TAHTO. Sote-esitykseen tarvitaan joustovaraa. Vuoden hämäläinen Tero Westerlund. Creator-kuulumisia. Häme-ohjelmaa rakennetaan työpajoissa

Transkriptio

1 TAHTO HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Vuoden hämäläinen Tero Westerlund Creator-kuulumisia 8 14 Häme-ohjelmaa rakennetaan työpajoissa 10 Sote-esitykseen tarvitaan joustovaraa 4 HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 1

2 HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Julkaisija Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puh. (03) fax (03) sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hame.fi Osoitteenmuutokset: hameenliitto@hame.fi Kannen kuva: Elisa Putti Sisällys Pääkirjoitus Sote-esitykseen tarvitaan joustovaraa... 4 Hämeessa tapahtuu ja tehdään...6 Vuoden hämäläinen Tero Westerlund...8 Vuoden Häme-päivä...9 Häme-ohjelmaa rakennetaan työpajoissa. 10 Kuntien tulevaisuus puhutti Kuntapäivässä.12 Creator-kuulumisia...14 Vanajavesikeskuksen vesienhoitotöitä...16 Onni-Monni: Kisastudio...18 Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla...19 HHT-akselin yhteistyöllä varmistetaan kasvun jatkuminen...20 Kotiseutupäivät Hämeenlinnaan Hämeeseen bioenergian keskus?...23 Menkää metsään!...24 Kotikulmien kuulumisia...26 Avoimin mielin uutta oppimaan Hämeen kesäyliopistoon Liikenneasiat työn alla...30 Maakuntakaavaa uudistetaan...30 Hämeen liitossa I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

3 Tahto Mietimme perusteellisesti, mikä olisi Hämeen liiton uudistuneelle lehdelle sopiva nimi? Sen pitäisi kuvata liiton olemassaolon ja toiminnan ydintä. Samalla sen pitäisi heijastaa sitä, mistä maakunnan ja sen eri osien menestys viime kädessä kumpuaa. Sillä pitäisi olla yhteys kehittämistoimintaan yleensä sekä yksittäisiin hankkeisiin, tekoihin ja ihmisiin niiden takana. Tulos on tässä: Tahto. Sen kokoamisesta ja toteuttamisesta on kysymys Hämeen liiton työssä. Tahto ratkaisee maakuntamme kohtalon. Tahdon varassa yksittäisen kehittämistoimet nousevat tai kaatuvat. Tahto on viime kädessä ihmisissä, ei instituutioissa. Tässä pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Tahto-lehden ensimmäisessä numerossa samoin kuin kaikissa Tahto-lehdissä tämän jälkeen esittelemme Hämeen kehittämistahdon suuntaa ja tahdon tuloksia. Samoin esille nousevat tahtovat ihmiset. Parhaillaan maakunnallisen kehittämisen yhteistä tahtoa kootaan Häme-ohjelmaksi, joka on kehittämistoimintamme ohjenuorana seuraavat neljä vuotta ja sen ylikin. Häme-ohjelma on tarkoitus hyväksyä vuoden 2013 lopulla maakuntavaltuustossa. Edellisen maakuntaohjelman arviointi on myös juuri valmistunut. Siitä on opiksi otettavaa uutta ohjelmakautta rakennettaessa. Kaksi asiaa nousi erityisesti esille: myös meidän on tärkeää selkeyttää aluekehittämisen painopisteitä ja kärkiä resurssien niuketessa. Toisaalta maakunnallisen tekemisen ja kuntien strategioiden yhteyttä on tarpeen selvästi tiivistää. Tämä koskee niin Häme-ohjelman valmistelua kuin sen toteuttamistakin. Olen kuluneen kevään aikana tehnyt osana maakuntajohtajan virkaan perehtymistä tutustumiskäynnin maakuntamme kaikkiin kuntiin. Kunnissa käymme liitosta tietysti eri merkeissä lähes päivittäin muutoinkin. Se on työmme ydintä. Mutta tämän kierroksen idea oli erityisesti oma oppimiseni. Haluan kiittää kaikkia kuntajohta- PÄÄKIRJOITUS jiamme sekä kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, joita vaivasin ja jotka tähän osallistuivat. Takaraivoon tarttui paljon asiaa, mutta erityisesti välittyi tekemisen tahto. Maakunnassamme on tällä hetkellä valmisteilla monia megahankkeita. Niihin kuuluvat muun muassa Humppilan ekologistiikka-kokonaisuus ja Suomen ensimmäinen Outlet-kylä, joka on pian rakenteilla. Hattulan Merveen luomme yhteisvoimin ja -toimin edellytyksiä sille, että uusiutuvan metsäenergian hyödyntämiseen saataisiin vauhtia uuden voimalaitoksen muodossa. Lopella on mittavia suunnitelmia Räyskälän alueen kehittämisessä mukaan lukien vapaa-ajan asumisen uudet mahdollisuudet. Ja lista jatkuu: Hämeenlinnassa katetaan moottoritietä, kootaan korkeakoulukeskusta ja rakennetaan uudenlaisia vetovoimaisia asuinympäristöjä. Riihimäelle suuntautuu mittavia yksityisen sektorin investointeja ja asukasluku kasvaa. Forssassa järkivihreys on vahva tulevaisuusvalinta tuoden jo nyt työtä ja yrittäjyyttä. Hausjärveltä etenkin moni lapsiperhe löytää kodilleen väljän ja luonnonläheisen paikan. Janakkala sijaitsee maamme merkittävimmän HHT-kehittämiskäytävän puolimatkan krouvissa. Jokioisilla on jo nyt mittava luonnonvaratutkimuksen kampus. Kesäkuussa viikon ajaksi kaupungiksi julistautuvalla Ypäjällä sijaitsee monipuolisuudessaan kansainvälisestikin ainutlaatuinen hevosalan klusteri. Hakkapeliittojen hengessä Tammelan kehittämiselle puitteita luovat niin järviylängön maisemat ja runsaat vesistöt, koulutustarjonta kuin urheiluopisto jalkapallon valmennuskeskuksineen. Näiden ja monien muiden maakunnan ja kuntiemme kehittämishankkeiden toteuttaminen ja uusien mahdollisuuksien realisoituminen edellyttävät tahtoa, taitoa ja tuuriakin. Mutta tärkein näistä on tahto. Missä on tahtoa, siellä on tie. Timo Reina Maakuntajohtaja HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 3

4 Sote-esitykseen tarvitaan joustovaraa Maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen vieroksuu vastuukuntamallia. Teksti ja kuva: Tia Yliskylä Kunta- ja sote -koordinaatioryhmän esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaa pitkälti Kanta-Hämeen kuntien toivomuksia. Kolmen sote-alueen ja keskussairaalan malli oli etukäteen tehdyssä kyselyssä kuntien ykkösvaihtoehto. Silti varsinaiseen lakiehdotukseen toivotaan joustovaraa muun muassa asukkaan rajaan sekä hallintomalliin. Esimerkiksi Forssan seudulla tarvitaan riittävästi joustovaraa tuon asukkaan rajan suhteen. Vastuukuntamallin sijaan kevennetty kuntayhtymä olisi parempi vaihtoehto, ehdottaa Hämeen liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.). Vastuukuntamalli loukkaa itsehallintoa Johannes Koskisen mukaan vastuukuntamalli loukkaa kuntalaisten itsehallintoa ja yhdenvertaisuutta, koska vastuukuntamalliin on vaikea rakentaa riittävän yhdenvertaista päätöksentekomallia. Lisäksi on kyseenalaista, että jollekin kunnalle voidaan määrätä palvelujen järjestämisvastuu toisten kuntien asukkaille, Koskinen sanoo. Vaihtoehdoksi hän ehdottaa kevennettyä kuntayhtymämallia. Koskisen mielestä kuntayhtymämallia tulisi uudistaa siten, että kuntien ohjaus olisi nykyistä suoraviivaisempaa ja hallinnon kaksoisrakennetta voitaisiin purkaa. Tällöin kuntayhtymään ei tarvita täysimittaista omaa hallintokoneistoa. Sote-alueen päätöksenteosta voidaan säätää valmisteltavassa erityislaissa tavallisista kuntayhtymistä poikkeavasti niin, että huomioon otetaan juuri sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet. Koskinen näkee, että vastuukuntamallista yritetään rakentaa kuntauudistuksen vauhdittajaa. Koskisen mielestä sote-ryhmän esitys ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu kuntauudistuksen pohjaksi. Selvästi pyrkimyksenä on kytkeä kuntauudistuksen vauhditusta sosiaali- ja sote Tästä on kysymys Hallituksen kunta- ja sote -koordinaatioryhmä päätti toukokuun toisella viikolla, että vähintään asukkaan kunnat saavat tulevaisuudessakin vastata perustason sosiaali- ja terveyspalveluista. Laaja perus- ja erikoistaso edellyttää työryhmän mukaan vähintään asukkaan väkilukua. Työryhmän esitys tarkoittaa, että Suomeen tulisi kahden eri tason vastuukuntia: perusterveydenhuollon vastuukuntia, ja laajemmasta kokonaisuudesta ja erikoissairaanhoidosta vastaavia vastuukuntia. terveyspalvelujen järjestämiseen. Liika runttaus voi kääntyä haitaksi. Terveyserojen kaventaminen ohjenuoraksi jatkovalmisteluun Koskinen toivoo, että sote-mallin jatkovalmistelussa kiinnitettäisiin erityistä huomiota kasvaneiden terveyserojen kaventamiseen sekä terveyspalvelujen kohdentamiseen niitä eniten tarvitseville. Koskisen mukaan väestön terveyserot ovat kasvaneet, koska terveyspalvelut eivät kohdennu oikealla tavalla. Terveyskeskusten palvelukyky on rapautunut suuressa osassa maata ja hoitoon on pitkät jonotusajat. Tämä on siirtänyt kysyntää yksityiselle puolelle. Siinä taas on iso hintaero. Sen vuoksi osa pienituloisimmista jättää käymättä lääkärissä ja tästä syystä terveyserot ovat kasvaneet. Koskinen sanoo esimerkiksi työterveyshuollon ja opiskelijoiden terveydenhoidon toimivan esimerkillisesti, mutta pahimmat aukot löytyvät eniten terveyspalvelujen tarpeessa olevien ryhmien, kuten eläkeläisten ja työttömien, kohdalta. Nyt ei pitäisi keskittyä pelkästään organisaatiomuutoksen, vaan siihen, miten palvelut saadaan kohdentumaan oikein, niin, etteivät eniten palvelujen tarpeessa olevat joudu pitkiin jonoihin. 4 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

5 Maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen uudistaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintoa siten, että päätöksiä tehtäisiin hallintorakenteeltaan kevennetyissä kuntayhtymissä. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 5

6 Kuva: Elisa Putti Hämeessä tapahtuu ja tehdään Teksti: Anne Horila, Laura Lehto ja Virpi Messman Korkeakoulukeskus Hämeenlinnan Visamäen alueelle on syntynyt vahva Korkeakoulukeskus, jonka toimijat kohtaavat yhdessä tulevaisuuden haasteita. Korkeakoulukeskuksen kautta alue profiloituu osaamiskärkien ympärille: Digital Life Lab (DLL), Ohutlevykeskus, Bioprosessit ja osaamisen johtaminen. Korkeakoulukeskuksen ydin on yhteisessä kehittämisessä ja vuorovaikutuksessa. Visamäessä toimii yli 5000 henkilön dynaaminen yhteisö, jossa kohtaavat tutkijat, opettajat, opiskelijat, kehittäjät ja yritykset. Hämeenlinnan seudulla yhteistyö, alueen profiloituminen, innovaatiotoiminta, kasvuyritykset ja kansainvälisyys ovat keskeisiä tavoitteita Korkeakoulukeskuksen toiminnassa. Nyt näiden arvojen toteuttamiseen on maakunnassa paremmat edellytykset kuin koskaan aikaisemmin. Korkeakoulukeskuksen keskeiset toimijat ovat Teknologiakeskus Innopark Oy ja siellä toimivat noin 100 yritystä, Hämeen Ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat (Hämeenlinnassa, Valkeakoskella, Forssassa ja Riihimäellä), Kehittämiskeskus Oy Häme ja Hämeenlinnan kaupunki. Konseptori Visamäessä lanseerattiin 2012 vuoden loppupuolella avoin toimintaympäristö, jossa yhdistyy erilaisia kokonaisuuksia: 6 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

7 avoin innovaatioympäristö Konseptori, toimistohotelli-, etätyöpiste- ja virtuaalitoimisto sekä luova yhteisöllinen ryhmätyötila. Avoimeen toimintaympäristöön kuuluu myös Stage -tila, jota voi hyödyntää mm. erilaisiin promootio- ja esittelytilaisuuksiin. Konsepti edistää yritysten, kehittäjien ja opiskelijoiden yhteistyötä ja verkottumista. HOC - Häme Open Campus Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen alueella on toiminut vuodesta 2010 saakka Häme Open Campus (HOC) -verkosto, jonka tavoitteena on lisätä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimijoiden, yritysten ja järjestöjen yhteistyöstä. Yhteistyön vahvistamisen on ajateltu lisäävän alueellista osaamista ja osallistumista sekä parantavan toiminnan laatua päällekkäistä työtä välttäen. Verkoston toimijoita on aktivoitu tekemään oma osaamisensa ja kehittämistoimintansa näkyväksi sähköisen yhteistyöalustan kautta. Yhteistyöalusta Hoc.fi toimii myös suljettuina tai avoimina työtiloina esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelyssä, jossa on mukana eri organisaatioiden osaajia. Hoc.fi-verkkoympäristössä on vajaat 400 käyttäjää. Ennakointitiedon tuottaminen ja yhteisen näkemyksen luominen on ollut osallistujien mukaan yksi kiinnostavimpia osia HOC-toiminnassa. Toimijat ovat kokeneet myös löytäneensä uusia yhteistyökumppaneita verkoston kautta. Verkoston ulkopuolinen arviointi on valmistumassa piakkoin. Yhtenä tuloksena voidaan sanoa, että vaikka virtuaalinen yhteistyö- ja innovaatioympäristö toimii joiltakin osin tarkoituksenmukaisesti, kaipaavat osallistujat selvästi kasvokkain tapahtuvia yhteistyön areenoita. VIDICO - Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä Digitalisoinnilla tehostettiin toimintoja ja saatiin kustannussäästöjä. Osahankkeissa luotiin konkreettisia toimintamalleja, menetelmiä ja tuotteita osaamisen saamiseksi aikaisempaa tehokkaampaan ja hyödyllisempään käyttöön eri alueilla. Näitä alueita olivat pk-yritykset, julkinen sektori eli Hämeenlinnan kaupunki, oppilaitosympäristö Haaga-Helia ja tulevaisuuden tutkimus. Pk yrityspiloteissa hyödynnettiin mm. sosiaalisen median keinoja, mobiileja ratkaisuja ja wikejä. Loppuuloksena oli mm. videoperehdytysratkaisu Kamuxille ja mobiili asentajan käsikirja TL Sippolalle. Hämeenlinnan kaupungille tehtiin uudenlaista asukaspalautejärjestelmää, kehitettiin suun terveydenhuollon ajanvarausjärjestelmää sekä val,misteltiin rakennuslupien sähköistä hakemista. Haaga-Heliassa toteutettiin Digital Campus Leap sovelluksen avulla. Tulevaisuuden tutkimus kehitteli fyysistä tilaa, joka auttaa luovuutta ja tulevaisuuden tutkimista. Tarkemmin tuloksista voi lukea sivuilta. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 7

8 Vuoden Hämäläiseksi 2013 valittiin Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund Vuoden Hämäläisen arvonimen Tero Westerlund ansaitsee Riihimäen asukkaiden kaupunkiympäristön viihtyisyyden ja kaupunkiluonnon hyväksi tekemästään pitkäaikaisesta työstä. Tero Westerlund on merkittävällä tavalla kehittänyt kaupunkiluontoa ja luonut asukkaille viihtyisän ja vaihtelevan viherympäristön. Hän on ollut aloitteellinen eri yhteyksissä ja löytänyt yhteistyömahdollisuuksia, jotka ovat synnyttäneet Riihimäelle uutta ja iloista ilmettä. Westerlund on tarttunut asioihin myös toimenkuvansa ulkopuolella ja ollut synnyttämässä mm. Satujen Seutukuntaa ja nostamassa Riihimäkeä Suomen Pääsiäiskaupungiksi. Westerlund on toiminut ansiokkaasti myös Riihimäen Piha-messujen vetäjänä. YLE Häme ja Hämeen liitto valitsevat joka vuosi Vuoden Hämäläisen. Arvonimi kuuluu henkilölle joka on tehnyt merkittävää työtä maakunnan ja sen asukkaiden hyväksi tai tehnyt Hämettä tunnetuksi. Arvonimi myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna Kuva: Elisa Putti 8 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

9 Fredrikan kesätapahtuma on vuoden 2013 Häme-päivä Maakuntahallitus valitsi vuoden 2013 Häme-päiväksi Wetterhoff-säätiön järjestämän Fredrikan kesätapahtuman. Häme-päivän tulee olla maakunnallisesti merkittävä, matkailullisesti vetovoimainen, pitkäjänteisesti kehitettävä ja suurella yleisöllä tulee olla mahdollisuus osallistua tapahtumaan. Wetterhoffin Fredrikan Kesä tapahtuma tarjoaa jälleen elämyksiä Wetterhoffin korttelissa Hämeenlinnassa 1800-luvulla vaikuttanut Fredrika Wetterhoff edusti perinteikkäitä arvoja, joihin kuuluvat käsityötaidot, kulttuurin arvostaminen, tasa-arvo ja koulutus. Fredrikan Kesä 2013-tapahtumaa vietetään jo kolmatta kertaa näiden arvojen mukaisessa hengessä perinteikkäässä Wetterhoff-korttelissa Hämeenlinnan keskustassa. Fredrikan Kesä sopii hyvin sekä luovien alojen ammattilaisille ja harrastajille että kädentaidoista kiinnostuneelle suurelle yleisölle. Tänä vuonna Fredrikan Kesä-tapahtuma on saanut Hämeen liiton Häme-päivä arvon. Yleisölle on neljän päivän ajan tarjolla paljon virikkeellistä ohjelmaa. Fredrikan Kesän aikana pääsee kokeilemaan omia taitojaan innostavissa työpajoissa joissa mm kudotaan pirtanauhaa, virkataan matonkuteilla tai vaikkapa punotaan pullonyöriä. Lapsille ja nuorille on oma tilkkutyöpaja. Wetterhoffin Talossa on tapahtuman ajan useita pieniä näyttelyitä hämäläisistä tekstiileistä, Wetterhoffin värjäämön historiasta, Ihamuotilan suvun tekstiileistä sekä Hämeenlinnasta postikortein ja kuvin. Saamme kuulla mielenkiintoisia luentoja mm. Fredrika Wetterhoffista. Häme-päivää vietämme lauantaina jolloin Wetterhoffin talo ja sisäpiha Häme-päivä Aiemmat Häme-päivän järjestäjät ovat: 1999 Hämeen Linnan keskiaikamarkkinat, Hämeenlinna 2000 Niskavuori-viikko, Hauho 2001 Riihimäen kesäkonsertit, Riihimäki 2002 Hakkapeliitta-tapahtuma, Tammela 2003 Clone Digital Film Festival, Hämeenlinna 2004 Sammon Tarina -ooppera/ypäjän musiikkiteatteri, Ypäjä 2005 Häme-päivää vietettiin Hetkessä Häme -tapahtuman yhteydessä Helsingissä 2006 Minkiön Höyryfestivaali, Jokioinen 2007 Retulansaari, Hattula 2008 Mommilanjärven soutelu, Hausjärvi 2009 LinnaJazz tapahtuma, Hämeenlinna 2010 Riihimäen asematapahtuma, Riihimäki 2011 Holjat -kaupunkifestivaali, Forssa 2012 Iittalan Lasimäki, Iittala (Hämeenlinna) on täynnä tapahtumaa. Wetterhoffin talon sisäpihalla tehdään taideinstallaatiota johon kaikki saavat osallistua. Kätten jäljet ovat ihailtavissa seuraavana päivänä. Wetterhoffin värjäämössä on työnäytös. Viikonlopun ajan on sisäpihalla Wetterhoffin Kesäkortteli joka on samalla Elomessujen satelliittipiste. Lauantaina julkistetaan Wetterhoff 130-v suunnittelukilpailu. Häme-päivä huipentuu Häme-jameihin Wetterhoffin sisäpihalla. Häme-päivän tapahtumat ovat yleisölle ilmaisia. Tarkempi ohjelma aikatauluineen löytyy ja HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 9

10 Häme-ohjelmaa rakennetaan työpajoissa Maakuntaohjelmassa kuuluu nyt entistä kirkkaammin nuorten ääni. Teksti ja kuvat: Tia Yliskylä Innostunutta puheensorinaa, ilmaan heitettyjä ideoita ja tekemisen meininkiä. Muun muassa näillä eväillä rakennettiin Häme-ohjelmaa nuorisovaltuustojen työpajassa toukokuun puolivälissä. Nuoret pohtivat, minkälaisista aineksista rakentuu hyvä Häme vuosina 2020 ja Tätä kautta pääsemme vaikuttamaan Hämeen tulevaisuuteen. Kun isot päättäjät näkevät, mitä nuoret ovat ajatelleet, niin tulemme kuulluksi, pohti Riihimäen nuorisovaltuuston jäsen Pinja Rajala. Työpajoissa etsitään parhaimpia ideoita Kanta-Hämeen tulevaisuutta suunnitellaan toukokuussa maakuntaohjelman työpajoissa. Tarkoituksena on löytää kärki-ideoita maakunnan tulevaisuuden tekemiseen ja hyvinvointiin. Häme-ohjelman valmistelusta vastaava kehittämisjohtaja Matti Lipsanen vertaa maakuntaohjelmaa joukkue-urheilun pelikirjaan. - Kanta-Hämeessä on iso joukko toimijoita, jotka toimivat koko maakunnan hyväksi. Häme-ohjelmalla haetaan joukkueelle voittoisaa pelitapaa. Tavoitteena on, että jokaisella on oma rooli, tehdään mahdollisimman paljon maaleja ja pidetään oma pää puhtaana, Lipsanen kertoo. Häme-ohjelmassa maaleilla tarkoitetaan tekoja, jotka edistävät maakunnan hyvinvointia siten, että Hämeessä on hyvä elää ja tehdä töitä. Valmisteluun osallistuvat pohtivat työpajoissa esimerkiksi hyvää arkea ja asumista, tulevaisuuden työelämää, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kansainvälistymistä. - Hämmästyisin suuresti, jos ohjelmasta ei löytyisi kasvukäytävä-ajatuksia, Lipsanen viittaa vahvistuvaan Hämeenlinnan, Helsingin ja Tampereen vyöhykeyhteistyöhön. Uusia työskentelytapoja Häme-ohjelman rakennuspalikoita on uudistettu. Ohjelman valmistelu aloitettiin jo viime vuonna yhdessä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen maakuntien kanssa. Yhteistyössä valmistunut Siivet ja juuret -tulevaisuustarkastelu on nyt Häme-ohjelman pohjana. Uutta on myös Hämeen nuorisovaltuustojen osallistuminen maakuntaohjelman laatimiseen sekä sosiaalisen median hyödyntäminen. Häme-ohjelman valmistelijat kirjoittavat Hämeen liiton internetsivuilla julkaistavaa Häme-blogia. Toinen sähköinen keskustelualusta on Häme-ohjelman Häme-blogi löytyy Hämeen liiton nettisivuilta Facebook-sivu, joka löytyy osoitteesta Maakunnan asukkaat voivat käydä molemmilla alustoilla keskustelemassa maakuntaohjelman sisällöstä. Kaikkia nettikeskusteluja hyödynnetään maakuntaohjelman valmistelussa. - Hämeen liitto teki hienon avauksen pyytäessään nuoria mukaan tulevan maakuntaohjelman valmisteluun, Hattulan nuorisovaltuuston yhteistyövastaava Lauri Hämäläinen kiittelee Häme-blogissa. Asukkaat voivat vaikuttaa ohjelman sisältöön Häme-ohjelman luonnosta esitellään laajalle yleisölle Elomessuilla elokuussa. Ohjelman valmisteluun voi silti osallistua kaiken aikaa. Häme-ohjelman valmistelijat toivovat, että mahdollisimman moni kävisi kommentoimassa maakuntaohjelman osia Häme-blogissa Skenaariotyö Siivet ja juuret -tulevaisuustarkastelu Valmistelua työpajoissa Luonnosta esitellään Elomessuilla Häme-ohjelma nähtäville Häme-ohjelma hyväksytään touko elo syys marras 10 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

11 häme-ohjelma Häme-ohjelmaa laatimassa Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, MYR, MYRS, Hämeen liiton vastuuhenkilöt, seutujen kehittämisyhtiöt ja kunnat, kuntajohtajat, Etelä- Suomen yhteistoiminta-alue, Hämeen nuorisovaltuustot, Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus, Kehke, Innopark, FSKK, YritysVoimala, TechVilla, RTOY, HAMK, KK Tavastia, FAI, Hyria, MTT, HY Palmenia, HY Lammi, Hämeen Kauppakamari, Riihimäen- Hyvinkään Kauppakamari, Hämeen Yrittäjät ja ProAgria. Kimi Kiviniemi (vas.) Forssasta, Juha-Pekka Tuominen (kesk.) Hattulasta ja Oskari Perikangas Hattulasta pohtivat muun muassa tulevaisuuden kulkuyhteyksiä. Juuso Mälkönen (vas.) Riihimäeltä, Joni Kuisti (kesk.) Forssasta ja Lauri Hämäläinen Hattulasta ideoivat uusia vaihtooppilasmalleja kansainvälisyyden lisäämiseksi. Blogi löytyy Hämeen liiton nettisivuilta osoitteesta häme-ohjelma Tästä on kysymys Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma laaditaan neljän vuoden välein. Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja -ohjelman. - Milloin tahansa voi ottaa yhteyttä, myös henkilökohtaisesti, Matti Lipsanen kehottaa. Maakuntaohjelman laadintaprosessi on tällä kertaa aikaisempaa sutjakkaampi. Strategiaa ja toimenpideohjelmaa rakennetaan aikaisemmasta poiketen yhtä aikaa. Koko projekti valmistuu 10 kuukaudessa. - Teemme pitkästä aikaa vain yhden asiakirjan, jotta prosessi olisi helpompi ymmärtää. Olemme saaneet tästä ratkaisusta paljon positiivista palautetta, Lipsanen kertoo. Strategiaosa osoittaa Kanta-Hämeen pitkän tähtäimen suunnan ja tavoitteet. Ohjelmaosaan kootaan keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Häme-ohjelmaa valmistelevat maakunnan parhaat asiantuntijat, muun muassa kehittäjäverkosto HämePro. Kanta-Hämeen asukkaat voivat vaikuttaa ohjelman valmisteluun milloin tahansa, mutta syyskuussa järjestetään virallinen nähtävillä olo ja kuuleminen. Maakuntavaltuusto päättää ohjelman lopullisen version HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 11

12 Kuntien tulevaisuus puhutti Kanta-Hämeen kuntapäivässä Maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen peräänkuuluttaa seudullista ja maakunnallista keskustelua. - Nyt voidaan vaikuttaa niin oman seudun kuin koko valtakunnan kehittämiseen, Koskinen totesi avatessaan Hämeen liiton ja Kuntaliiton maakuntapäivän Jokioisilla Maakuntapäivien osallistujia huoletti kuntien tulevaisuus. Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki- Lohiluoman laskelmien mukaan kunnilta jää tällä hallituskaudella saamatta 6,6 miljardia. - Kuntaliiton arvion mukaan kuntien velkamäärä noin tuplaantuu vuoden 2017 loppuun mennessä, jos tulot ja menot pysyvät nykyisellä tasolla, Mäki-Lohiluoma sanoi. Jokioisten kunnanjohtaja Jarmo Määttä piti kuntauudistuksen valmistelun työjärjestystä nurinkurisena. - Ensin olisi pitänyt miettiä kuntakentän ja tehtävien tulevaisuus, ja vasta sen jälkeen olisi tullut miettiä kuntarakennetta. Määttä peräänkuulutti pohdintaa siitä, miten kuntauudistus saadaan takaisin raiteilleen. Sote-valmistelulta odotetaan pitkäaikaista ratkaisua Keskeneräinen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, sote-valmistelu, otettiin esiin monessa puheenvuorossa. - Jatkovalmistelussa on syytä palata peruskysymyksiin siitä, miten todella saadaan lääkäripalvelut toimivammiksi ja tasa- arvoisiksi, ja sosiaali- ja terveyspalvelut vahvemmin integroitua toisiinsa sekä paikallisesti että maakunnan tasolla, maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen korosti. THL:n tutkimusprofessori Markku Pekurinen esitteli Kanta-Hämeen terveydenhuollon kehittämissuunnitelmaa. Hän totesi, että nyt pitää saada aikaan ratkaisuja joita ei tarvitse olla muutaman vuoden kuluttua jälleen muuttamassa. Pekurisen mukaan terveydenhuollon menoihin on tulossa painopisteen muutos. Väestön ikääntyessä ikäihmisten hoitoon tarvitaan merkittävästi enemmän satsauksia kuin nykyisellään. Muutoksille on tarvetta Maakuntajohtaja Timo Reinan mieles- tä Kanta-Hämeellä on edellytykset pärjätä muuttuvassa tilanteessa. - Maakunta on maantieteellisesti Suomen pienempiä, asukasluvultaan keskikokoa. Työttömyyttä on vähemmän kuin keskimäärin ja liikenneyhteydet ovat pääsääntöisesti kunnossa. Reina korosti tarvetta turvata yhteisvoimin täyden palvelun keskussairaala maakunnassa. Hän muistutti, että Hämeenlinnan suhteellinen osuus maakunnan väestöstä on melko pieni, vaikka Hämeenlinnassa on tehty suuri kuntaliitos. Reinan mukaan kuntaliitoksia voi tulla, mutta hän korosti, että pakkoavioliitot eivät ikinä toimi. Kuntapäivän paneelikeskustelussa tähdennettiin muutoksen tarvetta. Muun muassa Marja Peltomäki Lopelta korosti, että nykytilanteeseen ei pidä jäädä kiinni, vaan pitää myös kyetä parantamaan. Hänen mukaansa yhteistyö mahdollistaa myös osaamisen jakamista. 12 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

13 Kanta-Hämeen kuntapäivän seminaari kiinnosti monia. Paneelikeskustelussa tähdennettiin muutoksen tarvetta. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 13

14 CREATOR-kuulumisia CREATOR-miniohjelmassa on käynnissä viimeinen vuosi, suurin osa projekteista on päättynyt ja parhaillaan työn alla ovat poliittiset kehittämissuositukset, joita Euroopan alueet voivat jatkossa hyödyntää kehittämistyössään ja -strategioissaan. CREATOR-projektit tapasivat toisensa muutama viikko sitten viimeisessä yhteisessä työpajassa Ranskan Lorrainessa, jossa suosituksia työstettiin eteenpäin. Kaiken kaikkiaan suosituksia tuli yli 75 kpl, ja seuraava vaihe onkin tiivistää ja priorisoida näistä parhaimmat. Suositukset tullaan ensimmäisen kerran esittelemään CREATORin ohjauskomitealle toukokuussa. Alueellinen työpaja - kehittämissuositusten priorisointia Kanta-Hämeessä Koska yhtenä tavoitteena CREATORissa on tuottaa kehittämissuosituksia alueiden kehittämis- ja strategiatyön tueksi, Kanta-Hämeessä järjestettiin oma työpaja näiden tiimoilta. Tavoitteena oli ideoida, muokata, konkretisoida ja priorisoida syksyllä 2012 alueiden yhteisessä työpajassa kerättyjä väestön ikääntymisen haasteisiin liittyviä kehittämissuosituksia Kanta-Hämeen näkökulmasta. Työpajaan kutsuttiin valikoitu joukko ikäihmisten hoidosta ja hyvinvointitoimialan kehittämisestä vastaavia asiantuntijoita Kanta-Hämeestä. Alueellisella työpajalla valmistauduttiin myös edellä mainittuun Ranskassa huhtikuussa pidettyyn CREATOR-miniohjelman yhteiseen työpajaan. parantamiseen tähtäävistä kehittämissuosituksista esille nousivat: 1) Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, 2) Elintarvikkeiden segmentointi ja brändäys ikäihmisille, 3) Avoin ja kumppanuuteen perustuva prosessien kehittäminen, 4) Ennalta ehkäisevä toiminta ja 5) Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen. Viimeksi mainittuun teemaan tutustuttiin tarkemmin maaliskuun lopulla Uumajaan suunnatulla opintomatkalla. Opintomatka Uumajaan Uumajan opintomatkalaiset (vasemmalta) Kristina Larsson (Uumajan kunta), Anna Karlander (Uumajan kunta), Ria Laurila (edessä), Esa Silvennoinen, Riika Viik, Reetta Sorjonen, Mika Anttila, Jukka Lindberg (takana), Katarina Haapanen ja Arto Saarinen. Kuva: CREATOR-miniohjelma järjesti maaliskuussa 2013 opintomatkan Ruotsiin, Uumajaan. Tavoitteena oli kuulla valinnanvapaudesta hyvinvointisektorilla, sen toimintaedellytyksistä, haasteista ja kehittämisestä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena olivat aiheeseen liittyvät tulevaisuuden suunnitelmat ja hyvinvointisektorin palvelumarkkinat Ruotsissa niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannellakin sektorilla. Valmisteilla olevia kehittämissuosituksia silmällä pitäen, aiheeseen haluttiin syventyä vielä tarkemmin, joten opintomatkan rinnalle käynnistettiin asiantuntijaselvitys teemalla Miten julkinen sektori voi ennakoida ja edistää toimivien ja kestävien palvelumarkkinoiden syntymistä hyvinvointitoimialalle? Asiantuntijaselvitystä tekemään valittiin KPMG, joka on maamme johtavia asiantuntijoita tällä alalla. Selvitystyön ensimmäinen työpaja pidettiin matkalle osallistuneiden kesken Uumajassa ja selvityksen Maakunnan asiantuntijat pitivät varsin hedelmällisenä Interregin perusfilosofiaa eli toimintatapaa, jossa etsitään ja vertaillaan hyviä ja toimivia käytäntöjä ja malleja muilta Euroopan alueilta. Vastaavanlaista toimintamallia voisi jatkossa soveltaa laajemmin eri teemoissa ja alueiden kehittämistyössä myös kansallisella tasolla. Ikäihmisten hyvinvoinnin Hemtjänstguide - asiakkaan opas kotihoidon palveluihin, Uumajan kunta. (Kuva muokattu) Tutustu tarkemmin: download/18.5b249c0313e2e4c6ba48cd/ / Hemtj%C3%A4nstutf%C3%B6rare_webb.pdf 14 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

15 creator CREATOR-miniohjelma Hämeen liitto on mukana Interreg IVC-rahoitteisessa CREATORminiohjelmassa, jossa on mukana 7 eurooppalaista aluetta: Västerbotten (Ruotsi), Lorraine (Ranska), Brescia (Italia), Wielkopolska (Puola), Kanta-Häme (Suomi), Asturias (Espanja) ja Pohjois-Unkari. Miniohjelmasta rahoitetaan seitsemää kansainvälistä projektia, joista viidessä on mukana suomalainen partneri Kanta-Hämeestä. Kuva: Elisa Putti CREATORissa etsitään ja vertaillaan hyviä käytäntöjä, toimintamalleja, tuotteita ja palveluja, joilla ikäihmisten elinolosuhteita voidaan parantaa ja joilla väestön ikääntymisen haasteista voidaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näiden pohjalta laaditaan kehittämissuositukset, joita voidaan jatkossa hyödyntää alueiden kehittämistyössä ja -strategioissa. Kehittämissuositusten valmistelun tueksi voidaan tehdä erillisiä asiantuntijaselvityksiä ja opintomatkoja suositusten kannalta keskeisistä teemoista. Kehittämissuositusten priorisointia Kanta-Hämeessä. Kuva: Arto Saarinen Kuva: Pirjo Orava tuloksista kuullaan myöhemmin työn valmistuttua. Laki valinnanvapaudesta Uumajassa valinnanvapaus on toiminnassa tällä hetkellä ainoastaan kotihoidossa. Uumajan kunta on tehnyt kaikista palveluntuottajista (19 kpl) esitteen helpottamaan asiakasta palveluntarjoajan valinnassa. Asiakas saa siis vapaasti valita keneltä kotihoidon palvelua ostaa, ja mikäli asiakas haluaa, hän voi myös vaihtaa palveluntarjoajaa kesken sopimuskauden. Tällainen järjestely antaa palveluntarjoajille mahdollisuuden mainostaa palveluitaan. Lisäksi yksityiset palveluntuottajat kilpailevat kunnan kanssa asiakkaista, mikä taas on edesauttanut kuntaa kehittämään toimintaansa ja parantamaan palveluidensa laatua. Tällä hetkellä Uumajassa noin 35 % kotihoidon palveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Mielenkiintoista on se, että palveluiden hinta on kaikilla palveluntarjoajilla sama, eli kilpailu käydään ainoastaan palveluiden laadulla. Palveluntarjoajaksi tähän systeemiin eivät kuitenkaan pääse kaikki, vaan tarjoajien palvelut tarkastetaan ja testataan täyttävätkö ne vaaditut laatukriteerit. Opintoryhmä vieraili kahdessa kotipalveluja tarjoavassa kohteessa, jotka ovat mukana kotihoidon vapaassa valinnassa. Toinen oli kunnan omistuksessa oleva ikääntyvien päiväkeskus, WelkomIn, ja toinen yksityinen palveluntarjoaja LS Gruppen. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 15

16 Lopen Kirkonkylän eteläpuolelle valmistuneen Kyyniönlahden kosteikkoaltaan odotetaan parantavan järveen valuvan veden laatua sekä houkuttelevan vesilintuja. Kuvat: Marja Ukkola ja Suvi Mäkelä Koiransuolenoja, nimensä mukaisesti, on ollut pitkä, kapea ja mutkikas purouoma, joka laskee Lammin ja Hämeenkosken Pääjärven Pappilanlahteen. Tehostunut maatalous vaati aikoinaan uomien suoristamista, ja niin Koiransuolenojastakin tuli kaivamalla suoristettu peltoalueiden halki virtaava oja. Se on ollut yksi merkittävä Pääjärveen tulevan kuormituksen lähde. Vuoden 2012 aikana Vanajavesikeskus teetätti suunnitelman puron varrelle tehtävästä laskeutusallasratkaisusta. Koska maastonmuodot puron varrella suosivat yhden isomman altaan sijasta useampien pienten altaiden ketjuttamista, päätettiin kohteessa toteuttaa laskeutusaltaiden ja kivisten pohjapatojen muodostama sarja. Työt toteutettiin pitkäpuomikoneella helmikuussa Allassarjan odotetaan parantavan järveen valuvan veden laatua, lisäksi se monipuolistaa erilaisten eliöiden elinympäristöä sekä maisemaa. Kohde sijaitsee aivan Helsingin yliopis- Vanajavesikeskuksen vesienhoitotöitä Kaivinkoneet ovat olleet kevättalvella tekemässä työtä vesistöjen tilan parantamiseksi useammalla työmaalla ja eri puolilla Vanajan reitin vesistöaluetta. Kohteista kaksi sijaitsi Kanta-Hämeen puolella, Lammilla ja Lopella. Lisäksi Kärkölässä oli saatiin valmiiksi projekti, jossa rakennettiin kahden järven säännöstelypadot ohittavat kalatiet. Lammin Koiransuolenoja, pohjapatosarja 16 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

17 Kärkölän Valkjärven kalatien avaaminen; viimeinen kauhallinen ennen kun vesi sekä Teuronjoen ja Valkjärven välillä liikkuvat kalat saavat uuden mahdollisuuden ohittaa vanha säännöstelypato. ton Lammin biologisen aseman välittömässä läheisyydessä, joten sitä tullaan käyttämään biologian, limnologian, maantieteen ja muiden lähitieteiden kenttäkurssiopetuksessa esimerkkinä ja esittelykohteena. Rakentamisen kustannukset maksoi Viestejä Vanajavedellä -hanke. Patosarja sijaitsee yksityisellä kiinteistöllä, joten viljelijän myönteinen suhtautuminen hankkeeseen oli tärkein edellytys hankkeen menestyksekkäälle toteutukselle. Rakennelman vaikuttavuutta seurataan tiiviisti purossa ennenkin sijainneen VILJO-automaattisen vedenlaatumittarin ja sen kaveriksi alajuoksulle sijoitettavan toisen vastaavanlaisen mittarin voimin. Lisäksi alkukesän ajan puroa seuraa opinnäytetyönään LAMKin opiskelija, joka automaatti-asemien tuottaman tiedon lisäksi ottaa vedestä laboratorionäytteitä. Lopen Kyyniönlahti Loppijärven pohjoispäässä sijaitseva Kyyniönlahti on pahoin rehevöitynyt, siihen laskevan puron vedet tulevat laajalta valuma-alueelta, joka pitää sisällään sekä peltoalueita että valtaosan Lopen Kirkonkylän taajamasta. Vanajavesikeskuksen ohjaamassa, vuoden 2012 aikana Loppijärven kuormitusta mitanneessa HAMKin opinnäytetyössä, havaittiin kyseisestä purosta varsin korkeita ravinnepitoisuuksia. Lopen kunta omistaa kosteikon maa-alueen, lisäksi kunnan väki oli mukana talkoissa mm. työmaan valvontatehtävissä. Samoin Loppijärven Ystävät ry:n tuki ja aktiivisuus hankkeen alullepanossa olivat ratkaisevia. Hanketta olivat Viestejä Vanajavedellä -hankkeen ja Vanajavesikeskuksen lisäksi rahoittamassa Hämeen ELY-keskus sekä I love Loppijärvi -rahasto. Kohteeseen suunniteltiin ja toteutettiin n m 2 laajuinen kosteikkoallas, joka suodattaa ja poistaa ravinteita ja kiintoainesta. Lisäksi samalla kunnostettiin kohteessa valmiiksi ollutta pientä laskeutusallasta poistamalla siihen vuosien saatossa kertynyttä sedimenttiä. Altaan suunnitteluun ja rakentamiseen toivat haasteensa kiinteistön ahtaiden rajojen lisäksi hyvin pehmeä ja vetinen maaperä lähteineen sekä Lopen vanhan kirkon maisema-alue. Veden laadun parantamisen lisäksi kosteikko tullee houkuttelemaan vesi- ja rantalinnustoa, ja se onkin hyvän, taajaman läheisyydessä olevan sijaintinsa takia käytettävissä lähiluontoon tutustumiskohteena vaikkapa Lopen koululaisille. Valkjärven kalatie, Kärkölä Kärkölän Valkjärvestä laskevaan ojaan rakennettiin vanhan säännöstelypadon ohittava kalatie, jonka kautta kulkee nyt osa järvestä poistuvasta vedestä. Järven vedenpinnan säännöstely tapahtuu edelleen vanhan padon avulla. Nyt Teuronjoen ja Valkjärven, sekä aikaisemmin syksyllä 2012 valmistuneen Oriharonjärven välillä voi alkaa vilkas kalaliikenne myös ylävirran suuntaan. Kalatiet mahdollistavat mm. ankeriaan nousun järviin, lisäksi toiveissa olisi että purotaimenet saattaisivat löytää tiensä kohteisiin. Vanajavesikeskuksen lisäksi hankkeissa olivat mukana Hämeen ELY-keskus, Kärkölän kunta sekä Teuronjoen-Puujoen yläjuoksun järjestely-yhtiö. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 17

18 Kisastudio Mun kroppa kaipaa kunnostusta. Oon päässy talven aikana kangistuun, evät ei oo notkeet niin ku ennen. Mut onneks tulee kesä ja kesän kisat. Ekat kisat meni jo. Vanajavesisäätiön ankka ui vappuna Valkeakosken ankanuiton SM-kisoissa numerolla 10 hienosti maaliin, muttei päässyt palkintosijoille. Siellä oli muutakin kovakuntoista kylpyankkaa kisaamassa, joten ymmärtäähän sen, ettei ollut helppo pärjätä. Ens vuonna täytyy valkata ankoista se, joka kiilaa kanavalla parhaalle ohituskaistalle. Kesäkuun alussa, viides päivä, on MTK:n lähiruokapyöräily. Se ei kyl oo mikään kisa, siinä vaan poljetaan 40 kilsaa Vanajaveden ja Lehijärven rantoja pitkin. Kuka tahansa voi osallistua. Kiva päästä kattoon, ku Vanajavesikeskuksen tiimiläiset polkee siellä pää punasina. Mun mielestä sininen olis paljon tyylikkäämpi naaman väri, mut ei nää tiimiläiset o samaa mieltä. Me päästään matkalla popsiin veden herkkuja ja jotain myös kuivalta maalta. Ainaski munkkeja ja herefordmakkaraa. Mun mielestä lähiruoka on paljo parempaa kuin kaukainen. Lähelle ylettyy paremmin. Mun tarvii kuntoilla muutenkin, koska mä aion loistaa kesäkuun järvisählyn MM-kisoissa Tammelassa. Veden pinnalla kelluvan pallon läiskiminen maaliin ei o mulle juttu eikä mikään, mut meidän muusta joukkueesta en o niin varma. Niitten evät on aika avuttomat ja pyrstö puuttuu kokonaan ja ne joutuu käyttämään mailoja apuna. Avovesiuinnin SM-kisat Vanajavedellä päättää mun kisakauden elokuussa. Me ollaan houkuteltu sitä julkkis-peltsiä taas uimaan Vanajaveden hyväksi. Peltsi ui ihmiseksi hienosti ja lujaa, mut en mä usko, että se mulle pärjää! Liikunnan lisäks mä olen alkanut kaivata kylttyyriä mun elämään. Kun Oskar Merikantokin sävelsi Kesäillan valssin Vanajaveden rannalla, ni samalla lailla toi vesi ja sen kauneus herättää munkin luavuuden. Niin mä sitte sain ylipuhuttua Vanajavesikeskuksen väen, että ne järjestäis jotain kivaa, kaunista ja kultturellia, jotta vois ensteks saada hyviä vaikutteita ja nautiskella ja sitte ryhtyä itekki tuottaan kaunista musiikkia maailmaan. Ja niin me sitte järkätään 8.8. Vanajavesi Sävelin, kesäillan konsertti Petäyksessä. Ajattele, kaunis kesäilta, upeat rantamaisemat, luonnon rauhaa, lintujen laulua ja sit vielä kaunista ihmisen laulua ja soittoa. Siit tulee hieno! Semmosta mielen ja ruumiin kulttuuria on mun kesäni täynnä. Ei muuta ku talviturkit pois ja evät heilumaan teillä muillakin! t. Onni Monni Kuva: Pirjo Orava 18 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

19 Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla Suurten ikäluokkien ikääntyessä potilasmäärät kasvavat, jolloin myös hoito- ja hoivatyön sekä palvelujen tarve lisääntyvät huomattavasti. Pula hoivatyön tekijöistä ja kustannusten nousu edellyttävät hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Tarvitaan uusia tapoja järjestää ja tuottaa palveluja ja lisätä toiminnan vaikuttavuutta suuntaamalla käytettäviä resursseja oikein. Esimerkiksi ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen ja kuntoutus on nostettava keskiöön. Tulevaisuuden tarpeet edellyttävät myös hoitotyön koulutuksen muuttumista enemmän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Jo opiskeluaikana lisätään monialaista yhteistyötä. Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttama Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla -projekti (HyvoT) vastaa osaltaan Forssan seudun tarpeeseen kehittää hyvinvointiin liittyviä asioita. Tavoite on ammattikorkeakouluna olla mukana tässä kehittämistyössä. Projektissa tarkoituksena on ollut selvittää nimenomaan ikäihmisten hoitoa ja palveluja asiakaslähtöisesti. Tällöin huomio on kiinnittynyt palvelujen kohdentumiseen ja oikea-aikaisuuteen, asiakkaiden omat kokemukset ovat avainasemassa. Ikäihmisten hoidon etenemistä on tarkasteltu myös organisaation näkökulmasta, jolloin saadaan tietoa muun muassa hoitoon osallistuvista tahoista sekä hoitoajoista ja mahdollisesti kotiutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Pyrkimyksenä on ollut mallintaa ikäihmisten hoitopolkua erikoissairaanhoidossa ja saada ennakoivaa tietoa palvelujen suunnitteluun. Projektin aikana on tarkasteltu terveydenhuollon yksiköissä hoitotarvikkeiden tilausprosesseja ja hoitotyön eri toimintoihin käytettyä aikaa. Hoitotyöntekijöiltä kuluu useita tunteja viikossa erilaisiin materiaalien tilaus- ja varastointitehtäviin tai ruokahuollon järjestämiseen. Näitä asioita kehittämällä on mahdollisuus saada enemmän aikaa potilaiden hoitoon ja sairaanhoitajat voivat tehdä sitä työtä, mihin heidät on koulutettu. Hankkeessa eri alojen opiskelijat (etenkin sairaanhoitaja- ja insinööriopiskelijat) ovat tehneet yhteistyötä ja tavoitteena onkin kehittää toimintamallia monialaisiin projekti- ja opinnäytetöihin. Projektitehtävien ja selvitysten avulla saatu tieto ja kehittämisehdotukset on esitetty seminaareissa. Vielä tärkeämpää on ollut tiedon vieminen kohdeyksiköihin ja siellä ideointi kehittämistyön pohjaksi. Julkinen paneelikeskustelu toi ikäihmisten toiveita ja odotuksia vilkkaan keskustelun myötä esille. Yhteistyötahoina projektissa ovat ovat olleet Forssan seudulla (Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila, Ypäjä) toimivat tehostetun palveluasumisen yksiköt, kotihoidot sekä FSTKY:n eri yksiköt. Myös kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä yrityksiä alueelta on ollut mukana projektissa. Hyvinvoinnin toimitusketjut Forssan seudulla -projektin toteutusaika on Projektin kustannusarvio on , josta Hämeen liiton kautta tulevaa Etelä-Suomen EAKR -toimenpideohjelman rahoitusta ja ammattikorkeakoulun sekä kuntien rahoitusta Lisätietoja: Hämeen ammattikorkeakoulu, Leena Ahonen Hämeen liitto, Osmo Väistö HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 19

20 HHT-akselin kehittämishankkeen päätavoite on kasvun varmistaminen ja vahvistaminen tilanteessa, jossa kasvun lisääntyminen ei ole enää varmaa, projektijohtaja Anna-Mari Ahonen linjaa. 20 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

21 HHT-akselin yhteistyöllä varmistetaan kasvun jatkuminen Helsinki, Hämeenlinna ja Tampere muodostavat merkittävän kasvukäytävän. Teksti ja kuvat: Tia Yliskylä Projektijohtaja Anna-Mari Ahonen esittelee innostuneena karttakuvan toisensa perään. Niiden perusteella Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen seuduilla riittää sekä työpaikkoja että asukkaita ruuhkaksi asti. Kolme kaupunkia ja niiden välinen kuntien ketju muodostavat HHT-akselin, Suomen aluerakenteen kannalta merkittävän kasvuvyöhykkeen. Ahonen johtaa vyöhykkeen kehittämisen valmisteluhanketta. Tavoitteena on, että kolmen kaupungin välistä kasvukäytävää ryhdytään määrätietoisesti kehittämään. - Päätavoitteet ovat kasvun varmistaminen ja vahvistaminen sekä kasvun suuntaaminen oikein. Kasvulla tarkoitetaan työpaikkojen, asukasmäärien ja elinvoiman lisäämistä, Ahonen kiteyttää. hht Helsinki, Hämeenlinna ja Tampere muodostavat HHT-akselin, merkittävän kasvuvyöhykkeen. Akselin varrella ja sen välittömässä vaikutuspiirissä on noin 25 kaupunkia ja kuntaa. Ne ryhtyvät yhteistyössä kehittämään kasvukäytävää. Tavoitteena on kasvun varmistaminen ja suuntaaminen sekä elinvoiman lisääminen. Valmisteluhanketta johtaa Anna-Mari Ahonen. Hän on neljä kuukautta virkavapaalla Janakkalan kunnanjohtajan virasta. Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan maakuntaliittojen palkkaama Anna-Mari Ahonen johtaa järjestäytymisvaihetta. Tavoitteena on saada mukaan kaikkien HHT-akselin varren kaupunkien ja kuntien lisäksi akselin välittömässä vaikutuspiirissä olevat kunnat. Konkreettisia ehdotuksia ja toimenpiteitä on luvassa vasta kaksivuotisessa kehittämishankkeessa. Sen on tarkoitus käynnistyä syksyllä. - Uskon, että parin vuoden aikana onnistumme muuttamaan toimintatapojamme ja saamaan aikaiseksi uusia avauksia esimerkiksi joukkoliikenteeseen, asumiseen ja työssäkäyntiin. Yhteinen ääni tuo vaikutusvaltaa Hänellä on neljä kuukautta aikaa koota HHT-alueen seutukuntien kaupungit ja kunnat verkostoksi. Kyseessä on pohjatyö syksyllä käynnistyvälle kuntavetoiselle kehityshankkeelle. Joka kolmas suomalainen asuu HHT-akselilla Ahosen pitää HHT-akselia Suomen ainoana eurooppalaiset mitat täyttävänä kasvuvyöhykkeenä. Joka kolmas suomalainen asuu vyöhykkeellä. Väestön ikärakenne on keskimääräistä nuorempi ja koulutustaso korkeampi. Lisäksi koko maan työpaikoista 40 prosenttia sijaitsee HHT-akselilla. Bruttokansantuotteesta 45 prosenttia syntyy alueella. - Tämä on koko kansallinen kilpailukyvyn kannalta keskeinen alue Suomelle. On tehokkainta kehittää sitä, mikä on kiistatta tekemisen ydinalue. Ahonen pitää nyt aikaa kypsänä kehittämishankkeelle. Hankala taloustilanne on yksi vauhdittaja, samoin resurssien jatkuva niukkeneminen. - On tärkeää pyrkiä vahvistamaan kasvumahdollisuuksia juuri nyt kun olemme tällaisessa käännekohdassa. Valmisteluhanke kestää neljä kuukautta Neljän kuukauden pituisen valmisteluhankkeen aikana alueen kunnat ja kaupungit kootaan yhteen verkostoksi. Vaikka konkreettisia linjanvetoja ei vielä olekaan, ennustaa Ahonen työssäkäyntiliikennettä yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Kuntarajat ylittävän työssäkäynnin määrä on hyvin suuri HHT-akselilla. - Silloin kannattaa miettiä, miten liikkumisen ja palveluiden prosessit tukevat työssäkäyntiä mahdollisimman sujuvasti, Ahonen sanoo. Hän pitää HHT-akselin järjestäytymistä tärkeänä. Yhteinen ääni vahvistaa alueen vaikutusvaltaa. - Meidän on jatkossa oltava mukana kaikissa olennaisissa linjauksissa ja strategioissa, joiden kautta saadaan joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi rahoitusta erilaisiin investointeihin. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 21

22 Valtakunnalliset kotiseutupäivät tulevat Hämeenlinnaan 2014 Hämeenlinnan Aulanko on valtakunnallisten kotiseutupäivien päänäyttämönä. Kotiseutupäivät järjestetään koko maakuntaa kattavana tapahtumana. Päivien rakenne koostuu seminaarista, retkistä, iltagaalasta ja toritapahtumista sekä sunnuntain jumalanpalveluksesta. Mielikuvatavoitteena on luoda Häme-brandin mukaista myönteistä mielikuvaa meistä kotiseutuystävällisenä toimijana, tehdä Kanta-Hämettä tunnetuksi viihtyisänä kaupunki- ja maaseutuasumisen elinympäristönä, missä tulevaisuuden menestystekijöitä ovat yritysten innovatiiviset toimintaympäristöt ja osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Haluamme näyttää mitä kotiseutuyhdistykset alueella tekevät, ja olemme työllemme asettaneet tavoitteeksi vahvistaa maakunnan kotiseutuyhdisten roolia ja yhteistyötä tekemällä kotiseututyötä tunnetuksi ja näkyväksi sekä saada aikaan kotiseututyölle jatkuvuutta hyödyntää paikallisia tarinoita kotiseutuyhdistysten julkaisuissa tekemällä tunnetuksi maakunnan historiaa tuoda esille kotiseututyön nykytrendejä kotiseudun merkkihenkilöiden esiintulo ja heidän hyödyntäminen markkinoinnissa ja viestinnässä maakunnan identiteetin rakentaminen kotiseututyön kautta verkottuminen eri toimijoiden kanssa kotiseutuneuvosten esiinmarssi kotiseutuyhdistysten työn merkityksen ja arvostuksen lisääminen oman alueen kotiseutuläheisyyden ja aktiivisuuden rakentamisessa Päivien teemana on suku. Asiakkaita Hämeenlinnaan saadaan Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistyksistä ja sukuseuroista, muualta maasta tulevista matkailijoista sekä maakunnan asukkaista. Kotiseutupäivien suunnittelu on käynnissä. Hämeenlinna Seura ry. on pääjärjestäjä yhdessä Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen matkailun kanssa. Järjestelytoimikunnassa ovat Hämeenlinna Seura ry:stä Ossi Lapisto, Pentti Repo ja Tuula Heinänen. Hämeenlinnan kaupunkia edustavat Timo Koivu ja Tiina Vahtokari, Hämeen Matkailusta Kati Tiitola ja Suomen Kotiseutuliitosta Lassi Saressalo sekä Jaana Laakso Hämeen liitosta. Ryhmän puheenjohtajana on Elisa Göös Janakkala-Seurasta/Kanta-Hämeen valtuutettu Suomen Kotiseutuliitossa ja ryhmän sihteerinä Sinikka Keino Hämeen Heimoliitosta. Hame.fi sivustolla on lisää tietoa Valtakunnallisista Kotiseutupäivistä Hämeenlinnassa, käy kurkkaamassa. Lisätietoja tai Kuva: Pirjo Orava 22 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

23 Hämeeseen bioenergian keskus? Kuvat: Elisa Putti Kanta-Hämeen metsävarat mahdollistaisivat puun energiakäytön huomattavan lisäämisen. Asiaa on tutkittu kahdessa laajassa selvityksessä: Hämeen ammattikorkeakoulun laatimassa ja Hämeen Ely-keskuksen rahoittamassa Kanta-Hämeen monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa -selvityksessä ja Hämeen liiton toimesta laaditussa Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -kartoituksessa. Tieto siitä, että energiakäyttöön soveltuvaa puuainesta on hyvin saatavilla luo vahvaa perustaa metsäenergian mittavallekin hyödyntämiselle. Metsäenergiaa eli energiapuuta käytetään mittavimmin tällä hetkellä Hämeenlinnassa Vanajan voimalaitoksella. Hattulaan, Parolan pohjoispuolelle Merven alueelle on suunnitteilla ison mittaluokan bioenergialaitos, joka käyttäisi energialähteenään erilaisia metsätähteitä. Hämeen liitto on ollut hankkeessa mukana lähinnä puuvarojen ja logistiikka- sekä liikennekysymysten selvittelyssä. Toteutuessaan hanke merkitsisi maakuntaan isoja, kokonaisvaikutuksiltaan satojen miljoonien investointeja. Sijainniltaan Merven alue on edullinen suurten keskusten välissä. Hankkeessa selvitellään myös laitoksen edellyttämiä teknisiä ratkaisuja ja Merven aluetta kehitetään muun muassa liikennejärjestelyjen suhteen. Hankkeen edellytyksiä selvittelevät erityisesti Hämeen liitto, Hattulan kunta ja eräät alan yritykset. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 23

24 24 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

25 Menkää metsään! Hämeen virkistysalueyhdistys on Kanta-Hämeen kuntien yhteenliittymä, jonka hallussa on 13 virkistysaluetta, yhteensä noin 200 ha kauniita maakuntamme järvenranta-alueita. Alueet ovat sekä hämäläisten että muualta suuntaavien matkaajien vapaasti käytettävissä. Hämeen Ilvesreitistön yhteispituus on yli 200 km. Reittiverkosto kulkee pääosin Hämeen Järviylängöllä yhdistäen seudun virkistysalueet, kansallispuistot sekä kauneimmat taukopaikat. Virkistysalueisiin ja Hämeen Ilvesreitistöön voi tutustua yhdistyksen kotisivuilla ja karttapalvelussamme Liikkumalla luonnossa kuntosi kohoaa, fyysinen terveytesi paranee, tunnet voivasi paremmin ja mielesi virkistyy sekä tulet muutenkin paremmalle tuulelle. Tutkimusten mukaan jo 10 minuutin oleilu luonnossa saa verenpaineen laskemaan ja 20 minuutin retki mielialan kohenemaan. Tunnin luontoretkellä paranee jo tarkkaavaisuuskin, ja kahden tunnin retki saa kehon hyvät poliisit, tappajasolut, lisääntymään ja elimistön puolustusmekanismit elpymään. Luontoliikunnan vaikutukset mielialaan eivät riipu liikuntalajista, sen kestosta tai tehosta. Pelkkä osallistuminen riittää. Kuva: Pirjo Orava HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 25