminen. Koska alueella on runsaasti peltoa, muutti alueella kymmeniä siirtokarjalaisia perheitä asutustiloilleen. Muutamat näistä tiloista jatkavat laajentuneina edelleen, mutta useimmat ovat lopettaneet ja pellot on myyty lisämaiksi Kirkko ja muu hallinto Alue kuuluu kokonaan 1483 perustettuun Akaan seurakuntaan. Seurakunta on ollut muuttumaton yli 500 vuotta, lukuun ottamatta Lontilantien vartta, josta jäljempänä enemmän. Keskiajalta 1800-luvulle alue kuului hallinnollisesti Saarioisten hallintopitäjän Akaan (mm. Kurisjärvi, Riisikkala, Lontila ja Käyrälä) ja Jalantijärven (mm. Tiura ja Sotkia) neljänneskuntiin. Tällä hallintoaluejaolla oli lopuksi merkitystä vain veronmaksualueena, kunnallista itsehallintoa ei vielä tunnettu ja kirkko hoito sosiaali- ja opetustointa. Vuonna 1870 alkoi Akaan pitäjäkokouksen toiminta, josta voidaan katsoa Akaan kunnan saaneen alkunsa. Vuonna 1946 Akaan kirkonkylästä, Toijalasta tehtiin kauppala ja ns. Jäännös-Akaan alue liitettiin Akaasta jo vuonna 1895 eronneeseen Kylmäkoskeen. Lontilantien varsi, joka on siis nykyään Toijalaan ( alkaen Akaan kaupunkiin) kuuluva osa Lontilanjokilaaksoa, eroaa kunnallishistorialtaan muusta alueesta. Tämä kolkka on kuulunut 1970-luvulle asti Sääksmäen kuntaan ja seurakuntaan. Alueella ei edelleenkään ole 5
6 vakiintunutta yhteistä kylännimeä ja tarkkaan ottaen se kuuluu edelleen mm. Tarttilan ja Sillantaan kyliin. Tämä alue onkin itse asiassa sääksmäkeläisten talojen vanhoja perämetsiä ja niittyjä, joihin vasta myöhemmällä ajalla perustettiin itsenäisiä taloja. Ihmiset ovat tietysti aina asioineet Toijalassa, joten alue liitettiinkin Toijalaan ja Akaan seurakuntaan 1970-luvulla. Välillä ehdittiin olla valkeakoskelaisiakin pari vuotta, koska Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakoskeen Opetus Akaan kirkonkylään perustettiin kansakoulu 1867, mutta se ei tietenkään palvellut kauempana asuvia lapsia. Olihan ainoa kulkuneuvo omat jalat. Alueen ensimmäinen kansakoulu perustettiin Kurisjärvelle vuonna Koulu toimi aluksi Vanhakartanossa ja vasta vuonna 1910 saatiin oma rakennus peltosaarekkeeseen lähelle Sotkialle, Toijalaan ja Urjalaan vievien teiden risteystä. Koulu palveli kurisjärveläisten lisäksi sotkialaisia. Sama rakennus on edelleen Kurisjärven kouluna. Vuonna 1919 perustettiin Käyrälän ja Lontilan kyliä ja Sääksmäen puoleista joenvartta varten kansakoulu. Koulu toimi aluksi Valkaman talossa ja sai oman rakennuksen Metsä-Paavolan talon lähelle vuonna Koulu toimi 1960-luvulle asti, ollen lopuksi Sääksmäen ja Kylmäkosken yhteinen. Koulu loppui oppilaiden vähennyttyä ja oppilaat siirtyivät osaksi Kurisjärvelle ja osaksi aluksi Tarttilaan ja myöhemmin Toijalaan. Koulurakennus paloi luvulla. Riisikkalan yksiopettajainen kansakoulu aloitti 1920-luvulla. Sodan seurauksena Riisikkalaan muutti runsaasti siirtolaisia ja lapsiluku muutenkin kasvoi, joten koulu sai toisen opettajan. Kun suuret ikäluokat oli koulutettu, oli Risiikkalankin koulun kohtalona sulkeminen. Vuodesta 1967 alkaen ovat Riisikkalan lapset käyneet koulunsa Kurisjärvellä. Tämäkin koulurakennus oli vähällä palaa, mutta korjattiin ja toimii nykyään asuintalona. Kurisjärven 100-vuotias koulu on lähes koko suunnittelualueen yhteinen koulu Kylien kehityskulku Sotkia on alueen ainoa oikea kylä, jolla on myös keskustaajama. Historiassa Sotkia on säilynyt itsenäisten pienehköjen talonpoikaistalojen kylänä, jotka ovat sijainneet ja sijaitsevat edelleen verraten pienellä alueella samalla peltoaukealla. Sotkian kehitykseen vaikutti 6
7 ratkaisevasti Sotkian Höyrysahan perustaminen v ja naulatehtaan synty v Jalannin rannalle. Tähän vaikutti taas Turkupaanan eli Turun-Toijalan rautatien rakentaminen Sotkian kylän läpi v Saha, naulatehdas ja sitä seurannut OTK:n lastulevytehdas ja puutarha työllistivät monia sotkialaisia vuosikymmeniä. Kylän teollisuusperinnettä jatkaa nykyään v perustettu Laaksosen Harjatehdas. Koska Sotkia oli pieni teollisuuspaikkakunta, oli kylässä myös aktiivia työväen poliittista toimintaa. Työväenyhdistys perustettiin jo vuonna v.1907 ja työväentalokin nousi v Työväentalosta on nykyään jäljellä vain perustuskivet, mutta edelleen on kuulemme sotkialaisia, jotka eivät tule toiselle puolelle tietä nousseen Nuorisoseurantalon katon hakaristikoristeen alle. Turkupaanan sähköjunat porhaltavat edelleen Sotkian läpi, mutta pysäkkirakennus on ollut asuintalona jo vuosia. Riisikkalan asutus on keskittynyt myös suhteellisen pienelle alueelle Toijala-Urjala tien varteen. Riisikkalassa oli aikanaan kestikievari, koska tie oli tärkein kulkuväylä Turun suuntaan ennen Turkuradan tuloa. Riisikkalaan ei ole suuremmin syntynyt teollisuutta, vaan se on pysynyt maatalouskylänä. Nykyään Riisikkalan viehättävä maisema on pitänyt siellä ja houkutellut sinne entistä enemmän myös muualla työssä käyviä. Kylä on Vanhan Akaan eteläisin kylä ja sijainnistaan johtuen asioinut aina myös Urjalan suuntaan. Runsas karjalaisten siirtolaisten määrä teki Riisikkalasta sodan jälkeen puolikarjalaisen kylän. Riisikkalalaisena erikoisuutena voisi mainita 60- ja 70-lukujen pöytätennisharrastuksen. Innostajana oli opettaja Nilla Keva ja tuloksena oli lukuisia Suomen mestaruuksia ja ulkomaisia ottelumatkoja pienen maaseutukylän koululaisille. Suunnittelualueen muu osa on avointa peltomaisemaa, jossa on erillään olevia taloja. Mitään kyläkeskusta ei ole syntynyt, koska pellot ovat pääosin kuuluneet Kurisjärven kartanolle ja muille keskimääräistä isommille maataloille. Arolan kartano tosin oli vielä 70-luvulla lähes pieni kylä. Arolan kutomoteollisuuden alkuna voidaan pitää sitä, että kartano tuotti sotaaikana ja sen jälkeen runsaasti juureksia pula-ajan tarpeisiin. Viljelyksille tarvittiin työväkeä, joka piti sitten työllistää myös talveksi. Talon silloinen emäntä, kauppaneuvos Pirkko Arola, alkoi kudottaa naisväellä tumppuja ja muita villatavaroita. Tuotanto laajeni vähitellen tehdasmaiseksi vaatetusteollisuudeksi, jolla oli oma mallisto ja oma myymäläketju. Parhaimmillaan Arolan kutomo työllisti toistasataa henkeä 60-luvulla. Ulkomainen kilpailu johti kutomon konkurssiin 1980-luvulla ja nykyään tehdasrakennukset ovat Eurocenter Oy:n varastoina Väestö ja asuminen Suunnittelualueella on n. 570 henkeä ja n. 230 taloutta. Uusia asukkaita on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttanut eniten Sotkialle. Muillakin alueilla on uudisrakentamista, mutta koko alueen väkimäärä on kuitenkin jonkin verran pienentynyt. Väestö on verraten nuorta ja iäkkäitä ihmisiä on vähän. Alle 15-vuotiaita on 17 %, vuotiaita 70 % ja 65-vuotta täyttäneitä 13 %. Sotkialla asutus keskittyy kyläkeskukseen ja siellä on myös seudun ainoa rivitalo. Talo on kunnan vuokratalo ja sijaitsee kunnan 60-luvulla ostamalla Seppälän tilalla. Seppälästä on kunta myös myynyt useita omakotitontteja. (Tila ostettiin alun perin suunnitteilla olleen karjatalouskoulun saamiseksi Sotkialle.) Muualla suunnittelualueella on maatilojen talouskeskusten ja yksittäisten omakotitalojen muodostamaa haja-asutusta tai muutamien talojen rakennusryhmiä. 7
8 Sotkian ja Kurisjärven alueille valmistui osayleiskaava (Sontula-Sotkia-Kurisjärvi kylä- ja hajaasutusalueet) vuonna Osayleiskaavassa on pyritty kartoittamaan mahdollisia rakennuspaikkoja kiinteistö- ja maanomistajakohtaisesti ja varmistamaan maanomistajien yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus rakennuslupien päätöksenteon yhteydessä. Osalle alueesta ei ole osoitettu lisärakentamismahdollisuuksia tai rakentamiseen kohdistuu erityisiä rajoitteita tai vaatimuksia. Sotkian, Kurisjärven ja Lontilan pellot on luokiteltu Pirkanmaan seutukaavassa maisemallisesti arvokkaiksi ja Arolan kartano sekä Kurisjärven kulttuurimaisema rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiksi alueiksi. Ensimmäisen kyläsuunnitelman laatimisen yhteydessä keskusteltiin paljon asuntotonttien tarjonnasta. Kyläläisten näkemysten mukaan asuntotontteja ei ollut riittävästi tarjolla tai niistä ei ollut tietoa. Yhtenä hanke-ehdotuksena oli tehdä kyläläisten oma selvitys tonttitarjonnasta ja tyhjillään olevista asunnoista sekä suunnitelma asiasta tiedottamisesta. Muutama vuosi kyläsuunnitelman laatimisen jälkeen kunta teki kyselyn myytävinä olevista tonteista, ja yksityisillä tontin omistajilla on nyt mahdollisuus ilmoittaa myytävänä olevista tonteista sekä asunnoista kunnan internet-sivuilla. 3.3 Yhdyskuntatekniikka Alueen läpi kulkevat kantatiet on kaikki kestopäällystetty, viimeisimpänä Lontilantie v ja Kylmäkosken kirkonkylälle vievä Sotkiantie v Teiden kunnostus ja kestopäällyste on huomattavasti parantanut kulkuyhteyksiä ja tämä on jo näkynyt uudisrakentamisena mm. Lontilantien varressa. Alueen soratiet ovat yksityisten tiekuntien teitä ja saavat kunnalta pientä avustusta, mitä kuitenkin pidetään riittämättömänä. Etenkin Kurisjärven kylätietä ja Sotkialla Aakalantietä rasittaa vilkas läpikulkuliikenne. Tievalaistuksen lisäämisen tarpeellisuus nousi voimakkaasti esille ensimmäisen kyläsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yksi toiveista, Sotkiantien valaistuksen jatkaminen Kuhavuoreen asti toteutui muutamaa vuotta myöhemmin. Tievalaistusta kaivataan kuitenkin edelleen lisää. Mm. Kurisjärveltä Toijalan rajalle puuttuu valoja vajaan kilometrin matkalta. Lontilantielle toivotaan myös valoja. Myös Sotkian Kantterintielle haluttaisiin katuvalot. Valoja kaipaavat erityisesti ulkoilijat ja Toijalassa pyöräillen harrastuksissa käyvät. Niin Kurisjärventielle kuin Lontilantiellekin kaivataan kevyenliikenteen väylää tai tien leventämistä. Teillä on vilkas liikenne ja tiet on koettu vaarallisiksi. Monet lapset kulkevat koulumatkansa pyöräillen ja muutenkin tieosuuksilla on runsaasti kevyttä liikennettä. Kurisjärventien osalta tilannetta parantaa 60 km:n nopeusrajoitus, joka säädettiin kyläläisten aloitteesta. Alueen vesi- ja jätevesihuolto on pantu uuteen uskoon viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuonna 2004 perustettu Sotkian-Kurisjärven vesiosuuskunta on yhdessä Kylmäkosken kunnan kanssa rakentanut Sontulan, Sotkian ja Kurisjärven alueelle vesi- ja viemärilinjaston, johon on liittynyt jo noin 130 jäsentä. Kunnan rakentaman runkolinjan pituus on 5,5 km ja osuuskunta on rakentanut jakelulinjoja noin 13 km. Maastotöitä on tehty keväästä 2006 alkaen ja työ on loppusuoralla kesään 2007 mennessä. Kokonaiskustannukset ovat noin 1,8 miljoonaa euroa, josta osuuskunnan osuus on noin 1,4 miljoonaan euroa. Julkista rahoitusavustusta on saatu Ympäristökeskuksen kautta noin euroa. Osuuskunta on tähän mennessä ottanut noin euron lainan, joka tulee jäsenten maksettavaksi vuosien kuluessa. 8
9 3.4. Elinkeinot Kylmäkosken kunnan elinkeinorakenne on seuraavanlainen (kunnan elinkeinorakenne vuonna 2003): Maa- ja metsätalous 17,1 % Teollisuus ja rakennustoiminta 36,1 % Yksityiset ja julkiset palvelut 44,5% Muut 2,3 % Alueella on n. 30 toimivaa maatilaa, joista noin puolet kotieläintiloja. Maatilojen peltopintaala on keskimäärin 56 ha, mikä on lähes 12 ha kunnan keskiarvoa suurempi. Myös kotieläintilat ovat keskimääräistä suurempia. Käyrälään on rakenteilla 400 emakon sikala. Alueella on seitsemän kunnallista työpaikkaa koulu- ja sosiaalitoimessa, muutamia maatalousalan työpaikkoja maatalousyrityksissä ja muutamia kymmeniä työpaikkoja teollisuus- ym. yrityksissä. Alueella toimivat yritykset: Akaan polttopuu Aku Mero, koneurakointi Arolan kartano, maansiirto- ja tienhoitotyöt Eurocenter Oy, tukkukauppavarastot Heikki Arajärvi, kuorma-autoyrittäjä HS-remontit, rakennustyöt Ilkka Mikkola, taksikuljetukset Karllundin kivinavetta, juhla- ja kokoustila Kaukolan kampaamo Konehuolto A.Mero, maatalouskonehuolto Laaksosen harjatehdas Ky, harjatehdas Maalauspalvelu tyyliremontti, maalausalan asiantuntijapalvelut, entisöinti- ja erikoismaalaustyöt Maatalousyhtymä Vaittinen, maatalous- ja metsäurakointi Maansiirto Knuutila Oy Metallipaja Lauri Huhtala Perttu Kiuru, kaivinkoneurakointi Rakennusliike Usko Korpela Oy Rontu Pentti T:mi, maalaus- ja korjausrakentaminen Sininen Tuuli Sotkian puutuote T:mi, puutuotteet mm. lelut Sotkian valimo Oy, alumiinivalut Työhuone Tuulensuu Oy, työyhteisöprojektit 3.5. Palvelut Alueella asuville perheille pystytään pääsääntöisesti osoittamaan toiveiden mukainen päivähoitopaikka, mutta hoitopaikoista on ajoittain ollut myös pulaa. Päivähoito on järjestetty pääosin perhepäivähoitona. Muutama lapsi on päivähoidossa päiväkodissa kirkonkylässä. Esiopetus alkoi Kylmäkoskella syyskuussa Esiopetusta annetaan sitä varten kunnostetussa kiinteistössä kirkonkylällä sekä päiväkodissa. Kuntaan on suunnitteilla uusi esikoulupiste 9
10 Aseman koulun yhteyteen, ja alueen lapset tulevat käymään esikoulun siellä, mikäli hanke toteutuu. Kurisjärven koulu toimii kolmiopettajaisena. Oppilaita on kuluvana lukuvuonna ollut 39. Tulevaisuudessa Kurisjärven koulun toiminnan jatkuminen näyttää oppilasmäärän osalta turvatulta, mutta oppilasennusteiden valossa vuonna 2009 tullaan toimeen kahdella opettajalla. Koulua on remontoitu ja laajennettu 80-luvun alussa, mutta se olisi jälleen korjauksen tarpeessa. Koulun ainoa sisäliikuntatila on rakennettu entiseen luokkahuoneeseen ja muutenkin tilat ovat epäkäytännölliset. Puutteistaan huolimatta koulu on tärkeä aluetta yhdistävä tekijä. 7-9 luokat ja lukio käydään pääsääntöisesti Toijalassa, jonkin verran muissakin lähiseudun kunnissa esim. Riisikkalan suunnasta Urjalassa. Kunta järjestää alueella kotihoitoa sitä tarvitseville vanhuksille. Kunnan palveluasumisyksikkö ja vanhainkoti-palvelukeskus sijaitsevat kirkonkylällä. Monet alueen vanhukset vierastavat ajatusta näistä palveluista ja toivoisivat tulevaisuudessa pääsevänsä palvelutaloon tai vanhainkotiin Toijalaan. Osa hyväkuntoisista eläkeikäisistä muuttaa Toijalaan omaan asuntoon lähemmäs kauppa-, terveys- ym. palveluita. Terveyspalvelut ovat saatavissa kirkonkylässä sijaitsevasta terveyskeskuksesta. Lääkäreiden iltapäivystykset on keskitetty Toijalan terveyskeskukseen ja yö- sekä viikonloppupäivystykset Valkeakosken aluesairaalaan. Kurisjärven, Sotkian ja Riisikkalan osalta joukkoliikenne rajoittuu lähinnä koululaiskuljetuksiin aamu- ja iltapäivisin. Kesäaikaan kaikki nämäkään vuorot eivät kulje. Lisäksi aamupäivän meno-paluukyytien väliin jää riittämättömästi aikaa asioiden hoitamiseen Toijalassa. Muuta asiointiliikennettä alueella ei ole järjestetty. Huonoista joukkoliikennepalveluista kärsivät lähinnä iäkkäät ihmiset. Parempia joukkoliikennepalveluja tarvitsisivat myös paljon harrastavat lapset ja nuoret. Lontilantien varren asukkaat ovat tyytyväisempiä linja-autoyhteyksiin. Kauppa-, pankki-, posti- ym. palvelut saadaan pääsääntöisesti Toijalasta. Sotkialla toimi lahjatavaraliike ja sen yhteydessä asiamiesposti joulukuuhun 2001 saakka, mutta liike muutti Toijalaan ja samalla loppui myös postin toiminta. Riisikkalassa käy kauppa-auto Urjalasta kaksi kertaa viikossa Vapaa-ajanvietto ajanvietto ja harrastusmahdollisuudet Omaehtoiseen ulkoiluun ja liikuntaan kävely, pyöräily, marjastaminen, sienestäminen, metsästäminen, kalastus - alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Hiihtomahdollisuuksille olisi kysyntää, mutta varsinaisia latupohjia alueelle ei ole tehty. Hiihtolatuja on Pulssin toimesta pidetty yllä Sotkialla ja Kurisjärven koululla sekä Jalanti-järvellä. Riisikkalan kylätoimikunta ylläpitää myös muutaman kilometrin pituista latua. Vuonna 2001 kyläkyselyn toivotuin hanke oli koko alueen kattava latuverkosto, ja myös päivityksen yhteydessä ladut nousivat toivomuslistalle. Koululla sijaitsee paljon käytössä oleva kiekkokaukalo. Jäädytyksestä huolehtii Kurisjärven VPK kunnan korvauksella. Kunnan nuoriso- ja liikuntatoimi järjestää retkiä ja kesällä uimakoulun. Kuljetuksiin pääsee kyytiin Riisikkalasta, Sotkialta ja Kurisjärveltä, mutta kunnan perimmäinen nurkka, Lontila ja Käyrälä, jää näitä palveluja vaille. 10
11 Akaan opisto järjestää Kurisjärven koululla ja Riisikkalan seurantalolla viikottain ohjattua liikuntaa, posliininmaalausta ja muita toivottuja kursseja. Paljon käydään harrastamassa Toijalassa, jossa on tarjolla partio-, urheilu- ym. toimintaa. Muita liikunta- ja vapaa-ajanpalveluita tuottavat paikalliset yhdistykset. Näitä on esitelty kohdassa Ympäristö Alueelle antavat leimansa koko Lontilanjokilaakson viljelymaat ja Sotkialla Jalantijärvi. Maalaismaisemat, luonto ja rauhallinen ympäristö ovat myös kyläläisten mielestä alueen vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Sotkian, Sontulan ja Kurisjärven alueelle rakennettu vesi- ja viemäriverkosto turvaa osaltaan Jalanti-järven puhtauden ja virkistyskäytön tulevaisuudessa. Maisemallista haittaa on vähitellen muodostumassa joidenkin asumattomien ja muidenkin tilojen hoitamattomista rakennuksista ja tonteille kerääntyvistä romu- ym. varastoista Kylmäkosken kunnan jätehuollosta huolehtii Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy. Alueen kaksi jätteenkeräilypistettä sijaitsevat Riisikkalan kylässä ja Kurisjärven koululla. Järjestettyyn jätehuoltoon on liittynyt yhä useampi talous. Ongelmia on ollut jätteenkeräyspisteiden siisteyden suhteen. Tienvarsia ja syrjäisiä metsäseutuja käytetään myös joskus erilaisten jätteiden kaatopaikkoina. Kyläläisillä on halua ympäristön maisema-arvojen, siisteyden ja viihtyisyyden vaalimiseen. Perinnemaisemaa ja vanhaa perinteistä rakennuskantaa pidetään tärkeinä vetovoimatekijöinä alueelle Yhdistykset Sotkian Nuorisoseura ry on vuodelta Yhdistyksellä on oma talo, Sotkian Honkala. Nuorisoseurantalo on Sotkian ja Kurisjärven kylien tärkeä kokoontumispaikka ja yhdistys onkin onnistunut pitämään talon kohtuullisessa kunnossa talkootyön ja avustusten avulla. Talo on perinteinen seurantalo isoine juhlasaleineen ja se soveltuukin parhaiten iltama- ja juhlakäyttöön. Käyttöä rajoittaa mm. ulkokäymälä. Nuorisoseura järjestää vuosittaiset kesäjuhlat talon ympäristön kentällä. Urheiluseura Pulssi on 30-vuotias liikuntaseura, joka virallisesti on Toijalan Vauhdin alaosasto. Pulssin toiminta on ollut vilkasta ja suuntautunut lähinnä kouluikäisiin lapsiin. Pulssin näkyvimpiä toimia ovat lasten jumppaillat koululla sekä kesäiset lasten yleisurheilu- ja maastojuoksutapahtumat Honkalan kentällä. Pulssi ylläpitää Honkalan kentällä yleisurheiluvälineistöä ja suorituspaikkoja sekä lähellä kiertävää pururataa. Talviurheilupuolella ylläpidetään Jalannin jäällä kulkevaa latuverkostoa sekä latuja lumitilanteen salliessa myös muualla Sotkialla ja Kurisjärvellä. Tietenkin järjestetään myös hiihtokilpailuja ja mm. perinteiset kuutamohiihdot Vauhdin majan lähistöllä. Teatteri-, kylpylä, ja huvipuistoretket ovat myös kuuluneet Pulssin jokavuotiseen toimintaan. Sotkialla sijaitseva Vauhdin maja on käytännössä Pulssin hoidossa ja on muidenkin yhdistysten kokouskäytössä. Urheiluseuran aktiivit ovat muutaman viime vuoden ajan talkoilla ja Pirkan helmen hankerahan avulla peruskorjanneet majan. 11
12 Akaan Maa- ja kotitalousseura ry on vanhin alueella toimiva yhdistys. Se perustettiin v Akaan maamiesseura -nimisenä. Nimi muuttui muutamia vuosia sitten nykyiseksi, kun Akaan Maatalousnaisten ja maamiesseuran toiminnot yhdistettiin. Toimialue käsittää myös koko Toijalan ja jäseninä ovat lähinnä maatalouden harjoittajat, mutta yhdistys on avoin kaikille. Toimintana on pääosin neuvonnallisten tilaisuuksien ja retkien järjestäminen Akaan Maataloustuottajat eli nykyään MTK-Akaa ry on myös vanha yhdistys, vuodelta Jäseninä ovat alueen maatalous- ja metsätalousyrittäjät. Toimialueeseen kuuluu koko Toijala ja suunnittelualue Riisikkalaa lukuun ottamatta. Riisikkalalaiset tuottajat kuuluvat MTK- Kylmäkoskeen. Etujärjestötyön lisäksi yhdistys osallistuu esim. vuosittaisiin markkinoihin Toijalassa ja syksyisin järjestetään jäsenistölle esim. Kekrijuhlat. Järjestelyt hoidetaan yleensä yhteistyössä maa- ja kotitalousseuran kanssa. Kurisjärven VPK ry on perustettu vuonna 1952 kyläpalokunnaksi. Koko toimintansa ajan palokunta on tukeutunut vahvasti Arolan kartanoon. Kartano on tarjonnut mm. toimitilat ja mahdollisuuden varusteiden huoltoon tilan korjaamossa. Arolan kutomotoiminnan aikana palokunnalla on rooli myös pienenä tehdaspalokuntana. Pitkään aina 80-luvulle asti palokuntalaiset tulivat lähinnä Arolan kartanolla asuvista ja kutomolla tai tilalla työssäkäyvistä vapaaehtoista. Kutomotoiminnan loputtua ja Arolan mäen väen vähennyttä, oli palokunnan toiminta vaatimatonta monia vuosia 80- ja 90- luvun alussa. Ratkaiseva positiivinen sysäys palokunnalle oli Kurisjärven mikroauto- ja jokamiehenluokanratojen tulo Riisikkalan tien varteen. Ajot tarvitsivat useita kertoja vuodessa ison pelastusryhmän ja tämä mielekäs toiminta motivoi mukaan uutta väkeä. Toiminnassa on mukana nykyään n. 20 aktiivia joka puolelta suunnittelualuetta. Palokunnalla on sammutussopimus Tampereen aluepelastuslaitoksen kanssa. Kalusto on säiliöautoa lukuun ottamatta pelastuslaitoksen omistuksessa, ja laitos vastaa myös pääosin toimintakuluista ja myös maksaa toimitilan vuokran. Osa toimintavaroista hankitaan talkootyöllä. Nykyisistä palokunnan toimitiloista puuttuvat mm. sosiaalitilat ja VPK:lla on tavoitteena pitkällä tähtäimellä päästä nykyaikaisempiin toimitiloihin. Sotkian VPK on vuodelta Toiminta on viime vuosina rajoittunut vuosikokouksen pitoon. Palokunnalla on edelleen tyylikkäällä letkutornilla varustettu siistikuntoinen palokoppi keskellä kylää. Rakennuksessa seisoo VPK:n paljon maailmaa nähnyt paloauto. Kyseessä on Arolan kartanoon sodan jälkeen ostettu amerikkalainen sota-jeep, josta tehtiin myöhemmin Kurisjärven VPK:n ensimmäinen paloauto. Lontilan Seudun VPK on taustaltaan myös vanha kyläpalokunta. Nykyään kuitenkaan palokunnalla ei ole pelastustoimintaa tai kalustoa, vaan se toimii vapaamuotoisena kyläseurana Lontilan-jokilaaksossa. Toiminta on ollut viihteellistä ja siitä voi mainita Pitkäperjantain retki Patavuorelle,tietuli-ilta syksyllä, kesätanssit Rehutun ladossa (entinen Metsä-Paavolan Pienviljelijäyhdistyksen talo) ja bussiretket tanssilavoille ja teatteriin. Riisikkalan kylätoimikunta on muusta alueesta hieman erillään sijaitsevan kylän kannalta tärkeä elin. Kylätoimikunta on toiminut kyläläisten yhteisen tahdon ilmaisijana mm. hankittaessa tievaloja ja nopeusrajoitusta läpikulkevalle tielle. Kylätoimikunta ylläpitää uimapaikkaa Tarpianjoen varrressa sekä hiihtolatua ja on järjestänyt kyläläisille mm. teatteriretket Pirttikosken kesäteatteriin. Linja-autopysäkeille on rakennettu katokset. Sotkian kylätoimikunnan aikaansaannoksia on mm. Jalantijärven Ritoniemessä sijaitsevan uimapaikan ylläpito, koulun nykyisen jääkiekkokaukalon pohjatöiden teko sekä tyylikkäiden linja-autokatosten rakentaminen. Kylätoimikunta aktivoidaan aina tarpeen vaatiessa. 12
13 Kurisjärven kylätoimikunnan toimialueeseen ovat kuuluneen myös Käyrälän ja Lontilan kylät. Toiminnasta voisi mainita koulun ensimmäisen jääkiekkokaukalon rakentamisen sekä muutaman kesäjuhlan ja teatteriretken järjestämisen. Kylätoimikunnalla ei ollut aiemmin säännöllisiä kokoontumisia vaan se kokoontui tarpeen vaatiessa. Toiminna jäntevöittämiseksi ja hankerahoituksen saannin mahdollistamiseksi päätettiin kuitenkin rekisteröidä yhdistys, ja kylätoimikunta muuttui Kurisjärven kyläyhdistys ry:ksi keväällä Yhdistykselle saatiin kokoontumistila Vanhakartanon navetasta kesällä Tilaa on kunnostettu maalaamalla ja hankkimalla sinne huonekaluja. Suunnitelmissa on mm. kangaspuiden ja ompelukoneen hankinta. Kylätoimikuntien toimesta kylille on rakennettu maisemaan sopivat pysäkkikatokset. Alueella toimii lisäksi useita metsästysseuroja. Kylätoiminnan kannalta merkittävin on Riisikkalan-Lintumaan metsästysseura, joka omistaa ja ylläpitää Riisikkalan Tapiolaa eli entistä Riisikkalan Nuorisoseurantaloa. Sotkialaiset kuuluvat lähinnä Halkosuon Metsästysseuraan, jonka omistama metsästysmaja paloi kesällä Maja rakennettiin uudelleen mm. EUrahoituksen avulla heti seuraavana vuonna ja on toiminut suosittuna kokous- ja juhlapaikkana siitä lähtien. Lontilantien varsi metsästää Saaroispuolen Metsästysseuran riveissä. Tällä seuralla on Vanajan rannalla hieno Saarioismaja, joka on myös ulkopuolisten vuokrattavissa. Akaan Metsästysyhdistyksen jäseniä ovat pääosin kurisjärveläiset ja toijalalaiset. AMY:n jäsenet kokoontuvat Maijan mökillä Mämmiässä. 13
14 3.9. Alueen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Alueen sisäisiä heikkouksia ja vahvuuksia sekä ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia on tarkasteltu kyläkyselyn tulosten sekä kyläkokouksissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Alueen sisäiset vahvuudet - viihtyisä ympäristö, luonnonläheisyys, kauniit maalaismaisemat - Jalanti - rauhallisuus ja turvallisuus - hyvä maantieteellinen sijainti - Toijalan palvelut lähellä - hyvät kulkuyhteydet eri suuntiin, Helsinki- Tampere-moottoritie, rautatie - kyläkoulu - perhepäivähoitopaikat/päivähoito - hyvät ulkoilumahdollisuudet - aktiivista yhdistystoimintaa Alueen ulkoiset mahdollisuudet - hyvän sijainnin houkuttelemat uudet asukkaat, jotka käyvät pääosin muualla töissä Alueen sisäiset heikkoudet - tieongelmat (kevyenliikenteen väylien puuttuminen, yksityisteiden ylläpidon ongelmat, katuvalojen puuttuminen) - niukasti julkisia kulkuyhteyksiä - vanhusten palvelut kirkonkylällä - neuvolapalvelut kirkonkylällä - pula perhepäivähoitajista ajoittain - ulkoilureiteissä kehittämistä, harrastusmahdollisuudet rajalliset - kyläläisten ja yhdistysten yhteistoiminta vähäistä, niukka osallistuminen yhteisiin tapahtumiin Alueen ulkoiset uhat - kunnan taloudellisen tilan heikkeneminen - työssäkäyntialueen taloudellisen tilan heikkeneminen - maatalouden kannattavuuden heikkeneminen 4. TULEVAISUUDEN TOIVEKUVA Alue kehittyy asukasluvultaan pikkuhiljaa kasvavana, viihtyisänä haja-asutusalueena, josta käydään pääosin muualla töissä. Alueella on kilpailukykyistä maataloustuotantoa harjoittavia maatiloja ja muita yrityksiä. Vetovoimatekijöinä on viihtyisä ympäristö viljely- ja järvimaisemineen, hyvin hoidetut rakennukset ja pihapiirit, luonnon läheisyys ja hyvät ulkoilusekä harrastusmahdollisuudet. Erityisesti lapsiperheiden palvelut ovat korkeatasoiset. Päivähoitopaikka järjestyy läheltä. Kyläkoulussa on pätevät, innostuneet opettajat ja sopivan kokoiset opetusryhmät. Toijalan palvelut ovat joustavasti asukkaiden käytettävissä. Kulkuyhteyksiä on riittävästi. Vanhuksia varten toimii asiointikuljetus. Yhdistykset toimivat vireästi ja yhdistysten välinen yhteistoiminta on vilkasta. Asuinpaikan viihtyisyys ja sen laatu koetaan yhteisiksi asioiksi, joihin voi vaikuttaa omin ratkaisuin ja osallistumalla yhteisiin toimenpiteisiin. Uusien asukkaiden on helppo tulla mukaan kylän toimintoihin. 14
15 5. TOIMENPITEET Tulevaisuuden toiveiden toteuttamiseksi on kyläkyselyssä ja keskusteluissa esiin nousseista asioista valittu keskeisimmät. Näistä osa on ideoitu jo aiemmin, osaa suunnitellaan ja osa on vasta toivomusasteella, ja toteutettavissa voimien ja innon riittäessä. Liikunta- ja muut harrastusmahdollisuudet Latuverkoston kehittäminen Tavoitteena on saada Sotkian-Kurisjärven-Lontilanjokilaakson alueelle yhtenäinen kuntohiihtolatu. Muodostetaan maanomistajista, hiihdon harrastajista ja Pulssin edustajista Latutiimi vuosittain suunnittelemaan ja tukemaan verkoston ylläpitoa. Tarvittaessa anotaan kunnalta lisätukea Pulssin moottorikelkan kuluihin. Pukukoppi jääkiekkokaukalolle Tällä hetkellä luistelijat vaihtavat luistimet ulkosalla. Kurisjärven kylätoimikunta selvittää eri mahdollisuuksia pukeutumistilojen saamiseksi esim. koulun varastotiloista. Hanke toteutetaan yhteistyössä kunnan kanssa. Lasten leikkipaikka Kurisjärvi/Sotkia/Lontila: kylätoimikunnat. Lentopallokentän/urheilukentän kunnostus Sotkialla ja Riisikkalassa: Pulssi ja nuorisoseura Sotkialla, kylätoimikunta Riisikkalassa Uimarantojen kunnostus Ritoniemen uimarannalle rakennetaan uudet puiset portaat ja laituri, pukukopit kunnostetaan. Ruskeakiven soramontun käyttöä uimapaikkana selvitetään. Toteuttajina kylätoimikunnat Kurisjärven kylätilan varustaminen, kangaspuut ja ompelukone, Kyläyhdistys Ympäristö, viihtyisyys ja siisteys Kylätapahtumat (juhlat, teatteriretket, myyjäiset, kirpputorit, huutokaupat kesätanssit, petanqueilta) Toteuttajana kaikki alueen toimijat yhteistyössä. Katuvalot Katuvalojen saamiseksi Kurisjärvelle, Sotkialle ja Lontilantielle tehdään esityksiä kuntiin. Toteuttajina kylätoimikunnat. Matonpesupaikka Sotkialle. Toteuttaja: kylätoimikunnat yhdessä kunnan kanssa. Näkötorni ja kyläkeinu Sotkiallle Keskellä Sotkiaa on yhteinen alue ns. Sotkianvuori, josta on hyvä näköala mm. Jalannille. Paikalle ehdotetaan puurakenteista näkötornia ja perinteistä kyläkeinua. Toteuttaja: Sotkian kylätoimikunta ja Sotkian Nuorisoseura Pirkan Helmen avustuksella. Kota/laavu ulkoilureittien varteen Sotkialle. Toteuttaja: kylätoimikunnat 15
16 Tienvarsien siivoustalkoot Pyritään järjestämään keväisin roskien keräys tienvarsilta yhteistyössä tielaitoksen kanssa. Yksi toimintamalli voisi olla se, että valitaan yksi vastuuhenkilö, joka saisi käyttörahan asian hoitamiseen (talkooilmoitus. ym. kulut) sekä pienen korvauksen järjestelytyöstä. Uudet asukkaat Uusien asukkaiden huomioiminen. Kylätoimikunnat. Palvelut Linja-autokatoksiin aikataulut. Kylätoimikunnat. 6. YHTEYSTIEDOT Riisikkalan kylätoimikunta: Marja-Liisa Korpela Jokelantie Toijala sähköposti: rkl.uskokorpela.oy@co.inet.fi. Sotkian kylätoimikunta: Ulla Kinnari Valimontie Sotkia Kurisjärven Kyläyhdistys ry: Anneli Juomoja-Kukkola Juomojantie Toijala p Lontilanjokilaakso: Ulla Inkinen Niittymäentie Toijala ulla.inkinen@tttgroup.com 16
17 LIITE 1. 1 SAATE KURISJÄRVEN, LONTILANJOKILAAKSON, RIISIKKALAN JA SOTKIAN KYLÄSUUNNITELMA JA KYLÄKYSELY Hyvä kyläläinen! Kylillemme laadittiin kyläsuunnitelma vuonna Nyt on tarkoitus laittaa suunnitelma ajantasalle. Työ aloitetaan kyläkyselyllä niin, että kaikki kyläläiset pääsevät vaikuttamaan uuden suunnitelman laadintaan. Täytä vain oheinen lomake ja palauta se alla luetelluille suunnitteluryhmän jäsenille parhaaksi katsomallasi tavalla mennessä. Kyläsuunnitelma on kyläläisten oma ohjekirja ja julkilausuma kylän toiminnan kehittämiseksi ja kylän kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Kyläsuunnitelma toimii myös asiakirjana esitettäessä kylän kehittämiseen liittyviä näkökohtia esimerkiksi kuntaan päin. Lisäksi kyläsuunnitelma toimii mainiona markkinointivalttina esimerkiksi uusien asukkaiden hankinnassa. Kyläsuunnitelmia tarvitaan entistä useammin, koska kylät ja asuinalueet joutuvat yhä enemmän huolehtimaan oman alueensa kehittämisestä yhteistyössä kuntien ja valtion viranomaisten sekä muiden sidosryhmien kanssa. Hankerahoituksen saamisen edellytyksenä on yleensä kyläsuunnitelma, joka on rahoittajalle tae siitä, että idean takana on koko kylä asukkaineen. Kyläsuunnitelman päivitys aloitettiin kyläkokouksella Kurisjärven kylätoimikunnan uusissa kokoustiloissa Vanhakartanon navetassa. Kokous valitsi epävirallisen työryhmän, joka hoitaa kyläkyselyn tekemisen ja toimii suunnitelman kirjoittajan tukena. Työryhmän jäsenet edustavat kaikkia kyliä sekä useita alueella toimivia yhdistyksiä ja seuroja. Suunnitelman laatimisen eri vaiheissa järjestetään kyläkokouksia, joihin kaikki kyläläiset ovat tervetulleita. Pirkan Helmen Kylä Elma-hanke avustaa kyläsuunnitelmien tekemisessä hoitamalla hankerahoitukseen liittyvän paperityön sekä tarjoamalla asiantuntija-apua ja taloudellista tukea. Kylien yhteinen omarahoitusosuus hankkeessa on 150 euroa + talkootyö (kyselyjen jakaminen, suunnitelman kirjoittaminen yms.) Kanna sinä siis kortesi yhteiseen kekoon ja täytä oheinen lomake. Toimita se sellaisenaan vaikkapa alla olevien työryhmän jäsenten postilaatikoihin mennessä. Honkamäki Hanna Kurisjärven koulu, Kurisjärventie 487 Inkinen Ulla Niittymäentie 5 Jaakola Pekka Riisikkalantie 709 Kinnari Ulla Valimontie 100 Koivuniemi Sirkka Siniänmäenkuja 33 Korpela Marja-Liisa Jokelantie 9 Kukkola-Juomoja Anneli Juomojantie 29 Lauhkonen Juha Kurisjärventie 626 Näsi Liisa Sotkiantie 689 Tiura Sirpa Käyräläntie
18 LIITE 2. 2 KYLÄKYSELY 18
19 LIITE 3. KYSELYN TULOKSET Vastauksia yhteensä 21 Vastaajien talouksissa 59 henkeä Kurisjärvi 6 Eläkeläisiä 9 Lontila1 Työikäisiä 31 Riisikkala 3 kouluikäisiä 13 Sotkia 11 Alle kouluikäisiä 6 Toimeentulo Vieraan palveluksessa 13 Maatalous 3 Yrittäjä 2 Kylän vahvuudet: Kylän heikkoudet, kehitettävät tekijät: Rauhallisuus 8 katuvalojen puuttuminen 5 Luonto 4 niukka osallistuminen yhteisiin tapahtumiin 3 Maalaismaisema, -ympäristö 4 neuvolan puuttuminen 2 koulu 3 palvelut kaukana 1 palvelut lähellä 3 epävarmuus koulun jatkumisesta 1 yhteenkuuluvuus 2 huonot kulkuyhteydet 1 tiivis kyläyhteisö 2 harrastusmahdollisuuksien niukkuus 1 mukavat asukkaat 2 melu ajoittain 1 aktiivinen kylätoiminta 2 pölyävät tiet 1 hyvä perheille 1 matonpesupaikan puuttuminen 1 toimiva kylä 1 erimielisyys 1 oma kylätila 1 viihtyisyys 1 vesi ja viemäri 1 tiet hyvässä kunnossa 1 Visio kylän tulevaisuudesta: Hyvä 8 Virkeä, toimiva 3 Kasvava 3 Pysyy ennallaan 3 Sijainti houkuttelee uusia asukkaita 1 Talot pysyvät asuttuina 1 Käydään muualla töissä, maatalousväestön määrä vähenee 1 Mihin tulee eniten panostaa: kyllä/ei Yhteistyön lisääminen kyläläisten kesken 17/1 Kylätapahtumat 15/1 Tiedonkulku kylässä 15/1 Maisema ja ympäristö 13/1 Rakennusluvat/kaavoitus, rakentaminen 13/1 Vanhusten palvelut 12/2 Lasten palvelut 12/1 Joukkoliikenne, kulkuyhteydet 12/1 Nuorten vapaa-ajan toiminta 12/1 Harrastusmahdollisuudet 10/4 Yhteiset kokoontumistilat 9/3 Kurssitoiminta 6/7 Julkiset palvelut 5/6 Miten edellä mainittuja kohtia voitaisiin kehittää? Yhteistoimintaa - Talkoot, tempaukset, myyjäiset, kirpputori, huutokauppa - Virkistystoimintaa, kesätanssit, petanque-ilta Matonpesupaikka Hiihtolatuja Kansalaisopistotoiminta - Kuljetus- ja neuvolapalvelut Joukkoliikenneavustukset - Aikataulut bussikatoksiin - Rakennuspaikkojen selvittäminen - Perinneympäristön ja rakennuskannan vaaliminen - Ei tarvita mitään toimintaa 19
20 Kuva: Jalanti-Järven itäpää tulee Sotkialle. Järvi on kohtuullissessa kunnossa, vaikkakin asutus rasittaa sitä joka suunnalta. Sotkian- Kurisjärven-vesihuoltohanke tähtää osaltaan järven vedenlaadun parantamiseen. 20
Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi
Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias
LisätiedotEtelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotPIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN
Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotKyläkyselyn 2001 tulosten raportointi
Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotPiipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011
Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotVaskion kyläkyselyn tuloksia
Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla
LisätiedotJaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010
1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne
LisätiedotKyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.
Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara
LisätiedotVISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017
VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotKYLÄILTA KELLO 18.30
KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotMikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?
Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE
LisätiedotELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA
ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta
LisätiedotKylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko
Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotMyllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005
Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen
LisätiedotAngelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo
Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan
LisätiedotOrismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA
Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia
LisätiedotEP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA
EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8
KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...
LisätiedotHANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007
HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007 Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot
LisätiedotKYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI
KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS
LisätiedotPalvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
LisätiedotKankaanpää. Vireä kylä kansallismaisemassa. Kankaanpään kylän juuret ulottuvat pitkälle
Kankaanpää Vireä kylä kansallismaisemassa Kankaanpään kylän juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Vanha kylätaajama, Köyliönjärvi, Kuninkaanlähde, peltomaisema ja kylää halkova vanha postireitti, ovat
LisätiedotPajupuron kyläkyselyn tulokset
Pajupuron kyläkyselyn tulokset Kyläkysely toteutettu 9/2016 Taustatiedot Vastaajia 19, naisia 11, miehiä 7, yksi vastaaja ei ilmoittanut sukupuoltaan Vakituisia asukkaita 15, muu 2 Vastaajien ikäjakauma
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotKYLÄN TURVALLISUUSLISTA
KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on
Lisätiedot- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista
- Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotTulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki.
Tulevaisuuden Hajala Keskusteluilta 7.3.2018 Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki www.salo.fi Tutkimus: muuttajat Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus, eri tutkimukset: Talouskasvun vuosina korostuivat
LisätiedotAngelniemen kyläkyselyn tuloksia
Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä
Lisätiedot- Kylä keskellä kaikkea
1 2 VILLIKKALA - Kylä keskellä kaikkea Villikkala on elinvoimainen, kaunis ja rauhallinen maatalouskylä Kouvolassa, jonka peltomaisema on tasaista vilja- ja nurmipeltojen sävyttämää perinnemaisemaa. Kylän
LisätiedotKylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo
Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kaupunginhallituksen iltakoulu 20.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotPalvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys
Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotEsimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke
LisätiedotMAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004
MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA
TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua
LisätiedotKysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen
Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä
LisätiedotKylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry
Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-
LisätiedotTIETOA, TAITOA, OPPIA
MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu
LisätiedotKiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely
Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944
LisätiedotKysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille
KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten
LisätiedotPalaute hallintokunnittain
Palaute hallintokunnittain Tekninen toimi: Hyvää, toimivaa: Kirkonkylän yleisilme (istutukset), ympäristön viihtyvyys Röytyn rakennuksen maalaaminen Linnavuorentien asfaltointi + valaistus Taipalsaarentien
LisätiedotLuonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila
HANKESUUNNITELMA Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila Pajusen Eräilijät ry. 1. Pajusen Eräilijät ry. Pajusen Eräilijät ry. on v. 1968 perustettu metsästysseura. Seura toimii
LisätiedotHykkilä-Lunkaan kyselytulokset
Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.
LisätiedotVihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio
Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio 1. Kuntalaisvaikutukset vaikutukset Vihtijärveläisten ja nykyisten nurmijärveläisten kannalta parantaako vai heikentääkö liitos palveluiden saatavuutta?
Lisätiedot4. KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA. 1. Metsäkansan kyläsuunnitelman 2000 yhteenveto 2. Kyläkyselylomake
METSÄKANSA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Metsäkansan kyläyhdistys ry 2007 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. KYLÄN ESITTELY 2.1 Historiaa 2.2 Sijainti 2.3 Väestö ja asuminen 2.4 Elinkeinot ja yritykset 2.5 Palvelut 2.6
LisätiedotMarkkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille
Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista
LisätiedotKUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen
KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,
LisätiedotYHDISTYSKYSELYN TULOKSET
YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52
VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä
Lisätiedot1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa
Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.
LisätiedotHURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)
Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat
LisätiedotSuomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %
Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset
LisätiedotPurolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2010 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Erkki Kasto.
15.2.2010 1(7) HALLITUKSEN KOKOUS 8.2.2009 Läsnä: Asiat: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Erkki Kasto. 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 18.00. 2. Laillisuus
LisätiedotKunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO
Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen
LisätiedotJalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!
www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi
LisätiedotRiihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010
Aikaleima Riihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010 Käynnissä olevat kylän kehittämiskohteet Toimenpiteet Aikataulu Vastuutaho= mitkä toimijat, kenen kanssa Jätevesiasiat Selvitys ja suunnittelu jätevesiviemäristä
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotKEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä
Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely
Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Hattula, Hämeenlinna (sekä kantakaupunki että liitoskunnat), Janakkala Toteutus: Linnaseutu ry / Pitäjärinki-hanke
LisätiedotVäestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
LisätiedotKysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli
Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotDatatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake
Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta
LisätiedotKYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE
KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44
LisätiedotKYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotKiikalan pitäjäkyselyn tuloksia
Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:
LisätiedotLiite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012
Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä
LisätiedotPALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen
LisätiedotPaiholan kyläsuunnitelma 2015. Paiholan kyläyhdistys, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan Kylät ry
Paiholan kyläsuunnitelma 2015, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan Kylät ry 1 Johdanto Kyläsuunnitelma kokoaa näkyväksi kylän tiedot ja taustat sekä kyläkehittämissuunnitelmat tuleville vuosille.
LisätiedotPlassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen
Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.
LisätiedotKUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010
KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto
LisätiedotHEVONEN YPÄJÄLLÄ. Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja
HEVONEN YPÄJÄLLÄ Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja YPÄJÄ Hämeen läntisin kunta Tunti Turusta ja Hämeenlinnasta Suomen hevospitäjä
LisätiedotKylien ja kunnan muuttuvat suhteet
Kari Leinamo Kylien ja kunnan muuttuvat suhteet 20.5.2011 Kuntalaki 2 Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotKYLÄKYSELY KANKAANPÄÄ
KYLÄKYSELY KANKAANPÄÄ Kyläkysely Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Kankaanpäässä 230 kotitaloutta palautuneita vastauksia 30 Vastausprosentti 13 % Sukupuoli Sukupuoli
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
Lisätiedot