Ruokajätteen hinta julkishallinnolle ja kotitalouksille

Transkriptio

1 From Waste to Traffic Fuel Ruokajätteen hinta julkishallinnolle ja kotitalouksille Esa Aro-Heinilä MTT p

2 Ruokajätteen hinta julkishallinnolle ja kotitalouksille ruokajäte ruokahävikki kaikki jätteeksi päätyvä ruoka vältettävissä oleva, syömäkelpoinen ruokajäte 1. KOTITALOUDET 1.1. Vaikutukset ruokalaskuun Tässä selvityksessä tarkastellaan ruokahävikin ja muun ruokajätteen aiheuttamia välittömiä kustannuksia, joita jätteen synnyn ehkäisyllä voitaisiin vähentää. Tutkimusten mukaan suomalainen tuottaa ruokajätettä noin kg/hlö vuodessa (mm. Koivupuro ym. 2010). Vältettävissä olevan, syömäkelpoisen ruokajätteen eli ns. ruokahävikin määrä on MTT:n Foodspill hankkeen mukaan tästä keskimäärin 23 kg/hlö vuodessa (Foodspill 2010). Foodspill -tutkimuksen ruokahävikki on muiden maiden hävikkitasoon verrattuna varsin matala. Euroopassa tehtyjen tutkimusten tulokset vaihtelevat useimmiten välillä kg/hlö vuodessa, yhdysvalloissa ruokahävikki on jopa 82 kg/hlö vuodessa (Koivupuro ym. 2010). Eri maiden ruokakulttuurit eroavat toisistaan, mutta myös käytetty tutkimusmenetelmä vaikuttaa lopputuloksiin. Foodspill hanke perustui ruokahävikkipäiväkirjaan 1, kun taas useimmat muut tutkimukset on tehty jäteanalyyseinä. Ruokahävikin hinnanmääritystä varten Foodspill-hankkeen tulokset ruokajätteen koostumuksesta allokoitiin Tilastokeskuksen käyttämän tuoteluokituksen mukaiseksi. Ruokahävikkiin kuulumattoman ruokajätteen voi olettaa koostuvan lähinnä vihannesten ja hedelmien kuorista, kahvin poroista, luista ja kalanperkeistä. (Taulu 1.). 1 Foodspill -hankkeeseen osallistui 420 kotitaloutta, joista 380 suoritti tutkimuksen loppuun asti (1054 henkilöä) 2

3 RUOKAHÄVIKKI, 23 kgk/hlö vuodessa Ruokahävikin koostumus (Foodspill) Ruokahävikin koostumus (Tilastokeskuksen tuoteluokitus) Vihannekset sis. peruna % Viljatuotteet ja leipä % 19,7 Kotiruoka % Liha % 8,0 Maitotuotteet % Kala % 2,2 Hedelmät ja marjat % Maitotuotteet, juusto ja kananmunat % 20,3 Viljatuotteeet % Öljyt ja rasvat % 0,3 Liha, kala ja kananmuna % Hedelmät ja marjat % 15,1 Valmisruoka % Vihannekset % 23,8 Riisi ja pasta % Sokeri, hillot, hunaja, suklaa ja makeiset % 0,3 Muut % Ruokavalmisteet, muualla luokittelemattomat % 10,3 Kotiruoan koostumus (Foodspill) Lämmin ruoka, laatikko, pata % 36 Keitto % 17 Kastike, liha tai kala % 12 Puuro % 12 Jälkiruoka % 8 Salaatti % 8 Voileipä, pizza, suolainen leivonnainen % 3 Muu % 2 Kananmuna % 1 MUU RUOKAJÄTE, 32 kg/hlö vuodessa Liha % Kala % Hedelmät ja marjat % Vihannekset % Kahvi % Tee % 0,3 Taulu 1. Ruokahävikin ja ruokajätteen koostumus. Ruokahävikin ja muun ruokajätteen hinta ( /kg) voidaan johtaa elintarvikkeiden kuluttajahinnoista. Nämä laskettiin Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin painokertoimien ja kulutushyödykkeiden keskihintojen perusteella tuoteryhmittäin. Elintarvikkeiden käyttömäärä (kg/hlö) ja kulutusmenot ( /hlö) vuodessa laskettiin Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutus tilaston perusteella, korjaamalla kulutusmenot vuoden 2009 tasolle Tilastokeskuksen Kuluttajahintaindeksillä. Tieto kotitalouskohtaisista kulutusmenoista muunnettiin henkilötasolle kotitalouksien keskimääräisen koon perusteella (2,09 hlö/talous). Taulussa 2. on esitetty kotitalouksien ruokahävikin koostumus ja määrä, sekä elintarvikkeiden kuluttajahintojen perusteella laskettu ruokahävikistä aiheutuva kulutusmeno kotitaloudessa asuvaa henkeä kohden vuodessa. Ruokahävikistä aiheutuvan kulutusmeno on se euromäärä, jonka kuluttaja maksaa syömäkelpoisen ruoan poisheittämisestä ruokalaskussa. Vastaava summa kaikkien kotitalouksissa Suomessa asuvien henkilöiden (5,263 milj.) osalta on noin 520 miljoonaa euroa. Ruokahävikki kotitalouksissa Hävikin Hävikin Ruoan Hävikistä johtuva koostumus määrä kuluttajahinta kultutusmeno % kg/hlö /kg /hlö, a Viljatuotteet ja leipä 20 4,5 4, Liha 8 1,8 8, Kala 2 0,5 11, Maitotuotteet, juusto ja kananmunat 20 4,7 5, Öljyt ja rasvat 0,3 0,1 4, Hedelmät ja marjat 15 3,5 2, Vihannekset 24 5,5 2, Sokeri, hillot, hunaja, suklaa ja makeiset 0,3 0,1 6, Ruokavalmisteet, muualla luokittelemattomat 10 2,4 4,0 10 Yhteensä Taulu 2. Ruokahävikin koostumus, määrä, ruoan kuluttajahinta ja ruokahävikin aiheuttama kulutusmeno. 3

4 Vastaavasti voidaan laskea ruokahävikkiin kuulumattoman, muun ruokajätteen aiheuttama kulutusmeno (taulu 3). Muu ruokajäte kotitalouksissa Jätteen Jätteen Ruoan Ruokajätteestä johtuva koostumus Määrä kuluttajahinta kultutusmeno % kg/hlö /hlö /hlö, a Liha 9 3,0 8, Kala 4 1,1 11, Hedelmät ja marjat 25 8,0 2, Vihannekset 39 12,5 2, Kahvi 23 7,3 5, Tee 0,3 0,1 59,4 6 Yhteensä Taulu 3. Muun ruokajätteen koostumus, määrä, ruoan kuluttajahinta ja sen aiheuttama kulutusmeno Muut kustannustekijät Ruokahävikistä ja muusta ruokajätteestä aiheutuu myös muita kuin ruokalaskussa näkyviä kustannuksia. Tässä esitetään suuntaa-antavia laskelmia näiden tekijöiden merkittävyydestä. Kuljetus kaupasta kotiin Kaupassakäyntitiheyden voidaan olettaa olevan keskimäärin vakio, jolloin jätteen synnyn ehkäisyllä ei ole vaikutusta kuluttajakohtaisiin kustannuksiin ( /hlö). Säilytys ja ruoan valmistus Otetaan arvioinnin lähtökohdaksi jääkaapin, pakastimen ja sähkölieden tyypilliset sähkönkulutuslukemat (kwh/vrk). Henkeä kohden kulutus saadaan jakamalla kunkin laitteen vuosittainen sähkönkulutus kotitalouksien keskimääräisellä koolla (2,09 hlö). Sähkön kuluttajahinnaksi on oletettu 14 snt/kwh (Taulu 4). kwh/vrk kwh/a kwh/hlö, a /hlö, a Jääkaappi 0, Pakastin 0, Sähköliesi 1, Taulu 4. Jääkaapin, pakastimen ja sähkölieden sähkön kulutus Oletetaan että jääkaapissa säilytetään henkeä kohden 220 kg ruokaa vuodessa, jolloin sähkön kulutus on noin 0,4 kwh/kg ruokaa (87 kwh / 220 kg). Ruokahävikistä on noin 15 kg/hlö jääkaapissa säilytettävää (23 kg * 65%), jolloin ruokahävikin jääkaappisäilytyksen kustannukseksi muodostuu 0,84 euroa henkeä kohden vuodessa (0,4 KWh/kg * 15 kg * 0,14 /kwh). Muun ruokajätteen jääkaappisäilytyksen kustannus on vastaavasti laskien 0,93 /hlö vuodessa. Oletetaan että pakastimessa säilytetään 40 kg henkeä kohden ruokaa vuodessa, jolloin kulutus ruokakiloa kohden on 3,5 kwh (140 kwh / 40 kg). Muutama kilo tästä päätynee ruokahävikkiin, jolloin sen kustannus on noin euron. Huomattavaa sekä jääkaappi että pakastinsäilytyksen osalta on, ettei laitteiden sähkönkulutus ole suoraan verrannollinen niissä säilytettyjen elintarvikkeiden 4

5 määrään. Laitteet käyttävät sähköä myös tyhjänä, joten ruokahävikin ja muun ruokajätteen osuudet laitteiden käyttökustannuksista lienee tässä esitettyä vielä matalampia. Oletetaan että liedellä valmistetaan 150 kg ruokaa henkeä kohden vuodessa, jolloin sähkön kulutus on 1,74 kwh/kg (262 kwh / 150 kg). Vuosittaisesta ruokahävikistä on noin 10 kg/hlö liedellä valmistettavaa (23 kg * 42%). Liedellä valmistetun ruokahävikin kustannukseksi muodostuu tällöin noin 2,5 euroa ja muun ruokajätteen 2,2 euroa henkeä kohden vuodessa. Jätemaksut Jätemaksut ovat jäteastiakohtaisia. Pidentämällä tyhjennysväliä tai vähentämällä jätepisteessä olevien jäteastioiden määrää kuluttajalle koituvia jätemaksuja voidaan vähentää. Vähentämismahdollisuudet ovat varsin tapauskohtaista, mutta keskimääräisiä kustannuksia voidaan silti laskea. Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n toimialueella tehdyn punnitusmittauksen (Syyrakki 2007) mukaan 240 litran biojäteastiassa, viikon tyhjennysvälillä, jätteen ominaispaino on keskimäärin 330 kg/m3 ja astioiden täyttöaste 57 %, jolloin biojätteen painoksi saadaan 44 kg/astia. HSY:n vuoden 2010 astiakohtaista jätemaksuhinnastoa käyttäen saadaan biojätteen jätemaksuksi vuokra-astialla 11,7 13,5 snt/kg, biojätettä jätepisteessä olevien astioiden määrästä riippuen. Ruokahävikin jätemaksuista aiheutuvaksi kustannukseksi muodostuu tällöin 2,8 euroa ja muun ruokajätteen 3,9 euroa henkeä kohden vuodessa. 2. JULKISET KEITTIÖT 2.1. Vaikutukset elintarvikehankintamenoihin Julkisten keittiöiden ruokahävikkiä on tutkittu Foodspill hankkeessa, mutta tulokset ovat käytettävissä vasta vuoden 2011 kevään aikana. Hankkeessa tehdyssä kirjallisuusselvityksessä (Koivupuro ym. 2010) on kuitenkin esitelty eri puolilla tehtyjä tutkimuksia (keskeisimmät alla), joiden perusteella voidaan tehdä alustavia arvioita. Kujalan (2009) tekemän opinnäytetyön perusteella voidaan laskea että Tampereen yliopistollisessa sairaalan potilasruokailun keskimääräinen lautastähde on 25 prosenttia. Ruotsissa tehdyn neljää erilaista julkista suurkeittiötä koskevassa tutkimuksessa (Karlsson 2001) valmistuksen ja varastoinnin osuus arvioitiin olevan 4 prosenttia ja lautastähteiden 9 11 prosenttia. Naturvårdverket (2009) arvioi kouluruokailun lautastähteen osuudeksi 6 prosenttia ja kokonaishävikiksi 16 prosenttia (12 29 %). Julkisten keittiöiden elintarvikehankinnoista on vain hajanaista tietoa tarjolla luvun alkupuolella Elinvoiman eväät hankkeessa julkisten elintarvikehankintojen arvoksi arvioitiin 350 miljoonaa euroa. ACNielsenin (2005) Horeca rekisterin perusteella julkisten keittiöiden tarjoamien ruoka-annosten määrä oli 418,626 annosta. Näiden perusteella elintarvikehankintojen arvo oli 0,84 euroa/annos. Mikkelin alueella, muutamaa vuotta myöhemmin elintarvikehankintojen arvo oli 3,9 miljoonaa euroa ja annosmäärä noin 4 miljoonaa (Kuosma 2009). Annoksen elintarvikekustannukseksi tulee näin 0,98 euroa. Vammalan alueella tehdyssä tapaustutkimuksessa (Lindfors & Suoranta 2009) Koiramäen lastentarhan annoskustannus oli 0,72 euroa ja kaikkien julkisten keittiöiden osalta 0,84 euroa. 5

6 Julkisten keittiöiden ruokahävikki ja muu ruokajäte Annoksia Ruoka- Muu Ruoka- Muu hävikki ruokajäte hävikki ruokajäte milj. kpl % % Milj. Milj. Sairaalat Muut julkiset keittiöt Taulu 5. Julkisten keittiöiden ruokahävikki ja muu ruokajäte Tehdään suuntaa-antava karkea laskelma. Oletetaan ruokahävikin olevan sairaaloissa keskimäärin 25 prosenttia ja kouluissa sekä muissa julkisissa keittiöissä 9 prosenttia. Keittiöllä tapahtuvaksi muuksi ruokahävikiksi oletetaan 4 prosenttia perusteella Suomen sairaaloissa tarjottiin 76,108 miljoonaa ja muissa julkisissa keittiössä 360,068 miljoonaa annosta. Annoskohtaisien elintarvikemenojen voi arvioida olevan noin 90 snt/annos, jolloin kouluissa ja päiväkodeissa lautaselle jää noin 8 sentin ja sairaaloissa 23 sentin arvosta ruokaa. Tämän lisäksi keittiöillä muodostuva muun ruokajätteen osuus on noin 4 senttiä annosta kohden. Yhteenlaskettuna lautasille jäävään ruokahävikin arvo on julkisilla keittiöllä noin 46 miljoonaa ja muun ruokajätteen 17 miljoonaa euroa (Taulu 5.) Muut kustannustekijät Kuljetukset Ruoan kuljetuskustannukset keittiölle sisältyvät ruoan hintaan, joten tämä kustannustekijä kohdentuu elintarvikehankintamenoihin, jolloin sitä ei tarvitse erikseen laskea. Annoskohtaiset valmiin ruoan jakelukustannukset eivät muutu vaikka ruokahävikin tai muun ruokajätteen määrä muuttuisi. Säilytys ja ruoan valmistus Julkisten keittiöiden energiankulutuksesta ei ole käytettävissä tietoa. Energia on kuitenkin halpaa, joten asia lienee varsin vähämerkityksinen. Työvoimakustannukset Vähentääkö vai lisääkö jätteen synnyn ehkäisy keittiön työmäärä, tästä ei ole tietoa käytettävissä, joten oletetaan työmäärään olevan vakio. Jätemaksut HSY:n jätehuoltokustannuksilla 2010 laitoksissa biojätteestä aiheutuva kustannus on snt/kg. Tämän perusteella ruokahävikistä ja muusta ruokajätteestä aiheutuvat kustannukset ovat taulu 6. mukaiset. Ruokajätteen määrä Jätteenkäsittelykustannus Ruoka- Muu Ruoka- Muu Ruoka- Muu hävikki ruokajäte hävikki ruokajäte hävikki ruokajäte g g snt / annos snt / annos Milj. Milj. Sairaalat ,5 0,4 1,9 0,3 Muut julkiset keittiöt ,9 0,4 3,2 1,4 5,1 1,7 Taulu 6. Ruokahävikistä ja muusta ruokajätteestä aiheutuvat jätteenkäsittelykustannukset julkisille keittiöille. 6

7 LÄHTEET ACNielsen Lehdistötiedote , Horecarekisteri. Saatavilla: ACNielsen Tiedote, Horeca-rekisteri Saatavilla: Foodspill Ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa Kotitalouksien ruokahävikki. Saatavilla: oodspill_tiedotustilaisuus_ pdf HSY Jätehuollon palveluhinnasta alkaen. Saatavilla: Karlsson R Svinn i storhushåll. Mängder sammansättning och möjligheter att minska. Examensarbete i Naturresurshushållning. Institution för systemekologi. Stockholms universitet. Koivupuro H-T., Jalkanen L., Katajajuuri J-M., Reinikainen A. ja Sivennoinen K Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki Kirjallisuuskatsaus. MTT Raportti p. Saatavilla: Kujala, H Biojäte Tampereen yliopistollisen keskussairaalan potilasruokailussa. Opinnäytetyö. Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 46 s. Kuosma M Julkinen sektori suomalaisen ruoan käyttäjänä. Saatavilla: Lindfors O. and Suoranta O Koiramäen päiväkodin ruokapalveluiden tuotteistaminen Sastamalan kaupunki. Pirkanmaan amattikorkeakoulu. 93 s. Natursvårdverket Minskat svinn av livsmedel i skolkök. Erfarenheter och framsgångsfaktorer. Rapport Saatavilla: Syyrakki A Kiinteistöiltä kerättävien jätteiden tilavuuspainot Päijäte-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueella. Opinnäytetyö, Lahden ammattikorkeakoulu. Saatavilla: 7