Tilinpäätöksen laadinta...porin kaupungin taloushallinto Kirjanpito, tuloslaskelma, tase, ja tase-erittelyt...kuntapro Oy Kannen suunnittelu...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätöksen laadinta...porin kaupungin taloushallinto Kirjanpito, tuloslaskelma, tase, ja tase-erittelyt...kuntapro Oy Kannen suunnittelu..."

Transkriptio

1 Tilinpäätöksen laadinta...porin kaupungin taloushallinto Kirjanpito, tuloslaskelma, tase, ja tase-erittelyt...kuntapro Oy Kannen suunnittelu...porin kaupungin viestintä Tilinpäätöksen painatus...porin kaupungin painatuskeskus ISBN

2 S ISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 4 Yleinen taloudellinen kehitys... 7 Oman alueen taloudellinen kehitys... 7 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 8 Kaupungin henkilöstö... 9 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat... 9 Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen YLEISHALLINTO KAUPUNGINVALTUUSTO TARKASTUSTOIMI KAUPUNGINHALLITUS KÄYTTÖVARAUSMÄÄRÄRAHAT HALLINTOPALVELUT ELINKEINOTOIMEN OSTOPALVELUT TYÖLLISYYDEN HOITO IT-PALVELUT HENKILÖSTÖPALVELUT TALOUSPALVELUT VAALIT KAUPUNKISUUNNITTELU PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA SEUTUYHTEISTYÖ / KARHUKUNNAT MUU YLEISHALLINTO HANKINTAPALVELUT PERUSTURVA PERUSTURVA, OMA TOIMINTA PERUSTURVA, OSTOPALVELUT KOULUTUS PERUS- JA LUKIOKOULUTUS PALMGREN-KONSERVATORIO PORIN SEUDUN KANSALAISOPISTO PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS OPPISOPIMUSKOULUTUS YLIOPISTOLLINEN KOULUTUS JA TUTKIMUS... 58

3 S ISÄLLYS KULTTUURI JA VAPAA-AIKA KULTTUURITOIMI KIRJASTO PORI SINFONIETTA SATAKUNNAN MUSEO KULTTUURIASIAINKESKUS TAIDEMUSEO TAIDEKOULU VAPAA-AIKA YHDYSKUNTA- JA MUUT PALVELUT YMPÄRISTÖVIRASTO PORIN PELASTUSTOIMINNAN KUSTANNUKSET VÄÄNTIÖ OY / HALLINNOINTI TEKNINEN PALVELUKESKUS PYSÄKÖINNINVALVONTA JOUKKOLIIKENNE MUU LIIKETOIMINTA ENERGIAN VÄLITYS Liikelaitosten talousarvion toteutuminen Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Porin kaupungin tuloslaskelma Porin kaupungin tase Porin kaupungin rahoituslaskelma Porin kaupunkikonsernin tuloslaskelma Porin kaupunkikonsernin tase Porin kaupunkikonsernin rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupunkikonsernin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1 Taseyksiköiden tilinpäätökset PORILAB SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS AJONEUVOKESKUS TOIMITILAT Liikelaitosten tilinpäätökset SATAKUNNAN TYÖTERVEYSPALVELUT PORIN PALVELULIIKELAITOS PORIN SATAMA PORIN VESI PORIN JÄTEHUOLTO ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2012 oli vuonna 2009 aloittaneen kaupunginvaltuuston viimeinen vuosi. Viimeiset neljä vuotta ovat olleet koko kuntatalouden kannalta melko raskaita vuosia, eikä Porikaan ole välttynyt tältä. Huoli kaupungin kiihtyvästä velkaantumisesta ja kaupungin yleisestä taloudellisesta tilasta sekä erityisesti sen tulevaisuudesta nousikin keskeiseen rooliin vuoden 2012 aikana. Kaupungin toimintamenojen liian nopea kasvu, jatkuvat talousarvioylitykset, maan hallituksen linjaukset valtionosuuksien leikkauksista sekä epävarmuus Suomen, Euroopan ja koko maailmantalouden kehityksestä, olivat keskeisiä syitä, joiden vuoksi kaupunginhallitus päätti heti keväällä perustaa taloustoimikunnan ratkomaan kaupungin talouden tulevaisuutta ja keinoja sen tasapainottamiseen. Taloustoimikunta sai työnsä päätökseen syksyllä. Materiaali luovutettiin valtuustoryhmien puheenjohtajille ja sen pohjalta valmisteltiin valtuustosopimus, jonka kaikki uuden valtuuston valtuustoryhmät yhtä lukuun ottamatta allekirjoittivat. Valtuustosopimus tulee olemaan keskeinen väline seuraavien neljän vuoden aikana kaupungin talouden ohjauksessa. Se tulee vahvasti ohjaamaan talous- ja investointisuunnitelman valmistelua tulevana keväänä samoin kuin tulevinakin vuosina. Sopimukseen on kirjattu keskeiset keinot talouden tasapainottamiseen. Sopimusta ja keinojen riittävyyttä tarkastellaan vuosittain. Tärkeintä on kuitenkin sopimuksessa sovittu yhteinen päämäärä eli kaupungin velkaantumisen katkaiseminen vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2012 tilinpäätös osoittaa valtuustosopimuksen tarpeellisuuden. Kunnallisveron 0,5 prosenttiyksikön korotuksesta huolimatta kaupungin vuosikate oli heikompi kuin vuonna Talousarviossa varauduttiin noin 30,6 miljoonan euron toiminnan ja investointien kassavirtaan ja sen mukaiseen lainanottoon. Rahoituslaskelman mukaan toiminnan ja investointien kassavirta päätyi 38,0 miljoonaan euroon. Talousarvioylityksistä pahin oli erikoissairaanhoidon ostopalvelujen osuus, joka kasvoi edellisestä vuodesta 7,5 prosenttia ja ylitti kaupungin talousarviossa varatun alkuperäisen määrärahan yli 9,5 miljoonalla eurolla. Myös kaupungin liikelaitosten osalta vuosi 2012 oli huono. Talousarviossa asetetusta liikelaitosten tulostavoitteesta jäätiin yli 5 miljoonaa euroa. Sen sijaan ilahduttavaa oli se, että lähes kaikki kaupungin peruspalveluista vastaavat hallintokunnat pysyivät budjetissaan. Kaupungin talouden pelastuksena on viime vuosina ollut keskimääräistä parempi verotulojen kehitys. Näin oli myös vuonna Kaupungin verotulot nousivat 5,3 prosenttia valtakunnallisen keskiarvon ollessa noin 1,4 prosenttia. Talouden haasteista huolimatta vuosi 2012 oli Porin kannalta monelta osin positiivinen vuosi. Porin väestömäärä kasvoi 159 asukkaalla. Vuoden aikana suunniteltiin ja käynnistettiin merkittäviä yksityisrahoitteisia investointihankkeita, joilla voidaan odottaa olevan lähitulevaisuudessa huomattavia vaikutuksia koko Porin seudun elinvoimaisuudelle. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja

5 4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Porin kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Valtuusto päättää kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Vuosina Porin kaupunginvaltuustossa on Noormarkun kanssa tehdyn kuntaliitossopimuksen perusteella 86 valtuutettua. Vuonna 2012 valtuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 249 asiaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminut Krista Kiuru (SDP), I varapuheenjohtajana Aki Nummelin (VAS), II varapuheenjohtajana Oiva Kaltiokumpu (KESK) ja III varapuheenjohtajana Sampsa Kataja (KOK). Valtuuston kokoonpanossa tapahtui vuoden aikana yksi muutos, kun Leena Kallionsivu kutsuttiin kokoonpanoon edesmenneen Mikko Hatanpään tilalle (KV ). 24 paikkaa (28 %) Anttila Esa J., Rehtori, pääluottamusmies Bergroth-Lampinen Diana, KTM, viestintäpäällikkö Harju Mirja, Keittäjä, pääluottamusmies Heljakka Helena, perushoitaja Joensuu Jarno, paloesimies Järvinen Erja, sosiaalityöntekijä Kiuru Krista, Asunto- ja viestintäministeri, kansanedustaja Laulainen Arja, lehtori Levonen Jyrki, pääluottamusmies Lundén Martti, tiehöylänkuljettaja Myllykoski Sonja, KM, luokanopettaja Mäki Pirjo, työvoimaneuvoja Normala Taisto, koneenhoitaja, eläkeläinen Peltola Reino, valaja / eläkeläinen Rantanen Johanna, sairaanhoitaja Raunela Tommi, pääluottamusmies Salmi Ahti, Kunnallisneuvos, ympäristöpäällikkö Vahala Ari, aluetoimitsija Wahlman Esa J., toiminnanjohtaja Vaitiniemi Ari, aluepäällikkö Vannemaa Heli, terveydenhoitaja Vesivalo Rauno, sairaanhoitaja Westerlund Ari, rakennusinsinööri, opettaja Vuolanne Antti, VTK 24 paikkaa (28 %) Ahlsten Elina, rehtori Astala Leena, yrittäjä Harjula Petri, pastori Hatanpää Satu, KLT-kirjanpitäjä, tradenomi Hildén Hanna, koulukuraattori Holmlund Ilkka, isännöitsijä Honkasalo Timo, aluepäällikkö Huhtanen Kristiina, FT, rehtori Kaartinen Marjatta, rovasti, johtava perheneuvoja Kaski Bia, palvelujohtaja Kataja Jouko, Kunnallisneuvos Kataja Sampsa, kansanedustaja, varatuomari Kilkku Pentti, LKT, erikoislääkäri Knuuttila Anttivesa, KM, opettaja Kokkila Antti, palvelujohtaja Kolehmainen Päivi, työfysioterapeutti, yrittäjä Koskela Antti, ylikonstaapeli Lahtinen Petri, toimitusjohtaja, yrittäjä Niemelä Pekka, toimitusjohtaja Nurmi Antti, Toimitusjohtaja, yrittäjä Uusitalo Reetta, erikoislääkäri Walli Helvi, lehtori Vasama Juha, KM, rehtori Viitanen Mauri, rehtori, opettaja 13 paikkaa (15 %) Anttila Irma, merkonomi Hellman Sari, perushoitaja Huhtanen Tapio, Everstiluutnantti evp Isoviita Erkki, maanviljelijä Kallionsivu Leena, toiminnanjohtaja, maanviljelijä Kaltiokumpu Oiva, rikoskomisario Kilpi Helena, erikoislääkäri Korkeaoja Aila, yrittäjä Koskiranta Raija, emäntä Rehula Matti, maanviljelijä, järjestökonsulentti Sulkava Heli, TtM, sairaanhoitaja Virta Mauno Wittsberg Regina, merkonomi 13 paikkaa (15 %) Apajasalo Asko, kirvesmies Granholm Anne, yrittäjä Hakala Eija, pankkineuvoja Hirvonen Reijo, pääluottamusmies Inberg Olli, varastomies Katajamäki Heidi, koulunkäyntiavustaja Kivelä Antero, työsuojeluvaltuutettu Nummelin Aki, projektipäällikkö, YTM Pajukoski Jari, ahtaaja Puhjo Veijo, erikoislääkäri Sandberg Juha, YTM, projektipäällikkö Träskelin Pekka, Kunnallisneuvos, koulutuspäällikkö Välimäki Pekka, makkaratyömies 5 paikkaa (6 %) Fagerlund Mia, työterveyshuollon erikoislääkäri Grönmark Sanna, tuottaja Liinamaa Anne, KM Nirhamo Marika, sosiaalityöntekijä Väkiparta Maria, KTM, FM, yhteyspäällikkö 3 paikkaa (4 %) Jalonen Ari, kansanedustaja, paloesimies Lehtovirta Onni, opettaja Salokangas Tommi, kalastaja, yksityisyrittäjä Korpela Simo, lehtori Salonen Marjatta, opettaja, emäntä 2 paikkaa (2 %) Sitoutumattomat 2 paikkaa (2 %) Kuusisto Janne, katsastusmies Lindfors Jari, testausinsinööri

6 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 5 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaudella kaupunginhallitukseen kuului 12 jäsentä. Puoluejakauma oli seuraava: SDP 4, KOK 3, KESK 2, PS 1, VIHR 1, VAS 1. Hallitus kokoontui vuonna 2012 kaikkiaan 45 kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 959. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Pentti Kilkku (KOK), I varapuheenjohtajana Esa J. Wahlman (SDP) ja II varapuheenjohtajana Tommi Salokangas (PS). Mikko Hatanpään tilalle kaupunginhallitukseen valittiin Tapio Huhtanen (KV ). Kaupunginhallituksen kokoonpano vuoden lopussa oli seuraavanlainen: Kilkku Pentti, LKT, erikoislääkäri, KOK Ahlsten Elina, KM, rehtori, KOK Walli Helvi, lehtori, KOK Wahlman Esa J., toiminnanjohtaja, SDP Vesivalo Rauno, sairaanhoitaja, SDP Bergroth-Lampinen Diana, KTM, viestintäpäällikkö, SDP Vaitiniemi Ari, aluepäällikkö, SDP Träskelin Pekka, koulutuspäällikkö, VAS Hakala Eija, pankkineuvoja, VAS Huhtanen Tapio, maanviljelijä, KESK Salokangas Tommi, kalastaja, PS Fagerlund Mia, työterveyshuollon erikoislääkäri, VIHR

7 6 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Porin kaupungin hallinnollinen organisaatio Kaupunginvaltuusto 86 Tilintarkastaja 1 Kaupunginhallitus 12 Kaupunginjohtaja Tarkastuslautakunta 11 Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Tekninen apulaiskaupunginjohtaja Tarkastustoimi 6 Koulutuslautakunta 11 Porin Palveluliikelaitoksen johtokunta 11 Vapaa-aikalautakunta 11 KH:n tulosalue 5 Konsernihallinto Perus- ja lukiokoulutus 872 Porin Palveluliikelaitos 793 Vapaa-aikavirasto 112 Yleishallinto 68 Henkilöstöhallinto 100 Taloushallinto 19 Kehittäminen 20 Päivähoito ja varhaiskasvatus 701 Porin Sataman johtokunta 11 Ympäristölautakunta 13 Keskusvaalilautakunta 5 Kansalaisopiston hallintojaosto 6 Porin Satama 56 Ympäristövirasto 65 Palmgren-konservatorion johtokunta 11 Porin seudun kansalaisopisto 112 Porin Veden johtokunta 11 Porilab 12 Palmgren-konservatorio 69 Kulttuurilautakunta 13 Porin Vesi 73 Jätelautakunta 7 Satakunnan oppisopimuslautakunta 8 Kirjasto 81 Pori Sinfonietta 36 Satakunnan Museo 38 Kulttuuriasiainkesk. 13 Taidemuseo 23 Taidekoulu 6 Porin Jätehuollon johtokunta 7 Pelastuslaitoksen johtokunta 9 Satakunnan oppisopimuskeskus 14 Perusturvalautakunta 21 Porin Jätehuolto 17 Satakunnan pelastuslaitos 305 Joukkoliikennelautakunta 9 Perusturvakeskus 2659 Kaupunkisuunnittelu (kuuluu konsernihallintoon) 15 Tekninen lautakunta 11 Joukkoliikenne 2 Satakunnan Työterveyspalveluiden johtokunta 9 Satakunnan Työterveyspalvelut 48 Ajoneuvokeskus 4 Pysäköinninvalvonta 10 Tekninen palvelukeskus 408 Toimitilayksikkö Henkilömäärät on kerätty tulosalueiden palauttamista tiedoista sekä kaupungin lautakuntaluettelosta. Tulosalueiden henkilömäärissä on huomioitu kaikki henkilöstö (vakinainen, määräaikainen, oppisopimussuhteinen ja työllistetty). Lautakuntien jäsenmäärät eivät sisällä KH:n edustajia

8 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 7 Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2012 osalta voidaan todeta Suomen yleisen talouskehityksen jääneen odotettua huonommaksi. Viennin ja ulkomaankaupan tasapainon näkymät ovat pysyneet heikkoina. Suomen pankin ennusteen mukaan vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvu jää vain 0,3 prosenttiin ja sama heikko kehitys jatkuu vielä vuonna Maan hallituksen tavoitteena on ollut valtion velka-asteen taittaminen kuluvan vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus on pyrkinyt tekemään valtion talouden tasapainottamiseksi merkittäviä päätöksiä, mutta ennusteiden mukaan niiden vaikutukset ovat jäämässä asetetuista tavoitteista. Valtiontalouden alijäämä näyttää supistuvan odotettua vähemmän ja samanaikaisesti kuntatalouden alijäämä kasvaa. Valtiontalouden alijäämä pysyi vuonna 2012 yli 3 prosentissa BKT:stä. Kuntien kannalta tilanne vaikuttaa erityisen huolestuttavalta, ottaen huomioon, että valtion merkittävimmät keinot valtiontalouden tasapainottamisessa ovat kohdistuneet kuntien valtionosuuksiin. Suomen pankin ennusteiden mukaan valtion toimet johtavatkin siihen, että valtionvelan kasvu hidastuu vuonna 2014, mutta kuntien velkaantuminen kiihtyy. Kuluttajahintojen nousu on jatkunut nopeana vuonna 2012 ja tähän ovat vaikuttaneet merkittävästi mm. välillisten verojen korotukset. Arvonlisäveron korotus vuonna 2013 vauhdittaa lisää inflaatiokehitystä. Vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä inflaatio oli keskimäärin 3,3 %. Vuoden 2012 alkupuoliskolla kansantalouden kasvua kannatteli yksityinen kulutus. Vuoden toisella puoliskolla kulutuksen kasvu kuitenkin hidastui. Investoinnit supistuivat ja asuinrakentaminen väheni vuonna 2012 hieman. Hidas talouskasvu näkyy myös työttömyydessä, joka alkoi lisääntyä vuoden 2012 loppupuoliskolla. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,4 prosenttiin vuonna Kotitalouksien velkaantuminen näyttää jatkuvan samanaikaisesti julkistalouden velkaantumisen kanssa. Kansainvälisen talouden tila on heikentynyt vuoden 2012 loppupuoliskolla. Maailmantalouden kasvu hidastui ja yleinen epävarmuus Euroopan talouskehityksen ja erityisesti rahoitusmarkkinoiden osalta jatkui, vaikka Euroopan keskuspankin kesällä ja syksyllä 2012 tekemät päätökset rahapoliittisten suorien kauppojen ohjelmasta rauhoittivat rahoitusmarkkinoita. Euroopan kriisimaiden osalta olisi tärkeää toteuttaa ne rakenteelliset uudistukset, joilla Euroopan talouskasvu mahdollistetaan lähitulevaisuudessa ja samanaikaisesti turvataan rahoitusmarkkinoiden luottamus valtioiden velkakestävyyteen. Jo yhdenkin kriisimaan epäonnistuminen rakenteellisissa uudistuksissa voi käynnistää epäsuotuisan kierteen, joka voi laajentua muihin euromaihin. Vaikka Suomen osalta tilanne ei ole vielä kärjistynyt ongelmalliseksi ja Suomen kansantalous on nauttinut toistaiseksi rahoitusmarkkinoiden luottamusta, talouden tervehdyttäminen ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen tulee olemaan Suomenkin osalta keskeinen asia lähivuosina. (Lähde: Suomen Pankki, Euro & Talous ) Oman alueen taloudellinen kehitys Porin kehitys on edennyt askel askeleelta myönteiseen suuntaan väestö- ja työllisyyskehityksessä, aluetalouden dynamiikassa ja elinkeino- ja osaamisrakenteen monipuolistumisessa 2000-luvulla. Kehitys jatkui edelleen myönteisenä suhteessa Porin kaltaisiin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin vuonna Hyvän kehityksen taustalla oli elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistuminen ja yksityisen sektorin merkittävät investoinnit varsinkin Porissa. Vuoden 2012 viimeisten kuukausien aikana esitettiin noin miljoonan euron suunnitelmat. Satakunnan yritysten taloustilanne oli vuoden 2012 tilastotietojen mukaan kaikkien toimialojen kehityksen osalta kaksijakoinen: satakuntalaisten yritysten liikevaihto laski 1,0 % (koko maa 4,4 %) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta palkkasumma kasvoi 5,5 % (koko maa 5,0 %). Perusteollisuuden keskeistä merkitystä ja jatkuvaa uusiutumista kuvaa se, että Porin seudun teollisuuden henkilöstön monipuolisuusindeksi oli 3:nneksi korkein kaikkien seutukuntien joukossa. Yritysdynamiikka on säilynyt korkealla tasolla: 2000-luvulla on joka vuosi aloittanut keskimäärin noin 100 yritystä enemmän kuin lopettanut Porissa. Satakunnan kuntien taloudellinen tilanne oli edelleen hyvä verrattuna muiden maakuntien kehitykseen. Kuntien vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan Satakunnan kuntien verotulot kasvoivat eniten (+3,5 %) kaikista maakunnista vuonna Satakunnan kuntien lainakanta asukasta kohden oli alhaisin kaikista maakunnista. Pori oli asukasluvultaan 11:nneksi suurin kaupunki ( asukasta) ja Porin seutukunta 7:nneksi suurin ( asukasta) seutukunta vuoden lopussa Porin väestö lisääntyi 159 henkilöllä vuoden 2012 aikana, josta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli -171 henkilöä ja muuttoliikkeen +330 henkilöä. Porin kokonaisnettomuuttovoitto oli kolmanneksi korkein vuoden 1980 jälkeen. Pori on saanut enemmän muuttovoittoa vain vuosina 2010 (+364) ja vuonna 2009 (+334). Koko maassa sai muuttovoittovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vain 89 kuntaa (+336). Porin muuttovoitto oli määrällisesti 18:nneksi suurin koko maassa. Porin seudun yhdyskunta- ja taajamarakenteen kiinteyttä kuvaa se, että 30 kilometrin kehällä Porin keskustasta asui noin ihmistä (52 % koko Satakunnan väestöstä), sijaitsi yritystä (49 %) ja noin työpaikkaa (51,4 %) vuoden 2012 lopussa.

9 8 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Satakunnan työttömyysaste oli 8,4 % vuoden 2012 lopussa, kun koko maan työttömyysaste oli 10,5 %. Satakunnan työttömyysaste oli alueittain verrattuna keskimäärin viidenneksi alhaisin. Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 12,4 % vuonna Porissa oli keskimäärin työtöntä työnhakijaa. Porin työttömyysaste oli alhaisempi kuin esimerkiksi Tampereella (13,4 %), Turussa (12,9 %), Oulussa (13,7 %), Jyväskylässä (13,2 %), Lahdessa (14,1 %), mutta korkeampi kuin esimerkiksi Kuopiossa (10,4 %), Kouvolassa (11,7 %) tai Lappeenrannassa (11,9 %). Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus nousi kaikista työttömistä vuoden 2012 aikana niin Porissa kuin koko maassa. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin toiminnan ja talouden kannalta keskeisin organisaatiomuutos oli Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy:n toiminnan käynnistyminen vuoden alussa. Käytännössä muutos aiheutti mm. sen, että meno- ja tulolajeittain vertailtuna vuodet 2011 ja 2012 eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Satakunnan Ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liittyi myös osakassopimuksessa sovittu kaupungin hallinnassa olleen Satakunnan Ammattikorkeakoulun rahaston pääoman siirto yhtiöön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Rahaston pääoma oli 12,4 M. Samantyyppinen menettely toteutetaan vielä vuonna 2013, jolloin oppisopimustoiminnan siirtyessä Länsirannikon Koulutus Oy:lle, oppisopimusrahasto siirretään Länsirannikon Koulutus Oy:lle ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedulle. Peruskaupungin organisaatiossa ei tehty isoja muutoksia. Keskushallinnon osalta vanhaa organisaatiorakennetta selkiytettiin ja siitä muodostettiin konsernihallinnon kokonaisuus, johon kuuluvat omina tulosalueina yleishallinto, henkilöstöhallinto, kehittäminen, taloushallinto sekä kaupunkisuunnittelu. Edellä mainittuihin tulosalueisiin yhdistettiin T04 Käyttövarausmäärärahat, T06 Elinkeinotoimen ostopalvelut, T07 Työllisyyden hoito, T08 IT-palvelut, T11 Vaalit, T13 Porin Seudun Matkailu Oy Maisa, T14 Seutuyhteistyö, T15 Muu yleishallinto ja T17 Hankintapalvelut. Muutos astui voimaan , mutta tilinpäätöksessä vanhat tulosalueet on raportoitu vanhan rakenteen mukaisesti. Kaupungin tulorakenteen osalta ei tapahtunut Satakunnan ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen lisäksi muita merkittäviä muutoksia. Yhtiöittämisen seurauksena kaupungin valtionosuudet vähenivät. Satakunnan ammattikorkeakoulun valtionosuudet olivat vuonna ,9 M. Kunnallisverotulojen osalta kehitys oli hieman odotettua positiivisempaa. Kunnallisverotulot nousivat noin 6,6 %, josta vuodelle 2012 tehdyn 0,5 prosenttiyksikön veronkorotuksen vaikutus on noin 2,8 %. Yhteisöverotuotot laskivat, mutta kehitys oli kuitenkin maan keskiarvoa parempaa. Kokonaisuutta rasitti marraskuun tilityksissä verohallinnon tekemä oikaisupäätös, jossa yhden verovelvollisen verotusta oikaistiin vuosilta niin, että kuntien saamia yhteisöveroja palautettiin yhteensä yli 105 M. Porin osalta kyseinen palautus tarkoitti noin 1 M. Määrärahaseurantaa ja suunnittelua vaikeutti Perusturvan kirjanpidosta elokuussa 2012 löytynyt vuosia 2010 ja 2011 koskenut eläkemaksuja koskeva virhe, joka oli aiheuttanut sen, että perusturvalle oli kirjautunut tarkoitettua enemmän eläkemaksuja kahden vuoden ajan. Vaikutukset perusturvan tulokseen olivat vuoden 2010 osalta 1,4 M ja vuoden 2011 osalta 1,9 M. Samalla se oli vaikuttanut myös kunnilta perittäviin yhteistoiminta-alueen maksuosuuksiin, joita jouduttiin palauttamaan kunnille yhteensä 0,9 M. Palautus kirjattiin tilinpäätöksen yhteydessä kaupungin edellisten kausien ylijäämästä. Konserniyhtiöiden osalta tapahtui kaksi mainittavaa muutosta. Elinkeino- ja kehittäjäorganisaatioiden yhdistäminen saatettiin päätökseen. Keväällä 2012 Prizztech Oy, Yrityspalvelu Enter ja seudullinen elinkeinoyhtiö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK yhdistettiin. Tästä muodostui uusi Prizztech Oy. Suuri muutos oli myös päätös fuusioida taloushallinnosta vastaavat Porin kaupungin tytäryhtiö Taloustuki Kuntapalvelut Oy ja Hämeenlinnan kaupungin tytäryhtiö Seutukeskus Oy Häme aiemmin yhtiöiden markkinointi- ja kehitysyhtiönä toimineeseen KuntaPro Oy:öön. Uusi KuntaPro aloitti toimintansa Pori on yhtiön suurin omistaja. Länsirannikon Koulutus Oy:n perustamisen yhteydessä perustettiin Kiinteistö Oy Porin ammattiopisto vuonna 2011, jonka yhteydessä tehdyistä apporteista kirjattiin kaupungille 17 M satunnainen tuotto. Satakunnan Ammattikorkeakoulun perustamisen yhteydessä perustettiin Kiinteistö Oy SAMK Pori, jonka perustamisen yhteydessä tehdyistä apporteista kirjattiin vuonna ,2 M satunnainen tuotto. Kummankin edellä mainitun kiinteistö oy:n osalta tehtiin vuoden 2012 lopussa uudet arvonmääritykset, joiden mukaan kummankin markkina-arvo oli alkuperäisiin arviokirjoihin perustuneita kirjauksia pienempi. Tämän seurauksena tilinpäätöksen yhteydessä on kirjattu Kiinteistö Oy Samk Porin osalta 3,9 M arvonalennus ja Kiinteistö Oy Porin ammattiopiston osalta 6,2 M arvonalennus. Kaupunginhallituksen päätöksellä kirjattiin myös suunnitelman mukaiset poistot ylittäviä ns. kertaluontoisia poistoja yhteensä n. 3,5 M. Tästä noin 1,8 M muodostui Satakunnan Ammattikorkeakoulun käyttöön luovutetun omaisuuden kertapoistosta ja 1,7 M hallintokuntien ja liikelaitosten osalta tehdyistä kertapoistoista, joissa käyttöomaisuuskirjanpidosta poistettiin sinne kuulumattomia arvoltaan vähäisiä tai käytöstä poistettuja omaisuuseriä.

10 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 9 Kaupungin henkilöstö Porin kaupungin palveluksessa oli yhteensä henkilöä (7 559 v ja v. 2010). Vuoden 2012 alussa SAMK muuttui osakeyhtiöksi, mikä yksinään merkitsi 550 henkilön vähennystä kaupungin henkilöstömäärässä. Kokonaislukuun sisältyvät vakinaiset, määräaikaiset, oppisopimussuhteiset ja työllistetyt. Vakinaisten työntekijöiden määrä oli vuoden lopussa 5 351, kun vastaava luku edellisvuonna oli 5 694, v vakinaisia oli Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2012 lopussa 78,7 % koko henkilökunnasta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli laskusuunnassa jo kolmantena peräkkäisenä vuonna. Vuoden lopussa vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48 v. (48,2 v ja 48,4 v. 2010). Suurin yksittäinen ikäryhmä oli vuotiaat, yhteensä henkilöä. Eläkkeelle jäi vuonna 2012 yhteensä 240 henkilöä. Erilaisille osa-aikaisille eläkkeille heistä jäi 52 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 156 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 32. Merkittävää on, että vanhuuseläkkeelle siirtyneiden prosentuaalinen osuus kaikista eläkkeelle jääneistä kasvoi 6,2 %-yksiköllä ja puolestaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus pieneni 3,3 %-yksiköllä. Tuloslaskelman palkkamenot vuonna 2012 olivat 221,4 M (edellisvuonna 235,9 M ) ja palkkojen sivukulut 64,1 M (edellisvuonna 70,0 M ). Henkilöstöraportissa on esitetty tarkemmat tiedot henkilöstöä koskevien tunnuslukujen kehityksestä. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat Makrotalouden tilanne jatkuu varsin haasteellisena ja se edellyttää kunnilta tiukkaa talouskuria. Keskeinen haaste tulevaisuudessa edelleen on peruspalveluiden turvaaminen kunnissa. Suuria haasteita ovat myös väestön ikääntyminen, infrastruktuurin vanheneminen (vesi- ja sähköjohdot ja viemärit) ja rakennusten korjausvelan kasvaminen. Kaupungin perustehtävänä on palvelujen järjestäminen porilaisille. Merkittävin riski perustehtävän toteuttamiselle on kaupungin rahoitusaseman mureneminen, jolloin palvelutuotantoon kohdistuu merkittäviä sopeutuspaineita, koska nykyisen kaltaista palvelutuotantoa ei välttämättä pystytä rahoittamaan. Yleisen taloustilanteen tiukkuus sekä rahoitusmarkkinoiden tiukentuneet vakavaraisuusvaatimukset vaikeuttavat lainansaantia ja joka tapauksessa nostavat rahoituksen hintaa. Tämä kehitys taas pitkittyessään johtaa edelleen palvelujen rahoittamisen vaikeutumiseen. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat häiriöt saattavat pahimmillaan johtaa vakaviin seurauksiin. Laadun merkitys esimerkiksi sähkön jakelussa ja veden laadussa on keskeistä. Tuotannon ja prosessien haavoittuvuuden vähentämiseen tulee edelleen kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka riskienhallinnan toimenpiteitä toteutetaan, ei kaikkien riskien toteutumista voida kuitenkaan estää ennalta. Niihin varaudutaan kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Tilikauden aikana sattuneet merkittävimmät vahingot sekä tapahtumat olivat: iso kuumavesiputki halkesi höyryten Kuninkaanhaan koulun kellarissa, jossa vesi pääsi tulvimaan lauantaina iltapäivällä Porissa. Vedentulo saatiin loppumaan pääventtiili sulkemalla. Koulun sähköjä ei jouduttu katkaisemaan, eikä putkirikko vaikuttanut koulun lämmitykseen. Koulua kuivattiin läpi viikonlopun Otavankadun lääkärinvastaanotolla tapahtui iso vesivahinko. Tilojen yläpuolella sijainnut 32 mm kuparinen vesiputki oli haljennut ja vettä valunut tiloihin runsaasti Porin perusturvakeskuksen pääterveysasemalla oli pommiuhka. Asiasta ilmoitettiin viranomaisille, laboratorio- ja poliklinikkarakennus evakuoitiin sekä ryhdyttiin turvatoimiin Porin Vedelle tuli ilmoituksia värillisestä vedestä Kokemäenjoen pohjoispuolelta ja itäisestä Porista. Venttiilin toimintahäiriö Porin Veden Lukkarinsannan alavesisäiliöllä aiheutti virtaamavaihtelua ja paineiskuja vettä Poriin kuljettavassa päävesijohdossa. Muutokset virtausolosuhteissa aiheuttivat putkistosakan liikkeelle lähtöä ja värivirhettä vedessä lopulta suuressa osassa kaupunkia. Lisäksi loppuvuoden 2011 Tapanin ja Hannun päivien myrskyjen tuhoja korjattiin vielä vuoden 2012 puolella. Po. päivien rajuilmarintamat aiheuttivat laajaa tuhoa Porissakin ja Tapanin puoleenpäivään mennessä asiakasta oli ilman sähköä. Ympäristötekijät Porin kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus olivat sopimuksettomassa tilassa tulvasuojelun osalta, eikä valtio osallistunut vuoden 2012 ensiapukorjauksiin rahallisesti. Vanhan puitesopimuksen korvannut yhteistyösopimus allekirjoitettiin loppuvuodesta 2012, minkä perusteella valtio jatkaa Porin tulvasuojelun rahoittamista. Tapaninpäivän myrsky jouluna 2011 paljasti puutteita tulvasuojelujärjestelmässä ja teh-

11 10 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa dyissä korjauksissa. Puutteet korjattiin parantamalla Järviojan reunapatojen sekä Isojoenrannan tulvapadon rakennetta. Seikun teollisuusalueen patojen ensiapukorjaukset saatiin melkein valmiiksi. Alueellinen jätevedenpuhdistamo Luotsinmäellä toimi erinomaisesti. Kaikki lupaehdon mukaiset neljännesvuosijaksojen raja-arvot täytettiin selvästi koko vuoden ajan. Erityisesti mainittakoon kokonaistypen puhdistusteho, joka oli 79 %. Myös pienet Reposaaren ja Ahlaisten jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin. Viemäriverkkoa laajennettiin ja saneerattiin. Kaupunki tuki jätevesiosuuskuntien perustamista hajaasutusalueilla 30 %:lla toteutuneista kustannuksista. Kaupunki teki rauhoitusanomuksen omistamilleen Natura-alueille Yyterin dyynialueella luonnonsuojelualueiden perustamiseksi. Alueen pinta-ala on yhteensä 66 ha, josta maapinta-alaa 40 ha. Puistotoimen ja ympäristöviraston yhteistyönä inventoitiin kaupungin omistamien metsien arvokkaat kohteet KuntaMETSO-hankkeessa, joka sai rahallista tukea ympäristöministeriöltä. Peittoon osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Uusi kaava mahdollistaa Peittoon alueelle tuulivoimapuiston rakentamisen ja kierrätyspuiston kehittämisen. Ympäristövirasto rakensi Riitsaranlahdelle luontolavan, sekä uusi Meri-Porin retkeilyreitistön varresta kolme siltaa ja 400 m pitkosta. Tapani-myrskyn riepottelemia pitkosreittejä oikaistiin 4 km matkalta. Yyterin dyynialueelle tehtiin uusi pysyvä lankonkirakenne. Ympäristövirasto, puistotoimi ja Porin Jätehuolto Oy organisoivat toukokuussa Isomäen urheilukeskuksen alueella siivoustalkoot, jonka tuloksena kerättiin 1700 kg jätettä. Porin Satama saattoi Mäntyluodon hulevesijärjestelmän erotinkaivojen rakentamisen päätökseen. Aluevalaistuksen energiaa säästävä ja valosaastetta vähentävä ohjauksien päivittäminen aloitettiin. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta on järjestetty. Selonteko perustuu pääosin taloushallinnon hallintokunnilta pyytämiin selvityksiin valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellisista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisestä valvonnasta on yleisesti ohjeistettu kaupungin talous- ja tarkastussäännöissä. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaa toiminnan sisäisestä valvonnasta. Toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Kaupungin lakisääteiset tehtävät on kyetty hoitamaan moitteetta. Porin kaupunginhallitus teki vuonna 2012 poliisille tutkintapyynnön, jossa kaupunginhallitus viittasi tilintarkastuskertomukseen ja raporttiin perusturvan hankinta- ja talousarvioprosessin tarkastuksesta. Poliisi pyysi tarkennusta ja täydennystä tehtyyn ilmoitukseen, jotka kaupunginhallitus toimitti syyskuussa Tutkintapyynnössä oli kyse vanhus-, asumis- ja lääkäripalveluiden sekä lastensuojeluun liittyvien palveluiden ostamisesta vuonna Poliisin mukaan tutkinta on vasta alkamassa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan konsernihallinnon uuden johtosäännön,joka astui voimaan alkaen. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi konsernihallinnon toimintasäännön, joka astui voimaan alkaen. Hallintokuntien selvitysten perusteella ei ole tiedossa edellä mainitun perusturvaa koskevan tutkintapyynnön lisäksi muita säännösten, määräysten tai päätösten noudattamatta jättämisestä aiheutuneita valituksia, korvausvaatimuksia tai muita oikeusseuraamuksia. Hallintokuntien omissa johto- ja toimintasäännöissä määritellään johtamis- ja päätöksentekovastuut. Kullakin hallintokunnalla on omat järjestelmälliset toimintatapansa, joilla säädöksien, ohjeiden ja määräysten noudattamista valvotaan, ja miten niistä tiedotetaan omalle organisaatiolle.

12 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 11 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle raportoidaan neljännesvuosittain käyttötalouden tulojen ja menojen sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuukausittain raportoidaan kaupunginhallitukselle talousarvion toteutumisesta. Hallintokunnat raportoivat myös pääsääntöisesti kuukausittain lautaja johtokunnille käyttösuunnitelmiensa toteutumisesta. Talousarvion toteutumisen seurantaan saatiin pääsääntöisesti riittävästi tietoa. Suurimpina talousarvion taloudellisten tavoitteiden poikkeamina oli perusturvan terveydenhuollon ostopalvelut ja kaupungin liikelaitosten tulokset. Määrärahojen käytössä ei tilikauden aikana kuitenkaan havaittu merkittäviä toimivallan ylityksiä ja muun muassa liikelaitokset pysyivät huonoista tuloksista huolimatta talousarviossa määriteltyjen valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden puitteissa. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta esitetään yksityiskohtaisesti talousarvion toteutumisvertailussa. Riskienhallinnan järjestäminen Vuonna 2012 kaupungin riskienhallinnan viitekehyksen ja puitteiden kehittämistä jatkettiin. Vuoden aikana laadittiin riskienhallintapolitiikan luonnos, joka lähetettiin laajasti kaupungin toimialoille lausuntoa varten ajanjaksolla Riskienhallintapolitiikka määrittelee riskienhallinnan keskeiset linjaukset ja periaatteet. Kaupunginhallitus ja muu kaupunkikonsernin johto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksessä. Kaupungin riskienhallintaa kehitetään edelleen. Toimiva johtamisjärjestelmä, sisäinen valvonta ja riittävä riskienhallinta ovat keskeistä kaupungin tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tärkeää on luoda kokonaiskuvaa riskienhallintaan liittyvistä asioista ja oleellista on, että riskienhallintaan kiinnitetään riittävästi huomiota ja eri tahoilla sitoudutaan riskienhallinnasta huolehtimiseen. Porin riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, tarkoituksenmukaista ja suunnitelmallista toimintaa. Riskienhallinnan keinoin varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Porin kaupungin riskienhallinnan johtoryhmä kokoontui säännöllisesti ja riskienhallintatyötä tehtiin laajasti monella rintamalla. Kaupungin työntekijöille suunnattu riskienhallinnan pilottikoulutuspäivä järjestettiin Pilottipäivä jakaantui kolmeen osioon eli teoriaosuuteen, turvallisuuskävelyyn ja Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella järjestettyyn käytännön harjoitteluun. Riskienhallintakoulutusta on tarkoitus jatkaa ja kehittää edelleen. Normaaliolojen häiriötilanteisiin varautumisen työryhmätyöskentely vakiintui ja työryhmässä jatkettiin turvallisuustoimijoiden yhteisen varautumisen kehittämistä erityisesti häiriötilanteisiin. Toukokuun 25. päivänä järjestettiin kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmälle koko päivän kestänyt valmiusharjoitus, jonka kuvitteellisena teemana oli puhtaan veden jakelun häiriintyminen Porissa. Lisäksi syksyllä harjoiteltiin aluehallintoviraston järjestämässä kaksipäiväisessä Sata 12 -valmiusharjoituksessa, jonka harjoitusskenaario rakentui sähköisen infrastruktuurin häiriöihin. Harjoitusten tulokset kirjattiin ja niitä kehitetään edelleen. Muun muassa häiriötilanteiden aikaiseen, yhteisen tilannekuvan järjestämiseen tulee edelleen panostaa. Lisäksi kehitettiin yhdessä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa vastuullisen yleisötilaisuuden järjestämistä. Poikkihallinnollista väkivallan vähentämistyötä jatkettiin ja työhön saatiin mm. oikeusministeriön alaisen rikoksentorjuntaneuvoston apurahaa. Toimintavuonna kaupungin vakuutukset kilpailutettiin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintojen tekemisessä noudatetaan hankintalakia sekä kaupungin omia hankintaohjeita. Kilpailutuksen perusteella päätetään yhteishankintapaikat. Hankintayksiköiden on noudatettava yhteishankintasopimuksia. Sopimusten noudattamisen sisäistä valvontaa on tehostettu. Erillishankintojen hankintavaltuusrajat on määritelty joko toimintasäännöissä tai vuosittain lauta- ja johtokuntien tekemillä päätöksillä. Viranhaltijoiden tekemistä hankintapäätöksistä on pidetty päätöspöytäkirjaa. Teknisen palvelukeskuksen omistamisen yksikkö vastaa maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta. Sopimusten toteutumisen seuranta on jatkuvaa. Sisäisen valvonnan toimimattomuuden vuoksi ei omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvoissa toteutunut merkittäviä menetyksiä tai arvon alennuksia eikä jouduttu oikeudelliseen vastuuseen.

13 12 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sopimustoiminta Sopimusten tekeminen, sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta on määritelty johto- ja toimintasäännöissä. Sopimusten hallinta on pääosin manuaalista työtä, mutta erillisen sopimustenhallintaohjelman käyttöönottoa on edelleen jatkettu mm. teknisessä palvelukeskuksessa ja perusturvakeskuksessa. Seuranta- ja hankintajärjestelmien edelleen kehittäminen on tärkeää, jotta varmistetaan yhteishankintojen sopimuspaikkojen noudattaminen sekä hankintojen ohjaaminen sopimustoimittajille. Ylikunnalliset sopimukset lisääntyvät ja tuovat haasteita sopimusten hallintaan. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alainen toiminto. Operatiivisena toimijana on tarkastuslautakunnan alainen tarkastustoimisto. Sisäinen tarkastus tekee kaupunginjohtajan toimeksiannosta kaupungin organisaatiossa sisäistä tarkastusta suorittamalla eri toimintojen ja valvontajärjestelmien riippumatonta arviointia sen varmistamiseksi, että johdon saama informaatio on oikeata ja luotettavaa, riskienhallinta on toimivaa, voimavarojen käyttö on tehokasta ja taloudellista, sisäinen tarkkailujärjestelmä toimii ja että voimassaolevia säädöksiä, määräyksiä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Sisäisen tarkastuksen velvollisuus on antaa neuvoja järjestelmien ja toimintatapojen kehittämiseksi.

14 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 13 Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, Tuloslaskelma euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä/-alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot toimintakuluista % 33,5 33,2 Vuosikate, M 24,4 25,6 Vuosikate % poistoista 64,9 101,0 Vuosikate, euroa/asukas jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Toimintatuotot, kulut ja toimintakate eivät ole vuosien 2012 ja 2011 osalta suoraan vertailukelpoisia johtuen Satakunnan ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä ja investointeihin liittyvän valmistus omaan käyttöön -kirjaustavan muutoksesta vuonna Tuotot Kaupungin toimintatuottojen määrä oli 224,0 M. Valmistus omaan käyttöön tästä oli 21 M. Toimintatuotot kasvoivat 5,5 M (2,5 %). Verotulojen määrä oli 277,2 M. Verotulot kasvoivat 13,9 M (5,3 %). Verotulojen kasvu muodostui lähinnä kunnallisverotulon kasvusta. Kunnallisverotulo kasvoi 15,4 M (6,6 %) ja yhteisöverotulo aleni 3,0 M (18,3 %). Kiinteistöverotulo kasvoi 9,9 %. Valtionosuudet olivat 140,0 M. Valtionosuudet alenivat 30,7 M, koska Satakunnan ammattikorkeakoulun valtionosuus siirtyi yhtiölle. Mikäli Satakunnan ammattikorkeakoulun osuus eliminoidaan vertailutiedosta, valtionosuudet kasvoivat noin 3,8 %. Rahoitustuotot olivat 15,0 M. Rahoitustuotot kasvoivat 3,3 M (28,3 %) Kasvu johtui osinkotuottojen vuosikohtaisesta kasvusta. Satunnaiset tuotot olivat 14,4 M. Satunnaiset tuotot aiheutuivat Kiinteistö Oy Samkin yhtiöittämiseen liittyvästä kiinteistöjen apporttiluovutuksesta, josta kirjattiin kaupungille luovutusvoittoa. Vuonna 2011 satunnaiset tuotot olivat 17,0 M. Kulut Toimintamenot olivat 627,4 M. Toimintamenot laskivat 6,1 M (0,9 %). Toimintamenoista suurin kasvu oli palvelujen ostoissa, jotka olivat 222,3 M ja kasvoivat 13,6 M (6,5 %). Henkilöstökulut olivat 285,5 M ja alenivat 6,5 %. Henkilöstömenot alenivat lähinnä Samkin yhtiöittämisen johdosta. Kun SAMK:n vaikutus eliminoidaan vertailutiedoista, henkilöstömenot kasvoivat n. 3 %. Rahoituskulut olivat 4,3 M. Rahoituskulut alenivat 0,8 M (15,9 %). Satunnaiset kulut olivat 0,2 M. Toimintakate ja vuosikate Toimintakate kuvaa toimintatuottojen ja kulujen erotusta. Toimintakate on kunnassa aina negatiivinen. Se kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli -403,4 M. Se parani 2011 vuoteen verrattuna 11,6 M ( 2,8 %). Kun Satakunnan ammattikorkeakoulun vaikutus eliminoidaan vertailutiedoista, toimintakate heikkeni todellisuudessa 22,4 M ( 5,9 %), koska vuonna 2011 Samkin vaikutus toimintakatteeseen oli - 34,0 M. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli 24,4 M. Se heikkeni 2011 vuoteen verrattuna 1,2 M (4,7 %).

15 14 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli -0,9 M. Tulosta paransi olennaisesti satunnaisiin tuottoihin kirjattu noin 14 M erä, joka aiheutui kiinteistöjen apporttiluovutuksesta. Tulosta heikensi kaupunginhallituksen päätöksellä tehdyt 3,5 M suunnitelman mukaiset poistot ylittävät kertapoistot sekä Kiinteistö Oy Samkin ja Kiinteistö Oy Porin Ammattiopiston osalta tehdyt yhteensä 10,1 M arvonalennukset. Tilinpäätössiirroilla tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joilla vaikutetaan tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Vuonna 2012 näiden erien vaikutus oli yhteensä 11,5 M. Suurimmat yksittäiset siirrot olivat Satakunnan Ammattikorkeakoulun rahaston purku 12,4 M ja Energiaosuusrahaston 3,0 M perustaminen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 10,6 M. Liikelaitokset heikensivät kaupungin tilikauden tulosta 2,6 M. Tilikauden ylijäämä ilman liikelaitoksia oli 13,2 M. Liikelaitokset tuottivat 29 % kaupungin vuosikatteesta ja liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista oli 24 % sekä toimintakuluista 9 %. Liikelaitoksien yli- ja alijäämät, lainojen lyhennykset ja tuloutukset kaupungille olivat vuonna 2012 seuraavan taulukon mukaiset: Satakunnan Porin Porin Porin Satama Porin Vesi Työterveyspalvelut Palveluliikelaitos Jätehuolto Yhteensä Korvaus peruspääomasta Lainojen korot Lainojen lyhennykset Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Toimintatuottojen osuutta toimintakuluista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: 100 (Toimintatuotot) (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuottojen osuus toimintakuluista vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan oli 33,5 prosenttia, eli toimintakuluista kolmannes katettiin myynti- ja maksutuloilla. Verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuotoilla jäi rahoitettavaksi 2/3 toimintakuluista. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuottojen osuus toimintakuluista laski 0,3 prosenttiyksikköä. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku lasketaan kaavasta: 100 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Vuonna 2012 vuosikate oli 64,9 % kokonaispoistoista. Vuonna 2011 luku oli 101,0 %. Tunnusluvun heikentyminen johtui suunnitelman mukaiset poistot ylittävistä kertapoistoista sekä arvonalennuksista. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohti vuonna 2012 oli 293 euroa, eli 15 euroa pienempi kuin vuonna 2011.

16 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 15 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -889 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 49,1 43,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 23,7 32,6 Lainanhoitokate 0,8 0,9 Kassan riittävyys, pv 9 3 Investointien tulorahoitus -tunnusluku osoittaa, että yli puolet investoinneista on rahoitettu lainalla tai pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntituloilla. Pääomamenojen tulorahoitus % -tunnusluku osoittaa kuinka suuri osa investointien omahankintamenosta, antolainojen nettolisäyksestä ja lainanlyhennyksistä on katettu vuosikatteella. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluvun arvo on yli 2. Kassan riittävyys ilmaisee kuinka monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. Toiminnan rahavirta oli 19,8 M ylijäämäinen. Toiminnan ja investointien rahavirta 38,0 M katettiin pääosin lainakannan 39,4 M lisäyksellä. Rahavarojen kokonaismuutos oli 11,8 M. Investointimenot olivat 64,1 M. Koko kaupungin investoinnit ovat esitetty tulosaluetasolla investointiryhmittäin tarkemmin eriteltyinä sivulla 82. Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

17 16 Rahoitusasema ja sen muutokset 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase, euroa Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat 4 4 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Sijoitus rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Muu oma pääoma 0 Edellisten tilikausien ylijäämä/ alijäämä (-) Tilikauden ylijäämä/ alijäämä (-) Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero 904 Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Muut velat Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 1 63 Ostovelat Siirtovelat Muut velat Vastattavaa yhteensä Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 60,5 63,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 49,2 42,1 Lainakanta, M 216,6 177,3 Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset, M 126,6 127,8 Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden yleisenä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmin kunta selviytyy velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla.

18 Kokonaistulot ja -menot 17 Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kunnan lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1.5 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulot ja -menot -laskelmassa on koottu yhteen kaikki kunnan menot ja tulot tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Siten se kuvaa rahanlähteitä ja rahankäyttöä. Kokonaistulojen 748,1 M ja menojen 746,4 M, erotus 1,7 M on täsmättävissä rahoituslaskelmaan siten, että se on muiden maksuvalmiuden muutosten ja rahavarojen muutosten erotus. Tulot euroa Menot euroa Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön tästä Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Korkokulut Muut rahoituskulut 32 Satunnaiset kulut 169 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Investointimenot Pysyvien vastaavien myyntituotot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 139 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset 889 Kokonaismenot yhteensä

19 18 Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) 37 1 yhtiöt Muut yhtiöt 5 Yhdistykset 1 Säätiöt 5 Kuntayhtymät 2 Osakkuusyhteisöt 2 10 Yhteensä Muutoksia konsernirakenteessa ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Uutena tytäryhteisönä toimintansa on aloittanut Kiinteistö Oy SAMK Pori. Lisäksi Porin YH-Asunnot Oy:n tytäryhtiöinä ovat aloittaneet Kiinteistö Oy Porin Annankatu 8, Kiinteistö Oy Porin Päiväkodit ja Porin Haka Oy. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Porin Seudun Yrityspalveluyhdistys ry (Enter) fuusioituivat Prizztech Oy:hyn. Tilikauden aikana myytiin Hakalanpellon Talo Oy:hyn kuuluva As Oy Noormarkun Veräjänpieli. Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty samoin kuin konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset 8 pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Tytäryhteisöjen pysyvien vastaavien poistot on oikaistu emon suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Yhteisöt, jotka eivät ole suorittaneet oikaisua, antavat selvityksen taseen liitetiedoissa. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomamenetelmällä konsernitilinpäätökseen siltä osin, kuin tilinpäätöstietoja on ollut käytettävissä. Osakkuusyhteisöistä yhdisteltiin Kiinteistö Oy Porin Promenadikeskus ja Villilä Studiot Oy. Määräaikaan mennessä kaikkia tilipäätöstietoja ei saatu, joten osakkuusyhteisöt ovat jääneet näiltä osin yhdistämättä konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhteisöt on lueteltu sivulla 107. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Edellisen tilikauden tiedot ovat konserniyhtiöiden osalta vertailukelpoisia tilikauden 2012 tietoihin. Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunkikonserniin kuuluu kaupunkiorganisaation lisäksi yhtiöitä ja muita yhteisöjä. Omistajaohjauksella tarkoitetaan niitä tavoitteita ja menettelytapoja, joita kaupunki omistajana kohdistaa yhtiöihin ja yhteisöihin. Kuntalain mukaiseen konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisen toimivallan puitteissa kaupunginhallituksen konsernijaosto, kaupunginjohtaja ja johtosäännön määrittelemän esittelijän tehtävän vuoksi apulaiskaupunginjohtajat sekä rahoitusjohtaja, joka johtosäännön mukaan vastaa taloushallinnon (ml. omistajaohjaus) vastuualueesta. Kaupunginvaltuuston hyväksymällä konsernihallinnon johtosäännöllä on kaupunginjohtajan välittömään alaisuuteen perustettu muun muassa taloushallinnon vastuualue. Kaupunginhallitus on hyväksynyt konsernihallinnon toimintasäännön, jolla tämänkin toiminnon osalta on määrätty tehtävistä ja toimivallasta. Kuntayhtymien toiminnan yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja tarvittavasta raportoinnista vastaa kaupunginhallitus ja toiminnallisena yksikkönä hallintokeskuksen talouspalvelut ja myöhemmin konsernihallinnon taloushallinto.

20 Kuntakonsernin toiminta ja talous 19 Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan talousarvion laadinnan yhteydessä vuositason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaikkien tytäryhteisöjen osalta tavoitteiden toteutumista seurataan puolivuosi ja vuositasolla. Kahdeksan tytäryhteisön osalta tavoitteiden toteutumista seurataan kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä myös neljännesvuosittain. Näiden tytäryhteisöjen tavoiteasetantaa on myös tehostettu kaupunginvaltuuston nimenomaisesti tekemällä päätöksellä vuoden 2012 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Tytäryhteisöjen taloudellista kehitystä seurataan säännöllisesti. Osa seurannasta tapahtuu yhteisöjen hallitustyöskentelyaineiston ja muun kerättävän seurantatiedon pohjalta. Kaupunginhallitus ja sen konsernijaosto ovat nimenneet kaupungin ehdokkaat yhtiöiden hallituksiin ja tilintarkastajiksi. Yhtiökokoukset ovat suorittaneet tarvittavat valinnat. Yhtiökokousedustaja ohjeistetaan toimimaan yhtiökokouksessa kaupunginhallituksen tai konsernijaoston tekemän päätöksen mukaisesti. Ohjeistus koskee normaalisti hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valintaa. Kaupungin esittämät henkilöt tytäryhtiöiden hallituksissa (ja hallintoneuvostoissa) toimivat osakeyhtiölain sekä muun lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti yhtiöjärjestystä ja mahdollista osakassopimusta noudattaen. Hallituksen jäsen edustaa tehtävässään tytäryhtiötä, ei hänet päätöselimeen valinnutta tai muuta tahoa. Etenkin tytäryhtiöissä, joissa on kaupungin lisäksi muita omistajia, on tähän asiaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Tarkastuslautakunta huolehtii kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Kaupungin omistamien tytäryhteisöjen lukumäärästä, erilaisuudesta ja tehtäväkentän monimuotoisuudesta johtuen yhteisöjen toiminnan kannattavuutta arvioidaan ensisijaisesti organisaatiokohtaisesti. Tytäryhteisöjen tavoitteet eivät ole sikäli itsenäisiä, että yhteisöjen tavoitteiden tulee tukea kaupungin kokonaistavoitteita ja olla hyväksytyn kaupunkitason strategian mukaisia. Tytäryhteisöjen tavoitteiden arvioidaan toteutuneen osittain vuonna Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Seuraavilla sivuilla on esitetty tavoitteiden toteutuminen sekä toiminnan olennaiset riskit ja epävarmuustekijät niiden kahdeksan tytäryhteisön osalta, joita koskien kaupunginhallitus on asettanut neljä kertaa vuodessa toteutettavan raportointivelvollisuuden. Yhtiö Tavoitteet Mittarit Länsirannikon Koulutus Oy 1. Tilikauden voitto vähintään 1. Toteutunut tulos euroa Pori Energia Oy 2. Toimintaa ohjataan ammattikoulustrategian pohjalta 3. Toiminta noudattaa prosessikuvauksia 4. Tukitoiminnot ja tilatarpeet analysoitu ja sovitut toimenpiteet käynnistetty 5. Laatujärjestelmät valmiina 1. Sijoitetun pääoman tuotto vähintään 8 % 2. Liikevoitto vähintään 11 % 3. Hiilidioksidivapaan tuotannon kasvu vuoteen 2020 mennessä 38 %:n suuruiseksi 4. Asiakkaiden keskeytyskustannukset ovat enintään energiamarkkinaviraston valvontamallin mukaiset 5. Työtapaturmien määrä 0 kappaletta 2. Toteutuksen arviointitulos 3. Toiminnan kattava arviointitulos 4. Suoritetut analysointitoimet ja selvitys niihin pohjautuvista toimenpiteistä 5. Sertifiointivalmius olemassa 1. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 2. Liikevoittoprosentti 3. Kehitysuralla pysyminen 4. Kustannusten toteutuma verrattuna valvontamallin sallimaan 5. Työtapaturmien toteutuma

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2016 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2016. Väestö kasvoi 29 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 176. Työllisyystilanne oli hieman

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

NIVOS OY. Tilinpäätös

NIVOS OY. Tilinpäätös NIVOS OY Tilinpäätös 1.1.2016-31.12.2016 Nivos Oy Sepäntie 3 04600 MÄNTSÄLÄ Sisältö Tuloslaskelma, emoyhtiö Tase, emoyhtiö Tuloslaskelma, konserni Tase, konserni Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot