Uutta sykettä Tikkurilaan. Esittelyssä kehittyvä keskusta. Vantaan kaupungin. Kurkkaa, miltä näyttää Kivistön asuntomessualueella. s.

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentligt infoblad Kurkkaa, miltä näyttää Kivistön asuntomessualueella s Uutta sykettä Tikkurilaan Esittelyssä kehittyvä keskusta

2 Vantaan kaupunginosat Vantaa-infossa paketoidaan palveluita uudella tavalla Tammikuussa liikekeskus Dixissä avataan kaupungin uusi yhteinen asiakaspalvelupiste Vantaa-info. Samalta luukulta saa jatkossa palvelua entistä keskitetymmin. MERI HÄMÄLÄINEN Vantaan Yhteispalvelu on suurten muutosten edessä: nimi vaihtuu Vantaa-infoksi ja Tikkurilan toimipiste muuttaa uusiin tiloihin. Samalla palveluvalikoima laajenee ja olemassa olevat palvelut tuodaan paremmin esille. Asiakaspalvelu on jatkossa entistä kokonaisvaltaisempaa. Asiakkaan ei tarvitse osata kysyä kaikkea itse, vaan me tarjoamme mielellämme lisätietoa eri kohderyhmille tarkoitetuista palveluista. Esimerkiksi juuri kaupunkiin muuttaneelle matkakortin hakijalle voidaan samassa yhteydessä kertoa muistakin palveluista, kertoo palvelupäällikkö Tiina Hörkkö. Kun asiakaspalvelun otetta kehitetään aktiivisemmaksi, tarvitaan iso muutos henkilökunnan tavassa ajatella ja toimia. Laajempi perehtyminen vaatii työntekijöiltä enemmän, ja lisäkoulutukseen onkin panostettu. Henkilökunta on ottanut innoissaan haasteen vastaan. Nyt lähdetään tekemään yhdessä entistä asiakaslähtöisempää palvelua, iloitsee palveluvastaava Kaisa Sänisalmi-Pajunen. Vantaa-infon toiminnan pääperiaatteena on, että ketään ei käännytetä epätietoisena kotiin, vaan asiakas ohjataan eteenpäin, mikäli vastaus ei löydy Vantaainfon neuvojilta. Matala kynnys tulla kysymään neuvoa Vantaa-info jakautuu kassa- ja neuvontapalveluihin. Kassapalveluihin kuuluvat esimerkiksi matkakorttiasiat sekä kalastuslupien ja kaupungin lähettämien laskujen maksaminen. Neuvontapalvelut puolestaan vastaa laajasti esimerkiksi senioreiden, maahanmuuttajien ja matkailijoiden neuvonnasta sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden esittelystä. Vantaa-infosta löytyy myös useiden yhteistyökumppaneidemme, kuten Kelan, maistraatin, TE-toimiston ja verohallinnon palveluita, Sänisalmi-Pajunen muistuttaa. Kokonaan uutena palveluna Vantaa-infossa aloittaa pysäköinninvalvonnan neuvonta, joka on aikaisemmin sijainnut muista palveluista erillään Kielotiellä. Vantaa-info saa Dixissä käyttöönsä uudet hienot tilat. Toisessa kerroksessa sijaitsevaan pisteeseen on edelleen vaivatonta tulla. Tilat on suunniteltu niin, että asiakkaan on helppo tulla kysymään neuvoa. Asiakas kohtaa heti sisään astuessaan palveluneuvojan, joka opastaa oikean henkilön luokse, kertoo kuntalaispalveluiden suunnittelija Marjo Nurminen. Vantaa-infossa on verhoin rajattu rauhallisen kohtaamisen tila, jossa voidaan antaa asiakkaalle henkilökohtaisempaa neuvontaa. Tämän tilan ja palvelutiskien lisäksi Vantaa-infosta löytyy neljä asiakaspäätettä, joilla voi käyttää itsenäisesti tai henkilökunnan opastuksessa sähköisiä palveluita. Kaupungilla on paljon sähköisiä palveluita ja täällä niitä voi myös opetella käyttämään. Esimerkiksi toimeentulotukihakemusta voidaan täyttää yhteisvoimin, Nurminen kertoo. Vantaa-infon uudet tilat sijaitsevat Dixin toisessa kerroksessa. Asukkaat mukana suunnittelussa Yhteispalvelun uudistusta on tehty pitkään ja hartaasti siitä asti, kun pari vuotta sitten tuli tieto, että neuvontapalvelu muuttaa Dixin toiseen kerrokseen. Palautetta ja kehitysehdotuksia palvelun järjestämisestä kerättiin useaan otteeseen henkilökunnalta ja asukkailta. Viime keväänä järjestetyistä asukastyöpajoista saatiin monta hyvää vinkkiä asiakaspalvelun kehittämiseen. Asukkaat toivoivat, että palveluita esiteltäisiin kattavina paketteina, ikään kuin vastauksena kysymykseen mitä minä tarvitsen, Hörkkö kertoo. Monet myös pitivät tietoa osallistumismahdollisuuksista tärkeänä. Jatkossa esimerkiksi asukastilaisuuksia nostetaan paremmin esille, Nurminen lisää. Vantaa-info aloittaa Dixissä 15. tammikuuta, mutta asiakaspalvelutyön kehittämistä jatketaan edelleen. Toiveissa on, että tulevaisuudessa Vantaalla tehdään aidosti vuorovaikutteista ja monikanavaista palveluneuvontaa, jossa kaikki kanavat ovat tasavertaisia. Olisihan se hienoa, että vastauksen kysymykseensä voisi saada videoyhteyden kautta, Hörkkö pohtii. Uusi tila soveltuu muunneltavien ja siirreltävien kalusteidensa puolesta monenlaiseen käyttöön. Vantaainfo tulee olemaan iltaisin ja viikonloppuisin kaupungin yksiköiden lisäksi myös yhdistysten käytettävissä samantyyppisillä käyttö- ja maksuehdoilla kuin muutkin kaupungin asukastilat. Nyt voi siis varata vaikka taloyhtiön hallitukselle tai kuoron kannatusyhdistykselle kokoustilan kaupungin paraatipaikalta. Tapahtumat tuovat iloista ja aktiivista sykettä kaupunginosaan. Asukkaat ovatkin toivoneet, että uusi Vantaa-info olisi neuvontapisteen ohella myös eräänlainen kaikkien tuntema maamerkki ja kohtaamispaikka Tikkurilassa. Vantaa-infon ilme on raikas ja moderni. Muunneltavat kalusteet mahdollistavat tilan monipuolisen käytön. WULFF ENTRE OY WULFF ENTRE OY Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. Seuraavassa lehdessä tutustutaan Leinelään Näyttelyillä palvelut tutuiksi Tältä näyttää uusi palvelupiste sisäänkäynniltä päin. Vasemmalla on palveluneuvojan tiski ja oikealla näyttelytila. Uuteen palvelupisteeseen on suunniteltu näyttelytila, joka on uudenlainen portti kaupungin palveluihin. Näyttelyiden tarkoituksena on esitellä kaupungin monipuolisia palveluita ja toimijoita sekä tarjota hauskalla tavalla taustatietoa ajankohtaisista asioista. Ensimmäisen näyttelyn teemana on elämä Kehäradan varren asemien alueilla. Näyttelyssä esitellään, kuinka Kehärata SAKARI MANNINEN Tikkurila uudistuu vauhdilla Keskustauudistuksen ensimmäinen vaihe valmistuu, kun liikekeskus Dixi avaa ovensa. Tammikuussa liikekeskuksessa aloittavat muun muassa Vantaa-info, päivittäistavarakauppa sekä toimistoja liiketiloja. Myös linja-autoterminaali ja matkakeskuspalvelut siirtyvät Dixin yhteyteen. Keskustaa on myllerretty muuallakin kuin aseman ympäristössä. Tikkurilantori kaupungintalon vieressä otettiin käyttöön syyskuussa, ja alkuvuodesta valmistui uusia asuntoja aivan torin laitaan. Suunnitelmissa on lisätä keskustan viihtyisyyttä muuttamalla Asematie kävelykaduksi ja rakentamalla puisto kirjaston ja kaupungintalon väliin. Kehäradan myötä Tikkurilan asemasta tulee Suomen toiseksi vilkkain: aseman läpi arvioidaan kulkevan jopa ihmistä päivässä. Myös liikkuminen radan yli helpottuu, kun asemasilta avaa uuden yhteyden Jokiniemeen. MERI HÄMÄLÄINEN Tikkurilaan on vuoden 2014 aikana rakennettu Dixin lisäksi uusia asuntoja ja tori. KATSO, MILTÄ UUDEN TIKKURILAN SYKE NÄYTTÄÄ VIDEOLLA! Vantaa-kanava esittelee kehittyvää keskustaa osoitteessa vantaakanava.fi monipuolistaa asumista ja yrittämistä Tikkurilassa, Aviapoliksessa, Kivistössä, Vehkalassa, Leinelässä ja Myyrmäessä. Myös ensi kesän Kivistön asuntomessut ovat näyttelyssä vahvasti esillä. Näyttely avautuu samaan aikaan Vantaa-infon kanssa ja on esillä parin kuukauden ajan. SAKARI MANNINEN lyhyesti Tikkurilan kaavatöistä asukastilaisuus Tikkurilan alueen asemakaavoituksen asukastilaisuus Tikkurilan kirjaston Aleksis-salissa (Lummetie 4) klo Tilaisuudessa esitellään muun muassa seuraavia kaavahankkeita: Koisoniitty, Talkootie 1, Horsmakuja 1, Orvokkikuja 1, Orvokkitie 20 ja Orvokkirinne 4. Seniori- ja pientaloasumista Pohjois-Nikinmäkeen Nikinmäentien varteen kaavoitetaan yleiskaavan mukaisesti pientaloasumista ja Harrikujan päiväkodin eteläpuolelle senioriasumista. Karppitien länsipuolella muutetaan asuinkortteleiden kaavaa pientaloja sallivaksi. Lisäksi Jokivarren vanhan kansakoulun ja Sipoontien varren vanhan tilakeskuksen tontilla tarkastetaan suojelumerkintä. Lahdentien liittymän alueella ajantasaistetaan rakennuskaava asemakaavaksi. Huoltoaseman salliva merkintä poistuu. Mielipiteet mennessä. Asukastilaisuus Siimapuiston päiväkodissa (Harrikuja 4) klo Lisätietoja: Noora Koskivaara Kerrostalo Raikukuja 4:ään Martinlaaksossa SATO Rakennuttajat Oy haluaa rakentaa tontilleen kuusikerroksisen talon. Tontilla on ennestään kolme kerrostaloa. Mielipiteet mennessä, nro Kaavatilaisuus tontilla klo 17. Lisätietoja: Mikko Järvi, Rata-alueen laajennus Tikkurilan uuden asemakeskuksen ja sen itäpuolisen rataalueen välissä olevalla rata- ja laiturialueella tarkistetaan kaavamerkintöjä ja tonttirajoja. Rakennusoikeus säilyy ennallaan. Mielipiteet mennessä, nro Lisätietoja: Minna Koskinen Tammiston sähköasema laajenee Pakkalan Tasetien ja Valimotien risteyksessä sijaitseva suunnittelualue koostuu kahdesta tontista, joista toisella on sähköasema ja toisella omakotitalo. Kaavoitettava alue muutetaan kokonaan energiahuollon alueeksi. Mielipiteet mennessä, nro Lisätietoja: Satu Onnela Kerrostaloasumista Kukintielle Martinlaaksoon SATOKoti Oy kaavoittaa omistamalleen tontille Kukintie 2:ssa uutta asuinrakentamista. Rakennukset ovat 5-6-kerroksisia. Mielipiteet mennessä, nro Lisätietoja: Johanna Rajala, Kaava uusitaan Koivuhaassa Alue rajoittuu Koivupuistontiehen, Koivuhaantiehen ja Koivulehdontiehen. Alue säilyy teollisuusrakennusten alueena, mutta kaavaan lisätään mahdollisuus rakentaa varastorakennuksia ja toteuttaa suurempia kokonaisuuksia. Mielipiteet mennessä, nro Lisätietoja: Teuvo Kuparinen, Uusia omakotitontteja Ylästön Ahokujalle Tonteille Ahokuja 6 10:ssä suunnitellaan kolmea uutta rakennuspaikkaa nostamalla tonttitehokkuutta ja liittämällä tontteihin noin viiden metrin kaistale puistoaluetta. Mielipiteet mennessä, nro Lisätietoja: Mikko Järvi, Länsi-Vantaan alkavia kaavatöitä Petikkoon liiketilaa Riihimiehenkuja 8:n tonteille. Kaavamuutos Myyrmäkeen palvelukeskus Myyrinkodin itäpuolelle. Samalla ajantasaistetaan Myyrmäen keskustan pohjoisosan asemakaavaa. Kaavamuutos Martinlaaksoon kerrostaloja Laajaniitynkuja 5:n tontille, josta puretaan R-S-T-kerrostalo ja rakennetaan kolme kahdeksankerroksista taloa. Kaavamuutos Hämeenkylässä yleisten rakennusten tontit Ainonkujalla ja Vakokujalla muutetaan asumiseen. Bygårdin tontti säilyy nykyisellään. Kaavamuutos Mielipiteet kaavoista mennessä. Lisätietoja: Timo Kallaluoto, Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa (Kielotie 28), yhteispalveluissa ja osoitteessa Mielipiteet kirjallisesti osoitteella: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnittelu Postiosoite: Asematie 7, Vantaa Puhelinnro: , Faksinro: sähköpostilla: kirjaamo@vantaa.fi 2 3

3 SAKARI MANNINEN Vantaan kaupunginosat Martti Napolan mielestä Tikkurila on hyvä asuinpaikka lapsiperheelle. Tikkurilassa kaikki on lähellä Alue on vahvasti kehittyvä, vetovoimainen ja sijainniltaan erinomainen. Samaan aikaan sopiva sekoitus vehreää puistoa ja kaupunkimaisemaa, kuvailee kesällä Tikkurilaan muuttanut Martti Napola. Napolalla on uudesta asuinpaikasta pelkästään positiivisia kokemuksia: perheen rivitalokoti sijaitsee lähes Tikkurilan keskustassa, kulkuyhteydet vanhempien työpaikoille Helsinkiin ja Tuusulaan ovat loistavat ja perheen pienimmän päivähoitoon on matkaa vain muutama sata metriä. Kotoisa tunnelma keventää pitkää päivää Kauneushoitola Liveli Studio on aamulla yhdeksältä palvellut ensimmäisen erän asiakkaita. Edessä on pari hiljaisempaa tuntia ennen seuraavaa rupeamaa, joka jatkuu pitkälle iltaan. Livelin yrittäjät Krista Pennonen, Juta Kaust ja Liina Maser ovat toimineet Tikkurilan Unikkopolulla vajaat kolme vuotta ja sitä ennen toisessa osoitteessa Tikkurilan keskustassa. Me kaikki myös asumme Tikkurilassa. Pitkän päivän jälkeen on mukavaa, kun työmatkaan ei kulu aikaa, Pennonen toteaa. Pennonen perusti Livelin vuonna 2009, ja vuonna 2010 mukaan yritystä pyörittämään lähtivät myös ystävät Liina ja Juta. Asiakaskunta löytyi melko nopeasti, pääosin läheltä Tikkurilasta. Osan kanssa yrittäjät ovat jopa ystävystyneet, ja siksi päivät eivät tunnu niin puuduttavan pitkiltä. Emme tunteneet vaimoni kanssa Vantaata ennestään, sillä asuimme aikaisemmin Espoossa. Täällä meitä on viehättänyt erityisesti puistomaisuus. Joka puolella on jotain vihreää näinkin tiheästi rakennetulla alueella, Napola kehuu. Kerrostalossa aiemmin asuneet Napolat alkoivat haaveilla lapsen syn- Krista Pennonen tekee Livelissä muun muassa rakennekynsiä. MERI HÄMÄLÄINEN Työn lomassa on mukava vaihtaa kuulumisia. Uskon, että asiakkaat tuntevat meillä olonsa kotoisaksi, Kaust kertoo. Toiveissa lisää uusia liiketiloja nyttyä isommasta, mielellään pienellä pihalla varustetusta kodista. Tärkeitä kriteereitä olivat viihtyisän ympäristön lisäksi lähellä sijaitsevat palvelut sekä toimivat liikenneyhteydet julkisilla ja omalla autolla. Ehdot täyttävä mieleinen kohde löytyi lopulta Tikkurilasta. Ostopäätöksen tekemistä vauhditti alueella asuvien ystävien suositus. Aluksi emme hahmottaneet, kuinka lähellä keskusta onkaan. Pihapiiri on niin suojainen ja rauhallinen, että täällä saa olla aivan omassa maailmassaan. Naapurusto on osoittautunut mukavan yhteisölliseksi, eikä talkoohenkeä näytä puuttuvan. Muutamia Leon ikäluokkaa olevia lapsiakin on jo näkynyt pihamaalla. Jatkuva kehitys lisää elinvoimaa Alkusyksystä isyyslomalla Napola tutustui ahkerasti Leon kanssa alueen ulkoiluja leikkialueisiin. Mieluisimmaksi on muodostunut Sinirikon puisto. On tärkeää, että läheltä löytyy kunnollisia leikkipaikkoja. Mielestäni Tikkurila sopii hyvin myös lapsiperheille, vaikka välillä keskusteluun nousevatkin yksittäiset levottomuudet. Liikkuvalle myös Tikkurilan urheilupuiston läheisyys on mukava lisä, sillä liikuntapaikkaa ei tarvitse aina lähteä etsimään kilometrien päästä. Vantaalta löytyi myös kauan etsinnässä ollut pesäpalloporukka, Napola iloitsee. Napolat ovat viihtyneet uudessa kotikaupungissaan ja asuinalueellaan hyvin, mutta toivovat alueen kehittyvän edelleen. Aseman ympäristö alkaa jo näyttää Tikkurila on kolmikon mielestä yrittäjälle sopiva paikka, koska hyvät liikenneyhteydet kuljettavat perille monesta suunnasta. Silloin tällöin joku kuitenkin valittelee kerrostalon sisäpihan suojissa sijaitsevan liikkeen olevan vaikeahko löytää. Livelissä onkin haaveiltu jo hetken aikaa uudesta liiketilasta. Olisi ihana saada suuri näyteikkuna, jonka voisi somistaa nätiksi. Kyllähän se varmasti piristäisi toimintaa, kun ihmiset poikkeaisivat spontaanisti sisään, Pennonen suunnittelee. Uuden liiketilan löytäminen Tikkurilasta on osoittautunut luultua hankalammaksi. Uudet tilat on varattu siistiltä ja modernilta, mutta esimerkiksi Tikkuraitti kaipaisi pientä siistimistä. Mielestäni yksi tärkeimmistä edellytyksistä kaupunginosan vetovoiman kasvamiselle on hyvin ylläpidetty ja turvallinen ympäristö. Kaupungin säästötoimenpiteet huolestuttavat hieman, ja Vantaan koulujen kuntoa on jo tullut mietittyä, vaikka Leon koulunalku häämöttää vasta useiden vuosien päässä. Napolan perhe kuitenkin luottaa siihen, että muutamassa vuodessa ehtii tapahtua paljon kehitystä. Jos miettii esimerkiksi Tikkurilan aseman seutua, niin kehitys on ollut hurjaa viime vuosina. Nyt Vantaallakin alkaa olla yksi selkeä keskusta, jonka kruunaa pian valmistuva Dixi. MERI HÄMÄLÄINEN Tiesitkö tämän? Tikkurilan suuralueeseen kuuluu kymmenen kaupunginosaa: Hiekkaharju, Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka ja Helsingin pitäjän kirkonkylä Lähes asukkaallaan Vantaan toiseksi isoin suuralue Myyrmäen jälkeen Suuralueen historia pohjautuu jokien ja Kuninkaantien varteen kehittyneisiin yhdyskuntiin Tikkurilan kaupunginosa on Vantaan hallinnollinen keskus Kesällä 2015 valmistuva Kehärata tekee Tikkurilasta vilkkaan risteysaseman jo aikapäiviä sitten, ja vanhat eivät välttämättä sovi kauneushoitolan tarpeisiin. Toivottavasti Dixin kaltaisia liiketiloja rakennetaan lisää. Kolmikko on seurannut Tikkurilan muuttumista vuosien ajan ja pitää kehitystä erittäin tervetulleena. Nyt Tikkurila alkaa muistuttaa keskustaa, jossa on vilkasta elämää ja palveluita. Uudistuminen on yritystoiminnan kannalta hyvä juttu, sillä siisti ilme vetää ihmisiä puoleensa, Maser pohtii. Livelin porukka on huomannut etenkin kauneushoitoloiden määrän kasvaneen nopeasti Tikkurilassa. Yrittäjät uskovat kuitenkin, että jokaiselle riittää siivu asiakkaista. Ja kilpailuhan tarkoittaa sitä, että täytyy olla joustava ja kehittyä entistä paremmaksi. Aloitimme pienesti tekemällä kynsiä yhden naisen voimin. Sitten otimme mukaan ripset sekä jalka- ja kasvohoidot. Tällä alalla täytyy olla perillä uutuuksista ja laajentaa palveluvalikoimaa jatkuvasti, Pennonen kertoo. MERI HÄMÄLÄINEN PÄIVI VAINIONPÄÄ-VASTAMÄKI, LAURA MERENVAINIO TUULI ROMU Koulu menee metsään Satoi tai paistoi, Leppäkorven koulun luokat 1A ja 1B suuntaavat joka maanantai metsään. Luokkahuoneen sijaan koulupäivä toteutetaan taivasalla. Opettajat Päivi Vainionpää- Vastamäki ja Laura Merenvainio suunnittelevat metsäpäivän aina edellisellä viikolla. Päivään valitaan sellaiset opetustuokiot, jotka vaativat paljon tilaa, ääntä ja liikettä, kuten hyppimistä. Ohjelmassa on Metsä on täynnä opetusmateriaalia. Keppejä, käpyjä, kiviä ja kasveja voi käyttää lukemisen opettelussa tai matematiikassa. OPETUSSUUNNITELMIA UUDISTETAAN PARHAILLAAN Vantaan koulut ovat aloittaneet opetussuunnitelmatyön. Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan Kevään 2015 aikana myös oppilailta ja huoltajilta kysytään, miltä koulussa tulisi tulevaisuudessa näyttää. Aamu- ja iltapäivätoiminta täyttää 10 vuotta Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan juhlavuosi on täynnä tekemistä. Vantaalla jokainen kuukausi saa oman teeman, jota iltapäivätoiminnan ohjaajat hyödyntävät suunnittelussa. Marraskuussa luvassa on sirkustelua ja joulukuussa näppäriä sormia. Tammikuussa liikutaan ja leikitään ulkosalla. Vantaa tarjoaa uudenlaisen oppimisen eväitä Veromäen koulussa tabletit ovat ahkerassa käytössä muun muassa pistetyöskentelyä, vapaata leikkiä ja eväiden syöntiä. Vainionpää-Vastamäki ja Merenvainio ovat työskennelleet yhdessä jo useana vuonna. He ovat myös toteuttaneet metsäpäiviä aikaisemmin. Myönteinen luontosuhde ei synny Lapset ja nuoret saavat käyttöönsä tabletit, jotka mahdollistavat uudenlaisen oppijalähtöisen opiskelun. puhumalla. Metsästä tulee tuttu vain siellä käymällä, opettajat toteavat. Toivomme, että metsästä tulee lapselle turvallinen ja mukava paikka, jossa hän viihtyy ja josta hän haluaa pitää huolta. Toivomme myös, että lasten leikit siirtyisivät vapaa-ajalla ennemmin lähimetsään kuin ostarille. Oppilaat ja vanhemmat innoissaan Opettajat soveltavat matematiikan opetuksessa Varga Nemenyi -menetelmää. Se tarkoittaa, että matematiikkaa harjoitellaan muun muassa tutkimalla ympäröivää maailmaa ja tekemällä siitä erilaisia matemaattisia havaintoja. Menetel- Vantaa kehittää systemaattisesti tietohallintoaan, ja tänä vuonna kaupungilla on mahdollisuus satsata esikoululaisten, peruskoululaisten, lukiolaisten ja varialaisten tietoteknisten taitojen lisäämiseen. Olen iloinen voidessani tukea sivistystoimen strategista tavoitetta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön vakiinnuttamisessa osaksi lasten ja nuorten arkea, toteaa tietohallintojohtaja Antti Ylä-Jarkko. Tietotekniikka tukee yksilöllistä oppimista, yhteisöllisyyden rakentamista ja luovuuden kehittymistä. Tavoitteenamme on lisätä koulutuksellista tasaarvoa ja lasten kansalaistaitoja yhteiskunnassa, jossa kaikilla ei välttämättä ole kotona samanlaisia mahdollisuuksia teknologian käyttöön, apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth toteaa. Lapset ja nuoret pääsevät henkilöstön kanssa suunnittelemaan, miten laitteita arjessa hyödynnetään. Tiedon hakeminen, soveltaminen ja itse tuottaminen ovat tätä päivää, ei niinkään pänttääminen ja ulkoa oppiminen. Aikaan ja paikaan sitoutumattomuus ja sähköiset oppimateriaalit ovat mahdollisuuksia, mutta ne myös edellyttävät uusien taitojen omaksumista. Yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo vaikuttaa opiskelumotivaatioon ja koulussa viihtymiseen, minkä osalta Suomessa on todettu olevan kehitettävää. Minulla on luja usko siihen, että tarjoamalla uudenlaiset oppimisen eväät rakennamme osaavaa ja Myönteinen luontosuhde syntyy metsässä käymällä mässä edetään omista kokemuksista kohti abstraktia ajattelua, mutta myös toisinpäin abstraktista konkreettiseen. Oppilaat ja heidän vanhempansa ovat suhtautuneet metsäpäiviin innostuneesti. Opettajat kiittelevät vanhempia siitä, että lapsilla on ollut metsäpäivinä säänmukainen varustus. Kouluvuoden alussa oppilaiden kanssa on sovittu yhteiset pelisäännöt siitä, kuinka metsässä tulee toimia. Reviiriä on laajennettu pikkuhiljaa paikkojen tultua tutuiksi. Olemme saaneet peruseväät toiminnalle Vantaan Luontokoulusta. Kannustamme lämpimästi opettajia ja vanhempia tutustumaan sen tarjontaan. NIINA LÅNG LEPPÄKORVEN EKALUOKKALAISET IDEOIVAT, MITÄ METSÄSSÄ VOI TEHDÄ: Kiipeillä puissa ja tehdä puumajan Olla Polee ja rofee (ensin pojat jahtaa tyttöjä ja sitten tytöt poikia) Leikkiä hippaa, portinvartijaa tai piilosta Kerätä sieniä ja tehdä lehtikokoelman Haravoida lehtikasan ja hypätä siihen Tutkia metsää aikuisen kanssa Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille, joiden huoltajat työskentelevät tai opiskelevat kokopäiväisesti. Iltapäivätoiminta on maksullista ohjattua toimintaa, johon haetaan keväisin. Iltapäiväkerhoissa lapset voivat myös leikkiä tai tehdä läksyjä, ja tarjolla on välipalaa. Vantaalla iltapäivätoimintaan osallistuu vuosittain yli 2000 lasta. VIRVA KELA-PIIRONEN VANTAALLE HANKITAAN TEHOKASTA TABLETTIA Kertahankinta on veronmaksajille edullinen (sisältää mm. koulutuksen, laitehallinnan ja lisätarvikkeet) Oppimateriaalikustannuksissa tulee säästöä Tulosalueet ja- yksiköt suunnittelevat käyttötapansa itse Jatkossa käytössä on yhteensä 1,2 tietokonetta/oppilas Kaikille kouluille tulee avoimet langattomat verkot, myös asukkaiden käyttöön kilpailukykyistä Vantaata ja annamme lapsille ja nuorille hyvän pohjan tulevaisuuteen, Lehto-Häggroth kertoo. TERHI KARHUNIEMI 4 5

4 Pähkinärinteen yhteisölle elävä keskus Pähkinärinteessä kirjasto, nuorisotila ja iltapäiväkerho toimivat samoissa tiloissa ja puhaltavat muutenkin yhteen hiileen. Talo kutsuu käyttäjiä myös osallistumaan erilaisiin tempauksiin. Tilaa remontoitiin keväällä, ja se avattiin sisustuksen osalta keskeneräisenä, koska tilaa muokataan uuteen toimintatapaan sopivaksi myös käyttäjien toiveiden mukaan sekä arjen sujuvuutta ja tarpeita tarkkailemalla. Tätä vauhdittamaan Pähkinärinteen kirjastoon palkattiin määräaikainen osallistava muotoilija Suvi Kajamaa. Hän suunnittelee taloon toimintaa, johon osallistuminen on helppoa ja hauskaa. Tämä onkin aivan uusi kirjasto, ei suinkaan entinen kirjasto remontoituna, tähdentää Kajamaa. Kajamaa etsii toimintamuotoja, jotka kehittävät Pähkinärinteen alueen yhteisöllisyyttä ja ottavat huomioon myös kestävän kehityksen. Talosta kehitetään vantaalaisittain ainutlaatuinen toiminnallinen kokonaisuus, jossa tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti asukkaiden käytössä. Meille voi oikein mielellään kertoa miltä uusi kirjasto ja koko talo tuntuvat ja millaista toimintaa tänne toivoisi, lisää Kajamaa. Aukioloaika kolminkertaistui Kesän liikuntapaikkojen käyttövuorojen haku Ulkoliikuntapaikkojen ensi kesän käyttövuorojen hakua on aikaistettu. Yleisurheilu-, nurmi- ja hiekkakenttien käyttövuorot ovat haettavissa Tekonurmien kausivuorot jaetaan seurojen kesken valintamenettelyn kautta, ja valintakokous pidetään 18. marraskuuta. Sisäliikuntapaikkojen käyttövuorojen hakuaika on Urheiluseurat, yhdistykset ja yksityiset toimijat voivat hakea vakituisia vuoroja säännölliseen harrastamiseen sekä tilapäisiä käyttövuoroja lyhyempikestoiseen toimintaan tai yksittäisiin tapahtumiin. Hakuohjeet löytyvät verkosta vantaa.fi/liikunta. LEENA RUSANEN Osallistava muotoilija Suvi Kajamaa ottaa työssään huomioon kestävän kehityksen vuotias, kiinnostaako oppisopimus? Yhdessä käyttäjien kanssa luodaan toimiva tila, jonne on mukava ja helppo tulla. Tilojen käyttö ei ole ainakaan aukivotaan teknisesti muun muassa kameroilla, mutta myös luotetaan käyttäjien keskinäisen yhteistyön toimivuuteen. Pähkinärinteessä kirjaston henkilökunta palvelee maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9 16, ja tiistaisin ja keskiviikkoisin klo Henkilökunnan palveluaikojen ulkopuolella kirjastoa voi käyttää omatoimisesti aamuisin Varian NAO-Bistrovaunusta sai maukasta grilliruokaa. Vantaalaiset ovat saattaneet erottaa harmaan alkutalven liikenteessä räikeän, sinisen ja punaisen sävyisen ajoneuvoyhdistelmän. Kyseessä on Vantaan ammattiopisto Varian Kimpassa- hankkeenbistrovaunu, joka kiertää lähialueella jakamassa tietoa nuorten aikuisten osaamisohjelmasta (NAO) ja ammattiopiston muista nuorisotakuuta toteuttavista koulutusmahdollisuuksista. NAO on tarkoitettu vuotiaille peruskoulun jälkeen tutkintoa vailla oleville nuorille. Koulutuksen voi suorittaa joko oppilaitos- tai oppisopimusmuotoisena. Opiskelijat voivat suorittaa joko osan ammatillisesta tutkinnosta tai koko tutkinnon. Varian hotelli-, ravintola- ja cateringalan NAO-opiskelijat osallistuivat lokakuussa Nuorten Takuuareena -tapahtumaan Helsingissä. He hoitivat grilliruokien valmistamisen ja myynnin sekä Hesburgerin pikaruokamyynnin. Sisustusalan opiskelijat suunnittelivat ja valmistivat Takuuareenan osastosijoittelun, logistiikka-alan opiskelijat puolestaan hoitivat osastorakentamiset. Tapahtuma oli osa koulutusta ja antoi aitoa kuvaa työelämän monipuolisuudesta. KIRSI SUOJOKI oloajoista kiinni, sillä ne peräti kolminkertaistuivat entiseen verrattuna. Tämä onnistui, kun Pähkinärinteessä otettiin käyttöön omatoimikäytön mahdollistava tekninen järjestelmä. Samanlainen järjestelmä on myös Pointin kirjastossa Kartanonkoskella, jossa asukkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä pidempiin aukioloihin. Molemmissa kirjastoissa tiloja valklo 7 alkaen ja iltaisin klo 22 asti myös viikonloppuisin. Sisään pääsee kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Talon tapahtumista ja tempauksista kerrotaan kirjaston ilmoitustaululla, helmet.fi:ssä, vantaa.fi:ssä ja Pähkinärinteen kirjaston Facebookissa. MINNA SAASTAMOINEN info Oppisopimusmuotoiseen NAO-koulutukseen voi hakeutua milloin tahansa, kun oppisopimustyöpaikka on tiedossa. Seuraavat oppilaitosmuotoiset NAO-koulutukset alkavat Eri alojen koulutuksiin voi tutustua ja hakea osoitteessa kimpassa.verkkovaria.fi. DANI RÖNNQVIST KIRSI SUOJOKI ELINA VIENAMO Rehtori Petri Vahtera iloitsee siitä, että aikuisopiston uusittu opetuskeittiö tarjoaa nyt erittäin viihtyisät ja ajanmukaiset tilat kotitalouskurssilaisille. Aikuisopistosta löytyy kursseja laidasta laitaan Aikuisopistossa kurssivalikoimaa suunnitellaan asiakkaiden kiinnostuksen mukaan. Viime vuosina yhdessä tekemisen ja käsityön arvostus on noussut huimasti. Kansalaisopistoiden perusajatukseen kuuluu, että kaikki ovat tervetulleita kursseille. Hyvä tae opetuksen laadusta ja kurssien mukavasta ilmapiiristä on se, että kurssilaiset jaksavat tulla opiston tunneille pimeimpinäkin marraskuun iltoina. Aikuisopistossa opiskellaan tosissaan ammattilais- Nuoret mukana suunnittelussa Nuoret ovat hyvinvointinsa asiantuntijoita, joten tiloja ja toimintaa suunnitellaan yhdessä heidän kanssaan. laisia vaihtoehtoja, joista he voivat valita mieleisensä. Nuorten lisäksi mukana on ollut suunnittelijoita, rakennusliikkeiden edustajia ja kuntasektorin toimijoita. Nuorille oma info-piste Länsimäen nuoriso-tilalla nuoret ovat mukana miettimässä ja valmistelemassa ehdotusta siitä, mihin nuorisotilan väline- ja toimintarahat syksyllä käytetään. Näin varat käytetään tarkoituksenmukaisesti. Syksyn ajan kokeillaan myös nuorten omaa infopistettä, joka sai äänestyksessä nimen Info-Pena. Nuoret saavat tietoa esimerkiksi harrastusten etsimisestä, arkielämän ongelmista, asuntohakemuksen täyttämisestä ja viranomaisasioinnista. Info-Pena palvelee torstaisin klo Infossa voi myös jutella aikuisen kanssa luottamuksellisesti henkilökohtaisistakin asioista. MERVI TALONEN, PIA TASANKO VANTAAN AIKUISOPISTO OPINTO-OHJELMA. Painetun opinto-ohjelman saat joulukuun alusta opistotalolta, Myyringistä, kirjastoista, uimahalleista, yhteispalvelusta, Suomalaisesta kirjakaupasta (Jumbo, Myyrmanni, Tikkuraitti) tai lähimmästä Valintatalosta. Lisäksi ohjelma löytyy netistä. ILMONET.FI Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa joulukuuta ja jatkuu huhtikuun alkuun asti. Syksyn kursseja alkaa vielä joulukuussa ja kevään kurssit julkaistaan marraskuun puolessa välissä. TAVOITE. Kaikkien yhteinen opisto, jossa oppiminen, ilo ja osaaminen tuottavat omaa pääomaa KURSSILAISTA. Vuosittain noin kurssia, joilla osallistujia Vakituista henkilöstöä on 39 ja tuntiopettajia 340. Opetus on suunnattu pääosin aikuisille. Työttömät opiskelevat puoleen hintaan. VUONNA Aikuisopisto aloitti toimintansa vuonna 1957, kun Vantaa työväenopisto perustettiin. Nimi muutettiin Aikuisopistoksi Kaupunki suunnittelee Kivistön valmistuvaan kauppakeskukseen monitoimitilaa nuorille. Laurea-ammattikorkeakoulun kolme sosionomiopiskelijaa vetävät erityisnuorisotyöntekijän kanssa ideapajaa, jotta mahdollisimman moni nuori saatiin innostettua mukaan suunnittelemaan tilaa. Ideapajaan osallistui 56 nuorta Kivistön ja Martinlaakson nuorisotiloilta. Vetäjien johdolla he pohtivat, millainen viihtyisän monitoimitilan tulisi olla, millaista ja minkä ikäisille suunnattua toimintaa siellä järjestettäisiin ja kenen kanssa nuoret voisivat tehdä yhteistyötä. Lentävät ajatukset ja lopputulema on nyt kirjattu, ja suunnittelijat saavat käyttöönsä nuorten arvokkaita näkemyksiä. Seuraavaksi nuorille esitellään eriten johdolla, sanoo rehtori Petri Vahtera. On ilahduttavaa nähdä, kuinka paljon monipuoliset kurssimme kiinnostavat oppilaita. Esimerkiksi kotitalousluokka täyttyy ilta toisensa jälkeen milloin etnisillä, milloin perinteisimmillä tuoksuilla. Hintaan sisältyy lähes aina maukasta syötävää, ja mikäs sen paremmalta maistuu kuin itse tehty ruoka, Vahtera kertoo. Kursseilla oppimisen lisäksi korostuu yhdessäolo. Nykyään kansalaisopisto on myös harrastus- ja kokoontumispaikka, Vahtera sanoo. Aikuisopisto kilpailee ihmisten vähästä vapaa-ajasta kaikkien muiden harrastusten ohella. Vantaan aikuisopisto on kuitenkin varsin monipuolinen opisto. Melkein voisi sanoa, että jos meiltä ei kurssia löydy, niin sitä ei tarvita. Tai jos kurssia ei löydy nyt, siitä kannattaa kertoa meille. Ehkä saamme sen ohjelmaan jo seuraavalle lukukaudelle, Vahtera lupailee. Vahtera on pitkän linjan opistolainen, mutta myös Suomen ensimmäinen tekstiilitöiden opettajaksi valmistunut mies. Enää Vahtera ei ehdi opettaa, mutta jotkut kurssilaiset muistavat varmasti yhden hänen erikoisuuksistaan, alusasukurssin. Kyseistä kurssia on kyselty tänäkin syksynä. ELINA VIENAMO, MERVI TALONEN Ideapajassa hyödynnettiin erilaisia luovia tapoja. JOONA NIEMI 6 7

5 MARTINLAAKSON LUKION ARKISTO Martsarin kummikouluyhdistys on huolehtinut alakoulun oppilaille ravitsevan puuroaamiaisen. Martinlaakson lukio hyväntekijänä Tansaniassa Martinlaakson lukion uskonnon opettaja Anja Tolonen aloitti lähes 30 vuotta sitten yhteistyön tansanialaisen Kilingin alakoulun kanssa. Hän on jatkanut aktiivisesti kummitoimintaa eläkkeelle jäätyään ja innostanut satoja ihmisiä mukaan arvokkaaseen toimintaan. Toiminta lähti käyntiin, kun opiskelijat toivoivat tunnilla, että voisimme tehdä jotain hyvää, Tolonen muistelee. Nykyisin yhteistyöverkoston muodostavat Martinlaakson lukion lisäksi Martsarin kummikouluyhdistys, Kilingin yläkoulu, Kasavuoren koulu Kauniaisista sekä Mercuria kauppiaitten kauppaoppilaitos Vantaalta. Yhteistyöverkosto on avustanut Kilingin kummikoulua rakentamalla koulurakennuksia sekä lahjoittamalla opetusvälineitä, malariaverkkoja ja sähköt. Kummikouluyhdistys on hankkinut ala- ja yläkouluun terveydenhoitajan palvelut ja rakentanut keittiörakennuksen. Seuraava iso hanke on uusien huussien rakentaminen. Opiskelijoista koostuva Tansania-ryhmä kerää varoja yhteistyöhön ja tutustuu maan elinolosuhteisiin, luontoon ja kulttuuriin. Mukaan kummikoulutoimintaan Martsarin kummikouluyhdistys huolehtii kummilapsitoiminnasta, jonka kautta 220 Kilingin lasta on saanut oman kummin. Yhdistys järjestää ensi keväänä toisen kummimatkan Tansaniaan. Martinpäivän perinteisen kirkkoillan tuotto ohjataan tänä vuonna Kilingin kummikoulutoimintaan. Myyrmäen kirkossa 10. marraskuuta pidettävän illan KIVAA KANSAINVÄLISTÄ TOIMINTAA LUMON LUKIOSSA tehdään opintovierailuja Eurooppaan kielitaidon kehittämiseksi osallistutaan tutkivan oppimisen työpajoihin Etiopiassa opiskelijat toimivat kansainvälisten vierailuryhmien oppaina TIKKURILAN LUKIOSSA on tehty tutustumismatkoja Singaporeen, Ranskaan, Venäjälle ja Italiaan tehdään yhteistyötä ranskalaisen kummikoulun kanssa IB-opiskelijat ovat mukana hyväntekeväisyysyhteistyössä tallinnalaisten koulujen kanssa. SOTUNGIN LUKIOSSA osallistutaan vuosittain järjestettävään kansainväliseen World School eli Maailmankoulu -tapahtumaan, jonka tavoitteena on edistää maailmanrauhaa. teemana on Martinlaaksosta Tansaniaan tulevaisuutta kummikoulun lapsille. Tapahtumasta lisää takasivun tapahtumakalenterissa. Tansanialaiset ovat todella lämpimiä ja ystävällisiä, toiminnan äiti Anja Tolonen kehuu. Hän on oppinut paljon toisen ihmisen kohtaamisesta ja hetkessä läsnä olemisesta. Elämän ilo ja kiitollisuus puutteen keskellä puhuttelevat häntä erityisesti. Sellaisia halauksia ei saa ikinä Suomessa kuin siellä. Lisätietoja kummiyhdistyksen toiminnasta löytyy osoitteessa: MAIJU TOIVONEN, MARTINLAAKSON LUKIO JA ANJA TOLONEN Liikuntaa koulupäiviin Kouluterveydenhoitaja auttaa löytämään mieleisen liikuntaharrastuksen. Liikunta lisää tutkitusti lasten hyvinvointia, mutta vaikuttaa myös positiivisesti oppimiseen ja koulumenestykseen. Kouluilta löytyy luovuutta ja halua kokeilla uusia mahdollisuuksia liikunnan järjestämisessä. Välituntiliikunnan tukeminen, liikunnallisen kerhotoiminnan edistäminen ja liikkumisen kytkeminen osaksi opetusta ovat keinoja, joilla lasten liikuntamahdollisuuksia voidaan parantaa, Liikkuva koulu -ohjelman liikunnanohjaaja Ville Vahtola kertoo. Liikkuva koulu -ohjelman tarkoitus on saada liikunnallisuus pysyväksi osaksi koulupäivää. Keskeistä on kannustavan ja tukevan ilmapiirin luominen, Vahtola sanoo. - Erityisesti vähän liikkuvat lapset pitäisi saada innostettua mukaan, jatkaa Vahtolan kanssa ohjelman toteutuksesta vastaava Matilda Nikander. Kouluterveydenhoitajat ovat keskeisessä asemassa ja heillä onkin käytössään esimerkiksi ilmaisia uintilippuja liikunnallisuuden motivointiin. Yksi hankkeen tavoitteista on tilojen muokkaaminen liikuntaan innostaviksi. Aluksi neljä pilottikoulua aloitti liikuntaa tukevien ratkaisujen kokeilun, ja nyt hyviksi havaitut asiat halutaan mahdollistaa kaikille hankkeessa mukana oleville kouluille. Liikkuva koulu -hanke aloitettiin Vantaalla Uomarinteen alakoulussa vuonna Myönteisten kokemusten myötä Liikkuvien koulujen määrä kaupungissa on kasvanut vuosi vuodelta. Nyt mukana on jopa 42 koulua. MERVI TALONEN KRISTIAN ÅBACKA Keskeistä on kannustavan ja tukevan ilmapiirin luominen Kerhoon yksin tai ystävän kanssa Lähes kaikissa vantaalaisissa kouluissa järjestetään nykyään maksutonta kerhotoimintaa. Kerhoja on yhteensä jo 250 ja luku kasvaa koko ajan. Tarjolla on oppimisen ja koulunkäynnin tukikerhoja, tapakasvatuskerhoja, liikunta- ja musiikkikerhoja, kieli-, kulttuuri- ja kansainvälisyyskerhoja, luonto- ja kierrätyskerhoja, mediakasvatus- ja TVT-kerhoja, kuvataideja kotitalouskerhoja sekä sanataide-, draama-, teatteri- ja elokuvakerhoja. Kerhotoimintaa järjestetään pääasiassa koulupäivän jälkeen, mutta toimintaa on mahdollista järjestää myös aamulla ennen koulupäivän alkua tai jopa keskellä päivää. Kerhoja ohjaavat opettajat, nuoriso- ja liikuntapalveluiden työntekijät, järjestöjen ja seurojen ohjaajat, seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöntekijät, muusikot, taiteilijat, opiskelijat ja yksittäiset vanhemmat. Koulut tiedottavat tarkemmin omista kerhoistaan ja siitä, miten ja milloin niihin ilmoittaudutaan. VIRVA KELA-PIIRONEN Ensi kevään liikuntaryhmiin ilmoittautuminen Syksyllä liikuntapalveluiden senioriryhmissä sekä jumppa- ja vesiliikuntaryhmissä aloittaneilla on oikeus jatkaa samassa ryhmässä myös kevätkaudella Jumppa- ja vesiliikuntaryhmien vapaille paikoille voi ilmoittautua sähköisesti (vantaa.fi/liikunta > ohjattu liikunta) maanantaista alkaen. Senioriryhmien vapaita paikkoja on mahdollista tiedustella tiistaina numerosta LEENA RUSANEN 50 vuotta koulutuksen käynnistämisestä Sotungin laaksossa Viisikymmentä vuotta sitten syksyllä 1964 saapui Helsingin maalaiskuntaan kirje, jossa valtioneuvosto antoi luvan perustaa Vaaralan seudulle uuden oppikoulun. Hakunilan yhteiskoulu perustettiin. Koulun ensimmäiset vuodet vierähtivät ammattikoululta vuokratuissa tiloissa Hiekkaharjussa. Sotungin oma koulurakennus valmistui vuonna 1967 Sotungin Nissbackan kartanolta ostetulle pellolle, paikkaan, johon jokaisella lähikylän oppilaalla olisi sopiva koulumatka. Peruskoulun tullessa Vantaalle Hakunilan yhteiskoulusta muodostettiin nykyiset Sotungin koulu ja Sotungin lukio. JUHANI VIRTASEN KOTIALBUMI Lukiolaisia Hakunilan yhteiskoulussa Hiekkaharjussa, ammattikoulun kupeessa syntynyt hyvä yhteishenki ja usko omiin voimiin Sotungin henki on näkynyt Sotungin koululla. Sotungissa on aina tehty ja toimittu paljon. Viidenkymmenen toimintavuoden aikana monet ikäluokat ovat opiskelleet ja kohdanneet Hakunilan yhteiskoulussa, Sotungin lukiossa ja Sotungin koulussa. Aikaan sisältyy monia muistoja, kommelluksia ja sattumuksia. On opiskeltu, opittu, onnistuttu joskus mutkien ja kuoppienkin kautta. On eletty nuoruutta, haettu eväitä tulevaisuuteen ja etsitty elämän suuntaa, jokaiselle ainutlaatuista polkua. Sotungin lukion ja koulun 50-vuotistaivalta juhlittiin torstaina lokakuun 23. päivänä. PÄIVI SILLANPÄÄ JUSSI VIRKKUMAA Taidetaloissa juhlitaan lapsen oikeuksia TEHDAS Teatterin ja Nukketeatteri Kuuman Ankanpoikasen esityksessä ilmeikkäät pöytänukkehahmot, tunteikas musiikki sekä hauskat tarinat takaavat katsojille elämyksellisen teatterihetken. Lasten omaa juhlapäivää vietetään 20. marraskuuta maksuttomissa tapahtumissa lasten taidetaloissa Toteemissa ja Pessissä. Päivän teemana on lapsen oikeus leikkiin. Myyrmäessä sijaitsevan Toteemin päiväohjelmassa on taiteilija Liisa Kallion Pikku Papun aarre -satukuvitusnäyttelyyn pohjautuvia taidepajoja ja konsertti. Taidetalo Pessin Pienten taideaamussa sirkustellaan ja tehdään klovnihattuja. Iltapäivän taidepajassa pohditaan esikoululaisten kanssa, mitä on onni. Taidetalo Pessissä Kielotiellä järjestetään Lapsen oikeuksien päivänä perinteinen Taikalamput syttyvät -iltatapahtuma. Tapahtumassa nähdään raikkaan huumorin sävyttämä yli 3-vuotiaille tarkoitettu nukketeatterielämys Münä. Pessin edessä syttyvät tunnelmalliset taikalyhdyt ennen esitystä. Lastensuojelun keskusliitto on toimittanut esitteen, joka jaetaan vantaalaisiin päiväkoteihin. Kokonaisuus rakentuu kuvataidetehtävistä sekä toiminnallisista ja liikunnallisista tehtävistä. Mukana on myös tehtäviä, jotka osallistavat laajemmin päiväkodin yhteisöä ja vanhempia. Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Päivän tarkoituksena on herättää keskustelua kaikista lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Suomen lastenkulttuurikeskusten verkoston Taikalampun jäsenet juhlistavat tapahtumaa yhdessä lasten kanssa eri puolella maata. Lisätietoja vantaa.fi/kulttuuri. HANNA NYMAN UUSI LIPUTUSPÄIVÄ? Valtion laitokset liputtavat tänä vuonna Lapsen oikeuksien päivänä, ja sisäministeriö suosittelee yleistä liputusta muillekin. Mitä useampi lippu liehuu lasten kunniaksi, sitä todennäköisempää on, että sisäministeriö edistää päivän merkitsemistä kalenteriin liputuspäiväksi. Myös kirkkohallitus kehottaa seurakuntia liputtamaan lapsen oikeuksien puolesta. MÜNÄ! To Taidetalo Pessi, Kielotie 12 Lapsen oikeuksien päivän tapahtumassa nähdään klo 18 raikkaan huumorin sävyttämä yli 3-vuotiaille tarkoitettu nukketeatterielämys Münä! Näytös alkaa klo 18 Perhelippu 10 (max 4 hlöä), yksittäiset liput 7. Lippuvaraukset ja tiedustelut: hanna. nyman@vantaa.fi tai

6 MARIA LEHTINEN Harrastajataiteilijat tapaavat Toteemissa Tule mukaan harrastelijataiteilijoiden tapaamiseen. Ensimmäinen tapaaminen järjestetään 12. marraskuuta kello 19 alkaen Taidetalo Toteemissa (Myyrmäentie 6). Olet tervetullut, olipa taiteenalasi maalaaminen, keramiikka tai vaikkapa tanssi. Tapaamisten ideana on tarjota harrastajataiteilijoille mahdollisuus verkostoitumiseen, ajatusten ja kokemusten vaihtamiseen sekä yhteydenpitoon. Suunnitelmissa on myös, että verkosto voisi järjestää näyttelyitä ja esimerkiksi kerran vuodessa tapaamisissa saisi omista teoksistaan kommentteja ammattitaiteilijoilta. Tapaamiset saivat alkunsa vantaalaisen harrastajataiteilija Arvo Kirvesmäen ideasta. MARIA LEHTINEN Arvo Kirvesmäen taideteokset koristavat hänen kotipihaansa Kivistössä. HELSINGIN PITÄJÄN KIRKONKYLÄSTÄ OMA LASTEN TIETOKIRJA Kirkonkylästä löytyy arvoituksellinen avain. Kuka sen omistaa? Mihin avain kuuluu? Millainen aarre avaimen avulla lopulta löytyy, selviää Eeliksen ja Serafiinan seikkailuntäyteisen päivän aikana. Vantaan kaupunginmuseon Kirkonkylä-tutkimusprojektin tuloksena on syntynyt upea kaksikielinen, valokuvin kuvitettu lastenkirja Kylä josta löytyi aarre/byn med den gömda skatten. Lämminhenkinen tarina kuljettaa lukijoita läpi historiallisen Helsingin pitäjän kirkonkylän. Tarjolla on vauhdikasta menoa sekä sadun keinoin kerrottua, tutkittua tietoa kylän rakennuksista ja entisajan elämästä. Kirjan ovat kirjoittaneet Karoliina Junno-Huikari ja Riina Koivisto. Valokuvat Raisa Rautiainen- Laakso. Kirjaa myy Vantaan kaupunginmuseon museokauppa Tikkurilan vanhalla asemalla (Hertaksentie 1), hinta 15. Lisätietoa com/kirkonkyla. RAISA-RAUTIAINEN LAAKSO Graffiti, katutaide ja kokoelmateokset samalla kadulla Vantaalaisten ääni kuuluviin taideteossarjassa Voimakkaasti kasvavan Aviapoliksen uusi taideteossarja korostaa yhteisöjen merkitystä ympäristön kehittymiselle. Taideteossarjaa suunnittelevan Art & Process -toimiston Ari Björn ja Heini Matveinen ovat olleet mukana Aviapolis-hankkeessa alkuvaiheesta lähtien. Aikaisessa vaiheessa mukaantulo on mahdollistanut keskustelun ja yhteistyön kaupunkisuunnittelun ja taiteilijoiden välillä. Näin taiteesta tulee osa alueen identiteettiä ja se sijoittuu harkitusti alueen eri puistoalueille. Pitkä työskentelyjakso on antanut myös mahdollisuuden paneutua alueen erityisominaisuuksiin, alueelle sijoittuviin toimintoihin sekä alueen käyttäjiin. Aviapolis sijaitsee lentokentän läheisyydessä, ja taiteilijat ovatkin korostaneet alueen ilmailuun sidottua historiaa teoksissaan. Historian lisäksi taiteilijat ovat perehtyneet alueen kehittymiseen ja tulevaisuuteen. Teosten suunnittelussa Art & Processille keskeistä on ollut nostaa esiin asukkaiden, työmatkalaisten ja ohikulkijoiden ajatuksia alueesta. Taiteilijat pyytävätkin ehdotuksia Karhumäenaukiolle sijoittuvista teksteistä. Tarkoituksena on, että kuka tahansa voi lähettää taiteilijapariskunnalle mietteitään toimivasta kaupungista. Osa näistä ajatuksista on tarkoitus hiekkapuhaltaa alueen kulkureiteille. Ehdotuksia otetaan vastaan marraskuun loppuun asti sähköpostitse Ehdotuksen voi jättää myös Facebookissa hakemalla Hyvä Vantaa Karhumäenaukion taide. MAIJA KASVIN Meidän kadun Piazza. Meidän katu -näyttelyssä Vantaan taidemuseon kokoelmateokset käyvät vuoropuheluun tuoreen myyrmäkeläisen graffitin ja katutaiteen kanssa. Näyttelykokonaisuus on Suomessa ainutlaatuinen yhdistelmä suurikokoisia graffiteja, seinämaalauksia, installaatioita, veistoksia ja grafiikkaa. Ensimmäisen näyttelyviikon aikana näyttelyssä kävi yli 700 katsojaa. Vantaan taidemuseo vastaa näyttelytoiminnan lisäksi kaupungin taidekokoelmien ylläpidosta ja taidehankinnoista. Kokoelmien kartuttaminen aloitettiin jo vuonna Tällä hetkellä suomalaiseen ja pohjoismaiseen nykytaiteeseen painottuvassa kokoelmassa on noin teosta, joista suuri osa on sijoitettuna eri virastoihin ja laitoksiin. Lisäksi Vantaan kaupungin julkiset taideteokset sisältyvät kokoelmiin. Vantaan taidemuseon kokoelmiin on mahdollista tutustua nyt myös Näkökulmaksi nimetyssä nurkkauksessa, joka nostaa esille vaihtuvan teoksen neljä kertaa vuodessa. Näyttelyvierailla on mahdollisuus antaa palautetta teoksesta ja olla mukana yllätyspalkinnon arvonnassa. Meidän katuun voi tutustua Myyrmäessä (Paalutori 3). PAULIINA KÄHÄRÄ ARI BJÖRN, HEINI MATVEINEN PASI RUOKONEN INKA AKKANEN Kuumailmapallolentoja ja agenttijoukkoja Seija Ojalan ja Ulla Pulkkisen mielestä vantaalainen varhaiskasvatus elää ajassa ja ammattilaiset suunnittelevat palvelua yhdessä asiakkaiden kanssa. Mukana Husaaritien päiväkodin lapset Iisa Immonen ja Irene Mattila. Husaaritien lastentarhanopettajat uudistivat toimintaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Seija Ojala ja Ulla Pulkkinen ovat innostuneita lastentarhanopettajan työstään Vantaalla. Lisäpotkua työhön on tuonut Husaaritien päivähoitopalvelujen suunnittelu yhdessä vantaalaisten perheiden kanssa. Vanhemmat antoivat ehdotuksia rajattomin resurssein toteutetusta kerhotoiminnasta. Esikoululaiset perustivat agenttiryhmän päiväkodin suosituimpien leikkiteemojen tutkimiseen. Ulla Pulkkinen on osallistunut Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen kehittämistyöhön. Husaaritien päiväkodin arki muuttui, kun varhaiskasvatusta ja päiväkotipäivää suunniteltiin uusiksi. Tavoitteena on kehittää varhaiskasvatuksen toimintaa, jossa lapsi osallistuu oppimiseen aiempaa aktiivisempana toimijana. Husaaritien päiväkodin henkilökunta laittoi itsensä likoon. He suunnittelivat yhdessä lasten kanssa toimintaa, jossa lapset saavat oppia itselleen luontevalla tavalla eli leikkien. Pikku kauppiaat, ritarit, barbiet ja rakentajat valtasivat leikkitilat. Henkilökunta huolehti siitä, että päiväkodissa toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisia teemoja ja tavoitteita, esimerkiksi musiikkia, liikuntaa, ympäristöä ja kädentaitoja. Tällainen kehittäminen on kiinnostavaa, kun se liittyy omaan perustehtävään. Ideointi ja suunnittelu tehtiin myös vahvasti oman porukan kesken, mutta työllä oli Vantaan varhaiskasvatusyksikön tuki. Leikki ja osallisuus ovat nyt alalla pinnalla olevia aiheita. Olin perehtynyt aiheen tutkimustietoon ja tiesin, että Vantaa haluaa kehittää palveluitaan osallistamalla suunnitteluun kuntalaisia, asiakkaita. Siksi innostuin leikkiteemasta ja koin työhön osallistumisen tarpeelliseksi, Pulkkinen sanoo. Jo keväällä 2013 avoimen päiväkodin palveluissa työskentelevä Ojala yllytti päivähoitopalveluja tarvitsevia vanhempia ideoimaan avoimen päiväkodin ja kerhotoiminnan palveluja kuvitteellisin rajattomin resurssein. Seinälle listattiin retkiä, leivontaa ja valinnan mahdollisuuksia, jopa kuumailmapallolentoja. Ideoinnin tuloksena Husaaritien avoimen päiväkodin ja kerhojen toimintaaikoja ja ryhmiä muutettiin joustavammiksi, perheiden tilapäiset hoitotarpeet ja aikataulut paremmin huomioiviksi. Tällainen hyvin konkreettinen palvelun suunnittelu yhdessä vanhempien kanssa on ollut työssäni uutta, mutta ihanaa ja motivoivaa. Kenen muun kuin meidän varhaiskasvatuksen ammattilaisten pitäisi lapsiperheiden palveluja kehittää, Ojala sanoo. Avoimet varhaiskasvatuspalveluthan eivät ole kunnille velvoite, vaan Vantaan kaupunki haluaa tarjota tukea lapsiperheille. Siksi toiminnan olemassaoloa ja oman työn merkitystä on aika ajoin perusteltava itselle, jotta oma työ tuntuu tärkeältä. Tällainen palvelujen suunnittelu todellakin osoitti sen, mihin tarpeeseen lapsiperheet palveluamme tarvitsevat. Meillä on myös tärkeitä kasvatuksellisia tehtäviä, esimerkiksi opettaa lapsia toimimaan ryhmässä, Ojala lisää. Molemmat lastentarhanopettajat ovat tyytyväisiä myös siihen, että vantaalainen varhaiskasvatus elää tässä ajassa. Työntekijät ovat muutosten myötä opetelleet käyttämään uutta tieto- ja viestintätekniikkaa. Kännykkäkameroiden ja videotykkien hyödyntäminen auttaa ymmärtämään, millaisia mediasisällön tuottamistaitoja alle kouluikäisillä lapsillakin jo on. INKA AKKANEN 10 11

7 Sosiaali- ja terveyspalveluille ysi miinus Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun, kertoo asiakastyytyväisyyskysely. Asiakkaiden antamien kouluarvosanojen keskiarvo on noussut kokonaisuutena vuodesta 2012 ja oli nyt lähes kiitettävä eli 8,8. Vuonna 2012 keskiarvo oli 8,72. Finnish Consulting Groupin toteuttamassa asiakaskyselyssä olivat mukana perhepalveluiden, vanhus- ja vammaispalveluiden ja terveydenhoidon tulosalueet ja niiden tulosyksiköt sekä suun terveydenhoidon liikelaitos. Vastauksia saatiin yhteensä Tuloksia voi koko aineiston ja tulosalueitten tasolla pitää tilastollisesti luotettavina. Terveyspalvelujen tulosalueen yleisarvosanaksi annettiin 9,2, perhepalveluiden 8,66 ja vanhus- ja vammaispalveluiden 8,53. Näiden alla toimivista tulosyksiköistä ja palveluista arvioitiin parhaiksi (keskiarvo yli 9) ehkäisevä terveydenhuolto, lastensuojelun avopalvelut, psykososiaaliset palvelut, kuntoutuspalvelut ja suun terveydenhuolto. Alhaisimman arvion sai aikuissosiaalityö, mutta tässäkin keskiarvo oli kahdeksan. Myös kuntalaisille tärkeisiin terveysasemapalveluihin ollaan varsin tyytyväisiä, keskiarvo 8,78. Nyt asiakkaat pitivät palvelua parempana kuin edellisessä mittauksessa, jossa keskiarvo oli 8,4. Myös vanhusten avopalveluihin (keskiarvo 8,63) ja ympärivuorokautisen hoivan palveluihin (keskiarvo 8,36) oltiin varsin tyytyväisiä. Pitkäjänteinen kehittämistyö jatkuu Tulokset ovat parantuneet kaksi vuotta sitten tehdystä kyselystä, huolimatta siitä, että Vantaalla on myös sosiaali- ja terveyspalveluissa varsin maltillinen kustannuskehitys. Olemme tehostaneet omaa toimintaamme ja toimintaprosessejamme niin, että asiakaspalvelu ei ole kärsinyt. Tästä kertovat myös nyt valmistuneen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset, arvioi apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen. Tästä on hyvä jatkaa toiminnan kehittämistä eteenpäin. Vaikka vastaajat olivat palveluihin varsin tyytyväisiä, nähtiin myös parannettavaa. Vastaajista kaksi prosenttia oli kokenut voimakkaasti, että kohtelu ei ollut asiallista, palvelu ei ollut asiantuntevaa tai palvelu ei vastannut asiakkaan tarpeita. Kolme prosenttia ei ollut saanut mielestään lainkaan riittävästi tietoa ja neuvontaa, palvelua ei ollut annettu riittävän nopeasti tai palvelu ei parantanut elämäntilannetta. Seitsemän prosenttia vastaajista ei kokenut päässeensä vaikuttamaan saamansa palvelun suunnitteluun. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään systemaattisesti työtä palvelujen kehittämiseksi. Tärkeä osa palvelujen kehittämistä on asiakaspalaute. Vuonna 2013 Vantaan sosiaali- ja terveystoimi sai työstään valtakunnallisen julkisen sektorin Paras käytäntö laatupalkinnon. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset löytyvät kokonaisuudessaan kaupungin internet-sivuilta VAPPU VIENAMO PIXMAC Toimeentulotukeen haetaan uusia toimintamalleja Vantaalla toimeentulotuen tarve on kasvanut viimeisen vuoden kuluessa voimakkaasti, mikä näkyy selvästi aikuissosiaalityön arjessa. Uusia toimintamalleja toiminnan sujuvoittamiseksi kehitetään jatkuvasti. Toimeentulotuen hakijoiden määrä kasvaa samalla, kun pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy Vantaalla. Edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta toimeentulotuen hakijoiden määrä on lisääntynyt 9 prosenttia, pitkäaikaistyöttömien peräti 17 prosenttia. Vantaalla on hyvä lääkäritilanne Pääkaupunkiseudulla on terveysasemien välillä melko isoja eroja siinä, miten pian potilas saa ajan lääkärin vastaanotolle, kun on kysymys ei-kiireellisestä hoitotarpeesta. Vantaalla nopeimmin on päässyt vastaanotolle Länsimäessä, kertoo terveyspalvelujohtaja Timo Aronkytö. Esimerkiksi elokuussa potilaat, joilla on omalääkäri, ovat saaneet ajan lääkärin vastaanotolle kahdessa kolmessa viikossa. Potilaat, joilla ei ole omalääkäriä, odottivat puolestaan lääkäriin pääsyä vajaasta viikosta neljään viikkoon. Kiireellisissä tapauksissa potilaat voivat hakeutua terveysasemien päiväpoliklinikoille tai Peijaksen terveyskeskuspäivystykseen. Vantaalla omalääkärin palveluita saavat 75 vuotta täyttäneet, pitkäaikaissairaat sekä lapset ja muut potilaat, joiden arvioidaan hyötyvän eniten omalääkäripalvelusta. Olemme tällä hetkellä sikäli hyvässä tilanteessa, että meillä on lääkärin viroissa omat lääkärit emmekä käytä ns. vuokralääkäreitä. Olemme kehittäneet omaa toimintaamme ja pyrkineet rakentamaan lääkäreille sellaiset työolosuhteet, että he kokevat Vantaan hyväksi työpaikaksi. Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa lääkäritilanne ei ole yhtä hyvä, Aronkytö arvioi. Peijaksen päivystyksessä potilaat ovat aika ajoin joutuneet odottamaan pidempään kuin mitä päivystyspalvelun tuottajan Attendon kanssa tekemässämme palvelusopimuksessa on edellytetty. Ongelmana on ollut se, että päivystykseen on hakeutunut myös potilaita, joiden sairaus ei olisi vaatinut kiireellistä hoitoa. Nyt olemmekin sopineet Attendon kanssa, että tällaiset potilaat voidaan jatkossa ohjata käyttämään terveysasemien palveluita. Uskomme, että tämä estää jonotusajan venymisen yli kahden tunnin. VAPPU VIENAMO Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset TUULIA HALTTUNEN Vantaan aikuissosiaalityössä on viimeksi kuluneen vuoden aikana panostettu vahvasti siihen, että toimeentulotukea koskevat päätökset saadaan tehtyä seitsemässä arkipäivässä. Jotta asiakas saa päätöksen mahdollisimman nopeasti, on käyttöön otettu uusia toimintamalleja. Toimeentulotukihakemuksen voi toimittaa nykyisin myös sähköisesti, jolloin osa hakemusten käsittelyyn liittyvistä teknisistä työvaiheista jää pois. Toivomme, että yhä suurempi osa asiakkaistamme jättäisi hakemuksensa sähköisesti, sillä tämä nopeuttaisi osaltaan hakemusten käsittelyprosessia kaupungin sisällä, jolloin asiakkaan hakemus tulee nopeammin etuuskäsittelijällemme työksi, sanoo palvelupäällikkö Virve Flinkkilä. Vantaa ja Kela pilotoivat kuntakokeilussa Vantaa on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Kelan kanssa toimeentulotukiasioissa. Kelassa asioivilla on mahdollisuus jättää toimeentulotukihakemus myös Kelan toimipisteessä. Kelan ja Vantaan yhteistyö on nyt syvenemässä, sillä Vantaan kaupunki on ainoana kuntana päässyt mukaan valtiovarainministeriön kuntakokeiluun, jossa pilotoidaan kuntien ja Kelan yhteistyötä toimeentulotukipalveluissa. Palveluissa voidaan hyödyntää kokeilusäännöksiä VANTAA, kaikki n=3208 Perhepalvelut n=834 Vanhus- ja vammaispalvelut n=962 Terveyspalvelut n=1025 Sodat käynyt Antti Rintama nauttii nyt ansaitsemistaan leppoisista veteraanipäivistä. Tulosalue asiakkaan tietojen käsittelystä. Kelan ja Vantaan yhteistyön syventäminen liittyy kuntien velvoitteiden vähentämistavoitteeseen, jonka puitteissa valtio vähentää kokeilukuntien velvoitteita ja keventää ohjauskäytäntöjä, ja kunnat voivat nykyistä vapaammin kehittää poikkihallinnollisia toimintamalleja kuntalaisten tarpeiden perusteella. Toimeentulotuen perusosan maksatus on siirtymässä kunnilta Kelalle vuoden 2017 alusta. Ennakoiva ja harkinnanvarainen toimeentulotuki sen sijaan jäävät edelleenkin kuntien hoidettaviksi. VAPPU VIENAMO 8,04 8,91 9,16 8, Tulosyksikkö Aikuissosiaalityö n=228 Lastensuojelu n=244 Psykososiaaliset palvelut n=218 Päihdepalvelut n=143 Sairaalapalvelut n=101 Vammaispalvelut n=77 Vanhusten avopalvelut n=389 Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva n=463 Ehkäisevä terveydenhuolto n=282 Kuntoutuspalvelut n=319 Terveysasemapalvelut n=405 Terveyskeskuspäivystys n=19 Suun terveydenhuolto n=308 TOIMEENTULOTUKIASIOISSA on otettu käyttöön keskitetty puhelinneuvonta ja -ohjaus, josta asiakkaamme voivat tiedustella hakemuksensa käsittelyvaiheista. Puhelinnumero on ,04 8,91 9,16 8,48 8,63 8,88 8,63 8,36 9,24 9,13 8,78 9, Päiväkeskus laajentaa omaa perhettä 9,36 info Sotaveteraani Antti Rintama, 95, matkaa yhteiskuljetuksella Hakunilan päiväkeskukseen kerran viikossa. Tää on juur sopiva väli, leikkaa yksitoikkoisen viikkoni mukavasti, Rintama kertoo. Rintama on asunut nyt yhdeksän vuotta itsekseen, mutta eli sitä ennen 65 vuotta avioliitossa. Ja samassa vielä! Rintama nauraa. Perhe on Rintaman elämässä edelleen etusijalla, vaikka aika on kutistanut lähipiirin aika pieneksi. Minulla on kaksi tytärtä ja heillä kolme poikaa. Siinä on minun sukuni. Yksinäisen arjen keskellä on päivätoiminnan tärkeimpänä antina Rintaman mielestä muiden tapaaminen ja yhteisöllisyys. Päivätoiminnasta Rintama on saanut joitakin ystäviä, ja löytyy Rintamalta yksi erityinen puhelinystäväkin. Rakkaus on liian painava sana tässä iässä - siihen tulee niin paljon velvoitteita. Ystävän kanssa voi vain olla. Lastensuojelu auttaa arjen vaikeuksissa Jussi haki apua lastensuojelusta vuonna Hän sai yllätyksekseen poikansa luokseen asumaan, kun lapsen äiti enää kyennyt huolehtimaan tästä. Lastensuojelu auttoi perhettä saamaan isomman asunnon ja järjesti henkistä apua lapsen kasvatukseen ja henkiseen kehitykseen liittyvissä ongelmissa. Jonkin aikaa asiat näyttivät sujuvan, mutta sitten jouluna 2012 Jussin vaimo menehtyi äkillisesti ja se pisti perheen elämän sekaisin. Sen jälkeen aloin ryyppäämään, enkä kyennyt itse selviämään pojan kasvattamisesta ja talouden pyörittämisestä, Jussi kertoo. Lastensuojelu järjesti pikaisesti apua, ja määräaikaisen avosijoituksen, katkaisuhoidon sekä perhetyöntekijän avulla arki saatiin taas rullaamaan. Lastensuojelusta Jussi pohtii saaneensa tarvitsemansa tuen. Henkilöt, joiden kanssa olemme toimineet, ovat olleet ymmärtäväisiä. Perheen omat voimavarat eivät aina riitä ratkaisemaan kaikkia arjessa vastaan tulevia ongelmia ja niihin elämäntilanteisiin koemme saaneemme oikeanlaista apua. En usko, että perheemme olisi jaksanut ilman sitä. Jussi toivoo, että arjen kuormittavuuteen pystyttäisiin reagoimaan aikaisemmin, jotta tilanteiden ei tarvitsisi kriisiytyä. Enemmän saisi olla resursseja lastensuojelussa, että heillä jäisi aikaa perehtyä lapsiperheiden ongelmiin ja keksiä ratkaisuja niistä ulospääsemiseksi. Haastateltavan nimi on muutettu. TUULIA HALTTUNEN Rintaman mielestä päivätoiminnassa tarjotaan myös virikkeitä hyvin, resurssien mukaan. Meillä on täällä fysiikan hoitoa, tuolijumppaa, pienoisia tietokilpailuita. Täällä laitetaan ihmiset ajattelemaan, Rintama kertoo. Minulle tämä aika hyvin piisaa. Ja henkilökunta on loistava! Aivojumppaa Rintamalle tarjoavat myös tietokirjat, joista hän näön huonottua nauttii kuunnelmina. Juuri nyt hän kertoo perehtyvänsä maailmankaikkeuden olemukseen, mutta yleensä hän pitää eniten historiasta. Rintama myös runoilee: hän kertoo, ettei koskaan muista laulujen sanoja, ja kun ei enää näekään, on ne keksittävä itse. Vaikkapa näin: Sun ystäväni katsees kaunis lämmin / tuo kirkkautta päiväni hämärään / siitä voimia saan yksinäni ollen / ja uskon jälleen uuteen huomeneen. TUULIA HALTTUNEN 12 13

8 Sähköiset palvelut auttavat asioinnissa Faktaa metropolikaupungista Sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut lisääntyvät Vantaalla. Uusimpana palveluna otetaan marraskuussa käyttöön sähköinen potilastiedon arkisto. Sähköinen ajanvaraus on toivottu palvelu, joka otetaan Vantaalla käyttöön vaihe vaiheelta. Tällä hetkellä sähköisesti voi varata aikoja noin 20 eri palveluun. Muistathan hyödyntää myös sähköistä terveystarkastusta ja -valmennusta! Sähköinen potilastiedon arkisto Kun sähköisen potilastiedon arkisto on otettu Vantaalla käyttöön, pääsevät vantaalaiset katsomaan omia potilastietojaan -palvelun kautta. Tiedot karttuvat sähköiseen arkistoon tuosta päivästä eteenpäin eli vanhempia tietoja ei sähköiseen arkistoon olla viemässä. Jo ennen palvelun käyttöä kannattaa käydä tutustumassa palveluun, jossa voi etukäteen määritellä omia tietojaan koskevat käsittelyoikeudet (luovutukset ja kiellot). Mikäli potilasasiakirjoissa on potilaan mielestä virheellinen ja korjausta vaativa tieto, hän voi pyytää tiedon korjaamista. Huoltaja voi esittää korjauspyynnön lapsen puolesta. Lisätietoja voi kysyä terveyspalveluista tai katsoa internetistä Korjauspyynnöt toimitetaan kaupungin kirjaamoon. Maksuton terveystarkastus ja -valmennus netissä Vantaalaisten käyttöön on hankittu Duodecimin sähköinen terveystarkastus- ja valmennusohjelma. Antamiesi tietojen perusteella saat käyttöösi raportin, joka yleistajuisesti kuvaa terveystilannettasi ja osoittaa, missä menee hyvin ja missä taas on parantamisen varaa. Terveystarkastuksen pohjalta voit valita käyttöösi 8 12 viikkoa kestäviä terveysvalmennuksia, vaikkapa tupakoinnin lopettamiseksi, painon pudottamiseksi tai stressin hallintaan. Tuolloin kirjaat itse seurantatietoja järjestelmään ja sähköinen valmentajasi lähettää sinulle viikoittain sähköpostitse ohjeita ja kannustusta. Valmennusohjelmista saa tukea myös pitkäaikaissairauden omahoitoon. Palveluun voi rekisteröityä verkkosivulta Ajanvarausta verkossa Sähköisesti on mahdollista varata aikoja mm. diabeteshoitajalle, fysioterapiaan, kouluterveydenhuoltoon, laboratorioon ja papa-seulontaan, lasten ja lapsiperheiden psykologipalveluihin, lasten lääkärivastaanotolle Koivukylän terveysasemalle, lastenneuvolaan, mammografiaan, opiskelijaterveydenhuoltoon, perhesuunnitteluneuvolaan, psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle, puheterapian perhevalmennukseen, terveysasemalle Hakunilaan, Länsimäkeen tai Tikkurilaan, terveysaseman päiväpoliklinikalle Korsoon sekä äitiysneuvolaan osoitteessa Aikoja A-klinikalle, vammaispalvelujen neuvontapalveluihin sekä lastenvalvojalle isyyden selvittämiseen voi varata osoitteesta Huomioithan, että käytössä olevia sähköisiä palveluita ei tarjota vielä kattavasti koko Vantaan alueella eikä kaikissa palveluissa. Toimeentulotuki kotikoneelta Toimeentulotukea voi hakea myös sähköisesti osoitteessa Hakemuksen perusteluksi toimeentulotuen hakija toimittaa myös välttämättömät liitteet sähköisesti hakemuksen yhteydessä. Mikäli välttämättömiä liitteitä puuttuu ja niitä toimitetaan vasta myöhemmin pyydettäessä, tämä viivästyttää myös toimeentulotukipäätöstä. VAPPU VIENAMO Sähköiset palvelut ovat käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Voit asioida sähköisesti silloin, kun se sinulle parhaiten sopii PIXMAC Metropolikaupunki jakautuisi palvelualueeseen. Vantaalla näitä olisi kaksi, toinen Tikkurilassa ja toinen Myyrmäessä. Valtiovarainministeriö on teettänyt selvityksen pääkaupunkiseudun kuntien välillä. Selvittäjät ovat esittäneet Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Vantaan sekä Vain tiivistämällä saadaan suuret investoinnit kannattamaan Sipoon yhdistämistä uudeksi kunnaksi, metropolikaupungiksi. Lisäksi on esitetty, että Tuusulan eteläinen osa liitetään metropolikaupunkiin. Vantaan kaupunginvaltuustolle järjestettiin 9. lokakuuta avoin selostustilaisuus, jossa kuntajakoselvittäjät Mikko Pukkinen, Cay Sevón ja Matti Vatilo esittelivät ehdotustaan. Paikalla oli valtuutettujen lisäksi muutama vantaalainen esittämässä kysymyksiä. Tilaisuus lähetettiin suorana Vantaa-kanavalla, jossa se on myös tallenteena katsottavissa. Huolena kustannustaso ja palvelun laatu Hajautunut yhdyskuntarakenne on alueelle ominaista. Vain tiivistämällä saadaan suuret investoinnit kannattamaan, totesi selvitysmies Mikko Pukkinen. Kilpailukyky on toinen haaste. Suomi on menettänyt markkinaosuuksia maailmankaupassa erityisesti elektroniikka-, paperi- ja metalliteollisuudessa. Vaihtoehtona voimavarojen kokoamisessa on kuntien välinen yhteistyö, metropolihallinto ja kuntarakenteen muuttaminen. Yhteistyötä seudulla tehdään jo laajasti ja metropolihallintoa selvitetään parhaillaan. Metropolikaupungin perustaminen yhdistämällä viisi kuntaa edustaa rakenteellista muutosta. Metropolikaupunki jakautuisi palvelualueeseen, joissa toimitaan kahdella tasolla: metropolikaupunki ja kotikaupungit. Kotikaupunkitasolla toimisivat neuvola, päivähoito, perusopetus, nuorisotilat, kirjasto ja lähiliikunnan palvelut. Vantaalla näitä palvelualueita olisi alustavan suunnitelman mukaan Sote-uudistus irrottaa sosiaali- ja terveyspalvelut kaupungin päätöksenteosta VIHTI KIRKKO- NUMMI ESPOO NURMIJÄRVI KAUNIAINEN HYVINKÄÄ kaksi, Tikkurila ja Myyrmäki. Kotikaupungeissa toimisivat aluevaltuustot varmistamassa kuntalais- ten osallistumismahdollisuuksia, ja niillä olisi myös itsenäistä päätösvaltaa. Valtuutettuja askarruttivat liikenteen järjestelyt, lähidemokratia ja palvelut, erityisesti niiden kustannus- ja laatutaso sekä mihin palvelualueisiin metropolikaupunki jakautuisi. Tähän selvitysmiehet vastasivat esimerkinomaisesti, varsinainen päätös palvelualueista tehtäisiin myöhemmin. Paljon muitakin valtuutettuja ja kuntalaisia kiinnostavia asioita jää myöhemmin päätettäväksi. Vantaa.fi -sivuille on koottu tietoa aikaisemmista selvityksistä sekä kaupunkien toiminnan tehokkuutta, kustannuksia ja vaikuttavuutta selvittäviä tilastoja ja tutkimuksia. PÄIVI RAINIO TUUSULA VANTAA HELSINKI KERAVA SIPOO Influenssakausi lähestyy muista rokotus! Kausi-influenssa on tavallista flunssaa rajumpi hengitystietulehdus, joka voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja, kuten keuhkokuumeen, ja johtaa sairaalahoitoihin. Influenssaan sairastumisen ja tartuttamisen riskiä voi parhaiten vähentää ottamalla rokotuksen. Kausi-influenssarokotuskampanja järjestetään kaikilla terveysasemilla ma to klo 8 11 ja 12 15, pe klo 8 11 sekä tiistai-iltaisin Tikkurilan, Myyrmäen ja Koivukylän terveysasemilla klo Lisäksi rokotus on mahdollista saada omalla terveysasemalla sen normaalin toiminnan puitteissa myös kampanjan jälkeen. Influenssarokote annetaan ilmaiseksi yli 65-vuotiaille, raskaana oleville, 6 35 kuukauden ikäisille lapsille sekä sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville. Lisäksi rokotus tarjotaan varusmiespal- ALINA TIRKKONEN veluksessa oleville ja asiakaskontakteissa toimiville sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Rokotteen saa ilmaiseksi myös vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri. Pitkäaikaissairaat, ikääntyneet ja alle 6 kuukauden ikäiset lapset saavat lisäsuojaa läheisten rokottamisesta. Samoin voidaan suojata tulevaa vauvaa, kun raskaana olevan lähipiiri rokotetaan. Kansallisen rokotusohjelman kausiinfluenssarokotteet ovat turvallisia ja niitä on käytetty Suomessa jo 50 vuoden ajan. Kausi-influenssavirukset muuntuvat jatkuvasti, eikä viime vuoden kausiinfluenssarokote siksi suojaa tulossa olevalta kausi-influenssalta. Pneumokokkirokote antaa lisäsuojaa Influenssarokotuksen yhteydessä on mahdollisuus ottaa omakustanteinen pneumokokkirokote. Yli 50-vuotiailla tai perussairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski sairastua vakavaan pneumokokkitautiin, kuten keuhkokuumeeseen, aivokalvontulehdukseen tai verenmyrkytykseen. Pneumokokkitaudeilta voi suojautua parhaiten rokottautumalla. Lääkäri arvioi, tarvitsetko pneumokokkirokotusta ja kirjoittaa tarvittaessa reseptin. Voit tehdä arviointipyynnön lääkärille sähköisesti osoitteessa www. vantaa.fi/eterveyspalvelut. Jos sait pneumokokkirokotuksen viime vuonna, et tarvitse nyt uusintarokotusta. Lue lisää influenssa- ja pneumokokkirokotuksista TUULIA HALTTUNEN PENTTI HOKKANEN Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa ei muuteta radikaalisti ainakaan ennen vuotta SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET: vähentää eriarvoisuutta kohdentaa henkilöstövoimavarat yhdenvertaisesti sovittaa yhteen kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukaiseksi ja tasapainoiseksi palvelukokonaisuudeksi, joka mahdollistaa palvelujen uudenlaisen tuottamisen toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne, joka tasapainottaa kustannuskehitystä Vantaalaisten terveys- ja sosiaalipalvelujen tulevaisuuteen eivät vaikuta mahdolliset metropolialueen kuntaliitokset, vaan näiden palvelujen tulevaisuus ratkaistaan valtakunnallisesti sote-uudistuksen yhteydessä. Päätöksenteko siirtyy vuoden 2017 alussa viidelle sote-alueelle. Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoon ei olla ennen vuotta 2017 tekemässä mitään radikaaleja muutoksia, vaan palveluverkkosuunnitelmassa jatketaan esimerkiksi nykyisellä seitsemällä terveysaseman mallilla, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen. Siinä vaiheessa, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy tulevalle sote-alueelle, myös palveluita ja palveluverkkoa koskevat päätökset siirtyvät sote-alueellla tehtäviksi. Vantaalaisilla päättäjillä on vahva halu säilyttää lähipalvelut, ja teemme varmasti työtä sen eteen, että näin myös tulee käymään, Salminen jatkaa. Palvelujen tuottamisvastuu on sellaisilla kunnilla ja kuntayhtymillä, joilla on kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sotepalveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Sote-alue päättää tuottamisvastuusta neljän vuoden välein laadittavassa järjestämispäätöksessä. Nyt on vielä auki, onko Vantaa palvelujen tuottajakunta. Vantaa on omassa lakiluonnosta koskevassa lausunnossaan ilmaissut valmiutensa toimia jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaorganisaationa, kertoo Salminen. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluvun lisäksi esimerkiksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Vantaa on omassa sote-järjestämislakiin liittyvässä lausunnossaan kiinnittänyt huomiota lähidemokratian kutistumiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kunta maksaa, mutta kunnallisen päätöksenteon kautta ei voi juuri vaikuttaa oman alueensa palveluihin liittyviin ratkaisuihin. Sosiaali- ja terveyslautakuntia ei uudessa järjestelmässä enää tarvita. Monet sote-uudistukseen liittyvät asiat ovat vielä auki, joten ratkaisun onnistumista on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Tärkeintä tietysti on, että pystytään rakentamaan kokonaisuus, joka turvaa ihmisille toimivat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, summaa Salminen. VAPPU VIENAMO 14 15

9 ANNE HASSINEN Nopeimmat ovat saaneet ulkotyöt tehtyä hyvän sään aikana ja ovat valmiita siirtymään sisätöihin ilmojen viiletessä. Juhlallinen hetki on, kun talossa saadaan lämmitykset ja ilmastoinnit päälle, jolloin rakenteet kuivuvat ja sisätiloissa on mukava työskennellä. Aluevalvoja Tiina Rantala esittelee asuntomessualuetta ja iloitsee siitä, että kesän aikana pientalotyömailla on saatu paljon näkyvää jälkeä aikaan. Etenkin elementtitalot ovat nopeita pystyttää, ja tästä syystä maisema muuttuu alueella nopeasti. ANNE HASSINEN Asuntomessualueelle nousee taloja kuin sieniä ANNE HASSINEN SAKARI MANNINEN Turvalliset työskentelytavat ja lakisääteiset suojavarusteet ovat tärkeä osa rakentamista. Työmaa-alueella liikkuvilla pitää olla yllään kypärä, turvaliivit ja turvakengät. Rakennustelineet on tarkastettava päivittäin, että ne ovat tukevia ja niiden suojakaiteet ovat riittävän korkeat. Puu on yksi keskeinen elementti messualueen taloissa. Kohteisiin on valittu laadukkaita ja helppohoitoisia materiaaleja, jotta arki luistaisi mahdollisimman mutkattomasti. Vantaan asuntomessualueelle rakennetaan noin 28 pientaloa, ryhmärakentamiskohde ja kolme kerrostaloa. Oheiskohteessa esitellään kolme loft-rivitaloasuntoa. Messutaloja rakennetaan sekä puusta että kivestä, ja suurin osa pientaloista on kaksikerroksisia. Messualue on kaavoitettu ympyrän muotoon ja on kooltaan noin yhdeksän hehtaaria: alue on hyvä esimerkki kaupunkirakenteen tiivistymisestä. Kivistössä on uuden Kehäradan myötä erinomaiset joukkoliikenneyhteydet, ja palvelutarjonta lisääntyy uuden asutuksen myötä. Toisaalta myös luonto on lähellä, sillä lenkkipoluille ja hiihtoladuille pääsee miltei takapihalta. ANNE HASSINEN KATI HARKOMA Yksi näkyvimmistä osista talon julkisivussa on katto, joka on hyvä saada päälle ennen syksyn sateita ja myrskyjä. Useammassakin asuntomessutalossa on päästy viettämään harjannostajaisia alkusyksyn aikana

10 SEPPO NIVA Valtakunnallinen hissihanke vauhdittaa esteetöntä asumista Hissi pidentää iäkkäiden omassa kodissa asumaa aikaa jopa kahdeksalla vuodella. Nykyisin noin vantaalaista huonekuntaa asuu ilman hissiä olevissa 3 4 -kerroksisissa taloissa. Näiden talojen asukkaista noin on täyttänyt 65 vuotta. Eniten iäkkäämpiä henkilöitä asuu hissittömissä rakennuksissa Tikkurilan, Myyrmäen ja Korson suuralueilla. Kaksi vuotta sitten käynnistyneen Hissi Esteetön Suomi hankkeen tavoitteena on kaksinkertaistaa vanhoihin kerrostaloihin asennettavien hissien määrä vuoden 2017 loppuun mennessä. Ratkaisevassa roolissa ovat mukana olevat kaupungit ja kaupunkien hissityöryhmät, joiden avulla saadaan aktivoitua paikallista toimintaa. Hissihankkeen tavoitteena on vauhdittaa esteetöntä asumista. Hissi helpottaa elämää ja pidentää ikääntyneiden kotona asumisen aikaa. On arvioitu, että hissitalossa voi asua omassa kodissa 6 8 vuotta kauemmin kuin hissittömässä talossa. Väestön ikääntyessä on sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että myös ikääntyvä väestö saa asua mahdollisimman kauan omassa kodissaan. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat muodostaneet pääkaupunkiseudun hissityöryhmän. Ryhmän tavoitteena on verkostoitumisen lisäksi tiedon kerääminen ja välittäminen hyvistä käytännöistä jälkiasennushissiprojekteissa. Ryhmä kehittää viestintää taloyhtiöille ja myös viranomaisyhteistyö on tärkeässä roolissa ryhmän toiminnassa. Ryhmä voi kutsua asiantuntijoita kuultavaksi sekä perustaa tarvittaessa erillisiä työryhmiä. Toiminnan seudullinen laajentuminen otetaan myös huomioon jatkossa. Avustusta hissin rakentamiseen valtiolta ja kunnalta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi myöntää hankkeen toteuttamiseen valtion avustusta 50 pro- Jos kaikki maailman asukkaat kuluttaisivat vuodessa yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,5 maapalloa kattamaan luontoresurssien tarve. Kivistössä on käytössä useita kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja, jotka tukevat konseptin 10 periaatteen toteutumista. Alueella on tarkoitus muun muassa vähentää hiilidioksidipäästöjä, jätteen määrää sekä edistää vastuullista vedenkäyttöä, paikallisen ruuan tarjontaa, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hiilidioksidipäästöjä vähennetään energiatehokkaalla rakentamisella ja kannustamalla asukkaita käyttämään uusiutuvia energiamuotoja. Alueella tuotettavaa jätekuormaa pienennetään kierrätyspisteiden avulla. Uusien asuntojen jätteistä suuri osa kerätään jäteputkijärjestelmällä koontiasemalle, mikä vähentää jätekuljetuksista aiheutuvia liikennepäästöjä. Hyödyntämiskelvoton jäte ei päädy kaatopaikalle, vaan siitä tuotetaan energiaa jätteenpolttolaitoksessa. Myös kestäviin liikkumismuotoihin on kiinnitetty huomiota. Kehärata, linja-autot ja kattavat kävely- ja pyöräilyverkostot vähentävät merkittävästi yksityisautoilun tarvetta. Rakentamisessa ja kuluttajatuotteissa pyritään suosisenttia hyväksytyistä kustannuksista. Päätös avustuksen myöntämisestä on saatava ennen töiden aloittamista. Lisäksi Vantaan kaupungin hissiavustus on 10 prosenttia kustannuksista, joten taloyhtiön maksettavaksi jää vain 40 prosenttia kokonaiskustannuksista. Vantaan kaupunki voi myöntää avustusta myös esiselvitysten laatimiseen, mikä ei edellytä hankkeen toteuttamista. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hissin rakentamisen kustannukset jaetaan huoneistoille tulevan hyödyn mukaan. Esimerkiksi 4-kerroksisessa talossa, jossa jokainen kerros on asuinkerros, neljännen kerroksen huoneistot maksavat 40 prosenttia, kolmannen kerroksen 30 prosenttia, toisen kerroksen 20 prosenttia ja ensimmäisen kerroksen huoneistot 10 prosenttia hissikustannuksista. Hissihankkeen eteneminen Osakas tai asukas tekee aloitteen taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle. Hallitus käsittelee aloitteen ja valmistelee asian yhtiökokoukselle. Yhtiökokous päättää hissin asentamismahdollisuuksien ja kokonaiskustannusten selvittämisestä. Hallitus ja isännöitsijä tekevät tarkemmat selvitykset sekä valmistelevat esityksen yhtiökokoukselle. Yhtiökokous päättää hissin rakentamisesta enemmistöpäätöksellä. Hallitus ja isännöitsijä valitsevat vastuuhenkilön ja valvojan sekä kilpailuttavat ja valitsevat urakoitsijan. Hallitus, isännöitsijä, urakoitsija ja valvoja sopivat tiedottamisesta. Asukkaat saavat hissin käyttöönsä. Lisätietoja antaa korjausneuvoja Pekka Kinnari, puh , sähköposti: pekka.kinnari@vantaa.fi PIRJO KIVISTÖ Kivistö kestävän kehityksen puolesta Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelussa hyödynnetään One Planet Living -konseptia, jonka tavoitteena on tehdä kestävä elämäntapa asukkaille hauskaksi, edulliseksi ja helpoksi. SEPPO NIVA Pyöräilyn ja muiden kestävien liikuntamuotojen edistäminen on tärkeä osa Open planet living -konseptia. maan uusiutuvia tai kierrätetyistä raakaaineista valmistettuja tuotteita. Vastuullista vedenkäyttöä edistetään luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla. Keskusliikkeiden valikoimista tulee löytymään paikallisesti tuotettua ruokaa ja alueelle on tarkoitus sijoittaa kaupunkiviljelyalueita asukkaiden käyttöön. Yhteisöllisyyttä edistetään rakentamalla riittävä määrä kohtaamispaikkoja sisä- ja ulkotiloihin. Pihoista tehdään turvallisia, viihtyisiä ja aktiiviseen elämäntyyliin kannustavia. Viherrakentamiselle voidaan jättää enemmän tilaa keskitettyjen pysäköintiratkaisujen ansiosta. Toimenpiteillä pyritään saavuttamaan taso, jolla Kivistön kaupunkikeskuksen asukas käyttäisi 46 % vähemmän luon- non resursseja keskivertosuomalaiseen verrattuna. Jos kulutustaso olisi sama kaikilla maapallon asukkailla, vastaisi tämä 1,9 maapallon kantokykyä vuodessa. Konseptin tavoitteen mukaiseen, yhden maapallon kulutustasoon vaaditaan toimenpiteitä, jotka koskevat kaupunkikeskuksen asukkaiden muuta vaikutuspiiriä, kuten esimerkiksi alueen ulkopuolisia työpaikkoja, kouluja, päiväkoteja ja virkistysalueiden käyttöä. Yhden maapallon kulutustaso voi kuitenkin olla mahdollista saavuttaa tulevaisuudessa. Jos Kivistössä toteutettava pilotti tuottaa hyviä tuloksia, on konsepti tarkoitus ottaa käyttöön koko Vantaan kaupunkisuunnittelussa. PIRKKO VÄÄNÄNEN VAIHDA VANTAA-KANAVALLE! SUOSITTUJA VIDEOITA Kaikki opiskelemaan tableteilla Koe Rock n Vantaa! Pääministeri TIkkurilan lukiossa VIELÄ EHDIT KATSOA Junapojat vauhdissa Junapojat raiteilla Sinun videosi tähän? Onko ystäväsi muuttamassa ulkomailta Vantaalle? Reaaliaikainen neuvontapalvelu Infochat vastaa kysymyksiin Vantaan kaupungin palveluista ja maahanmuutosta. Palvelu on avoinna tiistaista torstaihin kello Jätevoimala ei vaikuta lajitteluun HSY kuljettaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien sekajätteen nyt Vantaan Energian jätevoimalaan, missä jätteestä tehdään kaukolämpöä ja sähköä. Sekajätettä ei enää viedä kaatopaikalle. Lajitteluohjeet pysyvät ennallaan. Lajittele biojäte, paperi, kartonki, lasi ja metalli jatkossakin erilleen omiin astioihinsa. Siten niistä saadaan uusien tuotteiden raaka-ainetta. Muista myös viedä paristot, energiansäästölamput ja muut vaaralliset jätteet erilliseen keräykseen. Laita edelleen sekajätteeseen muun muassa kissanhiekka, posliini ja hehkulamput. Näille jätteille ei ole kierrätysmahdollisuutta eikä niistä saa uusia Lajittelu-vinkkejä löydät osoitteesta tuotteita. Jätevoimala on niihin varautunut, vaikka niistä ei saakaan energiaa. Kiinteistöiltä ei kerätä erikseen kaatopaikalle vietävää jätettä. Energiajätettä ei enää tarvitse lajitella kotona omaan astiaansa. Sekä energia- että sekajätteestä saadaan nyt energiaa. Jos kiinteistöllä on energiajätteenkeräys, taloyhtiö voi luopua siitä jo nyt ilmoittamalla HSY:lle. Keräystä voi myös jatkaa siirtymäkauden ajan kevääseen 2016, jolloin palvelu päättyy. Kuluttaa voi myös fiksusti. Juhlakauden alla löydät aineettomat lahjavinkit nettisivulta SARI KEMPPAINEN Lajittele biojäte, paperi, kartonki, lasi ja metalli jatkossakin erilleen omiin astioihinsa. HSY / SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ Kestävän elämäntavan konsepti One Planet Living on Englannista lähtöisin oleva kestävän elämäntavan konsepti, jota on käytetty useassa hankkeessa ympäri maailmaa. Suomessa konseptin käyttöä tutkitaan Kivistön lisäksi myös Jyväskylän Kankaan alueelle. Kivistön hanketta toteutetaan yhteistyössä Sitran, Jyväskylän kaupungin, Skanskan, NCC:n, HOK-Elannon sekä Ruokakeskon kanssa. VANTAALAISTEN OMIA VIDEOITA Paikallinen papukaija avautuu Pusupysäkki toimii talvellakin TULOSSA KLO 18 Seuraa suorana lähetyksenä, kun valtuusto päättää Vantaan budjetista! Kaikki tämä ja paljon muuta osoitteessa LIIKKUVIEN KUVIEN VANTAA Joka viikko uusia videoita 18 19

11 ANNA ESKOLA Pajalta potkua työllistymiseen! Etsi nykyajan aarre kaupungista! ANNA ESKOLA Puutyöpajalla pääsee toisinaan entisöimään vanhoja huonekaluja. NUORTEN MAHDOLLISUUKSIEN TORI Ke klo Vernissa, Tikkurilantie 36 Vantaan kaupungin Petra-projektin ja Vantaan TE-toimiston järjestämässä rekrytointitapahtumassa työnantajat ja oppilaitokset esittelevät erilaisia työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia nuorille. Tervetuloa mukaan! ANNA GROTH Eräs keittiöpajalainen sai kolmen kuukauden työkokeilun aikana yhteensä kolme työtarjousta. Hän saattoi vapaasti valita niistä itselleen mieluisimman pestin kokkina! Erilaiset käsityöt syntyvät tekstiilipajalla näppärästi. Jos työelämän ovet eivät aukea, kannattaa kokeilla kaupungin tarjoamaa pajatoimintaa. Taidot karttuvat käytännön töitä tehdessä. Lisäksi pajalaiset saavat henkilökohtaista opastusta työnhakukysymyksissä. Työpajoille pääsee sekä työkokeiluun että kuntouttavaan työtoimintaan. Työkokeilu muistuttaa perinteistä työharjoittelua. Kuntouttava työtoiminta on työkokeilua lempeämpi tapa ottaa askel kohti työelämää: kuntouttavaan työtoimintaan osallistutaan vain muutamana päivänä viikossa ja vain joitain tunteja AIKUISTEN TYÖPAJAT VANTAALLA Keittiö: Koutsi ja Vantaan Valo Keittiössä valmistetaan Koutsin ja Vantaan Valon koko väelle työpajalaiset mukaan lukien päivittäin terveellinen ja maittava ruoka. Tekstiilityö: Koutsi Tekstiilityöpajassa valmistetaan verhoja, korjataan työvaatteita ja tehdään monenlaisia käsitöitä koristeista käyttöesineisiin. Puutyöt: Koutsi ja Vantaan Valo Puutyöpajalla syntyvät isot ja pienet puutyötuotteet aina leikkuulaudoista roskakatoksiin. Tällä hetkellä työn alla on mm. uimakoppeja, jotka kunnostetaan talven aikana tulevaa kesää silmällä pitäen. Remonttipajat: Koutsi & Vantaan Valo Remonttipajalaisten työtehtävät koostuvat rappumaalauksista ja kunnostustöistä, pienistä korjaustöistä sekä kokonaisten isojen toimistojen remonteista. Laitoshuolto: Koutsi ja Vantaan Valo Laitoshuollon väki huolehtii Koutsin ja Vantaan Valon tilojen siivouksesta. Ajoittain pajalaiset kutsutaan myös apuun siivoamaan paikkoja remonttipajalaisten työmaille. Pajojen yhteystiedot: Koutsi, Tuupakantie 4, puh kerrallaan. Koutsin tiloissa Tuupakassa on tarjolla sekä työkokeilua että kuntouttavaa työtoimintaa. Vantaan Valon tiloissa Korsossa on tarjolla pääsääntöisesti pelkkää kuntouttavaa työtoimintaa. Työkokeiluun voi päästä soittamalla pajaohjaajille ja tiedustelemalla avoimia paikkoja. Kuntouttavaan työtoimintaan pääsee mukaan sosiaalitoimen välityksellä. Aikuisten työpajoille osallistuvan työnhakijan tulee olla 25-vuotias tai sitä vanhempi. ANNA ESKOLA Pesula: Vantaan Valo Pesulassa pyykätään laitostason pesukoneella. Pajalla pestään esimerkiksi työvaatteita. Kuljetuspalvelut: Koutsi ja Vantaan Valo Pajalaiset kuljettavat pesulapajassa käsiteltävät tekstiilit pesulaan ja sieltä takaisin asiakkaille. Lisäksi pajalaiset noutavat ja kuljettavat kierrätettäviä kalusteita eteenpäin. Opastin: Koutsi ja Vantaan Valo Pajalla opetellaan ATK-taitoja, mm. Officeohjelmistojen käyttöä. Samalla pajalaisten omat työnhakuasiakirjat viilataan kuntoon. Opetuksen sisältö on räätälöitävissä kunkin pajalaisen tarpeisiin. Tuotepalvelupaja: Vantaan Valo Pajalla tehdään sorminäppäryyttä vaativia pakkaamis- ja kokoamistöitä. Pajalla työstetään esimerkiksi heijastimia ja avaimenperiä. Uusioverstas: Vantaan Valo Pajalaisten tehtäviin kuuluu tietokoneiden tietoturvatyhjennys, ohjelmistojen asennus ja tietokoneiden kunnostus sekä polkupyörien purku, kunnostus ja huolto. Töihin Suomessa: Koutsi Maahanmuuttajille tarkoitettu paja. Siellä harjoitellaan niitä taitoja, joita Suomessa tarvitaan töitä haettaessa. Vantaan Valo, Minkkitie 8, puh Mikä yhdistää vantaalaisia nähtävyyksiä, aseman seutuja ja puiden latvoja? Kaikissa voi piillä geokätkö. Kätkön voi löytää mitä yllättävimmistä paikoista, niin keskeltä kaupunkia kuin luonnon helmastakin. Geokätköily on seikkailuhenkinen harrastus, jossa kätköjä etsitään GPS-vastaanottimen nykyään usein älypuhelimen ja kätkön kuvauksen avulla. Vantaalla on tällä hetkellä noin 500 aktiivista geokätköä, ja lisää on tulossa. Vantaan kaupungin lajia harrastavat työntekijät suunnittelevat yhdessä kaupunkiin uusia kätköjä. Kaupunki on juonessa mukana taustatukena. Pyrimme erottautumaan teknisellä laadulla. Kätköjä on tarkoitus tulla merkittävien nähtävyyksien yhteyteen, luontokohteisiin sekä historiallisiin tapahtumiin liittyen, geotekniikkapäällikkö Heikki Kangas kertoo. Kätkö on käytännössä tyypillisesti pieni purkki tai rasia, mutta kokoja ja muotoja riittää. Varsinkin kaupunkialueella kätköt on tapana naamioida huomaamattomiksi. Sisältä purkista löytyy lokikirja nimimerkin ja löytöajan kirjaamiseen sekä usein myös jokin vaihtotavara. Tilakeskuksen ja kuntatekniikan keskuksen avustus tarkoittaa, että voimme tehdä aivan uudenlaisia kätköjä, Kangas suunnittelee. Liikuntaa ja syy poiketa reitiltä Kätköilijät eivät halua paljastaa piiloista liikaa, mutta sarjan ensimmäinen kätkö liittyy Vantaan historiaan ja se löytyy Korsosta. Kätkön piilottanut paikkatietokoordinaattori Sami Rapo kertoo, että palaute on ollut pääasiassa myönteistä. Rapo näkee, että kaupungissa on edelleen vapaana rutkasti kätköttämisen arvoisia paikkoja. Kaupunki on iso alue, joten vain mielikuvitus on rajana. Esimerkiksi Sipoonkorvessa on hienoja paikkoja, Rapo sanoo. Tällä hetkellä suunnitteilla on muun muassa vantaalaisen taiteen pariin johdatteleva kätkö. Teemme toteutuksessa yhteistyötä taiteilijoiden ja kulttuurituottajien kanssa, hän jatkaa. Seuraava kätkö voi tulla jonkin kaupungin kiinteistön välittömään läheisyyteen, paljastaa puolestaan Heikki Kangas. Kangas on harrastanut lajia perheineen 3,5 vuotta ja takana on toistaiseksi noin tuhat löytöä. Kangasta harrastuksessa viehättää liikkuminen. Tämä on syy poiketa tutulta reitiltä kotikaupungissa. Kuljemme kätköltä kätkölle kuitenkin myös lomamatkoilla, hän naurahtaa. Sami Rapolla perheineen on takana jo kolmetuhatta löytöä. Olemme viikonloppukätköilijöitä. Parasta tässä ovat uudet paikat ja luonnossa liikkuminen sekä harrastuksen sosiaalisuus eli muiden kätköilijöiden tapaaminen, Rapo tiivistää. ANNA-STIINA TOIVONEN Geokätkön löytämisen jälkeen tehdään merkintä kätkön lokikirjaan. Kuvan tilanne on lavastettu, mutta kaupungintalon läheisyyteen saattaa olla tulossa kätkö, Heikki Kangas vinkkaa. NÄIN PÄÄSET ALKUUN: Luo itsellesi tili osoitteessa Lisätietoa harrastuksesta myös suomalaisella kätköilysivustolla ANNA-STIINA TOIVONEN Keittiön puolella hymy on herkässä. OLETKO LIIAN NUORI AIKUISTEN TYÖPAJAAN? Katso lisätietoja nuorten työpajoista nettisivuiltamme: vantaa.fi/nuorten_tyopajat info Avoimet ovet ja näytetunteja aikuisopistolla Pasi Vainionpään näyttely Galleria K:ssa KESKIVIIKKO klo 9.30 Vahtikoira karkuteillä, Taidetalo Pessi klo Lounasmusiikkia, Kauppakeskus Tikkuri klo Jooga ja mindfullness, Galleria K klo Liikkeen lumoissa, Tikkuri TORSTAI klo 9.30 ja klo Pienten taideaamut, Taidetalo Pessi klo Lounasmusiikkia, Tikkuri klo Pyhä tanssi, Vapaaehtoistalo Viola klo 14 Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi, Bio Grand klo Lainaa tanssinopettaja!, Tikkuri klo 19 Tribute to Maarit Hurmerinta, Vernissa PERJANTAI klo Pitsinnypläystä livenä, Tikkuri klo Mindfullness -lounastuokio, Galleria K klo Lounasmusiikkia, Tikkuri klo 20 Stand up -klubi, Vernissan alasali LAUANTAI klo Laulumatka maailman ympäri, Tikkurilan kirjasto klo Ruokapiirit tutuiksi, Tikkurilan kirjasto klo Stage on vapaa, Vantaan kaupunginmuseo klo Vantaan aikuisopiston tapahtumapäivä; klo Maahisten matkassa, Vantaan sanataidekoulu klo Shiatsujooga ja tietoinen läsnäolo, Galleria K klo Tavataan tanssien, Vernissa klo Ashimba-trio, Vernissa klo Pariisin taivaan alla, Teatteri Vantaa SUNNUNTAI klo Tiitiäisen takapiha, Teatteri Vantaa klo Isänpäivän lastenfestari, Vernissa klo 14 Pottuwarvas ja lentävä matto, Raatikko klo 14 ja klo Sirkus Criollo Isänpäiväsirkus, Taidetalo Pessi klo Compañía Kaari ja Roni Martin: Maailmasta, Vernissa klo Hyvän elämän salaisuus, Pyhän laurin kirkko klo Dance club Vantaan hullut tunnit, Jokiniemen koulu COMPANIA KAARI JA RONI MARTIN: MAAILMASTA Su klo Vernissa, Tikkurilantie 36 Liput 4 Lippuvaraukset TARKEMMAT TIEDOT Maailmasta -esityksessä Pentti Saarikosken yhä ajankohtainen runous esittäytyy uudelle sukupolvelle omaperäisenä eri tyylilajien fuusiona. JARKKO ANTIKAINEN FLAMENCOA SAARIKOSKEN RUNOIHIN Sunnuntaina Vernissa täyttyy vangitsevalla flamencotanssilla ja musiikilla! Kansainvälisesti palkitun Compañia Kaari & Roni Martinin Maailmasta-esitys on Pentti Saarikosken runoihin sävelletty kokonaisuus, jossa yhdistyy modernin rytmimusiikin vapaus ja flamencon liikekieli. Syyskuussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Roni Martinin ja Jukka Orman jo pitkään loppuunmyydyn Maailmasta-levyn ilmestymisestä. Nyt levystä on otettu uudelleen miksattu juhlapainos, joka sisältää myös ennen julkaisematonta materiaalia. Samalla Compañia Kaari & Roni Martin toteuttaa pienoiskiertueen Maailmasta -esityksestä, jossa tanssija-koreografi Kaari Martinin tulinen tanssi toimii yhtenä instrumenttina. Maailmasta nähdään nyt ensimmäistä kertaa Vantaalla

12 40 år av verksamhet för Vanda svenska pensionärer Vanda svenska pensionärer rf. grundades 25 oktober 1974 av sedermera första ordföranden poliskonstapeln Lennart Lindberg samt Hjördis Winqvist och Arvid Johansson. Den aktiva föreningen fyller 40 år i höst och välkomnar nya medlemmar. I vintermörkret är det bra att planera vårutfärder. Här besöker Vanda svenska pensionärer Hertonäs gårds park. Föreningens centrala verksamhet är månadssamlingarna i diakonistiftelsen Foibes goda utrymmen mitt emot Pejas sjukhus i Räckhals. Samlingarna bjuder på den fina samhörigheten som man upplever med en kaffekopp i handen när man får höra senaste skvallret. Dessutom blir man bjuden på program i form av föredrag, information över aktuella saker, allsång, musik, bygdemål, dikter och mycket, mycket mera. De under året avlidna hedras vid ett möte, liksom också de som fyllt jämna år. Julfesterna med middag firas också på Foibe med dess ypperliga kök. I födelsedags- och andra fester deltar ofta närmare 100 medlemmar. Vi gör teaterresor till Svenska Teatern och Lilla Teatern, och även till Åbo Svenska Teater, liksom till amatörteatrarna på Lurens, Raseborg, Fallåker, Övidsborg m.fl. Förutom resor inom landet, besöker vi också årligen Estland och deltar i Pensionärsförbundets kryssningar. Folkhälsanhuset i Dickursby har öppnat nya möjligheter för vår verksamhet. Där finns både stavgångsgrupper, sittdans och den östra Minneskafégruppen, den västra sammankommer i Mårtensdal. I Folkhälsanhuset sjunger ca 70 personer allsånger en gång i månaden. Blomsterbingo spelas en gång per månad både i Dickursby och i Myrbacka. Vanda svenska pensionärer har i dag ca 210 medlemmar. Orsaken till att vi inte vuxit mera är den att de cirka 6000 Vandasvenskarna bor i glesbygd där avstånden öst väst är stora och de allmänna kommunikationerna är besvärliga. Nya medlemmar är dock mycket välkomna! Vi trivs tillsammans och känner oss verksamma och motiverade att fortsätta i tidigare - och även nya spår. Framtiden utvisar hur många år Vanda svenska pensionärer har framför sig, jag tycker att vi ser åtminstone till 100-årsdagen med tillförsikt. GUNNAR WECKSTRÖM VANDA SVENSKA PENSIONÄRER Oskarinmarkkinat tuovat joulutunnelman kaupunkiin Vantaan ammattiopisto Varia järjestää jo 29. kerran perinteiset Oskarinmarkkinat. Joulutunnelmaan pääsee virittäytymään perjantaina klo Varian kahdessa toimipisteessä, Ojahaantie 5:ssä ja Tennistie 1:ssä. Oskarinmarkkinoilta on kätevää hankkia opiskelijoiden valmistamia joulukortteja, joulukoristeita, kynttilöitä ja jouluruokia. Puiset leikkuulaudat ja vuosittain vaihtuvat innovaatiot, kuten persoonalliset pussinsulkijat ovat hyödyllisiä lahjaideoita pukinkonttiin. Lisäksi paikan päällä voi nauttia herkullisia leivonnaisia. Vuosien saatossa Oskarinmarkkinoista on muodostunut kohtaamispaikka nykyisille ja entisille varialaisille sekä seudun asukkaille. Varian väki toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi kurkistamaan, mitä perinteistä ja mitä uutta tarjoamme tänä vuonna. KIRSI SUOJOKI poimintoja Vuosien varrella hittituotteeksi ovat osoittautuneet suussa sulavat kauniit piparkakut. på gång SVENSKA VECKAN Svenska veckan är årets största svenskspråkiga kulturevenemang som ordnas på 12 olika orter i landet. Temat för i år är Våga svenska. Låt detta år vara året då vi vågar och vill tala svenska! EN FOTOUTSTÄLLNING TOVE SOMMARÖ KLOVHARUN alla vardagar kl. 9 16, Fernissan, Dickursbyvägen 36 Svenska veckan deltar Tove100 -feståret med en fotoutställning av Tove Janssons inspirationskälla, sommarö Klovharun i Borgå skärgård. I utställningen kan man läsa citat ur hennes älskade muminböcker. GÄSTSPEL AV JAZZMYS FRÅN SVERIGE MED FAMILJEN SVÄNGSSON Mån kl , Mårtensdals skola, Bredbergsgränden 4 Familjen Svängsson har stängt musikaffären och begett sig ut på äventyr. En jazzsvängig konsert med glada, lekfulla och humoristiska texter. Kom och sjunga och dansa med! För barn 5 8 år. Gratis inträde. Obligatorisk förhandsanmälan: tuula.kinos@vantaa.fi, EN BERÄTTARSTUND OM TOVES ÖAR tis 4.11, kl. 18, Myrbacka biblioteks lässal, Påltorget 3, (Myrbackahuset) Benny Törnroos för oss på en intressant resa till alla Tove Janssons öar som influerat hennes liv. Kom och lyssna och se på filmen av Toves öar. Fritt inträde. EN SVENSKSPRÅKIG ORDKONSTVERKSTAD FÖR BARN Ons 5.11, kl , Tikkurilan Silkkitehdas, Dickursbyvägen 44 P Kom och lyssna på finlandssvenska barndikter och pyssla ihop en egen skojig tavla med småkryp. Ledare: Irene Tuominen. För barn 4 6 år. Obligatorisk förhandsanmälan: tuula.kinos@vantaa.fi, SVENSKA DAGEN FEST Tors 6.11 kl.10 Sotungin lukio, Sottungsbyv. 19 Välkomstordord av Patrik Karlsson och Virpi Lehmusvaara. Vanda stads hälsningsord av stadsdirektör Kari Nenonen. Körsång med uruppförande av Topelius sånger tonsatta av Mia Makaroff. Festtal av Försvarsminister Carl Haglund. Modersmålets sång. Kaffeservering. Fritt inträde. Arr. Västersundoms skola i samarbete med de finskspråkiga skolorna i östra Vanda. SVENSKA DAGEN FÖR ALLA ÅLDRAR Tor kl. 13, Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1 Allsång med Anders Ekberg, tal av Rea Anner, sång av ViAndabasarna Gunnar Weckström, Tom Nurmi och Kyösti Korpiala. Språkbadsklasser från Uomarinne skola medverkar också. Servering, gratis inträde. Arr. Vanda västra diakoniförening. VÅGA ÖVERRASKA DIG SJÄLV I MYYRMANNI Lör 8.11, kl , Myyrmanni köpcentrum, Påltorget 3, Myrbacka Svenska veckans tema Våga bjuder oss på ett både roligt och rörande program med bl.a. rappartisten Jesse P, danskavalkader, Nikko-bilbana, en konstig staty och handbollsföreningen Atlas juniorverksamhet. Alla barn får en ballong. Arrangörer: Vanda stad, Raatikko, Dance Ability, Atlas. MUMINMYS PÅ BARNFESTEN UNDER FARSDAGEN Sön 9.11, kl , Fernissan, Dickursbyvägen 36 Kl Muminmammans kakverkstad. Kom och dekorera din egen farsdagskaka eller delta i Lilla Mys Jamkids-session eller i mumin-animationsverkstaden. Kl. 14 Mumintrollen på sväng. Barnen får sjunga med de välkända muminsångerna och dansa i takt till vännerna från mumindalen med Benny Törnroos. Föräldrarna erbjuds en fotoutställning om Toves sommarö Klovharun. Tvåspråkig fest med gratis inträde. Arr: Enheten för evenemang och stadskultur och Tikkurilan kulttuuriviikko JULKONSERT MED LUCIA- KRÖNING kl Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1 Vanda Lucia 2014 Isabella Monnberg, kröns av biträdande stadsdirektör Heidi Nygren på Vanda musikinstitut svenska enhetens traditionella Julkonsert. Instrumentalister, ensembler, orkester och solister medverkar. Lucia-smycket är designat av Ole Härmälä. Tonväktarna bjuder på glögg i pausen. Välkomna! LUCIATURNÉN I VANDA Dickursby bibliotek Jumbo Myrbackahuset Som Luciakör på Luciaturnén medverkar de skönsjungande tärnorna från Con Brio-kören vid musikinstitutet. KIRJASTOT LAULUJA TOVEN SAARISTA Ti klo 18 Myyrmäen kirjasto, Myyrmäkitalo, Paalutori 3 Benny Törnroos laulaa, kertoo tarinoita ja esittää kuvia Toven Janssonin saarista. Tapahtuma on osa Svenska veckanin ohjelmistoa ja sen järjestävät Myyrmäen kirjasto sekä Vantaan tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut. SVENSKA PÅ BIBBAN To klo Myyrmäen kirjasto, Myyrmäkitalo, Paalutori 3 Onko ruotsin kieli ruosteessa? Tule treenaamaan mukavassa seurassa; ei nipotusta, ei kielioppia eikä myöskään läksyjä! Vetäjinä toimivat Irene (suomenkielinen) ja Yrsa (ruotsinkielinen). Ryhmä jatkaa keväällä Tiedustelut: Irene Mäentie, p ASIAA MUISTISTA Ti klo Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 Tanja Koljonen Muistiluotsista luennoi muistista ja muistamisesta. MITÄ JÄBÄ DUUNAA? - KULTASEPÄN KERTOMAA Ke klo Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3, Myyrmäkitalo Kultaseppä ja taidekäsityöläinen Harri Syrjänen kertoo työstään ja näyttää kuvia. Tervetuloa kuuntelemaan ja kyselemään! Tiedustelut: Irene Mäentie, p KANSALLINEN PELIPÄIVÄ La Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 Martinlaakson kirjastossa tutustutaan pelien maailmaan uusia lautapelejä kokeillen. VENÄJÄNKIELINEN ILTA Ti klo alkaen Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 Kirjastossa esitellään venäjänkielisiä uutuuskirjoja, lukudiplomeita koululaisille sekä kirjaston uutta venäjänkielistä sivustoa. KULTTUURI-ILTAMAT: SUOMALAINEN ELOKUVA INNOSTAA! Ke klo 18 Myyrmäen kirjasto, Myyrmäkitalo, Paalutori 3 Kulttuuri-iltamissa keskustellaan kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvistä teemoista. Teemoja tarkastellaan niihin liittyvän musiikin, videoiden tai kirjallisuuden kautta. Tervetuloa! TAPION MATKASSA VIROON Ke klo 18 Myyrmäen kirjasto, Myyrmäkitalo, Paalutori 3 FM Tapio Mäkeläinen näyttää kuvia ja kertoo Haapsalusta, Kuresaaresta ja Viljandista. Paikalta voi ostaa edullisesti Mäkeläisen matkaoppaita. Yhteistyössä Myyrmäen kirjasto ja Tuglas-seura. Tervetuloa kuuntelemaan ja kyselemään! Tiedustelut: Irene Mäentie, p JOULUKORISTEIDEN ASKARTELUPAJA To klo Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 Tule askartelemaan joulukoristeita vanhoista kirjoista ja lehdistä! Kierrätysmateriaalista tehdyt koristeet sopivat hyvin lahjaksi tai omaksi iloksi, ja niiden tekemisessä onnistuu minkä ikäinen tahansa. Tule siis yksin tai vaikka koko perheen voimin askartelemaan. KULTTUURI-ILTAMAT: URHEILU EDISTÄÄ MAAILMANRAUHAA! Ke klo 18 Myyrmäen kirjasto, Myyrmäkitalo, Paalutori 3 Kulttuuri-iltamissa keskustellaan kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvistä teemoista. Teemoja tarkastellaan niihin liittyvän musiikin, videoiden tai kirjallisuuden kautta. Tervetuloa! Tiedustelut: Irene Mäentie, p LIIKUNTA PERHEPEUHAT La Myyrmäen urheilutalo, Myyrmäenraitti 4 La LUMO, Urpiaisentie 14 Klo Liikuntapalvelut järjestää liikunnallisia peuhapäiviä alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Tavoitteena on antaa lapsille mahdollisuus harrastaa yhdessä vanhempiensa kanssa ja kokeilla erilaisia liikuntamuotoja henkilökunnan opastuksessa. Luvassa on mm. palloilua, temppuilua ja pomppuilua. Vapaa pääsy. Tervetuloa viettämään liikunnallinen päivä perheen kesken! SPORTTIA KAIKILLE MONIKULTTUURINEN FUTSALTURNAUS La 3.1. Monitoimikeskus Lumo, Urpiaisentie 14 Futsalturnaus on nuorten harrastejoukkueille suunnattu yksipäiväinen tapahtuma. MUSIIKKI AITIOPAIKKA Ti klo 18 Vaskivuoren lukion musiikkiluokka, Virtatie 4 Aitiopaikka on pienimuotoinen konsertti, jossa esiintyvät Vaskivuoren lukion laulunopiskelijat, lauluyhtyeet ja kamariyhtyeet. Kesto noin 60 min. Vapaa pääsy. STAGE ON VAPAA! La klo Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1 Päivän teemana on svengaava 60-luku, tarjolla livemusiikkia Rock n Vantaa -näyttelyn lavalla. Vapaa pääsy. ISÄNPÄIVÄN KONSERTTI ENERGIAA MUSIIKISTA Su klo 16 Konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36 Perinteinen isänpäivän konsertti yhteistyössä Vantaan Energian kanssa. PERINTEIKÄS MARTINPÄIVÄN KIRKKOILTA, MARTINLAAKSOSTA TANSANIAAN TULEVAISUUTTA KUMMIKOULUN LAPSILLE Ma klo 19 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Esiintyjinä mm. oopperalaulajat Esa Ruuttunen ja Merja Wirkkala- Vapaavuori sekä Cello spirituals. Järjestäjinä Luterilaisen Kulttuurin Säätiö, Vantaankosken seurakunta ja Martsarin kummikouluyhdistys ry. Tilaisuuden tuotto ohjataan kokonaisuudessaan Kilingin kummikoulutoimintaan. Vapaa pääsy, ohjelma ovelta 10. VASKIKLUBI Ti klo 18 Vaskivuoren lukion Paja, Virtatie 4 Vaskiklubilla esiintyy lukion rockyhtyeitä. Vapaa pääsy. HEI, TONTTU-UKOT LAULAKAA! Ti klo Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4 Tule laulamaan yhdessä tuttuja ja uusiakin joululauluja. Petteri Punakuono, Äidin porsaat ja muut joululaulut virittävät iloiseen joulunodotukseen! Yhteislaulutilaisuuden järjestävät Tikkurilan kirjasto ja Vantaan aikuisopisto. Vapaa pääsy. Tervetuloa! 22 23

13 Maastojuoksukilpailut Hakunilassa JOUNI NYKÄNEN Marraskuun 8. päivä kannattaa suunnata Hakunilan urheilupuistoon seuraamaan maastojuoksun Pohjoismaiden mestaruuskisoja. Hakunila on katsojien kannalta mainio paikka maastojuoksukilpailulle. Juoksijat kisaavat katsomon lähellä kulkevalla kahden kilometrin radalla, joten kilpailua on helppo seurata. Ei tarvitse pelätä, että kilpailijat pinkoisivat metsään eikä heitä enää startin jälkeen näkisi, seurayhtymän puheenjohtaja Tapani Mattila kertoo. Kisat alkavat alustavan aikataulun mukaan kello 10. Kilpailu koostuu useista eri sarjoista. Naisten matka on 7,5 kilometriä, miesten 9 kilometriä. Nuorten sarjoissa naiset juoksevat 4,5 kilometriä ja miehet 6 kilometriä. Maastojuoksun PM-kisat klo 10, Hakunilan urheilupuisto, vapaa pääsy. Lisätiedot: poimintoja JOULUKONSERTTI Ti klo 18 Vaskivuoren lukion Paja, Virtatie 4 Vaskiklubilla esiintyy lukion rockyhtyeitä. Vapaa pääsy. LUCIA -JOULUKONSERTTI klo Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Vantaan Lucia 2014 Isabella Monnberg saa kruununsa apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygreniltä Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen yksikön joulukonsertissa. Lucia-kulkueen lisäksi yhtyeitä, kuoroja ja solisteja. Glögitarjoilu. Tervetuloa! Lucianpäivänkulkue Tikkurilan kirjasto Jumbo Myrmäkitalo JOULUKONSERTTI To klo 19 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Vaskivuoren lukion perinteisessä tunnelmallisessa joulukonsertissa esiintyvät lukion kolme kuoroa: mies- ja tyttökuorot sekä palkittu ja arvostettu kamarikuoro. Kuorot esittävät perinteisiä joululauluja ja nykysäveltäjien uudempaa tuotantoa. Konsertti päättyy yhteislauluun Maa on niin kaunis yleisön kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma maksullinen. LAULAJIEN JOULUMATINEA Pe klo 18 Vaskivuoren lukion musiikkiluokka, Virtatie 4 Lukion laulunopiskelijat esittävät perinteisiä ja uudempia joululauluja. Vapaa pääsy. POP-LAULAJIEN JOULUMATINEA Ti klo 18 Vaskivuoren lukion auditorio, Virtatie 4 Lukion pop-laulunopiskelijat esittävät perinteisiä ja uudempia joululauluja. Vapaa pääsy. BÄNDIEN AKUSTINEN JOULUSOITTO Ke klo Vaskivuoren lukion aula, Virtatie 4 Vaskivuoren lukion rock-yhtyeet pitävät tauottoman kävelykonsertin lukion aulassa. Konsertin luonteeseen kuuluvat vaihtuvat esiintyjät ja vaihtuva yleisö. Vapaa pääsy. NÄYTELMÄT MARTINLAAKSON LUKION NÄYTELMÄ VEDENPELKO Pe klo 19 (ensi-ilta, sis. väliajan), la klo 18 ja su klo 15 Martinlaakson peruskoulun auditorio, Martinlaaksonpolku 4 (sisäänkäynti Raappavuorenpolun puolen ovesta) Vedenpelko on tarina perhesiteistä ja ystävyydestä sekä peloista, niiden kanssa elämisestä ja niiden voittamisesta. Toivo pelkää vettä, mutta kukaan ei tiedä, mistä pelko juontuu. Toivon adoptioisä Vesa haluaa auttaa poikaa tekemällä tästä kilpauimarin. Kesto noin 60 min. Yli 10-vuotiaille. Liput 7. Koululaiset, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät 5. Lisätietoja ja lippuvaraukset arkisin klo 8 15 lukion kanslia puh PAKKO PÄÄSTÄ THAIMAASEEN -JOULUNÄYTELMÄ To klo 18 Sotungin lukion juhlasali, Sotungintie 19 Sotungin lukioteatteri lennättää katsojansa Thaimaan lämpöön kokemaan joulun kaukomailla. Sattumalta samaan hotelliin eksyy matkaajia, joita kaikkia yhdistää elämänjano. Selvää päätä tai häntää ei ole tiedossa kenelläkään, mutta jostakin se jouluntaika on löydettävä. Vapaaehtoinen pääsymaksu stipendikassaan. Tilaisuudessa tarjolla joulupuuroa edulliseen hintaan. VASKIVUOREN LUKION NÄYTELMÄ THE WITCHES OF EASTWICK PIKKUKAUPUNGIN NOIDAT Pe 9.1. Ensi-ilta klo 19 La klo 19 Su klo 14 Ti 3.1. klo 19 Pe klo 19 La klo 14 ja klo 19 Su klo 14 Konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36 Kolme elämäänsä kyllästynyttä naista tilaa täydellisen miehen. He eivät tiedä mitä saavat, kun Darryl Van Horne saapuu heidän sovinnaiseen pikkukaupunkiinsa. Musikaali perustuu John Updyken samannimiseen romaaniin. Kesto noin 2 h 30 min. Yli 12-vuotiaille. Liput 14,50 / 26,50. Liput Lippupisteestä puh , 1,98/min + pvm/ mpm klo Tapahtumanumero R-kioskilla MUUT Rock n Vantaa -yleisöopastukset Ke (ruotsiksi) ja ke (suomeksi), opastukset maksuttomia Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1 Rock n Vantaa -näyttelyssä valokuvia, vaatekappaleita, soittimia ja musiikkia vantaalaisen rockin ympäriltä 1960-luvulta tähän päivään. Mukana mm. Amorphis, Apocalyptica, Melrose, Clifters ja Agents. Näyttely avoinna asti ti pe 10 17, la su Vapaa pääsy. TANSSILUKION 10-VUOTISJUHLA Ke klo 19 Vaskivuoren lukio, Virtatie 4 Tanssilukio juhlii kymmenvuotista toimintaansa. Juhlagaalassa esiintyy lukion entisiä ja nykyisiä opiskelijoita. TONTTUMETSÄN SEIKKAILU Su klo Arboretum Ystävyydenpuisto (Meiramintien ja Läntisen Valkoisenlähteentien kulmassa) Opastonttujen johdolla vaelletaan talvisen metsän hämäriä polkuja. Luvassa tonttuja, satuolentoja joululauluja ja -leikkejä! Lumikelillä pulkat mukaan. Voit tuoda myös taskulampun. Vapaa pääsy! LUISTELUN SM-KILPAILUT Tikkurilan Trio Areena, Valkoisenlähteentie Taitoluistelun SM-kilpailuissa ovat mukana Suomen huiput yksinluistelun seniori- ja juniorisarjoissa ja jäätanssin seniorisarjassa. Kilpailun jännitystä lisää se, että menestyminen SM-kisassa vaikuttaa yhtenä tekijänä valintaan Suomen edustajista Tukholmassa tammihelmikuun vaihteessa luisteltavaan EM-kilpailuun. SM-kilpailun järjestää Helsingfors Skridskoklubb. VERTAISTUKEA ERONNEILLE 8.1., 12.1., 19.1., 26.1., 2.2., 9.2., ja klo Korsontupa, Korsontie 16 Vanhemman Neuvo on vertaisryhmä eronneille tai eropäätöksen tehneille vanhemmille. Ryhmässä äidit ja isät voivat jakaa kokemuksiaan eron jälkeisestä vanhemmuudesta ja sen haasteista sekä etsiä uusia toimintatapoja. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pia Johansson, p tai kirsi.heikkinen@vantaa.fi. Vantaan kaupungin asukaslehti Vanda stads invånartidning Julkaisija Vantaan kaupunki Päätoimittaja Päivi Rainio Toimituspäällikkö Meri Hämäläinen Taitto Alina Tirkkonen Painos ISSN Painopaikka Sanomapaino Oy Jakelu Jakelujuniorit Oy Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti Palaute asukaslehti@vantaa.fi 24