Koulutus Työvoima. tutkimuksia undersökningar research series. Helsingin seutu 2015 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutus Työvoima. tutkimuksia undersökningar research series. Helsingin seutu 2015 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF tutkimuksia undersökningar research series HELSINKI URBAN FACTS 2005 SEPPO MONTÉ N Koulutus Työvoima Helsingin seutu 2015 Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki, Uudenmaan TE-keskus ja Uudenmaan liitto

2 HEKTI-PROJEKTIN JÄSENET Jorma Antman, sihteeri Maarit Kallio-Savela Marko Karvinen Tuija Kirveskari-Tähtinen, puheenjohtaja Asta Manninen Seppo Montén, tutkija Olli Petramo Antti Rönkä Heikki Saarelainen Sampo Suihko Irene Surakka Kaisu Toivonen Paula Ylöstalo-Kuronen KUVIOT FIGURER GRAPHS Pirjo Lindfors KÄÄNNÖKSET ÖVERSÄTTNING TRANSLATIONS Magnus Gräsbeck TAITTO OMBRYTNING GENERAL LAYOUT Ulla Nummio KANSI PÄRM COVER Tarja Sundström PAINO TRYCKERI PRINT Erikoispaino Oy, Helsinki 2005 ISSN X ISBN

3 Sisällys Esipuhe Förord Preface Johdanto Taustaa Helsingin seutu Määrällisen koulutustarpeen ennakointimenetelmä Työvoima- ja koulutustarve Helsingin seudulla vuoteen Työpaikkakehitys ja toimialaennusteet Ammattirakenteen kehitys ja ennusteet Poistuma Avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin Helsingin seudulla Ammattiluokituksesta koulutusluokitukseen Laskennallinen yhteensovitus Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto Koulutusjärjestelmän tuotos ja ennakoitu työvoimatarve Työvoiman riittävyys Helsingin seudulla Lopuksi Sammandrag Summary Liitteet Liitekuviot Liitetaulukot Kirjallisuus

4

5 Esipuhe Tämä julkaisu on ammatillisen koulutuksen seurannan ja ennakoinnin sähköinen tietopalvelu Helsingin seudulle (HEKTI) -projektin tutkimusosuuden loppuraportti. Tutkimuksessa on mukana koko ammatillisesti eriytynyt koulutus eli toisen asteen ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulutus ja yliopistoissa annettava koulutus. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukema HEKTI-projekti oli samalla osa pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa Osaaminen ja osallisuus HEKTI oli laaja seudullinen hanke, jonka työryhmätyöskentelyyn on osallistunut edustajia sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeista että Espoon seudun koulutusyhtymästä ja Uudenmaan TE-keskuksesta. HEKTI-projektin työryhmä toimi myös tutkimushankkeen ohjausryhmänä. Varsinaisesta tutkimusosuudesta on vastannut tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Montén. Tutkimuksessa on ollut keskeistä työvoiman kysynnän rakenteellisten muutosten havainnointi vuoteen 2015 asti sekä toimialoittain että ammattiryhmien mukaan. Havaittujen muutosten vaikutuksia arvioidaan ja pyritään ottamaan huomioon suunniteltaessa koulutustarjonnan rakenteita. HEKTI-projekti oli jo kolmas kerta kun pääkaupunkiseudun kunnat yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita seudulla. Ensimmäinen hanke oli Koulutusta tulevaisuuteen. Helsingin seudun ammatillisen koulutuksen kehittämiskomitean mietintö (HESAKE) vuonna Toinen, sekin ESR-rahoitteinen hanke, oli nimeltään Ammatillisen koulutuksen määrällisen ja laadullisen koulutustarpeen kartoittaminen Helsingin seudulla (HENTTU), ja se valmistui vuonna Työelämässä kehitys näyttää etenevän siten, että osaamisen vaatimustaso nousee kaikissa ammattiryhmissä, työvoiman poistuma kasvaa ja korvaavat nuoret ikäluokat ovat pieniä poistuviin nähden. Helsingin seudun ikärakenne on muuta maata nuorempaa, mutta täälläkin on ennakoitavissa pitkä ajanjakso, jolloin työvoimapoistuma pysyttelee hyvin korkeana. Työvoiman poistumasta seuraa, että erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista nuorista tulee lähivuosina pulaa. On tietenkin aivan oleellista, että koulutuksen tarjonta ja työvoiman kysyntä vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan. Tähän sisältyy haasteita, joihin tämä tutkimus antaa osaltaan tiedollista valaistusta. Osaavien ammattilaisten kouluttamisen rinnalla haasteena on, kuinka pienentää peruskoulun keskeyttäneiden tai pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten syrjäytymisriskiä työelämästä. Heikosti koulutettujen nuorten määrä on huolestuttavan korkea. Lämpimät kiitokset kaikille työhön osallistuneille. Helsingissä, huhtikuussa 2005 Tuija Kirveskari-Tähtinen linjan johtaja Helsingin kaupungin opetusvirasto HEKTI-työryhmän puheenjohtaja Harry Schulmam tutkimusprofessori Helsingin kaupungin tietokeskus 5

6 Förord Föreliggande publikation är slutrapporten från HEKTI, ett utredningsprojekt för en elektronisk informationstjänst för följning och förutsägande av yrkesutbildningsbehovet i Helsingforsregionen. Undersökningen omfattar hela yrkesutbildningssektorn, dvs. den grundläggande yrkesutbildningen, yrkeshögskolorna och den utbildning som ges vid högskolorna. HEKTI, som fått finansiellt stöd från Europeiska socialfonden (ESF), utgjorde samtidigt en del av stadsprogrammet Osaaminen ja osallisuus (Kunnande och delaktighet ) för Huvudstadsregionen. HEKTI var ett omfattande regionalt program med företrädare för regionens samtliga kommuner, dvs. Esbo, Grankulla, Helsingfors och Vanda, samt för Esbonejdens utbildningskoncern och Nylands TE-central. Projektgruppen för HEKTI verkade också som styrgrupp för utredningsprojektet. Den egentliga utredningen har utförts av specialforskare Seppo Montén från Faktacentralen. Dess centrala tema var att åskådliggöra strukturella förändringar i arbetskraften fram till år 2015 inom näringsgrenar och yrkesgrupper. Den bedömer verkningarna av observerade förändringar och hur dessa borde beaktas i planerandet av utbildningsutbudet. HEKTI var redan den tredje gången som Helsingfors med grannkommuner i samarbete med övriga instanser i regionen förutsåg behov av arbetskraft och utbildning i regionen. Den första var HESAKE, ett projekt år 1985 för utvecklande av yrkesutbildningen i Helsingforsregionen. Det andra, kallat HENTTU, som också fick ekonomiskt stöd från ESF, var en kartläggning av samma slag, och blev färdigt år Inom arbetslivet tycks utvecklingen gå åt det hållet att det inom alla yrkesgrupper ställs högre krav på yrkeskunskapen samtidigt som bortfallet från arbetskraften ökar och de ungdomsåldersklasser som skall ta över är mindre än sina företrädare. Helsingforsregionen har visserligen en ungdomligare åldersstruktur än övriga Finland, men även här står vi inför en lång period av stark avgång från arbetskraften. Detta leder till brist på i synnerhet yrkesutbildade unga. Självfallet är det av väsentlig betydelse att utbudet på arbetskraft så bra som möjligt motsvarar efterfrågan. Detta innebär utmaningar som denna utredning bidrar till att belysa med fakta. En utmaning vid sidan av utbildandet av kunnigt yrkesfolk är hur vi skall kunna minska antalet avbrott av grundskolan och antalet unga som nöjer sig med blotta grundskolan. Antalet svagt utbildade unga är oroväckande stort idag. Ett varmt tack till alla som varit med i HEKTI! Helsingfors, april 2005 Tuija Kirveskari-Tähtinen linjedirektör vid Helsingfors stads undervisningsverk, ordförande för HEKTI:s projektgrupp Harry Schulman forskningsprofessor vid Helsingfors stads faktacentral 6

7 Preface The present publication is the final report of HEKTI, a research project for an electronic information service for the following and forecasting of vocational education needs in the Helsinki Region. The study covers the whole vocational training sector, i.e. the basic vocational training, the polytechnics and the training given at universities. At the same time HEKTI, which enjoyed financial support from the European Social Fund, was a part of the urban programme Osaaminen ja osallisuus (Competence and inclusion ) for the Helsinki Metropolitan Area. HEKTI was an extensive regional programme involving representatives of all municipalities of the Metropolitan Area and of the Federation of Education for Espoo as well as the Uusimaa Employment and Economic Development Centre. The HEKTI Project Group was also the steering group of the research project. The actual research has been carried out by senior researcher Seppo Montén from Helsinki City Urban Facts. Its central theme was to visualise structural changes in the labour force up until 2015 in various industries and professions. It evaluates the consequences of changes observed and how these consequences should be taken into account when planning vocational education. HEKTI was the third time that Helsinki and its neighbouring municipalities together with other actors in the region forecast the need for labour and education in the region. The first time was HESAKE, a project in 1985 for the development of vocational training in the Helsinki Region. The second, called HENTTU, a similar survey also enjoying financial support from the EST, was completed in The trend in working life today clearly seems to be that in all professions, higher qualifications are required whilst the loss of labour force continuously grows and those younger age cohorts that are taking over are clearly smaller than their predecessor. The Helsinki Region has a younger age structure than the rest of Finland, but here, too, we are facing a long period of strong decline in the labour force. This is going to cause a shortage of, above all, vocationally trained young people. Obviously, it is essential that the supply of labour corresponds to the demand as accurately as possible. This will imply challenges that the present study contributes to illuminate with facts. Another challenge besides the training of skilled professionals is how we are going to be able to reduce the number of young people interrupting school before the age of sixteen and of those who do not educate themselves after that age. The number of weakly educated young people is worrying today. Many thanks to everyone involved in the HEKTI! Helsinki, April 2005 Tuija Kirveskari-Tähtinen Line Director at Helsinki City Educational Department, chair of the HEKTI project group Harry Schulman Research Professor at Helsinki City Urban Facts 7

8 8

9 1 Johdanto Tämän työn tavoite on ennakoida tulevia ammatillisen koulutuksen tarpeita Helsingin seudulla. Tarkastelussa on mukana kaikki ammatillisesti eriytynyt koulutus eli toisen asteen ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulutus ja yliopistoissa annettava koulutus. Tarkoitus on työelämän tarpeista lähtien arvioida, kuinka paljon ja millä tavalla koulutettua työvoimaa Helsingin seudun elinkeinoelämä tarvitsee vuoteen 2015 asti ulottuvan ennakointijakson aikana. Koulutustarvelukuihin päädytään laskentaprosessin mukaisesti useiden eri vaiheiden kautta, joiden etenemistä raportissa kuvataan. Tarkimmat väli- ja lopputulokset ovat raportin liitteinä. Raportissa paikka paikoin verrataan Helsingin seudun työvoima- ja koulutustarvelukuja koko maata koskeviin lukuihin. Nämä koko maan luvut pohjautuvat julkaisuun Koulutus ja työvoiman kysyntä Opetushallitus Aluksi tarkastellaan lyhyesti tämän tutkimushankkeen taustaa ja palautetaan mieliin Helsingin seudulla toteutettua aiempaa ennakointityötä. Alkuluvussa kuvataan myös Helsingin seutua tämän työn kannalta mielenkiintoisten ilmiöalueiden kautta. Näitä ovat muiden muassa väestö- ja työpaikkakehitys, väestön koulutusrakenne, muuttoliike ja työmatkaliikenne. Ensimmäisessä luvussa kuvataan myös määrällisten koulutustarpeiden ennakointimetodiikka. Toisessa luvussa siirrytään varsinaiseen ennakointityöhön, ja sen aluksi käydään läpi seudun työpaikkakehitystä ja työpaikkaennusteita toimialojen ja ammattiryhmien osalta. Työvoiman tulevaa poistumaa tarkastellaan kohtalaisen tarkasti, koska se on keskeinen tekijä uutta työvoimatarvetta ennakoitaessa. Työpaikkamäärän muutosennusteet ja työelämästä poistuvien tiedot määrittävät ennakointijaksolla avautuvien työpaikkojen lukumäärän. Seuraavaksi toimiala- ja ammattiluokitusten mukaisesta tarkastelusta siirrytään koulutuksen puolelle. Siinä yhteydessä mm. arvioidaan ammatillisten aloituspaikkojen riittävyyttä seudulla, verrataan nykyistä ammatillisen koulutuksen tarjontaa nuorisoikäluokkien koosta ja työelämän kysyntärakenteesta johdettuun laskennalliseen aloittajatarpeeseen sekä verrataan nykyisen aloituspaikkatarjonnan aikaansaamaa työvoimatarjontaa työelämän ennakoituun työvoimakysyntään. Lopuksi tehdään vielä yleisellä tasolla laskelmia työvoiman riittävyydestä Helsingin seudulla tulevaisuudessa. 9

10 1.1 Taustaa Ammatillisen koulutuksen seurannan ja ennakoinnin sähköinen tietopalvelu Helsingin seudulle (HEKTI) -projekti on kehittänyt pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä vuosina internetissä toimivan tietopalvelun, joka sisältää ammatillisen koulutuksen sekä työelämän ennakointi- ja tilastotietoja. Palvelun kohderyhmiä ovat muun muassa seudun koulutuspoliittiset päätöksentekijät, koulutuksen järjestäjät ja muut alueen toimijat. Hanke on osa Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa Osaaminen ja osallisuus HEKTI -projektin työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet: Tuija Kirveskari-Tähtinen, Helsingin kaupungin opetusvirasto, linjanjohtaja, puheenjohtaja Maija Daavittila, Espoon kaupungin sivistystoimi, opetustoimenjohtaja, saakka Kaisu Toivonen, Espoon kaupungin sivistystoimi, opetustoimenjohtaja, lähtien Irene Surakka, Espoon kaupungin sivistystoimi, suunnittelupäällikkö Jouko Tuomela, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, johtaja, saakka Kirsi Mikkola, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, kehittämispäällikkö, Sampo Suihko, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, johtaja, alkaen Paula Ylöstalo-Kuronen, Vantaan kaupungin sivistystoimi, opetustoimen johtaja Maarit Kallio-Savela, Vantaan ammatillinen koulutuskeskus, rehtori Antti Rönkä, Kauniaisten kaupungin koulutoimi, koulutoimenjohtaja Jouko Nieminen, Uudenmaan TE-keskus, projektipäällikkö Olli Petramo, Uudenmaan TE-keskus, yksikön päällikkö Asta Manninen, Helsingin kaupungin tietokeskus, vs. johtaja Marko Karvinen, Helsingin kaupungin tietokeskus, projektipäällikkö Seppo Montén, Helsingin kaupungin tietokeskus, erikoistutkija Kari Viinisalo, Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimusjohtaja Heikki Saarelainen, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, toimialajohtaja Minna Salorinne, Helsingin kaupungin opetusvirasto, projektisuunnittelija, sihteeri, saakka Jorma Antman, Helsingin kaupungin opetusvirasto, projektisuunnittelija, sihteeri, alkaen HEKTI -projektin työryhmä on toiminut myös tämän tutkimushankkeen ohjausryhmänä. Projektiin liittyen laadittiin Helsingin seudulle työvoiman ja ammatillisen koulutuksen määrällinen tarve-ennuste vuoteen 2015 ulottuen. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tässä raportissa. Tutkimushankkeesta on jo aiemmin koottu erillinen tiivistelmä, joka julkaistiin HEKTI-projektin loppuseminaarissa joulukuussa 2004 (Seppo Montén: Koulutus Työvoima. Helsingin seutu Tiivistelmä. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2004). Tämä on jo kolmas kerta, kun pääkaupunkiseudun kunnat yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa selvittävät tulevia työvoimaja koulutustarpeita seudulla. Näistä ensimmäinen oli Koulutusta tulevaisuuteen -mietintö (HESAKE, 1995), joka selvitti määrällistä koulutustarvetta alueen nuorisoasteella. Mietinnössään HESAKE-komitea ehdotti ammatillisen koulutuksen ja sen työelämäyhteyksien suunnittelua kokonaisuutena Helsingin seudun työssäkäyntialueella. Komitea piti myös välttämättömänä, että nuorisoasteen koulutusta ja aikuis- 10

11 koulutusta käsitellään jatkossa entistä enemmän yhdessä, jotta työvoima- ja koulutustarve nähdään kokonaisuutena. Toinen hanke oli Ammatillisen koulutuksen määrällisen ja laadullisen koulutustarpeen kartoittaminen Helsingin seudulla -projekti (HENTTU, 2000). Tämä ESR-projekti luoti sekä määrällisiä että laadullisia koulutustarpeita nuorten ja aikuisten osalta. Lisäksi hanke oli Opetushallituksen valtakunnallisen Mitenna-projektin aluepilotti, jonka tehtävänä oli testata ja kehittää koko maan ennakointiin kehitetyn Mitenna-mallin soveltuvuutta alueelliseen ennakointiin. Projekti esitti, että alueen kunnat edelleen kehittävät yhteistyötä koulutustarpeiden ennakoinnissa ja että seudun ennakointijärjestelmän kehittämistä jatketaan yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Ennakointilaskelmat on myös tällä kertaa tehty käyttämällä Opetushallituksessa rakennettua Mitenna-mallia. 1.2 Helsingin seutu Kuvio 1.1. Helsingin seudun väestö ja ennuste (Tilastokeskus 2004, trendiennuste) Helsingin seutu muodostuu pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ja kahdeksasta ympäristökunnasta (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti). Seutu muodostaa kompaktin talousalueen, joka soveltuu varsin hyvin alueellisten työvoima- ja koulutustarvelaskelmien kohdealueeksi. Helsingin seudun väestö on ollut jatkuvasti kasvussa. Vuonna 1975 seudulla asui henkeä, vuonna 1990 runsaat ja vuonna 2003 lähes henkeä. Tilastokeskuksen trendiennusteen (vuodelta 2004) mukaan väestön kasvu jatkuu edelleen, ja vuonna 2015 Helsingin seudulla asuu asukasta. Väestön kasvu seudulla on ollut selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Vuonna 1975 Helsingin seudun osuus koko maan väestöstä oli 19,2 prosenttia, vuonna 1990 osuus oli 20,9 prosenttia, vuonna 2003 jo 23,6 prosenttia ja ennusteen mukaan osuus vuonna 2015 on 25,0 prosenttia. Työikäisen vuotiaan väestön määrä tulee Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan edelleen kasvamaan lähes :lla, mutta yli 65-vuotiaiden määrä lähes :llä. Nuorten 0 14-vuotiai- Kuvio 1.2 Helsingin seudun väestö 2003 ja ennuste vuodelle 2015 iän ja sukupuolen mukaan 11

12 Kuvio 1.3. Helsingin seudun nettomuutto ikäryhmän mukaan den lukumäärä sen sijaan tulee ennusteen mukaan laskemaan vajaalla tuhannella hengellä. Tilastokeskuksen ennusteessa muuttoliikkeen oletetaan jatkuvan samanlaisena kuin lähimenneisyydessä. Seudulle on muuttanut paljon nuoria vuotiaita, jotka ovat tulleet seudulle sekä opiskelemaan että työhön. Lapsiperheitä sen sijaan on muuttanut nettomääräisesti seudun ulkopuolelle. Muutto muualta maasta Helsingin seudulle oli aikana vuositasolla keskimäärin henkeä. Vastaavasti muutto seudulta muualle maahan oli noin , eli nettomaassamuutto oli noin henkeä. Vuodesta 1993 eteenpäin sekä seudulle tulomuutto että seudulta lähtömuutto kasvoivat voimakkaasti. Vuodesta 2001 lähtien tulomuutto kääntyi laskuun, mutta lähtömuutto jatkoi edelleen kasvuaan. Nettomaassamuutto oli suurimmillaan 1990-luvun lopulla, mutta siitä se on voimakkaasti laskenut. Jaksolla Helsingin seudun nettomaassamuutto on ollut vuositasolla keskimäärin runsaat henkeä. Vuonna 2003 seudun ja muun Suomen välinen muutto oli seudun kannalta lievästi negatiivinen. Edellisen kerran Helsingin seudun nettomaassamuutto oli negatiivinen vuonna Helsingin seudun nettosiirtolaisuus on ollut aikana keskimäärin runsaat 900 henkeä vuosittain. Vuonna 2003 nettosiirtolaisuus oli lähes henkeä, mikä piti seudun nettomuuton positiivisena Kuvio 1.4 Maassamuutto Helsingin seudulla Taulukko 1.1. Työllisten muuttoliike Helsingin seudun ja muun maan välillä 2001 toimialoittain Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto A, B Maatalous, riistatalous ja metsätalous, kalatalous C,D,E Teollisuus, mineraalien kaivu, sähkö-, kaasu-, vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; L liike-elämän palvelut Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset p alvelut X Toimiala tuntematon Yhteensä

13 Taulukko 1.2. Helsingin seudun työpaikat, alueella asuvat työlliset ja työmatkaliikenne 2002 toimialan mukaan Helsingin seudun Työpaikka- Asuu seu- Asuu muu- Seudun nettopendelöinti omavarai- dulla, käy alla maassa, Työpaikat Työlliset suus, % työssä muu- käy työssä Yhteensä Osuus seudun alla maassa seudulla työpaikoista A-B Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous ,8 C Kaivostoiminta ja louhinta ,9 D Teollisuus ,4 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,5 F Rakentaminen ,3 G-H Kauppa, majoitus- ja ravits.toiminta ,9 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ,5 J-K Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta ,3 L-Q Yhteiskunnalliset palvelut ,2 X Toimiala tuntematon ,0 Kaikki toimialat yhteensä ,6 Lähde: Tilastokeskus, seutuindikaattorit. maassamuuton tappiosta huolimatta. Vuonna 2001 Helsingin seudulle muutti muualta maasta työllistä ja seudulta muutti muualle reilut työssäkäyvää ihmistä. Seutu sai näin ollen työllisten muuttovoittoa henkeä. Toimialoista liike-elämän palvelut, kauppa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ja teollisuus saivat eniten muuttovoittoa työntekijöistä. Helsingin seudulla oli vuonna 2002 noin työpaikka ja seudulla asui työssä käyvää ihmistä. Seudulla oli siis lähes työpaikkaa enemmän kuin täällä asui työssä käyviä ihmisiä, ja työpaikkaomavaraisuus (alueen työpaikkojen osuus alueella asuvista työllisistä) oli 107 prosenttia. Noin Helsingin seudulla asuvaa kävi työssä seudun ulkopuolella ja vastaavasti yli muualla maassa asuvaa kävi työssä Helsingin seudulla. Seudulla kävi siis muualta maasta yli henkeä enemmän työssä kuin seudulta kävi työssä muualla maassa. Se vastaa 6,6 prosenttia Helsingin seudun työpaikoista. Korkea työpaikkaomavaraisuus kertoo suotuisista työmarkkinoista. Työvoiman riittävyyden ja saata- Taulukko 1.3 Helsingin seudun ja muun Suomen välinen työmatkaliikenne ammattilohkoittain vuonna 2000 Asuu seudulla, Asuu muualla Seudun nettopendelöinti käy työssä maassa, käy muualla maassa työssä seudulla Yhteensä Osuus seudun työpaikoista Ammattilohko Maa- ja metsätaloustyö ,3 Teollinen työ ,0 Rakennustyö ,8 Liikennetyö ,8 Postityö ,9 Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiant.työ ,3 Palvelutyö ,4 Toimistotyö ,7 Talouden ja hallinnon johto- ja asiant.työ ,8 Hoitotyö ,5 Opetus- ja kulttuurityö ,6 Suojelualan työ ,7 Tuntematon ,7 Yhteensä ,2 Lähde: Tilastokeskus. 13

14 vuuden näkökulmasta sillä on myös toinen puolensa: mitä korkeampi työpaikkaomavaisuus on, sitä riippuvaisempi alue on alueen ulkopuolisesta työvoimasta. Esimerkiksi rakentamisen toimialalla työpaikkaomavaraisuus on yli 115 prosenttia, ja seudulla käy työssä lähes rakennusalan työntekijää enemmän kuin täältä käy muualla maassa. Seudun rakennusalan työpaikoista se vastaa yli 13 prosenttia. Taulukko 1.3 kuvaa työmatkaliikennettä ammattialan mukaan. Ammattiluokitus kuvaa toimialaluokitusta paremmin työn todellista osaamista. Seutu saa työvoimaa muualta maasta nettomääräisesti eniten palvelutyön ammattilaisia, lähes työntekijää. Näistä suurimpia ryhmiä ovat myyntityötä tekevät (nettoliike työllistä), ravintolapalvelutyöläiset (900) ja siivousalalla toimivat (900). Teollisen työn hengen nettomäärästä suurimpia ammattiryhmiä ovat ahtaus- ja varastotyöntekijät (1 300 työntekijää), koneenasentajat (1 100) ja sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät (1 100). Toimistotyön alalla seudun ja muun maan välisen työmatkaliikenteen nettomäärä on yli työntekijää sekä tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyössä yli alan ammattilaista. Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyössä seutu saa työmatkapendelöinnin vaikutuksena muualta maasta nettomääräisesti työntekijää, joista runsaat on julkisen tai yksityisen sektorin johtotyössä toimivia ja markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijoita. Hoitotyön runsaasta ammattilaisesta noin on sosiaalija vapaa-aikatyön alalla toimivia, 900 sairaanhoitajaa ja 600 muuta terveydenhuollon tai kauneudenhoidon alalla toimivaa työntekijää, mutta lääkärien kohdalla suunta on poikkeuksellisesti päinvastainen; vajaat 500 Helsingin seudulla asuvaa lääkäriä käy työssä muualla maassa, mutta vain vajaat 300 lääkäriä muualta Suomesta käy työssä Helsingin seudulla. Nettovaikutus on siis seudulle 200 lääkäriä tappiollinen. Rakennustyön ammattilaisia seutu saa nettomääräisesti muualta maasta noin 2 500, joista noin on talonrakennustyöntekijöitä, 300 putkityöntekijöitä ja 200 maalausalan ammattilaisia. Suojelualalla seutu saa työntekijöitä nettomääräisesti reilut 2 000, joista on sotilaita ja 900 poliiseja, vartijoita ja palomiehiä. Liikennetyössä hengen työmatkaliikenteen voitosta vajaat 900 tulee maaliikenteestä, lähinnä autonkuljettajista ja reilut 400 vesiliikenteestä. Opetus- ja kulttuurialalla työmatkaliikenteen voitto on noin 1200 henkeä, ja siitä vajaat 700 on opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia, reilut 400 tiedotus- ja viestintätyön parissa toimivia ja 100 taiteellista työtä tekeviä. Kun työmatkaliikenteen nettolukuja verrataan Helsingin seudun työpaikkojen kokonaismääriin eri ammattialoilla, on seudun ulkopuolelta tulevan työvoiman merkitys suurin suojelualalla, jossa nettopendelöinnin osuus on lähes 18 prosenttia seudun kaikista suojelualan työpaikoista (sotilailla 38 %, poliiseilla, palomiehillä, vartijoilla 10 %). Osuus on varsin korkea myös rakennusalalla, 12 prosenttia. Helsingin seudun väestön koulutustaso on varsin korkea. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Helsingin seudulla kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on seudulla yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan keskiasteen tutkintojen osuus on seudulla kolme prosenttiyksikköä matalampi. Helsingin seutu poikkeaa muusta maasta keskiasteen sisäisessä tutkintorakenteessa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen suhteen. Seudulle on tyypillistä, että suoritetaan ylioppilastutkinto, mutta opinnot jäävätkin sitten siihen. Pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus on Helsingin seudulla viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan keskiasteen ammatillisia tutkintoja suoritetaan seudulla selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin. Seudun osuus on kahdeksan prosenttiyksikköä alle koko maan osuuden. Helsingin seudun korkea koulutustaso on osittain muuttoliikkeen seurausta. Seutu on saanut muutto- 14

15 Taulukko 1.4. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Helsingin seudulla ja koko maassa Ylioppilas- Keskiasteen Korkea-asteen Perusasteen tutkinnon ammatillisen tutkinnon jälk. tutkinnon suorittaneet tutkinnon suorittaneet suorittaneet suorittaneet yhteensä Helsingin seutu ,5 21,0 31,2 63, ,6 21,1 31,7 64, ,9 21,3 32,2 65, ,0 21,4 32,6 66, ,1 21,5 33,0 66,6 Koko maa ,8 28,4 22,5 57, ,9 28,7 22,9 58, ,1 28,9 23,3 59, ,3 29,2 23,7 60, ,4 29,4 24,2 61,0 Lähde: Tilastokeskus, seutuindikaattorit. Kuvio 1.5 Koulutustasoindeksi Helsingin seudulla ja koko maassa Lähde: Tilastokeskus. voittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Samoin seutu on saanut muuttovoittoa keskiasteen tutkinnon suorittaneista, joista osa on tänne opiskelemaan tulleita ylioppilaita, ja näistä taas osa on valmistuttuaan jäänyt asumaan seudulle. Koulutustasomittain puristaa väestön koulutustason yhteen indeksilukuun. Kuviossa 1.5 on esitetty koulutustason aikasarjaa Helsingin seudulta ja koko maasta. Indeksi mittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta henkeä kohti. Perusjoukkona on käytetty 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Esimerkiksi koko maan vuoden 2002 indeksiluku 294 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti oli 2,9 vuotta perusasteen suorittamisen jälkeen. 1.3 Määrällisen koulutustarpeen ennakointimenetelmä Käytetty menetelmä on niin sanotun työvoimamallin sovellus. Ideana on ennakoida työelämän tarpeista lähtien uuden työvoiman tarvetta ja sen jälkeen kääntää työvoimatarve koulutustarpeeksi. Tavoitteena on, että ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tarjonta mahdollisimman hyvin vastaa työelämän ennakoitua tarvetta koulutetusta uudesta työvoimasta. Ennakointityössä tarvittavat perustiedot saadaan tilastoista. Niiden lisäksi käytetään monipuolisesti hyväksi muutakin saatavilla olevaa tietoa, jolla on vaikutusta suoraan tai välillisesti siihen, minkälaiseksi tulevaisuus oletetaan. Varsinainen ennakointityö jakaantuu metodisesti kahteen osaan. Ensiksi ennakoidaan elinkeinoelämän tarvitseman uuden työvoiman kysyntä. Liikkeelle lähdetään toimialaennusteista. Ennustevuoden tässä tapauksessa vuoden 2015 ja nykytilanteen erotuksena saadaan työvoiman kysynnän muutos eri toimialoilla ennustejaksolla. Yritys, laitos tms. sijoitetaan toimialalle yrityksen pääasiallisen toiminnan mukaan. Tällöin yrityksen koko henkilöstö sijoittuu kyseiselle toimialalle. Näin ollen toimialan ja 15

16 Kaavio 1.1. Ammatillisen koulutuksen määrällisen koulutustarpeen ennakointikehikko koulutuksen välille on vaikeaa löytää yhteismitallistavaa linkkiä. Sen sijaan ammatin ja koulutuksen välinen yhteys on selvempi. Niinpä seuraavaksi muutettiin toimialarakenne-ennuste ammattirakenne-ennusteeksi. Toimialat on tässä sovelluksessa ryhmitelty 23 toimialaan. Ammatit puolestaan on luokiteltu 47 ammattiryhmäksi (toimialaluokitus liite 2, ammattiluokitus liite 3). Ammattirakenne-ennuste tehtiin siten, että jokaiselle 23 toimialalle tehtiin toimialan sisäinen ammattirakenne-ennuste 47 ammattiryhmän tarkkuudella. Summaamalla toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet yhteen saatiin toimialaennustetta vastaava ammattirakenne-ennuste. Seuraavaksi lasketaan nykyisen työvoiman pysyvä poistuma ennustejakson aikana. Poistuma lasketaan sekä työlliselle että työttömälle työvoimalle. Poistuma koostuu kolmesta komponentista: poistumasta vanhuuseläkkeelle, poistumasta muulle eläkkeelle (työkyvyttömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke) ja poistumasta kuolleisuuden vuoksi. Käytännössä poistuma lasketaan kunkin poistumakomponentin osalta käyttämällä ammattiryhmä- ja ikäryhmäkohtaisia vuositason poistumakertoimia. Kertoimet on laskettu Tilastokeskuksen, Kansaeläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tuoreimmista tiedoista. Uuden työllisen työvoiman kokonaistarve (eli avautuvat työpaikat) ammattiryhmittäin saadaan, kun summataan yhteen työllisen työvoiman kysynnän muutos ja poistuma. Ammattiryhmäkohtainen työvoiman kysynnän muutostieto ja poistumatieto käännettään koulutusluokituksen mukaisiksi tiedoiksi käyttämällä tätä varten laadittua ammattien ja koulutuksen vastaavuusavainta. Vastaavuusavain on tehty erikseen jokaiselle 47 ammattiryhmälle ja se kertoo, minkälaiset koulutukset tuottavat kyseisen ammattiryhmän työelämässä tarvittavan osaamisen. Käytännössä vastaavuusavain koostuu opintoala- ja koulutusastekohtaisesta prosenttijakaumasta, joka kunkin ammattiryhmän osalta summautuu sataan prosenttiin. Opintoaloja on 57 ja koulutusasteita 3 (koulutusluokitus liite 4, vastaavuusavain liite 5). Uuden työvoiman tarve opintoaloittain ja koulutusasteittain kertoo siis sen, kuinka paljon ja millä tavalla koulutettua työvoimaa työelämä tarvitsee ennustejaksolla. Seuraavaksi tästä työvoimatarpeesta johdetaan ammatillisen koulutuksen aloittajatarve työelämän kannalta arvioiden. Aloittajatarve on suurempi kuin työvoimatarve. Aloittajatarvetta lisäävinä tekijöinä eli mitoitusparametreinä on käytetty koulutuksen keskeyttämistä, moninkertaista ammatillista koulutusta, työvoimaosuuksia ja tietoja alueellisista oppilasvirroista. Nämä parametrit vaihtelevat opintoaloittain ja koulutusasteittain ja siten painottavat aloittajatarvetta suhteessa työvoimatarpeeseen eri tavoin eri koulutusaloilla ja -asteilla. Kun nämä mitoitusparametritkin on otettu huomioon, päädytään työelämän koulutustarpeeseen. Se on laskennallinen arvio siitä, kuinka paljon koulutuk- 16

17 sen aloittajia tulisi olla, jotta ne tuottaisivat työmarkkinoille uutta koulutettua työvoimaa sen määrän ja siten koulutettuna, kuin elinkeinoelämä uutta työvoimaa tarvitsee. Metodin toinen osa keskittyy koulutetun työvoiman tarjontaan ja siihen, kuinka tuo tarjonta mahdollisimman hyvin vastaisi työelämän tarpeista johdettua kysyntää. Uuden työvoiman tarjonta tulee pääasiassa uusista nuorisoikäluokista, jotka tulevat koulutukseen ja myöhemmin työmarkkinoille. Nykyiset työttömät niin ikään ovat osa työvoimatarjontaa, ja aikuiskoulutuksen kautta tyydytetään osa työvoiman kysynnästä. Nykyisten työttömien työvoimatarjontaa arvioitaessa otetaan huomioon poistuma samaan tapaan kuin työllisellä työvoimallakin. Lisäksi työttömien ikärakenne vaikuttaa laskennalliseen työvoimatarjontaan, koska laskentaperusteena on jäljellä oleva työssäoloaika. Työttömien laskennallinen työvoimatarjonta vähennetään edellä lasketusta uuden työvoiman kysynnästä. Aikuiskoulutuksen tarvetta arvioidaan kahdesta näkökulmasta. Toisaalta oletetaan, että osa niistä, jotka toimivat ammatissa ilman muodollista koulutusta, hankkivat oman ammattinsa koulutuksen. Toisaalta oletetaan, että osa ammatin vaihtajista hankkii uuden ammattinsa edellyttämän koulutuksen. Aikuiskoulutustarvetta arvioidaan sekä työlliselle että työttömälle työvoimalle. Aikuiskoulutuksella ei varsinaisesti saada uutta työvoimaa, koska koulutukseen tulevat useimmiten jo ovat työelämässä. Omaan Kaavio 1.2 Ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakointimenetelmä 17

18 ammattiinsa koulutuksen hankkivat nostavat työvoiman koulutustasoa, ja ammatinvaihdoista seuraa tuloammatin työllisten kasvua, mutta lähtöammatissa vastaava vähennys. Ammattisiirtymien rakenteellinen vaikutus otetaan huomioon työelämän koulutustarpeessa ennen, kuin määritellään nuorisoasteen aloituspaikkatarve. Pääosa uudesta työvoimasta tulee siis nuorisoikäluokista. Kun tavoitteena on koko ikäluokan ammatillinen koulutus, aloituspaikkojen kokonaismäärä johdetaan nuorisoikäluokkaennusteista. Laskelmissa arvioidaan, kuinka paljon aloituspaikkoja tulee yhteensä olla, jotta ne riittävät koko ikäluokan kouluttamiseen ammatillisesti. Aloituspaikkatarvetta lisäävinä tekijöinä otetaan huomioon edellä mainitut mitoitusparametrit eli täyttöaste, koulutuksen läpäisy, moninkertainen koulutus ja alueellisten oppilasvirtojen nettovaikutus. Näin saatu nuorisoasteen aloituspaikkojen kokonaismäärä jaetaan koulutuksen eri aloille ja asteille työelämän koulutustarpeen mukaisessa suhteessa, kun työelämän koulutustarpeessa on ensin otettu huomioon työttömien työvoimatarjonta ja ammattisiirtymien aiheuttama rakennemuutos. Koulutustarpeiden ennakointi on pitkän aikavälin ennakointia, jolloin ei ole niinkään oleellista se, ovatko ennakoitu työvoiman määrä tai yksittäisten alojen tarveluvut juuri oikeita. Keskeistä sen sijaan on työvoiman kysynnän rakenteellisten muutosten havainnointi toimiala- ja ammattirakenteissa ja näiden muutosten vaikutusten huomioon ottaminen koulutustarjonnan rakenteissa. 18

19 2 Työvoima- ja koulutustarve Helsingin seudulla vuoteen 2015 Viimeaikaisen kehityksen valossa maailmantalouden lähivuosien kasvu on jäämässä vuoden 2004 syksyllä tehtyä arviota hitaammaksi. Esimerkiksi ETLA katsoo, että maailmantalouden kasvu kääntyy vuonna 2005 laskuun edellisen vuoden viiden prosentin kasvuvauhdista. Kasvumahdollisuuksia jarruttavat Yhdysvaltain velkaantuminen ja suuri vaihtotaseen vaje, Kiinan pyrkimys viilentää ylikuumentunutta talouttaan sekä pitkään kalliina pysynyt raakaöljy. Euron vahvistuminen pienentää öljyn hinnan nousua Euroopassa, mutta jarruttaa euroalueen viennin vetoa hankalaan aikaan. Maailmantalouden nousu on jo hidastumassa, eikä euroalue ole vielä edes kunnolla päässyt noususta osalliseksi. ETLA:n mukaan uhkana on, että nopein nousu menee Suomen tärkeimmältä vientialueelta kokonaan sivu suun. Euroalueen talouskasvu on vuonna 2004 vahvistunut, kun vienti on vetänyt hyvin euron vahvistumisesta huolimatta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PTL) mukaan on mahdollista, että korkea öljyn hinta heikentää talouskasvua USA:ssa enemmän kuin Euroopassa, mikä vahvistaa jälleen euroa suhteessa dollariin ja heikentää Suomen vientiin perustuvan talouskasvun edellytyksiä. ETLA ennustaa euroalueen talouskasvun jäävän vuonna 2005 vajaaseen 2 prosenttiin. 2.1 Työpaikkakehitys ja toimialaennusteet Useat taloudelliset tutkimuslaitokset ovat syksyllä 2004 vetäneet Suomen kasvuennusteita jonkin verran alaspäin, ja lähivuosille arvioidaan 2 3 prosentin kasvuvauhtia. Myös OECD arvioi syksyllä 2004 Suomen pitkän ajan talouskasvun hidastuvan vuoden 2010 jälkeen keskimäärin vain noin yhteen prosenttiin, mikäli kasvun edellytyksiä ei vahvisteta rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla. Suomen viimeaikainen työllisyyskehitys on ollut heikkoa, ja etenkin naisia ja nuoria on siirtynyt runsaasti nihkeän kysynnän vuoksi työvoiman ulkopuolelle. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) ennustaa työllisten määrän kasvavan vuonna 2005 noin , PTL vajaat ja ETLA vuosina 2005 ja 2006 yhteensä noin kasvun voimistumisen ja työvoiman kysynnän kasvun vuoksi. Näiden työllisyyden kasvuennusteiden mukaan vuosina 2006 ja 2007 olisi synnyttävä yhteensä lisätyöpaikkaa, jotta hallitus pääsisi työllisyystavoitteeseensa Työpaikkamäärän muutos Työministeriön johtama poikkihallinnollinen Työvoima työryhmä julkaisi vuoden 2003 alussa laajan, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitysnäkymiä luotaavan loppuraportin. Raportissa esitellään neljä erilaista toimialojen koko maan kehitysvaihtoehtoa: peruskehitysvaihtoehto, hitaan kasvun vaihtoehto, nopean kasvun vaihtoehto ja tavoitteellisen kehityksen vaihtoehto. Työryhmä piti peruskehitysvaihtoehtoa sen hetkisen tilanteen valossa todennäköisimpänä vaihtoehtona. Sen lähtökohtia olivat, että Euroopan integraatio etenee suunnitellulla tavalla ja että 2000-luvun alun laskusuhdanteen jälkeen maailmantalous kääntyy uudelle kasvu-uralle. Tuotannon keskikasvun Suomessa arvioitiin olevan 2,5 prosenttia vuosina ja vuodesta 2010 eteenpäin noin 2 prosenttia. Työn tuottavuuden kasvun ennakoitiin olevan hieman tuotannon kasvua hitaampaa, kunnes suurten ikäluokkien ikääntyessä ja työpanoksen niuketessa työn tuottavuus tulisi olemaan 19

20 hieman tuotannon kasvua nopeampaa. Pitkällä aikavälillä työpanoksen supistaminen tulee rajoittamaan talouskasvua, ja työaika lyhenee muun muassa osa-aikatyön yleistymisen myötä. Tavoitteellisen kehityksen vaihtoehto tähtää täystyöllisyyteen. Siinä tuotannon kehityksen arvioidaan olevan nopeampaa kuin peruskehityksen vaihtoehdossa, mutta työn tuottavuus olisi suunnilleen samaa tasoa, mikä johtaa korkeampaan työllisyyteen. Ennusteiden alueellistaminen maakuntatasolle tehtiin yhteistyössä maakuntien liittojen ja sisäasiainministeriön kanssa. Aluetasolle vietiin peruskehitysvaihtoehto ja tavoitteellisen kehityksen vaihtoehto. Maakunnittaiset peruskehityslaskelmat noudattavat pääpiirteissään toimialojen valtakunnallisia kehityssuuntia, tavoitteelliset laskelmat puolestaan pohjautuvat enemmän maakuntien omiin näkemyksiin ja lähtökohtiin. Tässä työssä käytetyt Helsingin seudun toimialaennusteet pohjautuvat Työvoima työryhmän valtakunnallisten ennusteiden alueellistamistyössä synnytettyihin Uudenmaan maakunnan peruskehitys- ja tavoitekehitysennusteisiin. Uudenmaan ennusteet puolestaan ovat osana kaikille maakunnille opetusministeriön koulutustarjonta projektin yhteydessä tehtyjä työvoima- ja koulutustarve-ennusteita, joiden laatimiseen osallistuivat maakuntien liittojen lisäksi mm. työministeriö, sisäasiainministeriö, opetusministeriö ja Opetushallitus. Seudun ennusteet saatiin arvioimalla toimialoittain seudun työpaikkojen osuus Uudenmaan maakunnan työpaikoista sekä ottamalla mukaan Helsingin seutuun lukeutuva Sipoon kunta Itä-Uudeltamaalta. Seudun osuus maakunnan työpaikoista on vaihdellut prosentin välillä väestölaskentavuosina aikana Vuonna 2000 osuus oli 94,1 prosenttia, vuonna 2015 sen ennustetaan olevan 94,4 prosenttia peruskehitysvaihtoehdossa. Ennusteita on joidenkin toimialojen osalta vielä tarkennettu vuoden 2004 syksyllä ennusteen tekemisen jälkeen toteutuneen toimialakehityksen perusteella. Laskelmien perusvaihtoehto on peruskehitykseen pohjautuva, mutta vertailulaskelmia on tehty myös lähtien tavoitteellisen kehityksen mukaisista toimialaennusteista. Katsotaan ensin työpaikkojen kokonaisennusteita koko maassa ja Helsingin seudulla. Oheisiin kuvioihin on piirretty toteutunut kehitys ja ennusteet vuoteen Kuvioista käy hyvin selville pitkään jatkunut trendinomainen työpaikkamäärien kasvu, jonka 1990-luvun alkupuolen lama katkaisi. Työpaikkavähennys oli koko maassa noin ( 21 %) ja Helsingin seudulta hävisi samaan aikaan työpaikkaa ( 19 %). Vaikka suhteellinen työpaikkamenetys olikin Helsingin seudulla ja koko maassa lähes samansuuruinen, lamasta toipumisessa työpaikkamäärällä mitaten oli selvä ero. Neljä vuotta jatkunut työpaikkojen runsas väheneminen kääntyi Helsingin seudulla vuonna Kuvio 2.1 Helsingin seudun työpaikkakehitys ja ennuste vuoteen 2015; peruslaskelma ja tavoitelaskelma 20

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi 9.2.2015 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet

Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Olli Poropudas 1 Työvoimamenetelmässä koulutustarve arvioidaan kaavalla: koulutustarve = poistuma + työpaikkojen muutos. Toisin sanoen työvoimaa on koulutettava niin

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Seppo Montén. Koulutus & työvoima. Helsingin seutu 2020 / Osaamisella kohti tulevaisuutta

Seppo Montén. Koulutus & työvoima. Helsingin seutu 2020 / Osaamisella kohti tulevaisuutta Seppo Montén Koulutus & työvoima Helsingin seutu 22 / Osaamisella kohti tulevaisuutta Sisällys Esipuhe.............................................................................................. 4 Förord................................................................................................

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011 Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Ennakointihanke Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TEM raportteja 30/2011

TEM raportteja 30/2011 TEM raportteja 30/2011 Osaamistarjonnan riittävyys alueilla 2010-luvulla Arviointia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta Samuli Leveälahti & Jari Järvinen Foredata Oy Alueosasto Raportti 2011 SISÄLLYS

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot