Vahvuudet eivät ole Oulusta mihinkään hävinneet! Norjan teollinen kasvu tuo mittavia bisnesmahdollisuuksia täkäläisille yrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahvuudet eivät ole Oulusta mihinkään hävinneet! Norjan teollinen kasvu tuo mittavia bisnesmahdollisuuksia täkäläisille yrityksille"

Transkriptio

1 Oulun Kauppakamarilehti 1/2013 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen: Vahvuudet eivät ole Oulusta mihinkään hävinneet! Norjan teollinen kasvu tuo mittavia bisnesmahdollisuuksia täkäläisille yrityksille Oululainen peliala ponnistaa nousuun Yrityksiä valmennetaan ydinvoimalaurakointiin

2

3 JULKAISIJA Oulun kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Kari Mattila Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Paavo Vasala TOIMITTAJAT Eila Aalto Kari Arokylä Armi Lahdenkauppi Hannele Lamusuo OSOITTEENMUUTOKSET Oulun kauppakamari/paula Männikkö Puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu TAITTO Marja Sarkkinen KANNEN KUVA Petteri Löppönen PAINO Joutsen Median Painotalo JAKELU Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Kauppakamarilehti Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 1/ Pääkirjoitus 6 Riikka Moilanen: Oulu selviää vaikeuksista elinkeinoelämän voimin 8 Kauppakamarin tuore puheenjohtaja Veli-Matti Puutio korostaa tiiviin yhteistyön merkitystä 10 Suomalaisyrityksille valtavat mahdollisuudet Norjassa 13 Teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen haettiin eväitä kauppakamarin seminaarissa 16 Yrittäjä - minimoi verosi, maksimoi tulosi 18 Oululaisissa pelialan yrityksissä hyvää kuhinaa 20 Baden-Württemberg ja Oulu hakevat yhteistyötä hyvinvointialalta 24 Vienti on jalkatyötä 28 Alueemme yrityksiä valmennetaan ydinvoimalaurakointiin 31 Lisää kauppaa-portaali auttaa suurhanketiedon saamisessa 36 Oulun kauppakamarin uudet jäsenet ISSN

4 BusinessOulu Showroom läpivalaisee Oulun Cleantech-toimialaa lentoasemalla Energiatehokas asuminen ja liikenne ovat Oulun BusinessOulu Showroom sijaitsee lentoaseman portti 14:n kahvilan luona. Se esittelee Oulun seudulla toimivien alan yritysten ja VTT:n innovaatioita sekä yliopiston ja korkeakoulujen tutkimusta. Näyttelyssä on 12 kohdetta ja esillä on mm. Oulun seudun ammattiopiston koulutustyönä rakentama sähkömoottoripyörä. Saniferin täyssähköauto sekä Enston sähköauton lataustolppa. BusinessOulu on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin koko elinkeinopolitiikan toteutuksesta, yritysten tarvitsemista kehityspalveluista ja toteuttaa kansallista OSKE-ohjelmaa. BusinessOulu keskittyy toiminnassaan yrittäjyyden edistämiseen tavoitteenaan uusien työpaikkojen syntyminen ja alueelle suuntautuvien investointien ja startup-sijoitusten kasvu. Toimimme tiiviissä yhteistyössä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaneidemme kanssa. BusinessOulu toimii aktiivisesti myös matkailun saralla mm. kehittämällä kokous- ja kongressipalveluita. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima ja alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma. Ohjelmalla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. OSKE vahvistaa innovaatioiden keskittymiä, jotka ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa. Ohjelman avulla yritykset saavat kilpailuetuja eri alueiden- ja toimialojen rajapinnoista. OP COMMUNITY Intelligent Community Forum

5 Onneksi olkoon Arina! Osuuskauppa Arinan ilmoitus tehdä Sokos tavaratalo Oulun keskustaan oli iso uutinen ja onnittelun aihe. Vastaavia onnitteluja voi jakaa Sotkamoon, Raaheen ja moneen muuhunkin paikkaan. Kauppa ja palvelut tekevät tulevaisuutta ja luovat uskoa pärjäämiseen. Arinan 100 miljoonan euron vahvistus Sokos investoinnista Oulun kaupungin keskustaan oli kauan odotettu ja siksi erittäin tervetullut. Maanalaisen paikoitustilan rakentaminen etenee parhaillaan saavuttaen Oulussa Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari sopivasti Isonkadun ja tulevan Sokoksen korttelit. Odotettavissa on muidenkin investoijien liikkeellelähtö. Omassa investointiennusteessamme totesimme jo kaksi vuotta sitten, että kallioon tehtävä noin 75 miljoonan euron paikoitusinvestointi tuottaa 300 miljoonan seurannaiset vuoteen 2020 mennessä. Arinan päätöksen jälkeen voi todeta ennusteen olevan edelleen kohdallaan. Koko kauppakamarialueen kaupan investointiennuste oli 550 miljoonaa, josta siis Oulun kaupungin keskustan investoinnit ottavat yli puolet. Kauppaa lähellä olevassa matkailuelinkeinossa on myös paljon positiivista näkyvissä. Vuokatti, Ukkohalla ja Kalajoki ovat näistä esimerkkeinä; Vuokatissa 100 miljoonaa euroa, Ukkohallassa 20 miljoonaa euroa ja Kalajoella kymmeniä miljoonia euroja muun muassa hotellien ja loma-asuntomessujen ansiosta. Kaiken kaikkiaan kaupan ja palvelujen merkitys on kasvussa. Se ei tarkoita vain alueen sisäistä liikettä. Kaupallinen vetovoima on myös yhdessä matkailun kanssa vientiä. Se houkuttelee asiakkaita niin omasta maasta kuin ulkomailtakin. Viime päivinä on paljon puhuttu venäläisistä asiakkaista, heidän odotuksistaan ja tulevista näkymistä. Samoin Norjasta ja Ruotsista käy alueella säännöllisesti turisteja. Kansainväliseen matkailijavirtaan on syytä varautua, ja ottaa heidän toiveensa huomioon. Muualta tänne tulevat ihmettelevät kaupan aukioloja. Miksi niitä säädellään niinkin tiukasti kuin Suomessa tehdään? Eikö kauppa voisi pitää ovet auki silloin, kun asiakas ripaan tarttuu? Tätä ovat erityisesti kauempaa tänne tulleet ihmetelleet. Loppiainen on ollut viime vuosina tästä esillä. Kaupan kehittyminen herättää jatkokysymyksiä. Miten muita palveluja arvostetaan ja kehitettään. Vasta julkistetun gradun mukaan Oulun seudulla olisi paljon saavutettavissa nostamalla yksityisen palvelusektorin osuus kokonaistuotannosta valtakunnalliselle tasolle; Oulun nykyisestä 29 prosentista 38,5 prosenttiin. Se tarkoittaisi 1,5 Mrd :n lisäkauppaa ja nykyisillä kaupan työllisyys- ja liikevaihtoluvuilla se merkitsisi yli 5000 työpaikkaa. Seutumme nuorisotyöttömyydestä lähtisi paljon pois. Julkisen sektorin on mahdollista antaa yrityksille tilaa toimintojen kasvattamiseen.

6 Oulu selviää äkillisestä muutoksesta elinkeinoelämän voimin Moilanen: Vahvuudet eivät ole Oulusta kadonneet

7 Talouden ja varsinkin ict-teollisuuden myllerrykset ovat koetelleet Oulun seutua ankarasti. Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen myöntää, että viime ajat eivät ole olleet helppoja. Etenkin Nokian hiipuminen on ollut kova isku. Yllätys se ei kuitenkaan ole ollut, sillä kehityksen suunta oli aistittavissa jo pitempään. Moilanen tunnustaa silti, että muutosvauhdin rajuus on hämmentänyt. Kun nyt vuoden alussa toteutettua monikuntaliitosta ryhdyttiin miettimään vuonna 2009, oli Nokia ja sen ympärillä toimiva yritysverkosto vielä varsin mukavassa vauhdissa. Ei silloin olisi osattu kuvitella, että nyt tilanne olisi tällainen. Että yhtäkkiä Oulu on ÄRM eli äkillisen rakennemuutoksen aluetta, hän tuumailee. Moilanen haeskelee tovin sopivaa sanaa, millä kuvata Oulun elinkeinoelämän tilaa. Epätoivoinen se nyt ei ainakaan ole. Pintaan nousee väkisin sana haasteellinen. Haluaisin ehdottomasti välttää haasteellinen-sanan käyttöä, mutta pakko kai siihen on turvautua, hän naurahtaa. Paljon hyviä ominaisuuksia Oululla on Riikka Moilasen mukaan kuitenkin kaikki mahdollisuudet voittaa tämänhetkiset vaikeutensa, sillä alueella on paljon hyviä ominaisuuksia: Huippuluokan osaamista, joka on karttunut vuosien mittaan. Väestön poikkeuksellisen nuori ikärakenne. Hyvät yhteydet. Erinomainen sijainti kehittyvän pohjoisen alueen keskellä. Selvää tietysti on, että pelkät hyvät ominaisuudet eivät riitä, vaan niitä on myös pystyttävä käyttämään hyväksi. Missään nimessä niitä ei myöskään saa päästää rapautumaan. Moilanen kantaakin huolta muun muassa siitä, että osaaminen ei nyt saisi karata Oulusta pois. Siksi meillä on kiire houkutella uusia isoja yrityksiä, jotka pitävät ammattitaitoisen väen täällä. Yhtä tärkeää on pitää huolta pienistä ja keskisuurista yrityksistä, jotka yhdessä työllistävät erittäin paljon. Tarvitsemme palveluyrityksiä ihan yhtä paljon kuin tuotannollistakin toimintaa, muistuttaa Moilanen. Kaupunki luo edellytyksiä Oulun kaupunki pyrkii edistämään alueen elinkeinoelämää ja luomaan yritysten toiminnalle hyvät olosuhteet. Kaupunki voi Riikka Moilasen mielestä myös toimia ulospäin eräänlaisena elinkeinoelämän edustajana ja edunvalvojana tai auttaa yrityksiä raottamaan ovia ulkomailla. Tämä toimii myös toisinpäin kaupunki voi aukoa ovia kansainvälisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita sijoittumaan Ouluun, hän muistuttaa. Kaupungin keskeinen työkalu elinkeinopolitiikan hoitamisessa on BusinessOulu. Moilanen kehaisee sen toiminnan olevan osoitus siitä, että kaupunki voi ottaa virkeän otteen elinkeinoelämän edistämisessä. Oulu on Moilasen mielestä tehnyt yrityselämän edistämiseksi paljon. Hän miettii kuitenkin, että voisiko kaupunki kokonaisuudessaan toimia vieläkin yrityslähtöisemmin. Onko henkinen ilmapiiri yritysystävällinen? Millaisia ovat kaupungin omat työllistämistoimet? Olisiko kaupungin palvelutuotantoa mahdollista avata enemmän yritysten tuotettavaksi? Millaisia maankäyttöön liittyviä ratkaisuja tehdään? Hyvä esimerkki siitä, mitä kaupunki yhdessä sopivien osapuolten kanssa voi saada aikaan, on Oulun lentokentän kehittäminen. Lentokenttä oli myös sellainen hanke, joka hyvin sopi kaupungille onhan infrastruktuurin pitäminen kunnossa yksi kaupungin tehtävistä. Tästä hankkeesta hyötyvät kaikki ja erityisesti alueen yritykset. Kuntaliitoksen edut näkyvät tulevaisuudessa Vuoden 2013 alussa toteutui Oulun alueella suuri kuntaliitos, kun Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät. Entistä isomman Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajuutta päätoimisesti hoitava Riikka Moilanen toppuuttelee niitä, jotka haluavat monikuntaliitoksen etujen tuntuvan ja näkyvän heti. Liitoksen päätavoitteena on saada aikaan entistä vahvempi, elinvoimaisempi ja houkuttelevampi peruskunta. Mutta tähtäin on kauempana tulevaisuudessa. Katsomme parinkymmenen vuoden päähän. Kova työ vahvuuksien ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi on vasta päässyt kunnolla alkuun, hän huomauttaa. Moilanen on varma, että kuntaliitoksella kasvatetusta Oulusta näitä vahvuuksia ja mahdollisuuksia löytyy entistä enemmän. Toki yhteistyötä on alueella tehty paljon jo aikaisemminkin, mutta kuntarajojen poistuminen on vielä iso hyppäys eteenpäin.

8 Ei mikään yhden miehen SHOW Kauppakamarin tuore puheenjohtaja Veli-Matti Puutio korostaa jatkuvuutta ja yhteistyötä Oulun kauppakamarin ruoriin on vuoden 2013 alusta hypännyt Veli-Matti Puutio. Tuore puheenjohtaja sanoo ottavansa pestin vastaan myönteisellä mielellä ja hyvin motivoituneena. Hän muistuttaa samalla, että kauppakamari ei ole mikään yhden miehen show, eikä hetkessä voi eikä ole syytä tehdä isoja muutoksia. Tärkeimpänä tehtävänään puheenjohtaja Puutio pitää Oulun kauppakamarin pitkäjänteisen perusvaikuttamisen jatkamista. Perusvaikuttamisen päätavoite on kauppakamarin strategiassa kuvattu nasevasti kahdella sanalla: lisää kauppaa. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on saatava luotua tämän alueen yrityksille huomattavasti enemmän liikevaihtoa ja ihmisille paljon uusia työpaikkoja. Nämä linjaukset ovat enemmän kuin kohdallaan pitkälle tulevaisuuteen, hän korostaa.

9 Tuttuja asioita Päätyössään Osuuskauppa Arinan toimitusjohtajana Veli-Matti Puutio sanoo olevansa jatkuvasti tekemisissä samojen kysymysten parissa kuin kauppakamarissakin. Arinan menestys riippuu suureksi osaksi siitä, miten Oulun ja laajemmin Pohjois-Pohjanmaan alueen talous ja elinvoima kehittyvät. Sikälikin nämä asiat tuntuvat tutuilta ja tärkeiltä, hän huomauttaa. Puutio haluaa myös nostaa esille positiivisen itsekkyyden, jonka avulla ajetaan oman alueen tärkeitä asioita. Hän muistuttaa, että Suomi kilpailee kansainvälisesti muiden maiden kanssa muun muassa hyvistä yrityksistä ja osaavista ihmisistä. Samalla tavalla Oulun seutu kilpailee monella tasolla muun Suomen kanssa ja se kisa pitäisi yrittää voittaa. Tässä mielessä meidän pitää olla täällä hereillä, Puutio patistaa. Kauppakamarin rooli korostuu Pitkäjänteisen vaikuttamisen lisäksi Puution ja yleensäkin Oulun kauppakamarin työlistalla on toki muutamia asioita, jotka tulevat hoidettaviksi nimenomaan tämän vuoden aikana. Yksi niistä liittyy Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n aluetoimiston toiminnan lopettamiseen ja tämän jättämän aukon paikkaamiseen. EK:n toimiston lakkauttaminen nostaa Oulun kauppakamarin merkitystä elinkeinoelämän edunvalvojana entisestään. Selvittelemme nyt EK:n kanssa, että kuinka asiat täällä jatkossa on parasta järjestää. EK:lla on kovaa osaamista, jota haluamme jatkossakin käyttää hyväksi, Puutio kertoo. Toinen tänä vuonna ajankohtainen asia on se, että Oulun kauppakamari täyttää 95 vuotta. Juhlat pidetään tulevana kesänä. Veli-Matti Puutio haluaa moneen otteeseen painottaa kauppakamarin toiminnan pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä. Itse hän on ollut kauppakamarin hallituksessa jo liki kymmenen vuotta ja viime vuoden varapuheenjohtajana. Tapana on, että varapuheenjohtaja nousee heiluttelemaan puheenjohtajan nuijaa, joten tehtävään oli hyvin aikaa valmistautua. Puheenjohtaja ei myöskään toimi yksin. Veli-Matti Puutio korostaa, että iso osa työstä ja vaikuttamisesta tehdään kauppakamarin yhdeksässätoista valiokunnassa sekä tietysti sen vakituisen henkilökunnan voimin toimistossa. Kauppakamari hyvässä vireessä Oulun kauppakamari on puheenjohtajansa mielestä hyvässä kunnossa. Jäsenmäärä nousee tasaisesti nyt se on jo yli tuhat. Jäsenten tyytyväisyys on korkealla tasolla ja uusia palveluja myös sähköisiä sellaisia kehitetään jatkuvasti. Hieman huolestuneempi Veli-Matti Puutio on Oulun alueen taloudellisesta tilanteesta, vaikka se näyttääkin nyt paremmalta kuin vielä syksyllä. Yleinen talouden alavire heijastuu tietysti myös tänne ja ict-alan vaikeudet ovat vielä lisänneet ongelmia. Mielestäni valopilkkuja on silti jo selvästi näkyvissä. Loppuvuoteen voi suhtautua varovaisen toiveikkaasti, pohtii Puutio. HANNU PYYKÖNEN p TUIJA NOKIA p

10 Suurlähettiläs Jǿrg Willy Bronebakk toivoi suomalaisten tarjoavan osaamistaan, pätevää työvoimaa ja tutkimusyhteistyötä Norjan kasvaville markkinoille. Menu on katettu, tervetuloa Norjan juhliin Barentsin alueella on menossa huikea kehitys ja liiketoiminnan kasvu. Norja sipaisee kasvusta ison siivun. Osansa euroista voisivat ottaa myös suomalaisyritykset, sillä osaamisen, työn ja tutkimustoiminnan tarve on valtaisa pohjoisimman Euroopan alueella. Suomella ja Norjalla on valtavat mahdollisuudet yhteiselle liiketoiminnalle öljy- ja kaasuteollisuudessa, ympäristöteknologiassa ja matkailun osalta. Nyt on luotava mahdollisuuksia konkreettisiin yhteistyöprojekteihin. Tämä tilaisuus antaa siihen hyvän mahdollisuuden, totesi Norjan Suomen suurlähettiläs Jǿrg Willy Bronebakk. Suurlähettiläs avasi norjalais-suomalaisen kauppayhdistyksen ja Oulun kauppakamarin järjestämän tilaisuuden, jossa oululaisyrityksille räväytettiin eteen Norjan teollisen kasvun tuomia bisnesmahdollisuuksia. Barentsin alueella liiketoiminnan on laskettu kirivän tulevaisuudessa noin 97 biljoonaan euroon, siitä Norjan osuus on 32 biljoonaa. Kymmenen vuoden kuluttua pelkästään Barentsinmeren mineraaliteollisuudessa pyörii biljoonan euron liikevaihto. Maahan tarvitaan muun muassa 2000 insinööriä vuosittain. Oululaisella teknologiaosaamisella olisi kysyntää, jotta suljettuja kaivoksia voitaisiin avata uudelleen tuottavina. Työvoiman tarve pohjoisessa ulottuvuudessa on hurja lukuisilla toimialoilla: rakentajille, majoittajille, tutkijoille ja opettajille...

11 Toimitusjohtaja Martti Hahl toivoi, että suomalaisyritykset verkkottuisivat siten, että Norjan suomalaisosaaminen saataisiin maassa paremmin esille. Tällaisia tulevaisuudennäkymiä tarjosivat toimitusjohtajat Björn Storvik Storvik Consultista ja Martti Hahl Barents Center Finlandista. Kantaverkkoyhtiö Stattnet aloittaa pian sähköverkon rakentamisen pohjoiseen, tuuli- ja vesivoiman rakentaminen on kasvussa ja Hammerfestin lentokenttä uusitaan ensi vuodesta alkaen. Yksi kaivosyhtiö suunnittelee tuotantonsa tuplaamista, listasi Storvik. Satamakaupungit kasvavat Tämän lisäksi Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden tarpeita varten Kirkenäsistä suunnitellaan alan merellistä logistiikkakeskusta ja vientisatamaa. Hammerfestissä investoinnit ovat kaikkialla suuret, sillä siitä on tulossa koko öljyteollisuuden huolintakeskus. Näiden satamien kautta merenkululle niin länteen kuin itään aukeavat aivan uudenlaiset näkymät. Hammerfestin mahdollisuuksia suomalaiset eivät ole osanneet hyödyntää aiemmin, ovia on kolkuteltu turhan harvoin, mutta vielä ei ole myöhäistä, Storvik totesi. Martti Hahl muistutti, että ovet ovat auki lukuisille toimialoille, pätevälle työvoimalle ja molempia maita hyödyntävälle koulutus- ja tutkimusyhteistyölle. Toiveita päättäjillekin nousi esiin. Pohjois-Suomessa on lukuisia rautatiesuunnitelmia Jäämeren suuntaan, mutta ei yhtään rakentamispäätöstä. Tässä tarvittaisiin nyt päättäjiä viemään asiaa konkretian tasolle, esimerkiksi EU:hun. Lisäksi tarvitsemme Tromssaan, Kirkenäsiin ja Hammerfestiin bisneskeskuksen auttamaan suomalaisyritysten tavoitteita Norjaan markkinoilla, Hahl huomautti. Yhteinen kieli ja kulttuuri löydettävä Norjalais-suomalaisen kauppayhdistyksen puheenjohtaja Klas Blomqvist toivoi myös pk-yrityksiä mukaan markkinakilpailuun. Omin voimin se ei välttämättä onnistu, mutta verkottumalla ja suurempien tuella tuloa olisi otettavissa. Molemmissa maissa pitäisi myös tehdä kotitehtäviä. Emme tunne toistemme kulttuuria tarpeeksi hyvin. Se on haaste, joka on ylitettävä. Yksi hyvä tapa edistää liiketoimintakulttuurien vuorovaikutusta olisi Blomqvistin mukaan lisätä arjen tutkimusja opiskelijavaihtoa maiden välillä nykyisestä. Paikallistuntemus on valttia Norjan kaupan mahdollisuuksia käsitelleeseen seminaariin osallistuneet liiketoimintayksikön johtaja Ahti Nurkkala YIT Teollisuus Oy:stä, toimitusjohtaja Pekka Kallio RKT Groupista ja Martti Saarela SteelDone Groupista eivät purematta nielleet moitteita suomalaisyritysten vähäisestä kiinnostuksesta Norjan markkinoihin. On tässä rieskaa repussa kannettu Norjan myyntireissuilla jo useampi vuosi. Kun ne siellä vain oppisivat ymmärtämään laatua ja toimitusvarmuutta. Niin se on, että jos puolalaiset ovat samassa kilpailussa, me häviämme. Pikkuhilaa norjalaiset alkavat kuitenkin oppia huomatessaan, että kilpailijamaan toimitukset myöhästyvät, totesivat Nurkkala ja Kallio. He ovat haasteista huolimatta jatkossakin mukana Norjan markkinakisassa. Osaamistahan meillä on. Ja sitä paitsi Norjan Hammerfest ja Ruotsin Narvik ovat lähempänä Oulua kuin monia Norjan kaupunkeja. Martti Saarelan SteelDonella on kokemusta Norjan liiketoiminnasta vuodesta Myynti on vaatinut kovaa työtä. Paikalliset voimat ovat ehdottoman tarpeelliset, jos aikoo sopimuksen tasolle päästä. Myös Norjan markkinat ja liiketoimintaympäristö on tunnettava. Siinä olemme edenneet, ja parhaillaankin meillä on useita projekteja Norjan öljy- ja kaasukentiltä neuvoteltavana, Saarela kertoi.

12 MONIMUTKAISESTA YKSINKERTAISTA Meidän tehtävämme monimutkaisessa talouden maailmassa on olla Suomen selkokielisin ja ymmärrettävin tilitoimisto. Me hyödynnämme moderneja sähköisiä työkaluja, jotka valjastamme niin omaan kuin asiakkaidemmekin käyttöön. Me uskomme tehokkaisiin prosesseihin mikä näkyy plussana laadussa ja miinuksena palveluidemme hinnassa. Meiltä saat erityisasiantuntijan palvelut pk-yrittäjän vero- ja talouskysymyksiin. TOIMITUS - JOHTAJA - KOULU ALKAA! Tj-koulu on pk-yrityksen kasvukumppani. Asiakkaamme tulevat meille kehittämään liiketoimintaa ja kasvamaan johtajana. Kehittyvän ja kasvavan yrityksen tarpeisiin rakennetut palvelumme toteutuvat avoimissa ryhmissä tai yhdelle yritykselle räätälöitynä. Täydentyvä talven ja kevään ohjelma löytyy netistä. Ilmoittaudu tai soittele.

13 Europarlamentaarikot Sampo Terho, Hannu Takkula ja Eija-Riitta Korhola myönsivät, että rikkiridektiivin valmistelussa ei oltu riittävän valppaita. Vetoa vientiin tukitoimin Teollisuuspolitiikkaa ei voi rakentaa vaalikauden mittaiseksi. Perusteollisuuden kilpailukykyä voidaan parantaa vain pitkäjänteisin poliittisin päätöksin, jotta yritykset voivat investoida ja luoda toimintaedellytyksiä ja työpaikkoja tulevaisuudessakin, totesi Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Vanhainen. Metsä-, teknologia- ja kemian teollisuuden kilpailukykypulmiin pureuduttiin seminaarissa, jonka Oulun kauppakamari yhdessä teollisuuden kanssa järjesti. Merkittävien vientialojen toimintaympäristön parantamista pohtineeseen tilaisuuteen osallistui laaja vaikuttajien ja yrittäjien joukko europarlamentaarikkojen johdolla. Keskeisenä ongelmana nähtiin rikkidirektiivi, mutta myös monet teollisuutta rasittavat verojärjestelyt. Juha Vanhainen vaati täysmääräisiä kompensaatioita tammikuussa 2015 voimaanastuvalle rikkidirektiiville, väylä- ja rataveron poistamista, dieselverojärjestelmän palauttamista ja päästökauppakompensaatiota. Näillä toimilla suomalainen vientiteollisuus voisi elpyä. Rikkidirektiivin valmistelun kohdalla nukuttiin ja taistelu hävittiin. Eurokriisi vie liikaa huomiota, sen alle peittyy tärkeitä asioita, joiden edestä on töitä tehtävä, totesivat yhteisesti Brysselin päättäjät Eija-Riitta Korhola (kok.), Hannu Takkula (kesk.) ja Sampo Terho (ps.). Uudistumista tarvitaan Takkulan mielestä kilpailukyvyn parantaminen vaatii sitä, että suuret yritykset kantavat entistä paremmin yhteiskuntavastuutaan, kustannusrakenteita uudistetaan ja työuria pidennetään. Nyt on keksittävä uusia keinoja talouden uudistamiseksi. Olemme omilla ratkaisuillamme töhrineet kilpailukykyämme, Takkula sanoi. Jatkuu seuraavalla aukeamalla.

14 Sampo Terhon mielestä EU-säätely on noussut jo sellaisiin mittoihin, että asioiden seuraaminen ja päätöksiin vaikuttaminenkin on vaikeaa. Terhon mielestä suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky paranisi, jos sähköntuotannon windfall-verojärjestelmästä luovuttaisiin, Suomessa olisi ydinvoimavapaata rakentamista, ilmastopolitiikkaa uudistettaisiin ja rikkidirektiivistä päästäisiin uudelleen neuvottelupöytään. Eija-Riitta Korhola piti kilpailukyvyn palauttamisen lähtökohtana sitä, että uusia työpaikkoja luodaan. Meidän on vähennettävä tuontia ja suunnattava tukea tämän tavoitteen toteutumiseen. Tarvitsemme teollisuutta ottamaan kantaa, keskustelemaan, luomaan uusia avauksia. Teollisuutta olisi kuultava Seminaariin osallistuneet panelistit toivoivat valtiota apuun viennin lisäämiseksi. Esiin nousi myös yhteisen keskustelun tarve, yksituumaisuus asioiden edistämiseksi. Pohjoisen teollisuuden keskeisenä elvytystoimena vaadittiin rikkidirektiivikompensaation lisäksi kuljetustukijärjestelmän palauttamista. Pohjois-Suomen teollisuudella kuljetuskustannukset ovat keskimäärin viisi prosenttia korkeammat kuin etelässä. Myös väyläinvestointeja on saatava ja teollisuuden energiakysymykset on laitettava kuntoon, vaati kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.). Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä toivoi, että teollisuuskin saisi äänensä kuuluviin. Hänen mukaansa asioita mietitään aina fi nanssipolitiikan kautta, kun tulevaisuutta pitäisi pohtia teollisuuspolitiikan kautta. Samansuuntaisesti viesti myös Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen. Olisi jo aika ymmärtää, että velalla hankittu AAA-luokitus on aivan eri asia kuin teollisuuden kilpailukyky. Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä, joilla pahimmat uhat poistetaan. Huoli työllisyydestä kytkeytyi vahvasti viennin kilpailukykyyn. Valtio kuormittaa teollisuutta liikaa. Nykyiset työpaikat on turvattava, mutta nykykehitys ei sitä tue, totesi toimihenkilöiden pääluottamusmies Ari Kuismin Stora Enson Oulun tehtailta. Toimitusjohtaja Petri Tirkkonen Merilinja Oy:stä ja Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola vaihtoivat ajatuksia teollisuuden kilpailukyky-seminaarissa. Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie (kok.) haluisi purkaa nykyistä lainsäädäntöä, mutta myös lisätä yhteistyötä Suomen tulevaisuuden puolesta. Se voisi tapahtua panostamalla yhteisesti osaamisen myyntiin ja purkamalla säätelyä, osittain myös hallintoa. Kansanliike turpeen puolesta Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan ehdotus kansanliikkeestä turpeen puolesta otettiin tyytyväisenä vastaan. Turvetta on mahdollista käyttää ympäristöystävällisesti. Turve on Suomen oma polttoaine, joka vähentää energiariippuvaisuuttamme. Siksi olisi hyvä, kun syntyisi kansanliike turpeen puolesta, Korhola sanoi. Kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.) tarttui heti Pohjois-Suomelle merkittävän energialähteen turvaamiseksi heitettyyn haasteeseen. Kapinaa me tarvitsemme, yhteisrintamaa, jotta kehäkolmosen sisäpuolella ei turvetta ajeta alas.

15 Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen muistutti, että turpeen alasajoa ei saa hyväksyä. Tästä elinkeinoelämä on tällä alueella yksimielinen. Turpeen työllisyysvaikutus on iso. On myös muistettava, että turvetuotannossa on vain 0,6 prosenttia Suomen pinta-alasta ja sekin jakautuu 500 toimipisteeseen. Siksi onkin outoa, että turvetuotannosta on tehty niin iso kysymys. Päätöksiä tarvitaan pian Toimitusjohtaja Petri Tirkkonen Merilinja Oy:stä pitää erinomaisena, että Oulun seminaariin osallistuneet poliittiset vaikuttajat ovat valmiita etsimään keinoja raskaan teollisuuden edellytysten parantamiseksi. Ongelma on vain siinä, että päätöksenteko on liian hidasta. Teollisuutta uhkaavat uudet asiat, kuten rikkidirektiivi, ovat olleet tiedossa pari kolme vuotta. Päätöksiä kompensaatioista ei kuitenkaan ole vielä tehty. Niitä pitäisi saada aikaan nopeasti, Tirkkonen vaatii. Metsäteollisuus on linjaliikennettä Eurooppaan hoitavalle merikuljetusyhtiölle merkittävä asiakas. Kilpailukyky-seminaaria Tirkkonen piti hyvänä, jotta tietoisuus suurista perusteollisuuden ongelmista leviää. Nyt pitäisi viimeistään luoda pitkäkestoista teollisuuspolitiikkaa. Muutoin pelkona on, että teollisuus siirtyy muihin maihin, joissa kustannustaso on matalampi. Jos tuotanto siirtyy, se on hirvittävä isku etenkin Pohjois-Suomelle. Merikuljetusyhtiössäkin on haasteita selvitettävänä. Kuljetustuen palauttaminen olisi iso asia kannattavuudelle, mutta sitäkin suurempi merkitys on rikkidirektiivillä. Vaihtoehtoja hoitaa asia on, mutta aikataulu on todella kireä. Rikinpoistolaitteiden asentaminen tuo 2-4 miljoonan lisäkustannukset per laiva, ja näitä laitteita vasta koekäytetään. Dieseliin siirtyminen taas on 30 prosenttia kalliimpaa kuin nykyinen raskas polttoöljy. Dieselistä on jo nyt pulaa Euroopassa, joten riittääkö sitä meriliikenteeseen, Tirkkonen pohtii. Kolmaskaan vaihtoehto ei ole nopeasti toteutettavissa. Bioöljytuotteita on saatavilla rajoitettu määrä, ja toisaalta maakaasulla toimivista laivoista ei ole tehty vielä yhtäkään rakentamispäätöstä. POHJOIS-SUOMEN SUURIN RAKENNUSALAN SUUNNITTELUTOIMISTO WSP Finland, Oulu p www. wspgroup.fi

16 Yrittäjä minimoi verosi, maksimoi tulosi Yrityksen ja sen omistajan verotuksen yhteensovittamisella ja kokonaisuuden optimoinnilla voi vaikuttaa merkittävästi yritystoiminnan kuluihin ja kannattavuuteen. Yritysverotuksen muuttuvien kiemuroiden seuranta vaatii asiantuntemusta ja kokemusta parhaiksi havaituista toimenpiteistä. Kunkin yksittäistapauksen huomiointi verotuksen kannalta optimaalisella tavalla vaatii näkemystä ja yritystoiminnan kokonaisvaltaista hallintaa. Valtaosa suomalaisista yrityksistä on ns. suppeaomistuspohjaisia, joissa yrityksen ja omistajan näkökulma on yhteinen. Yrityksen tulo on samalla myös omistajan tulo. Tällöin esimerkiksi osakeyhtiön tulovero ja osingosta menevä vero nähdään yhtenä kokonaisuutena, mikä kuvaa yritystuloon kohdistuvaa verorasitusta. Tavoitteena on kokonaisverorasituksen ja palkanmaksusta aiheutuvien kulujen minimointi. Lyhyellä tähtäyksellä kysymys on tilikauden tuloksen verotuksesta, verotettavan tulon jaosta pääoma- ja ansiotuloihin sekä palkanmaksun/osingonjaon mahdollisuudesta. Monelle yrityksen omistajalle palkanmaksu vaikuttaa olevan turhaankin itseisarvo. Vastaavasti myös löytyy omistajia, jotka pyrkivät nostamaan vain 9 %:n verovapaita osinkoja. On hyvä muistaa, että verovapaat osingot jaetaan kertaalleen verotetusta yrityksen tuloksesta. Saman kokonaissumman voi nostaa käteen sopivalla palkan ja osingon yhdistelmällä, mutta huomattavasti pienemmin kokonaiskustannuksin. Palkan vähennyskelpoisuus pienentää yrityksen veroja. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että palkkaa kannattaa nostaa, jos ansiotulojen verotus jää yritysverokantaa alhaisemmalle tasolle. Vuodesta 2012 alkaen pääomatulovero on ollut 30 % ja yli euron pääomatuloista 32 %. Yritysverokanta on 24,5 %. Useilla yrittäjillä nämä asiat vaikuttivat juuri päättyneellä tilikaudella laskettuun optimaaliseen verotukseen sekä mahdollisesti vielä tehtävään osingonjakopäätökseen. Viimeisimmässä veromuutoksessa vuoden 2013 alussa ansiotulojen veroasteikkoon lisättiin uusi progressioporras yli ansaitseville. Yleisen taloudellisen tilanteen johdosta verotuksen muutokset tuskin jäävät tähän. Heikossa taloudellisessa tilanteessa myös yrityksen kykyä voitonjakoon on tarkasteltava liiketoiminnan turvaamisen näkökulmasta. Pitkällä tähtäyksellä kysymys on omistus- ja yritysrakenteista sekä niihin liittyvistä sopimuksista. Verosuunnittelu linkittyy siten kiinteästi myös yrityksen strategiseen ohjaukseen. Yrittäjä kaipaa tilitoimistoltaan omien verotuksellisten vaihtoehtojensa selkeää vertailua ja perusteltuja ratkaisuja. Pelkän yksittäisen veroprosentin tai veron määrän laskeminen asiakkaalle ei häntä paljon auta. Omistajayrittäjän pitää luoda käsitys kokonaisuudesta, kuluista, tulolajien painotuksista, veroista ja käteen saatavasta rahamäärästä vertailtaessa eri vaihtoehtoja. Näitä vaihtoehtoja pitää vielä pystyä vertailemaankin keskenään, erityisesti tilanteessa jossa tuloutettavaa rahamäärää halutaan muuttaa suuremmaksi tai pienemmäksi. Kyse onkin parhaimmillaan yrityksen kannattavuuden maksimoinnista. Yrittäjän onkin hyvä osata hakea perusteltuja ratkaisuja verotuksen optimointiin ja suunnitteluun. Verotuksen laskenta voi olla myös helppoa ja se voidaan toteuttaa liiketoimintaa tukien. Jaakko Lampela Heli Hookana johtaja,ktm, HHJ johtava asiantuntija, KTT, HHJ Talenom Asiantuntijapalvelut Talenom Asiantuntijapalvelut

17

18 Oululainen peliala ponnistaa nousuun Kuva: Petteri Löppönen Oululaisyritykset tuoneet markkinoille isoja julkistuksia Peleistä on jo vuosien ajan odotettu Oulun seudulle reipasta kasvualaa. Vauhti on jäänyt hitaammaksi kuin on toivottu, mutta nyt näyttää käänne olevan käsillä. Merkit paremmasta ovat selvät: peliyritysten lukumäärä on kasvussa, nämä ovat tuoneet markkinoille isoja julkistuksia ja korkeatasoinen koulutus on taas saatu pyörimään. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulu Game Labissa tuntiopettajana toimiva Jussi Autio tuntee pelialan tilanteen tarkalleen. Hänen mielestään voi turvallisin mielin sanoa, että alalla on nyt poikkeuksellisen hyvä kuhina oikeastaan parempi kuin koskaan ennen.

19 Autio muistelee runsaan puolenkymmenen vuoden takaisia aikoja, jolloin peliala ensimmäisen kerran osoitti vakavia kasvun merkkejä. Tuolloin moottorina toimi Oulun yliopiston Elvi-hanke. Meininki oli hyvä, mutta voimat läpimurron tekemiseen loppuivat kesken. Osaamispohjaa ei vain tuolloin ollut riittävän laajasti, hän toteaa. Tukevampi pohja Hyvää yritystä seurasi muutaman vuoden hiljaisempi jakso, mutta nyt pelialan tilanne näyttää taas erinomaiselta. Toimintaedellytyksissä on Jussi Aution mielestä tapahtunut suuri muutos parempaan. Hän uskookin, että kasvu on nyt tukevammalla pohjalla. Esimerkiksi POEM ja BusinessOulu tekevät hyvää työtä pelialan puolesta. Myös koulutus on taas saatu kunnolla käyntiin. Ja Nokiasta on vapautunut paljon osaavaa ja kokenutta väkeä, joista osa on suuntautunut kehittämään pelejä, hän kertoo. Täydellisen hienosti eivät asiat toki ole. Suurin ongelma on rahoituksessa. Yritykset kaipaavat rahaa voidakseen kehittää tuotteitaan. Varsinkin ensimmäisen tuotteen saattaminen markkinoille käy talouden päälle, sillä kustannukset juoksevat koko ajan, mutta kassavirtaa ei tule mistään. Autio patisteleekin oululaisia pelifi rmoja pääomasijoittajien pakeille. Pulmallista tosin on, että pelialaa ymmärtäviä pääomasijoittajia ei Oulussa juuri ole eikä oikein koko Suomessakaan. Toisaalta monet peliyrittäjät karsastavat pääomasijoittajia, hän harmittelee. Isoja julkistuksia Oulusta Pelkkä raha ei tietenkään riitä. Jussi Autio sanoo, että peliyrityksiltä vaaditaan myös markkinointiosaamista ja kykyä rakentaa tuotteistaan kilpailijoista erottuvia. Tarjontaa kun on enemmän kuin kylliksi. Mitä Oulusta on sitten viime aikoina tuotu markkinoille ja mitä on lähiaikoina luvassa? Kolme peliä tulee heti Jussi Aution mieleen: Fingersoft Oy:n tekemän Hill Climb Racing, Ludocraft Oy:n AirBuccaneers ja Playsign Oy:n Wizardris. Ensiksi mainittu näistä on esimerkiksi ollut hurja hitti iphone- ja Android-puhelimissa, sillä sitä on ehditty ladata muutaman kuukauden aikana noin 40 miljoonaa kertaa. Tällä hetkellä Oulussa toimii parikymmentä pelialan yritystä. Jussi Aution mielestä on realistista ajatella, että uusia yrityksiä syntyy ja jo olemassa olevat kasvavat sellaista kyytiä, että kaupunkiin syntyy alalle uusia työpaikkoja noin sata vuodessa. Tällöin Oulu pysyisi pelialan valtakunnallisessa kasvuvauhdissa. Ihan lähimmän parin vuoden aikana täällä ei ehkä aivan tähän päästä, mutta sitten kyllä. Ja täytyy muistaa, että yksi iso menestys saattaa muuttaa hetkessä tilanteen, muistuttaa Autio. Koulutusta Oulu Game Labissa Jussi Autio työskentelee tuntiopettajana Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulu Game Labissa, joka tuottaa osaajia pelialan tarpeisiin neljä kuukautta kestävän koulutuskokonaisuuden voimin. Toistaiseksi kysymys on ollut pilottikoulutuksesta, mutta Aution mukaan tavoitteena on siirtää OGL osaksi Oamk:n normaalia toimintaa. Ensimmäiseen pilottikoulutukseen vuoden 2012 syksyllä osallistui 33 opiskelijaa. Tulokset olivat erinomaiset, sillä koulutus synnytti kolme start up -yritystä ja sen työllistämisvaikutus oli yli sata prosenttia. Kaikki koulutuksessa mukana olleet työllistyivät ja perustetut yritykset palkkasivat myös ulkopuolisia työntekijöitä. Kevään 2013 aikana alkaa uusi neljän kuukauden koulutuskokonaisuus. Mukaan pääsee nyt 40 opiskelijaa, joista osa tulee avoimen ammattikorkeakoulun kautta ja osa on Oamk:n opiskelijoita, jotka voivat sisällyttää OGL:ssa saamansa opetuksen omaan tutkintoonsa. Viima Games aloitti elokuussa Vuoden 2012 elokuussa aloitti toimintansa yksi Oulun uusista pelialan yrityksistä Visa Smolanderin ja kolmen muun entisen nokialaisen perustama Viima Games. Smolander kertoo, että suuntautuminen pelien tekemiseen oli nelikolle jokseenkin itsestään selvää Nokia-uran jälkeen. Olimme miettineet tätä pitemmän aikaa jo Nokiassa ollessamme. Kahvitauoilla visioitiin ja hahmoteltiin monenlaisia pelejä. Meille kaikille pelit ovat pitkäaikainen harrastus, hän muistelee. Vauhtia oman yrityksen perustamiseen antoi Nokian tarjoama tuki start up -yrityksille. Ensimmäiset hiukkasen harjoitusmielessä tehdyt pelit Viima Games on jo saanut aikaan Android- ja ios-alustalle. Lisäksi tasaisempaa tulovirtaa yritykseen tulee muille pelitaloille tehdyistä projektitöistä. Oulu Game Labissa annetusta koulutuksesta oli Smolanderin mielestä paljon hyötyä. Se auttoi rakentamaan kontakteja ja opasti ottamaan huomioon, että pelien tekemisessä on kysymys myös bisneksestä.

20 Hyvinvointialan yhteistyöhön uutta iskua seminaarista Kuva/Juhani Rasila/Avi Matti Pörhö ja Terttu Savolainen toteavat, että kesäkuussa järjestettävä suomalaissaksalainen talous- ja tutkimusfoorumi tulee luotaamaan terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen tulevia haasteita. Baden-Württembergin alue on yksi Saksan vahvimmista lääketieteen teknologian keskittymistä. Oulu puolestaan loistaa langattoman teknologian osaamisellaan maailmalla. Näiden kahden vahvan osaamisen yhteistyöstä avautuu valtava mahdollisuus niin yrityksille kuin tutkimuksellekin. Lounaissaksalaisen Baden-Württembergin ja Oulun seudun konkreettiseen yhteistoimintaan pyritään kesäkuussa Oulussa järjestettävän foorumin avulla. Suomalaissaksalaisen talous- ja tutkimusfoorumin tavoitteena on syventää kansainvälistä yhteistyötä. Entisellä Oulun läänillä on yli 20 vuoden kokemus yhteistyöstä Baden-Württembergin alueen kanssa. Edellisen kerran talousfoorum oli Stuttgartissa. Tuolloin keskityimmme energia-alaan, nyt Oulussa haetaan mahdollisuuksia terveydenhoidon ja hyvinvointiteknologian alalle, toteaa foorumia valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, Saksan kunniakonsuli Matti Pörhö. Yhteisiä hankkeita Foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen sanoo, että konkreettisena toiveena ovat yhteiset hankkeet ja tutkimusprojektit. Tavoitteena on myös luoda tiiviimpää yhteistyötä tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Näemme Baden-Württembergin erittäin mielenkiintoisena markkinana ja alueen yritykset erittäin potentiaalisina yhteistyökumppaneina kehitettäessä yhteiseen osaamiseen pohjautuvia kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita. Baden-Württembergin alueella työskentelee lääketieteen tekniikan puolella noin työntekijää, Suomessa vastaava luku on arviolta Alue tarjoaa suomalaisille potentiaalia tehdä kehitystyötä yhdessä maailman johtavien valmistajien kanssa. Lääketieteen tekniikan valmistus perustuu siellä vahvaan tuotannolliseen osaamiseen, mutta ICT-sovellukset ja uuden teknologian monipuolinen soveltaminen ovat vahvasti esillä, Pörhö kertoo.

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot