Koulutus Työvoima. tutkimuksia undersökningar research series. Helsingin seutu 2015 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutus Työvoima. tutkimuksia undersökningar research series. Helsingin seutu 2015 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF tutkimuksia undersökningar research series HELSINKI URBAN FACTS 2005 SEPPO MONTÉ N Koulutus Työvoima Helsingin seutu 2015 Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki, Uudenmaan TE-keskus ja Uudenmaan liitto

2 HEKTI-PROJEKTIN JÄSENET Jorma Antman, sihteeri Maarit Kallio-Savela Marko Karvinen Tuija Kirveskari-Tähtinen, puheenjohtaja Asta Manninen Seppo Montén, tutkija Olli Petramo Antti Rönkä Heikki Saarelainen Sampo Suihko Irene Surakka Kaisu Toivonen Paula Ylöstalo-Kuronen KUVIOT FIGURER GRAPHS Pirjo Lindfors KÄÄNNÖKSET ÖVERSÄTTNING TRANSLATIONS Magnus Gräsbeck TAITTO OMBRYTNING GENERAL LAYOUT Ulla Nummio KANSI PÄRM COVER Tarja Sundström PAINO TRYCKERI PRINT Erikoispaino Oy, Helsinki 2005 ISSN X ISBN

3 Sisällys Esipuhe Förord Preface Johdanto Taustaa Helsingin seutu Määrällisen koulutustarpeen ennakointimenetelmä Työvoima- ja koulutustarve Helsingin seudulla vuoteen Työpaikkakehitys ja toimialaennusteet Ammattirakenteen kehitys ja ennusteet Poistuma Avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin Helsingin seudulla Ammattiluokituksesta koulutusluokitukseen Laskennallinen yhteensovitus Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto Koulutusjärjestelmän tuotos ja ennakoitu työvoimatarve Työvoiman riittävyys Helsingin seudulla Lopuksi Sammandrag Summary Liitteet Liitekuviot Liitetaulukot Kirjallisuus

4

5 Esipuhe Tämä julkaisu on ammatillisen koulutuksen seurannan ja ennakoinnin sähköinen tietopalvelu Helsingin seudulle (HEKTI) -projektin tutkimusosuuden loppuraportti. Tutkimuksessa on mukana koko ammatillisesti eriytynyt koulutus eli toisen asteen ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulutus ja yliopistoissa annettava koulutus. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukema HEKTI-projekti oli samalla osa pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa Osaaminen ja osallisuus HEKTI oli laaja seudullinen hanke, jonka työryhmätyöskentelyyn on osallistunut edustajia sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeista että Espoon seudun koulutusyhtymästä ja Uudenmaan TE-keskuksesta. HEKTI-projektin työryhmä toimi myös tutkimushankkeen ohjausryhmänä. Varsinaisesta tutkimusosuudesta on vastannut tietokeskuksen erikoistutkija Seppo Montén. Tutkimuksessa on ollut keskeistä työvoiman kysynnän rakenteellisten muutosten havainnointi vuoteen 2015 asti sekä toimialoittain että ammattiryhmien mukaan. Havaittujen muutosten vaikutuksia arvioidaan ja pyritään ottamaan huomioon suunniteltaessa koulutustarjonnan rakenteita. HEKTI-projekti oli jo kolmas kerta kun pääkaupunkiseudun kunnat yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita seudulla. Ensimmäinen hanke oli Koulutusta tulevaisuuteen. Helsingin seudun ammatillisen koulutuksen kehittämiskomitean mietintö (HESAKE) vuonna Toinen, sekin ESR-rahoitteinen hanke, oli nimeltään Ammatillisen koulutuksen määrällisen ja laadullisen koulutustarpeen kartoittaminen Helsingin seudulla (HENTTU), ja se valmistui vuonna Työelämässä kehitys näyttää etenevän siten, että osaamisen vaatimustaso nousee kaikissa ammattiryhmissä, työvoiman poistuma kasvaa ja korvaavat nuoret ikäluokat ovat pieniä poistuviin nähden. Helsingin seudun ikärakenne on muuta maata nuorempaa, mutta täälläkin on ennakoitavissa pitkä ajanjakso, jolloin työvoimapoistuma pysyttelee hyvin korkeana. Työvoiman poistumasta seuraa, että erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista nuorista tulee lähivuosina pulaa. On tietenkin aivan oleellista, että koulutuksen tarjonta ja työvoiman kysyntä vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan. Tähän sisältyy haasteita, joihin tämä tutkimus antaa osaltaan tiedollista valaistusta. Osaavien ammattilaisten kouluttamisen rinnalla haasteena on, kuinka pienentää peruskoulun keskeyttäneiden tai pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten syrjäytymisriskiä työelämästä. Heikosti koulutettujen nuorten määrä on huolestuttavan korkea. Lämpimät kiitokset kaikille työhön osallistuneille. Helsingissä, huhtikuussa 2005 Tuija Kirveskari-Tähtinen linjan johtaja Helsingin kaupungin opetusvirasto HEKTI-työryhmän puheenjohtaja Harry Schulmam tutkimusprofessori Helsingin kaupungin tietokeskus 5

6 Förord Föreliggande publikation är slutrapporten från HEKTI, ett utredningsprojekt för en elektronisk informationstjänst för följning och förutsägande av yrkesutbildningsbehovet i Helsingforsregionen. Undersökningen omfattar hela yrkesutbildningssektorn, dvs. den grundläggande yrkesutbildningen, yrkeshögskolorna och den utbildning som ges vid högskolorna. HEKTI, som fått finansiellt stöd från Europeiska socialfonden (ESF), utgjorde samtidigt en del av stadsprogrammet Osaaminen ja osallisuus (Kunnande och delaktighet ) för Huvudstadsregionen. HEKTI var ett omfattande regionalt program med företrädare för regionens samtliga kommuner, dvs. Esbo, Grankulla, Helsingfors och Vanda, samt för Esbonejdens utbildningskoncern och Nylands TE-central. Projektgruppen för HEKTI verkade också som styrgrupp för utredningsprojektet. Den egentliga utredningen har utförts av specialforskare Seppo Montén från Faktacentralen. Dess centrala tema var att åskådliggöra strukturella förändringar i arbetskraften fram till år 2015 inom näringsgrenar och yrkesgrupper. Den bedömer verkningarna av observerade förändringar och hur dessa borde beaktas i planerandet av utbildningsutbudet. HEKTI var redan den tredje gången som Helsingfors med grannkommuner i samarbete med övriga instanser i regionen förutsåg behov av arbetskraft och utbildning i regionen. Den första var HESAKE, ett projekt år 1985 för utvecklande av yrkesutbildningen i Helsingforsregionen. Det andra, kallat HENTTU, som också fick ekonomiskt stöd från ESF, var en kartläggning av samma slag, och blev färdigt år Inom arbetslivet tycks utvecklingen gå åt det hållet att det inom alla yrkesgrupper ställs högre krav på yrkeskunskapen samtidigt som bortfallet från arbetskraften ökar och de ungdomsåldersklasser som skall ta över är mindre än sina företrädare. Helsingforsregionen har visserligen en ungdomligare åldersstruktur än övriga Finland, men även här står vi inför en lång period av stark avgång från arbetskraften. Detta leder till brist på i synnerhet yrkesutbildade unga. Självfallet är det av väsentlig betydelse att utbudet på arbetskraft så bra som möjligt motsvarar efterfrågan. Detta innebär utmaningar som denna utredning bidrar till att belysa med fakta. En utmaning vid sidan av utbildandet av kunnigt yrkesfolk är hur vi skall kunna minska antalet avbrott av grundskolan och antalet unga som nöjer sig med blotta grundskolan. Antalet svagt utbildade unga är oroväckande stort idag. Ett varmt tack till alla som varit med i HEKTI! Helsingfors, april 2005 Tuija Kirveskari-Tähtinen linjedirektör vid Helsingfors stads undervisningsverk, ordförande för HEKTI:s projektgrupp Harry Schulman forskningsprofessor vid Helsingfors stads faktacentral 6

7 Preface The present publication is the final report of HEKTI, a research project for an electronic information service for the following and forecasting of vocational education needs in the Helsinki Region. The study covers the whole vocational training sector, i.e. the basic vocational training, the polytechnics and the training given at universities. At the same time HEKTI, which enjoyed financial support from the European Social Fund, was a part of the urban programme Osaaminen ja osallisuus (Competence and inclusion ) for the Helsinki Metropolitan Area. HEKTI was an extensive regional programme involving representatives of all municipalities of the Metropolitan Area and of the Federation of Education for Espoo as well as the Uusimaa Employment and Economic Development Centre. The HEKTI Project Group was also the steering group of the research project. The actual research has been carried out by senior researcher Seppo Montén from Helsinki City Urban Facts. Its central theme was to visualise structural changes in the labour force up until 2015 in various industries and professions. It evaluates the consequences of changes observed and how these consequences should be taken into account when planning vocational education. HEKTI was the third time that Helsinki and its neighbouring municipalities together with other actors in the region forecast the need for labour and education in the region. The first time was HESAKE, a project in 1985 for the development of vocational training in the Helsinki Region. The second, called HENTTU, a similar survey also enjoying financial support from the EST, was completed in The trend in working life today clearly seems to be that in all professions, higher qualifications are required whilst the loss of labour force continuously grows and those younger age cohorts that are taking over are clearly smaller than their predecessor. The Helsinki Region has a younger age structure than the rest of Finland, but here, too, we are facing a long period of strong decline in the labour force. This is going to cause a shortage of, above all, vocationally trained young people. Obviously, it is essential that the supply of labour corresponds to the demand as accurately as possible. This will imply challenges that the present study contributes to illuminate with facts. Another challenge besides the training of skilled professionals is how we are going to be able to reduce the number of young people interrupting school before the age of sixteen and of those who do not educate themselves after that age. The number of weakly educated young people is worrying today. Many thanks to everyone involved in the HEKTI! Helsinki, April 2005 Tuija Kirveskari-Tähtinen Line Director at Helsinki City Educational Department, chair of the HEKTI project group Harry Schulman Research Professor at Helsinki City Urban Facts 7

8 8

9 1 Johdanto Tämän työn tavoite on ennakoida tulevia ammatillisen koulutuksen tarpeita Helsingin seudulla. Tarkastelussa on mukana kaikki ammatillisesti eriytynyt koulutus eli toisen asteen ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulutus ja yliopistoissa annettava koulutus. Tarkoitus on työelämän tarpeista lähtien arvioida, kuinka paljon ja millä tavalla koulutettua työvoimaa Helsingin seudun elinkeinoelämä tarvitsee vuoteen 2015 asti ulottuvan ennakointijakson aikana. Koulutustarvelukuihin päädytään laskentaprosessin mukaisesti useiden eri vaiheiden kautta, joiden etenemistä raportissa kuvataan. Tarkimmat väli- ja lopputulokset ovat raportin liitteinä. Raportissa paikka paikoin verrataan Helsingin seudun työvoima- ja koulutustarvelukuja koko maata koskeviin lukuihin. Nämä koko maan luvut pohjautuvat julkaisuun Koulutus ja työvoiman kysyntä Opetushallitus Aluksi tarkastellaan lyhyesti tämän tutkimushankkeen taustaa ja palautetaan mieliin Helsingin seudulla toteutettua aiempaa ennakointityötä. Alkuluvussa kuvataan myös Helsingin seutua tämän työn kannalta mielenkiintoisten ilmiöalueiden kautta. Näitä ovat muiden muassa väestö- ja työpaikkakehitys, väestön koulutusrakenne, muuttoliike ja työmatkaliikenne. Ensimmäisessä luvussa kuvataan myös määrällisten koulutustarpeiden ennakointimetodiikka. Toisessa luvussa siirrytään varsinaiseen ennakointityöhön, ja sen aluksi käydään läpi seudun työpaikkakehitystä ja työpaikkaennusteita toimialojen ja ammattiryhmien osalta. Työvoiman tulevaa poistumaa tarkastellaan kohtalaisen tarkasti, koska se on keskeinen tekijä uutta työvoimatarvetta ennakoitaessa. Työpaikkamäärän muutosennusteet ja työelämästä poistuvien tiedot määrittävät ennakointijaksolla avautuvien työpaikkojen lukumäärän. Seuraavaksi toimiala- ja ammattiluokitusten mukaisesta tarkastelusta siirrytään koulutuksen puolelle. Siinä yhteydessä mm. arvioidaan ammatillisten aloituspaikkojen riittävyyttä seudulla, verrataan nykyistä ammatillisen koulutuksen tarjontaa nuorisoikäluokkien koosta ja työelämän kysyntärakenteesta johdettuun laskennalliseen aloittajatarpeeseen sekä verrataan nykyisen aloituspaikkatarjonnan aikaansaamaa työvoimatarjontaa työelämän ennakoituun työvoimakysyntään. Lopuksi tehdään vielä yleisellä tasolla laskelmia työvoiman riittävyydestä Helsingin seudulla tulevaisuudessa. 9

10 1.1 Taustaa Ammatillisen koulutuksen seurannan ja ennakoinnin sähköinen tietopalvelu Helsingin seudulle (HEKTI) -projekti on kehittänyt pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä vuosina internetissä toimivan tietopalvelun, joka sisältää ammatillisen koulutuksen sekä työelämän ennakointi- ja tilastotietoja. Palvelun kohderyhmiä ovat muun muassa seudun koulutuspoliittiset päätöksentekijät, koulutuksen järjestäjät ja muut alueen toimijat. Hanke on osa Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa Osaaminen ja osallisuus HEKTI -projektin työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet: Tuija Kirveskari-Tähtinen, Helsingin kaupungin opetusvirasto, linjanjohtaja, puheenjohtaja Maija Daavittila, Espoon kaupungin sivistystoimi, opetustoimenjohtaja, saakka Kaisu Toivonen, Espoon kaupungin sivistystoimi, opetustoimenjohtaja, lähtien Irene Surakka, Espoon kaupungin sivistystoimi, suunnittelupäällikkö Jouko Tuomela, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, johtaja, saakka Kirsi Mikkola, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, kehittämispäällikkö, Sampo Suihko, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, johtaja, alkaen Paula Ylöstalo-Kuronen, Vantaan kaupungin sivistystoimi, opetustoimen johtaja Maarit Kallio-Savela, Vantaan ammatillinen koulutuskeskus, rehtori Antti Rönkä, Kauniaisten kaupungin koulutoimi, koulutoimenjohtaja Jouko Nieminen, Uudenmaan TE-keskus, projektipäällikkö Olli Petramo, Uudenmaan TE-keskus, yksikön päällikkö Asta Manninen, Helsingin kaupungin tietokeskus, vs. johtaja Marko Karvinen, Helsingin kaupungin tietokeskus, projektipäällikkö Seppo Montén, Helsingin kaupungin tietokeskus, erikoistutkija Kari Viinisalo, Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimusjohtaja Heikki Saarelainen, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, toimialajohtaja Minna Salorinne, Helsingin kaupungin opetusvirasto, projektisuunnittelija, sihteeri, saakka Jorma Antman, Helsingin kaupungin opetusvirasto, projektisuunnittelija, sihteeri, alkaen HEKTI -projektin työryhmä on toiminut myös tämän tutkimushankkeen ohjausryhmänä. Projektiin liittyen laadittiin Helsingin seudulle työvoiman ja ammatillisen koulutuksen määrällinen tarve-ennuste vuoteen 2015 ulottuen. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tässä raportissa. Tutkimushankkeesta on jo aiemmin koottu erillinen tiivistelmä, joka julkaistiin HEKTI-projektin loppuseminaarissa joulukuussa 2004 (Seppo Montén: Koulutus Työvoima. Helsingin seutu Tiivistelmä. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2004). Tämä on jo kolmas kerta, kun pääkaupunkiseudun kunnat yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa selvittävät tulevia työvoimaja koulutustarpeita seudulla. Näistä ensimmäinen oli Koulutusta tulevaisuuteen -mietintö (HESAKE, 1995), joka selvitti määrällistä koulutustarvetta alueen nuorisoasteella. Mietinnössään HESAKE-komitea ehdotti ammatillisen koulutuksen ja sen työelämäyhteyksien suunnittelua kokonaisuutena Helsingin seudun työssäkäyntialueella. Komitea piti myös välttämättömänä, että nuorisoasteen koulutusta ja aikuis- 10

11 koulutusta käsitellään jatkossa entistä enemmän yhdessä, jotta työvoima- ja koulutustarve nähdään kokonaisuutena. Toinen hanke oli Ammatillisen koulutuksen määrällisen ja laadullisen koulutustarpeen kartoittaminen Helsingin seudulla -projekti (HENTTU, 2000). Tämä ESR-projekti luoti sekä määrällisiä että laadullisia koulutustarpeita nuorten ja aikuisten osalta. Lisäksi hanke oli Opetushallituksen valtakunnallisen Mitenna-projektin aluepilotti, jonka tehtävänä oli testata ja kehittää koko maan ennakointiin kehitetyn Mitenna-mallin soveltuvuutta alueelliseen ennakointiin. Projekti esitti, että alueen kunnat edelleen kehittävät yhteistyötä koulutustarpeiden ennakoinnissa ja että seudun ennakointijärjestelmän kehittämistä jatketaan yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Ennakointilaskelmat on myös tällä kertaa tehty käyttämällä Opetushallituksessa rakennettua Mitenna-mallia. 1.2 Helsingin seutu Kuvio 1.1. Helsingin seudun väestö ja ennuste (Tilastokeskus 2004, trendiennuste) Helsingin seutu muodostuu pääkaupunkiseudun neljästä kunnasta (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ja kahdeksasta ympäristökunnasta (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti). Seutu muodostaa kompaktin talousalueen, joka soveltuu varsin hyvin alueellisten työvoima- ja koulutustarvelaskelmien kohdealueeksi. Helsingin seudun väestö on ollut jatkuvasti kasvussa. Vuonna 1975 seudulla asui henkeä, vuonna 1990 runsaat ja vuonna 2003 lähes henkeä. Tilastokeskuksen trendiennusteen (vuodelta 2004) mukaan väestön kasvu jatkuu edelleen, ja vuonna 2015 Helsingin seudulla asuu asukasta. Väestön kasvu seudulla on ollut selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Vuonna 1975 Helsingin seudun osuus koko maan väestöstä oli 19,2 prosenttia, vuonna 1990 osuus oli 20,9 prosenttia, vuonna 2003 jo 23,6 prosenttia ja ennusteen mukaan osuus vuonna 2015 on 25,0 prosenttia. Työikäisen vuotiaan väestön määrä tulee Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan edelleen kasvamaan lähes :lla, mutta yli 65-vuotiaiden määrä lähes :llä. Nuorten 0 14-vuotiai- Kuvio 1.2 Helsingin seudun väestö 2003 ja ennuste vuodelle 2015 iän ja sukupuolen mukaan 11

12 Kuvio 1.3. Helsingin seudun nettomuutto ikäryhmän mukaan den lukumäärä sen sijaan tulee ennusteen mukaan laskemaan vajaalla tuhannella hengellä. Tilastokeskuksen ennusteessa muuttoliikkeen oletetaan jatkuvan samanlaisena kuin lähimenneisyydessä. Seudulle on muuttanut paljon nuoria vuotiaita, jotka ovat tulleet seudulle sekä opiskelemaan että työhön. Lapsiperheitä sen sijaan on muuttanut nettomääräisesti seudun ulkopuolelle. Muutto muualta maasta Helsingin seudulle oli aikana vuositasolla keskimäärin henkeä. Vastaavasti muutto seudulta muualle maahan oli noin , eli nettomaassamuutto oli noin henkeä. Vuodesta 1993 eteenpäin sekä seudulle tulomuutto että seudulta lähtömuutto kasvoivat voimakkaasti. Vuodesta 2001 lähtien tulomuutto kääntyi laskuun, mutta lähtömuutto jatkoi edelleen kasvuaan. Nettomaassamuutto oli suurimmillaan 1990-luvun lopulla, mutta siitä se on voimakkaasti laskenut. Jaksolla Helsingin seudun nettomaassamuutto on ollut vuositasolla keskimäärin runsaat henkeä. Vuonna 2003 seudun ja muun Suomen välinen muutto oli seudun kannalta lievästi negatiivinen. Edellisen kerran Helsingin seudun nettomaassamuutto oli negatiivinen vuonna Helsingin seudun nettosiirtolaisuus on ollut aikana keskimäärin runsaat 900 henkeä vuosittain. Vuonna 2003 nettosiirtolaisuus oli lähes henkeä, mikä piti seudun nettomuuton positiivisena Kuvio 1.4 Maassamuutto Helsingin seudulla Taulukko 1.1. Työllisten muuttoliike Helsingin seudun ja muun maan välillä 2001 toimialoittain Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto A, B Maatalous, riistatalous ja metsätalous, kalatalous C,D,E Teollisuus, mineraalien kaivu, sähkö-, kaasu-, vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; L liike-elämän palvelut Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset p alvelut X Toimiala tuntematon Yhteensä

13 Taulukko 1.2. Helsingin seudun työpaikat, alueella asuvat työlliset ja työmatkaliikenne 2002 toimialan mukaan Helsingin seudun Työpaikka- Asuu seu- Asuu muu- Seudun nettopendelöinti omavarai- dulla, käy alla maassa, Työpaikat Työlliset suus, % työssä muu- käy työssä Yhteensä Osuus seudun alla maassa seudulla työpaikoista A-B Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous ,8 C Kaivostoiminta ja louhinta ,9 D Teollisuus ,4 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,5 F Rakentaminen ,3 G-H Kauppa, majoitus- ja ravits.toiminta ,9 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ,5 J-K Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta ,3 L-Q Yhteiskunnalliset palvelut ,2 X Toimiala tuntematon ,0 Kaikki toimialat yhteensä ,6 Lähde: Tilastokeskus, seutuindikaattorit. maassamuuton tappiosta huolimatta. Vuonna 2001 Helsingin seudulle muutti muualta maasta työllistä ja seudulta muutti muualle reilut työssäkäyvää ihmistä. Seutu sai näin ollen työllisten muuttovoittoa henkeä. Toimialoista liike-elämän palvelut, kauppa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ja teollisuus saivat eniten muuttovoittoa työntekijöistä. Helsingin seudulla oli vuonna 2002 noin työpaikka ja seudulla asui työssä käyvää ihmistä. Seudulla oli siis lähes työpaikkaa enemmän kuin täällä asui työssä käyviä ihmisiä, ja työpaikkaomavaraisuus (alueen työpaikkojen osuus alueella asuvista työllisistä) oli 107 prosenttia. Noin Helsingin seudulla asuvaa kävi työssä seudun ulkopuolella ja vastaavasti yli muualla maassa asuvaa kävi työssä Helsingin seudulla. Seudulla kävi siis muualta maasta yli henkeä enemmän työssä kuin seudulta kävi työssä muualla maassa. Se vastaa 6,6 prosenttia Helsingin seudun työpaikoista. Korkea työpaikkaomavaraisuus kertoo suotuisista työmarkkinoista. Työvoiman riittävyyden ja saata- Taulukko 1.3 Helsingin seudun ja muun Suomen välinen työmatkaliikenne ammattilohkoittain vuonna 2000 Asuu seudulla, Asuu muualla Seudun nettopendelöinti käy työssä maassa, käy muualla maassa työssä seudulla Yhteensä Osuus seudun työpaikoista Ammattilohko Maa- ja metsätaloustyö ,3 Teollinen työ ,0 Rakennustyö ,8 Liikennetyö ,8 Postityö ,9 Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiant.työ ,3 Palvelutyö ,4 Toimistotyö ,7 Talouden ja hallinnon johto- ja asiant.työ ,8 Hoitotyö ,5 Opetus- ja kulttuurityö ,6 Suojelualan työ ,7 Tuntematon ,7 Yhteensä ,2 Lähde: Tilastokeskus. 13

14 vuuden näkökulmasta sillä on myös toinen puolensa: mitä korkeampi työpaikkaomavaisuus on, sitä riippuvaisempi alue on alueen ulkopuolisesta työvoimasta. Esimerkiksi rakentamisen toimialalla työpaikkaomavaraisuus on yli 115 prosenttia, ja seudulla käy työssä lähes rakennusalan työntekijää enemmän kuin täältä käy muualla maassa. Seudun rakennusalan työpaikoista se vastaa yli 13 prosenttia. Taulukko 1.3 kuvaa työmatkaliikennettä ammattialan mukaan. Ammattiluokitus kuvaa toimialaluokitusta paremmin työn todellista osaamista. Seutu saa työvoimaa muualta maasta nettomääräisesti eniten palvelutyön ammattilaisia, lähes työntekijää. Näistä suurimpia ryhmiä ovat myyntityötä tekevät (nettoliike työllistä), ravintolapalvelutyöläiset (900) ja siivousalalla toimivat (900). Teollisen työn hengen nettomäärästä suurimpia ammattiryhmiä ovat ahtaus- ja varastotyöntekijät (1 300 työntekijää), koneenasentajat (1 100) ja sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät (1 100). Toimistotyön alalla seudun ja muun maan välisen työmatkaliikenteen nettomäärä on yli työntekijää sekä tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyössä yli alan ammattilaista. Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyössä seutu saa työmatkapendelöinnin vaikutuksena muualta maasta nettomääräisesti työntekijää, joista runsaat on julkisen tai yksityisen sektorin johtotyössä toimivia ja markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijoita. Hoitotyön runsaasta ammattilaisesta noin on sosiaalija vapaa-aikatyön alalla toimivia, 900 sairaanhoitajaa ja 600 muuta terveydenhuollon tai kauneudenhoidon alalla toimivaa työntekijää, mutta lääkärien kohdalla suunta on poikkeuksellisesti päinvastainen; vajaat 500 Helsingin seudulla asuvaa lääkäriä käy työssä muualla maassa, mutta vain vajaat 300 lääkäriä muualta Suomesta käy työssä Helsingin seudulla. Nettovaikutus on siis seudulle 200 lääkäriä tappiollinen. Rakennustyön ammattilaisia seutu saa nettomääräisesti muualta maasta noin 2 500, joista noin on talonrakennustyöntekijöitä, 300 putkityöntekijöitä ja 200 maalausalan ammattilaisia. Suojelualalla seutu saa työntekijöitä nettomääräisesti reilut 2 000, joista on sotilaita ja 900 poliiseja, vartijoita ja palomiehiä. Liikennetyössä hengen työmatkaliikenteen voitosta vajaat 900 tulee maaliikenteestä, lähinnä autonkuljettajista ja reilut 400 vesiliikenteestä. Opetus- ja kulttuurialalla työmatkaliikenteen voitto on noin 1200 henkeä, ja siitä vajaat 700 on opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia, reilut 400 tiedotus- ja viestintätyön parissa toimivia ja 100 taiteellista työtä tekeviä. Kun työmatkaliikenteen nettolukuja verrataan Helsingin seudun työpaikkojen kokonaismääriin eri ammattialoilla, on seudun ulkopuolelta tulevan työvoiman merkitys suurin suojelualalla, jossa nettopendelöinnin osuus on lähes 18 prosenttia seudun kaikista suojelualan työpaikoista (sotilailla 38 %, poliiseilla, palomiehillä, vartijoilla 10 %). Osuus on varsin korkea myös rakennusalalla, 12 prosenttia. Helsingin seudun väestön koulutustaso on varsin korkea. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Helsingin seudulla kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on seudulla yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan keskiasteen tutkintojen osuus on seudulla kolme prosenttiyksikköä matalampi. Helsingin seutu poikkeaa muusta maasta keskiasteen sisäisessä tutkintorakenteessa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen suhteen. Seudulle on tyypillistä, että suoritetaan ylioppilastutkinto, mutta opinnot jäävätkin sitten siihen. Pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus on Helsingin seudulla viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan keskiasteen ammatillisia tutkintoja suoritetaan seudulla selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin. Seudun osuus on kahdeksan prosenttiyksikköä alle koko maan osuuden. Helsingin seudun korkea koulutustaso on osittain muuttoliikkeen seurausta. Seutu on saanut muutto- 14

15 Taulukko 1.4. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Helsingin seudulla ja koko maassa Ylioppilas- Keskiasteen Korkea-asteen Perusasteen tutkinnon ammatillisen tutkinnon jälk. tutkinnon suorittaneet tutkinnon suorittaneet suorittaneet suorittaneet yhteensä Helsingin seutu ,5 21,0 31,2 63, ,6 21,1 31,7 64, ,9 21,3 32,2 65, ,0 21,4 32,6 66, ,1 21,5 33,0 66,6 Koko maa ,8 28,4 22,5 57, ,9 28,7 22,9 58, ,1 28,9 23,3 59, ,3 29,2 23,7 60, ,4 29,4 24,2 61,0 Lähde: Tilastokeskus, seutuindikaattorit. Kuvio 1.5 Koulutustasoindeksi Helsingin seudulla ja koko maassa Lähde: Tilastokeskus. voittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Samoin seutu on saanut muuttovoittoa keskiasteen tutkinnon suorittaneista, joista osa on tänne opiskelemaan tulleita ylioppilaita, ja näistä taas osa on valmistuttuaan jäänyt asumaan seudulle. Koulutustasomittain puristaa väestön koulutustason yhteen indeksilukuun. Kuviossa 1.5 on esitetty koulutustason aikasarjaa Helsingin seudulta ja koko maasta. Indeksi mittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta henkeä kohti. Perusjoukkona on käytetty 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Esimerkiksi koko maan vuoden 2002 indeksiluku 294 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti oli 2,9 vuotta perusasteen suorittamisen jälkeen. 1.3 Määrällisen koulutustarpeen ennakointimenetelmä Käytetty menetelmä on niin sanotun työvoimamallin sovellus. Ideana on ennakoida työelämän tarpeista lähtien uuden työvoiman tarvetta ja sen jälkeen kääntää työvoimatarve koulutustarpeeksi. Tavoitteena on, että ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tarjonta mahdollisimman hyvin vastaa työelämän ennakoitua tarvetta koulutetusta uudesta työvoimasta. Ennakointityössä tarvittavat perustiedot saadaan tilastoista. Niiden lisäksi käytetään monipuolisesti hyväksi muutakin saatavilla olevaa tietoa, jolla on vaikutusta suoraan tai välillisesti siihen, minkälaiseksi tulevaisuus oletetaan. Varsinainen ennakointityö jakaantuu metodisesti kahteen osaan. Ensiksi ennakoidaan elinkeinoelämän tarvitseman uuden työvoiman kysyntä. Liikkeelle lähdetään toimialaennusteista. Ennustevuoden tässä tapauksessa vuoden 2015 ja nykytilanteen erotuksena saadaan työvoiman kysynnän muutos eri toimialoilla ennustejaksolla. Yritys, laitos tms. sijoitetaan toimialalle yrityksen pääasiallisen toiminnan mukaan. Tällöin yrityksen koko henkilöstö sijoittuu kyseiselle toimialalle. Näin ollen toimialan ja 15

16 Kaavio 1.1. Ammatillisen koulutuksen määrällisen koulutustarpeen ennakointikehikko koulutuksen välille on vaikeaa löytää yhteismitallistavaa linkkiä. Sen sijaan ammatin ja koulutuksen välinen yhteys on selvempi. Niinpä seuraavaksi muutettiin toimialarakenne-ennuste ammattirakenne-ennusteeksi. Toimialat on tässä sovelluksessa ryhmitelty 23 toimialaan. Ammatit puolestaan on luokiteltu 47 ammattiryhmäksi (toimialaluokitus liite 2, ammattiluokitus liite 3). Ammattirakenne-ennuste tehtiin siten, että jokaiselle 23 toimialalle tehtiin toimialan sisäinen ammattirakenne-ennuste 47 ammattiryhmän tarkkuudella. Summaamalla toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet yhteen saatiin toimialaennustetta vastaava ammattirakenne-ennuste. Seuraavaksi lasketaan nykyisen työvoiman pysyvä poistuma ennustejakson aikana. Poistuma lasketaan sekä työlliselle että työttömälle työvoimalle. Poistuma koostuu kolmesta komponentista: poistumasta vanhuuseläkkeelle, poistumasta muulle eläkkeelle (työkyvyttömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke) ja poistumasta kuolleisuuden vuoksi. Käytännössä poistuma lasketaan kunkin poistumakomponentin osalta käyttämällä ammattiryhmä- ja ikäryhmäkohtaisia vuositason poistumakertoimia. Kertoimet on laskettu Tilastokeskuksen, Kansaeläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tuoreimmista tiedoista. Uuden työllisen työvoiman kokonaistarve (eli avautuvat työpaikat) ammattiryhmittäin saadaan, kun summataan yhteen työllisen työvoiman kysynnän muutos ja poistuma. Ammattiryhmäkohtainen työvoiman kysynnän muutostieto ja poistumatieto käännettään koulutusluokituksen mukaisiksi tiedoiksi käyttämällä tätä varten laadittua ammattien ja koulutuksen vastaavuusavainta. Vastaavuusavain on tehty erikseen jokaiselle 47 ammattiryhmälle ja se kertoo, minkälaiset koulutukset tuottavat kyseisen ammattiryhmän työelämässä tarvittavan osaamisen. Käytännössä vastaavuusavain koostuu opintoala- ja koulutusastekohtaisesta prosenttijakaumasta, joka kunkin ammattiryhmän osalta summautuu sataan prosenttiin. Opintoaloja on 57 ja koulutusasteita 3 (koulutusluokitus liite 4, vastaavuusavain liite 5). Uuden työvoiman tarve opintoaloittain ja koulutusasteittain kertoo siis sen, kuinka paljon ja millä tavalla koulutettua työvoimaa työelämä tarvitsee ennustejaksolla. Seuraavaksi tästä työvoimatarpeesta johdetaan ammatillisen koulutuksen aloittajatarve työelämän kannalta arvioiden. Aloittajatarve on suurempi kuin työvoimatarve. Aloittajatarvetta lisäävinä tekijöinä eli mitoitusparametreinä on käytetty koulutuksen keskeyttämistä, moninkertaista ammatillista koulutusta, työvoimaosuuksia ja tietoja alueellisista oppilasvirroista. Nämä parametrit vaihtelevat opintoaloittain ja koulutusasteittain ja siten painottavat aloittajatarvetta suhteessa työvoimatarpeeseen eri tavoin eri koulutusaloilla ja -asteilla. Kun nämä mitoitusparametritkin on otettu huomioon, päädytään työelämän koulutustarpeeseen. Se on laskennallinen arvio siitä, kuinka paljon koulutuk- 16

17 sen aloittajia tulisi olla, jotta ne tuottaisivat työmarkkinoille uutta koulutettua työvoimaa sen määrän ja siten koulutettuna, kuin elinkeinoelämä uutta työvoimaa tarvitsee. Metodin toinen osa keskittyy koulutetun työvoiman tarjontaan ja siihen, kuinka tuo tarjonta mahdollisimman hyvin vastaisi työelämän tarpeista johdettua kysyntää. Uuden työvoiman tarjonta tulee pääasiassa uusista nuorisoikäluokista, jotka tulevat koulutukseen ja myöhemmin työmarkkinoille. Nykyiset työttömät niin ikään ovat osa työvoimatarjontaa, ja aikuiskoulutuksen kautta tyydytetään osa työvoiman kysynnästä. Nykyisten työttömien työvoimatarjontaa arvioitaessa otetaan huomioon poistuma samaan tapaan kuin työllisellä työvoimallakin. Lisäksi työttömien ikärakenne vaikuttaa laskennalliseen työvoimatarjontaan, koska laskentaperusteena on jäljellä oleva työssäoloaika. Työttömien laskennallinen työvoimatarjonta vähennetään edellä lasketusta uuden työvoiman kysynnästä. Aikuiskoulutuksen tarvetta arvioidaan kahdesta näkökulmasta. Toisaalta oletetaan, että osa niistä, jotka toimivat ammatissa ilman muodollista koulutusta, hankkivat oman ammattinsa koulutuksen. Toisaalta oletetaan, että osa ammatin vaihtajista hankkii uuden ammattinsa edellyttämän koulutuksen. Aikuiskoulutustarvetta arvioidaan sekä työlliselle että työttömälle työvoimalle. Aikuiskoulutuksella ei varsinaisesti saada uutta työvoimaa, koska koulutukseen tulevat useimmiten jo ovat työelämässä. Omaan Kaavio 1.2 Ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakointimenetelmä 17

18 ammattiinsa koulutuksen hankkivat nostavat työvoiman koulutustasoa, ja ammatinvaihdoista seuraa tuloammatin työllisten kasvua, mutta lähtöammatissa vastaava vähennys. Ammattisiirtymien rakenteellinen vaikutus otetaan huomioon työelämän koulutustarpeessa ennen, kuin määritellään nuorisoasteen aloituspaikkatarve. Pääosa uudesta työvoimasta tulee siis nuorisoikäluokista. Kun tavoitteena on koko ikäluokan ammatillinen koulutus, aloituspaikkojen kokonaismäärä johdetaan nuorisoikäluokkaennusteista. Laskelmissa arvioidaan, kuinka paljon aloituspaikkoja tulee yhteensä olla, jotta ne riittävät koko ikäluokan kouluttamiseen ammatillisesti. Aloituspaikkatarvetta lisäävinä tekijöinä otetaan huomioon edellä mainitut mitoitusparametrit eli täyttöaste, koulutuksen läpäisy, moninkertainen koulutus ja alueellisten oppilasvirtojen nettovaikutus. Näin saatu nuorisoasteen aloituspaikkojen kokonaismäärä jaetaan koulutuksen eri aloille ja asteille työelämän koulutustarpeen mukaisessa suhteessa, kun työelämän koulutustarpeessa on ensin otettu huomioon työttömien työvoimatarjonta ja ammattisiirtymien aiheuttama rakennemuutos. Koulutustarpeiden ennakointi on pitkän aikavälin ennakointia, jolloin ei ole niinkään oleellista se, ovatko ennakoitu työvoiman määrä tai yksittäisten alojen tarveluvut juuri oikeita. Keskeistä sen sijaan on työvoiman kysynnän rakenteellisten muutosten havainnointi toimiala- ja ammattirakenteissa ja näiden muutosten vaikutusten huomioon ottaminen koulutustarjonnan rakenteissa. 18

19 2 Työvoima- ja koulutustarve Helsingin seudulla vuoteen 2015 Viimeaikaisen kehityksen valossa maailmantalouden lähivuosien kasvu on jäämässä vuoden 2004 syksyllä tehtyä arviota hitaammaksi. Esimerkiksi ETLA katsoo, että maailmantalouden kasvu kääntyy vuonna 2005 laskuun edellisen vuoden viiden prosentin kasvuvauhdista. Kasvumahdollisuuksia jarruttavat Yhdysvaltain velkaantuminen ja suuri vaihtotaseen vaje, Kiinan pyrkimys viilentää ylikuumentunutta talouttaan sekä pitkään kalliina pysynyt raakaöljy. Euron vahvistuminen pienentää öljyn hinnan nousua Euroopassa, mutta jarruttaa euroalueen viennin vetoa hankalaan aikaan. Maailmantalouden nousu on jo hidastumassa, eikä euroalue ole vielä edes kunnolla päässyt noususta osalliseksi. ETLA:n mukaan uhkana on, että nopein nousu menee Suomen tärkeimmältä vientialueelta kokonaan sivu suun. Euroalueen talouskasvu on vuonna 2004 vahvistunut, kun vienti on vetänyt hyvin euron vahvistumisesta huolimatta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PTL) mukaan on mahdollista, että korkea öljyn hinta heikentää talouskasvua USA:ssa enemmän kuin Euroopassa, mikä vahvistaa jälleen euroa suhteessa dollariin ja heikentää Suomen vientiin perustuvan talouskasvun edellytyksiä. ETLA ennustaa euroalueen talouskasvun jäävän vuonna 2005 vajaaseen 2 prosenttiin. 2.1 Työpaikkakehitys ja toimialaennusteet Useat taloudelliset tutkimuslaitokset ovat syksyllä 2004 vetäneet Suomen kasvuennusteita jonkin verran alaspäin, ja lähivuosille arvioidaan 2 3 prosentin kasvuvauhtia. Myös OECD arvioi syksyllä 2004 Suomen pitkän ajan talouskasvun hidastuvan vuoden 2010 jälkeen keskimäärin vain noin yhteen prosenttiin, mikäli kasvun edellytyksiä ei vahvisteta rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla. Suomen viimeaikainen työllisyyskehitys on ollut heikkoa, ja etenkin naisia ja nuoria on siirtynyt runsaasti nihkeän kysynnän vuoksi työvoiman ulkopuolelle. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) ennustaa työllisten määrän kasvavan vuonna 2005 noin , PTL vajaat ja ETLA vuosina 2005 ja 2006 yhteensä noin kasvun voimistumisen ja työvoiman kysynnän kasvun vuoksi. Näiden työllisyyden kasvuennusteiden mukaan vuosina 2006 ja 2007 olisi synnyttävä yhteensä lisätyöpaikkaa, jotta hallitus pääsisi työllisyystavoitteeseensa Työpaikkamäärän muutos Työministeriön johtama poikkihallinnollinen Työvoima työryhmä julkaisi vuoden 2003 alussa laajan, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitysnäkymiä luotaavan loppuraportin. Raportissa esitellään neljä erilaista toimialojen koko maan kehitysvaihtoehtoa: peruskehitysvaihtoehto, hitaan kasvun vaihtoehto, nopean kasvun vaihtoehto ja tavoitteellisen kehityksen vaihtoehto. Työryhmä piti peruskehitysvaihtoehtoa sen hetkisen tilanteen valossa todennäköisimpänä vaihtoehtona. Sen lähtökohtia olivat, että Euroopan integraatio etenee suunnitellulla tavalla ja että 2000-luvun alun laskusuhdanteen jälkeen maailmantalous kääntyy uudelle kasvu-uralle. Tuotannon keskikasvun Suomessa arvioitiin olevan 2,5 prosenttia vuosina ja vuodesta 2010 eteenpäin noin 2 prosenttia. Työn tuottavuuden kasvun ennakoitiin olevan hieman tuotannon kasvua hitaampaa, kunnes suurten ikäluokkien ikääntyessä ja työpanoksen niuketessa työn tuottavuus tulisi olemaan 19

20 hieman tuotannon kasvua nopeampaa. Pitkällä aikavälillä työpanoksen supistaminen tulee rajoittamaan talouskasvua, ja työaika lyhenee muun muassa osa-aikatyön yleistymisen myötä. Tavoitteellisen kehityksen vaihtoehto tähtää täystyöllisyyteen. Siinä tuotannon kehityksen arvioidaan olevan nopeampaa kuin peruskehityksen vaihtoehdossa, mutta työn tuottavuus olisi suunnilleen samaa tasoa, mikä johtaa korkeampaan työllisyyteen. Ennusteiden alueellistaminen maakuntatasolle tehtiin yhteistyössä maakuntien liittojen ja sisäasiainministeriön kanssa. Aluetasolle vietiin peruskehitysvaihtoehto ja tavoitteellisen kehityksen vaihtoehto. Maakunnittaiset peruskehityslaskelmat noudattavat pääpiirteissään toimialojen valtakunnallisia kehityssuuntia, tavoitteelliset laskelmat puolestaan pohjautuvat enemmän maakuntien omiin näkemyksiin ja lähtökohtiin. Tässä työssä käytetyt Helsingin seudun toimialaennusteet pohjautuvat Työvoima työryhmän valtakunnallisten ennusteiden alueellistamistyössä synnytettyihin Uudenmaan maakunnan peruskehitys- ja tavoitekehitysennusteisiin. Uudenmaan ennusteet puolestaan ovat osana kaikille maakunnille opetusministeriön koulutustarjonta projektin yhteydessä tehtyjä työvoima- ja koulutustarve-ennusteita, joiden laatimiseen osallistuivat maakuntien liittojen lisäksi mm. työministeriö, sisäasiainministeriö, opetusministeriö ja Opetushallitus. Seudun ennusteet saatiin arvioimalla toimialoittain seudun työpaikkojen osuus Uudenmaan maakunnan työpaikoista sekä ottamalla mukaan Helsingin seutuun lukeutuva Sipoon kunta Itä-Uudeltamaalta. Seudun osuus maakunnan työpaikoista on vaihdellut prosentin välillä väestölaskentavuosina aikana Vuonna 2000 osuus oli 94,1 prosenttia, vuonna 2015 sen ennustetaan olevan 94,4 prosenttia peruskehitysvaihtoehdossa. Ennusteita on joidenkin toimialojen osalta vielä tarkennettu vuoden 2004 syksyllä ennusteen tekemisen jälkeen toteutuneen toimialakehityksen perusteella. Laskelmien perusvaihtoehto on peruskehitykseen pohjautuva, mutta vertailulaskelmia on tehty myös lähtien tavoitteellisen kehityksen mukaisista toimialaennusteista. Katsotaan ensin työpaikkojen kokonaisennusteita koko maassa ja Helsingin seudulla. Oheisiin kuvioihin on piirretty toteutunut kehitys ja ennusteet vuoteen Kuvioista käy hyvin selville pitkään jatkunut trendinomainen työpaikkamäärien kasvu, jonka 1990-luvun alkupuolen lama katkaisi. Työpaikkavähennys oli koko maassa noin ( 21 %) ja Helsingin seudulta hävisi samaan aikaan työpaikkaa ( 19 %). Vaikka suhteellinen työpaikkamenetys olikin Helsingin seudulla ja koko maassa lähes samansuuruinen, lamasta toipumisessa työpaikkamäärällä mitaten oli selvä ero. Neljä vuotta jatkunut työpaikkojen runsas väheneminen kääntyi Helsingin seudulla vuonna Kuvio 2.1 Helsingin seudun työpaikkakehitys ja ennuste vuoteen 2015; peruslaskelma ja tavoitelaskelma 20

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas 26.8.2011 Alueen työikäisen väestön muutos ja sen vaikutus osaavan työvoiman saatavuuteen uusimman tutkimuksen valossa. Jarkko Pietilä, Keski-Suomen Liitto Luonnollinen väestölisäys,

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialoittaiset erot olivat suuria; suurin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot