Nimiösivu. Matkatuotoskäsikirjan pilotti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nimiösivu. Matkatuotoskäsikirjan pilotti"

Transkriptio

1 Nimiösivu Matkatuotoskäsikirjan pilotti

2 ALKUSANAT Matkatuotoskäsikirjan pilotti on tehty osana tutkimus- ja kehittämisohjelmaa "Ympäristövaikutuksiltaan edullinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä, LYYLI". Matkatuotoskäsikirjan pilotti perustuu "Matkatuotoskäsikirjan esitutkimus ja ohjelmointi" - esiselvitykseen, jossa esitettiin matkan määrittelyyn liittyvä käsitteistö sekä annettiin suositus matkatuotoskäsikirjan rakenteesta ja käsikirjan tuottamisen tutkimusohjelmasta. Matkatuotoskäsikirjan pilotin esitutkimuksena on julkaistu raportti: Silfverberg, Björn, Jari Jakonen, Heikki Kanner & Matti Pursula: Matkatuotoskäsikirjan esitutkimus ja ohjelmointi. LYYLI -raporttisarja 8. Esitutkimuksessa suositeltiin, että matkatuotoskäsikirjan tuottaminen jaetaan pilottitutkimukseen ja laajempaan tutkimusosuuteen eli kohdekartoitukseen. Tämän pilottitutkimuksen tavoitteena on ollut arvioida esitutkimuksessa kehitettyjen tutkimusmallien soveltuvuus ja päättää laajemman tutkimusosuuden käynnistämisestä. Tässä julkaisussa on esitetty pilottitutkimuksessa saatujen kokemusten perusteella matkatuotoksiin liittyvä käsitteistö, yksittäisen matkatuotostutkimuksen ohjelmoinnin opastus ja suositus matkatuotostiedon ylläpitämiseksi. Matkatuotoskäsikirjan pilotti on tehty LT-Konsultit Oy:n ja VTT Yhdyskuntatekniikan yhteistyönä. Projektin työryhmään ovat kuuluneet Björn Silfverberg LT-Konsultit Oy, projektipäällikkö Tuuli Järvi-Nykänen VTT Yhdyskuntatekniikka Jukka Räsänen VTT Yhdyskuntatekniikka Jari Jakonen LT-Konsultit Oy, sihteeri Projektin seurantaryhmään ovat kuuluneet Mauri Heikkonen Ympäristöministeriö Matti Kivelä Helsingin kaupunki Veijo Kokkarinen Tielaitos Pekka Räty Tielaitos Riitta Viren Liikenneministeriö Leena Viilo Espoon kaupunki

3 YHTEENVETO Tämän työn tavoitteena on ollut tuoda esille matkatuotostutkimusten tarpeellisuus, ohjeistaa tutkimuksia ja saattaa tehtävät tutkimukset yhteismitallisiksi siten, että tietoja voidaan jatkossa ylläpitää esim. Web-palveluna Pilottikohteiksi valittiin yli asukkaan kaupungeille lähetetyn kyselyn pohjalta neljä kohdetta : Pilottikohde Taloustukku J. Kärkkäinen, kaupan suuryksikkö Oulussa Tampereen kaupungin Hervannan vapaa-aikakeskus Turun teknologiakeskus, Datacity Tuusulan kunnan virastotalo Tyyppi Myymälärakennus, automarket ilman päivittäistavaran myyntiä Kokoontumisrakennus, monitoimitalo Toimistorakennus, koulurakennus (yliopisto) Toimistorakennus Matkatuotostutkimus on tarkoituksenmukaista jakaa seuraaviin erillisiin vaiheisiin: Tutkimustarpeen määrittely Esitutkimus ( kohdekatselmus ) Lomakkeiden ja kenttätöiden suunnittelu Varsinainen tutkimus Tulosteet Varsinaista tutkimusta edeltävien työvaiheden merkitystä tutkimuksen onnistumiseen on syytä korostaa. Määrittelemällä tutkimustarve selkeästi, tutustumalla kohteeseen ja sen ympäristöön huolellisesti sekä suunnittelemalla käytettävät lomakkeet ja varsinaiset kenttätyöt tarkoituksenmukaisesti voidaan vaikuttaa sekä lopputuloksen laatuun että kustannuksiin. Matkatuotoskäsikirjan hallintoa varten projekti ehdottaa että jatkossa muodostetaan Ympäristöministeriön johdolla vapaamuotoinen ja -ehtoinen johtokunta (Board), jolla on matkatuotostiedon tuottamista ja ylläpitämistä ohjaava rooli. Projektin suositus on, myös että matkatuotoskäsikirjaa ryhdytään ylläpitämään Webissä. Matkatuotoskäsikirjaa tulisi täten täydentää sitä mukaa, kuin laskentatietoja kertyy. Webjulkaiseminen tarjoaa tähän mahdollisuuden ja tietojen yleinen saatavuus on avoimessa järjestelmässä hyvä. Avainsanat: matkatuotos, liikennetutkimus, henkilömatkat 2

4 SAMMANDRAG Målet med denna utredning har varit att belysa bohovet av att genomföra trafikgenereringsstudier, att ge riktlinjer för genomförandet och sålunda harmonisera studierna innehålsmässigt. Målet är att resultaten i fortsättningen kunde läggas in och underhållas på Internet. Fyra pilotstudiefall valdes ut på basen av en förfrågan som sänts ut till städer med över invånare. Pilotstudie Partihandel J. Kärkkäinen, Uleåborg Fritidscenter Hervanta, Tammerfors Datacity teknologicenter, Åbo Kommungård, Tusby Funktionstyp Market utan livsmedelförsäljning Samlingslokal, allaktiviteshus Kontorsbyggnad, läroanstalt Kontorsbyggnad Genomförandet av en trafikgenereringsstudie bör indelas i följande fem faser: Målformulering Förstudie (besiktning) Programmering av fältarbetet och utformning av blanketter Själva genomförandet av fältarbetet Resultatframskrivning Det är skäl att accentura vikten av de förberedande faserna m.a. p själva genomförandet. Genom att klart definiera undersökningsmålen, förhandsstudera förhållandena samt utforma blanketterna ändamålsenligt, kan god kvalitet i själva genomförandet till mindre kostnader uppnås. Projektet föreslår att man under ledning av Miljöministeriet grundar en direktion (board), som koordinerar den fortsatta verksamheten av insamlandet och underhållet av trafikgenereringsdata. Projektet rekommenderar, även att trafikgeneringsdatat läggs på Internet. Trafikgenereringshandboken skulle sålunda kompletteras after som studier genomförs. Internet bjuder en praktisk lösning för att datat kan göras lätt tillgångligt. Nyckelord: trafikgenerering, trafikundersöking, personresor 3

5 SUMMARY The objectives of this project have been to highlight the advantage of collecting trip generation data, to define guidelines for carrying out individual studies and thus harmonise procedures in order to finally publish results on the Internet. The four pilot cases were chosen based on an inquiry addressed to cities with more than inhabitants. Pilot case Wholesale J. Kärkkäinen, Oulu Leisure center, Tampere Data city technology center, Turku Municipal hall, Tuusula Type Wholesale not selling daily consumer goods Assembly facilities, multi-activity Office building, University branch General office building, administration A trip generation study should be carried out in five phases as follows: Setting objectives Pre study (inspection of the site) Programming field studies, design and lay-out of questionnaires Filed studies Processing of results The importance of work phases preceding the field studies, must be stressed. A clear definition of objectives, careful inspection of the conditions at the site and a proper planning of action in the field as well as data processing will save resources and result in better quality. The project recommends the under the leadership of the Ministry of Environment a Board should be set up, which will co-ordinate the production and upkeep of the trip generation data. The project also recommends that the trip generation data will be laid on the Internet. This would enable a continuous update of the trip generation manual. An open Internet application would also provide easy access to data for the users. Keywords: trip generation, traffic study, person trips 4

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO EDELLINEN TYÖVAIHE TAVOITTEET 6 2 PILOTTITUTKIMUKSET YLEISTÄ KOHTEIDEN VALINTA KOHTEIDEN TUTKIMUKSET Taloustukku J. Kärkkäinen Tampereen Hervannan vapaa-aikakeskus Tuusulan kunnantalo Turun teknologiakeskus, DataCity 9 3 MATKATUOTOSKÄSIKIRJAN RAKENNE JA KÄYTTÖ KÄYTTÖALUE JA -PERIAATTEET KÄSITTEISTÖ JA LUOKITTELU 10 4 MATKATUOTOSTUTKIMUKSEN OHJEISTUS TUTKIMUKSEN OHJELMOINTI TUTKIMUKSEN TARVE ESITUTKIMUS LOMAKKEET JA TUTKIMUSVÄLINEET VARSINAINEN TUTKIMUS TULOSTEET 15 5 MATKATUOTOSTIEDON YLLÄPITO HALLINNON ORGANISOINTI WEB-JULKAISU 18 6 SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI TOIMENPITEET Web-palvelun aloitus Matkatuotostiedon kerääminen ja ylläpito Matkatuotostutkimuksen kustannukset 21 LIITTEET (Pilottitutkimukset/lomake/esite/tulosteet) 1. Taloustukku J. Kärkkäinen / Oulu Hervannan vapaa-ajankeskus / Tampere Datacity / Turku Kunnanvirasto / Tuusula 46 5

7 1 JOHDANTO Edellinen työvaihe Matkatuotoskäsikirjan pilotti perustuu "Matkatuotoskäsikirjan esitutkimus ja ohjelmointi" - esitutkimukseen, joka tehtiin osana tutkimus- ja kehittämisohjelmaa "Ympäristövaikutuksiltaan edullinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä, LYYLI" (LYYLI -raporttisarja 8). Esitutkimuksessa on perusteltu matkatuotostiedon tarve, tehty katsaus sovelluskäytäntöön eri maissa, esitetty matkatuotosaiheistoon liittyvä käsitteistö sekä laadittu ehdotus matkatuotoskäsikirjan tuottamisen tutkimusohjelmaksi. Matkatuotoskäsikirjan pilotin esitutkimuksena on julkaistu raportti: Silfverberg, Björn, Jari Jakonen, Heikki Kanner & Matti Pursula: Matkatuotoskäsikirjan esitutkimus ja ohjelmointi. LYYLI -raporttisarja 8. Esitutkimus jakautui viiteen vaiheeseen: 1. Kirjallisuusselvitys 2. Käyttäjäkartoitus 3. Tekninen konsepti 4. Kenttämittausten määrittely 5. Käsikirjan tuottamisen työohjelma. Esitutkimuksessa suositeltiin, että matkatuotoskäsikirjan tuottaminen jaetaan pilottitutkimukseen ja laajempaan tutkimusosuuteen eli kohdekartoitukseen. Tavoitteet Tämän työn tavoitteena on ollut tuda esille matkatuotostutkimusten tarpeellisuus, ohjeistaa tutkimuksia ja saattaa tehtävät tutkimukset yhteismitallisiksi siten, että tietoja voidaan jatkossa ylläpitää esim. Web-palveluna. Tällöin matkatuotostiedon tarvitsija pääsee Web-palvelun avulla nopeasti ja helposti selville senhetkisestä matkatutkimustiedosta. Erityisesti matkatuotoskäsikirjan pilotin tavoitteena on ollut arvioida työn edellisessä vaiheessa kehitetyn kenttätutkimusmallin soveltuvuus antaa suositus matkatuotoskäsikirjan tietohallinnon organisoimiseksi tehdä päätös laajemman tutkimusosuuden eli varsinaisen kohdekartoituksen käynnistämisestä ja käynnistää toiminta, jolla kertyviä tutkimustuloksia voidaan ryhtyä ylläpitämään ja jonne eri tahot voivat toimittaa matkatuotostutkimusten tuloksia. Pilotin keskeisiä osia on ollut kenttätutkimusten suunnittelu ja tekeminen neljässä kohteessa, tutkimuksista saatujen kokemusten analysointi sekä valmiuden luominen matkatutkimustiedon hallintasovelluksen käynnistämiseksi WWW-palveluna. 6

8 2 PILOTTITUTKIMUKSET Yleistä Matkatuotoskäsikirjan pilottitutkimusten keskeinen tavoite on ollut testata ja parantaa esitutkimusvaiheessa kehitettyä tutkimusmallia ja käsitteistöä. Tavoitteena on ollut laatia mahdollisimman yleiskäyttöinen matkatuotostutkimusten menettelytapa, jota voitaisiin joustavasti soveltaa erilaisiin tutkimuskohteisiin. Tässä kohdassa on esitetty lyhyt kuvaus pilottitutkimuskohteista. Tutkimuksista saadut kokemukset on otettu huomioon matkatuotostutkimuksen ohjeistuksessa (kohta 4) ja tutkimuslomakkeiden kehittämisessä. Pilottitutkimusten tulokset on esitetty liitteessä 4. Kohteiden valinta Matkatuotoskäsikirjan pilotin esittelemiseksi ja pilottikohteiden valitsemiseksi laadittiin kirje, joka postitettiin yli asukkaan kaupunkien sekä pääkaupunkiseudun kehyskuntien liikennesuunnittelusta vastaaville. Vastaanottajia pyydettiin kertomaan alueensa hankkeista, joiden liikenteellisten vaikutusten arvioimiseksi tarvittaisiin matkatuotostietoa toteutetuista kohteista, jotka vastaanottojan käsityksen mukaan sopisivat piloteiksi ja suunnitteilla olevista matkatuotos-, pysäköinti- tai muista vastaavista tutkimuksista. Kirje lähetettiin seuraaviin kuntiin: Asukasluku > < Helsinki Jyväskylä Hyvinkää Tampere Kuopio Rovaniemi Turku Pori Seinäjoki Espoo Vaasa Mikkeli Oulu Kouvola Järvenpää Vantaa Lappeenranta Rauma Lahti Joensuu Porvoo Kotka Kokkola Hämeenlinna Imatra Kajaani Lohja Kerava Savonlinna Riihimäki Nokia Varkaus Tuusula Loviisa 7

9 Kirjeestä saadun palautteen perusteella matkatuotoskäsikirjan pilottikohteiksi valittiin: Pilottikohde Taloustukku J. Kärkkäinen, kaupan suuryksikkö Oulussa Tampereen kaupungin Hervannan vapaa-aikakeskus Turun teknologiakeskus, Datacity Tuusulan kunnan virastotalo Tyyppi Myymälärakennus, automarket ilman päivittäistavaran myyntiä Kokoontumisrakennus, monitoimitalo Toimistorakennus, koulurakennus (yliopisto) Toimistorakennus Kohteiden tutkimukset Taloustukku J. Kärkkäinen Taloustukku J. Kärkkäinen on tilaa vievä erikoistavarakaupan suuryksikkö Oulun Limingantullin kaupunginosassa (Alasintie 12, joka on keskustan lievealuetta. Myymälä avasi ovensa loppuvuodesta Päasiallinen kulkutapa myymälään on henkilöauto. Oulun kaupungin näkökulmasta Taloustukku J. Kärkkäinen on kaupan suurmyymälä, joka aiheutta paljon liikennettä etenkin henkilöautolla. Liikkeen kaavoitusvaiheessa hankkeesta tehtiin YVA-selvitys, joten kaupungilla oli mielenkiintoa selvittää todellisia matkatuotoksia. Kohteen esitutkimus tehtiin pitämällä myymälässä kokous, jossä olivat läsnä myymäläpäällikkö, Oulun kaupungin liikenneinsinööri ja konsultin edustaja. Varsinainen matkatuotostutkimuksen teki Oulun yliopiston tie- ja liikennetekniikan opiskelijoiden Excu-2000 ryhmä Tampereen Hervannan vapaa-aikakeskus Hervannan vapaa-aikakeskus tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet sisäpalloilulle, pöytätennikselle, baletille, biljardille, voimailulle sekä muille vapaa-ajanharrastuksille kuten savi- ja keramiikkatyöt, kudonta, valokuvien kehittäminen, kuorolaulu jne. Lisäksi vapaaaikakeskuksessa on monipuoliset kokous- ja koulutustilat. Palloilusalissa on 500-paikkainen katsomo. Hervannan vapaa-aikakeskus oli Tampereen kaupungin näkökulmasta kohde, joka sopi matkatuotoskäsikirjan pilottikohteeksi. Kohteen esitutkimus tehtiin pitämällä vapaa-aikakeskuksessa kokous, jossa olivat läsnä kaupungin vapaa-ajantoimen isännöitsijä, vapaa-aikakeskuksen vahtimestari, kaupungin liikenneinsinööri, käytännön tutkimuksesta vastanneen opiskelijoiden edustaja sekä konsultin edustaja. Varsinaisen tutkimuksen suorittivat Tampereen teknisen korkekoulun liikennetekniikan opiskelijat Tuusulan kunnantalo Tuusulan kunnantalo valittiin pilottitutkimukseen edustamaan tyypillistä julkista virastorakennusta. Kohteen esitutkimus tehtiin pitämällä virastotalossa kokous, jossa olivat läsnä kunnanin- 8

10 sinööri ja konsultin edustajat. Varsinaisen tutkimuksen tekivät paikallisen urheiluseuran edustajat Turun teknologiakeskus, DataCity Turun Teknologiakeskuksessa toimii yli 200 organisaatiota: tiedeyhteisöjä, teknologia-, palvelu- ja asiantuntijayrityksiä, tieteellisiä seuroja ja järjestöjä. Teknologiakeskuksen yritykset tarjoavat laajan valikoiman niin kuluttajille kuin yrityksille suunnattuja palveluja. Turun Teknologiakeskuksella oli alkuvuodesta 2000 toimitiloja neljässä rakennuksessa: BioCityssä, DataCityssä, ElectroCityssä ja EuroCityssä. Rakennettu kerrosala on noin k-m2. Asemakaavassa alueelle on merkitty rakennusoikeutta k-m2. Turun kaupungin näkökulmasta Kupittaan alueelle suunnitellut hankkeet ovat vain osittainkin toteutuessaan laajoja ja synnyttävät paljon liikennettä ajatellen ympäröivän katuverkon ja etenkin sen pullonkaulakohtien liikenteenvälityskykyä. Hyvän lähtökohdan matkatuotosten tutkimiseen antaa jo rakennettujen kohteiden/kohteen matkojen selvittäminen. Näin kaupunki voi perustellummin arvioida katuverkon ja yleensä koko liikennejärjestelmän palvelukykyä. Esitutkimusvaihe tehtiin pitämällä Turun teknologiakeskuksessa kokous, jossa olivat läsnä teknologiakeskuksen isännöitsijä ja osastopäällikkö, kaupungin liikenneinsinööri sekä konsultin edustajat. Matkatuotostutkimus tehtiin teknologiakeskuksen DataCityssä. Esitutkimusvaiheen aikana päädyttiin siihen, että DataCity kuvastaa tyypillisesti teknologiakeskuksen toimintaa. Tutkimuksen käytännön suorituksesta vastasi Turun yliopiston tietojenkäsittelyopin opiskelijoiden aineyhdistys Asteriski ry. 9

11 3 MATKATUOTOSKÄSIKIRJAN RAKENNE JA KÄYTTÖ Käyttöalue ja -periaatteet Matkatuotoskäsikirja on tarkoitettu suunnittelun avuksi alueiden ja hankkeiden kaavoituksessa sekä erityisesti liikenne- ja ympäristösuunnittelussa. Matkatuotoskäsikirjaa voidaan käyttää sekä yksittäisten kohteiden suunnittelussa että alueellisia liikennetarkasteluja tehtäessä. Käsikirjan tiedoilla voidaan arvioida esim. rakennushankkeen pysäköintikysyntä ja laatia liikenneennusteita eri kulkutavoille. Lisäksi matkatuotostietoja tarvitaan arvioitaessa hankkeen vaikutuksia liikenteen toimivuuteen ja ympäristöön. Matkatuotoskäsikirjaa käytetään ensivaiheessa hanketasolla yksittäisten kohteiden suunnitteluun sekä niiden liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Tässä yhteydessä tarkastelut koskevat lyhyen ja keskipitkän aikatähtäyksen liikenteellisiä tarkasteluja. Matkatuotoskäsikirjan tärkeimmät käyttötarkoitukset ovat: Pysäköinti kokonaismitoitus ajallinen säätely ja sijoitus sisään- ja ulosajoyhteyksien mitoitus Hankkeen synnyttämän huippuliikenteen vaikutukset lähistön liikenneverkon toimivuuteen kaistatarjonta liittymien mitoitus ja järjestelyperiaate liikennevalosuunnittelu (tarvearviot, valojen toimintaperiaate, toiminnan säätely) Hankkeen vaikutus joukkoliikennepalveluihin ja kevyen liikenteen järjestelmään matkakysyntä Hankkeen synnyttämän liikenteen aiheuttamat liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutukset. Pääasialliset käyttäjäryhmät ovat alue- ja hanketason liikennesuunnittelijat, jotka toimivat yhteistyössä erityisesti kaavoittajan ja ympäristösuunnittelusta vastaavien kanssa. Käsitteistö ja luokittelu Matkatuotoskäsikirjassa käytettäviä käsitteitä ovat: Matka on kouluikäisen tai sitä vanhemman henkilön tai ajoneuvon siirtyminen lähtöpaikasta määräpaikkaan. Liikennetutkimuksissa yleisesti matkakäsitteestä poisrajatut lyhyet matkat ovat matkatuotoskäsikirjan mukaisia matkoja. Esimerkiksi kävellen kioskille tai lähikauppaan tehdyt matkat on otettava huomioon. Henkilömatka on henkilön siirtyminen paikasta toiseen. Saapuvien matkojen matkatuotos on alueelle tai paikkaan aikayksikössä (yl. vrk:ssa) saapuvien henkilömatkojen lukumäärä. Lähtevien matkojen matkatuotos on alueelta tai paikasta aikayksikössä (yl. vrk:ssa) lähtevien henkilömatkojen lukumäärä. Käsikirjan matkatuotos on yleisnimitys, joka yhteydestä riippuen voi tarkoittaa saapuvien henkilömatkojen matkatuotosta, lähtevien henkilömatkojen matkatuotosta, näitä molempia, niiden keskiarvoa tai summaa. Kulkutavat määritellään erillisen kulkutapajakauma-arvion perusteella. 10

12 Matkatuotos määritellään tutkittavan maankäyttötoiminnon tai -alueen perusteella tarkoituksenmukaisella tavalla tapauskohtaisesti erikseen. Määrittelyyn vaikuttaa mm. matkatuotostiedon soveltamistarve. Kaikissa yhteyksissä on aina ilmoitettava kyseisen matkatuotoksen tarkka määritelmä. Matkatuotos sidotaan aina aikaan. Yleisimmin käytetyt aikarajaukset ovat: arkivuorokausi huipputunti arkena lauantain huipputunti ja muu mitoittava tuntiliikenne (sesonkihuippu, erityistilaisuus jne.). Maankäyttö on alueen toimintojen laatu, määrä ja sijainti. Maankäyttötoiminto kuvaa alueen käyttötarkoitusta, esim. asuminen, teollisuus, toimisto, päivittäistavarakauppa, kioski, pankki jne. Matkatuotosluku on yksittäisen maankäyttötoiminnon määrään kohdennettu matkatuotos aikayksikköä kohti. Maankäyttötoiminto, johon tuotos kohdennetaan määräytyy tarkasteltava hankkeen mukaan siten, että se parhaiten kuvaa matkojen tuotosintensiteettiä. Yleisesti käytettyjä suureita ovat: asukasmäärä (matkaa/asukas) työpaikkamäärä (matkaa/työpaikka) huoneistokerrosala (matkaa/k-m2) rakennuskerrosala tai (matkaa/r-m2) muu yksikkö kuten istumapaikkamäärä, vuodemäärä, jne. (matkaa/paikka) liikevaihto (matkaa/mk). Saman hankkeen yhteydessä voidaan esittää useampia tuotoslukuja. Luvun yhteydessä on aina ilmoitettava, onko kyseessä saapuvien matkojen matkatuotos, lähtevien matkojen matkatuotos, nämä molemmat, niiden keskiarvo tai summa. Matkatuotosmalli on alueiden matkatuotosten määrittämisessä käytettävä malli. Liikennetuotos on liikennesuoritteen synonyymi eli matkapituuksien summa aikayksikössä. Kulkutapa on matkan suoritustapa tai kulkuväline. Esim. kävely, henkilöauto, joukkoliikenneväline. Kulkutapajakauma on matkojen jakautuminen eri kulkutavoille. Matkatuotoskäsikirjan matkatuotos kohdennetaan ensi vaiheessa yksittäiseen maankäyttötoimintoon. Yksittäisen kohteen tai alueen maankäyttöä eli toiminnon (-tojen) laatua, määrää ja sijaintia voidaan arvioida erilaisiin luokituksiin perustuen. Rakennusluokitusta käytetään lähinnä rakennus- ja huoneistokantaa kuvaavissa tilastoissa, joiden avulla pyritään selvittämään mm. ihmisten asumisolosuhteita, eri toimintojen sijoittumista ja kiinteitä toimintaedellytyksiä. Tiedot kerätään kuntien rakennusvalvontaviranomaisten tekemistä ilmoituksista, kun rakennuslupa myönnetään. Keskeisin luokituskriteeri on rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus. 11

13 Valtakunnallisia rakennuslupaan perustuvia rakennus- ja huoneistotietoja (RHR) ylläpidetään paikkatietoaineistona Väestörekisterikeskuksessa valtakunnallisen väestötietojärjestelmän osana. Toimialaluokitus (TOL95) muodostaa yleisen järjestelmän erityyppisten tuotantotoimintaa harjoittavien yksiköiden, yritysten ja niiden toimipaikkojen luokittelua varten. Pääperiaatteina toiminnan luokittelussa on tarkasteltu: mikä on tuotannon tai vaihdon kohteena olevien tavaroiden tai palvelusten laji mitä raaka-aineita tuotannossa käytetään ja mihin käyttöihin tavarat ja palvelukset joutuvat. Yritys- ja toimipaikkatiedot aineisto sisältää toimipaikkojen ominaisuuksien (toimiala, liikevaihto ja henkilöstö) lisäksi myös sijaintitiedot (katuosoite ja koordinaatit). Yritykset ja toimipaikat on rekisterissä luokiteltu toimialaluokituksen (TOL95) mukaisesti. Jokainen yrityksen osa, jolla on oma osoite, on toimipaikka. Jos yritys harjoittaa samassa paikassa selvästi toisistaan poikkeavia toimintoja, ne jaetaan usein eri toimipaikoiksi. 12

14 4 MATKATUOTOSTUTKIMUKSEN OHJEISTUS Tutkimuksen ohjelmointi Matkatuotostutkimus on tarkoituksenmukaista jakaa seuraaviin erillisiin vaiheisiin: Tutkimustarpeen määrittely Esitutkimus Lomakkeiden ja kenttätöiden suunnittelu Varsinainen tutkimus Tulosteet Varsinaista tutkimusta edeltävien työvaiheden merkitystä tutkimuksen onnistumiseen on syytä korostaa. Määrittelemällä tutkimustarve selkeästi, tutustumalla kohteeseen ja sen ympäristöön huolellisesti sekä suunnittelemalla käytettävät lomakkeet ja varsinaiset kenttätyöt tarkoituksenmukaisesti voidaan vaikuttaa sekä lopputuloksen laatuun että kustannuksiin. Esimerkiksi mikäli tutkittavasta kohteesta on käytettävissä tietoja, joiden perusteella voidaan etukäteen arvioida liikenteen aikavaihtelu, voidaan matkatuotostutkimus kohdistaa mitoittavan eli vilkkaimman ajankohdan ympärille. Tutkimuksen apuna voidaan myös käyttää kohteen omia seurantajärjestelmiä kuten videovalvontaa, avainkortti- tai pysäköinninvalvontajärjestelmiä jne. Tutkimuksen kenttätöiden suorittamiseen voidaan tilanteen ja tarpeen mukaan käyttää tilaajan tai kohteen omaa henkilökuntaa tai ulkopuolisia esim. opiskelijoita tai urheiluseuran tms. jäseniä. Tutkimuksen tarve Uusi rakennushanke saattaa oman tontti- tai korttelialueensa lisäksi aiheuttaa kehittämistarpeita muualla lähiympäristössä, esimerkiksi pysäköinti-, joukkoliikenne- ja liittymäjärjestelyissä. Arvioidaan uuden hankkeen vaikutuksia liikenteen toimivuuteen ja ympäristöön tarvitaan matkatuotostietoja. Mikäli hankkeen liikenteellisten ja/tai ympäristöllisten vaikutusten arviointiin tarvittavia matkatuotostietoja ei ole saatavilla, tulee harkittavaksi matkatuotostutkimuksen tekeminen. Matkatuotostutkimus tehdään hanketta vastaavasta jo toteutetusta kohteesta, joka sijaitsee oman tai toisen kunnan alueella. Esitutkimus Esitutkimuksessa selvitetään tutkimuksen käytännön toteutukseen liittyvät seikat ja täydennetään tarvittavilta osin ohjelmointivaiheen tietoja. Esitutkimukseen kannattaa panostaa, koska matkatuotostutkimusten kohteet ovat luonteeltaan ja toiminnaltaan hyvin erilaisia. Kunkin tutkimuskohteen osalta tehdään aluksi kohteen yleiskuvaus, josta ilmenee nimi maankäyttötoiminto sijainti (paikkakunta, sijainti paikkakunnalla: keskusta, lähivyöhyke, reuna-alue) joukkoliikenteen palvelutaso (pysäkit, vuorovälit,...) pysäköinnin palvelutaso (paikkojen määrä, sijainti, käyttötarkoitus,...) rakennuskerrosala (mahdollinen alajaottelu toiminnoittain) asukas- ja työntekijämäärä tai muu kohteen kokoa kuvaava määrä toiminnon yleiskuvaus matkakysynnän kannalta (liikevaihto, sesonkiluonteisuus, jne.). 13

15 Esitutkimusvaiheessa otetaan yhteyttä henkilöön, joka tuntee kohteen toiminnan (esimerkiksi isännöitsijä tai kauppias) ja pyritään sitouttamaan hänet tutkimukseen, mikäli hän ei jo kuulu hyödyntäjiin. Esitutkimuksen tavoiteena on saada hyvä yleiskuva kohteesta varsinaisen tutkimuksen suunnittelua varten. Olennaista on selvittää tutkimuksen käytännön toteuttamismahdollisuudet mm. resurssitarpeen arvioimiseksi sekä selvittää karkeasti kohteen tunti-, viikonpäivä- ja kausivaihtelu, jotta matkatuotostutkimus voidaan ajoittaa tarkoituksenmukaisesti. Tutkimuskohteen omat tilastot (esim. maksutapahtumat kaupassa) ovat erittäin käyttökelpoisia matkatuotostutkimuksen kannalta. Itse tutkimus (aikajaksot, haastattelupaikka jne.) ja tutkimuslomakkeen haastattelukysymykset tulisi suunnitella niin, että ne ovat yhteensopivia kohteen omaa toimintaa kuvaavien tilastojen kanssa, joita näin voidaan käyttää vertailutietoina sekä täydentämään tutkimustietoja (viikonpäivävaihtelu, kausivaihtelu, sesongit). Esitutkimusvaiheessa on tarkoituksenmukaista järjestää tapaaminen yhteyshenkilön kanssa tutkimuskohteessa ja tutustua kohteeseen paikanpäällä. Tällöin voidaan paitsi tarkentaa kohteen yleiskuvausta myös parhaiten selvittää ainakin seuraavat tutkimuksen käytännön toteutukseen vaikuttavat seikat: Sellaiset paikalliset olosuhteet, joiden tunteminen on välttämätöntä kenttätöiden suunnittelemiseksi: ovien määrä ja ympäröivä tila sekä pysäköintijärjestelyt jne. Laskentojen apuna käytettävien teknisten laitteiden toimivuus. Esimerkiksi videolaitteiden toimivuus on varmistettava niiden toiminnan tuntevalta henkilöltä - muut henkilöt eivät välttämättä tunne kulunvalvontajärjestelmän yksityiskohtia. Varmistetaan, että tutkimuspäivä on kohteen toiminnan kannalta normaali. Kohteen omien tietotarpeiden kartoittaminen. Lomakkeet ja tutkimusvälineet Matkatuotostutkimuksen perustarkoitus selvittää kohteen liikenteen määrä, suuntautuminen, aika- ja kulkutapajakauma. Osa tiedoista saadaan käyttämällä perinteisiä liikennelaskennan keinoja ja osa haastattelemalla kohteessa käyviä henkilöitä. Koska haastattelemalla ei saada kaikkia kävijöitä kiinni, on erittäin tärkeää, että samanaikaisesti selvitetään kävijöiden koko määrä. Kohteesta riippuen tämä tehdään joko laskemalla, kuvaamalla tai käyttäen kohteen omia valvontalaitteita. Kenttätöiden peruslomakkeet ovat hyvin yhsinkertaisia (malli liitteenä XX), mutta usein kohteesta halutaan lisäksi saada selville myös tiettyjä kohderiippuvaisia erityistietoja. Tutkimuslomakkeet voidaan suunnitella tarvekohtaisesti kuitenkin peruskysymykset säilytten. Kysymysten suunnittelussa täytyy myös ottaa huomioon yhteensopivuus tutkimuskohteen omien tilastojen kanssa. Liikennelaskennan apuvälineinä voidaan käyttää erilaisia laskimia ja videointia, mutta yksinkertaisissa kohteissa tukkimiehen kirjanpito on riittävä. Varsinaisten haastattelu- ja laskentalomakkeiden lisäksi yleisölle tulee kertoa, mistä on kysymys. Tämä tapahtuu helpoimmin jaettavan esitteen avulla, eikä näin pitkitä itse haastattelua. Varsinainen tutkimus Matkatuotostutkimusten ensisijaisena tavoitteena on saada selville erilaisten hankkeiden liikenteelliset vaikutukset eli käytännössä henkilömatkojen huippukysyntä (kellonaika, viikonpäivä ja 14

16 sesonki) kulkutapoineen. Tämän johdosta tutkitaan kohteeseen saapuvat ja/tai sieltä lähtevät matkat. Matkatuotostutkimuksen tavoitteena on saada selville, kuinka monta ihmistä käy kohteessa sekä millä kulkutavalla ihmiset ovat liikkeellä. Maankäyttötoiminnon (esim. päivittäistavarakauppa, kioski, huoltoasema tai toimistorakennus) saapuvien matkojen määrät aikayksikössä aikavaihteluineen tutkitaan kunkin maankäyttötoiminnon ovella. Täten oven paikka määritellään kussakin tutkimuksessa erikseen paikalliset olot huomioon ottaen. Ovi voi olla esimerkiksi aidatun tehdasalueen portti tai autojen pysäköintikellarin hissin sisäänmenokohta. Perustutkimusmenetelmänä on otostyyppinen ovensuuhaastattelu, jonka kesto on 1-2 minuuttia. Pysäköintitutkimuksen tarve todetaan erikseen, koska ovensuuhaastatteluilla saadaan otostieto myös kulkutavasta. Mikäli pysäköintitutkimus todetaan tarpeelliseksi, se voidaan ajoittaa vain pysäköinnin huippukysynnän ympärille, mikäli pysäköinnin huippukysyntä on etukäteen luotettavasti selvitettävissä. Haastattelijoille ja laskijoille järjestetään lyhyt koulutustilaisuus, jossa esitellään matkatuotostutkimuksen tausta selostetaan haastattelulomakkkeen kysymykset sovitaan haastattelijoiden tauotus haastattelijoille jaetaan tutkimuslomakkeet ja tutkimuksen yleisöesite (liite 2). Kokemuksia tehdyistä pilottitutkimuksista: Ovensuuhaastattelu haastattelulomakkeineen todettiin hyvin toimivaksi tutkimusmenetelmäksi. Tehdäänkö haastattelu sisään vai ulos tullessa on harkittava tilanteen mukaan ja tutkimuslomaketta muokattava vastaavasti. Esimerkiksi kaupan matkatutkimuksessa asiakas osaa arvioida kaupassakäynnin keston paremmin, kun häntä haastatellaan liikkeestä poistuttaessa. Erilaisiin harrastetilaisuuksiin taas tullaan usein "viime tipassa", joten poistuttaessa on paremmin aikaa vastata matkatuotostutkimuksen kysymyksiin. Matkatuotostutkimuksella pyritään kattamaan kohteen koko toiminta-aika. Tutkimuksen suunnittelussa on otettava huomioon, että esimerkiksi kohteeseen saapuvien matkan pituus ja kulkutapajakauma voivat vaihdella varsinaisen liikenteellisen huippukysynnän ajankohdan ulkopuolella. Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoiden yhdistyksiä kannattaa käyttää tutkimusten käytännön suorituksessa ja myös tulostusvaiheessa. He suorittivat työnsä tunnollisesti. Henkilöiden ja ajoneuvojen kokonaismäärä selvitetään erillisellä kirjanpidolla. Tässä voivat tulla kysymykseen kohteesta riippuen esimerkiksi kulunvalvontalaitteistojen tiedot tai tarvittaessa henkilöiden kokonaismäärä selvitetään haastattelun rinnalla erikseen laskien erillisillä laskentalaitteilla tai käsin. Jos kohteen tavara- ja huoltoliikennettä tutkitaan, voidaan tämä yleensä selvittää haastattelemalla toiminnasta vastaavia henkilöitä (esimerkiksi isännöitsijää tai myymäläpäällikköä). Tutkimusjakson jälkeen haastattelijoilta kerätään loppupalaute ja varmistetaan, että haastattelijoiden yhteystiedot on kirjattu. 15

17 Tulosteet Kustakin tutkimuksesta julkaistaan perustiedot tiedot ns. matkatuotoskorttina (liite xx). Nämä tiedot julkaistaan myös Webissä. Erilaisista kohteittaisista tietotarpeista johtuen perustulosteita täydennetään tarvittaessa. Liitteessä 4 on esitetty myös pilottitutkimusten yhteenvedot. Matkatuotoskortissa esitetään ainakin seuraavat perustiedot: Kohteen yleiskuvaus Nimi Esim. yrityksen nimi. Käyntiosoite Postiosoite täydennettynä karttaikkunalla kohteesta. Mikäli kohde ei ole tunnistettavissa käyntiosoitteella, kuvataan tutkimuskohdetta sanallisesti riittävissä määrin, jotta on yksikäsitteisesti selvää, mitä toimintoa (korttelin/rakennuksen osaa) on tutkittu. Sijainti Sijainti paikkakunnalla: ydinkeskusta, keskusta, keskustan lähivyöhyke, reuna-alue, hajaasutusalue. Postiosoitteen karttaikkunaa voi tarvittaessa täydentää eri mittakaavaisin kartoin ja esim. valokuvin kohteesta ja ympäröivistä liikennejärjestelyistä. Maankäyttötoiminto Tutkimuskohteen pääasiallinen käyttötarkoitus. Kohteen tyyppi esimerkiksi rakennusluokituksen ja/tai toimialaluokituksen perusteella. Sanallinen yleiskuvaus matkatuotoksen kannalta, liikevaihto, toiminnan sesonkiluonteisuus jne. Työpaikat Työpaikkojen määrä ja jakauma esim. sosioekonomisen aseman ja/tai ammattiluokituksen mukaan. Asukkaat Asukkaiden määrä ja asumistiheys. Kerrosala Rakennuksen kerrosala k-m2 sekä mahdollinen alajaottelu toiminnottain: rakennusluokitus ja/tai toimialaluokitus. Muut tunnusomaiset määrät Rakennuksen ja toiminnon muut tunnusomaiset määrät kuten koulun oppilasmäärä, sairaalan vuodepaikat, sataman laituripaikat jne. Joukkoliikenteen palvelutaso Joukkoliikenteen palvelutaso sekä kohteessa töissä olevien että asioivien kannalta: etäisyydet pysäkeille, joukkoliikennevälineet, vuorovälit jne. Kartta selkeyttää esitystä. Laskentapäivä ja -ajat Päivämäärä, viikonpäivä ja kellonajat. Sää Sanallinen kuvaus, lämpötila. Kohteen yleisarvio ja huomautukset Esim.: oliko laskentapäivä normaali, kohteen mahdolliset poikkeusjärjestelyt (teemapäivät, konferenssit,...), arvio paljonko alla maksimikysynnän 16

18 Kohteen laskentatulokset Tutkimusajan kokonaisliikenne Saapuneiden henkilöiden määrä Henkilöiden kulkutapajakauma: jalan, polkupyörällä, henkilauton kuljettaja ja matkustaja, joukkoliikenteellä (linja-auto, raideliikenne), muulla tavoin (mopo, moottoripyörä, taksi). Ajoneuvoliikenteen jakauma ajoneuvolajeittain: henkilö-, paketti- ja kuorma-autot. Henkilöautojen keskikuormitus Käynnin tarkoituksen jakauma tarvittaessa. Huipputuntiliikenne Huipputuntiliikenteen ajankohta. Huipputuntina saapuneiden henkilöiden määrä. Huipputuntiliikenteen osuus koko vuorokauden liikenteestä. Henkilöiden kulkutapajakauma: jalan, polkupyörällä, henkilauton kuljettaja ja matkustaja, joukkoliikenteellä (linja-auto, raideliikenne), muulla tavoin (mopo, moottoripyörä, taksi). Ajoneuvoliikenteen jakauma ajoneuvolajeittain: henkilö-, paketti- ja kuorma-autot. Henkilöautojen keskikuormitus Käynnin tarkoituksen jakauma tarvittaessa. Matkatuotosluku Matkatuotos kohdennettuna parhaiten matkatuotosintensiteettiä kuvaavaan suureeseen aikayksikössä: matkaa/työpaikka matkaa/asukas matkaa/kerrosala matkaa/rakennusala tai matkaa/muu yksikkö kuten (istumapaikkamäärä, vuodemäärä, liikevaihto, jne.). Käynnin kesto Käynnin keskimääräinen kesto, myös tarkoituksen mukaan, mikäli sillä on merkitystä kohteen kannalta. Kävijöiden sukupuoli ja ikärakenne Kävijöiden sukupuoli tai ikärakenne tulostetaan, mikäli sillä on merkitystä kohteen kannalta. Yleisimmin käytetyt aikarajaukset ovat: arkivuorokausi aamu- ja iltahuipputunti arkena lauantain huipputunti ja muu mitoittava tuntiliikenne (sesonkihuippu, tilaisuus jne.). Arvio matkatuotoksen vaihteluvälistä Arvio matkatuotoksen vaihteluvälistä ja tähän vaikuttavista tekijöistä. Henkilömatkojen viikonpäivävaihtelu. Huippusesongin (esim. joulu) aikana esiintyvä maksimimatkatuotos. 17

19 MATKATUOTOSTIEDON YLLÄPITO Hallinnon organisointi Matkatuotoskäsikirjan hallintoa varten muodostetaan vapaamuotoinen ja -ehtoinen johtokunta (board), jolla on matkatuotostiedon tuottamista ja ylläpitämistä ohjaava rooli. Boardin toimintaa on havainnollistettu kuvassa 1. Matkatuotoskäsikirjan vapaaehtoinen johtokunta eli board Edustajat - Ympäristöministeriö - Liikenne- ja viestintäministeriö - Kuntaliitto - Teknillinen korkeakoulu - Kuntakäyttäjä - Konsultti - Ylläpitävä organisaatio Kokoontuu kerran vuodessa tehtävinään - Laadunvarmistus - Toiminnan suuntaaminen - Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen - Tiedottaminen Matkatuotoskäsikirjan ylläpitäjä - Johtokunta valitsee määräajaksi (aluksi VTT) - Matkatuotostiedon kerääminen, muokkaaminen ja ylläpito - Matkatuotostiedon käyttäjien neuvonta - Ylläpitäjän vastuuhenkilö toimii johtokunnan sihteerinä Kuva1. Matkatuotoskäsikirjan hallinnon board-malli. Jatkossa matkatuotostutkimuksia tehdään pääasiassa kuntien aloitteesta paikallisten tutkimustarpeiden perusteella. Boardin eräänä tehtävänä on kuitenkin ohjata matkatuotostiedon kerääjä/ylläpito-organisaatiota sellaisten kohteiden tutkimiseen, joilla on yleistä mielenkiintoa, mutta joiden tutkimiseksi ei tullut alotteita kuntien taholta. Web-julkaisu Projektin suositus on, että matkatuotoskäsikirjaa ryhdytään ylläpitämään Webissä. Tavoitteena on täydentää painettua osaa tarjoamalla jatkuvasti ajankohtaista tietoa. Matkatuotoskäsikirjaa tulisi täten täydentää sitä mukaa, kuin laskentatietoja kertyy. Web-julkaiseminen tarjoaa tähän mahdollisuuden. 18

20 Web-julkaisemisen päämääränä on myös matkatuotostiedon helppo saatavuus ja päivitettävyys. Web-julkaisu toimii yleisenä referenssinä matkatuotostiedosta niille, jotka sellaisia asioita Webistä etsivät. Web-julkaisun tulee olla de facto paikka, jonka tiedot käydään katsomassa, kun matkatuotostiedolle on tarvetta. Web-palvelun avulla matkatuotostiedon tarvitsija pääsee selville senhetkisestä matkatutkimustiedosta. Web-palvelusta löytyy myös tietoa, jonka avulla voidaan arvioida mahdollisesti tarvittavien matkatuotostutkimusten vaatimat resurssit. Matkatutkimustiedon Web-julkaisu on suunnittelijoiden väline jakaa tietouttaan muiden matkatuotostiedon tarvitsijoiden kanssa. Näin vältetään päällekkäistä työtä. Palvelun ylläpitämisen tavoitteena on matkatutkimustiedon ja sen soveltamisen kehittäminen. Matkatuotostietopalvelun tulee tarjota mahdollisuus käyttäjien kehittämisehdotuksille siten, että myös ehdotuksen laatija saa pikaisen palautteen. Matkatuotostiedon käyttäjille sekä tiedon tuottamisen että hyödyntämisen tulee olla yksinkertaista, ilmaista ja avointa. Tietojen toimittamiselle ei aseta tiukkoja muotovaatimuksia. Webjulkaisun ylläpitäjä muokkaa toimitetut aineistot vertailukelpoisiksi aikaisempien tietojen kanssa. Jos tutkimusaineistojen tietosisältöä on tarkennettava, keskustelee matkatuotostiedon ylläpitäjä aineiston toimittajan kanssa. Web-julkaisuun ei ainakaan aluksi rakenneta lomakkeita tietojen toimittamista varten, vaan tiedot toimitetaan erikseen sovittavassa muodossa. Käytännössä tiedot voidaan sitten toimittaa esimerkiksi sähköpostilla, faxilla tai tavallisella postilla. 19

21 5 Suositukset jatkotoimenpiteiksi Toimenpiteet Matkatuotoskäsikirjan pilottiprojektin jälkeen (kun Web-toiminnan perustamisesta on tehty päätös) tiedotetaan valittujen kuntien liikennesuunnittelusta vastaaville, että matkatuotostiedon Web-sivustot on avattu. Samassa yhteydessä toivotaan aikaisemmin tehtyjen matkatuotostutkimusten tuloksia lähetettävän matkatuotostiedon Web-palvelun ylläpitäjälle, jonka tehtävänä julkaista ja saattaa tiedot vertailukelpoiseen muotoon aikaisemmin tehtyjen matkatuotostutkimusten kanssa. Oleellista on luoda tunnettu käytännön toimintamalli, jonne eri tahojen keräämiä tuloksia voidaan toimittaa ja jonka avulla kertyviä tutkimustuloksia voidaan ryhtyä ylläpitämään. Esitutkimuksen mukaan pilottitutkimuksen jälkeen tehtävänä oli päättää laajemman matkatuotostutkimusosuuden käynnistämisestä. Esitutkimuksessa varsinaisia kohdekartoituksia oli ohjelmoitu kahden vuoden aikajaksolle ja tutkittavia maankäyttötoimintoja oli 12 kpl. Kunkin maankäyttötoiminnon osalta ehdotettiin tutkimuksia tehtäväksi 4-5 kpl, jotta saataisiin käsitys kulkutapajakautumaan vaikuttavista tekijöistä sekä tuotosluvun hajonnasta erilaisilla alueilla. Pilottitutkimuksessa saatujen kokemusten perusteella ehdotetaan, että laajempaa tutkimusosuutta ei käynnistetä esitutkimuksessa ehdotetulla tavalla. Matkatuotostutkimuksia ehdotetaankin tehtäväksi siten, että aloite tutkimuksen tekemiseksi tulee pääasiassa kunnilta ja että matkatuotostutkimukset tehdään kuntien omaan tarpeeseen perustuen. Kuntien tulisi jatkossa saada tukea ja ohjausta matkatuotostutkimusten tekemiseen matkatuotostiedon johtokunnalta ja Web-palvelun ylläpitäjältä. Tuki voi olla asiantuntija-apua, laskentalaitteita tarjoavaa tai johtokunnan ohjaamaa taloudellista tukea Web-palvelun aloitus VTT ryhtyy ylläpitämään matkatuotostietoa Web-palveluna. Työvaiheet ja tarvittavat resurssit ovat: Matkatuotosaineiston (ohjeet, laskentalomakkeet, pilotin tulokset jne.) sovittaminen ja viimeistely VTT- palvelimelle. Tiedottaminen kuntien liikennesuunnittelusta vastaaville; samalla esitetään, että aikaisemmin tehdyt matkatuotostutkimukset liitettäisiin kunnan ja matkatuotostiedon ylläpitäjän yhteistyöllä Web-palveluun. Kunnista saatujen matkatuotostietojen muokkaaminen (kunta ja VTT yhdessä) ja julkaiseminen Web-palvelussa. Matkatuotostiedon Web-palvelun aloituskustannukset ovat mk Matkatuotostiedon kerääminen ja ylläpito Jotta matkatuotostietoa saataisiin riittävästi, ylläpitävän tahon tulisi sitoutua täyttämään seuraavat edellystykset: Kuntia kannustetaan, neuvotaan ja ohjataan tekemään matkatuotostutkimuksia kehitetyn tutkimusrungon mukaisesti, tulokset tallennetaan Web-palveluun. Kunnille tulisi voida tarjota tutkimusavusta, jotta kiinnostus matkatuotostiedon keräämiseen ja luovuttamiseen kaikille avoimeen tietovarastoon heräisi. Rahoittava taho on toistaiseksi avoin. 20

22 Tiedonkeruun tulisi tapahtua riittävän nopeasti, jotta kunnat näkisivät saavutetun hyödyn ts. ensimmäisinä vuosina tulisi erityisesti panostaa kuntien mukaan saamiseen Matkatuotostutkimuksen kustannukset Keskivertotutkimuksen kustannukset: VTT:n asiantuntijan suunnittelu ja ohjeistus; 2-3 tp ( mk) VTT:n assistentti; 3-5 tp ( mk) laskijat (opiskelijoita) ja kulut, sis. tallennus ( mk) kunta osallistuu tutkimuspäivänä vastaavan tutkimusjohtajan panoksella sekä osallistuu myös tutkimuksen suunnitteluun Kunnan toimeksiannosta työn voi suorittaa myös konsultti, jolloin tarvittaneen vain VTT:n vähäistä ohjausta. kuntien jatkuva konsultointi ja matkatutkimustiedon tekninen ylläpito ( mk/v) 21

23 Taloustukku J. Kärkkäinen / Oulu LIITE 1 Hervannan vapaa-ajankeskus / Tampere LIITE 2 Datacity / Turku LIITE 3 Kunnanvirasto / Tuusula LIITE 4 22

24 Taloustukku J. Kärkkäinen / Oulu LIITE 1(1/5) :00 - :14 tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 ostos 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 työpaikka 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 kadunvarsi 1 mies 3 muu 3 muu, mikä 3 joukkoliikenne 3 muu 2 nainen 4 henkilöauto, kuljettaja 4 auto ei jäänyt ikä käynnin 5 henkilöauto, matk. 1 nuori (ei ajokorttia) kesto tunti min matka 6 muu, mikä autossa henkilöitä yhteensä 2 työikäinen (yli 18 v.) 3 iäkäs kotiosoitteen km m olisiko auto ollut käytettävissä (jos ei autolla) postinro tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 ostos 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 työpaikka 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 kadunvarsi 1 mies 3 muu 3 muu, mikä 3 joukkoliikenne 3 muu 2 nainen 4 henkilöauto, kuljettaja 4 auto ei jäänyt ikä käynnin 5 henkilöauto, matk. 1 nuori (ei ajokorttia) kesto tunti min matka 6 muu, mikä autossa henkilöitä yhteensä 2 työikäinen (yli 18 v.) 3 iäkäs kotiosoitteen km m olisiko auto ollut käytettävissä (jos ei autolla) postinro tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 ostos 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 työpaikka 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 kadunvarsi 1 mies 3 muu 3 muu, mikä 3 joukkoliikenne 3 muu 2 nainen 4 henkilöauto, kuljettaja 4 auto ei jäänyt ikä käynnin 5 henkilöauto, matk. 1 nuori (ei ajokorttia) kesto tunti min matka 6 muu, mikä autossa henkilöitä yhteensä 2 työikäinen (yli 18 v.) 3 iäkäs kotiosoitteen km m olisiko auto ollut käytettävissä (jos ei autolla) postinro tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 ostos 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 työpaikka 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 kadunvarsi 1 mies 3 muu 3 muu, mikä 3 joukkoliikenne 3 muu 2 nainen 4 henkilöauto, kuljettaja 4 auto ei jäänyt ikä käynnin 5 henkilöauto, matk. 1 nuori (ei ajokorttia) kesto tunti min matka 6 muu, mikä autossa henkilöitä yhteensä 2 työikäinen (yli 18 v.) 3 iäkäs kotiosoitteen km m olisiko auto ollut käytettävissä (jos ei autolla) postinro tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 ostos 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 työpaikka 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 kadunvarsi 1 mies 3 muu 3 muu, mikä 3 joukkoliikenne 3 muu 2 nainen 4 henkilöauto, kuljettaja 4 auto ei jäänyt ikä käynnin 5 henkilöauto, matk. 1 nuori (ei ajokorttia) kesto tunti min matka 6 muu, mikä autossa henkilöitä yhteensä 2 työikäinen (yli 18 v.) 3 iäkäs kotiosoitteen km m olisiko auto ollut käytettävissä (jos ei autolla) postinro tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 ostos 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 työpaikka 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 kadunvarsi 1 mies 3 muu 3 muu, mikä 3 joukkoliikenne 3 muu 2 nainen 4 henkilöauto, kuljettaja 4 auto ei jäänyt ikä käynnin 5 henkilöauto, matk. 1 nuori (ei ajokorttia) kesto tunti min matka 6 muu, mikä autossa henkilöitä yhteensä 2 työikäinen (yli 18 v.) 3 iäkäs kotiosoitteen km m olisiko auto ollut käytettävissä (jos ei autolla) postinro HUOM. 23

25 TALOUSTUKKU J. KÄRKKÄINEN (2/5) Alasintie 12, Oulu Limingantullin kaupunginosa Erikoistavarakaupan suuryksikkö, kerrosala on 6200 k-m 2. Vakinaisia työntekijöitä on 40 ja lisäksi n. 10 tilapäistä tai osa-aikaista. Haastattelut lauantaina sisääntulo-ovilla klo Saapuneita kaikkiaan 4299, joista haastateltu 470 eli 10,9 %. Sukupuolijakauma: miehiä 64,9 %, naisia 35,1 %. Vastaajan ikäluokka: nuori (ei ajokorttia) 1,7 %, työikäinen (yli 18v.) 92,3 %, iäkäs 6,0 %. Matkan tarkoitus: ostos 96.2% työpaikka 0.2% muu 3.6% Käynnin kesto: enintään 15 min 41.7% min 44.3% min 12.3% yli 60 min 1.7% Matkallelähtöpaikka: koti 78.7% työpaikka 2.1% muu 19.1% Pääasiallinen kulkutapa: kävely 3.2% polkupyörä 1.9% joukkoliikenne 1.9% ha-kuljettaja 68.1% ha-matkustaja 24.7% muu 0.2% 24

26 (3/5) Jos vastaaja ei ollut käyttänyt autoa, olisi hänellä 21 %:ssa tapauksista ollut mahdollisuus auton käyttöön. Pysäköinti: kiinteistön pysäköintipaikka 96.8% muu 2.0% auto ei jäänyt 1.1% Ajoneuvon keskikuormitus oli 2,22 henkilöä. Keskimääräinen matkan pituus ja käynnin kesto: keskimääräinen matkan pituus kaikilla keskimääräinen matkan pituus henkilöautolla matkanneilla keskimääräinen matkan pituus työpaikalle tulleilla 27.8 km 28.4 km 27.0 km keskimääräinen käynnin kesto kaikilla 0.41 h keskimääräinen käynnin kesto henkilöautolla matkanneilla 0.41 h keskimääräinen käynnin kesto työpaikalle tulleilla 0.41 h Tuloetäisyyksien jakautuminen kulkutavoittain (kukin kulkutapa erikseen ja kaikki matkat yhteensä): 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne kaikki 30% 20% 10% 0% 0-3 km 3-5 km 5-10 km km yli 30 km 25

27 (4/5) Käynnin keston jakautuminen kulkutavoittain (kukin kulkutapa erikseen ja kaikki matkat yhteensä): 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne kaikki 30% 20% 10% 0% enintään 15 min min min yli 60 min 15 minuutin laskentajaksolla saapuneiden henkilöiden määrä. Keskimäärin 15 minuutin jaksossa saapui 154 henkilöä :00 10:15 10:30 10:45 11:00 11:15 11:30 11:45 12:00 12:15 12:30 12:45 13:00 13:15 13:30 13:45 14:00 14:15 14:30 14:45 15:00 15:15 15:30 15:45 16:00 16:15 16:30 16:45 26

28 (5/5) Saapuneiden ja lähteneiden henkilöiden määrä 15 minuutin laskentajaksoissa sekä pysäköintipaikan automäärä tasatunneittain: :00 10:15 saapuneet lähteneet pysäköityjä autoja 10:30 10:45 11:00 11:15 11:30 11:45 12:00 12:15 12:30 12:45 13:00 13:15 13:30 13:45 14:00 14: :30 14:45 15:00 15:15 15:30 15:45 16:00 16:15 16:30 16:45 Keskimäärin 15 minuutin jaksossa saapui 60 ja poistui 55 ajoneuvoa. Koko tutkimusaikana ajoneuvoja saapui 1668 ja poistui Tunnissa ajoneuvoja saapui eniten kello (312 kappaletta) ja poistui eniten kello (276 kappaletta). Huipputunti klo Saapuneita henkilöitä huipputuntina 795, joista haastateltu 61 (7,7%). Kaikkiaan saapuneita 4299 (klo ), huipputunnin osuus 18,5 %. Pääasiallinen kulkutapa huipputuntina kävely 3.3% polkupyörä 3.3% ha-kuljettaja 62.3% ha-matkustaja 31.1% Ajoneuvon keskikuormitus aamuhuipputuntina oli 2,03 henkilöä. Matkatuotos kulkutavoittain (klo ) Matkaa/ työpaikka Matkaa/ kerrosala (100 k- m 2 ) Yhteensä Kävely 3 2 Polkupyörä 2 1 Joukkoliikenne 2 1 Ha-kuljettaja ha-matkustaja 24 17

29 Hervannan vapaa-ajankeskus / Tampere LIITE 2(1/6) HERVANNAN VAPAA-AIKAKESKUKSEN MATKATUTKIMUS Mitä tutkitaan Kysymme tämän päivän aikana tässä rakennuksessa käyviltä henkilöiltä heidän tulomatkaansa liittyviä tietoja sekä käynnin syytä ja kestoa. Haastattelu kestää 1-2 min. Miksi matkatietoja Matkatietoja kerätään eri tyyppisistä kiinteistöistä. Tietoja käytetään hyväksi arvioitaessa uuteen rakennukseen liittyviä liikenneratkaisuja ja sen vaikutuksia ympäristöön, esim.tarvittava pysäköintipaikkojen määrä, liittymäjärjestelyt ja joukkoliikennepalvelut. Matkatutkimuksen tekijät Hervannan vapaa-aikakeskuksen matkatutkimus on osa projektia, jonka tarkoituksena on tuottaa suomalainen matkatuotoskäsikirja liikenne- ja ympäristösuunnittelijoiden käyttöön. Tutkimus kuuluu valtakunnalliseen LYYLI-tutkimusohjelmaan, missä tutkitaan ympäristövaikutuksiltaan edullista yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. LYYLI-tutkimusta ohjaavat mm. liikenneministeriö, ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Hervannan matkatutkimus tehdään yhteistyössä Tampereen kaupungin teknisen ja liikuntatoimen kanssa. Matkatuotostutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaavat LT-Konsultit Oy ja VTT Yhdyskuntatekniikka. Lisätietoja antavat Matkatutkimus: Dipl.ins. Jari Jakonen Dipl.ins. Tuuli Järvi-Nykänen LT-Konsultit Oy VTT Yhdyskuntatekniikka Melkonkatu Helsinki PL 1900, VTT puhelin (09) puhelin (09) faksi (09) faksi (09) sähköposti sähköposti Matkatuotostutkimuksen kotisivu: Tampereen kaupungin sisäliikuntapaikkojen käyttöön liittyvät kysymykset: Isännöitsijä Esa Auvinen Tampereen kaupungin liikuntoimi Suvantokatu Tampere puhelin sähköposti Tampereen kaupungin liikennesuunnitteluun liittyvät kysymykset: Suunnitteluinsinööri Reijo Väliharju Tampereen kaupungin tekninen toimi PL Tampere puhelin sähköposti 28

30 (2/6) :15 - :29 tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 työpaikka 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 asiointi 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 muu 1 mies missä käy 3 lounas 3 joukkoliikenne 3 auto ei jäänyt 2 nainen 4 muu 4 henkilöauto, kuljettaja ikä 5 henkilöauto, matk. kävelymatkat 1 nuori (ei ajokorttia) matka 6 muu, mikä yhteensä km m 2 työikäinen (yli 18 v.) kesto/klo 3 iäkäs klo km m autossa henkilöitä olisko auto ollut tunti min yhteensä käytettävissä (jos ei autolla) tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 työpaikka 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 asiointi 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 muu 1 mies missä käy 3 lounas 3 joukkoliikenne 3 auto ei jäänyt 2 nainen 4 muu 4 henkilöauto, kuljettaja ikä 5 henkilöauto, matk. kävelymatkat 1 nuori (ei ajokorttia) matka 6 muu, mikä yhteensä km m 2 työikäinen (yli 18 v.) kesto/klo 3 iäkäs klo km m autossa henkilöitä olisko auto ollut tunti min yhteensä käytettävissä (jos ei autolla) tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 työpaikka 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 asiointi 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 muu 1 mies missä käy 3 lounas 3 joukkoliikenne 3 auto ei jäänyt 2 nainen 4 muu 4 henkilöauto, kuljettaja ikä 5 henkilöauto, matk. kävelymatkat 1 nuori (ei ajokorttia) matka 6 muu, mikä yhteensä km m 2 työikäinen (yli 18 v.) kesto/klo 3 iäkäs klo km m autossa henkilöitä olisko auto ollut tunti min yhteensä käytettävissä (jos ei autolla) tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 työpaikka 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 asiointi 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 muu 1 mies missä käy 3 lounas 3 joukkoliikenne 3 auto ei jäänyt 2 nainen 4 muu 4 henkilöauto, kuljettaja ikä 5 henkilöauto, matk. kävelymatkat 1 nuori (ei ajokorttia) matka 6 muu, mikä yhteensä km m 2 työikäinen (yli 18 v.) kesto/klo 3 iäkäs klo km m autossa henkilöitä olisko auto ollut tunti min yhteensä käytettävissä (jos ei autolla) tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 työpaikka 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 asiointi 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 muu 1 mies missä käy 3 lounas 3 joukkoliikenne 3 auto ei jäänyt 2 nainen 4 muu 4 henkilöauto, kuljettaja ikä 5 henkilöauto, matk. kävelymatkat 1 nuori (ei ajokorttia) matka 6 muu, mikä yhteensä km m 2 työikäinen (yli 18 v.) kesto/klo 3 iäkäs klo km m autossa henkilöitä olisko auto ollut tunti min yhteensä käytettävissä (jos ei autolla) tulee/lähtee syy mistä kulkutapa pysäköinti poislähtijä 1 työpaikka 1 koti 1 jalan 1 kiinteistön pysäköintipaikka sp 2 asiointi 2 työpaikka 2 polkupyörä 2 muu 1 mies missä käy 3 lounas 3 joukkoliikenne 3 auto ei jäänyt 2 nainen 4 muu 4 henkilöauto, kuljettaja ikä 5 henkilöauto, matk. kävelymatkat 1 nuori (ei ajokorttia) matka 6 muu, mikä yhteensä km m 2 työikäinen (yli 18 v.) kesto/klo 3 iäkäs klo km m autossa henkilöitä olisko auto ollut tunti min yhteensä käytettävissä (jos ei autolla) Saapuvat HUOM. 29

31 (3/6) TAMPEREEN KAUPUNGIN HERVANNAN VAPAA-AIKAKESKUS Osoite: Lindforsinkatu 5, Tampere Päivämäärä: Kerrosala on k-m2. Tutkimusaika klo Kävijöitä kaikkiaan 437, joista haastateltu 216 eli 49,4 %. Sukupuolijakauma: miehiä 38,7 %, naisia 61,3 % Vastaajan ikäluokka: nuori (ei ajokorttia) 25,8 %, työikäinen (yli 18v.) 58,8 %, iäkäs 15,4 % Matkan tarkoitus: urheilu 48.4% muu harrastus 39.2% työ 1.6% kokous 4.8% saatto 5.4% muu 0.5% Käynnin kesto: enintään 30 min 11.2% 30 min - 1 h 45.4% 1 h - 2 h 33.7% 2 h -4 h 8.2% 4 h - 8 h 1.5% Mistä tuli (matkallelähtöpaikka): koti 78.7% työpaikka 7.1% muu 14.2% Pääasiallinen kulkutapa: kävely 55.8% polkupyörä 7.0% joukkoliikenne 6.5% ha-kuljettaja 24.1% ha-matkustaja 6.5% Ajoneuvon keskikuormitus oli 1,27 henkilöä. Jos vastaaja ei ollut käyttänyt autoa, olisi hänellä 26 %:ssa tapauksista ollut mahdollisuus auton käyttöön. 30

32 Pysäköinti: kiinteistön pysäköintipaikka 73.8% muu 9.8% auto ei jäänyt 16.4% (4/6) Keskimääräinen matkan pituus ja käynnin kesto: keskimääräinen matkan pituus kaikilla keskimääräinen matkan pituus henkilöautolla matkanneilla keskimääräinen matkan pituus talon tiloja käyttäneillä 3.0 km 5.3 km 2.9 km keskimääräinen käynnin kesto kaikilla 1.3 h keskimääräinen käynnin kesto henkilöautolla matkanneilla 1.4 h keskimääräinen käynnin kesto talon tiloja käyttäneillä 1.4 h Tuloetäisyyksien jakautuminen kulkutavoittain (kukin kulkutapa erikseen ja kaikki matkat yhteensä) 100% 90% 80% 70% 60% 50% kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne kaikki 40% 30% 20% 10% 0% 0-3 km 3-5 km 5-10 km km yli 30 km 31

33 (5/6) Käynnin keston jakautuminen kulkutavoittain (kukin kulkutapa erikseen ja kaikki matkat yhteensä) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne kaikki 30% 20% 10% 0% alle 30min 30min-1h 1-2 h 2-4 h 4-8 h Saapuneiden henkilöiden määrä 15 minuutin laskentajaksoissa: saapuneet henkilöt :45 15:00 15:15 15:30 15:45 16:00 16:15 16:30 16:45 17:00 17:15 17:30 17:45 18:00 18:15 18:30 18:45 19:00 19:15 19:30 19:45 20:00 20:15 20:30 20:45 21:00 21:15 Iltahuipputunti klo Saapuneita iltahuippuna 123, joista haastateltu 32 (26%). Kaikkiaan saapuneita 437 ( ), huipputunnin osuus 28,1 %. Pääasiallinen kulkutapa iltahuipputuntina: kävely 51.6% polkupyörä 3.2% ha-kuljettaja 35.5% ha-matkustaja 9.7% 32

34 Ajoneuvon keskikuormitus iltahuipputuntina oli 1,27 henkilöä. (6/6) Matkatuotos kulkutavoittain (klo ) Matkaa/ kerrosala kulkutapa (100 k-m2) kävely 4.35 polkupyörä 0.55 joukkoliikenne 0.51 ha-kuljettaja 1.88 ha-matkustaja 0.51 yhteensä

35 Datacity / Turku LIITE 3(1/12) TURUN TEKNOLOGIAKESKUKSEN MATKATUTKIMUS Mitä tutkitaan Kysymme tämän päivän aikana teknologiakeskuksen DataCityssä käyviltä henkilöiltä heidän tulomatkaansa liittyviä tietoja sekä käynnin syytä ja kestoa. Haastattelu kestää n. 2 min. Miksi matkatietoja Matkatietoja kerätään eri tyyppisistä kiinteistöistä. Tietoja käytetään hyväksi suunniteltaessa ja arvioitaessa erilaisiin rakennuksiin liittyviä liikenneratkaisuja ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Tutkimustulosten käyttöesimerkkejä: tarvittava pysäköintipaikkojen määrä, katu- ja liittymäjärjestelyt, joukkoliikennepalvelut ja kevyen liikenteen ratkaisut. Tämän tutkimuksen tulokset auttavat myös Turun kaupunkia palvelemaan Turun teknologiakeskuksen alueen ja kiinteistöjen käyttäjiä liikenteellisesti yhä paremmin alueen jatkuvasti kehittyessä. Matkatutkimuksen tekijät Turun teknologiakeskuksen matkatutkimus on osa projektia, jonka tarkoituksena on tuottaa suomalainen matkatuotoskäsikirja liikenne- ja ympäristösuunnittelijoiden käyttöön. Tutkimus kuuluu valtakunnalliseen LYYLI-tutkimusohjelmaan, missä tutkitaan ympäristövaikutuksiltaan edullista yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. LYYLI-tutkimusta ohjaavat mm. liikenneministeriö, ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Turun teklogiakeskuksen matkatutkimus tehdään yhteistyössä Turun kaupungin kiinteistö- ja rakennustoimen kaavoitusosaston ja Turun Teknologiakeskus Oy:n kanssa. Matkatuotostutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaavat LT-Konsultit Oy ja VTT Yhdyskuntatekniikka. Lisätietoja antavat Matkatutkimus: Dipl.ins. Jari Jakonen Dipl.ins. Tuuli Järvi-Nykänen LT-Konsultit Oy VTT Yhdyskuntatekniikka Melkonkatu Helsinki PL 1900, VTT puhelin (09) puhelin (09) faksi (09) faksi (09) sähköposti sähköposti Matkatuotostutkimuksen kotisivu: Turun teknologiakeskuksen käyttöön ja tiloihin liittyvät kysymykset: Isännöitsijä Bo Sangder puhelin (02) Turun Teknologiakeskus, BioCity matkapuhelin Isännöinti-Saarto Oy faksi (02) Tykistökatu 6, Turku sähköposti: Turun kaupungin liikennesuunnitteluun liittyvät kysymykset: Liikennesuunnittelupäällikkö Heikki Nieminen Turun kaupungin kiinteistö- ja rakennustoimi, kaavoitusosasto Linnankatu 34 C puhelin (02) Turku faksi (02)

36 (2/12) :45 - :59 sp syy pääasiallinen työpaikka kulkutapa miksi pysäköinti 1 mies 1 työpaikka 1 Turun Teknologiakeskus 1 jalan 1 nopea 1 kiinteistön pys.p. 2 nainen 2 opiskelupaikka 2 Turun korkeakoulut muualla 2 polkupyörä 2 halpa 2 Tahkonaukio 3 asiointi 3 muualla 3 joukkoliikenne 3 turvallinen 3 kadunvarsi ikä 4 ostos 4 h-auto, kuljettaja 4 ulkoilu 4 tyhjä tontti 1 nuori (ei ajokorttia) 5 lounas mistä matka 5 h-auto, matk. 5 ainoa mahd. 5 muu 2 työikäinen (yli 18 v.) 6 muu 1 koti 6 muu, mikä 6 lyhyt matka 6 auto ei jäänyt 3 iäkäs 2 työpaikka km m kesto/klo 3 lounas kävelyt yht. autossa henkilöitä tulee/lähtee klo 4 muu oma autopaikka olisiko auto yhteensä poislähtijä tunti min km m ollut käytettävissä (jos ei autolla) sp syy pääasiallinen työpaikka kulkutapa miksi pysäköinti 1 mies 1 työpaikka 1 Turun Teknologiakeskus 1 jalan 1 nopea 1 kiinteistön pys.p. 2 nainen 2 opiskelupaikka 2 Turun korkeakoulut muualla 2 polkupyörä 2 halpa 2 Tahkonaukio 3 asiointi 3 muualla 3 joukkoliikenne 3 turvallinen 3 kadunvarsi ikä 4 ostos 4 h-auto, kuljettaja 4 ulkoilu 4 tyhjä tontti 1 nuori (ei ajokorttia) 5 lounas mistä matka 5 h-auto, matk. 5 ainoa mahd. 5 muu 2 työikäinen (yli 18 v.) 6 muu 1 koti 6 muu, mikä 6 lyhyt matka 6 auto ei jäänyt 3 iäkäs 2 työpaikka km m kesto/klo 3 lounas kävelyt yht. autossa henkilöitä tulee/lähtee klo 4 muu oma autopaikka olisiko auto yhteensä poislähtijä tunti min km m ollut käytettävissä (jos ei autolla) sp syy pääasiallinen työpaikka kulkutapa miksi pysäköinti 1 mies 1 työpaikka 1 Turun Teknologiakeskus 1 jalan 1 nopea 1 kiinteistön pys.p. 2 nainen 2 opiskelupaikka 2 Turun korkeakoulut muualla 2 polkupyörä 2 halpa 2 Tahkonaukio 3 asiointi 3 muualla 3 joukkoliikenne 3 turvallinen 3 kadunvarsi ikä 4 ostos 4 h-auto, kuljettaja 4 ulkoilu 4 tyhjä tontti 1 nuori (ei ajokorttia) 5 lounas mistä matka 5 h-auto, matk. 5 ainoa mahd. 5 muu 2 työikäinen (yli 18 v.) 6 muu 1 koti 6 muu, mikä 6 lyhyt matka 6 auto ei jäänyt 3 iäkäs 2 työpaikka km m kesto/klo 3 lounas kävelyt yht. autossa henkilöitä tulee/lähtee klo 4 muu oma autopaikka olisiko auto yhteensä poislähtijä tunti min km m ollut käytettävissä (jos ei autolla) sp syy pääasiallinen työpaikka kulkutapa miksi pysäköinti 1 mies 1 työpaikka 1 Turun Teknologiakeskus 1 jalan 1 nopea 1 kiinteistön pys.p. 2 nainen 2 opiskelupaikka 2 Turun korkeakoulut muualla 2 polkupyörä 2 halpa 2 Tahkonaukio 3 asiointi 3 muualla 3 joukkoliikenne 3 turvallinen 3 kadunvarsi ikä 4 ostos 4 h-auto, kuljettaja 4 ulkoilu 4 tyhjä tontti 1 nuori (ei ajokorttia) 5 lounas mistä matka 5 h-auto, matk. 5 ainoa mahd. 5 muu 2 työikäinen (yli 18 v.) 6 muu 1 koti 6 muu, mikä 6 lyhyt matka 6 auto ei jäänyt 3 iäkäs 2 työpaikka km m kesto/klo 3 lounas kävelyt yht. autossa henkilöitä tulee/lähtee klo 4 muu oma autopaikka olisiko auto yhteensä poislähtijä tunti min km m ollut käytettävissä (jos ei autolla) sp syy pääasiallinen työpaikka kulkutapa miksi pysäköinti 1 mies 1 työpaikka 1 Turun Teknologiakeskus 1 jalan 1 nopea 1 kiinteistön pys.p. 2 nainen 2 opiskelupaikka 2 Turun korkeakoulut muualla 2 polkupyörä 2 halpa 2 Tahkonaukio 3 asiointi 3 muualla 3 joukkoliikenne 3 turvallinen 3 kadunvarsi ikä 4 ostos 4 h-auto, kuljettaja 4 ulkoilu 4 tyhjä tontti 1 nuori (ei ajokorttia) 5 lounas mistä matka 5 h-auto, matk. 5 ainoa mahd. 5 muu 2 työikäinen (yli 18 v.) 6 muu 1 koti 6 muu, mikä 6 lyhyt matka 6 auto ei jäänyt 3 iäkäs 2 työpaikka km m kesto/klo 3 lounas kävelyt yht. autossa henkilöitä tulee/lähtee klo 4 muu oma autopaikka olisiko auto yhteensä poislähtijä tunti min km m ollut käytettävissä (jos ei autolla) HUOM. 35

37 TURKU sisääntulleet (3/12) HISSI / OVI klo

38 DATACITY TURUN TEKNOLOGIAKESKUS Lemminkäisenkatu 14 A, TURKU (4/12) DataCityn kerrosala on k-m2. Työntekijöitä on noin 600, joista 100 on yliopistojen ja korkeakoulujen opettajia tai tutkijoita. Yrityksiä rakennuksessa toimii n. 50. Opiskelijoita on yhteensä Tutkimus tehtiin tiistaina DataCityyn saapuneet laskettiin kaikilla sisääntulo-ovilla klo sekä parkkihallissa hissien ovilla klo Haastattelut tehtiin klo Sää oli poikkeuksellisen kylmä talvipäivä, mikä sai monet jättämään auton kotiin käynnistämisvaikeuksien pelon vuoksi. Saapuneita oli kaikkiaan ( ). Kello saapuneita oli 2 083, joista haastateltiin 470 eli 22,6 %. Haastateltujen sukupuolijakauma: miehiä 56,6 %, naisia 43,4 %. Haastateltujen ikäluokka: nuori (ei ajokorttia) 1,7 %, työikäinen (yli 18v.) 98,1 %, iäkäs 0,2 %. Matkan tarkoitus (haastatellut): matka työpaikalle 52.0% matka opiskelupaikkaan 32.2% asiointimatka 11.1% lounasmatka 4.1% muu 0.6% 37

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU LIITE 1 TYÖOHJELMA 5.5.2015/THe HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU TUTKIMUKSEN TAUSTAA Helsingin liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Sitä

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Kartat laskentapisteiden sijainnista ja laskentasuunnista laatii työn tilaaja.

Kartat laskentapisteiden sijainnista ja laskentasuunnista laatii työn tilaaja. HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN JALANKULUN KÄSINLASKENNAT VUONNA 2014: KENTTÄTÖIDEN Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistää Helsingin keskusta-alueiden jalankulkututkimuksen,

Lisätiedot

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu Strafica Oy 15.4.2015 Tarkastelun sisältö Rasinkylän asemakaava-alue sijoittuu Kotkan Sutelan kaupunginosaan, Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2012 01/2011 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 14 263 13 788 3,4 89,9 joista matkailuautoja 105 87 20,7 0,7 joista

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Sisällys 1 AINEISTON LÄHTÖTILANNE JA IMPUTOINTI.... 3 1.1 Aineiston asuntokunnat ja asumistukirekisteri...3 1.2 Tietojen imputointimenetelmä........................................

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2010. Kyselytutkimuksen tulokset 33 kunnassa

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2010. Kyselytutkimuksen tulokset 33 kunnassa YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 00 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa 00 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Heikki Miettinen Yhdyskuntatekniset palv 00 Johdanto Selvityksen taustaa

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2015 01/2014 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 10 267 12 697-19,1 89,4 joista matkailuautoja 58

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009 ENSIREKISTERÖINNIT 12/09 1(12) 5.1.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Pori 29.1.2013 Mikä PILETTI on? PILETTI-järjestelmä on toimivaltaisten viranomaisten yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelu,

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2015 03/2014 (%) (%) 1-03/2015 1-03/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 11 097 9 626 15,3

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen Sara Lukkarinen, Motiva Oy Arkiliikunnan olosuhdeseminaari 6.11.2014 OSTOS- JA ASIOINTIMATKAT Reilu kolmannes suomalaisten matkoista on ostos- ja asiointimatkoja, niistä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015

Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015 Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 08/2015 08/2014 (%) (%) 1-08/2015 1-08/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 402 7 525 11,7 86,4

Lisätiedot