TASEKIRJA 2009 TILINPÄÄTÖS. Kaija ja Heikki Siren: Kankaanpään kaupungintalo. Kuva Maija Anttila

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2009 TILINPÄÄTÖS Kaija ja Heikki Siren: Kankaanpään kaupungintalo. Kuva Maija Anttila

2

3 1 Sisällyslyettelo Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinnen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen 1. Tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain Käyttötalous Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat 1. Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernilaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset 1. Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Luettelot ja selvitykset 1. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Tilastoja Allekirjoitukset ja merkinnät 1. Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilintarkastusmerkintä

4 2 Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Bruttokansantuote laski Suomessa vuonna 2009 ennätykselliset 7,8 prosenttia. Pudotus on suurin vuositasolla mitatuissa aikasarjoissa. Tuotanto supistui eniten vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja BKT:n lasku pysähtyi vasta vuoden loppupuolella. Koko vuonna 2009 vienti, kulutus ja investoinnit laskivat selvästi. Työllisyys heikkeni ja työttömyys oli loka-joulukuussa 8,3 %, kun se vastaavana aikana edellisenä vuonna oli 6,0 %. Kankaanpäässä vältyttiin merkittäviltä yritysten lopettamistoimilta. Tuotantoa sopeutettiin supistuvaan kysyntään useimmilla toimialoilla ja se näkyi lomautuksina ja työttömyyden lisääntymisenä. Vuoden 2009 lopussa kaupungin työttömyysaste oli 14,2 %, kun se vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin oli 11,6 %. Kaupungin väkiluku jatkoi hienoista laskua siten, että kokonaisväkimäärä oli vuoden lopussa ennakkotiedon mukaan henkeä. Vuoden 2009 väkiluvun lasku oli 86 henkeä. Kaupungin talous ja palvelut 2009 Vuonna 2008 käynnistetty talouden tasapainottamistyö tuotti ohjelman, jonka valtuusto hyväksyi syyskuussa Kankaanpään talouden tasapainottamistoimenpiteiden vaikutus alkoi tuntua vuonna Veroprosenttia nostettiin 0,75 %-yksikköä, metsäomaisuutta myytiin ja henkilökuntaa vähennettiin ja koko henkilökunta lomautettiin kahdeksi viikoksi. Osin henkilöstön lomautus ulottuu vuoden 2010 puolelle. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta n. 1, 6 milj. eli 4,8 %. Valtionosuudet pysyivät lähes ennallaan, + 0,10 %. Toimintakate - eli toimintakulujen ja -tuottojen välinen erotus - laski edellisvuodesta n. 1, 4 milj. eli 2,6 %. Tähän sisältyy satunnaistuloja metsänmyynnistä n. 0,5 milj.. Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän (PoSa) tulos oli ennakoitua parempi vaikka yhtymä kirjasikin tappiollisen tuloksen. Korkotason alhaisuus näkyi selvästi rahoituskustannuksissa ja satunnaisiin tuottoihin kirjattiin Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän lopetuksesta tuloa n. 0,8 milj.. Vuosikatetta kertyi 4,5 milj. ja poistojen (2,1 milj. ) sekä satunnaisten tuottojen jälkeen tilikauden tulokseksi tuli ylijäämää 3,3 milj.. Kun aikaisemmilta vuosilta yhteenlaskettua alijäämää oli n. 3,6 milj., jää vuoden 2009 jälkeen taseeseen alijäämää 0,3 milj.. Kaupungin palvelutarjonnassa yksi merkittävin muutos oli Narvin ja Veneskosken ala-asteiden koulujen sulkeminen alkaen. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluissa siirryttiin alkaen lain edellyttämään yhteistoiminta-alueen palvelutuotantoon PoSa:n aloittaessa toimintansa. Palveluiden tilaajana toimii kaupungin organisaatioon sijoitettu kuntien yhteinen tilaajalautakunta. Palvelutuotanto ja taloudellinen tulos täyttivät niille asetetut tavoitteet mutta hallinnollinen ohjausjärjestelmä synnytti kriittistä arviointia. PoSa:n toiminnan käynnistymisen myötä lakkautettiin entinen kansanterveystyön kuntayhtymä. Kaupungin palvelutuotantoon vaikutti lähes koko henkilökunnan lomauttaminen tai lomarahojen vaihtaminen vapaaksi. Toimenpiteen taloudelliset tavoitteet sen sijaan saavutettiin. Toimenpiteet jatkuvat vielä vuoden 2010 puolelle. Investointimenojen kokonaismäärä oli ennätykselliset 7,2 milj.. Menojen poikkeuksellisen korkea taso johtuu kansanterveystyön kuntayhtymän lopettamisesta. Pääterveysasema ostettiin kaupungille ja sen hinta oli n. 2,7 milj.. Merkittävä oli myös jätevedenpuhdistamon saneerauksen loppuunvienti 0,8 milj. :lla. Investointimenojen nettomääräksi tuli 5,5 milj. ja kun siitä poistetaan poikkeukselliset erät jää taso n. 2 milj. :oon. Kaupungin lainakanta nousi edellisvuoden 19,1 milj. :sta 20,6 milj. :oon. Asukaskaskohtainen lainamäärä kasvoi näin ollen 132 /asukas (2009 lopussa /as.) Konsernirakenne muuttui hieman kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen osalla. Konsernitaseen loppusumma oli 109,8 milj., kasvua edellisvuodesta 4,6 milj.. Konsernin lainamäärä oli vuoden lopussa 47,7 milj. eli se kasvoi edellisvuodesta 1,7 milj.. Asukasta kohden laskien konsernilla oli velkaa Tulevaisuuden näkymät Koko julkisen talouden tulevaisuutta varjostaa ns. kestävyysvaje. Kestävyysvajeen oikaisemiseen on periaatteessa olemassa ainakin neljä keinoa: talouskasvu, julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen, verotuksen kiristäminen ja menojen leikkaaminen. Keinot täydentävät toinen toisiaan. Kuntatalouden arvioidaan kiristyvän entisestään vuonna Taantuman seuraukset näkyvät verotulojen kasvun hidastumisena ja perusturvan menojen lisääntymisenä. Tätä kehityskuvaa kärjistää vielä väestön ikääntyminen. Ns. paras-lainsäädännön voimassaoloaika päättyy 2012 ja kuntia ollaan ohjaamassa entistä tiukemmin yhteistoimintaalueiden piiriin. Tuottavuuden parantaminen ja palveluiden tarjonnan turvaaminen pelkästään yhteistoiminta-alueiden avulla ei näytä kestävältä ratkaisulta. Käsitykseni mukaan tulee pyrkiä kohden riittävän suuria ja toimivia peruskuntia. Tämä edellyttää aktiivisuutta kuntaliitosten valmistelussa ja ratkaisujen hakemisessa kuntakokoa kasvattamalla. Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan kuntien yhteinen neuvottelutavoite kuntaliitokseksi vuoden 2013 alussa on lupaava pyrkimys vahvistaa alueen kykyä pärjätä myös tulevina vuosikymmeninä. Esitän parhaat kiitokset kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille ja kaikille yhteistyökumppaneille vuodesta Paavo Karttunen kaupunginjohtaja

5 3 1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleistietoja Kankaanpään kaupungista Perustettu 1865 Kaupungiksi 1972 Asukasluku (2009/2010) Pinta-ala 689,83 km 2, vettä 15,22 km 2, yhteensä 705,05 km 2 Asukastiheys 17,34 as./km 2 Kalleusluokka II Tuloveroprosentti 19,75 v ja 20,00 v Etäisyydet Turku 200 km, läänin pääkaupunki Helsinki 270 km Tampere 100 km Pori 50 km, lähin reittiliikenteen lentokenttä ja merisatama Jämijärvi 21 km, lähin pienlentokenttä Parkano 50 km, lähin rautatieasema Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 11 SDP 7 Kokoomus 6 PS 5 Vas 4 Krist.dem. 1 Vihr 1 Yhteensä 35 valtuutettua, joista naisia 11. Toimielinorganisaatio Hallinnollinen asema Lääni Hovioikeuspiiri Käräjäoikeus Kihlakunta Maaoikeuspiiri Vesioikeuspiiri Sotilaslääni Veropiiri Satakunnan maaseutuelinkeinopiiri Tiepiiri Lounais-Suomen ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Työvoimapiiri Länsi-Suomen Turku Ikaalinen Kankaanpää Etelä-Suomi Länsi-Suomi Turun ja Porin Kankaanpää Pori Turku Turku Satakunta Satakunta KAUPUNGINVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KAUPUNGINHALLITUS Kanslia Taloushallinto Tukipalvelut HALLINTO- JA HENKILÖSTÖJAOSTO MAASEUTULTK Maaseutupalvelut YMPÄRISTÖLTK. Kaavoitus Rakennusvalvonta Mittaus- ja kiinteistötoimi PERUSTURVALTK. Perhepalvelut Aikuispalvelut Vanhuspalvelut Erityispalvelut Ympäristöpalvelut Erikoissairaanhoito SIVISTYSLTK. Sivistystoimen Hallinto Perusopetus Toisen asteen opetus KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALTK. Kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut TEKNINENLTK. Rakentaminen Liikelaitokset Pelastustoimi Tilapalvelut Vuoden 2009 alussa käynnisti toimintansa viiden kunnan (Kankaanpää, Karvia, Jämijärvi, Honkajoki ja Siikainen) yhdessä muodostama Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa. Kuntien yhdessä muodostama perusturvalautakunta, joka kuuluu Kankaanpään kaupungin organisaatioon, tilaa kuntien asukkaille sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut PoSalta tilaa-tuottaja-mallilla. Vuoden 2009 alusta kulttuurilautakunta ja vapaa-aikalautakunta yhdistettiin yhdeksi toimielimeksi, jonka nimeksi tuli kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

6 4 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Talouskriisi ja heikko työllisyystilanne yhdessä väestön ikääntymisen kanssa ovat syventäneet julkisen talouden kestävyysvajetta. Ilman sopeutustoimia julkinen talous ajautuu kestämättömään tilanteeseen. Mitä pidemmälle korjaustoimet lykätään, sitä vaikeammiksi ongelmat muodostuvat sekä taloudelliselta että sosiaaliselta kannalta. Kestävyysongelman ratkaisemiksi tarvitaan sekä rakenteellisia toimia että kaikkien menokohtien kriittistä arviointia, menojen supistuksia ja uudelleenkohdentamisia. Myös verotuksen maltillista kiristämistä tarvitaan. Työttömyys kasvoi vuoden 2009 aikana Satakunnassa, Pohjois-Satakunnassa ja Kankaanpäässä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Satakunnassa hengellä (+19,7 %) ja avoimien työpaikkojen määrä laski kpl:lla (-14,7 %). Pohjois-Satakunnassa vuoden 2009 lopussa oli työttömiä työnhakijoita ja työttömyysaste oli 14,0 %. Avoimia työpaikkoja oli 28. Kankaanpäässä työttömiä työnhakijoita oli 841 ja työttömyysaste oli 14,2 %. Avoimia työpaikkoja oli Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilikauden aikana valtuusto muutti talousarviota muutamilta osin niin, että talousarvio muutosten jälkeen muodostui alijäämäiseksi. Edellisten vuosien heikoista tilinpäätöksistä johtuen vuoden 2008 taseessa kattamatonta alijäämää oli 3,6 milj. euroa. Tämän johdosta ja osana aiemmin hyväksyttyä talouden tervehdyttämisohjelmaa valtuusto korotti tuloveroprosenttia vuoden 2009 alusta lukien 0,75 prosenttiyksikköä 19,75 %:iin. Lisäksi toteutettiin henkilöstömenojen alentaminen kahden viikon palkkamenojen osalta lomautuksena, lomarahan vaihtona tai palkattomana vapaana. Toiminnallisista syistä osa näistä henkilöstömenosäästöistä toteutuu vasta vuoden 2010 aikana. Kaupunki haki myös harkinnanvaraista rahoitusavustusta, jota ei saatu. Tilikauden aikana myytiin metsäpalstoja, joiden myyntivoitto paransi merkittävästi tilikauden tulosta. Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä purettiin ja omaisuus jaettiin omistajakuntien kesken. Tästä toimenpiteestä aiheutui n. 0,8 milj. euron satunnainen tulo, joka paransi tilikauden tulosta. Tilikauden tulos muodostui 3,27 milj. euroa ylijäämäiseksi. Käyttötalouden tulosalueiden suurimmat määrärahojen ylitykset olivat tulosalueilla erikoissairaanhoito (0,68 milj. euroa), liikelaitokset (0,08 milj. euroa), kehittäminen (0,04 milj. euroa), vapaa-aikapalvelut (0,05 milj. euroa) ja kulttuuripalvelut (0,03 milj. euroa). Toimintakate - käyttömenojen ja tulojen erotus - alittui talousarviosta toteutumaprosentin ollessa 97,95 %. Vuosikate oli 4,52 milj. euroa ja poistot 2,10 milj. euroa. Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä tuloutti sopimuksen mukaisesti kaupungille 0,95 milj. euroa, joka on kirjattu kuntayhtymätuloutuksena muihin rahoitustuottoihin. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 3,27 milj. euroa. Edellisten tilikausien yhteenlasketut alijäämät ovat yhteensä 3,6 milj. euroa. Näin ollen kumulatiivinen eli yhteenlaskettu alijäämä on tilivuoden 2009 lopussa 0,34 milj. euroa. 1.5 Kaupungin henkilöstö Henkilöstötilinpäätös on liitteenä. Merkittävin muutos kaupungin henkilössä tapahtui vuoden 2009 alussa, jolloin noin 100 henkilöä siirtyi Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän palvelukseen. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Yleismaailmallinen taloudellinen taantuma tulee heijastumaan kunnallistalouteen edellisvuotta voimakkaammin vuonna 2010 ja sen jälkeenkin vielä useita vuosia. Samaan aikaan kun verotulojen kasvu hiipuu palvelujen, erityisesti terveysja sosiaalipalvelujen, kysyntä tulee kasvamaan väestön ikääntymisen vuoksi. Kaupunginvaltuusto korotti tuloveroprosenttia vuodelle ,75 prosenttiyksikköä ja edelleen vuodelle ,25 prosenttiyksikköä. Myös kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodelle Väkiluvun aleneminen jatkui edelleen ja väestön ikärakenne muuttuu entistä vanhusvoittoisemmaksi. Seudullinen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa - PoSa - käynnistyi vuoden 2009 alussa ja hakee vielä muotojaan. Toteutettu tilaaja-tuottajamalli edellyttää sitoutumista järjestelmään. Mikäli kaikki osapuolet eivät sitoudu järjestelmään eivätkä toimi siten kuten malli edellyttää, ei sillä ole menestyksen mahdollisuuksia. 1.7 Ympäristötekijät Vuonna 2008 aloitettiin kaupungin jäteveden puhdistamon saneeraus, jonka valmistuttua prosessien tehostumisen myötä vesistöön kohdistuva kuormitus pienenee. Saneeraus valmistui vuoden 2009 aikana. 2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen on perustunut kaupunginhallituksen hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen. Tilivelvolliset viranhaltijat on määritelty talousarviossa. Kaupungin hallintosääntö tarkistettiin sekä päivitettiin ja valtuusto hyväksyi sen joulukuun 2009 kokouksessa. Hyvän hallinnon edellyttämää laadukasta valmistelua ja päätösten täytäntöönpanoa voidaan valvoa mm. sillä että toimielinten esityslista/pöytäkirjoissa näkyy asian valmistelija ja täytäntöönpano. Kaupungin strategia valmistui valtuustokauden alussa. Strategia tarkistettiin ja päivitettiin vuoden 2009 aikana ja valtuusto hyväksyi sen joulukuun kokouksessa. Talousarvion toteutumista raportoidaan neljännesvuosittain kaupunginvaltuustolle ja kuukausittain kaupunginhallitukselle. Jokaisen tarkastuslautakunnan kokouksen alussa kaupunginjohtaja ja kaupunginkamreeri raportoivat ajankohtaisista asioista tilintarkastajalle ja tarkastuslautakunnalle.

7 5 Lisäksi lautakunta ja tilintarkastaja kuulevat säännöllisesti muita viranhaltijoita. Kaupungin johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Kokouksista laatii muistion johdon sihteeri. Palvelukeskusten johtoryhmät kokoontuvat palvelukeskusten johtajien johdolla ja niiden muistiot toimitetaan kaupunginjohtajalle. Riskien kartoitusta ja hallintaa on käsitelty johtoryhmissä ja kaupunginkamreeri käy säännöllisesti neuvottelut vakuutusturvasta vakuutusyhtiön kanssa. Vuoden 2010 aikana vakuutusturva tarkistetaan ja vakuutukset kilpailutetaan konsultin avustuksella. 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Ulkoiset tuotot ja kulut x Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitus tuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 13,4 % 14,6 % 15,8 % 15,6 % 15,3 % 15,2 % 15,1 % Vuosikate/poistot % 214,6 % 69,4 % -36,1 % 44,3 % 73,2 % 125,0 % 104,8 % Vuosikate e/as Asukasluku muutos ed. v:sta Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Vuosikate oli 4,52 milj. euroa ylittäen selkeästi poistojen määrän (2,10 milj. euroa). Vuosikate täyttää kriteerin tasapainossa oleva talous. Neljänä edellisvuonna vuosikate ei ole riittänyt kattamaan poistojen määrää ja se on osoittanut heikkenevää taloutta.

8 3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Ulkoiset tuotot ja kulut x Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 91,3 % 54,5 % -30,2 % 27,6 % 85,4 % 154,0 % 157,7 % Pääomamenojen tulorahoitus % 54,8 % 19,1 % -14,9 % 15,3 % 36,0 % 62,0 % 51,1 % Lainanhoitokate 1,30 0,42-0,10 0,45 0,68 1,04 0,79 Kassavarat milj. e 3,507 3,270 2,021 2,018 3,186 4,795 5,794 Kassan riittävyys, pv Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Investointien tulorahoitusprosentti kasvoi edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen ja investointien omahankintamenon suhteen; ollessaan yli sadan käytetään investointeihin vähemmän kuin vuosikate. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti kasvoi edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen riittävyydestä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Tunnusluku on parantunut edellisvuosista, joten alle puolet investoinneista ja lainojen lyhennyksistä rahoitettiin lainanotolla. Lainanhoitokate oli yli 1:n, joka osoittaa, että vieraan pääoman hoitoon ei jouduttu ottamaan lisää lainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja kuten aikaisempina vuosina. Kassavarojen määrä vuoden lopussa oli n. 3,50 milj. euroa, joka on hieman edellisvuotta enemmän. Maksuvalmius vaihteli vuoden aikana voimakkaasti, mutta oli koko vuoden ajan riittävä: vuoden lopussa 19 päivää. Lyhytaikaista lainaa ei vuoden lopussa ollut.

9 4. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase 7 VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Arvonkorotusrahasto 2. Tietokoneohjelmistot III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut V Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAA- 2. Rakennukset EHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero 4. Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset 5. Muut aineelliset hyödykkeet 5. Ennakkomaksut ja keskener hank C PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 III Sijoitukset Eläkevaraukset 1. Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Joukkovelkakirjalainasaamiset 3. Muut lainasaamiset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset 1. Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahast.:n erityiskatteet 4 4 E VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat I Pitkäaikainen C VAIHTUVAT VASTAAVAT Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoit. ja vakuut.laitoksilta I Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet 4. Lainat muilta luotonantajilta Keskeneräiset tuotteet 5. Saadut ennakot 3. Valmiit tuotteet/tavarat Ostovelat 4. Muu vaihto-omaisuus 7. Liittymismaksut ja muut velat Ennakkomaksut 8. Siirtovelat II Saamiset II Lyhytaikainen Pitkäaikaiset saamiset Joukkovelkakirjalainat 1. Myyntisaamiset 2. Lainat rahoit. ja vakuut.laitoksilta Lainasaamiset 3. Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset 4. Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 5. Saadut ennakot Lyhytaikaiset saamiset Ostovelat Myyntisaamiset Liittymismaksut ja muut velat Lainasaamiset Siirtovelat Muut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ III Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstr. 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 4. Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

10 8 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 38,7 % 35,2 % 37,2 % 45,1 % 48,1 % 48,2 % 44,6 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 43,9 % 42,0 % 42,9 % 38,2 % 39,1 % 41,0 % 46,9 % Kertynyt yli/alijäämä milj. e -0,341-3,606-2,914 0,303 2,048 2,601 0,796 Kertynyt yli/alijäämä e/asukas Lainakanta milj. e 20,594 19,115 18,732 15,868 15,158 15,584 18,072 Lainakanta e/asukas Lainasaamiset milj. e 0,192 0,079 0,814 0,571 1,030 0,212 0,255 Asukasluku Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Omavaisuusaste parani 3,5 %-yksikköä edellisvuodesta. Tunnusluku on edelleen selvästi maan keskiarvon alapuolella. Tunnusluvun heikkous johtuu peruspääoman suhteellisen alhaisesta tasosta sekä suuresta lainamäärästä. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti osoittaa kuinka paljon kaupungin käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku on hieman edellisvuotta heikompi ja on edelleen selvästi maan keskiarvoa huonompi. Kertynyt alijäämä 0,34 milj. euroa, asukasta kohti laskettuna 28 euroa, on pieni ja hallittavissa. Alijäämän olemassaolo edellyttää edelleen jatkossa ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Lainakanta kasvoi 1,5 milj. euroa, asukasta kohti laskettuna 132 euroa euroon per asukas ollen valtakunnan tason alapuolella (1.875 e/as.). 5. Kokonaistulot ja -menot Kaupungin kokonaistulot ja -menot x 1000 TULOT x 1000 MENOT x 1000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 8361 Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön 202 Valtionosuudet Korkokulut 513 Korkotuotot 59 Muut rahoituskulut 25 Muut rahoitustuotot 1102 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 853 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten var. lis (+) väh. (-) 0 hyödykkeiden luovutusvoitot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 288 Investointimenot 7146 Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot 1912 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 76 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4850 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 3371 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot 1417 Muut maksuv. muut. - Rahavar.muutos

11 9 6. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kankaanpään kaupunkikonserni Tytäryhtiöt Kankaanpään kaupunki Kuntayhtymät Kankaanpään Yrityspalvelu Oy 100 % 70,81 % Vatajankosken sähkön kuntayhtymä Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy 100 % 58,90 % Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kankaanpään Asunnonhankinta Oy 100 % 34,10 % Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymä 4,58 % Satakuntaliitto As. Oy Aarniokoskenkatu 62,53 % 4,95 % Satakunnan sairaanhoitopiiri Osakkuusyhtiöt Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy 49,00 % 54,82 % 18,59 % 1,27 % Vatajankosken Sähkö Oy Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö 40,00 % 6.2 Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Konserniohjaus ja valvonta perustuvat kuntalakiin ja kaupungin hallintosääntöön sekä konserniohjeeseen. Konserniohjaus on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan vastuulla. Kaupunginhallitus käsittelee tytäryhtiöiden yhtiökokouskutsut ja evästää yhtiökokousedustajia. Tytäryhtiöiden hallitusten esityslistat/pöytäkirjat toimitetaan kaupunginjohtajalle. Tytäryhtiöiden merkittävimpiä asioita käsitellään tarvittaessa kaupunginhallituksessa. Kaupungilla ja konserniin kuuluvilla tytäryhtiöillä on sama tilintarkastaja.

12 Konsernituloslaskelma Ulkoiset tuotot ja kulut x Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -12 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitus tuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 57 % 41 % Vuosikate/poistot % 134 % 107 % Vuosikate e/as Asukasluku Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä 6.4 Konsernin rahoituslaskelma x 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 90,1 % 66,7 % Pääomamenojen tulorahoitus % 81,0 % 51,6 % Lainanhoitokate 2,8 1,7 Kassavarat milj e Kassan riittävyys, pv Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

13 Konsernitase VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet Osuus ky:ien opon lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot II Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut III Muut omat rahastot II Aineelliset hyödykkeet IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet V Tilikauden yli-/alijäämä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet B VÄHEMMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet C POISTOERO JA VAPAA Ennakkomaksut ja keskener hank EHTOISET VARAUKSET II Sijoitukset I Poistoero Osakkuusyhteisöosuudet II Vapaaehtoiset varaukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 D PAKOLLISET VARAUKSET Muut lainasaamiset I Eläkevaraukset 2 3 Muut saamiset 1 7 II Muut pakolliset varaukset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT F VIERAS PÄÄOMA I Vaihto-omaisuus I Pitkäaikainen korollinen vieras po II Saamiset II Pitkäaikainen koroton vieras po 0 0 Pitkäaikaiset saamiset III Lyhytaikainen korollinen vieras po Lyhytaikaiset saamiset IV Lyhytaikainen koroton vieras po III Rahoitusarvopaperit 19 9 IV Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 37,8 % 39,1 % 37,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% -0,1 % -0,2 % Kertynyt yli/alijäämä milj. e -2,363-4,601-6,303 Kertynyt yli/alijäämä e/asukas Lainakanta milj. e 47,684 45,954 41,525 Lainakanta e/asukas Lainasaamiset milj. e 0,072 0,057 0,065 Asukasluku

14 12 Tytäryhteisöjen toimintaa kuvaavien tunnuslukujen toteutuminen Kankaanpään Asunnonhankinta Oy x Kasvu TP2005 % TP2006 % TP2007 % TP2008 % TA2009 % TP2009 % Liikevaihto Tase Henkilöstö Kannattavuus Nettotulos Kokonaistulos Sijoitetun pääoman tuotto 2,50 % 2,60 % 3,35 % 2,52 % 3,50 % 1,41 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 22,1 % 22,6 % 23,9 % 24,3 % 24,0 % 23,8 % Nettovelat rahalaitos kaupunki pääomalaina Vuokrattavia asuntoja yhtiöllä on omistuksessaan yhteensä 504 kpl, asuinpinta-ala yhteensä m². Lisäksi muita vuokrattavia ja isännöitäviä asuntoja yhteensä 231 kpl. Asukkaita yhtiön omistamissa ja hallinnoimissa huoneistoissa vuoden 2009 lopussa oli henkilöä, mikä on noin 8,5 % Kankaanpään väkiluvusta. Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä x Kasvu TP2005 % TP2006 % TP2007 % TP2008 % TA2009 % TP2009 % Liikevaihto = toimintatuoto Tase Henkilöstö Kannattavuus Nettotulos 617,0 685,0 887,0 851,0 785,0 661,0 Kokonaistulos 617,0 685,0 887,0 851,0 785,0 671,0 Sijoitetun pääoman tuotto 3,43 % 3,85 % 5,09 % 5,11 % 4,84 % 4,07 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 99,8 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Nettovelat - rahalaitos - kaupunki - - VSO 37 Tuloutus kunnille Kankaanpää Karvia Korko- ja rahoituskulut Tuloverot Tuloutus kunnille yht

15 13 Kankaanpään Yrityspalvelu Oy x Kasvu TP2005 % TP2006 % TP2007 % TP2008 % TA2009 % TP2009 % Liikevaihto Tase Henkilöstö ,2 0,2 Kannattavuus Nettotulos 24,0-98,8 3,1-22,2-9,0 21,0 Kokonaistulos 24,0-98,8 3,1-22,2-9,0 21,0 Sijoitetun pääoman tuotto 1,90 % 2,70 % 1,50 % 3,40 % 3,60 % 18,27 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 44,9 % 38,8 % 23,6 % 26,4 % 26,4 % 30,1 % Nettovelat rahalaitos kaupunki pääomalaina Yhtiö keskittyy toimitilojen rakennuttamiseen ja vuokraamiseen ensisijaisesti tuotannollista toimintaa harjoittaville yrityksille Kankaanpäässä. Yhtiö on 100 %:sti kaupungin omistuksessa. Vuoden 2009 lopussa vuokrattuna toimitilaa on yhteensä m², josta omaa tilaa m² ja läpivuokrattuna m². Uuuden toimitilan rakennuttaminen edellyttää pääomistajan rahoitusosuutta ja takausta. Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy x Kasvu TP2005 % TP2006 % TP2007 % TP2008 % TA2009 % TP2009 % Liikevaihto Tase Henkilöstö Kannattavuus Nettotulos 3,5 3,0 5,0 4,0-100,0-680,0 Kokonaistulos 3,5 3,0 5,0 4,0-100,0-680,0 Sijoitetun pääoman tuotto 1,50 % 1,40 % 1,00 % 3,50 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste % 48,7 % 55,0 % 26,0 % 13,0 % 6,0 % Nettovelat - rahalaitos kaupunki pääomalaina Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistimenpiteet 7.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus toteaa, että tilikauden tulos on ,26 euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostuu ,26 euroa, jonka hallitus esittää kirjattavaksi taseen oman pääoman yli/alijäämätilille. Edellisten tilikausien alijäämät ovat yhteensä ,70 euroa. Tilikauden ylijäämä ja edellisten tilikausien alijäämät ovat yhteenlaskettuna tämän jälkeen ,44 euroa. 7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Vuoden 2009 talousarvio oli laadittu alun perin tilikauden tuloksen osalta nollaksi. Tilivuoden aikana valtuusto muutti talousarviota siten, että muutettu talousarvio muodostui tuloksen osalta n euroa ylijäämäiseksi. Taloussuunnitelman vuosi 2010 oli tuloksen osalta euroa ylijäämäinen ja vuosi 2011 tuloksen osalta euroa ylijäämäinen. Toteutunut vuoden 2009 tilinpäätös osoittaa, että taloussuunnitelmakauden tulokset ovat tuloksen suuruuden osalta riittävät. Vuosien taloussuunnitelman osalta vuoden 2010 ylijäämäksi on arvioitu euroa, vuoden 2011 ylijäämäksi euroa ja vuoden 2012 ylijäämäksi euroa. Taloussuunnitelmakauden ylijäämät riittävät kattamaan vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaisen taseessa olevan ,44 euron alijäämän ja ovat siten tuloksen suuruuden kannalta riittävät. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman, jota on toteutettu vuoden 2009 aikana. Merkittävimmät talouden tasapainottamistoimenpiteet vuonna 2009 olivat tuloveroprosentin korottaminen 0,75 prosenttiyksiköllä, henkilöstön lomautus ja omaisuuden myynti. Talouden tasapainottamistoimenpiteinä vuoden 2010 tuloveroprosenttia nostettiin 0,25 prosenttiyksiköllä, kiinteistöveroprosentteja nostettiin ja maksuja korotettiin. Myös osa vuonna 2009 päätetyistä lomautuksista toteutuu vuonna 2010.

16 14 Talousarvion toteutuminen tulosalueittain HALLINTOKESKUS VAALIT Yleiskuvaus toiminnasta Tulosalueen palveluajatuksena on valtiollisten vaalien kunnan osuuden sekä kunnallisvaalien tehokas ja virheetön hoitaminen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Europarlamenttivaalit toimitettiin kaikissa 27:ssä EU:n nykyisessä jäsenvaltiossa Suomessa vaalipäivä oli sunnuntai ja ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla Toiminnalliset tavoitteet vaalien virheettömästä ja tehokkaasta hoitamisesta toteutuivat. Talouden toteutuminen Valtiollisissa vaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman korvaussumman. Kunnallisvaalien osalta valtio ei suorita korvauksia kunnille. Tulosalueen menot alittuivat n euroa ja tulot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa -163,1 %. TARKASTUSTOIMI Yleiskuvaus toiminnasta Tarkastuslautakunta on pitänyt kokouksen kerran kuukaudessa tammi-toukokuussa ja elo-joulukuussa Tarkastus tapahtuu tarkastussuunnitelman ja työohjelman mukaisesti siten, että eri palvelukeskusten toimintaan ja talouteen tutustutaan vuoden aikana. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on asettanut tavoitteekseen perehtymisen valtuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin ym. asiakirjoihin luotettavan kuvan saamiseksi kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta on myös kuullut eri palvelukeskusten henkilöstöä sekä tutustunut kaupungin palvelutuotannosta vastaaviin eri toimipisteissä. Vuoden 2009 painopistealueina ovat olleet perusturvalautakunnan tehtäväalueet. Vuoden 2009 tarkastus jatkuu vuoden 2010 kevääseen ja toukokuussa 2010 tarkastuslautakunta antaa vuoden 2009 arviointikertomuksen valtuustolle. Talouden toteutuminen Tulosalueella ei ollut tuloja. Toimintamenot alittuivat arviosta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toetutumaprosentin ollessa 89,2 %. YLEISHALLINTO Yleiskuvaus toiminnasta Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin ja kaupunkikonsernin strategisesta johtamisesta. Valtuusto asettaa keskeisimmät tavoitteet, myöntää resurssit ja päättää organisaation. Valtuusto hyväksyy talousarvion, seuraa tavoitteiden toteutumista ja hyväksyy tilinpäätöksen. Kuvat Maija Anttila Lauantaitorilla tapahtui Johtoryhmä jalkautui torille, järjestettiin Kankaanpää-aiheinen tietovisailu ja Kankaanpään Voimistelijat esiintyivät.

17 15 Kaupunginhallitus vastaa operatiivisesta johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, johtaa operatiivista toimintaa myös konsernitasolla ja vastaa sisäisestä valvonnasta. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginvaltuusto Vuonna 2009 kaupunginvaltuusto kokoontui 8 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 92 asiaa. Moneenko kokoukseen osallistunut 2009 Juhantalo Kauko puheenjohtaja 7 Kujanpää Katri I varapuheenjohtaja 8 Joutsenlahti Anssi II varapuheenjohtaja 8 Elomaa Irmeli valtuutettu 6 Hietaoja Tapio valtuutettu 8 Jussila Annikki valtuutettu 8 Jussila Kauko valtuutettu 8 Kallama Susanna valtuutettu 7 Kautonen Heikki valtuutettu 8 Kerola Kauko valtuutettu 7 Kerola Keijo valtuutettu 8 Kivelä Antti valtuutettu 8 Koivisto Jari valtuutettu 7 Koivumäki Jouko valtuutettu 7 Koivumäki Pertti valtuutettu 8 Kortteus Jorma valtuutettu 8 Korvala Seppo valtuutettu 8 Kujanpää Lauri valtuutettu 7 Kunnaspuro Raili valtuutettu 8 Kähkönen Kari valtuutettu 8 Lehtinen Sari valtuutettu 8 Lepistö Jorma valtuutettu 8 Lilja Erkki valtuutettu 8 Mäntysalo Rauno valtuutettu 8 Pihlajaniemi Sari valtuutettu 8 Rajala Pasi valtuutettu 8 Rajamäki Nina valtuutettu 6 Rosenberg Irmeli valtuutettu 6 Sjöberg Olavi valtuutettu 3 Tuomala Helena valtuutettu 8 Tuori Paavo valtuutettu 8 Uusitalo Mikko valtuutettu 8 Vuorenmaa Marko valtuutettu 6 Vähäkoski Anja valtuutettu 8 Ylinen Tapio valtuutettu 4 Karjunen Sauli varavaltuutettu 3 Lehtilä Jarmo varavaltuutettu 4 Luodetlahti Pentti varavaltuutettu 3 Marjaniemi Minna varavaltuutettu 2 Merilaita Hannu varavaltuutettu 1 Peltomaa Kristiina varavaltuutettu 5 Raittila Antti varavaltuutettu 1 Rauhaniemi Harri varavaltuutettu 2 Viitasalo Jouni varavaltuutettu 1 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja 8 Hatanpää Mika pöytäkirjanpitäjä 8 Laiho Pekka johtoryhmän jäsen 8 Anttila Maija johtoryhmän jäsen 5 Kiviniemi Heikki johtoryhmän jäsen 8 Liimu Erkki johtoryhmän jäsen 7 Virolainen Ari johtoryhmän jäsen 3 Laine Elisa johtoryhmän varajäsen 2 Salmijärvi Kalevi johtoryhmän varajäsen 1 Kaupunginhallitus Vuonna 2009 kaupunginhallitus kokoontui 24 kertaa ja käsitteli 398 asiaa. Kokoonpano saakka Moneenko kokoukseen osallistunut 2009 Juhantalo Kauko puheenjohtaja 1 Vähäkoski Anja varapuheenjohtaja 1 Kivelä Antti jäsen 1 Koivisto Jari jäsen 1 Lehtilä Jarmo jäsen 1 Mäntysalo Rauno jäsen 1 Rajamäki Nina jäsen 1 Rosenberg Irmeli jäsen 1 Tuomala Helena jäsen 1 Kerola Keijo KV:n I varapuheenjohtaja 1 Koivumäki Pertti KV:n II varapuheenjohtaja 1 Karttunen Paavo esittelijä 1 Hatanpää Mika pöytäkirjanpitäjä 1 Kokoonpano alkaen Moneenko kokoukseen osallistunut 2009 Koivumäki Pertti puheenjohtaja 23 Kerola Keijo I varapuheenjohtaja 22 Vähäkoski Anja II varapuheenjohtaja 21 Hietaoja Tapio jäsen 21 Kallama Susanna jäsen 22 Lilja Erkki jäsen 22 Rosenberg Irmeli jäsen 19 Tuomala Helena jäsen 22 Vuorenmaa Marko jäsen 17 Jussila Kauko varajäsen 2 Kerola Kauko varajäsen 1 Koivisto Jari varajäsen 6 Korvala Seppo varajäsen 2 Marjaniemi Minna varajäsen 2 Mäntysalo Rauno varajäsen 3 Pihlajaniemi Sari varajäsen 1 Viitala Satu varajäsen 1 Juhantalo Kauko KV:n puheenjohtaja 17 Kujanpää Katri KV:n I varapuheenjohtaja 20 Joutsenlahti Anssi KV:n II varapuheenjohtaja 23 Kattunen Paavo esittelijä 23 Hatanpää Mika pöytäkirjanpitäjä 21 Laiho Pekka pöytäkirjanpitäjä 1 Virolainen Raija pöytäkirjanpitäjä 1

18 16 Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteumaprosentin ollessa 100,8 %. HALLINTOPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Hallintopalvelujen tehtävänä on tuottaa valtuuston ja hallituksen päätöksentekoa varten riittävät tiedot valmisteltavina olevista asioista eri vaihtoehtoineen sekä huolehtia tehtyjen päätösten täytäntöönpanosta. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös valvoa valtuustoa ja hallitusta alempien toimielinten päätöksiä, seurata päätösten toteutumista koko kaupunkikonsernin näkökulmasta ja raportoida riittävästi tehtyjen päätösten vaikutuksista sekä edelleen tuottaa kaikkia palvelukeskuksia varten riittävät keskushallinnon ja tietohallinnon palvelut. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen - Markkinointi- ja viestintäsuunnitelman päivittäminen. Markkinoinnin ja tiedottamisen resursseihin lisättiin panostusta poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Sivistyskeskuksen projektipäällikön työpanos on jaettu hallinto- ja tukipalveluiden ja sivistyspalveluiden kesken. Projektipäällikkö tekee yhden päivän viikossa tiedottamista ja markkinointia. Markkinointi- ja viestintäsuunnitelman päivittäminen aloitettiin. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot alittuivat n euroa ja menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 95,5 %. KEHITTÄMINEN Yleiskuvaus toiminnasta Kehittämistoimenpiteillä ja pidempikestoisilla hankkeilla pyritään turvaamaan kaupungin kehittyminen asetetun strategian mukaan. Keskeisiä tavoitteita ovat: - kaupungin vetovoiman vahvistaminen - valmiudet kuntaliitoksiin ja seudulliseen yhteistoimintaan ja - yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittäminen Toiminnalliset tavoitteet ja niihin kohdennetut resurssit on esitelty tarkemmin ao. tulosalueen kehittäminen kohdalla. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteumaprosentin ollessa 107,6 %. TUKIPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Tukipalveluyksikön tehtävänä on järjestää palvelukeskuksille toimistotyöhön tarvittava työvoima, siivous- ja ruokahuoltopalvelut sekä tietohallintopalvelut omakustannushintaan kilpailukykyisesti ja laadukkaasti. Palvelujen tuottaminen perustuu vuosittain asiakkaan kanssa tehtävään palvelusopimukseen, jossa määritellään hinta, määrä ja laatu palvelukohtaisesti. Palvelukeskusten sisäisesti ostamien palvelujen ylijäävä osa myydään konsernin tytäryhteisöille ja toisessa vaiheessa konsernin ulkopuolelle. Tukipalvelujen tulosalue sisältää myös palvelupisteen toimintamenot, joita ei vyörytetty muille tulosalueille. Tukipalveluyksikön toimintajärjestelmällä on SFS-EN ISO 9001:2000 laatusertifikaatti. Palvelupiste Kaupungin palvelupiste toimii ns. yhteispalvelupisteenä. Palvelupisteessä työskentelee kolme palvelusihteeriä. Palvelupiste toimii mm: - neuvontapisteenä ja valtakunnallisena i-pisteenä - tourist infona - lomakkeiden noutopaikkana - hakemusten ja muiden asiakirjojen vastaanottopaikkana - kaupungin ja PoSan laskujen maksupaikkana - Lippupalvelun lippukauppana ja Lippupisteen myyntipisteenä - eräiden julkaisujen myyntipaikkana. Palvelupisteessä on maksuton internet-asiakaspääte hyötykäyttöön. Palvelupisteessä hoidettiin kertomusvuoden aikana myös kaupungin, aikuiskoulutuskeskuksen ja kehittämiskeskuksen puhelinvaihde. Tietohallintopalvelut Tietohallintopalveluiden tehtävänä on mahdollistaa Kankaanpään kaupungin palvelutuotannossa olevien tietojärjestelmien käytettävyys ja tarkoituksenmukaisuus. Tietohallintopalvelut tuottaa työasemien ylläpitopalvelua myös Pohjois- Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymälle (Posa). Tietotekniikan ylläpito on ulkoistettu ja palvelutuotantoa valvoo kaupungin palveluksessa oleva tietohallintopäällikkö, joka vastaa myös tietotekniikkaan liittyvistä kehitystoimista. Ylläpidossa on 1020 tietokonetta, joista 693 on kaupungin ja 327 Posan käytössä. Kaupungin lähiverkossa on 40 toimipistettä. Toimistopalvelut Toimistopalveluyksikkö huolehtii kaupungin toimistotehtävistä välittämällä toimistohenkilöitä palvelukeskuksille. Toimistohenkilöitä voidaan välittää myös tytäryhteisöille ja muille kunnille. Kertomusvuonna toimistopalveluyksikköön kuului palvelupäällikkö ja 44 vakituista toimistohenkilöä.

19 17 Kuva: Kankaanpään Seutu / Pekka Söderlund Palvelupisteessä jonotettiin lippuja Metallican konserttiin. Toimistohenkilökunnan määrä (44) vastaa 42,1 henkilön työpanosta, koska neljä henkilöä on osa-aikaeläkkeellä. Toimistohenkilökunnan määrä väheni vuoden 2009 alusta alkaen mm. PoSan aloittamisen ja edunvalvonnan valtiolle siirtymisen vuoksi. Myös talouden säästötoimenpiteillä oli vaikutusta toimistopalveluyksikön henkilöstön määrään. Siivouspalvelut Siivoustoimi huolehtii kaupungin kiinteistöjen puhtaanapidosta 19 työntekijän voimin, joista kolme on osa-aikaeläkkeellä. Osa kiinteistöistä hoidetaan omana työnä, mutta osassa kiinteistöistä toimii ulkoistettu siivous. Siivoussopimus käsittää ylläpitosiivouksen 1-5 kertaa viikossa toiminnasta riippuen sekä perussiivouksen kerran vuodessa. Ruokapalvelut Ruokahuolto valmistaa aterioita koululaisille, päiväkoteihin, vanhuksille, ulkopuolisiin toimintakeskuksiin ja kaupungin työntekijöille. Lounasannoksia valmistetaan noin 2500:lle. Lisäksi valmistetaan koululaisille maksullista välipalaa, päiväkoteihin aamu- ja välipalaa ja tietysti vanhainkodilla tarjotaan aamupalasta iltapalaan. Ruokahuollossa työskentelee 21 henkilöä. Ateriat valmistetaan suomalaisia ravitsemissuosituksia noudattaen, erikoisruokavaliot huomioiden. Valmistuskeittiöitä on 4 kappaletta ja jakelukeittiöitä on 8 kappaletta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Koko tukipalveluyksikköä koskevana tavoitteena oli laatujärjestelmän ja sertifikaatin ylläpitäminen. Tukipalveluyksikössä noudatettiin ISO 9001:2000 standardin mukaista laadunhallintajärjestelmää. Asiakastyytyväisyyskyselyllä mitattiin asiakastyytyväisyyttä ja saatu tulos käsiteltiin asiakaspalavereissa asiakkaiden kanssa sekä yksikön henkilökunnan kanssa. Nämä saadut palautteet ja asiakastapaamiset olivat pohjana uuden palvelusopimuksen valmistelulle sekä laatujärjestelmän jatkuvalle parantamiselle. Palvelusopimus tehdään vuosittain asiakkaiden/palvelukeskusten kanssa. Henkilökunnan kanssa käydyillä kehityskeskusteluilla ja yksikön prosessien sisäisillä auditoinneilla varmistetaan laadunhallintajärjestelmän vaatimustenmukaisuus, palveluiden jatkuva kehittäminen ja parantaminen sekä henkilökunnan hyvä ammattitaito ja palveluasenne kuten johdon asettamissa laatutavoitteissa luvataan. Johdon katselmukset, joissa tukipalveluyksikön johtoryhmä katselmoi toimintajärjestelmään soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja vaikuttavuuden, pidettiin 3.4. ja Bureau Veritas Certification suoritti ulkoisen määräaikaisarvioinnin hyväksyttävästi. Toimistopalveluissa tavoitteena oli palvelujen tuottaminen kaupungin oman organisaation lisäksi tytäryhteisöille. Palvelua on myyty tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena oli myös asiakaspalvelun tarjoaminen palvelupisteessä normaalia virastoaikaa laajemmin. Palvelupiste on talviaikaan avoinna tiistaisin ja torstaisin klo Muina arkipäivinä ja kesäaikaan aukioloaika on Ruokapalveluissa tavoitteeksi on asetettu kustannustehokkuuden (yksikkökustannukset euroa/ateria) parantaminen ja toisaalta ruokahuollon laadun ylläpitäminen. Yksikkökustannuksiin on voitu vaikuttaa keskittämällä aterioitten valmistusta suurempiin yksiköihin. Tällä hetkellä aterioita valmis-

20 18 tetaan Pohjanlinnan keskuskeittiöllä, josta toimitetaan ateriat kaikkiin päiväkoteihin, kyläkouluihin ja ulkopuolisille toimintakeskuksille, lisäksi aterioita valmistetaan Keskustan koululla, Yhteislyseon keittiöllä ja Lohikon palvelukodilla, josta toimitetaan lounasta myös muihin toimipisteisiin, kuten Kanervakotiin ja kotipalveluaterioita vanhuksille kotiin viikon jokaisena päivänä. Koska hinnoitteluperusteena asiakkaana olevalle palvelukeskukselle käytetään omakustannushintaa, siirtyy kustannustehokkuuden parantumisesta saatu hyöty asiakkaan eduksi. Elintarvikerahan porrastus on edelleen hyvä, koska saatiin panostettua enemmän lounasateriaan huomioiden eri-ikäisten tarpeet. Portaita tuli kolme; päiväkoti ja ala-aste 0,8 euroa, yläaste 0,9 euroa sekä lukio ja Palvelukoti 1 euro. Tasalaatuisuus keittiöiden välillä on parantunut edelleen; yhtenäisiä reseptejä ja toimintatapaohjeita on tehty. Siivouspalveluiden tehokkuutta on parannettu valitsemalla kevyempiä menetelmiä ja välineitä sekä koulutuksella ja opastuksella. Laatutasoa ja työssä jaksamista on ylläpidetty ammattitaitoisen henkilöstön avulla, myös sijaisilta on vaadittu koulutus. Tietohallintopalveluiden tavoitteena oli kaupunkiorganisaatiolle ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymälle tarjottavien tietotekniikan ylläpitopalveluiden tehostaminen ja laadun parantaminen sekä tietoverkon kehittäminen. Palveluiden tehokkuutta ja laatua parannettiin kehittämällä atk-palveluiden prosessikuvausten menettelyjä ja soveltamalla niitä käytännön toimintaan. Tietoverkkoa kehitettiin uusimalla vanhentuneita ja riskialttiita verkon aktiivilaitteita sekä palvelintietokoneita. Avoimen koodin käytön tehostaminen aloitettiin käynnistämällä EU-tukea saanut projekti, Active & Open. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot alittuivat arvioidusta n euroa ja menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 39,7 %. TALOUSKESKUS TALOUSPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Talouspalvelut tuottaa taloushallinnon palvelut Kankaanpään kaupungin lisäksi Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitokselle (PoSa), Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymälle, Pohjois-Satakunnan Aikuiskoulutuskeskukselle ja Kankaanpään aikuiskoulutussäätiölle. Toiminta laajeni vuoden 2009 alussa perustetun PoSan toiminnan laajentumisen myötä, koska PoSaan siirtyi Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstön ja toiminnan lisäksi viiden kunnan sosiaalitoimen henkilöstö ja toiminta. Taloushallinnon palvelut on tuotteistettu ja kustannusseuranta tapahtuu tuotteittain. Kustannukset jaetaan palvelujen käyttäjien kesken tuotteiden määrien ja niiden yksikköhintojen mukaisesti. Vuodelle 2010 PoSalle tuotettaville tuotteille on sovittu kiinteät yksikköhinnat. Kaupungin ja PoSan kesken on solmittu 5 vuoden sopimus, jolla kaupunki tuottaa PoSalle taloushallintopalvelut. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoitteina olivat taloushallintopalvelujen tuotteiden yksikköhinnat kohtuulliset sekä riittävä seuranta ja raportointi. Taloushallinnon palvelujen yksikköhinnat pääosin laskivat edellisvuodesta. Tämä johtui tuotantokustannusten maltillisesta kasvusta ja etenkin suoritemäärien kasvusta. Suoritemäärien kasvuun vaikutti PoSan toiminta, joka on huomattavasti laajempaa kuin Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän toiminta. Tuotteista merkittävin kustannusten kannalta on palkanlaskenta, jonka osuus tuotantokustannuksista on 47 %. Kaikkien tuotteiden tuotantokustannuksista suurin on henkilöstömenot, joiden osuus on 75 %. Taloushallintopalveluista tuotettiin PoSalle 53 %, kaupungille 36 %, PSAI:lle 6 %, PSAKK:lle 4 % ja Aikuiskoulutussäätiölle 1 %. Raportointi toteutettiin pääosin Talgraf-ohjelmalla, joka ennustaa tilikauden tuloksen edellisen vuoden ja kuluvan vuoden toteutuman perusteella. Koska vuodet eivät ole samankaltaisia, ennustettavuus heikkenee mitä tarkemmalle tasolle se viedään. Raportit tuotettiin kuukausittain. Verotuskustannukset olivat euroa. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot alittuivat arvioidusta euroa ja menot alittuivat arviosta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 82,1 %. MAASEUTUPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Maaseutupalveluiden tulosalue hoitaa maaseutuun, maatalouteen ja muuhun maaseutuyrittämiseen kuuluvia viranomais-, hallinto- ja kehittämistehtäviä. Merkittävimmät ovat maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanossa. Kuntien maaseutuhallintoa uudistavasta lakiesityksestä annettiin lausunto maa- ja metsätalousministeriölle. Lakiesityksen mukaan kuntien maaseutuhallinto kootaan suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin. Kankaanpää ilmoitti mahdollisuuden toimia pohjoisen Satakunnan maaseutuhallinnon järjestävänä kuntana. Maaseutulautakunta kokoontui kaksi kertaa. Kuluvan rahastokauden puolivälissä neuvoteltiin yhteisen maatalouspolitiikan suuntaviivoista vuoden 2013 loppuun ulottuvalla kaudella. Vuodesta 2009 alkaen sika- ja siipikarjatalouden kansallinen kotieläintuki maksetaan tuotannosta irrotettuna tukena tilakohtaisen viitemäärän perusteella. Kesannoimisvelvoite poistettiin toistaiseksi. Vapaaehtoinen kesannointi ja hoidettu viljelemätön pelto ovat edelleen mahdollisia pellon käyttömuotoja. Hoidettu viljelemätön pelto sisälsi vuoden 2009 uutuuden luonnonhoitopellon. Vähintään kaksivuotisena kasvipeitteisenä alana luonnonhoito-