TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B VARUSTAMOBAROMETRI toukokuu 27 Pekka Sundberg

2

3 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLIKATIONER AV SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH FORSKNINGSCENTRAL VID ÅBO UNIVERSITET PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 138 VARUSTAMOBAROMETRI toukokuu 27 Turku 27

4 SARJAN PÄÄTOIMITTAJA / EDITOR-IN-CHIEF JUHANI VAINIO JULKAISIJA: PUBLISHER: TURUN YLIOPISTO MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS UNIVERSITY OF TURKU CENTRE FOR MARITIME STUDIES Veistämönaukio TURKU Puhelin: Fax: Internet: Veistämönaukio 1-3 FI- 21 TURKU, FINLAND Telephone: Telefax: Internet: TURUN YLIOPISTO KARHUKOPIO Pori 27 ISBN SSN

5 ESIPUHE Merenkulku on ala, jossa suhdannekäänteet näkyvät ensimmäisenä. Merenkulun suhdannekehitys ennakoi siten myös teollisuuden ja kaupan suhdanteiden kehitystä. Lähimerenkulkua edistävä Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland on nyt laatinut järjestyksessään toisen varustamobarometrin yhteistyössä suomalaisen varustamoelinkeinon kanssa. SPC Finlandissa ovat edustettuina koko suomalaisen varustamoelinkeinon lisäksi muut kuljetusmuodot ja kuljetusketjun osapuolet sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. SPC Finland on osa Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskusta, ja toimii sen Porin yksikössä. Barometri tuottaa tietoa merenkulun toimintaympäristöstä varustamoalalle, sen sidosryhmille ja liikennepoliittisille päätöksentekijöille. Barometri on tarkoitettu ennen kaikkea merikuljetusten parissa työskentelevien työkaluksi. Barometri kehitettiin keväällä 26. Silloin suoritettiin ensimmäinen kysely, jota ei kuitenkaan vielä julkaistu. Kysely toistettiin marraskuussa 26, jolloin sen tulokset myös julkaistiin. Molempien kyselyiden tulokset on sisällytetty nyt julkaistavan kolmannen barometrin aikasarjoihin. Barometrin hyötyjen konkretisoimiseksi barometri toistetaan säännöllisesti puolivuosittain. Pitkät aikasarjat mahdollistavat tulosten monipuolisen analysoinnin. Seuraava kysely suoritetaan marraskuussa 27. Barometrin tulokset julkistettiin 29. toukokuuta 27. SPC Finland kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita varustamoja ja toivoo palautetta barometrin kehittämiseksi edelleen. Barometristä antaa lisätietoja tutkija Pekka Sundberg, puh. (2) tai s-posti

6

7 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TIIVISTELMÄ 6 1. JOHDANTO 8 2. VARUSTAMOJEN TAUSTATIEDOT 9 3. MERENKULKUALAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS Yleisesti varustamoalaa koskevat kysymykset Yksittäistä varustamoa koskevat kysymykset VARUSTAMOJEN KEHITTYMISEN JA KASVUN ESTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TEEMAKYSYMYS 25 LIITE: Kyselylomake

8 6 Pekka Sundberg TIIVISTELMÄ Varustamobarometrin kysymyspatteristolla selvitettiin ensin varustamoalan yleistä kehitystä. Vastaajien mukaan merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet ovat edelleen parantuneet. Suhdanteet tulevat säilymään hyvinä myös seuraavan puolen vuoden aikana. Kahden viimeisen barometrikyselyn aikana kuljetuskysyntä on lisääntynyt tasaisesti. Kysynnän kasvu jatkuu seuraavan puolen vuoden aikana toteutuneen kysynnän trendiä noudattaen. Seuraavan vuoden aikana merikuljetusten tuonti Suomeen jatkaa kasvuaan. Myös viennin ennusteet ovat positiivisia, joskin puolet vastaajista arvioi, että vientikuljetusten määrä säilyy ennallaan seuraavan vuoden aikana. Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla on hieman lieventynyt edelliseen barometrikyselyyn verrattuna, mutta se jatkuu edelleen varsin kireänä. Kilpailun kireydestä huolimatta puolet vastaajista arvioi kuitenkin rahtihintojen nousseen viimeisen puolen vuoden aikana. Tämä selittyy osittain sillä, että kysyntä on korkealla. Seuraavan puolen vuoden aikana lähes puolet vastaajista arvioi rahtihintojen säilyvän ennallaan. Lähes kolmannes arvioi hintojen nousevan ja viidennes arvioi hintojen laskevan. Tonnistoinvestointien osalta tilanne ei ole muuttunut edelliseen barometriin verrattuna. Tonnistoinvestointeihin odotetaan kasvua seuraavan kahden vuoden aikana. Myönteistä kehitystä varjostaa kustannusten nousu. Barometrissä seurataan sekä polttoaineen että miehistökustannusten hintakehitystä. Polttoöljyn hinta nousi viimeisen puolen vuoden aikana. Suurin osa vastaajista (74 %) arvioi hinnan nousevan jonkin verran edelleen. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa hinta-arvioiden tekeminen on kuitenkin varsin vaikeaa. Miehistökustannukset ovat nousseet samansuuntaisesti sekä Suomen lipun että ulkomaan lipun osalta. Vastaajat ennakoivat lähes yksimielisesti molemmissa tapauksissa miehistökustannusten jatkavan nousuaan. Osa barometrin kysymyksistä kartoitti yksittäisten varustamojen kehitystä. Varustamot arvioivat oman kehityksensä olleen positiivista. Liikevaihto on kasvanut voimakkaasti. Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan edelleen, mutta lähes kolmannes vastaajista kuitenkin arvioi, että liikevaihto säilyy ennallaan seuraavan puolen vuoden aikana. Yksittäisten varustamojen kapasiteetin käyttöaste on säilynyt ennallaan tai hieman kasvanut. Kapasiteetin käyttöasteen osalta ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Henkilöstömäärän kasvu on kohdistunut viimeisen kuuden kuukauden aikana sekä Suomen että ulkomaisen lipun alla purjehtiviin aluksiin. Pääosin henkilöstön määrä on kuitenkin säilynyt ennallaan. Ennusteen mukaan henkilöstön määrän lisäys kohdistuu pääosin ulkomaisen lipun alla purjehtiviin aluksiin. Yksittäisen varustamon toimintaa rajoittavina tekijöinä nähtiin yleisemmin merihenkilöstön

9 Varustamobarometri 7 saannin vaikeus ja bunkkerin eli polttoöljyn hinta. Uutena kasvun esteenä tuli esille maahenkilöstön saannin vaikeus. Saldoluvun aikasarjatarkastelun perusteella Suomen merenkulkupolitiikka on parantunut. Tarkastelu perustuu kolmeen peräkkäiseen barometritiedusteluun. Saldoluku ei ole enää negatiivinen. Viimeisen, prosenttijakaumaan perustuvan tarkastelun perusteella merenkulkupolitiikka on säilynyt ennallaan. Suomalaisten varustamojen markkinaosuuden kehitys jatkuu negatiivisena. Puolet vastaajista arvioi, että suomalaisten varustamojen markkinaosuus Suomen ja ulkomaiden välisistä kuljetuksista tulee laskemaan seuraavan vuoden aikana. Ennuste on kuitenkin huomattavasti valoisampi kuin vuoden 26 toisella kyselykierroksella tehty ennuste. Saldoluku on noussut -71:sta -33:een. Teemakysymyksen avulla kartoitettiin vastaajien mielipidettä ympäristöperusteisiin satama- ja väylämaksuihin. Mielipiteet jakautuivat tasan. Puolet vastajista kannatti ympäristöperusteisia maksuja ja puolet vastusti. Vapaamuotoisissa vastauksissa väylämaksuja pidettiin oikeudenmukaisina niitä kohtaan, jotka panostavat ympäristökysymyksiin. Toisaalta oltiin huolestuneita suomalaisten varustamoiden kilpailukyvystä ja katsottiin, että suomalaisen varustamotoiminnan kilpailukyvyn turvaaminen on nyt tärkeintä.

10 8 Pekka Sundberg 1. JOHDANTO Kysely toteutettiin verkkokyselynä. Se kohdistettiin 26 varustamolle, joista 19 varustamoa vastasi määräaikaan mennessä. Vastausprosentti oli siten 73 %. Vastaajilla oli mahdollisuus valita joko suomen- tai ruotsinkielinen kyselylomake. Kysely suunnattiin Suomen Varustamoyhdistyksen, Rahtialusyhdistyksen ja Ålands Redarföreningin jäsenvarustamoille sekä tärkeimmille em. yhdistyksiin kuulumattomille yrityksille. Kriteerinä oli, että varustamot ovat suomalaisia ja kuljettavat rahtitavaraa ulkomaan liikenteessä. Miten barometriä luetaan: Varustamoa koskevista A-ryhmän kysymyksistä esitetään numeraalinen yhteenveto. Varustamoalaa ja yksittäistä varustamoa koskevista B-ryhmän teemoista esitetään prosenttijakaumat kysymyksittäin. Kunkin kysymyksen osalta esitetään vastausvaihtoehtojen saamat prosenttiluvut kysymykseen vastanneiden kokonaismäärästä. Lisäksi esitetään saldoluvut. Saldoluvun avulla voidaan kehitystä verrata havainnollisesti. Saldoluku lasketaan vähentämällä positiivista kehitystä arvioineiden vastaajien määrästä negatiivisen arvion antaneiden määrä. Saldoluvun asteikko on kolmiportainen ja saldoluku vaihtelee välillä 1, 1. Jos esimerkiksi positiivista kehitystä ennustaisi 6 prosenttia vastaajista, neutraalia 1 prosenttia ja negatiivista 3 prosenttia laskettaisiin saldoluku 6-3 = 3. Saldoluvusta ei voi päätellä niiden vastaajien määrää, jotka ovat arvioineet, että tilanne on säilynyt tai tulee säilymään ennallaan. Neutraalin vastauksen antaneiden määrä on arvioitava prosenttijakaumasta. Aikasarjoja on muodostettu käyttämällä nyt suoritetun kyselyn tietojen ohella myös kahden aikaisemman kyselyn tietoja. Kysymyskohtaisissa aikasarjoissa tärkein vertailukohde on toteutuneen tilanteen vertailu eri ajankohtina. Tulokset esitetään graafisesti. Samaan kuvioon on yhdistetty myös tuorein ennuste. Lisäksi tietyissä kysymyksissä vanhan ennusteen lukuja on verrattu uuden ennusteen lukuihin. Alan kehitystä ennakoitaessa jokaisella vastauksella on sama painoarvo. C-ryhmän Kasvun esteistä esitetään numeraalinen yhteenveto. D-ryhmän Toimintaympäristön muutoksista esitetään jakaumat kysymyksittäin ja saldoluvut.

11 Varustamobarometri 9 2. VARUSTAMOJEN TAUSTATIEDOT A-ryhmän kysymyksillä kartoitettiin varustamon taustatiedot. Yhteystiedot (A1) Vastaajat kuuluivat ylimpään liikkeenjohtoon. Vastaajista 17 ilmoitti tittelikseen toimitusjohtaja tai johtaja. Varustamon pääasiallinen liikennemuoto (A2) Pääasiallisin liikennemuoto oli hakurahtiliikenne. Kaikista liikennemuodoista saatiin vastauksia. Taulukko 2.1. Varustamon liikennemuoto. Liikennemuoto (n=19) mainintoja kpl Linjaliikenne 6 Hakurahtiliikenne 11 Muu 2 Varustamon pääasiallinen tavaraliikenne (A3) Taulukossa ilmoitetaan niiden varustamojen tavaraliikenteen muoto, joilla on omaa ja/tai vuokrattua tonnistoa. Kaikista kappaletavararyhmistä saatiin vastauksia. Taulukko 2.2. Varustamon tavaraliikenteen muoto. Tavaraliikenne (n=19) mainintoja kpl Kuivabulk 7 Nestebulk 3 Kappaletavara 9 Varustamon liikevaihdon suuruusluokka (A4) Varustamojen liikevaihto jakautui seuraavasti Taulukko 2.3. Varustamon liikevaihto. Liikevaihto (n=19) mainintoja kpl alle 1 MEUR MEUR MEUR 4 yli 1 MEUR 5

12 1 Pekka Sundberg Varustamon työntekijämäärän suuruusluokka (A5) Varustamojen työntekijämäärä jakautui seuraavasti Taulukko 2.4. Varustamon yöntekijämäärä. Työntekijämäärä (n=19) mainintoja kpl alle yli 2 7 Varustamon tonnisto (A6) Varustamojen tonnisto jakautui omistuksen suhteen seuraavasti: Taulukko 2.5. Varustamon tonnisto. Tonnisto (n=19) mainintoja kpl Ainoastaan omaa tonnistoa 11 Sekä omaa että vuokrattua 7 Ainoastaan vuokrattua 1 Ei omaa eikä vuokrattua Varustamon lippuvaltiot (A7) Kysymyksellä selvitettiin varustamon operoimien alusten määrä lippuvaltioittain. Varustamot operoivat yhteensä 173 alusta. Suomen lipun alla aluksista oli 8 kappaletta, EU:n lipun alla 8 ja muun lipun alla 12. Roro/ropax-aluksista suurin osa (57 %) oli Suomen lipun alla. Myös kuivarahtialuksista suurin osa (75 %) oli Suomen lipun alla.

13 Varustamobarometri MERENKULKUALAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS B-ryhmän kysymyksillä selvitettiin nykytilannetta ja tulevaisuutta niin, että ensin kartoitettiin varustamoalaa yleensä ja sen jälkeen yksittäistä varustamoa koskevia kysymyksiä. Tarkastelun aikajänne muodostui tapahtuneen osalta viimeisestä kuudesta kuukaudesta ja tulevaisuuden osalta seuraavasta kuudesta kuukaudesta. Eräissä kysymyksissä käytettiin puolta vuotta pitempää aikajännettä. Kausivaihtelua ei sisällytetty tarkasteluun. Suomalaisten varustamojen pienen lukumäärän takia tarkastelua ei voitu viedä tavaralajitasolle Yleisesti varustamoalaa koskevat kysymykset Merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet (B1) Vastaajista 39 % katsoi, että merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet ovat parantuneet jonkin verran viimeisen 6 kuuden kuukauden aikana ja 44 % vastaajista katsoi, että suhdanteet ovat säilyneet ennallaan (ks. kuviossa pylväs tot. 1/7). Tarkastelussa ei oteta huomioon kausivaihtelua. Aikasarjan mukaan suhdanteet ovat parantuneet voimakkaasti. Viimeisimmän toteutuneen suhdannetilanteen saldoluku oli 34. Ainoastaan 11 % vastaajista arvioi, että suhdannetilanne oli huonontunut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Suurin osa vastaajista arvioi suhdanteiden säilyvän ennallaan tai paranevan jonkin verran seuraavan kuuden kuukauden aikana (Enn. 1/7). Ennusteen saldoluku on 21. Merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet prosenttia 1 % 9 % 8 % 7 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 13 % 27 % 47 % % 38 % 39 % 38 % 44 % 24 % 6 % 5 % 11 % 37 % % 21 % Tot. 1/6 Tot. 2/6 Tot. 1/7 Enn. 1/ saldoluku Parempi huomattavasti Parempi jonkin verran Ennallaan Huonompi jonkin verran Huonompi huomattavasti Toteutuneet Ennuste Kuva 3.1. Merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet (tot. 1/7 n=18, ennuste 1/7 n=19).

14 12 Pekka Sundberg Kuljetuskysyntä Itämeren/Pohjanmeren merikuljetusmarkkinoilla (B2) Kuljetuskysyntä on edelleen parantunut (Tot. 1/7). Ennusteen mukaan tilanteessa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Yli puolet vastaajista arvioi kuljetuskysynnän paranevan edelleen. Yksikään vastaaja ei arvioinut kuljetuskysynnän huononevan. Kuljetuskysyntä (Itämeri/Pohjanmeri) prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % 5 % 5 % 21 % % 53 % 58 % 57 % % 33 % 42 % 42 % saldoluku Parempi huomattavasti Parempi jonkin verran Ennallaan Huonompi jonkin verran Huonompi huomattavasti % 5 % Tot. 1/6 Tot. 2/6 Tot. 1/7 Enn. 1/7-1 Toteutuneet Ennuste Kuva Kuljetuskysyntä Itämeren/Pohjanmeren merikuljetusmarkkinoilla (tot. 1/7 n=19, ennuste 1/7 n=19). Vienti- ja tuontikuljetusten määrä (B3) Vientikuljetusten trendi tulee jatkumaan samanlaisena kuin edellisessä ennusteessa. Vientikuljetusten määrä Suomesta tulee vastausten mukaan säilymään lähes ennallaan tai kasvavan jonkin verran seuraavan vuoden aikana (Enn. 1/7). Saldoluku (35) on lähes sama kuin edellisessä ennusteessa, mutta noin puolet vastaajista arvioi, että merikuljetusten vienti säilyy entisellä tasollaan.

15 Varustamobarometri 13 Suomen meriliikenteen vienti seuraavan vuoden aikana prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % 29 % 43 % 41 % % 47 % 53 % 21 % 1 % 6 % E 1/6E 2/6E 1/7 1 5 saldoluku -5-1 Kasvaa huomattavasti Kasvaa jonkin verran Ennallaan Vähenee jonkin verran Vähenee huomattavasti Ennusteet Kuva 3.3. Suomen meriliikenteen vienti (ennuste 1/7 n=17). Tuonnin ennusteissa suuntaus jatkuu samanlaisena kuin edellisissä ennusteissa. Tuonnin kasvua ennustava saldoluku on korkea eli 6 pistettä. Yksikään vastaaja ei ennusta tuonnin vähenevän seuraavan vuoden aikana. Suomen meriliikenteen tuonti seuraavan vuoden aikana prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % % 67 % 43 % 28 % 5 % 4 % E 1/6E 2/6E 1/ saldoluku -1 Kasvaa huomattavasti Kasvaa jonkin verran Ennallaan Vähenee jonkin verran Vähenee huomattavasti Ennusteet Kuva 3.4. Suomen meriliikenteen tuonti ennuste 1/7 n=15).

16 14 Pekka Sundberg Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla (B4) Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla on edelleen kireää. Toteutuneen kehityksen saldoluku on 53. Aikasarjan perusteella kilpailu on jonkin verran lieventynyt. Ensimmäiseen kyselyyn verrattuna saldoluku on noussut 2 pistettä. Vastaajista 58 % arvioi kilpailun edelleen kiristyvän. Loput vastaajista katsoo, että kilpailu säilyy ennallaan. Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla 1 % 1 prosenttia 8 % 4 % 2 % % 27 % 33 % 47 % 42 % 53 % 43 % 47 % 47 % % 24 % 6 % 11 % Tot. 1/6 Tot. 2/6 Tot. 1/7 Enn. 1/ saldoluku Vähentynyt huomattavasti Vähentynyt jonkin verran Ennallaan Kiristynyt jonkin verran Kiristynyt huomattavasti Toteutuneet Ennuste Kuva 3.5. Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla (tot. 1/7 n=19, ennuste 1/7 n=19). Merikuljetusrahtien hinnat (B5) Puolet vastaajista katsoi, että viimeisen kuuden kuukauden aikana merikuljetusrahdit ovat nousseet jonkin verran. Toiset 5 % arvioi rahtihintojen säilyneen ennallaan. Saldoluku on muuttunut selvästi positiiviseksi, ja on nyt 5. Aikasarjan perusteella rahtihinnoissa on tapahtunut voimakas kasvu. Ennusteen mukaan rahtihintojen kasvu taittuu. Noin puolet vastaajista arvioi, että rahtihinnat säilyvät seuraavalla puolen vuoden ajanjaksolla ennallaan. Saldoluku on ennusteessa vielä positiivinen. Lähes kolmannes vastaajista odottaa rahtihintojen kohovan, kun taas viidennes vastaajista olettaa rahtihintojen laskevan jonkin verran.

17 Varustamobarometri 15 Merikuljetusrahdit prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % 5 % 21 % 14 % 5 % 5 26 % 62 % 29 % % 5 % 48 % 14 % 24 % 21 % Tot. 1/6 Tot. 2/6 Tot. 1/7 Enn. 1/ saldoluku Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti Toteutuneet Ennuste Kuva 3.6. Merikuljetusrahtien hinnat (tot. 1/7 n=18, ennuste 1/7 n=19). Bunkkerin hinta (B6) Ensimmäisessä kyselyssä vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että bunkkerin eli polttoöljyn hinta on noussut (Tot. 1/6). Seuraavalla kyselykierroksella esiintyi enemmän hajontaa (Tot. 2/6). Viimeisellä jaksolla (Tot. 1/7) 68 % vastaajista arvioi, että bunkkeri on kallistunut. Tulevan puolivuotiskautena hinnan arvioidaan nousevan edelleen jonkin verran. Tätä mieltä on 74 % vastaajista. Bunkkerin hinta prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % 5% 5 % 27 % 14 % 14 % 32 % 21 % 73 % 34 % % 74 % % 1 % Tot. 1/6 Tot. 2/6 Tot. 1/7 Enn. 1/ saldoluku Laskenut huomattavasti Laskenut jonkin verran Ennallaan Noussut jonkin verran Noussut oleellisesti Toteutuneet Ennuste Kuva 3.7. Bunkkerin hinta (tot. 1/7 n=19, ennuste 1/7 n=19). Kun verrataan keskenään arvioita ennustetusta ja toteutuneesta hinnasta, vastaajat ovat ennustaneet huomattavasti maltilisempaa hintakehitystä kuin mitä arviot toteutuneesta hintakehityksestä ovat osoittaneet. Aikasarjat ovat vielä niin

18 16 Pekka Sundberg lyhyitä, että tarkempaa analyysiä ei asiasta voi tehdä. Toisaalta voidaan todeta, että nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessä öljyn hintakehityksen ennustaminen on varsin vaikeaa. Miehistökustannukset lippuvaltioittain (B7) Ensimmäisessä barometrissä vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että Suomen lipun alla miehistökustannukset nousivat jonkin verran viimeisen kuuden kuukauden aikana (Tot. 1/6). Nousu tasoittui hieman seuraavassa barometrissä (Tot. 2/6). Kehitys oli samansuuntainen myös kolmannessa barometrissä. Toteutuneen kehityksen tunnusluvut olivat lähes samat kuin edellisellä kyselykerralla. Vastaajat ennakoivat lähes yksimielisesti miehistökustannusten kasvavan edelleen (Enn. 1/7). Suomen lipun miehistökustannukset prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % 8 % 33 % 92 % 61 % 69 % 82 % % 31 % Tot.1/6Tot.2/6Tot.1/7 12 % % Enn. 1/ saldoluku Laskenut huomattavasti Laskenut jonkin verran Ennallaan Noussut jonkin verran Noussut oleellisesti Toteutuneet Ennuste Kuva 3.8. Suomen lipun miehistökustannukset (tot. 1/7 n=16, ennuste 1/7 n=17). Koska yleinen hintataso on nouseva, oleellista on vertailla Suomen lipun alla purjehtivien alusten miehistökustannusten kehitystä muiden lippujen alla olevien alusten vastaavaan kehitykseen. Arviot miehistökustannuksista ulkomaisen lipun osalta osoittivat saman suuntaista kehitystä kuin Suomenkin lipun osalta. Toteutuneen kehityksen kuvaaja kaudelta 1/7 on lähes identtinen. Myös tulevan kehityksen osalta lähes kaikki vastaajat (85 %) arvioivat ulkomaiden alla purjehtivien alusten miehistökustannusten nousevan.

19 Varustamobarometri 17 Muun kuin Suomen lipun miehistökustannukset prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % 22 % 54 % 3 % 67 % 31 % 15 % 7 % % 15 % 1 % 15 % Tot. 1/6Tot. 2/6Tot. 1/7 Enn. 1/ saldoluku Laskenut huomattavasti Laskenut jonkin verran Ennallaan Noussut jonkin verran Noussut oleellisesti Toteutuneet Ennuste Kuva3. 9. Muun kuin Suomen lipun miehistökustannukset (tot. 1/7 n=1, ennuste 1/7 n=13). Investoinnit tonnistoon Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä (B8) Aikajänteenä käytettiin seuraavaa kahta vuotta, joten peräkkäisten kyselyiden arviot menevät osittain päällekkäin. Kysymys sisältää uudisrakennukset ja second-hand alusten ostot. Ennusteissa ei ole kuluneen puolen vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yli puolet, 55 % vastaajista arvioi investointien kasvavan ja kolmannes arvioi investointien säilyvän ennallaan. Investoinnit Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä seuraavan 2 vuoden aikana prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % 5 % 36 % 52 % % 33 % 21 % 1 % 11 % % 33 % 6 % E 1/6E 2/6E 1/ saldoluku -1 Kasvavat huomattavasti Kasvavat jonkin verran Ennallaan Vähenevät jonkin verran Vähenevät huomattavasti Ennusteet Kuva 3.1. Investoinnit Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä (ennuste 1/7 n=18).

20 18 Pekka Sundberg 3.2. Yksittäistä varustamoa koskevat kysymykset Liikevaihto (B9) Viimeisen kuuden kuukauden aikana yksittäisten varustamojen liikevaihto on kasvanut voimakkaasti (Tot. 1/7). Saldoluvun aikasarja osoittaa myös nopeaa kasvua. Ensimmäisestä kyselystä saldoluku on kohonnut 79 pistettä toteutuneen kehityksen osalta. Liikevaihdon arvioidaan edelleen kasvavan tai vähintäänkin säilymään ennallaan. Saldoluvulla mitattuna kasvu kuitenkin hidastuu. Varustamon liikevaihto prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % 5 % 13 % 21 % 24 % % % 29 % 63 % 2 % 47 % 4 % 47 % 11 % 5 % 5 % Tot. 1/6 Tot. 2/6 Tot. 1/7 Enn. 1/ saldoluku Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti Toteutuneet Ennuste Kuva Varustamon liikevaiht (tot. 1/7 n=19, ennuste 1/7 n=19).. Ensimmäisen barometrin ennuste toteutui liikevaihdon osalta varsin hyvin. Yli puolet ensimmäisen barometrin vastaajista arvioi kasvua, joka myös toteutui seuraavan jakso aikana. Kolmannella jaksolla (1/7) toteutunut liikevaihdon kehitys oli ennustettua huomattavasti parempi. Vastaajista 84 % arvioi jaksolla 1/7 tapahtuneen kasvua, kun kasvua oli ennustanut jaksolle vain 48 prosenttia vastaajista. Alusten kapasiteetin käyttöaste (B1) Yksittäisen varustamon kapasiteetin käyttöastetta arvioitaessa yli puolet vastaajista (58 %) katsoi, että kapasiteetin käyttöaste on säilynyt ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana. 37 % vastaajista arvioi, että kapasiteetin käyttöaste on kasvanut (Tot. 1/7). Saldoluvuilla tarkasteltuna käyttöaste on noussut hieman edellisen barometrin ajanjaksoon verrattuna (Tot. 2/6). Saldoluvun aikasarja on ollut nouseva. Seuraavan puolen vuoden aikana kapasiteetin käyttöaste säilyy ennallaan tai hieman kasvaa (Enn. 1/7). Kausivaihtelua ei oteta arvioissa huomioon.

21 Varustamobarometri 19 Varustamon kapasiteetin käyttöaste prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % 7 % 5 % 27 % % 2 % 3 % % 37 % % 32 % % 1 % 5 % 1 % Tot. 1/6Tot. 2/6Tot. 2/7 Enn. 1/ saldoluku Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti Toteutuneet Ennuste Kuva Alusten kapasiteetin käyttöaste (tot. 1/7 n=19, ennuste 1/7 n=19). Merihenkilöstön määrän kehitys lippuvaltioittain (B11) Suomen lipun alla purjehtivien alusten henkilöstön määrä kehitys oli suotuisa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Vastaajista 41 % arvioi merihenkilöstön määrän lisääntyneen. Muut arvioivat henkilöstömäärän säilyneen ennallaan (Tot. 1/7). Pääosa vastaajista (7 %) arvioi henkilöstömäärän säilyvän ennallaan tulevalla kaudella. Saldoluvulla mitattuna ennuste on lievästi positiivinen. Merihenkilöstön määrä (Suomen lippu) prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % 6 % 6 % 12 % 23 % 12 % 29 % 8 62 % 15 % % 59 % 7 % 6 % 12 % Tot. 1/6 Tot. 2/6 Tot. 1/7 Enn. 1/ saldoluku Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti Toteutuneet Ennuste Kuva Merihenkilöstön määrä Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla (tot. 1/7 n=17, ennuste 1/7 n=17). Varustamojen ulkomaisten lippujen alla purjehtien alusten henkilöstön määrän kehitys noudatti viimeisellä kaudella (1/7) samanlaista jakaumaa kuin Suomen lipun alla purjehtien alusten henkilöstön määrän kehitys. Ennuste tulevalle

22 2 Pekka Sundberg kaudelle noudattaa edellisten kausien toteutunutta kehitystä. Puolet vastaajista arvioi henkilömäärän kehittyvän ja puolet arvioi määrän säilyvän ennallaan. Saldoluku on 5. Ennuste on siten valoisampi kuin Suomen lipun alla kulkevilla aluksilla. Merihenkilöstön määrä (muu kuin Suomen lippu) prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % % 45 % 22 % 8 % 11 % 38 % 3 % % 59 % 5 5 % 5 % Tot. 1/6Tot. 2/6Tot. 1/7 Enn. 1/ saldoluku Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti Toteutuneet Ennuste Kuva Merihenkilöstön määrä muiden kuin Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla (tot. 1/7 n=1, ennuste 1/7 n=1).

23 Varustamobarometri VARUSTAMON KEHITTYMISEN JA KASVUN ESTEET C-ryhmässä kartoitettiin varustamojen kokemia kasvun esteitä. Varustamojen nimeämien kasvun esteiden määrää ei rajoitettu. Taulukossa on esitetty myös vuoden 26 toisen kyselyn vastausjakauma. Taulukko 4.1. Varustamon kasvun esteet. Kasvun/kehityksen esteet mainintoja kpl 2/6 1/7 n=21 n=19 Osaavien työntekijöiden saannin vaikeus meripuolella Osaavien työntekijöiden saannin vaikeus maapuolella 1 5 Työvoimakustannusten nousu 6 5 Bunkkerin hinnan nousu 7 1 Charter-kustannusten nousu 1 2 Pääomakustannusten nousu 3 Muiden kustannusten nousu 3 2 Kapasiteetin / kaluston rajallisuus 5 6 Kysynnän riittämättömyys 2 Kilpailun lisääntyminen 12 6 Huono hintakehitys 3 4 Talouden yleinen epävarmuus 2 Toiminnan rahoitus ja vakuuspula 3 2 Ympäristöasioihin liittyvät säädösvaatimukset 2 1 Muut säädösvaatimukset 2 Suomen lipun hinta 11 6 Väylämaksujen nykytaso 5 4 Väylämaksujen nousu 2 2 Luotsausmaksujen taso * - 4 Jokin tai jotkin muut, mikä/mitkä 2 1 Ei erityisiä esteitä kehittymiselle tai kasvulle * Kysymys luotsausmaksuista ei sisältynyt vuoden 26 kyselyihin. Kasvun esteitä mainittiin uusimmassa kyselyssä (1/7) 81 kertaa. Eniten mainintoja saivat osaavien työntekijöiden saannin vaikeus meripuolella (14 mainintaa) ja bunkkerin hinnan nousu (1 mainintaa). Osaavien työntekijöiden saannin vaikeus meripuolella säilyi merkittävimpänä kasvun esteenä. Yksityiskohtana voidaan todeta, että osaavien työntekijöiden saannin vaikeus maapuolella sai viisi mainintaa. Aikaisemmin sitä ei ole pidetty kasvun esteenä. Bunkkerin hintatrendin arvioinnin vaikeus kuvastuu vastauksissa. Ensimmäisessä tiedustelussa (1/6) bunkkerin hinnan nousu nähtiin merkittävimpänä kasvun esteenä. Toisessa tiedustelussa (2/6) bunkkerin hinta ei ollut kolmen merkittävimmän kasvun esteen joukossa, mutta nyt se oli toiseksi merkittävin kasvun este. Kapasiteetin rajallisuus, kilpailun lisääntyminen ja Suomen lipun hinta saivat kukin kuusi mainintaa.

24 22 Pekka Sundberg Tämänkertaiseen tiedusteluun lisättiin Luotsausmaksujen taso, jonka näki kasvun esteenä neljä varustamoa. Vaihtoehtojen lisäksi rajoittavia tekijöitä sai nimetä vapaasti, jolloin yksi varustamo nimesi kasvun esteeksi satamamaksujen tason.

25 Varustamobarometri TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET D-ryhmässä käsiteltiin toimintaympäristön muutoksia. Suomen merenkulkupolitiikka (D1) Kysymyksellä kartoitettiin Suomen merenkulkupolitiikkaa varustamotoiminnan edellytysten kannalta. Aikajänteenä oli viimeinen vuosi, joten eri ajankohtien vastaukset limittyvät osittain. Aikasarjan perusteella merenkulkupolitiikka on parantunut selvästi. Saldoluku ei ole enää negatiivinen. Viimeisimmän, prosenttijakaumaan perustuvan tarkastelun perusteella merenkulkupolitiikka on säilynyt lähes ennallaan. Niiden vastaajien osuus, jotka arvoivat merenkulkupolitiikan huonontuneen viimeisen vuoden aikana on vain 16 %. Merenkulkupolitiikka prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % 5 % -5 1 % 16 % 52 % % 38 % 5 % 16 % Tot. 1/6 Tot. 2/6 Tot. 1/ saldoluku -1 Parantunut Ennallaan Huonontunut Toteutunut Kuva 5.1. Suomen merenkulkupolitiikka (tot. 1/7 n=19).

26 24 Pekka Sundberg Suomalaisten varustamojen markkinaosuus (D2) Saldolukutarkastelun perusteella uusi ennuste osoittaa, että suomalaisten varustamojen markkinaosuuden kehitys kuljetuksista Suomeen/Suomesta on edelleen laskeva. Saldoluku on negatiivinen 33. Ennuste on kuitenkin huomattavasti parempi kuin vuoden 26 toisella kyselykierroksella tehty ennuste. Puolet vastaajista arvioi nyt, että markkinaosuus laskee, mutta kolmannes arvioi, että markkinaosuus säilyy ennallaan. Lähes viidennes arvioi markkinaosuuden jopa nousevan. Ennusteen aikajänteenä on seuraava vuosi. Suomalaisten varustamojen markkinaosuus prosenttia 1 % 8 % 4 % 2 % % 2 % 19 % 8 % -8 5 % 57 % % 17 % 33 % % saldoluku -1 Paranee Ennallaan Laskee jonkin verran Laskee huomattavasti Enn. 1/6 Enn. 2/6 Enn. 1/7 Ennus te e t Kuva 5.2. Suomalaisten varustamojen markkinaosuus. (ennuste 1/7 n=18).

27 Varustamobarometri TEEMAKYSYMYS Barometrin teemakysymys on vaihtuva kysymys, jolla kartoitetaan vastaajien mielipidettä ajankohtaiseen aiheeseen. Tällä kertaa kysyttiin Pitäisikö Suomessa siirtyä ympäristöperusteisiin satama- ja väylämaksuihin merenkulun ilmapäästöjen hillitsemiseksi? SPC Finland valitsi teemakysymyksen aiheeksi ympäristöperusteiset satama- ja väylämaksut, koska liikenteen ympäristökysymykset ovat nousseet julkisuuteen muun muassa ilmaston lämpenemisen ja päästökauppakysymysten myötä. Merenkululla on ympäristöystävällinen imago esimerkiksi tie- ja ilmaliikenteeseen verrattuna. Merenkulkua pidetään myös energiatehokkaana kuljetusmuotona. Energiatehokkuus perustuu kuljetettavaan määrään suhteessa päästöihin. Merenkulkuun kohdistuva ympäristöpolitiikka ei voi olla vain joukko erillisiä, satunnaisin väliajoin tehtäviä toimenpiteitä. Merenkulun ympäristökysymykset on nähtävä kokonaisuutena, jolla on sekä taloudellisia että ympäristöllisiä vaikutuksia. Eri toimenpiteiden niveltäminen toisiinsa on siten tärkeää. Näistä reunaehdoista huolimatta teemakysymys haluttiin viedä konkretian tasolle. Useilla varustamoilla on kokemuksia ympäristöperusteisista maksuista, joita noudatetaan esimerkiksi Ruotsissa. Ympäristöperusteinen satama- ja väylämaksujärjestelmä on suhteellisen yksinkertainen järjestelmä, joka on niin haluttaessa toteutettavissa eri tasoilla, esimerkiksi satama- tai maakohtaisesti. Maksut ovat kohdennettavissa päästötasojen suhteen. Satama- ja väylämaksujen alennusperusteena voidaan käyttää esim. yksittäisen yhdisteen päästöjen määrää suhteessa aluksen konetehoon (g/kwh). Kysymykseen vastasi 18 vastaajaa. Yksi kyselyyn osallistunut ei vastannut teemakysymykseen. Puolet vastaajista kannatti siirtymistä ympäristöperusteisiin satama- ja väylämaksuihin ja puolet vastusti. Kyselylomakkeessa oli varattu tilaa vastausten perusteluun. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan käyttänyt tätä mahdollisuutta. Ympäristöperusteisten väylä- ja satamamaksujen kannattajista eräs toi esille Ruotsin hyvänä esimerkkinä, jossa ympäristöperusteinen maksupolitiikka on johtanut varustamoiden merkittävään sopeutumiseen ympäristöasioissa. Yksittäisissä vastauksissa korostettiin myös sitä, että vähemmän saastuttavat saisivat halvemmat maksut ja järjestelmä takaisi sen, että ilmaa ei kannattaisi kuljettaa. Yksittäisissä vastustavissa kommenteissa korostettiin kilpailukykyä. Toimenpide vääristäisi kilpailua ja nostaisi teollisuuden kustannuksia. Eräässä vastauksessa katsottiin, että merenkulkua tulee kehittää niin, että Suomen lippu on kilpailukykyinen. Kun vaadittavat toimenpiteet on toteutettu, voidaan siirtyä uusiin haasteisiin. Myös maksun lähtötason (ns. nollatason) määrittäminen katsottiin vaikeaksi.

28 26 Pekka Sundberg Liite Kyselylomake A. Taustatiedot A1. Yhteystiedot Varustamon / tytärvarustamon nimi Vastaajan nimi Asema A2. Varustamonne pääasiallinen liikennemuoto Linjaliikenne Hakurahtiliikenne (aika- ja/tai matkarahtaus) Muu A3. Varustamonne pääasiallinen tavaraliikenne Kuivabulk Nestebulk Kappaletavara A4. Mitä suuruusluokkaa varustamonne* liikevaihto on? * Varustamolla tarkoitetaan konsernin ollessa kyseessä konsernin varustamotoimintoja. Mikäli konserniin kuuluu useita varustamotoimintaa harjoittavia tytäryrityksiä, ilmoittakaa ensisijaisesti edustamanne organisaation tiedot, ei koko konsernin tietoja. alle 1 MEUR 1-5 MEUR 5-1 MEUR yli 1 MEUR A5. Mitä suurusluokkaa varustamonne työntekijämäärä on? alle yli 2 A6. Varustamon tonnisto Varustamolla on ainoastaan omaa tonnistoa Varustamolla on sekä omaa että vuokrattua tonnistoa Varustamolla on ainoastaan vuokrattua tonnistoa Varustamolla ei ole omaa eikä vuokrattua tonnistoa A7. Varustamon lippuvaltiot Varustamonne operoimien alusten määrä lippuvaltioittain: Aluksia/lippu Suomen lippu EU-lippu Muu Ro-ro/ Ropax Konttialus Kuivabulk Nestebulk kappalemäärä B. Nykytilanne ja tulevaisuus

29 Varustamobarometri 27 Yleisesti varustamoalaa koskevat kysymykset Suhdanteet B1a. Ovatko merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Parantuneet huomattavasti Parantuneet jonkin verran Pysyneet ennallaan Huonontuneet jonkin verran Huonontuneet huomattavasti * Suhdanteiden pysyminen ennallaan tarkoittaa tilannetta, jossa suhdannevaihtelu on +- 2 %. B1b. Odotatteko merikuljetusmarkkinoiden suhdanteiden seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon. Parantuvan huomattavasti Parantuvan jonkin verran Pysyvän ennallaan Huonontuvan jonkin verran Huonontuvan huomattavasti * Suhdanteiden pysyminen ennallaan tarkoittaa tilannetta, jossa suhdannevaihtelu on +- 2 %. Tuotanto/Kysyntä B2a. Onko kuljetuskysyntä Itämeren/Pohjanmeren merikuljetusmarkkinoilla viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon. Kasvanut huomattavasti Kasvanut jonkin verran Pysynyt ennallaan Huonontunut jonkin verran Huonontunut huomattavasti B2b. Odotatteko kuljetuskysynnän Itämeren/Pohjanmeren merikuljetusmarkkinoilla seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon. Kasvavan huomattavasti Kasvavan jonkin verran Pysyvän ennallaan Huonontuvan jonkin verran Huonontuvan huomattavasti B3a. Odotatteko vientikuljetusten määrän seuraavan vuoden aikana Suomen meriliikenteessä, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon

30 28 Pekka Sundberg Kasvavan huomattavasti Kasvavan jonkin verran Pysyvän ennallaan Vähentyvän jonkin verran Vähentyvän huomattavasti B3b. Odotatteko tuontikuljetusten määrän seuraavan vuoden aikana Suomen meriliikenteessä, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Kasvavan huomattavasti Kasvavan jonkin verran Pysyvän ennallaan Vähentyvän jonkin verran Vähentyvän huomattavasti Kilpailu B4a. Onko kilpailu merikuljetusmarkkinoilla viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Kiristynyt huomattavasti Kiristynyt jonkin verran Pysynyt ennallaan Vähentynyt jonkin verran Vähentynyt huomattavasti B4b. Odotatteko kilpailun merikuljetusmarkkinoilla seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Kiristyvän huomattavasti Kiristyvän jonkin verran Pysyvän ennallaan Vähentyvän jonkin verran Vähentyvän huomattavasti Hinnat B5a. Ovatko merikuljetusrahtien hinnat viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Nousseet oleellisesti Nousseet jonkin verran Pysyneet ennallaan Laskeneet jonkin verran Laskeneet huomattavasti B5b. Odotatteko merikuljetusrahtien hintojen seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti Kustannukset

31 Varustamobarometri 29 B6a. Onko käyttämänne polttoöljylaadun (= bunkkerin ) hinta viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon? Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Pysynyt ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti B6b. Odotatteko käyttämänne polttoöljylaadun (= bunkkerin ) hinnan seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti B7a. Ovatko miehistökustannukset varustamoalalla lippuvaltioittain viimeisen 6 kuukauden aikana Suomen lippu Muu lippu Nousseet oleellisesti Nousseet jonkin verran Pysyneet ennallaan Laskeneet jonkin verran Laskeneet huomattavasti B7b. Odotatteko miehistökustannusten varustamoalalla lippuvaltioittain seuraavan 6 kuukauden aikana Suomen lippu Muu lippu Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti Investoinnit B8a. Oletatteko, että varustamoalalla Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä investoinnit kalustoon (uudisrakennukset ja second-hand alusten osto) seuraavan kahden vuoden aikana Kasvavat huomattavasti Kasvavat jonkin verran Pysyvät ennallaan Vähentyvät jonkin verran Vähentyvät huomattavasti Varustamoa koskevat kysymykset Liikevaihto B9a. Onko varustamonne liikevaihto viimeisen 6 kuukauden aikana mennessä Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Pysynyt ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti B9b. Odotatteko varustamonne liikevaihdon tilivuoden loppuun mennessä

32 3 Pekka Sundberg Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti Kapasiteetti B 1a. Onko varustamonne alusten kapasiteetin käyttöaste viimeisen 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Pysynyt ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti B 1b. Odotatteko varustamonne alusten kapasiteetin käyttöasteen seuraavan 6 kuukauden aikana, kun kausivaihtelua ei oteta huomioon Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti Henkilöstö B11a. Onko varustamonne merihenkilöstön määrä lippuvaltioittain viimeisen 6 kuukauden aikana Suomen lippu Muu lippu Noussut oleellisesti Noussut jonkin verran Pysynyt ennallaan Laskenut jonkin verran Laskenut huomattavasti B11b. Odotatteko varustamonne merihenkilöstön määrän lippuvaltioittain seuraavan 6 kuukauden aikana Suomen lippu Muu lippu Nousevan oleellisesti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti C Kasvun esteet

33 Varustamobarometri 31 C1. Näettekö jonkun tai joidenkin seuraavista tekijöistä olevan varustamonne toiminnan kehittymisen tai kasvun esteenä (voitte valita useamman kuin yhden vaihtoehdon) Osaavien työntekijöiden saannin vaikeus meripuolella Osaavien työntekijöiden saannin vaikeus maapuolella Työvoimakustannusten nousu Bunkkerin hinnan nousu Charter-kustannusten nousu Pääomakustannusten nousu Muiden kustannusten nousu Kapasiteetin / kaluston rajallisuus Kysynnän riittämättömyys Kilpailun lisääntyminen Huono hintakehitys Talouden yleinen epävarmuus Toiminnan rahoitus ja vakuuspula Ympäristöasioihin liittyvät säädösvaatimukset Muut säädösvaatimukset, mitkä Suomen lipun hinta Väylämaksujen nykytaso Väylämaksujen nousu Luotsausmaksujen taso Jokin tai jotkin muut, mikä/mitkä Ei erityisiä esteitä kehittymiselle tai kasvulle D. Toimintaympäristön muutokset D1 Suomen merenkulkupolitiikka on varustamotoiminnan edellytysten kannalta viimeisen vuoden aikana Parantunut Säilynyt ennallaan Huonontunut Perustelu: D2 Odotatteko suomalaisten varustamojen (yhdistysten jäsenvarustamojen) markkinaosuuden kuljetuksista Suomeen/Suomesta seuraavan vuoden aikana Nousevan huomattavasti Nousevan jonkin verran Pysyvän ennallaan Laskevan jonkin verran Laskevan huomattavasti D. Teemakysymys Pitäisikö Suomessa siirtyä ympäristöperusteisiin satama- ja väylämaksuihin merenkulun ilmapäästöjen hillitsemiseksi? Kyllä Ei Perustelu:

34 University of Turku CENTRE FOR MARITIME STUDIES WTC Building, Veistämönaukio 1-3 FI-21 TURKU