Kohti välittämisen yhteiskuntaa SOSA kannustaa terveisiin tekoihin! Kulttuurijohtajan terveysteesit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti välittämisen yhteiskuntaa SOSA kannustaa terveisiin tekoihin! Kulttuurijohtajan terveysteesit"

Transkriptio

1 Tekry palkitsi parhaat Terveyden edistämisen lehti Huhtikuu 2/2009 Kohti välittämisen yhteiskuntaa SOSA kannustaa terveisiin tekoihin! Kulttuurijohtajan terveysteesit

2 Promo Terveyden edistämisen lehti 57 Huhtikuu 200 Terveyden edistämisen lehti Huhtikuu 2/2009 Kohti välittämisen yhteiskuntaa SOSA kannustaa terveisiin tekoihin! Kulttuurijohtajan terveysteesit Tekry palkitsi parhaat Pääkirjoitus Päätoimittaja Janne Juvakka, Tekryn toiminnanjohtaja Yhteisöllisyys terveyden ja hyvinvoinnin perustana Päätoimittaja Toiminnanjohtaja Janne Juvakka Toimitussihteeri Tiedotuspäällikkö Eija ahola puh. (09) , Toimituskunta Eija ahola, ulla Heinola, Janne Juvakka, Tuula Kolari, Pirjo Koskinen-Ollonqvist, Hanna Lähteenmäki ja Ritva Varamäki Julkaisija Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Toimitus Promo puh. (09) faksi (09) Terveyden edistämisen keskus Karjalankatu 2 C Helsinki Ulkoasu ad Marko Liukkonen Kannen kuva Barbro Wickström / Rodeo Painotyö Trio-Offset, Helsinki, Painos Promo painetaan ympäristöystävälliselle paperille. Promon tilaukset puh. (09) faksi (09) akateeminen kirjakauppa Osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Hinnat 2009 Määräaikaistilaus 17 / 5 numeroa Kestotilaus 15 Opiskelijat 11 Irtonumero 5 (sis. postituskulut) ISSN Promon sisältöä lainattaessa on mainittava lähde ja julkaisija. aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Terveyden edistämisen lähtökohtana on ymmärrys siitä, että väestöryhmien ja yksilöi- Tden terveys ja hyvinvointi rakentuu suurelta osin terveyden- ja sosiaalihuoltojärjestelmän ulkopuolella. Onhan elämä valtaosaltaan muualla kuin lääkärin tai sosiaalityöntekijän vastaanotolla, terveyskeskuksissa tai sosiaalitoimistoissa. Ravinto- ja liikuntatottumuksilla, mutta myös arjen oloilla ja ympäristön eri tekijöillä on keskeinen merkitys. Työtilanne, asunto-olot ja ystävyyssuhteet vaikuttavat paljon terveyteen ja hyvinvointiin. Näköalaton elämäntilanne ja vaikeudet sosiaalisissa suhteissa heikentävät elämänhallintaa ja motivaatiota panostaa terveyteen ja omaan hyvinvointiin. Pitkittyneellä työttömyydellä on varsin usein kielteinen yhteys myös terveyteen ja hyvinvointiin, vaikka aikaa itsensä hoitamiselle olisi jopa yllin kyllin. Toivoa sopiikin, että selviämme nyt käsillä olevasta taantumasta ilman edellisen laman luonteista pitkäaikaistyöttömyyttä. n n n 1990-luvun tutkimusten mukaan lama ei kuitenkaan välttämättä vienyt pohjaa elämänlaadulta. Selviämistä edesauttoi, jos panosti perheeseen, ystäviin ja vaikkapa taan. Ihminen tarvitsee kokemusta kuulua johonkin yhteisön, joka kannattelee ja tukee silloin, kun elämä haavoittaa tai kolhaisee. Tärkeitä ovat erilaiset vertaisryhmät, liikuntaryhmät, taidepiirit, perhe ja suku. Voisiko olla niin, että toiset ihmiset ovat kaikkein tärkeimpiä terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisessa? Tutkimusnäyttöäkin löytyy siitä, että arjen yhteisöillä ja yhteisöllisyyden kokemuksilla on jopa elintavoista riippumaton myönteinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Siksi erilaisia sosiaalisia turvaverkkoja ja yhteisöllisyyttä yhdistystoiminolisikin entisestään vahvistettava syvän taantuman ja laman aikana. Mutta miten tämä tehdään? Minkä roolin kansalaisjärjestötoiminta tässä ottaa? Elpyykö työttömien yhdistystoiminta uudelleen? Niistähän muodostui monille lama-aikana arkea jäsentävä sosiaalinen tukiverkosto, kuin uusi työpaikka, jonne oli tervetullut. n n n Viime laman jälkeen olemme saaneet uusia kansalaistoiminnan muotoja pe- rinteisen yhdistystoiminnan rinnalle. Nettiyhteisöt ovat saapuneet. Moni menetti työttömyyden myötä tärkeän sosiaalisen yhteisön, työyhteisön. Kun näyttää jälleen käyvän samoin, on mielenkiintoista nähdä, ovatko nämä ajassamme olevat kansalaistoiminnan muodot nyt uusimuotoisia pelastusrenkaita ja yhteisöllisyyden areenoja. Ovatko nettiyhteisöt sosiaalisia turvaverkkoja ja tukevat niitä, jotka menettävät arjen tärkeän areena, työyhteisön? Tapaavathan kotiäidit ja -isätkin nykyisin usein netissä eivätkä enää vain hiekkalaatikon laidalla. Onhan verkossa usein helpompi puhua aroistakin asioista. n n n Yksin yhteisöllisyyskään ei toki riitä ter- veyttä ja hyvinvointia vahvistamaan, jos sosiaaliturvajärjestelmä ei estä putoamasta syvään köyhyysloukkuun. Sosiaaliturvan merkitystä ihmisten mahdollisuuksia vahvistavana ja vaikeissa tilanteissa aktivoivana järjestelmänä ei voikaan väheksyä. Oleellinen kysymys onkin, miten sosiaaliturvajärjestelmän keinoin onnistutaan riittävästi vaikuttamaan terveyttä ja hyvinvointia määrittäviin tekijöihin perustoimeentuloon ja asumiseen taantuman aikana. Väestöryhmien väliset terveyserot eivät saa kasvaa entisestään. n PS. Kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte Promon lukijakyselyyn. Tulokset tukivat toimituksen ajatelmia ja johtavat mm. siihen, että lehden ulkoasu muuttuu, näkyvimpänä koon pienentyminen. Palaamme lukijatutkimuksen tuloksiin ja lehden uudistukseen tarkemmin seuraavassa numerossa. 2 Promo 57

3 Sisällys 2/2009 Hyvinvointi syntyy työ- ja elinympäristöissä s.4 Professori Juha Siltala pohtii ajan ilmiöitä ja selviytymisen keinoja. Lama uudistaa arvot s.7 Onneksi lama synnyttää uutta yhteisöllisyyttä tai pikemminkin nostaa esiin halun auttaa ja toimia yhdessä, uskoo professori Jouko Lönnqvist. RAHAT, TERVEYS JA YHTEISKUNTAVASTUUT Lamaleikkuri on väärä lääke s.8 Kansantaloustieteilijä Markus Jäntin mielestä hallituksen pitäisi vahvistaa heikoimmassa asemassa olevien taloudellista pohjaa. Köyhyyden poistaminen on tahdon asia 9 Vanhan paikkaamisesta uuden luomiseen 10 Kolmannen luokan matkustajat unohtuivat s.11 Johtaja Heikki Hiilamo kritisoi Sata-komitean välimietintöä. Vaikein ahdinko ei näy tilastoissa s.12 Psyykkinen stressi ja syrjäytymisen kokemus tekevät ulospääsyn entistä vaikeammaksi, tutkija Meri Larivaara muistuttaa, että köyhyys ei ole absoluuttinen ilmiö vaan suhteessa kuhunkin aikaan. Työ räätälöidään tekijän mittoihin 14 Kohti välittämisen yhteiskuntaa 15 SOSA Se On Sinun Asiasi SOSA kannustaa terveisiin tekoihin! 16 Kulttuurijohtajan terveysteesit 17 Talkoohenkeä ja punnerruksia 18 Harmaat pantterit punttisalilla 19 Kerro päättäjälle pätevä tarina terveyden edistämisestä s.20 Ohjelmajohtaja Maija Perho: Taantuman aikana kuntien pitää satsata terveyden edistämiseen. AIHETTA ARVIOINTIIN Lähtökohtia sosiaalisen pääoman arviointiin järjestössä 21 TAIDE JA TERVEYS Valokuvasta vahvistusta s.22 Valokuvien kautta asiakas eläytyy elettyyn, hänen aistinsa herkistyvät ja hänen tunteensa ja muistonsa nousevat pintaan, sanoo psykoterapeutti Tarja Koffert. VUODEN PARHAAT JA PALKITUT Tekry palkitsi vuoden parhaat terveysaineistot 24 Palkittu vuoden terveysteko: Kännissä olet ääliö -kampanja 26 TerveSuomi.fi s.28 saat luotettavaa terveystietoa yhdestä osoitteesta ToimintaSuomi.fi s.30 auttaa mielekkään tekemisen löytämisessä ja lisää tietoutta omaa terveyttä edistävistä toimintamahdollisuuksista. Terveyden edistäminen ja hyvinvointivajeet 32 Koulutusta, seminaareja, s Tekry kouluttaa Helsinki V Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Terveys ja vastuullinen yritystoiminta leikkipuistoista kulutuksen kentille 4.6. Helsinki Ravitsemuksella terveyttä mitä teemme? Turku XVI Valtakunnalliset Päihdepäivät Rajojen ylityksiä haasteena ajan ilmiöt 14.5., 19.5., 27.5., Tampere Osaamista terveysliikunnan edistämiseen Terveyden edistämisen keskus

4 Juha Siltala pitää alkanutta lamaa edellisen toisintona. Molemmat juontavat samaan talouskriisiin ja sen vääriin hoitokeinoihin. Oikeat keinot löytyisivät luottamuksesta ja inhimillisemmästä työelämästä. Se heijastuu lastenkin terveyteen. Hyvinvointi syntyy työ- ja elinympäristöissä Teksti Marjatta Karvinen kuvat Antero Aaltonen Kriisin terveysvaikutukset kiinnostavat laajalti. Professori Juha Siltala on juuri palannut Ruotsista stressitutkimuslaitoksen seminaarista, jossa pohdittiin sodan ja laman vaikutuksia ihmisten terveyteen. *) Yhteiskunnan poikkeustilanne vaikuttaa ihmisten terveyteen, mutta ei niinkään välittömästi vaan vasta kriisin hellittäessä. Ihminen sopeutuu ympäristönsä vaihteluihin ja terveyshaitat ilmaantuvat viiveellä, Siltala sanoo. Vanhempien ongelmat näkyvät lapsissa Edellinen lama koetteli rajusti sekä Ruotsia että Suomea. Työvoima väheni molemmissa maissa samassa suhteessa: Ruotsissa 4,5 miljoonasta 3,8 miljoonaan, Suomessa 2,5 miljoonasta alle 2 miljoonaan. Pitkäaikaistyöttömyys, pätkätyöt, epävarmuus, työelämän raju kilpailu asettuivat asumaan lahden molemmin puolin. Monet stressiin liittyvät oireilut kuten unihäiriöt ja muut psykosomaattiset ongelmat olivat Ruotsissa huipussaan laman jälkeen vuoden 2000 paikkeilla. Vastoin luuloja välittömästi lama voi jopa vähentää sairautta ja kuolemaa: *) Stress, sömn och hälsa i krigstider, Stressforskningsinstitutet Kun työ ei salli lastenhoidon haittaavan, vanhemmat pyrkivät selviämään vanhemmuudestaan mahdollisimman vähällä ja pakenevat työn vaatimusten taakse. Liikennettä on vähemmän, ihmiset elävät varovaisemmin ja suojautuvat riskeiltä. Ylipaino, alkoholinkäyttö ja itsemurhat vähenevät. Elämän tasaannuttua vaikutukset puhkeavat näkyviin. Meillä on voitu seurata laman vaikutuksia lapsiin ja nuoriin pitkäaikaisesti muun muassa kouluterveyskyselyissä. Vaikka nuoret elävät kunnollisemmin kuin luullaan, epämääräiset stressioireet eivät ole hävinneet lamojen välisenä nousukautena. Suomalaislapsilla esiintyy etenkin hartiajännitystä, mahakipua ja päänsärkyä. Kodin ulkopuolelle huostaan ottaminen ja psykiatrisen hoidon kysyntä ovat lisääntyneet koko ajan. Lasten oireilu voi olla heijastusta vanhempien pahoinvoinnista. Jos vanhemmat ovat koko ajan huolissaan omasta asemastaan ja uupuvat jatkuvassa ylivalppauden tilassa, heillä ei ole henkistä vieraanvaraa lapsille. Vanhemmuuden funktio jää täyttämättä, Siltala sanoo. Työelämä tukee vanhempien vastuuttomuutta Monet vanhemmat sinnittelevät työelämän vaatimusten ja omien ongelmiensa puristuksessa. Lapset sopeutuvat tilanteeseen omalla tavallaan, mutta vanhempien poissaolo henkinen ja fyysinen jättää jälkensä. Vanhemmat voivat olla vaativia ja keskittyä lähinnä omaan elämäänsä. Heidän energiansa saattaa kulua myös taisteluun toimeentulosta tai työpaikan säilyttämisestä. Valtaosa perheistä pärjää, mutta ääritapauksissa stressaava elämä heijastuu lapsiin. Jos vanhemmat ovat epävarmoja omasta asemastaan ja joutuvat taistelemaan jatkuvasti putoamistaan vastaan, he pysyvät ikään kuin ikuisesti koulupenkillä, Siltala kuvaa. Vaativat vanhemmat taas asettavat lapsilleen suuria suorituspaineita, mutta eivät anna keinoja ja tukea niiden täyttämiseen. Suomalaiset lapset joutuvat ottamaan vastuita ja aikuistumaan aikaisemmin kuin ikätoverinsa esimerkiksi Ruotsissa. Oma lukunsa ovat vanhemmat, jotka tasapainottavat rankkaa työtä rankalla huvittelulla ja jatkavat bailausta lapsia hankittuaankin. Siltalan mukaan kiivastahtinen työelämä tukee nykyistä menoa. Kun työ ei salli lastenhoidon haittaavan, vanhemmat pyrkivät selviämään vanhemmuudestaan mahdollisimman vähällä ja pakenevat työn vaatimusten taakse. He sopeutuvat tilanteeseen kuin ulkoa annettuun pakkoon. Harry Potterkin on aikuistumaan pakotettu lapsi Suomalaisilta lapsilta odotetaan järkevyyttä ja itsenäisyyttä vaiheessa, jolloin he olisivat vielä kovasti vanhempiensa tuen tarpeessa. Tämä näkyy Siltalan mukaan jo nuorisokulttuurissa. Sankariksi asetetaan nyt peppipitkätossumaiset tyypit, jollaisia lasten nykyisin odotetaan olevan. Harry Potter on aikuisuuteen pakotettu teinihahmo, joka taistelee pahaa vastaan ilman vanhempien apua. Suositut japanilaiset manga-sarjakuvat vilisevät varhaiskypsiä teinejä, joihin 4 Promo 57

5 Netin monenlaiset vertaistukiryhmät tarjoavat paikan avautumiseen ja omien näkökulmien testaamiseen. Talouden kriisit johtuvat kapitalistisen ylikapasiteetin ja bulkkituotannon laskevista voitoista. Tämä tilanne on vallinnut maailmantaloudessa luvulta lähtien. kaverit voivat vanhempien sijasta turvautua. Ruotsalaisen Stieg Larssonin ennätysbestsellerissä pääosassa on hyväksikäytetty mutta puolustuskykyinen tyttö, Siltala luettelee. Vanhempien ja lasten vuorovaikutus ehkäisee tutkimusten mukaan merkittävästi lasten masennusta. Jos lapset eivät pääse yhteyteen kiireisten tai vastuuta pakoilevien vanhempiensa kanssa, he hakevat tukea toisistaan. Uusia yhteisöjä muodostuu. Netin monenlaiset vertaistukiryhmät tarjoavat paikan avautumiseen ja omien näkökulmien testaamiseen. Nuoret eivät Siltalan mielestä missään tapauksessa ole heikompia tai laiskempia kuin ennen. Kova maailma pakottaa heidät hakemaan liittolaisia toisistaan. Siltala vertaa arjen ankaruutta nollasummapeliin: toisen hyvä on toiselta poissa ajattelutapa vaatii kyynärpäätaktiikkaa. Sen seurauksena häviäjät jätetään yksin. Koulumurhaajat veivät tämän karsintakisan loogiseen loppuunsa. Heidät itsensä oli diskattu ihmisarvoa vailla olevina ja he tekivät saman muille tukeutuen yli-ihmisideologiaan. Kaksi lamaa yksi ilmiö Siltalalle Suomen kaksi lamaa eivät ole erillisiä ilmiöitä. Talouden kriisit johtuvat kapitalistisen ylikapasiteetin ja bulkkituotannon laskevista voitoista. Tämä tilanne on vallinnut maailmantaloudessa 1970-luvulta lähtien. Siltala sanoo, että kriisiä hoidetaan väärillä lääkkeillä: niillä samoilla, jotka kriisin ovat aiheuttaneet. Kaiken takana on pyrkimys lisätä prosessiteollista tehokkuutta niin, että halvemmalla ja vähemmällä työvoimalla tuotetaan suurempia tuloksia. Kun työvoimaa on vähemmän tai se on halvempaa, niin ostovoimaakaan ei ole ja lama saa kasvualustaa. Terveyden edistämisen keskus

6 Päättäjät ovat sokeita toimintaympäristön muutoksille eivätkä vastaanota alhaalta tulevaa tietoa. Uuden etsimisen sijaan he jakavat olemassa olevia arvoja ja spekuloivat. Finanssi-instrumentit ovat tuottaneet 80-luvun alusta lähtien enemmän kuin teolliset investoinnit. Henkilöstön kannustaminen ja innovatiivinen tuotekehittely on sivuutettu. Voimavarat on suunnattu kirjanpitokikkailuun tai osakearvojen vedätykseen yrityskaupoilla. Uusia läpimurtotuotteita ei ole synnytetty, vaikka mahdollisuuksia olisi tarjolla. Siltala ihmettelee, etteivät esimerkiksi energiayhtiöt kaupallista jo keksittyjä energianlähteitä, kun nyt olisi loistava tilaisuus päästä pois kivihiilitaloudesta. Esimerkiksi Espanjassa tuulivoimaa käytetään menestyksellä ja teknologiaa siihen on myynnissä. Osakearvot ja muut paperiarvot ovat kasvaneet suunnattomasti verrattuna reaalituotantoon. Se kupla on nyt puhjennut. Siltala on markkinatalouden kannattaja, mutta kritisoi vääriä kannusteita ja institutionaalisten puitteiden rapautumista. Päättäjät ovat sokeita toimintaympäristön muutoksille eivätkä vastaanota alhaalta tulevaa tietoa. Uuden etsimisen sijaan he jakavat olemassa olevia arvoja ja spekuloivat. Siltalan mukaan näin ei voi jatkua: Finanssitaloudelliset kaudet ovat kautta historian olleet lopun enne. Liikkuva pääoma on aika tehdä veronalaiseksi, onhan työvoimalla ja vanhusten palvelutaloillakin omat yhteiskuntavastuunsa. Terveys ei synny tyhjiössä Ihmiset lähtevät eläkkeelle keskimäärin kymmenisen vuotta ennen superkarttuman saavuttamista, noin 57- vuotiaana. Työvoiman osuus Suomen väestöstä on nyt 60 prosenttia, kun se ennen lamaa oli parhaimmillaan 69. Stressi, työuupumus ja ennenaikaiset eläkehalut ovat luonnollisia reaktioita siihen, että työn hallinta ja oma kontrolli pettävät, Siltala sanoo. Hän ei hyväksy yksilön hyvinvoinnin irrottamista elinympäristöstä. Ihminen toimii yhteisönsä osana ja reagoi yleensä hyvin sopeutuen historialliseen ja sosiaaliseen ympäristöönsä. Ihminen lähtee eläkkeelle erilaisten vaivojen takia. Eläkkeellä vaivat kuitenkin vähenevät ja kunto paranee. Mahdollisuus pitäisi hyödyntää Siltalan mielestä aikaisemmin. Tutkimusten mukaan 80 prosenttia työntekijöistä kokee kiirettä päivittäin päällekkäisten asioiden ja keskeytysten takia. Väkeä on liian vähän, osaajia vielä vähemmän. Uupumuksen taustalla on työn hallinnan menetys. Ponnistelun pitäisi kannattaa, jotta motivaatio säilyisi. Pahiten työntekoa kuormittaa Siltalan mukaan laadunarvioinnin aiheuttama byrokratia. Laatu on kadonnut, koska tekijöiltä on viety motivaatio ja mahdollisuudet tehdä kunnollista jälkeä, hän sanoo. Kaikenlainen kirjaaminen ja raportointi nielee leijonan osan työajasta esimerkiksi sairaalassa. Sairaanhoitajan työstä 60 prosenttia voi kulua koneen äärellä; se on pois potilastyöstä. Annetaan ihmisten tehdä työtä, ei pakoteta Siltala uskoo, että työvoiman osuutta voitaisiin Suomessa lisätä jopa 75 prosenttiin. Muutos vaatii työelämän realiteettien tunnustamista ja epäkohtien konkreettista parantamista. Valtaosa ihmisistä kärsii kiireestä mutta pitää työstään. Annetaan heidän siis keskittyä ydinosaamiseensa ja työskennellä rauhassa. Lopetetaan itsetarkoitukselliset organisaatioiden ja johtojärjestelmien muutokset, laatujärjestelmät, auditoinnit, monitoroinnit, raportoinnit ja muut numerojohtamiseen kuuluvat ilmiöt. Lavasteiden purkaminen lisää välittömästi työviihtyvyyttä ja säästää samalla rahaa byrokratian kuluista. Suunnataan varoja sitten vaikkapa luokkakokojen pienentämiseen tai hoitojonojen lyhentämiseen, hän ehdottaa. Ihmisten luottamusta oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon ei saa horjuttaa esimerkiksi yksittäisten ihmisten huippueduilla. Moraalinen vastavuoroisuus rikkoutuu, jos joku saa tähtitieteellisen palkkion vain rakenteellisen asemansa perusteella ja vertaisryhmänsä tuella. Ahkerien ja osaavien ihmisten palkitseminen kyllä hyväksytään. Siltala on tyytyväinen, että veroparatiiseja ollaan vihdoin sulkemassa. Liikkuva pääoma on aika tehdä veronalaiseksi, onhan työvoimalla ja vanhusten palvelutaloillakin omat yhteiskuntavastuunsa. Siltala uskoo ihmisten haluun tehdä työtä ja sietää muutoksia oikeissa olosuhteissa: Ylitöitä ei pidä palkita ylitöillä ja henkilöstövähennyksillä. Haasteiden ja resurssien pitää olla sopusoinnussa. n Promo 57

7 Lama aiheuttaa taloudellista ahdinkoa, mutta samalla se saa meidät puntaroimaan elämänarvojamme uudesta näkökulmasta, vahvistaa pinnan alla uinuvaa yhteisöllisyyttä ja luovuutta. Lama uudistaa arvot Teksti Marjatta Karvinen Kuva Antero Aaltonen Lamauutiset saavuttavat jokaisen suomalaisen, mutta useimpien arki jatkuu ennallaan. Professori Jouko Lönnqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että voimme itse asiassa erittäin hyvin. Olemme terveempiä kuin koskaan. Toimintakykyisiä vanhuksia ei ole milloinkaan ollut näin paljon. Meillä on kohtalaisen hyvä palvelujärjestelmä. Myöskään edellinen lama ei pahasti hetkauttanut suomalaisten akuuttia terveyttä. Mielenterveys ei heikentynyt, itsemurhat jopa vähenivät. Masennuksen hoito kehittyi ja näytti siltä, että yhteisöllisyys oli odotettua vahvempaa, Lönnqvist sanoo. Edellisestä lamasta kuitenkin tiedetään, että terveysongelmia voidaan odottaa talouden kohentuessa. Raskas ja vaativa työelämä ja talouden vastoinkäymiset voivat murtaa joidenkin terveyden ja hyvinvoinnin. Kuilu terveiden ja sairaiden välillä syvenee. Voimme ottaa opiksi kokemuksista ja huolehtia siitä, että ihmiset jaksavat työssä ja etteivät heikot syrjäydy, Lönnqvist sanoo. Elämässä tarvitaan taukoja Nyt puhutaan jo lamanjälkeisestä työvoimapulasta ja vaaditaan ihmisiä pysymään pitempään työelämässä. Jo palvelutuotannon säilyttäminen vaatii työvoimaa. Irtisanomisista on kuitenkin tullut lähes jokaviikkoisia uutisia. Työpaikoilla on kiirettä ja kilpailua, moni pelkää työnsä menettämistä. Vain teräskuntoiset työntekijät ja huippusuoritukset riittävät kvartaalitaloudessa. Ihmisiltä vaaditaan paljon, ehkä liikaa. Ihminen ei mene helposti rikki. Jos stressi kestää lyhyen aikaa ja laukeaa, vaaraa ei ole, Lönnqvist lohduttaa. Mutta jatkuva valppaustila voi sairastuttaa ja sekoittaa arjen. Hänen mielestään paljon voitaisiin tehdä pelkästään elämisen rytmejä korjaamalla. Ennen tehtiin työtä ja sitten nautittiin työn hedelmistä. Nyt työjaksot ovat epämääräisempiä ja intensiivisempiä. Tämän päivän ihminen ei elä vain kuluvaa hetkeä vaan yhä enemmän tulevaisuuden odotuksessa. Tänään ostan, huomenna joku maksaa -ajattelussa oman toiminnan ja työn tuloksen välinen yhteys on hämärtynyt, Yhteiskunnallamme on velvollisuus ja varaa pitää huolta siitä, ettei kukaan putoa joukosta. Jouko Lönnqvist Lönnqvist sanoo. Sekä yksittäisten ihmisten että yhteisöjen tulisi hänen mielestään huolehtia elämisen tasapainoisesta rytmityksestä. Työn ja levon vuorottelu on jaksamiselle välttämätöntä, hän sanoo. Huokoisempi työelämä taukoineen, hitaampine kausineen ja muine vaihteluineen on ainoa keino pitää ihmiset pidempään työelämässä. Työuraa ei voi pidentää tekemällä työtä entistä intensiivisemmin, Lönnqvist sanoo. Pidetään kaikki mukana Pakon edessä elämänarvoja punnitaan uudesta näkökulmasta. Moni miettii, mitä raha ja talouden kasvu merkitsee omassa elämässä. Terveys on suomalaisten tärkeimpiä arvoja, mutta käytännössä se helposti uhrataan muita päämääriä tavoiteltaessa. Työn merkitystä pohditaan, kun ihmisiä lähetetään kilometritehtaalle turvallisina pidetyiltä aloilta tai oma ura on uhattuna. Ihminen ei rakenna työn avulla vain yhteiskuntaa vaan myös omaa minuuttaan. Lönnqvist muistuttaa, että taloudellinen notkahdus on väliaikaista. Päättäjien ja työnantajien pitäisi katsoa laman yli. Yhteiskunnallamme on velvollisuus ja varaa pitää huolta siitä, ettei kukaan putoa joukosta. Lönnqvist muistuttaa, että on olemassa erilaisia ihmisiä ja erilaista terveyttä ja elämänkaaren eri vaiheissa voimavarat vaihtelevat. Työtehtävissä pitäisi joustaa yksilöllisesti, valikoida ja järjestellä työtehtäviä. Myös puolikuntoisella ja masentuneella on käyttöä, kun tilaa järjestetään. Korporatiivisessa suomalaisessa työelämässä jousto ei Lönnqvistin mukaan aina ole luontunut. Keskusjärjestöt eivät voi vaatia meitä elämään keskiarvojen mukaan, kun ihmiset kuitenkin ovat erilaisia. Hyvin koulutetun pienen suomalaisen väestön on huomioitava jokainen yksilö ja pitkäjänteisemmät toimintatavat, Lönnqvist sanoo. Erityisen tärkeänä hän pitää lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Tutkimusten mukaan lapsen tulevaisuus ratkeaa jo pitkälti raskauden aikana. Kaikkien lasten pitäisi lähteä samalta viivalta. Aikuisena ratkaisut ovat omien valintojen varassa. Lönnqvist on valmis tarjoamaan lapsiperheille hiukan etuoikeutetun aseman, jotta lasten mahdollisuudet tasoittuisivat. Ketään ei saa pakottaa huonosti pärjäävän uralle. Seuraaville sukupolville pitää jättää elinkelpoinen ympäristö. Emme saa syödä seuraavien sukupolvien mahdollisuuksia tuhlaamalla ympäristöä. Tämän päivän lapset elävät pitkään meidän jälkeemme, ei ole samantekevä, millaisen maailman heille jätämme. Talkoohenki käyttöön Lama koettelee sopeutumiskykyämme. Kaikki eivät selviä omillaan. Pahimmassa tapauksessa epäonni aiheuttaa taloudellisia katastrofeja, yksinäisyyttä ja katkeruutta. Lama on evoluution julma testi. Siinä mitataan ihmisen sopeutumiskapasiteettia ja tukiverkostojen lujuutta, Lönnqvist sanoo. Henkilökohtainen sopeutumiskyky, varallisuus ja sosiaalinen tuki ovat puskureita laman vastoinkäymisissä. Ne, jotka ovat eläneet kädestä suuhun ja ehkä huomaamattaan kuilun partaalla, ovat vaaravyöhykkeellä. Lama aiheuttaa heille taloudellista ahdinkoa, yksinäisyyttä ja katkeruutta. Ihmiset jakautuvat selviäjiin ja putoajiin. Onneksi lama synnyttää uutta yhteisöllisyyttä tai pikemminkin nostaa esiin halun auttaa ja toimia yhdessä. Talkoohenki on ehkä koko ajan olemassa, mutta se ei tule esiin kovassa kilpailuhenkisessä ilmapiirissä vaan vasta vaikeuksissa. Naapuriapu on hyvä esimerkki talkoohengestä. Lasten ja vanhusten hoidossa on luontevaa tarjota apua. Ulkoapäin tulevat paineet yhdistävät ihmisiä, ilmapiiri muuttuu ja arvot pehmenevät. Palvelujärjestelmämme toimii vielä, mutta Lönnqvist pelkää palvelujen uudistusten loppuvan ja palvelutason laskevan ainakin joissain kunnissa, jos lama jatkuu pitempään kuin muutaman vuoden. Aluksi lapset lukevat koulussa vanhoja kirjoja ja terveyskeskusten jonot pidentyvät. Mutta seuraavassa vaiheessa jopa lain vaatimusten täyttäminen voi joutua köyhimmissä kunnissa vaakalaudalle. Jos hyvinvointiyhteiskunnalta putoaa pohja pois, olemme pakon edessä etsimässä uusia ratkaisuja. Tarvitsemme toisiamme Talousjärjestelmä ei toimi, koska eri toimijat ovat menettäneet luottamuksen toisiinsa. Luottamuspula on tarttunut myös tavallisiin ihmisiin. Lönnqvist uskoo, että järjestelmä korjaa itse itseään ja laman jälkeen vain muistellaan laskukautta yhtenä monista. Mutta keskinäisen luottamuksen palauttamiseksi kannattaa todella tehdä töitä. Lama on osoittanut, että taloudellisesti olemme kaikki riippuvaisia toisistamme. Tupakka-, alkoholi- ja ympäristöpolitiikkaa säädetään Euroopan tasolla. Terveysriskit tulevat rajan takaa. Ympäristöriskit ovat yhteisiä, hän muistuttaa Hänen mielestään on hyvä, jos edes suomalaiset luottavat toisiinsa, mutta se ei vielä riitä. Globaalissa maailmassa koko ihmisyhteisön pitää luottaa toisiinsa. Nyt on oiva tilaisuus opetella olemaan ihmisiksi myös globaalisti. Lopetetaan toistemme hämääminen, ollaan avoimia ja rehellisiä ja harjoitetaan kaikkien ymmärtämiä toimintatapoja. n Terveyden edistämisen keskus 7

8 Rahat, terveys ja yhteiskuntavastuut Kansantaloustieteilijän mielestä hallituksen pitäisi vahvistaa heikoimmassa asemassa olevien taloudellista pohjaa. Lamaleikkuri on väärä lääke Teksti Paula Launonen kuva Antero Aaltonen Kansantaloustieteen professori Markus Jäntti vertaa hallituksen taantumapolitiikkaa huonoon komediaan, jonka juonessa ei ole päätä eikä häntää. Välillä hallitus puhuu taloutta ylös ja välillä alas. Toissapäivänä meitä varoitettiin velkaantumisesta ja tänään luvataan veronalennuksia. Elvytystä luvataan infrahankkeilla, joiden aloitusta lykätään, vaikka nopeasti kasvava työttömyys ja yleinen epävarmuus vetävät tunnuslukuja miinusmerkkisiksi ennätysmäisen vauhdikkaasti. Toinen heikko esitys Jäntin mielestä on sosiaaliturvan parannuspaketin saama vastaanotto. Pari kuukautta sitten julkistetun Sata-komitean mietinnön sisältöä Jäntti pitää hyvänä, mutta toteutusaikeita surkeina. Ehdotukset pienimpien eläkkeiden korotuksista, lapsilisäikärajan nostamisesta ja työssäkäyntiin kannustamisesta pitäisi toteuttaa heti, eikä vasta vuoden tai kahden kuluttua. Puhuminen heikoimmin toimeentulevien aseman parantamisesta on Jäntin mielestä pelkkää falskia teatteria, jos sosiaali- ja terveysministerin nimeämän laajapohjaisen komitean esitykset vesitetään sillä, ettei niitä määrätietoisesti ryhdytä toteuttamaan. Hyviä asioita esitetään, mutta toteutus vaikuttaa pikemminkin seuraaviin eduskuntavaaleihin valmistautumiselta kuin aidolta elvytyshalulta. Tulonsiirroilla ja veropolitiikalla pitää kohentaa vähävaraisten pätkätyöntekijöiden, yksinhuoltajien, opiskelijoiden ja vajaakuntoisten taloutta. Markus Jäntti Katse kotimarkkinoille Taantumaa ei Jäntin mielestä selätetä palveluiden leikkaamisella, palkka-alella tai sosiaalietuuksien kutistamisella. YK:n alaisessa Wider-instituutissa ja Åbo Akademissa köyhyyden anatomiaan ja globaaliin taloushistoriaan perehtynyt asiantuntija kannustaa suomalaispäättäjiä uudistamaan näkemyksiään sekä tulonjaon että taloudellisten mekanismien osalta. Meillä korostetaan liikaa viennin merkitystä talousveturina. Miksi kännyköiden tai paperin myymistä eri puolille maailmaa pidetään ensisijaisina talouden kivijalkoina sen sijaan että rakennettaisiin kotimaiseen kysyntään perustuvaa taloudellista toimeliaisuutta? Riippuvuus viennistä tekee Suomen taloudesta haavoittuvan. Jäntin mukaan markkinoiden globalisaatio on aiheuttanut näköharhan, jossa koko maailman mittainen kaupankäynti mielletään rajattomana ja aina uusia mahdollisuuksia tarjoavana areenana. Vientibisneksen vastakohtana pidetään ahtaita ja rajallisia kotimarkkinoita. Kysymys on kuitenkin vain kokoerosta. Kotimarkkinoiden tavoin maailmantalous on suljettu yksikkö. Molemmilla pelikentillä vallitsevat samat periaatteet: kun teen jotain, josta joku on valmis maksamaan, kauppa käy. Jäntti kehottaakin päättäjiä miettimään, millä keinoilla kotimarkkinat saadaan vireiksi. Hän ei pidä ollenkaan huonona 90-luvun lamassa lanseerattua paidanpesuyhteiskunta-käsitettä. Kannatan ajatusta. Yksityinen palvelusektori saadaan vauhtiin arvonlisäveroa pudottamalla. Tuhoisaa pelottelua Toinen osa Jäntin elvytysohjelmaa on julkisten infrahankkeiden nopea käynnistäminen. Korjataan homekouluja, rakennetaan vanhainkoteja, saneerataan lastentarhoja, peruskorjataan asuintaloja. Käytetään hankkeisiin valtion rahaa, otetaan velkaa, jos on tarvis. Suomi nousee taantumasta investoinneilla ja työllä, eikä odottelemalla, milloin ne jenkit taas rupeavat ostamaan kännyköitä, Jäntti napauttaa. Jäntti jatkaa Suomen taantumadraaman kuvailua. Ensimmäisessä näytöksessä pelotellaan valtion velalla ja säälitään maksumieheksi joutuvaa seuraavaa sukupolvea. Kun uhkakuvia on kasattu tarpeeksi, alkaa toinen näytös, jossa laaditaan leikkauslistoja, ettei jouduttaisi ottamaan velkaa. Kolmannessa näytöksessä työttömyys kasvaa ja talous heikkenee. Ja sitten taas pitää leikata lisää. Kohta ollaankin massatyöttömyydessä ja lamassa. Jos Jäntti pystyisi, hän katkaisisi synkistelyltä siivet. Vaikka kukaan ei mitään varmaa taantuman lopullisista vaikutuksista vielä pysty sanomaan, tällä hetkellä Jäntin mielestä näyttää siltä, että finanssikriisistä alkanut maailmantalouden syöksylasku ei ole Suomelle niin kohtalokas kuin 90-luvun lama. Silloin meillä oli oma rahapolitiikka, ja yksityisellä sektorilla oli isot valuuttavelat. Ihmisillä oli isoja takauksia ja kahden asunnon loukkoja, ja kun lamaa vielä syvennettiin julkisen talouden leikkauksilla, perinnöksi jäivät henkilökohtaiset konkurssit ja pitkäaikaistyöttömyys. Jäntti huomauttaa myös, että suomalaiset pankit ovat nyt hyvässä kunnossa, toisin kuin edellisen laman aikana. Osalla suomalaisia elintaso on noussut 2000-luvulla. Esimerkiksi lapsettomilla, työssäkäyvillä pariskunnilla menee hyvin. Kiitos tulonsiirtojen, heille on karttunut varallisuutta, kun kulutustaso on kuitenkin suhteellisen pieni verrattuna lapsiperheisiin. Tulevaisuus alkaa tänään Jäntti uskoo, että tästä taantumasta selvitään edellistä isoa lamaa pienemmin vaurioin, mikäli valtiovalta ottaa lusikan kauniiseen käteen, ja ryhtyy toteuttamaan vaikuttavaa elvytyspolitiikkaa. Olennainen keino on pienituloisten väestönosien ostovoiman parantaminen. Tulonsiirroilla ja veropolitiikalla pitää kohentaa vähävaraisten pätkätyöntekijöiden, yksinhuoltajien, opiskelijoiden ja vajaakuntoisten taloutta. Heidän mahdollisuutensa selvitä taantumasta on hyvätuloisia kansanosia heikompi. Sekä yksityisiltä että julkisilta työnantajilta Jäntti toivoo pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa. Paniikki-irtisanomisten ja eläkeputkeen työntämisen sijaan nyt pitäisi palkata uutta väkeä. Muutaman vuoden kuluttua meillä on työvoimapula, kun isot ikäluokat lähtevät eläkkeelle. Kuka seuraavalla nousukaudella tekee työt, jos nyt ei huolehdita osaamisen jatkuvuudesta? On todella huolestuttavaa päästää osaajat nyt eläkkeelle sillä ajatuksella, että palkataan sitten uudet tekijät, kun talous taas on kasvussa. Tällä välin tietotaito ja henkinen pääoma ehtivät hävitä, ja niiden paikkaamiseen menee taas pitkä aika, Jäntti huomauttaa. n 8 Promo 57

9 Rahat, terveys ja yhteiskuntavastuut Köyhyyden poistaminen on tahdon asia On todella huolestuttavaa päästää osaajat nyt eläkkeelle sillä ajatuksella, että palkataan sitten uudet tekijät, kun talous taas on kasvussa. Teksti Paula Launonen Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) atksuunnittelija Seppo Sallila ryhtyi väitöstutkimuksessaan simuloimaan tulonsiirto- ja verotusjärjestelmän eri vaihtoehtoja, tuloksena syntyi malli, jolla köyhyys voidaan poistaa. Toimeentulotuen korotus on tehokkain tapa vähentää köyhyyttä. Samalla se on myös halvin keino ja tehoaisi parhaiten kaikkien väestöryhmien köyhyyteen, Sallila kommentoi. Valtiolle köyhyyden poistaminen maksaisi 2 miljardia euroa vuodessa. Summa saataisiin esimerkiksi pääomatuloverojen kaksinkertaistamisella nykyisestä 28 prosentista 56 prosenttiin, Sallila ehdottaa. Kun tuloilla mitatun köyhyyden rajaksi määritellään 50 prosenttia kotitalouksien keskimääräisestä tulosta, luvulla Suomen väestöstä 4 6 prosenttia on köyhiä. Sallila kritisoi Suomessa toteutettua tulonsiirtopolitiikkaa. Edellisen laman jälkeen väestön käytettävissä olevien tulojen keskiarvo on noussut. Samana aikana köyhille suuntautuneiden tulonsiirtojen taso on joko pysynyt paikallaan tai laskenut. Rikkaiden tulot ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin johtuen pääomatulojen, siis omaisuuden, kuten metsän, myyntitulojen, optio- ja osaketulojen nopeasta noususta ja näiden tulojen alhaisesta verotuksesta. Tänä vuonna toimeentulotuen perusosa yksinasuvalle aikuiselle ja yksinhuoltajalle on enintään 417 euroa kuukaudessa, avio- ja avopuolisoille 354 euroa kummallekin, ja kotona asuvalle 18-vuotiaalle 305 euroa. Riittävä perusturva voidaan tarjota heikoimmassa asemassa oleville kaikissa suhdannevaihteluissa. Seppo Sallila Jos yksinasuvalle ja yksinhuoltajalle maksettaisiin 750 euroa ja useammalle samassa kotitaloudessa asuvalle aikuiselle kullekin 560 euroa kuukaudessa, hyvinvointivaltion ajatus toteutuisi, eikä meillä olisi köyhiä, Sallila sanoo. Sallilan mallissa muut subventiot, esimerkiksi asumistuki, säilyvät ennallaan. Pohtiessaan teoreettisen tutkimuksensa merkitystä reaalielämän kannalta Sallila toivoo, että poliittinen järjestelmä ottaisi mallin tosissaan. Riittävä perusturva voidaan tarjota heikoimmassa asemassa oleville kaikissa suhdannevaihteluissa. Kysymys on siitä, miten rohkeasti esimerkiksi yritysjohtajien optiotuloja ryhdytään verottamaan. Valtiontalouden tasapainoa köyhyyden poistaminen ei uhkaa millään tavalla, Sallila painottaa. n Seppo Sallila Hyvinvointivaltion optimaalisen köyhyyspolitiikan määrittelyä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimus 1. Helsinki, Verkossa: thl-client/pdfs/040a5afc-1fef- 438a-8348-e8fc Terveyden edistämisen keskus

10 Rahat, terveys ja yhteiskuntavastuut Sata-komitean puheenjohtajan Markku Lehdon mielestä komitea näkee sosiaaliturvan uudella tavalla. Sosiaaliturva voi lisätä aktiivisuutta, avata mahdollisuuksia ja edistää terveyttä. Vanhan paikkaamisesta uuden luomiseen Teksti Matti Välimäki kuvat Antero Aaltonen, stm / kuva-arkisto Sosiaaliturvan uudistamista pohtiva Sata-komitea on saanut valmiiksi ehdotuksensa sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksiksi. Ne käsittelevät perusturvan riittävyyttä, aktiivivaihtoehtoja ja työuran pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä. Komitean puheenjohtaja Markku Lehto kertoo, että julkisuudessa huomio on kohdistunut paljolti yksityiskohtiin ja euromääriin, siihen, että kuka saa minkäkin verran. Hänen mielestään merkittävintä ja varsinaisesti uutta mietinnössä on kuitenkin sen kannustava perusfilosofia: Perinteisesti sosiaaliturva on nähty asiana, joka korvaa jotakin, minkä henkilö on menettänyt. Komiteassa on kuitenkin ymmärretty sosiaaliturva ennen kaikkea ihmisten mahdollisuuksia vahvistavana ja vaikeissa oloissa aktivoina järjestelmänä. Tämä on keskeistä jos halutaan saavuttaa jotain uutta ja ponnistaa eteenpäin. Tavoitteena on, että ihmiset pysyisivät nykyistä pitempään terveinä ja työelämässä jolloin meillä riittää varaa myös kohtuulliseen sosiaaliturvaan. Markku Lehto Komitean keskeisiin tavoitteisiin on kuulunut myös terveyden edistäminen. Linjauksilla on muun muassa pyritty vastaamaan Suomen ikärakenteen haasteisiin. Tavoitteena on, että ihmiset pysyisivät nykyistä pitempään terveinä ja työelämässä jolloin meillä riittää varaa myös kohtuulliseen sosiaaliturvaan. Koulutusta, kuntoutusta, aktivointia Markku Lehto kertoo, että komiteassa on painotettu koulutus-, kuntousja aktivointitoimenpiteiden merkitystä, jotta töihin saataisiin myös työelämän ulkopuolelle joutuneita. Terveydessä on havaittavissa selkeät sosiaaliset erot, ja pitkäaikaistyöttömien ryhmä on tässä suhteessa huonossa asemassa. Tilannetta ei tietenkään helpota sekään, että ryhmä on työterveyshuollon ulkopuolella. Voisi ajatella, että tälle ryhmälle ja muillekin tavanomaista riskialttiimille ryhmille rakennetaan sosiaaliturvan yhteyteen terveysneuvontaa ja -tukea. Kuntouttava työtoiminta tarjoaa siihen hyvän pohjan. Ehdotuksia ja innovaatioita otetaan vastaan, Lehto heittää. Yleisesti ottaen terveyspolitiikasta puuttuu kattava arviointikehys. Terveyden edistäminen elää omassa maailmassaan ja sairaanhoito omassaan. Vähitellen on ymmärretty, että hidas sairaanhoito pidentää työstä poissaoloja. Pitäisi oppia ymmärtämään, että myös elinoloihin liittyvä epävarmuus ja työilmapiiri vaikuttavat terveyteen. Työterveyshuollossakin pitäisi kes- kittyä nykyistä enemmän siihen, miten asioihin voitaisiin vaikuttaa jo etukäteen, eikä pelkästään hoitaa eteen tulevia sairauksia. Sata-komitean ehdotuksia ja kannanottoja ovat muun muassa: Perusturvaetuuksien riittävyys arvioitaisiin säännönmukaisesti esimerkiksi vaalikausittain. Perusturvaetuuksien indeksisidonnaisuus yhdenmukaistettaisiin. Kansaneläkkeen täyttä määrää korkeampi takuueläke, joka turvaisi pienimpien eläkkeiden kohtuullisen tason. Komitea pitää tärkeänä että asumistukijärjestelmää yksinkertaistetaan. Perustoimeentulotuen laskennallisen osuuden siirtämistä Kelan hoidettavaksi jatkoselvitetään. Siitä päätetään komitean loppumietinnössä. Työttömyysjaksoja lyhennettäisiin tehostetun työnhaun ja sitä tukevien aktiivitoimenpiteiden saumattoman kokonaisuuden keinoin. Aktiivitoimenpiteisiin kuuluvat toimenpiteet osaamisen vahvistamiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi. Työttömyysturvauudistukseen liittyy ehdotuksia työttömyysturvan saamisedellytyksistä, työttömyysturvan tasosta erityisesti aktiivitoimenpiteiden ajalta, muutosturvan kehittämisestä, työnhaun tehostamisesta, työttömien omaehtoisen koulutuksen tukien uudistamisesta sekä ns. työttömyysputken alkamisen myöhentämisestä. Vuorotteluvapaan vakinaistaminen. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen. Komitea selvittää mahdollisuutta siirtyä työttömyysturvassa yhden perusturvaetuuden järjestelmään. Lisäksi komitea selvittää toimenpiteitä perusturvan kehittämiseksi siten, että työn vastaanottaminen ja lisätulojen hankkiminen on aina kannattavaa. Vanhempainetuuksien päivärahan eri tasojen yhtenäistäminen. Kotihoidon tuen perusosan korottaminen vähimmäispäivärahan tasolle alle puolitoistavuotiaan lapsen osalta. Komitea pitää tärkeänä toimenpiteitä, joilla kannustetaan myös lyhytaikaisten työsuhteiden vastaanottamiseen. Sata-komitean linjaukset: tiedote/view/ Promo 57

11 Rahat, terveys ja yhteiskuntavastuut Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja Heikki Hiilamon mukaan perusturvan varassa elävät työttömät eivät saaneet Sata-komitean välimietinnössä juuri mitään. Kolmannen luokan matkustajat unohtuivat Teksti Matti Välimäki Komiteamietintöä on kritisoitu siitä, että perusturvan varassa elävien pitkäaikatyöttömien ryhmän taloudelliseen tilanteeseen ei näytä tulevan merkittävää kohennusta. Toimeentuloturvasta sanotaan, että sen on oltava riittävällä tasolla. Poliittisten päättäjien tehtävänä on määritellä, mikä tämä riittävä taso on. Asiasta vallitsee yhteiskunnassa erilaisia käsityksiä. Sinänsä on toki totta, että pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuki ei ole kohonnut samalla tavalla kuin ansiosidonnainen työttömyysturva, joka seuraa ansiotason kehitystä. Ensi vuoden puolella verotus muuttunee siten, että työmarkkinatuen nettotaso paranee ja myöhemmin tulee vielä aktiiviajan korotus. Työ täsmentyy vuoden lopussa Jos ajatellaan vielä komitean mietinnön peruslähtökohtaa, mahdollisuuksien avaamista ja tulevaisuuteen katsomista, niin mietinnössä ei ole ehkä Lapsiperheiden asema ei ollut vahvasti esillä toimeksiannossamme. Meillä on kuitenkin ehdotuksia mm. siitä, että osa-aikainen työ ja lastenhoito pitäisi voida yhdistää. kovin paljon lapsiperheiden tai vaikkapa yksinhuoltajaperheiden asemaa koskevia linjauksia. Se selittyy paljolti sillä, että asiaa pohditaan parhaillaan Georg Henrik Wreden johtamassa työryhmässä. Halusimme välttää päällekkäisyyksiä. Lapsiperheiden asema ei ollut vahvasti esillä toimeksiannossamme. Meillä on kuitenkin ehdotuksia mm. siitä, että osa-aikainen työ ja lastenhoito pitäisi voida yhdistää. Lisäksi esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien avaaminen ja työelämään pääsyn nopeuttamista edesauttavat toimet koskevat vahvasti myös lapsiperheitä. Sata-komitean mietintö on välimietintö; lopullinen mietintö valmistuu vuoden lopussa. Silloin monet ehdotukset täsmentyvät. Silloin tullaan myös arvioimaan työvoimatilannetta ja pohtimaan, koska kaavailtu työvoimapula tulee nykyisen laman jälkeen ajankohtaiseksi. n Heikki Hiilamo kritisoi Sata-komitean välimietintöä. Hän huomauttaa, että kyse on osittain myös itsekriitikistä hän on osallistunut komitean perusturvajaoksen työhön sosiaalipolitiikan asiantuntijana köyhyyden ja syrjäytymisen kysymyksissä. Suurin puute on se, että mietinnössä ei tarjota juuri mitään niille perusturvan varassa eläville pitkäaikaistyöttömille ja nuorille, jotka eivät ole päässeet kiinnittymään työmarkkinoille. Ansiosidonnainen työttömyysturva paranee, mutta perusturvan varassa olevien tilanne heikkenee. Heikki Hiilamo on käyttänyt tilanteesta Titanic-vertausta. Kun Suomi-laiva on törmännyt laman muotoiseen jäävuoreen, niin vahvimmat kokoavat voimansa ja sopivat keskenään pelastustöistä. Ensimmäisen luokan matkustajat sovitellaan tehokkaasti pelastusveneisiin, mutta kolmannen luokan matkustajista ei ole niin väliä. Hiilamo arvostelee tässä yhteydessä esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen ns. sosiaalitupoa, jossa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan taso on sidottu työttömän peruspäivärahan tasoon. Järjestelmä tarkoittaa samalla sitä, että perusturvan nostaminen muuttuu liian kalliiksi ja köyhien suhteellisen aseman parantaminen mahdottomaksi. Tässä on tietenkin itsetutkiskelun paikka, sillä juuri perusturvan varassa elävien huonosta asemasta on puhuttu vuosikausia. Asiasta vallitsee periaatteessa suuri konsensus, mutta mitään ei tunnuta saatavan aikaiseksi. Toimiva sosiaaliturvajärjestelmä edistää myös terveyttä Hiilamon mukaan järjettömintä tilanteessa on se, että suuri osa perusturvan saajista joutuu hakemaan toimeentulotukea, jotta pystyisi maksamaan työmarkkinatukensa verot. Järjestelmä on byrokraattinen Tässä on tietenkin itsetutkiskelun paikka, sillä juuri perusturvan varassa elävien huonosta asemasta on puhuttu vuosikausia. Heikki Hiilamo ja asiakasta nöyryyttävä; toimeentulotuen roolin pitäisi olla hyvin tilapäinen. Hiilamon mielestä tilanne näyttää varsin huonolta myös terveyden edistämisen näkökulmasta, kun terveysongelmat kasaantuvat alempiin sosiaaliluokkiin. Jos sosiaaliturvajärjestelmä toimii hyvin, se edistää myös terveyttä. Jos ihmisen kaikki energia ei kulu toimeentulosta murehtimiseen, niin hänellä on paremmat edellytykset ajatella myös elintapojaan, ostaa terveellisempää ruokaa ja harrastaa. Työhön osallistuminen tuo mukanaan sitten lisää merkitystä elämään, sosiaalisia suhteita, arjen ja ajankäytön hallintaa, työterveyshuoltoa. Työ jatkuu Heikki Hiilamo korostaa, että kyseessä on kuitenkin vasta välimietintö. Perusturvaan liittyvät kysymykset ovat vielä paljolti auki. Niihin saattaa tulla vielä myöhemmin parannuksia. Toivottavasti tulee. Hiilamo löytää Sata-komitean välimietinnöstä toki myös hyviä asioita: Takuueläkejärjestelmä on hyvä, se tulee tarpeeseen. Takuueläke tarkoittaa ehdotusta, jolla pienimpien eläkkeiden kohtuullinen taso turvattaisiin maksamalla kansaneläkkeen täyttä määrää korkeampaa takuueläkettä. Takuueläkkeen tasosta riippuen sitä saavia olisi vähintään yli eläkkeensaajaa. n Terveyden edistämisen keskus 11

12 Rahat, terveys ja yhteiskuntavastuut Vauraassa Suomessa voi joutua valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä. Vaikein ahdinko ei näy tilastoissa Teksti Paula Mannonen kuva Antero Aaltonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevä tutkija Meri Larivaara sanoo suomalaisten elättävän kahta myyttiä kotimaisesta köyhyydestä. Meillä uskotaan olevan niin tasa-arvoinen yhteiskunta ja niin hyvät tukijärjestelmät, että todellista köyhyyttä ei oikeasti ole olemassa. Ja kun joku sitten joutuu hyvin huonoon jamaan, sen ajatellaan tavalla tai toisella olevan hänen omaa syytään. Larivaaran tutkimusalueet ovat sivunneet köyhyyden ja terveyden välisiä suhteita niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Suomalaisen köyhyyden kuvan hän sanoo hahmottuneen erityisesti hankkeessa, jossa kerättiin kirjoituskilpailun avulla kokemuksia elämästä taloudellisessa ahdingossa. Omaelämänkerralliset tekstit rikkovat hänen mielestään stereotyyppistä kuvaa huono-osaisuudesta. Tavallisesti ihmiset ajattelevat tässä yhteydessä lähinnä asunnottomia alkoholisteja. Hyvin köyhien joukossa on kuitenkin vanhuksia, yksinhuoltajia, yksineläjiä, sairaita ja muita ihmisiä, joiden tulot eivät vain riitä perustarpeisiin. Esimerkiksi lääkkeiden hankinta voi pakottaa heidät tinkimään ravinnosta. Sosiaalityö on nykyisin pitkälti vain sen arviointia, mihin etuuksiin ihmiset ovat oikeutettuja. Voimaannuttavaan työhön ei ole resursseja. Meri Larivaara Lisää interventiotutkimusta Yli kymmenen prosenttia suomalaisista elää köyhyysrajan alapuolella, mutta he eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä. Opiskelijan tai hoitovapaata käyttävän perheen tilanne on yleensä väliaikainen ja siksi valoisampi kuin pienelle sairaseläkkeelle jääneen yksineläjän tai pätkätöiden varassa kitkuttelevan yksinhuoltajan. Köyhyystilastot eivät erottele kaikkein syvimmässä ahdingossa eläviä muista vähävaraisista, jolloin huono-osaisimmat jäävät tilastoissa näkymättömiin. Näkymättömyys pitää yllä myyttiä köyhyyden puuttumisesta Suomessa ja hidastaa myös ratkaisujen etsimistä. Tarvittaisiin enemmän laadullista tutkimusta, erityisesti interventioita kuvaavaa selvitystyötä. Tiedämme aika hyvin, mikä johtaa pitkittyvään köyhyyteen. Jos vertaa vaikkapa kirjoituskilpailun satoa ja tilastollista tutkimusta, niissä näkyy hyvin samanlaisia polkuja. Kierteen katkaisemisen mahdollisuudet tunnetaan huonommin. Toki meillä on laskelmia esimerkiksi toimeentulotuen muutosten vaikutuksista, mutta ne eivät kuvaa, kuinka vaikeimmassa asemassa olevia saataisiin tuettua omilleen. Larivaara kaipaa tutkimukseen yksilötason näkökulmaa, joka palvelisi myös arkista sosiaalityötä. Ahdingosta nousemiseen pitäisi etsiä uusia keinoja. Tämä ei tietenkään ole pelkästään tutkimuksen ongelma. Sosiaalityö on nykyisin pitkälti vain sen arviointia, mihin etuuksiin ihmiset ovat oikeutettuja. Voimaannuttavaan työhön ei ole resursseja. Raha ja terveys kietoutuvat toisiinsa Larivaara ei ole valmis sanomaan, että terveys on rahasta kiinni, mutta mitenkään irrallaan nämä kaksi asiaa eivät kulje. Konkreettisesti se näkyy muun muassa terveyspalvelujen käytössä. Jos lapsi sairastuu yöllä ja lääkäriin pitäisi lähteä taksilla, vähävaraisella ei ole siihen mahdollisuutta. Jo käyttäjämaksu voi olla este käydä terveyskeskuksessa. Sairastelu on usein suoranainen syy ahdinkoon. Se tekee työurasta katkonaisen, jolloin eläke jää pieneksi. Lääke- ja hoitokulut voivat lisäksi olla viimeinen pisara, joka kaataa tiukissa rajoissa toimivan talouden. Jatkuva taistelu selviämisestä vaikuttaa myös henkisesti. Psyykkinen stressi ja syrjäytymisen kokemus tekevät ulospääsyn entistä vaikeammaksi. Sosiaalisilla suhteillakin on taipumus kaventua köyhyyden myötä. Ei ole varaa lähteä ulos tapaamaan tuttuja, kotiin heitä ei halua kutsua, jos ei ole mitään tarjot- 12 Promo 57

13 Rahat, terveys ja yhteiskuntavastuut Hyvin köyhien joukossa on vanhuksia, yksinhuoltajia, yksineläjiä, sairaita ja muita ihmisiä, joiden tulot eivät vain riitä perustarpeisiin. tavaa ja matkustamista ja jopa puhelimen käyttöä joutuu säännöstelemään. Häissä tai ylioppilasjuhlillakin pitäisi antaa norminmukainen lahja, johon ei kerta kaikkiaan ole rahaa, Larivaara kuvaa eristäytymiseen johtavia tekijöitä. Rahan ja terveyden kytköksiä kuvaa osaltaan se, että sosioekonomiset terveyserot ovat tasaisen tulonjaon yhteiskunnissa keskimääräistä pienemmät. Muiden tekijöiden vaikutusta taas osoittaa muun muassa Suomen tilanne. Terveyserot ovat suuremmat kuin tulonjaon perusteella voisi odottaa. Naisten euro on tunnetusti vain 80 senttiä, ja naisten joukossa on köyhyyttä miehiä enemmän, mutta naiset elävät pidempään, Larivaara antaa esimerkin. Terveyttä tai sen puutetta ei voikaan selittää vain yhdellä tai kahdella tekijällä, vaan kulttuurierot, koulutus, elintavat, sosiaaliset verkostot, ammatti ja muut vastaavat tekijät vaikuttavat siihen yhdessä. Tulokset ovat lisäksi riippuvaisia käytetyistä mittareista. Esimerkiksi koetussa terveydentilassa tai terveiden elinvuosien määrässä sukupuolten välillä ei ole suuria eroja. Valittu ja pakotettu köyhyys Vanhemmat ihmiset hämmästelevät usein nykyistä käsitystä köyhyydestä. Tämän päivän niukkuus olisi heidän nuoruudessaan tarkoittanut normaalia tai jopa hyvää elintasoa. Larivaara muistuttaa, että köyhyys ei ole absoluuttinen ilmiö, vaan suhteessa kuhunkin aikaan. Ratkaisevaa on jääminen tavallisena pidetyn elämän ulkopuolelle. Puurolla pysyy hengissä, mutta jos vieraille ei ole muuta tarjottavaa, erottuu nykyisin joukosta. Monet köyhyydestä kirjoittaneet ihmiset selviävät arjesta kierrättämällä, korjaamalla, laittamalla itse ruokaa, hankkimalla raaka-aineita luonnosta ja elämällä muutenkin kekseliäästi ja mahdollisimman omavaraisesti. Jotkut vaihtoehtoisen elämäntavan omaksuneet ihmiset toimivat samalla tavoin, mutta Larivaaran mielestä valittua ja pakotettua köyhyyttä ei voi rinnastaa. Jos niukkuus on aatteellinen valinta, sen pystyy perustelemaan itselleen, lapsilleen ja ympäristölleen. Jos kyse ei ole päätöksestä, ollaan toisessa tilanteessa. Kaikki vanhemmat haluavat esimerkiksi lapsilleen parasta, mutta köyhyyteen pakotettuina he eivät koe pystyvänsä siihen. Itse valittu köyhäily on OK ja näkyy julkisuudessakin myönteisenä kuriositeettina. Muista syistä niukkuuteen joutuneet saavat häviäjän leiman, Larivaara tiivistää. Vaikka jotkut kirjoituskilpailun osallistujat sanovat köyhyyden auttaneen heitä löytämään todelliset elämänarvot, useimmat peilaavat asemaansa suhteessa kulutusyhteiskuntaan. Teksteissä näkyy, miten pitkälle ihmisarvon nähdään olevan kiinni kulutuksesta. Kestävän elämäntavan kannalta olisi hyvä työskennellä myös arvojen muuttamisen puolesta. n Terveyden edistämisen keskus 13

14 Rahat, terveys ja yhteiskuntavastuut Paltamossa päätettiin pistää kaikki töihin. Hanke käynnistyi vuodenvaihteessa ja työttömät siirtyvät järjestelmällisesti kortistosta kunnon töihin. Työ räätälöidään tekijän mittoihin Teksti Paula Launonen kuva Antero Aaltonen Taantuma sivaltaa julmasti neljäntuhannen asukkaan Paltamoa, jonka työttömyysaste on perinteisesti ollut korkea. Vuodenvaihteessa 2009 työttömyysprosentti kipusi jo 18 prosenttiin, ja työttömien määrä oli 302. Tänä vuonna Paltamo aikoo työllistää heistä kaksisataa. Ennustamattomasti etenevää matalasuhdannetta uhmaten nelivuotisen työllistämishankkeen tavoitteena on tehdä työttömyydestä historiaa. Vuonna 2010 työtä on kaikilla. Kun UPM viime syksynä ilmoitti lopettavansa paperitehtaan Kajaanissa, maailma kaatui päälle. Mutta kun nousu taas alkaa, on Paltamon väki kilpailukykyisessä kunnossa, uskoo Anne Huotari Paltamo-mallin primus motor ja toimii innostavana kouluttajana työllistämiskokeilussa. Perusturvan vahvistaminen maksaa itsensä takaisin. Ketään ei jätetä kortistoon roikkumaan eikä yksin taistelemaan byrokratiaviidakkoon. Anne Huotari Tuet pois ja töihin Vuosina toteutettavan kokeilun juuret ulottuvat vuoteen 2004 ja Kainuun hallintokokeiluun. Tuolloin Huotari ryhtyi kajaanilaisen yrittäjän Arto Okkosen kanssa pohtimaan innovatiivista vaihtoehtoa, jolla työttömät saadaan kortistosta kunnon töihin. Ryhdyin laskemaan, mitä työttömyys maksaa veronmaksajille. Totesimme Okkosen kanssa, että samalla rahalla, noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa, on saatava aikaan enemmän. Okkonen heitti, että poistetaan tuet ja pistetään ihmiset töihin, Huotari muistelee. Vastaavanlaisesta hankkeesta oli saatu hyviä kokemuksia Saksassa, Paltamon kokoisessa Bad Schmiedebergin kunnassa. Tänä vuonna kahdensadan paltamolaisen työkykyarvioinnit ja työllistäminen maksavat Huotarin mukaan vajaat kolme miljoonaa euroa. Pääosa rahoituksesta eli 2,4 miljoonaa euroa, tulee työ- ja elinkeinoministeriöltä. Hanketta pyörittää Paltamon työvoimayhdistys, jonka jäseniä ovat kunta, yrittäjäyhdistys sekä MTK:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n paikallisyhdistykset. Työvoimataloon on palkattu toiminnanjohtaja, työvalmennusvastaava, kuntoutus- ja koulutusvastaava, terveydenhoitaja, talouspäällikkö ja toimistosihteeri. Ostopalveluina hankitaan esimerkiksi suunnittelua, koulutusta, työkykyarvioita, sekä erikoislääkäri- ja päihdetukipalveluita. Sosiaalityöntekijä päivystää viikottain. Kaikki hyötyvät Jokaiselle Paltamon työvoimataloon ilmoittautuvalle työnhakijalle maksetaan vähintään 800 euron kuukausipalkkaa. Aluksi kartoitetaan henkilökohtainen työkyky, osaaminen ja kehittämistarpeet, Huotari selittää. Kun työnantajana on yritys, se maksaa valtaosan palkasta. Jos järjestö rekrytoi paltamolaisen työnhakijan, työvoimatalo vastaa kustannuksista kokonaan, paitsi silloin, kun työntekijä osallistuu myytävien palveluiden tuottamiseen. Haluamme tarjota järjestöille mahdollisuuden uusien asioiden tekemiseen. Yritykset puolestaan voivat myös vuokrata työvoimatalolta työntekijöitä kovalla rahalla. Huotarin mukaan Paltamon mallissa työllistettävien kohteleminen ilmaisina heittopusseina ei ole mahdollista. Kainuussa on pitkään ollut tukityöllistämistä, ja sen huonot puolet tunnetaan. Meillä on tiukat työnantajia velvoittavat säännöt kilpailun vääristämisen ehkäisemiseksi. Työnhakijoita kannustetaan aktiiviseen ja omatoimiseen työnhakuun, mutta jos työpaikkaa ei löydy avoimilta markkinoilta, työvoimatalo järjestää työtä. Stop syrjäytymiselle Huotari määrittelee Paltamon mallin aktiiviseksi kansalaispalkaksi, jolla estetään toimettomuus ja turhautuminen sekä niistä aiheutuva syrjäytyminen. Pakettiin sisältyy myös sosiaalipalveluja ja työterveyshuolto. Huotarin mukaan yleisesti luullaan, että työllistäminen tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin ihmisten pitäminen kortistossa, mutta kun laskelmissa otetaan huomioon työntekemisen seurannaisvaikutukset, lopputulos on pelkkää plussaa. Perusturvan vahvistaminen maksaa itsensä takaisin. Ketään ei jätetä kortistoon roikkumaan eikä yksin taistelemaan byrokratiaviidakkoon. Toisaalta kenellekään ei myöskään makseta vastikkeettomia avustuksia, vaan tulot on ansaittava omiin voimavaroihin perustuvalla työpanoksella. Huotari kertoo Tuomas Leinosen laskelmista, joiden mukaan kolmasosa työvoimatalon työstä täytyy myydä ulos, jotta hanke on taloudellisesti kannattava. Tämä on suurin haaste nyt taloustaantuman aikana, Huotari kommentoi. Tulopuolelle Huotari lisää sen, ettei työvoimatalon asiakkaille tarvitse maksaa työttömyyskorvauksia tai so- siaalitukia, koska palkka ylittää aina työttömyysajan toimeentulon. Uskomme myös sairauskulujen pienentymiseen pitkällä tähtäimellä. Säästöjä syntyy myös hallinnon kevenemisestä, kun ihmisten kierrätys työvoimatoimiston, Kelan ja sosiaalitoimiston luukuilla loppuu. Ryskäduunarista bloggariksi Huotari kertoo mielellään esimerkkejä työvoimatalossa työntekijän mukaan räätälöitävistä uusista tehtävistä. Eräskin ryskätöitä tehnyt mies luetteli loistavalla kirjoitustyylillä sähköpostissa liudan syitä, miksi hän ei voi tehdä enää raskaita töitä, ja pelkäsi saavansa siksi karenssin. Kysyin, tulisiko hän työvoimataloon kirjoittamaan blogia sen toimin- 14 Promo 57

15 Rahat, terveys ja yhteiskuntavastuut Paltamon malli tuottaa tutkimustietoa ja ratkaisuja. Kohti välittämisen yhteiskuntaa nasta. Hän vastasi kyllä. Uskon, että hän haluaa tehdä myöhemmin muuta työtä ja löytää omat mahdollisuutensa, kun saa itse olla vaikuttamassa työn sisältöihin, Huotari pohtii. Toisessa esimerkissä kahta lasta kotona hoitava äiti on kortistossa siksi, että työttömyyspäiväraha on isompi (551 ) kuin kotihoidon tuki (320 ). Hänelle tarjotaan mahdollisuutta lastenhoidon ohella tehdä muuta työtä, esimerkiksi perhepäivähoitajan apuhenkilönä. Näin hän pääsee pois kortistosta, saa hoitaa lapsensa itse, ja saa aiempaa huomattavasti paremmat tulot, eli 800 euroa kuukaudessa. Paltamon palkkajärjestelmä Kolmas esimerkki kertoo henkilöstä, joka ei terveyssyistä pysty tekemään raskaita töitä, mutta pitää työstä vanhusten parissa. Lisäksi hänellä on hyvä atk-osaaminen. Keskustelun pohjalta hän kehitti itselleen uuden toimenkuvan ja tittelin. Tietopiika käy ikäihmisten luona läppärin kanssa. Vanhusten atk-apulaisena tietopiika muiden muassa etsii netistä hoito-ohjeita ja uutisia sekä ottaa skypellä ja sähköpostilla yhteyksiä lapsiin ja lastenlapsiin. Sen lisäksi hän ulkoiluttaa vanhusta ja pitää tälle seuraa. Näin henkilö voi olla omalla kylällä töissä, ja edesauttaa vanhusten asumista kotona mahdollisimman pitkään, Huotari perustelee. n Minimipalkka 800 /kk. Palkkahaitari /kk. Verotus kevyempi kuin työttömällä. Työ on osa-aikatyötä. Henkilö voi tehdä vapaallaan työtä työvoimatalon ulkopuolella niin, ettei se pienennä talosta maksettavaa palkkaa. Työvoimatalon palkkalistoilla paltamolainen kartuttaa eläkettä ja saa työterveyshuollon palvelut, myöhemmin myös työpaikkaruokailun. Vuosina Kansaneläkelaitoksen yhteiskuntatutkimuksen päällikkönä työskennellyt Jouko Kajanoja on ollut mukana käynnistämässä tutkimushankkeita, joilla seurataan Paltamon työllistämiskokeilua. Laajaa tutkimusta vetää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Siihen osallistuvat myös Kela sekä Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (VTT). Tarkastelun kohteena ovat vaikutukset ihmisten elämänlaatuun, työllistymiseen ja talouteen sekä hallinnon työkuormaan. Työ- ja elinkeinoministeriötä kiinnostaa kustannustehokkuus kansantalouden näkökulmasta. Tutkimuksissa verrataan Paltamoa pohjoissavolaiseen Sonkajärven kuntaan. Arvioidaan ihmisten hyvinvointia ja erilaisten tukipalveluiden tarvetta, Kajanoja taustoittaa. Työllistämisprosessit ovat osa tutkimuskokonaisuutta. Kajanojan mielestä Paltamon työllistämiskokeilu antaa erinomaisen mahdollisuuden työvoimahallinnon käytännön haasteiden määrittelyyn ja hyviksi havaittujen ratkaisujen valtakunnalliseen mallintamiseen. Tutkijana syrjäytymisen rakenteisiin perehtynyt, myös poliittisella urallaan tuloerojen tasaamista ajanut Kajanoja vakuuttaa, että kärryiltä putoamisen ehkäiseminen tulee pitkällä tähtäimellä edullisemmaksi kuin vaurioiden paikkaaminen. Tärkeintä on luoda ihmisille mahdollisuuksia. Passiivinen rahan jakaminen ei riitä, entinen työministeri linjaa. Eikä valtio saisi laistaa vastuutaan, etenkään taantuman aikana. Ei ihmisiä työllistetä ilmaiseksi, rahaa siihen tarvitaan. Mutta jokainen työtä tekevä ihminen on investointi tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Työllisyysaste nousee helpoimmin palveluita parantamalla. Tekemätöntä työtä löytyy monelta suunnalta, esimerkiksi päiväkodeista, kouluista, sairaaloista, terveyskeskuksista ja vanhustenhuollosta. Kajanoja muistuttaa, että laadukkaat julkiset palvelut vahvistavat osaltaan kansakunnan hyvinvointia. Jos päiväkoteihin palkattaisiin lisäväkeä, voitaisiin ryhmäkokoja pienentää. Jos kouluissa olisi riittävästi opinto-ohjaajia ja kuraattoreita, vähenisi pudokkaiden määrä. Kajanoja toivoo, etteivät tämän päivän päättäjät lähde leikkauslinjalle 90-luvun lamahallitusten tyyliin. Jos valtion kassan pohja alkaa häämöttää, vajetta paikataan verotuloilla ja lainarahalla, ei palveluita supistamalla. Ei ihmisiä työllistetä ilmaiseksi, rahaa siihen tarvitaan. Mutta jokainen työtä tekevä ihminen on investointi tulevaisuuteen, Kajanoja summaa. n Terveyden edistämisen keskus 15

16 SOSA Se On Sinun asiasi Ulla Heinola viestintäsuunnittelija Tekry Kuntapäättäjiä herättelevä SOSA-kampanja (Se On Sinun Asiasi) käynnistyi maaliskuussa. Kampanjassa muistutetaan kuntien ja kuntapäättäjien tärkeästä roolista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä terveyttä tukevien olosuhteiden luomisessa. Jokainen päätös on terveysteko tavalla tai toisella. Kampanjassa tähdätään myös tietouden lisäämiseen keinoista, joilla voidaan edistää kuntalaisten terveyttä. Samalla muistutamme, että taantuman aikana terveyden edistämisestä ei saa tinkiä. SOSA kannustaa terveisiin tekoihin! SOSa on Tekryn koordinoima, järjestöjen yhteinen viestintäkampanja. Ensimmäisen kerran SOSa-kampanja näkyi terveyden edistämisen aluekierroksen yhteydessä vuonna Kuntavaalien alla syksyllä 2008 SOSa puolestaan haastoi ehdokkaat sitoutumaan terveellisen kunnan teeseihin. SOSa-kampanjan uusin vaihe käynnistyi maaliskuussa. Kampanjassa kiinnitämme päättäjien huomion terveyden edistämiseen kannustamalla heitä kertomaan kunnassaan tehdyistä tärkeistä suurista ja kannustavista pienistä terveysteoista. Kyseessä voi olla asia, joka koskettaa laajasti eri-ikäisiä kuntalaisia tai vain tiettyä ryhmää. Tarve hyvistä käytännöistä ja esimerkeistä päätöksenteon tukena kävi ilmi SOSa-kampanjan taustalle laaditussa Kuntapäättäjät ja terveyspäätökset -tutkimuksessa. Tähän tarpeeseen SOSa nyt osaltaan pyrkii vastaamaan. SOSA-kampanjan uusin vaihe käynnistyi maaliskuussa. Kampanjassa kiinnitämme päättäjien huomion terveyden edistämiseen kannustamalla heitä kertomaan kunnassaan tehdyistä tärkeistä suurista ja kannustavista pienistä terveysteoista. Hyvät käytännöt kiertoon Terveysteoista voi kertoa kampanjasivustolla osoitteessa Sivustolle kertyvät esimerkit toimivat hyvinä käytäntöinä muille vinkeiksi ja eteenpäin levitettäviksi omassa kunnassaan. SOSa-sivuille on lisäksi koottu tietoa terveyden edistämisestä ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomisesta. Esimerkit tuovat eväitä suunnittelutyöhön ja päätöksentekoon. Toivomme, että myös kuntalaiset osallistuvat hyvien ideoiden jakamiseen. Kuntalaiset voivat kommentoida tekoja tai puolestaan kertoa, millaisia terveystekoja heidän kunnassaan on tehty. Tavoitteena on saada aikaan vuorovaikutteista keskustelua ja myös tätä kautta viedä tärkeää terveyden edistämisen asiaa eteenpäin. Kampanjassa myönteisinä esimerkkeinä ja mannekiineina on kolme terveystekoa eri puolilta Suomea: Espoon senioreiden sporttikortti, Kuopion lasten ja nuorten kulttuuripolku sekä Ypäjän yhteisöllisyys. Esimerkeillä haluamme ennen kaikkea muistuttaa terveyden edistämisen laaja-alaisuudesta ja monipuolisuudesta. Myös siitä, että terveyden edistäminen ei ole aina rahasta, vaan myös tahdosta ja asenteista kiinni. 68+ sporttikortilla paitsi kannustetaan senioreita liikkumaan ja liikkeelle, se myös edistää yhteisöllisyyttä ja hyvää oloa. Lasten ja nuorten kulttuuripolku taas tarjoaa peruskoulun oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet tutustua eri kulttuurin ja taiteen aloihin. Kulttuurilla on kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Pienen Ypäjän yhteisöllisyydellä halutaan taas viestiä siitä, että yhdessä tekeminen aktivoi kaikenikäisiä kuntalaisia ja on kunnan vahvuus. Raha suurin haaste terveyden edistämiselle Vaikka terveyden edistäminen nähdään päättäjien keskuudessa kannattavaksi ja tärkeäksi investoinniksi, vastaan tulee usein rahapula. Kuntapäättäjät ja terveyspäätökset -tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tulipalot nielevät paljon varoja, jolloin rahat eivät tahdo enää riittää terveyden edistämiseen ja ehkäisevään työhön. Taantuman aikana ollaan myös odottavalla ja varautuneella kannalla. SOSa-kampanjassa haluamme muistuttaa siitä, että talousvaikeudet eivät saa johtaa terveyden edistämisestä tinkimiseen tai siihen kohdistuviin leikkauksiin luvun laman aikana havaittiin, että monet ihmiset lisäsivät liikkumista, perheen kanssa vietettyä aikaa ja osallistumista vapaaehtoistyöhön. Nyt onkin huolehdittava siitä, että ihmisten arjessa selviytymistä tuetaan eri tavoin. Liikunta-, sivistys- ja kulttuuripalvelut, kuten myös järjestöjen tarjoama vertaistuki, ovat tärkeässä asemassa. Ne tarjoavat yhdessä tekemisen paikkoja, yhteisöllisyyttä ja hyvää oloa. Kaikkia niitä asioita, jotka ovat tärkeitä jaksamiselle ja kokonaisvaltaiselle terveydelle. Terveyttä edistävät teot myös vähentävät sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvaa painetta siksi terveyden edistämiseen investointi kannattaa. Kun olosuhteet ovat kunnossa, on kuntalaisenkin helpompi tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Tehdään yhdessä! SOSa-kampanja näkyy eri medioissa ja tapahtumissa vuoden aikana. Radion, lehtien ja uutisportaalien lisäksi SOSa-teemaa pidetään yllä messuilla ja eri tapahtumissa. Tärkeänä viestintäkanavana ovat järjestöjen omat lehdet ja tiedotuskanavat. Terveyden edistämistä käsitellään kevään aikana myös YLE1:n aamu-tv -lähetysten yhteydessä nähtävässä Se On Sinun asiasi -ohjelmasarjassa. n SOSA-kampanja (Se On Sinun Asiasi) SOSA-kampanja on osa Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry) ja sen jäsenyhteisöjen yhteistä viestinnän kehittämishanketta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Kotimaisten Kasvisten, Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (LIKES), Liikenneturvan, Suomen Kuntoliikuntaliiton, Suomen Mielenterveysseuran, Suomen Reumaliiton, Suomen Sydänliiton, Syöpäjärjestöjen ja Tekryn edustajat. Kampanjamateriaalit Kampanjamateriaalia (lehti-ilmoituksia, julisteita, nettibannereita) voi tilata järjestönsä tai yhteisönsä käyttöön osoitteesta tai ladata suoraan sivuilta Lisätietoja ja aineistoja myös Tekryn viestintäsuunnittelijalta ulla Heinola, puh , (09) , Mikä on sinun kuntasi terveysteko? Kerro teoista: 1 Promo 57

17 SOSA Se On Sinun Asiasi Mennään museoon, käydään kirjastossa, tutustutaan taiteeseen ja mutustellaan musiikkimakupaloja. Kuopio ravitsee lapsiaan kulttuurilla. Kulttuurijohtajan terveysteesit Teksti Paula Launonen Mitä tiukemmin taantuma kiristää kukkaron nyörejä, sitä tärkeämpää on tuottaa kuntalaisille hyvinvointia ja terveyttä. Näin uskoo Kuopion kulttuurijohtaja Pekka Vähäkangas. Rahapula herätti meidät miettimään pitkäjänteistä ja kustannustehokasta ratkaisua kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Näin syntyi idea lasten ja nuorten Kulttuuripolusta. Verkostossa ovat mukana kaupungin kulttuuritoimijat kirjastosta kaupunginorkesteriin, museosta musiikkikeskukseen. Mukana on myös muita alueellisia kulttuuritoimijoita. Avainasemassa opettaja Oppaina toimivat peruskoulun opettajat, joille Kulttuuripolku tarjoaa konkreettisia välineitä ja uusia ulottuvuuksia opetussuunnitelmien toteuttamiseen. Mutta miksi Kuopiossa terveyden edistämisen kärki on suunnattu kasvuikäisiin nuoriin, ja miksi välineeksi on valittu kulttuuri? Tutkimusten mukaan kulttuuri vaikuttaa terveyteen yhtä suoraan kuin liikunta. Ja kun meillä Kuopiossa asuu maan sairain aikuisväestö, halusimme vaikuttaa lapsiin ja nuoriin, jotka eivät vielä kärsi merkittävistä terveysongelmista, Vähäkangas perustelee. Kymmenen prosenttia Kuopion asukkaista on peruskouluikäisiä. Kun he omaksuvat yhdeksän kouluvuotensa aikana aktiivisen elämän aakkoset, jonot terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon ovella alkavat vähitellen lyhentyä, Vähäkangas uskoo. Yhdessä hyvä tulee Myös Kuopiossa pohditaan, miten tämän päivän valinnat vaikuttavat huomisen hyvinvointiin, ja mihin euro pitäisi laittaa, jotta se poikisi parhaan tuoton. Taantuma on syventänyt kuntatalouden haasteita entisestään. Kulttuurijohtaja Pekka Vähäkangas Terveys- ja sosiaalitoimi käyttävät Vähäkankaan mukaan Kuopion verovaroista 53 prosenttia, päivähoito ja koulu 27 prosenttia. Jäljelle jäävällä 20 prosentilla kustannetaan asuminen, infra, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut. Kulttuurin osuus kokonaisuudesta on 3 prosenttia. Sairaat on hoidettava ja tulipalot sammutettava, mutta painopiste pitäisi kääntää ennaltaehkäisyyn, Vähäkangas pohtii. Kulttuurijohtaja tietää, että toimintatapojen muutos ja ajattelutavan uudistaminen vaativat aikaa. Vaikka kaikki olisivat herttaisen yksimielisiä ennakoivan työn tarpeellisuudesta, yhteinen näkemys keinoista ei synny Terveyden edistämisen keskus Jokainen päätös on terveysteko. Kerro kuntasi terveistä teoista osoitteessa sormea naksauttamalla. Meillä virkamiehillä on suuri vastuu asioiden valmistelijoina. Meidän on tarjottava tietoa ja perusteellisesti mietityt ratkaisut kaupunginvaltuuston ja -hallituksen päätettäviksi, Vähäkangas painottaa. Kuopion Kulttuuripolku on esimerkki hankkeesta, jonka mahdollisuudet oivallettiin, kun eri hallinnonalojen virkamiehet katsoivat kaupunkia kokonaisuutena sen sijaan, että olisivat pohtineet terveyden edistämisen haasteita vain omien toimialojensa näkökulmasta. Kokonaisvaltaisen tarkastelun ansiosta havaitsimme, ettei mittavan hankkeen toteuttaminen vaadi yhtään uutta virkaa, eikä lisäbudjetteja. Löysimme mainion tilaisuuden yhteistyöhön, kun oivalsimme, että kulttuurilla ja opetuksella on itse asiassa sama perustehtävä yleissivistyksen tarjoajana, Vähäkangas taustoittaa. Kulttuuri vahvistaa Kuopion Kulttuuripolkua on nyt rakennettu pari vuotta, ja kokonaisuus alkaa olla valmis. Jokaiselle kouluasteelle löytyy opetussuunnitelmaan sopiva polku, ja opettajille on tuotettu aineistot, joiden avulla heidän on mukava ohjata oppilaita reitille. Opettaja voi viedä luokkansa Kirjastopolulle, Taidepolulle, Tanssipolulle, Teatteripolulle, Musiikkipolulle, Mediapolulle, Ympäristöpolulle tai vaikkapa Museopolulle. Opettaja nivoo poluilla samoilun eri aineisiin oman näkemyksensä mukaan; esimerkiksi Minna Canthin kotimuseovierailu voi olla osa historian, äidinkielen tai yhteiskuntaopin sisältöä. Ympäristöpolulle voidaan jalkautua vaikkapa biologian tai kuvaamataidon tunnilla. Olennaista on, että Kulttuuripolku vie lapset luokkahuoneen ulkopuolelle kokemaan asioita, joihin he eivät ehkä muuten törmäisi. Yhteiset elämykset, tehtävät ja keskustelut laajentavat maailmankuvaa, ja luovat perustaa koko elämän mittaiselle kulttuurinjanolle. Samalla lapsi voi saada kipinän aktiiviseen harrastamiseen. Ja mitä vireämpi lapsi, sitä epätodennäköisempi on syrjäytymisriski, Vähäkangas puntaroi. Vähäkankaan mukaan Kulttuuripolku vakiintuu osaksi Kuopion kaikkien peruskoulujen arkea tulevan lukuvuoden aikana. Toistaiseksi palaute on ollut enimmäkseen myönteistä. Meidän kokemuksemme mukaan kulttuuri vahvistaa sekä opettajan että oppilaiden hyvinvointia. n Tutustu Kuopion Kulttuuripolkuun: Terveyden edistämisen keskus 17

18 SOSA Se On Sinun asiasi Pienessä kunnassa terveyden edistäminen tarkoittaa yhteisöllistä arkea, suurkaupunki satsaa seniorikuntoiluun. Talkoohenkeä ja punnerruksia TEKSTI PAULA LAUNONEN Ypäjä on asukkaan kunta Lounais-Suomessa. Uudellamaalla sijaitsevan Espoon asukasluku on Loimijoen varrelle kasvanut maalaisidylli on kuulu hevosistaan, metropolialueen merenrantahelmi tunnetaan kansainvälisen Nokia-brändin kotikaupunkina. Molemmat kannustavat asukkaitaan omaehtoiseen terveyden edistämiseen. Innostuksen kipinöitä, tekemisen iloa Ypäjän kunnanjohtaja Sinikka Malinilla on selkeä näkemys ennakoivan terveysvastuun jakamisesta kunnan päättäjien ja tavallisen kuntalaisen välillä. Kunta mahdollistaa ja kannustaa, asukkaan rooli on lähteä mukaan ja toimia. Kunnan strategian mukaan vuonna 2015 Ypäjällä asuu terveitä ja tyytyväisiä kansalaisia, jotka ovat vauvasta vaariin aktiivisia yhteisövaikuttajia. Terveystavoitetta ei tarvitse lähteä rakentamaan nollasta, eikä talkoohenkeä puhaltamaan tyhjästä, sillä pienen paikkakunnan monipuolinen kulttuurielämä ponnistaa jo nyt asukkaiden omasta innostustuksesta ja tekemisen ilosta. Yhdistyspohjainen musiikkiteatteri tuottaa joka kesä kunnianhimoisen produktion, jota tullaan katsomaan pitkienkin matkojen päästä. Melontatapahtuma Laiturilta laiturille pistää lihakset liikkeelle ja nostaa kisavietin korkealle myös Loimaalla, alastarolla ja jatkossa myös Jokioisilla. Hevosurheilun ystävät kokoontuvat uskollisesti Ypäjän Finnderby-tapahtumaan kesäkuussa. Pienempiä hevostapahtumia hevospitäjässä riittää lähes joka viikonlopulle. Yhtäkään tapahtumista ei olisi ilman vapaaehtoista järjestelyväkeä. Meillä on vuosikymmenten mittaiset yhdessätekemisen perinteet, ja uskon, että se on voimavara, jolla ihmiset pysyvät sekä fyysisesti että henkisesti hyvässä kunnossa, Malin pohtii. Ypäjällä hevoset laukkaavat jopa näyttämöllä. Tänä kesänä ne tähdittävät Annie Mestariampuja -musikaalia. Ratsastus osaksi koululiikuntaa Nuorten hyvinvointia edistävässä VaRTu-verkostossa kunnan eri hallinnonalat puhaltavat yhteen hiileen. Mukana ovat kaikki nuorten kanssa tekemisissä olevat tahot koulusta terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen. VaRTu lähti liikkeelle seurakuntien aloitteesta. Nyt mukana on monenlaisia toimijoita, jopa paikallisia yrityksiä. Keskinäisen ideoinnin tavoitteena on tuottaa ratkaisuja, joilla kyläyhteisö voi tukea nuorten kasvua, Malin selittää. Verkosto kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa keskustelemaan ajankohtaisista huolenaiheista ja keinoista, joilla nuorten hyvinvointia voidaan edistää. Kun Ypäjän kunta hankki ensimmäisen hevosensa 1992, tavoitteena oli tukea erityisesti tyttöjen liikuntaharrastusta. Pojille oli jääkiekkokaukaloita ja latukoneita, mutta tytöt eivät oikein jääkiekosta ja hiihtämisestä innostuneet. Ratsastuksesta on tullut osa Ypäjän peruskoulujen opetussisältöä: luokkalaiset käyvät ratsastamassa kerran vuodessa, ja yläasteella ratsastus on vapaavalintainen laji. Yhteisöllisyydestä vastaisku lamalle Malinin mukaan ennaltaehkäisyyn panostaminen näkyy sosiaali- ja terveysmenojen supistumisena. Vielä 1990 luvulla Ypäjän isot kulut edustivat valtakunnan synkintä kastia. Vuonna 2005 Ypäjä sijoittui Taloustaito-lehden vertailussa terveysmenoiltaan maan alhaisimpien joukkoon. Sosiaali- ja terveysmenojen myönteinen kehitys johtuu siitä, että meillä on otettu kokonaisvaltainen näköala kuntalaisten tarpeisiin ja lähdetty hoitamaan asioita yhteisöllisesti, Malin perustelee. Malinin mielestä yhteisöllisyys ja talkoohenki ovat vahva puskuri myös lamahaittojen torjunnassa. Vaikka ypäjäläinen joutuisi pois työelämästä, hän jatkaa toimimistaan harrastusyhteisöissä. Näin säilyy tunne yhteenkuuluvuudesta ja tarpeellisuudesta. Taantuman aikana talkoohenki ylläpitää terveyttä, Malin kiteyttää. n 18 Promo 57

19 SOSA Se On Sinun asiasi Terveyden edistämisen keskus Espoossa senioreiden liikunta on kortilla. Perusturvajohtaja Juha Metso Jokainen päätös on terveysteko. Kerro kuntasi terveistä teoista osoitteessa Harmaat pantterit punttisalilla Monissa Suomen kunnissa liikunta on havaittu hyväksi ja edulliseksi tavaksi pitää senioriväestö toimintakykyisenä. Tavallisimmin liikuntakorttia tarjotaan yli 70-vuotiaille kuntalaisille, joko ilmaiseksi tai edullisella hinnalla. Espoo otti vuoden 2007 alussa käyttöön maksuttoman 70+ -sporttikortin, jolla pääsee kuntosalille, uimahalliin ja ohjattuun liikuntaan. Seniorikortti on jo tuhansilla espoolaisilla. Espoossa harmaiden panttereiden kuntosalivalloitus näkyy kuntosaliasiakkaiden keski-iän nousuna ja satsauksina senioreille suunnattujen liikuntapalveluiden kehittämiseen. Tämän vuoden alussa Espoon kortin ikäraja alennettiin 68 vuoteen. Espoon perusturvajohtaja Juha Metso pitää liikuntaa yhtenä parhaista terveyden edistämisen keinoista. Fyysisen kunnon ohella liikunta vaikuttaa myös henkiseen jaksamiseen. Talouden kiristyessä ennaltaehkäisevään työhön satsaaminen on entistäkin tärkeämpää. Juha Metso Kun lähtee liikkumaan, tapaa samalla muita ihmisiä. Näin liikunta vähentää myös yksinäisyyden tunnetta, joka on tutkitusti vanhusväestön keskeinen terveyshaitta. Sosiaalinen hyvinvointi on mielestäni yhtä tärkeää kuin kakkostyypin diabeteksen tai ylipainon torjunta, Metso linjaa. Kortilla kannustajien joukkoon on liittynyt myös Kirkkonummi, joka tarjoaa yli 70-vuotiaille kuntalaisille ilmaiset uimahalli- ja kuntosalipalvelut. n Hyvä tahto muuttuu toimintaa ohjaaviksi päätöksiksi, kun luottamushenkilöt saavat tietoa terveysteoista. Kerro päättäjälle pätevä tarina terveyden edistämisestä TEKSTI PAULA LAUNONEN KuVa ANTERO AALTONEN Maaliskuun SOSa-kampanjan lanseeraustilaisuudessa julkistettu tutkimus osoittaa, että kokeneet kuntapäättäjät lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kannattavat terveyden edistämistä ja mieltävät vastuun kuuluvan kaikille hallinnonaloille. Tekryn tilaaman Kuntapäättäjät ja terveyspäätökset -tutkimuksen toteutti VTM Anne Leppänen. Ei kuntapäättäjille tarvitse kertoa, että terveyden edistäminen on tärkeää, kyllä he sen ymmärtävät. Laaja yksimielisyys vallitsee myös siitä, että terveyttä edistetään kuntalaisten arkeen vaikuttamalla. Leppänen haastatteli tammi-maaliskuussa 2009 kaikkiaan 22 lautakuntien puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa kahdeksalta paikkakunnalta. Vastaajissa oli demareita, kokoomuslaisia, keskustalaisia, vasemmistoliiton jäseniä sekä sitoutumattomia. Puoluekannasta riippumatta kaikki kannattivat ennakoivaa toimintaa terveyshaittojen ehkäisemiseksi, Leppänen toteaa. Kuntapäättäjät ja terveyspäätökset Haastattelututkimus vuoden 2009 alussa. Kohderyhmänä lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, yhteensä 22 luottamushenkilöä. Paikkakunnat: Hämeenlinna, Kajaani, Karkkila, Kinnula, Kouvola, Sastamala, Vaasa, Vantaa. Toteuttaja: Kuule Oy, partneri ja viestinnän tutkija, VTM anne Leppänen. Lähes kaikki kuntapäätökset liittyvät terveyden edistämiseen. Kilpailu käydään siinä, millä tavoin terveyttä edistetään. Monet terveyden edistämisen tavat ovat perusteltavissa. Lakisääteiset asiat on pakko tehdä. Anne Leppänen Kaikki vaikuttaa Haastattelukierroksellaan Leppänen havaitsi kuntapäättäjät motivoituneiksi ja näkemyksellisiksi vastuunkantajiksi. Monilla on useiden vuosikymmenien kokemus yhteisten asioiden hoitamisesta. Tunnusomaista on pyrkimys kuntalaisten hyvinvointiin, johon luottamushenkilöt pyrkivät yhteistyöllä eri osapuolien kanssa. Politiikkaan on lähdetty edistämään itselle läheistä asiaa, vaikkapa päivähoitoa, ympäristönsuojelua tai liikuntapalveluita, mutta perspektiivi on kuitenkin laaja. Haastateltavat pitivät tärkeinä esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyä, tasa-arvon edistämistä ja koulutusolojen parantamista. Lautakuntatyöskentelyn he määrittelivät yhteistyöareenaksi, jossa kaikki kantavat vastuuta, Leppänen kuvailee. Luottamushenkilöiden mielestä kaikki kuntatason päätökset vaikuttavat asukkaiden terveyteen ja hyvin- vointiin. Lakisääteinen terveydenhoito on vain osa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös kaavoituksen, kouluruokailun ja kulttuuripalveluiden kaltaiset toiminnot. Terveystekoja päätöksenteon tueksi Lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kannustavat yksittäisiä kuntalaisia aktiivisuuteen. Varhainen, sinnikäs lobbaus tuottaa hyviä tuloksia. Joku kertoi kokemuksestaan, että kun se joka paikassa kalkatti, Terveyden edistämisen keskus 1

20 SOSA Se On Sinun asiasi niin tulihan se homma hoidetuksi, Leppänen kertoo. Virkamiehiltä luottamushenkilöt odottavat asioiden huolellista valmistelua. Poliittiset päättäjät luottavat virkamiesten asiantuntemukseen. Virkamiehiltä odotetaan konkreettisten ehdotusten tueksi tutkimustietoa sekä esimerkkejä muualla toteutetuista terveysteoista. Luottamushenkilöt suhtautuvat myönteisesti myös järjestöjen aloitteellisuuteen. Järjestöt vaikuttavat sitä paremmin, mitä konkreettisemmin ne pystyvät organisoimaan yhteistyön kunnan kanssa. Järjestöjen kannattaa pitää yhteydet kunnossa sekä virkamiehiin että luottamushenkilöihin, Leppänen kannustaa. Epävarmuus kasvaa Taantuman myötä syöksylaskuun pudonneet verotulot ja lakisääteisten palveluvelvoitteiden täyttäminen vaikeuttavat osaltaan päättäjien työ- tä. Leppäsen mukaan Kuntapäättäjien ajankohtaisia haasteita Vanhusten määrä kasvaa. Pulaa lääkäreistä ja hammaslääkäreistä. Terveydenhoitohenkilöstö uupuu, kun virkoja on liian vähän. Kuntarakenne uudistuu, vastuut epäselvät. Yksityistämisen pulmat, kun siirrytään tilaaja-tuottajamalliin. Rahapula vaikeuttaa pitkäjänteistä kehitystyötä. Painopistettä on vaikea kääntää nykyisyyden pakollisista menoista tulevaisuuden investointeihin, vaikka niiden kannattavuuteen uskottaisiin. Taantuma on tuonut odotellaan, varaudutaan, seuraillaan -henkeä. Niukkuus tuottaa myös yhteistyötä ja luovia ratkaisuja. Puntarointia ja valintoja Kuntoutus maksaa itsensä takaisin mistä henkilökunta? Kulttuuri virkistää miten pitkäkestoinen vaikutus mitataan? Sairaat on joka tapauksessa hoidettava. Järjestetään mahdollisuuksia kuntoliikuntaan, jokainen kuntalainen vastaa omasta aktiivisuudestaan. Panostetaan mukavaan asuinympäristöön. Voi vähentää lenkkimaastoja, mutta tuottaa sinällään terveyttä. luottamushenkilöt vat myös valtiolta vastuullisuutta ja peräänkuuluttalisärahaa budjettivajeen lama-aukkojen paikkaamiseen. Monilta paikkakunnilta löytyi esimerkkejä eri hallinnonalojen yhdessä toteuttamista terveyttä edistävistä toimenpiteistä. Tulevaisuuden osalta näkymät ovat kuitenkin epä- varmat, kun yleinen yhteiskunnallinen epävarmuus voi aiheuttaa akuuttien ongelmien kasvua. Kuntien päättäjät työskentelevät nyt ristipaineessa, jossa he joutuvat ottamaan kantaa sekä tulipalojen sammuttamiseen että niiden ennaltaehkäisyyn. Lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valittelivat, että niukkenevien resurssien aikana vaakakuppi taipuu välittömän haitan korjaamiseen, Leppänen toteaa. Mittareita kaivataan Leppäsen haastattelemat päättäjät kannattavat investointeja sairastumisen, syrjäytymisen ja muiden ongelmien ennaltaehkäisyyn. Käytännön haasteeksi he kokevat tasapainottelun tulevaisuuden ennakoinnin ja kuntalaisten välittömien tarpeiden välillä. Päättäjä kaipaa apuasi Kerro hyvistä käytännöistä ja tehdyistä terveysteoista. aktiivinen järjestö, kuntalainen, asiantuntija ja puskaradio vievät asioita eteenpäin. Koskaan ei ole liian varhaista ryhtyä lobbaamaan. Hyvin perusteltu asia ei johda poliittisten leirien keskinäiseen kinasteluun. Kuntapäättäjän perspektiivi on paikallinen. Päätöksenteon prosessit vaihtelevat kunnittain. Terveyttä edistäviä päätöksiä voi viedä eteenpäin useiden kanavien kautta. Kun puhutaan pitkäjänteisestä elinolojen kehittämisestä, törmätään vaikuttavuuden osoittamisen vaikeuteen, Leppänen pohtii. Käyttäjätilastot, teoreettiset laskelmat, työntekijöiden havainnot, arkijärki sekä yleiset terveys- ja hyvinvointimittaukset ovat suuntaa antavia mittareita, mutta luottamushenkilöiden mielestä ne eivät anna riittävästi tietoa siitä, mihin omassa kunnassa kannattaisi panostaa. asenteet terveyden edistämiseen ovat kunnossa, mutta päätöksentekoon kaivataan aiempaa täsmällisempiä mittausvälineitä, Leppänen tiivistää. n Ennaltaehkäisy on investointi Se on kaupungin kannalta edullista että ihmiset pitää itsensä kunnossa, se on yhteiskunnalle paljon halvempaa. Päästää kaikki oikein huonoon malliin niin ei ole mitään järkeä. Se lasku löytyy joka tapauksessa aina edestä. Päättäjän kommentti, Kuntapäättäjät ja terveyspäätökset -tutkimuksessa. Hyviä tarinoita terveyden edistämisestä 1. Hämeenlinna Vanajaveden maisemareitin kunnostaminen liikuntaväyläksi. Nuorten terveyspiste ilman ajanvarausta. 2. Kajaani Teknisen toimen työhyvinvointiprojekti.. Karkkila Maahanmuuttajien tuki, työnantajayritykset mukana. 4. Kinnula Vuoden Terveysteko -palkinto kauppiaalle, joka perusti laihdutuskilpailun. Nyt myös kunnanhallitus käy puntarilla jokaisessa kokouksessa. Retki yrittäjille.. Kokkola Kuntovälinelainaus kirjastosta.. Kouvola Lisää kotisairaanhoidon virkoja. 7. Sastamala Nuorisovaltuustossa jo ala-asteikäiset osallistuvat päätöksentekoon. 8. Vaasa Poliitikkokummit päiväkodin arkeen tutustumassa.. Vantaa Seniorineuvola. Yli 75-vuotiaille maksuton käyttöoikeus liikuntatiloihin. alle 18-vuotiaiden harjoitusvuorot ilmaiseksi. Liikuntapaikkasuunnitelma vuoteen Ikäihmisten liikuntapankki. Haavi-Heikki siivilöi poisputoajia ammatillisissa oppilaitoksissa Ohjelmajohtaja Maija Perho: Taantuman aikana kuntien pitää satsata terveyden edistämiseen TEKSTI PAULA LAUNONEN KuVa ANTERO AALTONEN Terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho luettelee ajankohtaisia kuulumisia. Kuntiin on lähetetty Hyvinvoiva ja terve kunta -tukiaineisto, ja sen sisältöä avataan kuntapäättäjien seminaareissa. Dehkohankkeessa luotu malli jalkautetaan kaikkiin sairaanhoitopiireihin. Sydänliiton Neuvokas perhe -malli laajenee uusiin kuntiin ja neuvoloihin. Kahdessa varuskunnassa on käynnistetty varusmiesten painonhallintaohjelma. Perho viittaa myös kevään kohokohtaan, toukokuussa julkistettavaan Vuoden Terve Kunta -palkintoon. Kilpailuvastauksista löytyy varmaankin hyviä käytäntöjä, terveyden edistämisen suunnitelmia ja seurantatyökaluja, Perho ennakoi. Terveyden edistämisen ohjelmajohtaja toivoo, etteivät kuntapäättäjät taantumapaineen alla ryhdy tinkimään kuntalaisten terveyttä vahvistavien rakenteiden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Rahapulassakaan ei ole järkeä tinkiä kouluruoan terveellisyydestä tai kouluterveydenhoidosta tai aihe- Resurssien niukentuessa kannattaa miettiä painotukset uudelleen ja etsiä eri hallinnonalojen välisiä yhteistyön mahdollisuuksia. Maija Perho uttaa lonkkamurtumia laiminlyömällä katujen hiekoitus, Perho huomauttaa, ja muistuttaa hallituksen tukitoimista kuntatalouden paikkaamiseksi: Hallitus päätti budjettiriihessä tasata yhteisöveron vähenemisestä kuntiin syntyvää verovajetta. Myös Kela-maksun poisto helpottaa kuntien kustannuspaineita, kun henkilöstökulut pienenevät. Hallitus on myös luvannut tarkistaa kuntien valtionosuuksia sen mukaan, minkälaisiin palkkaratkaisuihin valtakunnassa päädytään, joten ei kuntien tarvitse vastuutaan yksin kantaa. Perho korostaa, että nyt jos koskaan on satsattava terveyttä ylläpitäviin ja ongelmia ehkäiseviin toimiin. Resurssien niukentuessa kannattaa miettiä painotukset uudelleen ja etsiä eri hallinnonalojen välisiä yhteistyön mahdollisuuksia. Perho suuntaa viestinsä erityisesti syksyn vaaleissa valituille luottamushenkilöille. Valtuustoissa ja lautakunnissa istuu iso joukko uusia vaikuttajia, jotka muun perehdytyksen ohessa tarvitsevat tehoannoksen tietoa terveyttä edistävien ratkaisujen mahdollisuuksista. Kuntastrategioiden valmistelussa pitää olla vahva ennaltaehkäisevän työn näkökulma. Terveyden edistäminen on investointi, ei menoerä. Toimenpiteet eivät tuota rahallista hyötyä heti, mutta pitemmällä tähtäimellä ne maksavat itsensä takaisin. n 20 Promo 57

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY Arto Laurikainen ETENEMINEN Ajatus lähti liikkeelle hall.kok.valmistelusta 2004 Jäsentyneempi valmistelu alkoi 2006 alussa omana työnä Esitys TM:lle 28.6.2007; budjetti

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Työterveyden Edistämisyhdistyksen juhlaseminaari Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Kokonaishedelmällisyys

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

PALTAMON MALLI: TYÖTÄ KAIKILLE? Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja HYVA:n järjestämäseminaari 9.2.2009 Helsingissä

PALTAMON MALLI: TYÖTÄ KAIKILLE? Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja HYVA:n järjestämäseminaari 9.2.2009 Helsingissä PALTAMON MALLI: TYÖTÄ KAIKILLE? Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja HYVA:n järjestämäseminaari 9.2.2009 Helsingissä Anne Huotari, selvitystyöntekijä Paltamon Työtä Kaikille valmisteluhankkeessa, ex-kansanedustaja

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE Työllisyyden nostotalkoot Keski-Suomessa Jyväskylä, 22.10.2007 Arto Laurikainen, Paltamon kunta Hallitusohjelma: "Valtion työvoimapolitiikkaa uudistetaan tavoitteena parantaa

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Perustulon vaikutukset. Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulon vaikutukset. Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulon vaikutukset Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 NIT (negative income tax) kokeilut USA Kanada 1968-1980 Lyndon B. Johnson > Richard Nixon 4 kokeilua USA:ssa

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot