Vahvuudet eivät ole Oulusta mihinkään hävinneet! Norjan teollinen kasvu tuo mittavia bisnesmahdollisuuksia täkäläisille yrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahvuudet eivät ole Oulusta mihinkään hävinneet! Norjan teollinen kasvu tuo mittavia bisnesmahdollisuuksia täkäläisille yrityksille"

Transkriptio

1 Oulun Kauppakamarilehti 1/2013 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen: Vahvuudet eivät ole Oulusta mihinkään hävinneet! Norjan teollinen kasvu tuo mittavia bisnesmahdollisuuksia täkäläisille yrityksille Oululainen peliala ponnistaa nousuun Yrityksiä valmennetaan ydinvoimalaurakointiin

2

3 JULKAISIJA Oulun kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Kari Mattila Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Paavo Vasala TOIMITTAJAT Eila Aalto Kari Arokylä Armi Lahdenkauppi Hannele Lamusuo OSOITTEENMUUTOKSET Oulun kauppakamari/paula Männikkö Puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu TAITTO Marja Sarkkinen KANNEN KUVA Petteri Löppönen PAINO Joutsen Median Painotalo JAKELU Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Kauppakamarilehti Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 1/ Pääkirjoitus 6 Riikka Moilanen: Oulu selviää vaikeuksista elinkeinoelämän voimin 8 Kauppakamarin tuore puheenjohtaja Veli-Matti Puutio korostaa tiiviin yhteistyön merkitystä 10 Suomalaisyrityksille valtavat mahdollisuudet Norjassa 13 Teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen haettiin eväitä kauppakamarin seminaarissa 16 Yrittäjä - minimoi verosi, maksimoi tulosi 18 Oululaisissa pelialan yrityksissä hyvää kuhinaa 20 Baden-Württemberg ja Oulu hakevat yhteistyötä hyvinvointialalta 24 Vienti on jalkatyötä 28 Alueemme yrityksiä valmennetaan ydinvoimalaurakointiin 31 Lisää kauppaa-portaali auttaa suurhanketiedon saamisessa 36 Oulun kauppakamarin uudet jäsenet ISSN

4 BusinessOulu Showroom läpivalaisee Oulun Cleantech-toimialaa lentoasemalla Energiatehokas asuminen ja liikenne ovat Oulun BusinessOulu Showroom sijaitsee lentoaseman portti 14:n kahvilan luona. Se esittelee Oulun seudulla toimivien alan yritysten ja VTT:n innovaatioita sekä yliopiston ja korkeakoulujen tutkimusta. Näyttelyssä on 12 kohdetta ja esillä on mm. Oulun seudun ammattiopiston koulutustyönä rakentama sähkömoottoripyörä. Saniferin täyssähköauto sekä Enston sähköauton lataustolppa. BusinessOulu on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin koko elinkeinopolitiikan toteutuksesta, yritysten tarvitsemista kehityspalveluista ja toteuttaa kansallista OSKE-ohjelmaa. BusinessOulu keskittyy toiminnassaan yrittäjyyden edistämiseen tavoitteenaan uusien työpaikkojen syntyminen ja alueelle suuntautuvien investointien ja startup-sijoitusten kasvu. Toimimme tiiviissä yhteistyössä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaneidemme kanssa. BusinessOulu toimii aktiivisesti myös matkailun saralla mm. kehittämällä kokous- ja kongressipalveluita. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima ja alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma. Ohjelmalla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. OSKE vahvistaa innovaatioiden keskittymiä, jotka ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa. Ohjelman avulla yritykset saavat kilpailuetuja eri alueiden- ja toimialojen rajapinnoista. OP COMMUNITY Intelligent Community Forum

5 Onneksi olkoon Arina! Osuuskauppa Arinan ilmoitus tehdä Sokos tavaratalo Oulun keskustaan oli iso uutinen ja onnittelun aihe. Vastaavia onnitteluja voi jakaa Sotkamoon, Raaheen ja moneen muuhunkin paikkaan. Kauppa ja palvelut tekevät tulevaisuutta ja luovat uskoa pärjäämiseen. Arinan 100 miljoonan euron vahvistus Sokos investoinnista Oulun kaupungin keskustaan oli kauan odotettu ja siksi erittäin tervetullut. Maanalaisen paikoitustilan rakentaminen etenee parhaillaan saavuttaen Oulussa Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari sopivasti Isonkadun ja tulevan Sokoksen korttelit. Odotettavissa on muidenkin investoijien liikkeellelähtö. Omassa investointiennusteessamme totesimme jo kaksi vuotta sitten, että kallioon tehtävä noin 75 miljoonan euron paikoitusinvestointi tuottaa 300 miljoonan seurannaiset vuoteen 2020 mennessä. Arinan päätöksen jälkeen voi todeta ennusteen olevan edelleen kohdallaan. Koko kauppakamarialueen kaupan investointiennuste oli 550 miljoonaa, josta siis Oulun kaupungin keskustan investoinnit ottavat yli puolet. Kauppaa lähellä olevassa matkailuelinkeinossa on myös paljon positiivista näkyvissä. Vuokatti, Ukkohalla ja Kalajoki ovat näistä esimerkkeinä; Vuokatissa 100 miljoonaa euroa, Ukkohallassa 20 miljoonaa euroa ja Kalajoella kymmeniä miljoonia euroja muun muassa hotellien ja loma-asuntomessujen ansiosta. Kaiken kaikkiaan kaupan ja palvelujen merkitys on kasvussa. Se ei tarkoita vain alueen sisäistä liikettä. Kaupallinen vetovoima on myös yhdessä matkailun kanssa vientiä. Se houkuttelee asiakkaita niin omasta maasta kuin ulkomailtakin. Viime päivinä on paljon puhuttu venäläisistä asiakkaista, heidän odotuksistaan ja tulevista näkymistä. Samoin Norjasta ja Ruotsista käy alueella säännöllisesti turisteja. Kansainväliseen matkailijavirtaan on syytä varautua, ja ottaa heidän toiveensa huomioon. Muualta tänne tulevat ihmettelevät kaupan aukioloja. Miksi niitä säädellään niinkin tiukasti kuin Suomessa tehdään? Eikö kauppa voisi pitää ovet auki silloin, kun asiakas ripaan tarttuu? Tätä ovat erityisesti kauempaa tänne tulleet ihmetelleet. Loppiainen on ollut viime vuosina tästä esillä. Kaupan kehittyminen herättää jatkokysymyksiä. Miten muita palveluja arvostetaan ja kehitettään. Vasta julkistetun gradun mukaan Oulun seudulla olisi paljon saavutettavissa nostamalla yksityisen palvelusektorin osuus kokonaistuotannosta valtakunnalliselle tasolle; Oulun nykyisestä 29 prosentista 38,5 prosenttiin. Se tarkoittaisi 1,5 Mrd :n lisäkauppaa ja nykyisillä kaupan työllisyys- ja liikevaihtoluvuilla se merkitsisi yli 5000 työpaikkaa. Seutumme nuorisotyöttömyydestä lähtisi paljon pois. Julkisen sektorin on mahdollista antaa yrityksille tilaa toimintojen kasvattamiseen.

6 Oulu selviää äkillisestä muutoksesta elinkeinoelämän voimin Moilanen: Vahvuudet eivät ole Oulusta kadonneet

7 Talouden ja varsinkin ict-teollisuuden myllerrykset ovat koetelleet Oulun seutua ankarasti. Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen myöntää, että viime ajat eivät ole olleet helppoja. Etenkin Nokian hiipuminen on ollut kova isku. Yllätys se ei kuitenkaan ole ollut, sillä kehityksen suunta oli aistittavissa jo pitempään. Moilanen tunnustaa silti, että muutosvauhdin rajuus on hämmentänyt. Kun nyt vuoden alussa toteutettua monikuntaliitosta ryhdyttiin miettimään vuonna 2009, oli Nokia ja sen ympärillä toimiva yritysverkosto vielä varsin mukavassa vauhdissa. Ei silloin olisi osattu kuvitella, että nyt tilanne olisi tällainen. Että yhtäkkiä Oulu on ÄRM eli äkillisen rakennemuutoksen aluetta, hän tuumailee. Moilanen haeskelee tovin sopivaa sanaa, millä kuvata Oulun elinkeinoelämän tilaa. Epätoivoinen se nyt ei ainakaan ole. Pintaan nousee väkisin sana haasteellinen. Haluaisin ehdottomasti välttää haasteellinen-sanan käyttöä, mutta pakko kai siihen on turvautua, hän naurahtaa. Paljon hyviä ominaisuuksia Oululla on Riikka Moilasen mukaan kuitenkin kaikki mahdollisuudet voittaa tämänhetkiset vaikeutensa, sillä alueella on paljon hyviä ominaisuuksia: Huippuluokan osaamista, joka on karttunut vuosien mittaan. Väestön poikkeuksellisen nuori ikärakenne. Hyvät yhteydet. Erinomainen sijainti kehittyvän pohjoisen alueen keskellä. Selvää tietysti on, että pelkät hyvät ominaisuudet eivät riitä, vaan niitä on myös pystyttävä käyttämään hyväksi. Missään nimessä niitä ei myöskään saa päästää rapautumaan. Moilanen kantaakin huolta muun muassa siitä, että osaaminen ei nyt saisi karata Oulusta pois. Siksi meillä on kiire houkutella uusia isoja yrityksiä, jotka pitävät ammattitaitoisen väen täällä. Yhtä tärkeää on pitää huolta pienistä ja keskisuurista yrityksistä, jotka yhdessä työllistävät erittäin paljon. Tarvitsemme palveluyrityksiä ihan yhtä paljon kuin tuotannollistakin toimintaa, muistuttaa Moilanen. Kaupunki luo edellytyksiä Oulun kaupunki pyrkii edistämään alueen elinkeinoelämää ja luomaan yritysten toiminnalle hyvät olosuhteet. Kaupunki voi Riikka Moilasen mielestä myös toimia ulospäin eräänlaisena elinkeinoelämän edustajana ja edunvalvojana tai auttaa yrityksiä raottamaan ovia ulkomailla. Tämä toimii myös toisinpäin kaupunki voi aukoa ovia kansainvälisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita sijoittumaan Ouluun, hän muistuttaa. Kaupungin keskeinen työkalu elinkeinopolitiikan hoitamisessa on BusinessOulu. Moilanen kehaisee sen toiminnan olevan osoitus siitä, että kaupunki voi ottaa virkeän otteen elinkeinoelämän edistämisessä. Oulu on Moilasen mielestä tehnyt yrityselämän edistämiseksi paljon. Hän miettii kuitenkin, että voisiko kaupunki kokonaisuudessaan toimia vieläkin yrityslähtöisemmin. Onko henkinen ilmapiiri yritysystävällinen? Millaisia ovat kaupungin omat työllistämistoimet? Olisiko kaupungin palvelutuotantoa mahdollista avata enemmän yritysten tuotettavaksi? Millaisia maankäyttöön liittyviä ratkaisuja tehdään? Hyvä esimerkki siitä, mitä kaupunki yhdessä sopivien osapuolten kanssa voi saada aikaan, on Oulun lentokentän kehittäminen. Lentokenttä oli myös sellainen hanke, joka hyvin sopi kaupungille onhan infrastruktuurin pitäminen kunnossa yksi kaupungin tehtävistä. Tästä hankkeesta hyötyvät kaikki ja erityisesti alueen yritykset. Kuntaliitoksen edut näkyvät tulevaisuudessa Vuoden 2013 alussa toteutui Oulun alueella suuri kuntaliitos, kun Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät. Entistä isomman Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajuutta päätoimisesti hoitava Riikka Moilanen toppuuttelee niitä, jotka haluavat monikuntaliitoksen etujen tuntuvan ja näkyvän heti. Liitoksen päätavoitteena on saada aikaan entistä vahvempi, elinvoimaisempi ja houkuttelevampi peruskunta. Mutta tähtäin on kauempana tulevaisuudessa. Katsomme parinkymmenen vuoden päähän. Kova työ vahvuuksien ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi on vasta päässyt kunnolla alkuun, hän huomauttaa. Moilanen on varma, että kuntaliitoksella kasvatetusta Oulusta näitä vahvuuksia ja mahdollisuuksia löytyy entistä enemmän. Toki yhteistyötä on alueella tehty paljon jo aikaisemminkin, mutta kuntarajojen poistuminen on vielä iso hyppäys eteenpäin.

8 Ei mikään yhden miehen SHOW Kauppakamarin tuore puheenjohtaja Veli-Matti Puutio korostaa jatkuvuutta ja yhteistyötä Oulun kauppakamarin ruoriin on vuoden 2013 alusta hypännyt Veli-Matti Puutio. Tuore puheenjohtaja sanoo ottavansa pestin vastaan myönteisellä mielellä ja hyvin motivoituneena. Hän muistuttaa samalla, että kauppakamari ei ole mikään yhden miehen show, eikä hetkessä voi eikä ole syytä tehdä isoja muutoksia. Tärkeimpänä tehtävänään puheenjohtaja Puutio pitää Oulun kauppakamarin pitkäjänteisen perusvaikuttamisen jatkamista. Perusvaikuttamisen päätavoite on kauppakamarin strategiassa kuvattu nasevasti kahdella sanalla: lisää kauppaa. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on saatava luotua tämän alueen yrityksille huomattavasti enemmän liikevaihtoa ja ihmisille paljon uusia työpaikkoja. Nämä linjaukset ovat enemmän kuin kohdallaan pitkälle tulevaisuuteen, hän korostaa.

9 Tuttuja asioita Päätyössään Osuuskauppa Arinan toimitusjohtajana Veli-Matti Puutio sanoo olevansa jatkuvasti tekemisissä samojen kysymysten parissa kuin kauppakamarissakin. Arinan menestys riippuu suureksi osaksi siitä, miten Oulun ja laajemmin Pohjois-Pohjanmaan alueen talous ja elinvoima kehittyvät. Sikälikin nämä asiat tuntuvat tutuilta ja tärkeiltä, hän huomauttaa. Puutio haluaa myös nostaa esille positiivisen itsekkyyden, jonka avulla ajetaan oman alueen tärkeitä asioita. Hän muistuttaa, että Suomi kilpailee kansainvälisesti muiden maiden kanssa muun muassa hyvistä yrityksistä ja osaavista ihmisistä. Samalla tavalla Oulun seutu kilpailee monella tasolla muun Suomen kanssa ja se kisa pitäisi yrittää voittaa. Tässä mielessä meidän pitää olla täällä hereillä, Puutio patistaa. Kauppakamarin rooli korostuu Pitkäjänteisen vaikuttamisen lisäksi Puution ja yleensäkin Oulun kauppakamarin työlistalla on toki muutamia asioita, jotka tulevat hoidettaviksi nimenomaan tämän vuoden aikana. Yksi niistä liittyy Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n aluetoimiston toiminnan lopettamiseen ja tämän jättämän aukon paikkaamiseen. EK:n toimiston lakkauttaminen nostaa Oulun kauppakamarin merkitystä elinkeinoelämän edunvalvojana entisestään. Selvittelemme nyt EK:n kanssa, että kuinka asiat täällä jatkossa on parasta järjestää. EK:lla on kovaa osaamista, jota haluamme jatkossakin käyttää hyväksi, Puutio kertoo. Toinen tänä vuonna ajankohtainen asia on se, että Oulun kauppakamari täyttää 95 vuotta. Juhlat pidetään tulevana kesänä. Veli-Matti Puutio haluaa moneen otteeseen painottaa kauppakamarin toiminnan pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä. Itse hän on ollut kauppakamarin hallituksessa jo liki kymmenen vuotta ja viime vuoden varapuheenjohtajana. Tapana on, että varapuheenjohtaja nousee heiluttelemaan puheenjohtajan nuijaa, joten tehtävään oli hyvin aikaa valmistautua. Puheenjohtaja ei myöskään toimi yksin. Veli-Matti Puutio korostaa, että iso osa työstä ja vaikuttamisesta tehdään kauppakamarin yhdeksässätoista valiokunnassa sekä tietysti sen vakituisen henkilökunnan voimin toimistossa. Kauppakamari hyvässä vireessä Oulun kauppakamari on puheenjohtajansa mielestä hyvässä kunnossa. Jäsenmäärä nousee tasaisesti nyt se on jo yli tuhat. Jäsenten tyytyväisyys on korkealla tasolla ja uusia palveluja myös sähköisiä sellaisia kehitetään jatkuvasti. Hieman huolestuneempi Veli-Matti Puutio on Oulun alueen taloudellisesta tilanteesta, vaikka se näyttääkin nyt paremmalta kuin vielä syksyllä. Yleinen talouden alavire heijastuu tietysti myös tänne ja ict-alan vaikeudet ovat vielä lisänneet ongelmia. Mielestäni valopilkkuja on silti jo selvästi näkyvissä. Loppuvuoteen voi suhtautua varovaisen toiveikkaasti, pohtii Puutio. HANNU PYYKÖNEN p TUIJA NOKIA p

10 Suurlähettiläs Jǿrg Willy Bronebakk toivoi suomalaisten tarjoavan osaamistaan, pätevää työvoimaa ja tutkimusyhteistyötä Norjan kasvaville markkinoille. Menu on katettu, tervetuloa Norjan juhliin Barentsin alueella on menossa huikea kehitys ja liiketoiminnan kasvu. Norja sipaisee kasvusta ison siivun. Osansa euroista voisivat ottaa myös suomalaisyritykset, sillä osaamisen, työn ja tutkimustoiminnan tarve on valtaisa pohjoisimman Euroopan alueella. Suomella ja Norjalla on valtavat mahdollisuudet yhteiselle liiketoiminnalle öljy- ja kaasuteollisuudessa, ympäristöteknologiassa ja matkailun osalta. Nyt on luotava mahdollisuuksia konkreettisiin yhteistyöprojekteihin. Tämä tilaisuus antaa siihen hyvän mahdollisuuden, totesi Norjan Suomen suurlähettiläs Jǿrg Willy Bronebakk. Suurlähettiläs avasi norjalais-suomalaisen kauppayhdistyksen ja Oulun kauppakamarin järjestämän tilaisuuden, jossa oululaisyrityksille räväytettiin eteen Norjan teollisen kasvun tuomia bisnesmahdollisuuksia. Barentsin alueella liiketoiminnan on laskettu kirivän tulevaisuudessa noin 97 biljoonaan euroon, siitä Norjan osuus on 32 biljoonaa. Kymmenen vuoden kuluttua pelkästään Barentsinmeren mineraaliteollisuudessa pyörii biljoonan euron liikevaihto. Maahan tarvitaan muun muassa 2000 insinööriä vuosittain. Oululaisella teknologiaosaamisella olisi kysyntää, jotta suljettuja kaivoksia voitaisiin avata uudelleen tuottavina. Työvoiman tarve pohjoisessa ulottuvuudessa on hurja lukuisilla toimialoilla: rakentajille, majoittajille, tutkijoille ja opettajille...

11 Toimitusjohtaja Martti Hahl toivoi, että suomalaisyritykset verkkottuisivat siten, että Norjan suomalaisosaaminen saataisiin maassa paremmin esille. Tällaisia tulevaisuudennäkymiä tarjosivat toimitusjohtajat Björn Storvik Storvik Consultista ja Martti Hahl Barents Center Finlandista. Kantaverkkoyhtiö Stattnet aloittaa pian sähköverkon rakentamisen pohjoiseen, tuuli- ja vesivoiman rakentaminen on kasvussa ja Hammerfestin lentokenttä uusitaan ensi vuodesta alkaen. Yksi kaivosyhtiö suunnittelee tuotantonsa tuplaamista, listasi Storvik. Satamakaupungit kasvavat Tämän lisäksi Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden tarpeita varten Kirkenäsistä suunnitellaan alan merellistä logistiikkakeskusta ja vientisatamaa. Hammerfestissä investoinnit ovat kaikkialla suuret, sillä siitä on tulossa koko öljyteollisuuden huolintakeskus. Näiden satamien kautta merenkululle niin länteen kuin itään aukeavat aivan uudenlaiset näkymät. Hammerfestin mahdollisuuksia suomalaiset eivät ole osanneet hyödyntää aiemmin, ovia on kolkuteltu turhan harvoin, mutta vielä ei ole myöhäistä, Storvik totesi. Martti Hahl muistutti, että ovet ovat auki lukuisille toimialoille, pätevälle työvoimalle ja molempia maita hyödyntävälle koulutus- ja tutkimusyhteistyölle. Toiveita päättäjillekin nousi esiin. Pohjois-Suomessa on lukuisia rautatiesuunnitelmia Jäämeren suuntaan, mutta ei yhtään rakentamispäätöstä. Tässä tarvittaisiin nyt päättäjiä viemään asiaa konkretian tasolle, esimerkiksi EU:hun. Lisäksi tarvitsemme Tromssaan, Kirkenäsiin ja Hammerfestiin bisneskeskuksen auttamaan suomalaisyritysten tavoitteita Norjaan markkinoilla, Hahl huomautti. Yhteinen kieli ja kulttuuri löydettävä Norjalais-suomalaisen kauppayhdistyksen puheenjohtaja Klas Blomqvist toivoi myös pk-yrityksiä mukaan markkinakilpailuun. Omin voimin se ei välttämättä onnistu, mutta verkottumalla ja suurempien tuella tuloa olisi otettavissa. Molemmissa maissa pitäisi myös tehdä kotitehtäviä. Emme tunne toistemme kulttuuria tarpeeksi hyvin. Se on haaste, joka on ylitettävä. Yksi hyvä tapa edistää liiketoimintakulttuurien vuorovaikutusta olisi Blomqvistin mukaan lisätä arjen tutkimusja opiskelijavaihtoa maiden välillä nykyisestä. Paikallistuntemus on valttia Norjan kaupan mahdollisuuksia käsitelleeseen seminaariin osallistuneet liiketoimintayksikön johtaja Ahti Nurkkala YIT Teollisuus Oy:stä, toimitusjohtaja Pekka Kallio RKT Groupista ja Martti Saarela SteelDone Groupista eivät purematta nielleet moitteita suomalaisyritysten vähäisestä kiinnostuksesta Norjan markkinoihin. On tässä rieskaa repussa kannettu Norjan myyntireissuilla jo useampi vuosi. Kun ne siellä vain oppisivat ymmärtämään laatua ja toimitusvarmuutta. Niin se on, että jos puolalaiset ovat samassa kilpailussa, me häviämme. Pikkuhilaa norjalaiset alkavat kuitenkin oppia huomatessaan, että kilpailijamaan toimitukset myöhästyvät, totesivat Nurkkala ja Kallio. He ovat haasteista huolimatta jatkossakin mukana Norjan markkinakisassa. Osaamistahan meillä on. Ja sitä paitsi Norjan Hammerfest ja Ruotsin Narvik ovat lähempänä Oulua kuin monia Norjan kaupunkeja. Martti Saarelan SteelDonella on kokemusta Norjan liiketoiminnasta vuodesta Myynti on vaatinut kovaa työtä. Paikalliset voimat ovat ehdottoman tarpeelliset, jos aikoo sopimuksen tasolle päästä. Myös Norjan markkinat ja liiketoimintaympäristö on tunnettava. Siinä olemme edenneet, ja parhaillaankin meillä on useita projekteja Norjan öljy- ja kaasukentiltä neuvoteltavana, Saarela kertoi.

12 MONIMUTKAISESTA YKSINKERTAISTA Meidän tehtävämme monimutkaisessa talouden maailmassa on olla Suomen selkokielisin ja ymmärrettävin tilitoimisto. Me hyödynnämme moderneja sähköisiä työkaluja, jotka valjastamme niin omaan kuin asiakkaidemmekin käyttöön. Me uskomme tehokkaisiin prosesseihin mikä näkyy plussana laadussa ja miinuksena palveluidemme hinnassa. Meiltä saat erityisasiantuntijan palvelut pk-yrittäjän vero- ja talouskysymyksiin. TOIMITUS - JOHTAJA - KOULU ALKAA! Tj-koulu on pk-yrityksen kasvukumppani. Asiakkaamme tulevat meille kehittämään liiketoimintaa ja kasvamaan johtajana. Kehittyvän ja kasvavan yrityksen tarpeisiin rakennetut palvelumme toteutuvat avoimissa ryhmissä tai yhdelle yritykselle räätälöitynä. Täydentyvä talven ja kevään ohjelma löytyy netistä. Ilmoittaudu tai soittele.

13 Europarlamentaarikot Sampo Terho, Hannu Takkula ja Eija-Riitta Korhola myönsivät, että rikkiridektiivin valmistelussa ei oltu riittävän valppaita. Vetoa vientiin tukitoimin Teollisuuspolitiikkaa ei voi rakentaa vaalikauden mittaiseksi. Perusteollisuuden kilpailukykyä voidaan parantaa vain pitkäjänteisin poliittisin päätöksin, jotta yritykset voivat investoida ja luoda toimintaedellytyksiä ja työpaikkoja tulevaisuudessakin, totesi Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Vanhainen. Metsä-, teknologia- ja kemian teollisuuden kilpailukykypulmiin pureuduttiin seminaarissa, jonka Oulun kauppakamari yhdessä teollisuuden kanssa järjesti. Merkittävien vientialojen toimintaympäristön parantamista pohtineeseen tilaisuuteen osallistui laaja vaikuttajien ja yrittäjien joukko europarlamentaarikkojen johdolla. Keskeisenä ongelmana nähtiin rikkidirektiivi, mutta myös monet teollisuutta rasittavat verojärjestelyt. Juha Vanhainen vaati täysmääräisiä kompensaatioita tammikuussa 2015 voimaanastuvalle rikkidirektiiville, väylä- ja rataveron poistamista, dieselverojärjestelmän palauttamista ja päästökauppakompensaatiota. Näillä toimilla suomalainen vientiteollisuus voisi elpyä. Rikkidirektiivin valmistelun kohdalla nukuttiin ja taistelu hävittiin. Eurokriisi vie liikaa huomiota, sen alle peittyy tärkeitä asioita, joiden edestä on töitä tehtävä, totesivat yhteisesti Brysselin päättäjät Eija-Riitta Korhola (kok.), Hannu Takkula (kesk.) ja Sampo Terho (ps.). Uudistumista tarvitaan Takkulan mielestä kilpailukyvyn parantaminen vaatii sitä, että suuret yritykset kantavat entistä paremmin yhteiskuntavastuutaan, kustannusrakenteita uudistetaan ja työuria pidennetään. Nyt on keksittävä uusia keinoja talouden uudistamiseksi. Olemme omilla ratkaisuillamme töhrineet kilpailukykyämme, Takkula sanoi. Jatkuu seuraavalla aukeamalla.

14 Sampo Terhon mielestä EU-säätely on noussut jo sellaisiin mittoihin, että asioiden seuraaminen ja päätöksiin vaikuttaminenkin on vaikeaa. Terhon mielestä suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky paranisi, jos sähköntuotannon windfall-verojärjestelmästä luovuttaisiin, Suomessa olisi ydinvoimavapaata rakentamista, ilmastopolitiikkaa uudistettaisiin ja rikkidirektiivistä päästäisiin uudelleen neuvottelupöytään. Eija-Riitta Korhola piti kilpailukyvyn palauttamisen lähtökohtana sitä, että uusia työpaikkoja luodaan. Meidän on vähennettävä tuontia ja suunnattava tukea tämän tavoitteen toteutumiseen. Tarvitsemme teollisuutta ottamaan kantaa, keskustelemaan, luomaan uusia avauksia. Teollisuutta olisi kuultava Seminaariin osallistuneet panelistit toivoivat valtiota apuun viennin lisäämiseksi. Esiin nousi myös yhteisen keskustelun tarve, yksituumaisuus asioiden edistämiseksi. Pohjoisen teollisuuden keskeisenä elvytystoimena vaadittiin rikkidirektiivikompensaation lisäksi kuljetustukijärjestelmän palauttamista. Pohjois-Suomen teollisuudella kuljetuskustannukset ovat keskimäärin viisi prosenttia korkeammat kuin etelässä. Myös väyläinvestointeja on saatava ja teollisuuden energiakysymykset on laitettava kuntoon, vaati kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.). Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä toivoi, että teollisuuskin saisi äänensä kuuluviin. Hänen mukaansa asioita mietitään aina fi nanssipolitiikan kautta, kun tulevaisuutta pitäisi pohtia teollisuuspolitiikan kautta. Samansuuntaisesti viesti myös Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen. Olisi jo aika ymmärtää, että velalla hankittu AAA-luokitus on aivan eri asia kuin teollisuuden kilpailukyky. Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä, joilla pahimmat uhat poistetaan. Huoli työllisyydestä kytkeytyi vahvasti viennin kilpailukykyyn. Valtio kuormittaa teollisuutta liikaa. Nykyiset työpaikat on turvattava, mutta nykykehitys ei sitä tue, totesi toimihenkilöiden pääluottamusmies Ari Kuismin Stora Enson Oulun tehtailta. Toimitusjohtaja Petri Tirkkonen Merilinja Oy:stä ja Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola vaihtoivat ajatuksia teollisuuden kilpailukyky-seminaarissa. Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie (kok.) haluisi purkaa nykyistä lainsäädäntöä, mutta myös lisätä yhteistyötä Suomen tulevaisuuden puolesta. Se voisi tapahtua panostamalla yhteisesti osaamisen myyntiin ja purkamalla säätelyä, osittain myös hallintoa. Kansanliike turpeen puolesta Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan ehdotus kansanliikkeestä turpeen puolesta otettiin tyytyväisenä vastaan. Turvetta on mahdollista käyttää ympäristöystävällisesti. Turve on Suomen oma polttoaine, joka vähentää energiariippuvaisuuttamme. Siksi olisi hyvä, kun syntyisi kansanliike turpeen puolesta, Korhola sanoi. Kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.) tarttui heti Pohjois-Suomelle merkittävän energialähteen turvaamiseksi heitettyyn haasteeseen. Kapinaa me tarvitsemme, yhteisrintamaa, jotta kehäkolmosen sisäpuolella ei turvetta ajeta alas.

15 Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen muistutti, että turpeen alasajoa ei saa hyväksyä. Tästä elinkeinoelämä on tällä alueella yksimielinen. Turpeen työllisyysvaikutus on iso. On myös muistettava, että turvetuotannossa on vain 0,6 prosenttia Suomen pinta-alasta ja sekin jakautuu 500 toimipisteeseen. Siksi onkin outoa, että turvetuotannosta on tehty niin iso kysymys. Päätöksiä tarvitaan pian Toimitusjohtaja Petri Tirkkonen Merilinja Oy:stä pitää erinomaisena, että Oulun seminaariin osallistuneet poliittiset vaikuttajat ovat valmiita etsimään keinoja raskaan teollisuuden edellytysten parantamiseksi. Ongelma on vain siinä, että päätöksenteko on liian hidasta. Teollisuutta uhkaavat uudet asiat, kuten rikkidirektiivi, ovat olleet tiedossa pari kolme vuotta. Päätöksiä kompensaatioista ei kuitenkaan ole vielä tehty. Niitä pitäisi saada aikaan nopeasti, Tirkkonen vaatii. Metsäteollisuus on linjaliikennettä Eurooppaan hoitavalle merikuljetusyhtiölle merkittävä asiakas. Kilpailukyky-seminaaria Tirkkonen piti hyvänä, jotta tietoisuus suurista perusteollisuuden ongelmista leviää. Nyt pitäisi viimeistään luoda pitkäkestoista teollisuuspolitiikkaa. Muutoin pelkona on, että teollisuus siirtyy muihin maihin, joissa kustannustaso on matalampi. Jos tuotanto siirtyy, se on hirvittävä isku etenkin Pohjois-Suomelle. Merikuljetusyhtiössäkin on haasteita selvitettävänä. Kuljetustuen palauttaminen olisi iso asia kannattavuudelle, mutta sitäkin suurempi merkitys on rikkidirektiivillä. Vaihtoehtoja hoitaa asia on, mutta aikataulu on todella kireä. Rikinpoistolaitteiden asentaminen tuo 2-4 miljoonan lisäkustannukset per laiva, ja näitä laitteita vasta koekäytetään. Dieseliin siirtyminen taas on 30 prosenttia kalliimpaa kuin nykyinen raskas polttoöljy. Dieselistä on jo nyt pulaa Euroopassa, joten riittääkö sitä meriliikenteeseen, Tirkkonen pohtii. Kolmaskaan vaihtoehto ei ole nopeasti toteutettavissa. Bioöljytuotteita on saatavilla rajoitettu määrä, ja toisaalta maakaasulla toimivista laivoista ei ole tehty vielä yhtäkään rakentamispäätöstä. POHJOIS-SUOMEN SUURIN RAKENNUSALAN SUUNNITTELUTOIMISTO WSP Finland, Oulu p www. wspgroup.fi

16 Yrittäjä minimoi verosi, maksimoi tulosi Yrityksen ja sen omistajan verotuksen yhteensovittamisella ja kokonaisuuden optimoinnilla voi vaikuttaa merkittävästi yritystoiminnan kuluihin ja kannattavuuteen. Yritysverotuksen muuttuvien kiemuroiden seuranta vaatii asiantuntemusta ja kokemusta parhaiksi havaituista toimenpiteistä. Kunkin yksittäistapauksen huomiointi verotuksen kannalta optimaalisella tavalla vaatii näkemystä ja yritystoiminnan kokonaisvaltaista hallintaa. Valtaosa suomalaisista yrityksistä on ns. suppeaomistuspohjaisia, joissa yrityksen ja omistajan näkökulma on yhteinen. Yrityksen tulo on samalla myös omistajan tulo. Tällöin esimerkiksi osakeyhtiön tulovero ja osingosta menevä vero nähdään yhtenä kokonaisuutena, mikä kuvaa yritystuloon kohdistuvaa verorasitusta. Tavoitteena on kokonaisverorasituksen ja palkanmaksusta aiheutuvien kulujen minimointi. Lyhyellä tähtäyksellä kysymys on tilikauden tuloksen verotuksesta, verotettavan tulon jaosta pääoma- ja ansiotuloihin sekä palkanmaksun/osingonjaon mahdollisuudesta. Monelle yrityksen omistajalle palkanmaksu vaikuttaa olevan turhaankin itseisarvo. Vastaavasti myös löytyy omistajia, jotka pyrkivät nostamaan vain 9 %:n verovapaita osinkoja. On hyvä muistaa, että verovapaat osingot jaetaan kertaalleen verotetusta yrityksen tuloksesta. Saman kokonaissumman voi nostaa käteen sopivalla palkan ja osingon yhdistelmällä, mutta huomattavasti pienemmin kokonaiskustannuksin. Palkan vähennyskelpoisuus pienentää yrityksen veroja. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että palkkaa kannattaa nostaa, jos ansiotulojen verotus jää yritysverokantaa alhaisemmalle tasolle. Vuodesta 2012 alkaen pääomatulovero on ollut 30 % ja yli euron pääomatuloista 32 %. Yritysverokanta on 24,5 %. Useilla yrittäjillä nämä asiat vaikuttivat juuri päättyneellä tilikaudella laskettuun optimaaliseen verotukseen sekä mahdollisesti vielä tehtävään osingonjakopäätökseen. Viimeisimmässä veromuutoksessa vuoden 2013 alussa ansiotulojen veroasteikkoon lisättiin uusi progressioporras yli ansaitseville. Yleisen taloudellisen tilanteen johdosta verotuksen muutokset tuskin jäävät tähän. Heikossa taloudellisessa tilanteessa myös yrityksen kykyä voitonjakoon on tarkasteltava liiketoiminnan turvaamisen näkökulmasta. Pitkällä tähtäyksellä kysymys on omistus- ja yritysrakenteista sekä niihin liittyvistä sopimuksista. Verosuunnittelu linkittyy siten kiinteästi myös yrityksen strategiseen ohjaukseen. Yrittäjä kaipaa tilitoimistoltaan omien verotuksellisten vaihtoehtojensa selkeää vertailua ja perusteltuja ratkaisuja. Pelkän yksittäisen veroprosentin tai veron määrän laskeminen asiakkaalle ei häntä paljon auta. Omistajayrittäjän pitää luoda käsitys kokonaisuudesta, kuluista, tulolajien painotuksista, veroista ja käteen saatavasta rahamäärästä vertailtaessa eri vaihtoehtoja. Näitä vaihtoehtoja pitää vielä pystyä vertailemaankin keskenään, erityisesti tilanteessa jossa tuloutettavaa rahamäärää halutaan muuttaa suuremmaksi tai pienemmäksi. Kyse onkin parhaimmillaan yrityksen kannattavuuden maksimoinnista. Yrittäjän onkin hyvä osata hakea perusteltuja ratkaisuja verotuksen optimointiin ja suunnitteluun. Verotuksen laskenta voi olla myös helppoa ja se voidaan toteuttaa liiketoimintaa tukien. Jaakko Lampela Heli Hookana johtaja,ktm, HHJ johtava asiantuntija, KTT, HHJ Talenom Asiantuntijapalvelut Talenom Asiantuntijapalvelut

17

18 Oululainen peliala ponnistaa nousuun Kuva: Petteri Löppönen Oululaisyritykset tuoneet markkinoille isoja julkistuksia Peleistä on jo vuosien ajan odotettu Oulun seudulle reipasta kasvualaa. Vauhti on jäänyt hitaammaksi kuin on toivottu, mutta nyt näyttää käänne olevan käsillä. Merkit paremmasta ovat selvät: peliyritysten lukumäärä on kasvussa, nämä ovat tuoneet markkinoille isoja julkistuksia ja korkeatasoinen koulutus on taas saatu pyörimään. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulu Game Labissa tuntiopettajana toimiva Jussi Autio tuntee pelialan tilanteen tarkalleen. Hänen mielestään voi turvallisin mielin sanoa, että alalla on nyt poikkeuksellisen hyvä kuhina oikeastaan parempi kuin koskaan ennen.

19 Autio muistelee runsaan puolenkymmenen vuoden takaisia aikoja, jolloin peliala ensimmäisen kerran osoitti vakavia kasvun merkkejä. Tuolloin moottorina toimi Oulun yliopiston Elvi-hanke. Meininki oli hyvä, mutta voimat läpimurron tekemiseen loppuivat kesken. Osaamispohjaa ei vain tuolloin ollut riittävän laajasti, hän toteaa. Tukevampi pohja Hyvää yritystä seurasi muutaman vuoden hiljaisempi jakso, mutta nyt pelialan tilanne näyttää taas erinomaiselta. Toimintaedellytyksissä on Jussi Aution mielestä tapahtunut suuri muutos parempaan. Hän uskookin, että kasvu on nyt tukevammalla pohjalla. Esimerkiksi POEM ja BusinessOulu tekevät hyvää työtä pelialan puolesta. Myös koulutus on taas saatu kunnolla käyntiin. Ja Nokiasta on vapautunut paljon osaavaa ja kokenutta väkeä, joista osa on suuntautunut kehittämään pelejä, hän kertoo. Täydellisen hienosti eivät asiat toki ole. Suurin ongelma on rahoituksessa. Yritykset kaipaavat rahaa voidakseen kehittää tuotteitaan. Varsinkin ensimmäisen tuotteen saattaminen markkinoille käy talouden päälle, sillä kustannukset juoksevat koko ajan, mutta kassavirtaa ei tule mistään. Autio patisteleekin oululaisia pelifi rmoja pääomasijoittajien pakeille. Pulmallista tosin on, että pelialaa ymmärtäviä pääomasijoittajia ei Oulussa juuri ole eikä oikein koko Suomessakaan. Toisaalta monet peliyrittäjät karsastavat pääomasijoittajia, hän harmittelee. Isoja julkistuksia Oulusta Pelkkä raha ei tietenkään riitä. Jussi Autio sanoo, että peliyrityksiltä vaaditaan myös markkinointiosaamista ja kykyä rakentaa tuotteistaan kilpailijoista erottuvia. Tarjontaa kun on enemmän kuin kylliksi. Mitä Oulusta on sitten viime aikoina tuotu markkinoille ja mitä on lähiaikoina luvassa? Kolme peliä tulee heti Jussi Aution mieleen: Fingersoft Oy:n tekemän Hill Climb Racing, Ludocraft Oy:n AirBuccaneers ja Playsign Oy:n Wizardris. Ensiksi mainittu näistä on esimerkiksi ollut hurja hitti iphone- ja Android-puhelimissa, sillä sitä on ehditty ladata muutaman kuukauden aikana noin 40 miljoonaa kertaa. Tällä hetkellä Oulussa toimii parikymmentä pelialan yritystä. Jussi Aution mielestä on realistista ajatella, että uusia yrityksiä syntyy ja jo olemassa olevat kasvavat sellaista kyytiä, että kaupunkiin syntyy alalle uusia työpaikkoja noin sata vuodessa. Tällöin Oulu pysyisi pelialan valtakunnallisessa kasvuvauhdissa. Ihan lähimmän parin vuoden aikana täällä ei ehkä aivan tähän päästä, mutta sitten kyllä. Ja täytyy muistaa, että yksi iso menestys saattaa muuttaa hetkessä tilanteen, muistuttaa Autio. Koulutusta Oulu Game Labissa Jussi Autio työskentelee tuntiopettajana Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulu Game Labissa, joka tuottaa osaajia pelialan tarpeisiin neljä kuukautta kestävän koulutuskokonaisuuden voimin. Toistaiseksi kysymys on ollut pilottikoulutuksesta, mutta Aution mukaan tavoitteena on siirtää OGL osaksi Oamk:n normaalia toimintaa. Ensimmäiseen pilottikoulutukseen vuoden 2012 syksyllä osallistui 33 opiskelijaa. Tulokset olivat erinomaiset, sillä koulutus synnytti kolme start up -yritystä ja sen työllistämisvaikutus oli yli sata prosenttia. Kaikki koulutuksessa mukana olleet työllistyivät ja perustetut yritykset palkkasivat myös ulkopuolisia työntekijöitä. Kevään 2013 aikana alkaa uusi neljän kuukauden koulutuskokonaisuus. Mukaan pääsee nyt 40 opiskelijaa, joista osa tulee avoimen ammattikorkeakoulun kautta ja osa on Oamk:n opiskelijoita, jotka voivat sisällyttää OGL:ssa saamansa opetuksen omaan tutkintoonsa. Viima Games aloitti elokuussa Vuoden 2012 elokuussa aloitti toimintansa yksi Oulun uusista pelialan yrityksistä Visa Smolanderin ja kolmen muun entisen nokialaisen perustama Viima Games. Smolander kertoo, että suuntautuminen pelien tekemiseen oli nelikolle jokseenkin itsestään selvää Nokia-uran jälkeen. Olimme miettineet tätä pitemmän aikaa jo Nokiassa ollessamme. Kahvitauoilla visioitiin ja hahmoteltiin monenlaisia pelejä. Meille kaikille pelit ovat pitkäaikainen harrastus, hän muistelee. Vauhtia oman yrityksen perustamiseen antoi Nokian tarjoama tuki start up -yrityksille. Ensimmäiset hiukkasen harjoitusmielessä tehdyt pelit Viima Games on jo saanut aikaan Android- ja ios-alustalle. Lisäksi tasaisempaa tulovirtaa yritykseen tulee muille pelitaloille tehdyistä projektitöistä. Oulu Game Labissa annetusta koulutuksesta oli Smolanderin mielestä paljon hyötyä. Se auttoi rakentamaan kontakteja ja opasti ottamaan huomioon, että pelien tekemisessä on kysymys myös bisneksestä.

20 Hyvinvointialan yhteistyöhön uutta iskua seminaarista Kuva/Juhani Rasila/Avi Matti Pörhö ja Terttu Savolainen toteavat, että kesäkuussa järjestettävä suomalaissaksalainen talous- ja tutkimusfoorumi tulee luotaamaan terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen tulevia haasteita. Baden-Württembergin alue on yksi Saksan vahvimmista lääketieteen teknologian keskittymistä. Oulu puolestaan loistaa langattoman teknologian osaamisellaan maailmalla. Näiden kahden vahvan osaamisen yhteistyöstä avautuu valtava mahdollisuus niin yrityksille kuin tutkimuksellekin. Lounaissaksalaisen Baden-Württembergin ja Oulun seudun konkreettiseen yhteistoimintaan pyritään kesäkuussa Oulussa järjestettävän foorumin avulla. Suomalaissaksalaisen talous- ja tutkimusfoorumin tavoitteena on syventää kansainvälistä yhteistyötä. Entisellä Oulun läänillä on yli 20 vuoden kokemus yhteistyöstä Baden-Württembergin alueen kanssa. Edellisen kerran talousfoorum oli Stuttgartissa. Tuolloin keskityimmme energia-alaan, nyt Oulussa haetaan mahdollisuuksia terveydenhoidon ja hyvinvointiteknologian alalle, toteaa foorumia valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, Saksan kunniakonsuli Matti Pörhö. Yhteisiä hankkeita Foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen sanoo, että konkreettisena toiveena ovat yhteiset hankkeet ja tutkimusprojektit. Tavoitteena on myös luoda tiiviimpää yhteistyötä tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Näemme Baden-Württembergin erittäin mielenkiintoisena markkinana ja alueen yritykset erittäin potentiaalisina yhteistyökumppaneina kehitettäessä yhteiseen osaamiseen pohjautuvia kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita. Baden-Württembergin alueella työskentelee lääketieteen tekniikan puolella noin työntekijää, Suomessa vastaava luku on arviolta Alue tarjoaa suomalaisille potentiaalia tehdä kehitystyötä yhdessä maailman johtavien valmistajien kanssa. Lääketieteen tekniikan valmistus perustuu siellä vahvaan tuotannolliseen osaamiseen, mutta ICT-sovellukset ja uuden teknologian monipuolinen soveltaminen ovat vahvasti esillä, Pörhö kertoo.

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Koulutuskalenteri syksy 2014. 23 syys. 30 syys. 02 loka. Näin tunnistat kätevästi koulutuksen aihepiirin. Syyskuu. Lokakuu

Koulutuskalenteri syksy 2014. 23 syys. 30 syys. 02 loka. Näin tunnistat kätevästi koulutuksen aihepiirin. Syyskuu. Lokakuu KOULUTUSKALENTERI Syksy 2014 Koulutuskalenteri syksy 2014 Varmista menestyksesi Venäjällä! Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) kouluttaa suomalaisyritysten päättäjistä ja asiantuntijoista rautaisia

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN SPV-metsäpäivä 9.11.2014 VT Miikka Autio Oma Säästöpankki Oy Metsätilan lahjoittaminen Käytännössä metsätilan siirtämisessä jälkipolville on useita vaihtoehtoja Lahja Normaali

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

www.taxadvisers.fi TaxAdvisers Oy

www.taxadvisers.fi TaxAdvisers Oy TaxAdvisers Oy Verokonsultointi- ja lakipalvelut Yritysten laskenta- ja analyysipalvelut 2014 2 TaxAdvisers Oy TaxAdvisers Oy tarjoaa monipuolista ja asiantuntevaa palvelua kaikissa yritystoiminnan vaiheissa.

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski- Suomen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Markkinat, liiketoiminta ja näkymät Kotimaa Qt Osingonjakoehdotus Esityksen sisältö Katsauskauden

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela Finnvera Oy 3.6.2014 aaj Teijo Kuusela Asialistalla Yleistä Finnverasta Avainluvut Liiketoiminta-alueet Rahoitusperiaatteita Omitusjärjestelyistä 3.6.2014 [Alatunniste] 2 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot