Seuratoiminnan talouden ja hallinnon ohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seuratoiminnan talouden ja hallinnon ohjeet"

Transkriptio

1 Seuratoiminnan talouden ja hallinnon ohjeet Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 1

2 TALOUS JA HALLINTO Talouden ja hallinnon tietopaketti SAATESANAT Kädessäsi on Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n tuottama talouden ja hallinnon tietopaketti. Useat tanssiseurat ja toimintaansa käynnistelevät ovat jo pitkään toivoneet perustietopakettia, joka toimisi toiminnan taustatukena. Seurat voivat käyttää tätä materiaalia käsikirjana talouden ja hallinnon käytännön kysymysten ratkaisemiseksi. Käyttöä helpottaa asiahakemisto. Suosittelemme erityisesti, että puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja kirjanpitäjä tutustuvat pakettiin. Opas sopii yhdistyksen perusmateriaaliksi, johon jokaisen uuden hallituksen jäsenen kannattaa tutustua. Aineistoa saa monistaa ilman erillistä lupaa. Julkaisija Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Kankaanrannantie HARJAVALTA Lisätietoja verkkosivuilta Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 2

3 1 HALLINTO Yhdistyksen perustaminen Aatteellinen yhdistys Yhdistyksen rekisteröiminen Järjestäytyminen, päätöksenteko ja toimeenpano Yhdistyksen kokous Hallitus Tilintarkastus Äänioikeus ja esteellisyys yhdistyksen päätöksenteossa Viranomaisluvat Ilmoitukset yhdistysrekisteriin Yhdistyksen toimintaympäristö KOKOUSTEKNIIKKA Johdanto Kokouksen valmistelu Kokousprosessin valmistelu Kokousasiakirjojen valmistelu Asian valmistelu Kokouksen kulku Alkutoimet Ilmoitusasiat Päätösasiat Muut asiat Lopputoimet Osallistujaroolit Kokouspuheenvuorot Dokumentointi Kokouksen jälkitoimet Kokoussanasto HALLINNON ASIAKIRJAT Pöytäkirjat Jäsenkokouksen pöytäkirja Hallituksen kokouksen pöytäkirja Toimintasuunnitelma Talousarvio Toimintakertomus Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Yhdistyksen asiakirjojen säilytys ja julkisuus VASTUUT Toiminnallinen vastuu Hallituksen ja toimihenkilöiden vastuu ja oikeudet Riskit ja vakuuttaminen Lakisääteiset ja sopimusperusteiset vakuutukset Vastuuvakuutukset Tapaturmavakuutukset Muut vakuutukset TALOUDENHOITO Talouden suunnittelu...63 Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 3

4 5.2 Maksuliikenteen hoito Seuranta Taloudenhoitaja ja kirjanpitäjä Avustukset Tukea työllistämiseen Yleistä Työllistämistuki Yhdistelmätuki Työharjoittelu ja työelämävalmennus Kuntalisät Palkkaus yhdistelmätukea käytettäessä Kotitalousvähennys verotuksessa Työnantajan velvoitteet Työsuhde ja työsopimus Palkan määräytyminen ja palkanmaksu Sairausajan palkka Työajat Vuosiloma, lomakorvaukset ja lomarahat Työsuhteen päättyminen Työtodistuksen antaminen Työsuojelu Työterveyshuolto Vakuutukset ja maksut VEROTUS Tulo- ja varallisuusvero Työnantajasuoritukset ja ennakkoperintä Arvonlisävero Yhdistyksen arvonlisäverollinen toiminta Verovelvollisuuden selvittäminen Perintö- ja lahjavero Kiinteistövero Arpajaisvero KIRJANPITO Perustietoja kirjanpidosta Mistä yhdistyksen kirjanpidossa on kyse? Kirjanpidon tekniikkaa Tilinpäätös Kirjaukset ja kirjanpito Mitä kirjanpitoon kirjataan? Milloin kirjaukset tehdään? Mihin kirjaukset perustuvat? Minne kirjaukset kirjataan? Miten kirjaukset tehdään? Kirjanpidon periaatteet Yhdistyksen kirjanpito Yhdistyksen kirjanpitoprosessi alusta loppuun Ennen tilikauden alkua Tilinavaus Toimintavuosi, juokseva kirjanpito Tilinpäätös...86 Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 4

5 7.4.5 Tilintarkastus Tilinpäätöksen vahvistaminen yhdistyksen kokouksessa Kirjanpitoaineiston säilyttäminen Kirjanpitoesimerkki Esimerkin sisältö Tilinavaus Perusmaksutapahtuma Tulokirjaus Maksu kassasta Rahoitustapahtuma Kuittien yhdistely Korjausvienti ei tyhjiä rivejä kirjanpitoon Korjausmerkintä Kalustohankinnan (poistettava irtaimisto) kirjaaminen Yleisavustus Kohdeavustus Yksi rahan lähde tili ja kaksi käyttötiliä Laina kirjanpidossa Korkotuotot Korkomenot Poiston kirjaaminen Jaksotus Tilinpäätös Tilinavaus Tilikartan laatiminen Kirjanpitoasetuksen tuloslaskelma- ja tasekaavat Lisätietoja TILINTARKASTAJAN MUISTILISTA Perustiedot yhdistyksestä Hallinnon tarkastus Pöytäkirjat Toimintakertomus Yhdistysrekisteritiedot Pankkitilien käyttöoikeudet Vakuutukset Kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastus Tilinavaus Kirjanpitoaineisto ja tilikauden kirjaukset Tilinpäätösviennit Tuloslaskelma Tase ja tase-erittelyt Tasekirja Tilintarkastuskertomus Valvontatarkastus SUOMEN SEURATANSSILIITTO Mitä seurantanssiliitto on? Seuratanssin kehitys ja tulevaisuus Lavatanssin historiaa Seuratanssi on terveysliikuntaa Miten seurantanssiliitto toimii? Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 5

6 9.2.1 Lavatanssikilpailut Seuratanssiohjaajakoulutus Jäsenlehti Jäseneksi liittyminen Varsinainen jäsenyys Yhteistyöjäsenyys Yhteistyökumppanuus Lehtipartneritoiminta Sopimukset Liiton säännöt Liiton ohjesääntö Yleiset tilaussopimusehdot YLEISÖTILAISUUS Yleisötilaisuuden suunnittelu Tapahtumasuunnitelma Tapahtumapaikka Vastuualueet Aikataulu Tapahtuman sponsorit Ohjelma Esiintyjän tarpeet Musiikin esitysluvat Varsinainen tapahtuma Tapahtuman jälkitoimet Talous Tapahtuman tavoite ja kohderyhmä Tiedottaminen Yhteistyökumppanit Arviointi Yleisötilaisuuden luvanvaraisuus Yleisötilaisuuden määrittely Tilaisuuden järjestämisen yleiset periaatteet Oikeus yleisötilaisuuden järjestämiseen Paikan omistajan tai haltijan suostumus Tilaisuuden johdosta tehtävä ilmoitus Yleisötilaisuuden kieltäminen Yleisötilaisuuden estäminen, keskeyttäminen ja päättäminen Vastuuvakuutus Vastuu järjestyksenpidosta Järjestyksen valvoja Yleisötilaisuuden järjestäminen Ilmoitus yleisötilaisuuden järjestämisestä ja muut poliisin palvelut Kirjallinen ilmoitus Kaikista yleisötilaisuuksista ei tarvitse tehdä ilmoitusta poliisille Tilaisuuden päättyminen Poliisin ohjeet ja määräykset Järjestyksenvalvojat Alueiden käyttöluvat ja liikennejärjestelyt Liikennejärjestelyt Palo- ja pelastustoimet Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 6

7 Alkusammutuskalusto Avotulen käyttö Rakennusmateriaalit Ilotulitus Turvallisuuden varmistaminen Pelastussuunnitelman sisältö Elintarvikkeiden myynti tapahtumissa Suuri yleisötilaisuus Tilapäinen anniskelulupa Tapahtuman ympäristö ja jätehuolto Tupakointi Meluilmoitus Jätehuolto Tilapäinen leirintäalue Musiikin esittäminen ja tekijänoikeudet Vakuutukset Yleisötilaisuuden turvallisuusohjeet Pelastus- ja turvallisuussuunnitelman laadinta Tapahtuman turvallisuusjärjestelyt Onnettomuustilanne- ja hätätilanne Tapaturmat ja niistä raportointi Turman jälkihoito Kriisiviestintäohjeet LAINSÄÄDÄNTÖ Yhdistyslaki Hallintolaki Kokoontumislaki Järjestyslaki Tekijänoikeuslaki Kirjanpitolaki Verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille ASIAKIRJAMALLIT Yhdistyksen mallisäännöt Tanssiseuran mallisäännöt Perustamiskokouksen pöytäkirja Perustamiskirja Hallituksen kokouskutsut ja pöytäkirjat Vuosikokousta valmistelevan hallituksen kokouskutsu Vuosikokousta valmistelevan hallituksen kokouksen pöytäkirja Uuden hallituksen järjestäytymiskokous: puheenjohtajan oma muistilista Yhdistyksen vuosikokousten kutsut ja pöytäkirjat Syyskokouksen kutsu Syyskokouksen pöytäkirjan malli 1A Syyskokouksen pöytäkirjan malli 1B Vuosikokouksen pöytäkirjan malli 1C Toimintasuunnitelma Talousarvio Toimintakertomus Tilintarkastuskertomus Pöytäkirjanote Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 7

8 12.12 Valtakirja Yhdistyksen tilityslomake Yhdistyksen mallitilikartta Yhteistyöjäsenhakemus Jäsenhakemus Yhteistyösopimus Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 8

9 1 HALLINTO 1.1 Yhdistyksen perustaminen Yhdistyksen perustaminen lähtee liikkeelle joko paikallisesta tarpeesta tai muutaman innokkaan ajatuksesta. Tämän vuoksi yhdistyksen täytyy olla järjestäytynyt ja toiminta tulee organisoida. Järjestäytymisen edellytyksenä ovat yhdistykselle laadittavat säännöt, joissa määritellään mm. yhdistyksen toimintaidea, toimialue, toimielimet, jäsenistö, jne. Säännöissä pitää olla myös menettelyohjeet sääntöjen muuttamista sekä toiminnan päättymistä varten. Tätä varten yleensä pieni ydinryhmä pitää valmistelevan kokouksen, jossa valmistellaan asiat perustamiskokousta varten. Perustamiskokous on yhdistyksen ensimmäinen vuosikokous, ja sen järjestäytyminen ja eteneminen tapahtuu yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Sääntöjä laadittaessa on huomioitava yhdistyksen erityispiirteet vapaaehtoistoimintaan perustuvana harrastusjärjestönä, jolloin yleisimpien yhdistysten mallisääntöjä on muokattava toiminnan filosofian mukaisesti. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää toimihenkilöiden ja hallituksen toimivaltaa määritteleviin sääntöjen ja yhdistyslain kohtiin Aatteellinen yhdistys Aatteellinen yhdistys on useiden henkilöiden tai oikeuskelpoisten yhteisöjen perustama pysyväksi aiottu yhteenliittymä yhteisen aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten. Yhdistyslain tarkoittama aatteellinen yhdistys eroaa taloudellisesta yhteisöstä siten, että sen tarkoitus ei tähtää voiton tai taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä sen toiminta voi olla pääasiassa taloudellista. Toiminnan painopisteen tulee olla aatteellisessa työssä. Harrastusseurat ovat yhdistyslain tarkoittamia aatteellisia yhdistyksiä. 1.2 Yhdistyksen rekisteröiminen Rekisteröidyllä yhdistyksellä on lain nojalla kaksi etua rekisteröimättömään yhdistykseen verrattuna. Rekisteröity yhdistys voi itsenäisenä oikeussubjektina saavuttaa nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata, eli omistaa, lainata ja liittyä täysivaltaiseksi jäseneksi toiseen yhdistykseen (esim. liittoon). Rekisteröimättömältä yhdistykseltä mainittu oikeustoimikelpoisuus puuttuu, ja se voi käytännössä johtaa ongelmiin esim. haettaessa erilaisia lupia, vastaanotettaessa lahjoituksia tai haettaessa joitakin erityisavustuksia. Tällöin voi rekisteröimätön yhdistys joutua tukeutumaan mahdollisesti rekisteröityyn taustayhteisöönsä tai asettamaan yhdistyksen johdon henkilökohtaisesti oikeustoimen suorittajaksi. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät henkilökohtaisesti vastaa yhdistyksen sitoumuksista, toisin kuin rekisteröimättömässä, jossa vastuu lankeaa henkilökohtaisesti niille, jotka ovat sitoumuksen tehneet. Tällöin saattavat tulla mahdollisiksi erilaiset taloudelliset korvaukset, jotka lankeavat niille henkilökohtaisesti, jotka ovat sitoumukset nimillään vahvistaneet. Korvausvelvollisuus vastaa nk. omavelkaista takausta, jolloin korvausta voidaan periä keneltä hyvänsä allekirjoittaneelta yksin. Muut yhdistyksen jäsenet eivät oikeudellisesti ole korvausvelvollisia. On kuitenkin muistettava, ettei rekisteröidynkään yhdistyksen nimenkirjoittajat tai hallitus voi tehdä minkälaisia sitoumuksia hyvänsä, vaan heitä sitoo yhdistyslain yleinen huolellisuusvelvoite ja sen laiminlyönnistä mahdollinen vahingonkorvausvastuu. Rekisteröitymisilmoitus tehdään perustamiskokouksen jälkeen yhdistysrekisteritoimistoon määrämuotoisella lomakkeella liitteineen, joista ilmenevät perustetun yhdistyksen virallinen nimi, säännöt ja nimenkirjoittajat. Liitteeksi on toimitettava myös perustamiskirja. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 9

10 Jatkossa yhdistysrekisteriin tehdään muutosilmoitukset nimenkirjoittajien vaihduttua. Mikäli yhdistyksen sääntöjä muutetaan, on myös siitä tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriin. On huomattava, että ennen kuin rekisteröityminen on suoritettu, vastaavat perustamiskokouksessa valittu hallitus ja puheenjohtaja henkilökohtaisesti perustetun yhdistyksen asioista. 1.3 Järjestäytyminen, päätöksenteko ja toimeenpano Yhdistyslaki edellyttää ainoastaan kolmen toimielimen muodostamista: Toimielin Yhdistyksen kokous Hallitus Tilintarkastus Yhdistyksen kokous Tehtävä Päätöksenteko Toimeenpano Valvonta Yhdistyksen ylin päätösvalta kuuluu jäsenistölle. Sääntömääräisellä yhdistyksen kokouksella tarkoitetaan vuosikokousta. Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella 15 vuotta täyttäneellä yhdistyksen jäsenellä puhe- ja äänioikeus ellei yhdistyksen säännöissä toisin mainita. Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen Yhdistyksen kokouksen koollekutsujana on hallitus, jonka eräänä tehtävänä on huolehtia vuosikokouksien pitämisestä. Yhdistyksen säännöissä tulee olla selkeät ohjeet jäsenkokouksen koollekutsumisesta. Kutsusta on käytävä ilmi seuraavat seikat: - Minkä yhdistyksen kokous on kyseessä - Mikä kokous on kyseessä (sääntömääräinen/syyskokous/kevätkokous/ylimääräine n kokous) - Milloin ja missä pidetään - Mitä asioita kokouksessa käsitellään - Milloin kutsu on annettu - Kuka on koollekutsujana Kokousaika ja -paikka on määriteltävä kutsussa siten, ettei jäsenistölle voi sen suhteen tulla väärinkäsityksiä. Yhdistyksen kokous voidaan kutsua koolle muulloinkin kuin säännöt edellyttävät. Näin menetellään, jos hallitus katsoo siihen olevan tarvetta (esim. jokin sitoumus, johon hallituksen toimivalta ei riitä) tai jos 1/10 jäsenistöstä sitä vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin kokousta kutsutaan ylimääräiseksi jäsenkokoukseksi. Yksi vuosikokous Useimmiten yhdistyksellä on vain yksi jäsenkokous toimikautta kohden, jolloin sitä kutsutaan vuosikokoukseksi tai nimellä, jonka yhdistys on sille säännöissään määritellyt. Kun kyseessä on vuosikokous, kutsutaan sitä sääntömääräiseksi vuosikokoukseksi, jolle yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt ovat määritelleet tehtävät. Yhdistyksen sääntömääräisen vuosikokouksen tehtävänä on: o Valita kokoukselle puheenjohtaja o Valita muut kokouksen tarvitsemat toimihenkilöt o Todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus o Vahvistaa yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta o Päättää tilintarkastajan lausuman kuultuaan edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille o Valita hallituksen puheenjohtaja sääntöjen määräämäksi toimikaudeksi o Valita hallitus seuraavalle toimikaudelle o Valita tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja o Vahvistaa alkaneen toimikauden toimintasuunnitelma sekä talousarvio o Määrätä yhdistyksen jäsenmaksu o Valita kokousedustajat järjestöelimiin o Käsitellä muut kokoukselle tuodut asiat Kaksi vuosikokousta Mikäli yhdistyksellä on käytössä kahden vuosikokouksen järjestelmä, jakautuvat ne syys- Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 10

11 ja kevätkokoukseen. Tällöin syyskokouksen tehtävänä on: o Valita kokoukselle puheenjohtaja o Valita muut kokouksen tarvitsemat toimihenkilöt o Todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus o Valita hallituksen puheenjohtaja sääntöjen määräämäksi toimikaudeksi o Valita hallitus sääntöjen määräämäksi toimikaudeksi o Valita tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja o Vahvistaa seuraavan toimikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio o Määrätä yhdistyksen jäsenmaksu o Valita kokousedustajat liiton kokouksiin o Käsitellä muut kokoukselle tuodut asiat sekä kevätkokouksen tehtävänä on o Valita kokoukselle puheenjohtaja o Valita muut kokouksen tarvitsemat toimihenkilöt o Todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus o Vahvistaa yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta o Päättää tilintarkastajan lausuman kuultuaan edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille o Käsitellä muut kokoukselle tuodut asiat Hallitus Yhdistyksen kokousten päätösten toimeenpano kuuluu valittavalle hallitukselle. Yhdistyksen säännöissä voidaan määritellä hallitukselle jokin muukin nimitys, joka paremmin sopii seuratoimintaan. Yhdistyksen kokouksen päätösten toimeenpanon lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluvat mm o Edustaa yhdistystä o Tehdä mahdolliset sitoumukset o Suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa yhdistyksen toimintaa jäsenkokouksen, sääntöjen ja lain antamien ohjeiden ja säädösten mukaisesti o Vastata yhdistyksen talouden ja omaisuuden hoidosta o Pitää jäsenluetteloa o Valmistella jäsenkokoukselle esiteltävät asiat o Kutsua koolle jäsenkokoukset o Ohjata ja opastaa yhdistyksen toimihenkilöitä toimissaan Hallituksen jäseneksi voidaan valita kuka hyvänsä yhdistyksen 15 vuotta täyttänyt jäsen, jollei yhdistyksen säännöissä toisin määrätä. Yhdistyslaki määrittelee hallituksen minimivahvuudeksi kolme. Tästä määrästä voidaan poiketa yhdistyksen sääntöjen määrittelyllä ainoastaan ylöspäin. Määrätyissä rajoissa voidaan hallituksen jäsenten lukumäärä jättää jäsenkokouksen päätettäväksi kulloisenkin tilanteen mukaan. Toimistaan hallitus vastaa jäsenkokoukselle. Hallituksen puheenjohtaja toimii yhdistyksen nimenkirjoittajana. Yhdistyksen säännöissä voidaan nimenkirjoitusoikeutta rajoittaa mm. siten, ettei kukaan voi kirjoittaa yhdistyksen nimeä yksin. Yhdistyslaki edellyttää hallituksen puheenjohtajalta täysivaltaisuutta, täysi-ikäisyyttä eli 18 vuoden ikää, ei-holhouksen alaisuutta sekä kotipaikkaa Suomessa. Puheenjohtaja vastaa toimistaan jäsenkokoukselle. Yhdistyslaki asettaa rajoituksia hallituksen toimivallalle. Yhdistyksen säännöissä voidaan myös rajata hallituksen toimivaltaa (esim. rajoittaa yhdistyksen omaisuuden myyntiä, asettaa sitoumuksille yläraja) yhtä hyvin kuin antaa sille erityistehtäviä. Esimerkkihallitus, jossa yhdistyksen toimintasektorit on huomioitu: Hallituksen puheenjohtaja Nimenkirjoittaja, edustaa yhdistystä. Hallituksen varapuheenjohtaja Puheenjohtajan varamies, joka voisi vastata yhdistyksen suurista projekteista, jakaa tehtävät puheenjohtajan kanssa. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 11

12 Sihteeri Hoitaa hallituksen kokouksien pöytäkirjat, arkiston, jäsenrekisterin sekä puheenjohtajan kanssa yhdistyksen kirjeenvaihdon. Taloudenhoitaja Vastaa yhdistyksen talouden suunnittelun yksityiskohdista, hoitaa yhdistyksen maksuliikenteen, kirjanpidon, omaisuuden, avustusten hakemisen yhdessä puheenjohtajan kanssa. Toimikuntavastaava Vastaa yhdistyksen nimeämän toimikunnan koollekutsumisesta ja toiminnasta. Työjäsen I, II, III Hallitukseen voi olla tarkoituksenmukaista valita työjäseniä, mikäli seuralla on meneillään suuria projekteja. Kukin hallituksen jäsen on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti vastuussa erityisesti omasta toimialastaan sen lisäksi, että on hallitusvastuussa koko yhdistyksen toiminnasta. Esitys on esimerkki ja seurakohtaisesti tarpeet ja tarkoituksenmukaisuus saattavat muovata hyvinkin toisenlaisen mallin Tilintarkastus Tilintarkastuslaki määrittelee tilintarkastuksen, jonka lisäksi yhdistys- ja kirjanpitolaissa on tilintarkastusta koskevia säädöksiä, joissa suositaan linjaa, missä pääpaino asetetaan asioiden oikeellisuuden ja lainmukaisuuden tarkastamiselle. Lait ja asetukset eivät kuitenkaan sulje pois tilintarkastuksen neuvovaa ja opastavaa tehtävää. Varsinaisesti tilintarkastustapahtuma on kerran vuodessa tilikauden päätyttyä suoritettava kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon oikeellisuuden ja laillisuuden tarkastaminen. Vaikka tilintarkastus voidaankin suorittaa yhtenä tapahtumana tilikauden päätyttyä, on nk. jatkuvan tilintarkastuksen menettely suotavaa. Tällöin tilikauden kuluessa suoritetut tarkastustapahtumat ovat osa tilikauden päätyttyä tapahtuvaa tarkastusta. Yhdistyksen hallituksen edustajan sekä taloudenhoitajan kokoontuminen tilintarkastustapahtumaan yhdessä tilintarkastajan kanssa on hyödyllistä, jolloin tilintarkastajalle suodaan mahdollisuus kysymysten esittämiseen ja opastavaan keskusteluun. On muistettava, että tilintarkastajalle on annettava riittävästi aikaa ennen vuosikokousta pöytäkirjoihin, tositteisiin sekä tilikirjaan tutustumiseen ja tarkastamiseen. Tilintarkastuksen painopistealueita Painopistealueina voidaan katsoa olevan yhdistyksen varojen käyttö yhdistyksen toimintaa parhaiten palvelevalla tavalla sekä yhdistyksen omaisuuden hoidon tilan tarkastelu. Hallinnon osalta tulee tarkastella tehtyjen päätösten toimeenpanoa ja noudattamista. Tilintarkastajien erityistehtävänä on perehtyä mahdolliseen vahingonkorvausvelvollisuuteen, mikäli jokin hallituksen tai toimihenkilön menettely antaa siihen aihetta. Tilintarkastajien lukumäärä ja toimikausi Lukumääräisesti yhdistykselle vaaditaan vain yksi tilintarkastaja ja tälle varamies. Yhdistyksen säännöissä voidaan tästä poiketa vain ylöspäin. Yhdistyksen säännöissä pitää olla maininta tilintarkastajien toimikauden pituudesta. Suotavaa olisi tilintarkastajien valinta useaksi tilikaudeksi peräkkäin, jolloin seuranta pitkällä aikavälillä tulisi mielekkääksi, ja se myös mahdollistaa paremmin ohjauksen ja opastuksen. Tilintarkastajan, kelpoisuus ja jääviys Pääsääntöisesti tilintarkastajaksi kelpaa täysivaltainen, täysi-ikäinen, ei holhouksen alainen, luotettava henkilö, näin ollen siis myös yhdistyksen rivijäsen. Tilintarkastajaa valittaessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota ko. henkilön kirjanpidon, taloudenhoidon sekä yhdistystoiminnan tuntemukseen. Tilintarkastajaksi ei kuitenkaan voida valita henkilöä joka: - On vastuussa yhdistyksen taloudesta, hallinnosta tai niiden osasta Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 12

13 - On läheisessä riippuvuus- tai sukulaissuhteessa yhdistyksen taloudesta tai hallinnosta vastaavan kanssa (toimihenkilö, isä, äiti, vaimo, appi...) 1.4 Äänioikeus ja esteellisyys yhdistyksen päätöksenteossa Yhdistyslain mukaan jokaisella 15 vuotta täyttäneellä on jäsenkokouksissa puhe- ja äänioikeus ellei yhdistyksen säännöissä tässä kohdassa toisin määritellä. Tosin ikärajaa ei voida alentaa eikä ole mahdollista rajoittaa äänioikeutta siten, että vain pienellä joukolla jäseniä olisi mahdollisuus päättää yhdistyksen yhteisistä asioista. On huomattavaa, että kaikilla yhdistyksen jäsenillä on rajoittamaton läsnäolo-oikeus jäsenkokouksissa, jopa niin, ettei yksittäinen jäsen ole esteellinen jäsenkokouksessa äänestämään omasta erottamisestaan yhdistyksestä. Sen sijaan hallituksen jäsenet tai jäsen, jolle on uskottu hallinnollisia tehtäviä, on esteellinen jäsenkokouksessa äänestämään päätettäessä tilintarkastajien valinnasta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä, mikäli päätökset koskevat aikaa, josta on itse vastuussa. Yhdistyksen jäsen ei voi myöskään ottaa osaa päätöksentekoon, jossa on kyse hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa yhdistyksen ja hänen etunsa ovat ristiriidassa. Mikäli yhdistyksen kokouksessa, jossa valitaan tilintarkastaja, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä, on paikalla vain edellä mainittuja esteellisiä henkilöitä, ei esteellisyyssäädöksiä noudateta, vaan jäsenkokoukselle kuuluvat päätökset tulee voida tehdä laillisesti koolle kutsutussa kokouksessa. Yhdistyksen säännöissä voidaan mainita asiamiehen käytöstä jäsenkokouksissa, joka valtuutetaan edustamaan päämiestään ko. kokouksessa. Tällöin myös kaikki esteellisyyssäännökset koskevat myös asiamiestä tai edustajaa, jos jäsen, jota hän edustaa, on esteellinen, tai hän itse on esteellinen. Mikäli säännöissä ei erikseen anneta mahdollisuutta asiamiehen käyttöön, ei asiamiestä voida käyttää edustamaan yksittäistä jäsentä. 1.5 Viranomaisluvat Yhdistyksen toiminnassa on usein tilanteita, jotka edellyttävät jonkinasteista lupamenettelyä. Yhteistä kaikille viranomaisluville on niiden hakeminen määrämuotoisina, määräaikainen voimassaolo sekä lupien maksullisuus. Lupien hinnat vaihtelevat suuresti riippuen lupaan liittyvistä viranomaistoimenpiteistä. Rakennuslupa Mikäli seura aikoo rakentaa, on kiinteistön sijaintikunnan rakennusvalvontaviranomaisilta haettava sitä varten rakennuslupa. Rakennuslupaan tarvittavien asiakirjojen, todistusten ja muiden paperien luettelon saa rakennusvalvontavirastosta, samasta paikasta saa myös tarvittaessa apua rakennusluvan hakemiseen. Rakennuslupa sisältää lukuisia viranomaisten suorittamia toimenpiteitä, jonka vuoksi se on yleensä kallis. Keräyslupa Keräyslupa on yhdistykselle melko harvinainen, ja tulee kyseeseen vain yhdistyksen itsensä järjestäessä rahankeräystä taikka tarrojen tai jonkin muun artikkelin myyntiä varainhankinnan merkityksessä. Kuntakohtainen keräyslupa haetaan omasta nimismiespiiristä, läänikohtainen oman läänin lääninhallitukselta ja koko maata koskevat Uudenmaan lääninhallitukselta. Arpajaiset Arpajaisten avainsana on pika-arpajaiset, jolloin arvat myydään ja arvotaan samassa tilaisuudessa eikä arpajaisten yhteenlaskettu myyntitulo saa ylittää 850 euroa. Tämä on pääsääntö, ja silloin arpajaisten järjestämiseksi ei tarvita erillistä lupaa. Mikäli myyntitulo kasvaa, arpoja halutaan myydä ennakkoon tai halutaan myydä lista- Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 13

14 arpaa, jonka palkinnot arvotaan myöhemmin, on lupa arpajaisten järjestämiseksi haettava. Arpajaislupaa haetaan nimismieheltä. Huvilupa Huvilupa on seurojen useimmin hakema viranomaislupa. Huviluvan kohdalla ovat kuitenkin kuntakohtaiset erot erittäin suuria riippuen kunnan järjestyssäännöistä sekä perinteistä. Pääsääntönä voidaan pitää, että jos tilaisuus on avoin, myydään pääsylippuja, on alkoholitarjoilua, tanssia, toiminta edellyttää järjestysmiehiä, käytetään voimakkaita äänentoistolaitteita taikka avotulta, niin huvilupa tarvitaan aina. Myös tilaisuuden pitopaikka saattaa edellyttää luvan hakua, varsinkin mikäli tilaa ei ole suunniteltu suuriin yleisötilaisuuksiin. Mikäli tilaisuudet eivät täytä mitään edellä mainituista ehdoista, pelkkä ilmoitus paikkakunnan poliisiviranomaiselle riittää. Koska paikkakuntakohtaiset erot ovat suuret, on luvan tarve syytä tarkistaa aina paikalliselta poliisiviranomaiselta. Huvilupa edellyttää lisäksi kiinteistön omistajan luvan tilaisuudelle. Elintarvikkeiden myynti Pääsääntönä on, että kaikki elintarvikkeiden myynti on luvanvaraista ja laissa erikseen säädettyä. Poikkeuksena ovat lyhytkestoisten tilaisuuksien puhvetit ja kanttiinit, joille lupaa ei yleensä ole tarvinnut hakea. Elintarvikkeiden myyntiin liittyvät lupa-asiat ja valvonta kuuluvat kunnan terveys- ja ympäristöviranomaisille ja siellä erityisesti terveystarkastajalle. Myös elintarvikkeiden myyntiin tarvitaan kiinteistön omistajan lupa. 1.6 Ilmoitukset yhdistysrekisteriin Kaikista rekisteröidyistä yhdistyksistä pidetään rekisteriä, johon on tallennettu tärkeimmät yhdistystä koskevat asiat, rekisteriä pitää patentti- ja rekisterihallitus. Rekisteröimisen yhteydessä yhdistys ilmoittaa yhdistysrekisteriin nimenkirjoittajat syntymäaikoineen ja osoitteineen, yhdistyksen säännöt sekä kotipaikan sekä toimittaa liitteeksi perustamiskirjan. Yhdistysrekisteriin on jätettävä muutosilmoitus aina, kun jokin näistä tiedoista tai niiden osasta muuttuu. Kaikki yhdistysrekisteriin tehtävät ilmoitukset tehdään määrämuotoisella lomakkeella. Lomakkeita saa Patentti- ja Rekisterihallituksen verkkosivuilta Ilmoitus tehdään suoraan yhdistysrekisteritoimistoon. Sekä ilmoitukset rekisterinpitäjälle että rekisteriotteet ovat maksullisia. Yhdistysrekisteriote, joka on julkinen, on virallinen ja voimassaoleva, vaikka sen tietoja ei olisi päivitetty vuosikymmeniin. Otteesta ilmenevät yhdistyksen kotipaikka, nimenkirjoittajat sekä rekisterissä ovat yhdistyksen säännöt. Mikäli muutosilmoitus laiminlyödään, rekisteriin merkitty nimenkirjoittaja on vastuussa, vaikka hän ei toimisikaan enää yhdistyksen hallinnossa, ja siten yhdistyksen toimista vuosikokouksen valitseman tulevan puheenjohtajan tekemät sopimukset saattavat näin osoittautua pätemättömiksi. 1.7 Yhdistyksen toimintaympäristö Säännöissään yhdistykselle määritellään kotipaikka kuntatarkkuudella, lisäksi voidaan toiminta-alueeksi tarkentaa kylä tai kaupunginosa. Toimintaympäristössään yhdistys on usein varsin merkittävä toimija ja vaikuttaja. Vaikuttaminen toteutuu vain, mikäli yhdistys on aktiivinen, sillä passiivinen seura hukkuu muun harrastustarjonnan sekaan. Yhdistys voi vaikuttaa omaa toimintaa laajemmin olemalla aktiivisesti mukana harrastustoimintaa edustavan liiton toiminnassa ja sen kehittämisessä. Miksi ja mihin seuran pitäisi vaikuttaa? Oleellisin vaikuttamisen kohde on oma liitto, jossa voi olla mukana päättämässä liiton tulevasta toiminnasta, toiminnan kehittämisestä, Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 14

15 johtajakoulutuksesta, johtohenkilöistä sekä taloudesta. Tämä on tärkeätä siksi, että liiton tarjoamat palvelut ovat usein jäsenseuroille elintärkeitä, ja liitto muovaa alueellisen kuvan seuroista paikalliselle yleisölle ja vaikuttaa täten suoraan toimintaedellytyksiin ja - ympäristöön. Vaikuttaminen liitossa on helppo aloittaa olemalla mukana liiton kokouksissa, jotka ovat seuran jäsenkokousta vastaavia jäsenkokouksia, joissa käytetään varsinaista päätäntävaltaa. Seuran omien toimien vaikutus jäsenistöön ja toimintaympäristön kehittymiseen suotuisaan suuntaan on kiinni ainoastaan seuran omista toimista. Liittokaan ei voi olla aktiivinen, jos siellä ei ole aktiivisia toimijoita jäsenseuroista. Aktiivisuus näkyy seuratoiminnan julkituonnissa, oman alueen muiden järjestöjen informoinnissa sekä tiedottamisessa julkisyhteisöille, osallistumisessa paikallisyhdistysten tapahtumiin jne. Tällä aktiivisuudella on mahdollisuus laajentaa jäsenistöä, vaikuttaa oman toimialueen aktiivisuuteen ja seuran varainhankintaan, käytännöllisesti katsoen haluttuun suuntaan. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 15

16 2 KOKOUSTEKNIIKKA 2.1 Johdanto Kokoukset kuuluvat julkisoikeudellisten, yksityisoikeudellisten ja aatteellisten yhteisöjen toimintaan. Kokous on sääntöihin ja vakiintuneisiin tapoihin sidottu, määrämuotoinen vuorovaikutus- ja päätöksentekotilanne, jonka tavoitteena on hoitaa yhteisiä asioita ja saada aikaan osanottajien hyväksymiä päätöksiä. Kokoustekniikalla tarkoitetaan kokouksen vuorovaikutusta ja päätöksentekoa suhteellisen mekanistisesti sääteleviä menettelytapoja ja sääntöjä, joilla pyritään takaamaan toisaalta kokouksen osanottajille mahdollisimman tasapuoliset osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet; toisaalta kokouksen nopea ja joustava eteneminen. Kokoustekniikan tunteminen on osa kokoustaitoa. Kokoustaidolla tarkoitetaan kokouksen osanottajan kykyä menetellä kokouksessa vakiintuneiden menettelytapojen, lakien ja säännösten mukaisesti niin, että hänen toimintansa on kokousteknisesti ja -taktisesti tarkoituksenmukaista. Taitava viestijä kykenee toimimaan kokouksessa sekä omien että yhteisten tavoitteiden suuntaisesti niin, että yhdessä toisten kanssa keskustellen ja neuvotellen saadaan aikaan demokraattisia ja yhteisesti hyväksyttyjä päätöksiä. Onnistunut kokous on demokraattinen keskustelu- ja päätöksentekotilaisuus, jossa jokainen täysivaltainen osanottaja saa vapaasti ilmaista mielipiteensä ja jossa jokaisen ääni on tasavertaisuuden -periaatteen mukaisesti samanarvoinen. Yhdistyslaissa tai yhdistyksen säännöissä on määritelty yhteisesti sovittuja menettelytapoja, joilla pyritään hahmottamaan tämän vapauden rajat ja varmistamaan kokousdemokratian toteutuminen. Viestintätilanteena kokous on yhtäältä määrämuotoinen tilanne, jossa jokaisen osanottajan tulisi tietää, miten menetellään lakien, sääntöjen ja vakiintuneiden menettelytapojen mukaisesti. Toisaalta se on aivan tavallinen vuorovaikutustilanne, jossa osallistuja puheenvuoron pyydettyään ja saatuaan voi vapaasti ilmaista kantojaan, käsityksiään ja mielipiteitään. Kokouksen luonne ja työskentelytavat saattavat vaihdella, vaikka niissä noudateltaisiinkin samoja menettelytapoja. Suuren yhdistyksen vuosikokous, jossa osanottajana voi olla satoja jäseniä, on välttämättä melko muodollinen. Saman yhdistyksen hallituksen kokous, jossa osanottajia on vain muutama, voi työskentelytavoiltaan olla huomattavasti epävirallisempi. 2.2 Kokouksen valmistelu Kokouksen huolellinen valmistelu on tärkeää yhteisten asioiden ajamiseksi, omien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä päätösten tekemiseksi. Valmisteluun kuuluu, että koko kokousprosessi ajatellaan ennalta kaikkine vaiheineen (valmistelu, itse kokoustilanne ja jälkihoito). Yhdistyksen kokouksen valmistelusta vastaa hallitus. Hallituksen kokoukset valmistelevat yleensä puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä. Ennakkovalmistautuminen on välttämätöntä, vaikka varsinaista valmistelupakkoa yhdistyspuolella ei ole. Valmistautuminen on erityisesti puheenjohtajalle ja sihteerille tarpeen. Ennakolta valmistautuminen ja päätösasioiden valmistelu edistävät niiden tehokasta käsittelyä. Asioihin perehtyminen ennalta auttaa jokaista osallistujaa puheenvuorojen pitämisessä, seuraamisessa ja kirjaamisessa. Kokoukseen osallistuvan valmistautumiseen kuuluvat seuraavat seikat: Jokainen osallistuja tutustuu esityslistaan etukäteen, mikäli se on toimitettu kokouskutsun yhteydessä. Osallistujat perehtyvät huolellisesti kaikkiin niihin päätösasioihin, joita on tarkoitus käsitellä. Osallistujat perehtyvät kokoustekniikkaan siten, että voivat varsinaisessa kokoustilanteessa toimia tarkoituksenmukaisesti. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 16

17 2.2.1 Kokousprosessin valmistelu Käsiteltävien päätösasioiden valmistelu Käytännön järjestelyistä huolehtiminen: Varataan kokouspaikka ajoissa. o Paikan tulee olla kokouksen luonteeseen ja osallistujamäärään nähden sopivan kokoinen ja asianmukaisesti varustettu. Suunnitellaan istumajärjestys o Puheenjohtajan ja sihteerin pöytä tulee sijoittaa siten, että heillä on kokoussaliin esteetön näkyvyys. Huolehditaan varustuksesta o Hankitaan esimerkiksi piirtoheitin ja videotykki, puheenjohtajan nuija ja muistioita o Varataan mukaan yhdistyksen tai liiton säännöt, yhdistyslaki sekä muistiinpanovälineitä osallistujia varten. o Järjestetään mahdollinen tarjoilu ja ohjelma o Hankitaan muu tarpeellinen varustus, kuten esimerkiksi yhdistyksen viirit tai liput liputusta varten Kokousasiakirjojen valmistelu Kokouksen valmisteluun liittyvät kokouskutsun ja esityslistan laatiminen. Kokouskutsu Kokouskutsu on asiakirja, jolla kokous kutsutaan koolle. Kokous voidaan kutsua koolle esimerkiksi kirjeellä, lehti-ilmoituksella, ilmoitustaulutiedotteella, sähköpostilla tai puhelimella. Kokouskutsussa kuten muissa virallisissa asiakirjoissa on käytettävä yhdistyksen virallista koko nimeä. Kokouskutsu laaditaan ja julkistetaan yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain määräämällä tavalla. Kokouskutsussa on yhdistyslain (24 ) mainittava vähintään kokouksen aika ja paikka. Kokouskutsussa on vakiintuneen suomalaisen kokouskäytännön mukaan mainittava: yhdistyksen virallinen nimi mistä kokouksesta on kyse o sääntömääräinen kokous / ylimääräinen kokous / hallituksen kokous, jne. kokouksen aika ja paikka o paikka ilmoitetaan paikkakunnan, katuosoitteen ja huoneiston tarkkuudella päivämäärän lisäksi kellonaika ilmoitetaan minuuttien tarkkuudella kokouksessa käsiteltävät asiat tai vähintäänkin ne asiat, jotka yhdistyslain (23 :n) mukaan on erikseen mainittava, joita ovat: o yhdistyksen sääntöjen muuttaminen o kiinteistön luovuttaminen tai kiinnittäminen taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttaminen mikäli yhdistyksen säännöissä ei ole erikseen määrätty, että hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä vaihtamisesta tai kiinnittämisestä. o 30 :ssä tarkoitetusta äänestys- ja vaalijärjestyksestä päättäminen o hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitseminen tai erottaminen o tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen o yhdistyksen purkaminen. kokouskutsun antopaikka ja aika kokouskutsun lähettäjä o Allekirjoitukseksi saattaa riittää myös pelkkä "Puheenjohtaja" tai "Hallitus", mutta yhteydenottojen mahdollistamiseksi olisi hyvä mainita yhdistyksen tai hallituksen puheenjohtaja nimeltä. Esityslista Esityslista on ennalta laadittu ehdotus kokouksessa käsiteltävien asioiden käsittelyjärjestyksestä. Kun se on kokouksessa asian käsitte- Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 17

18 lyn kaavan kohdassa "esityslistan hyväksyminen" hyväksytty, siitä tulee kokouksen työtä ohjaava asiakirja, josta saa poiketa vain kokouksen päätöksellä. Esityslista laaditaan ja mahdollisesti postitetaan kokouskutsun mukana. Joskus esityslista jaetaan osallistujille vasta kokouksen alussa. Tämä saattaa kuitenkin vaikeuttaa kokouksen kulkua, koska osallistujat eivät ole voineet tutustua käsiteltäviin asioihin eivätkä harkita kannanottojaan niihin. Siksi onkin suositeltavaa toimittaa esityslista kokouskutsun ohessa (kokouskutsuesityslista). Yleensä yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri laativat esityslistan. Esityslista laaditaan kokouksen valmisteluvaiheessa, ja usein se laaditaan hallituksen kanssa yhteistyössä. Tarkasti määriteltynä esityslistan tulisi sisältää varsinaiset päätösesityksetkin. Pelkästä asioiden otsikoinnista käytetään joskus termiä asialista, joka useimmiten mielletään kuitenkin neuvotteluihin ja palavereihin. Normaalissa kokouskäytännössä nämä käsitteet on usein epätäsmällisesti määritelty ja työjärjestys-käsitettä käytetään ainakin kahdessa eri merkityksessä: (1) esityslistasta tulee työjärjestys: esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi (2) työjärjestys on ohjeluettelo, joka sisältää kokouksen menettelytapoja ja kokousjärjestystä koskevia määräyksiä. Koska työjärjestys-käsitteelle on olemassa selkeästi määriteltävä sisältö, sitä tulisi käyttää vain kokouksen menettelytapoihin viitattaessa. Esityslista muodostuu seuraavista kohdista: 1) Kokouksen alkutoimet: - kokouksen avaaminen - laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen - järjestäytyminen eli kokousvirkailijoiden valinta - esityslistan hyväksyminen - tarvittaessa edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen (ellei erikseen ole valittu pöytäkirjantarkastajia tai ellei sama kokous tarkasta pöytäkirjaa). 2) Ilmoitusasiat - tiedonannot, joista ei keskustella ja jotka ainoastaan merkitään tiedoksi 3) Kirjeet - joita sisältönsä puolesta ei voi sijoittaa ilmoitus- eikä päätösasioihin; nykyään melko harvinainen kohta 4) Päätösasiat tärkeysjärjestyksessä tai muussa tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä Esimerkiksi sääntömääräisissä kokouksissa päätösasiat ovat - syyskokouksessa asiat, jotka koskevat tulevaa toimikautta i) hyväksytään toimintasuunnitelma ii) päätetään jäsenmaksusta iii) hyväksytään talousarvio - Kevätvuosikokouksessa asiat, jotka liittyvät kuluneeseen toimikauteen i) käsitellään toimintakertomus ii) esitellään tilit iii) vahvistetaan tilinpäätös iv) kuullaan tilintarkastajien lausunto ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä - Valitaan puheenjohtaja ja hallitus - Valitaan edustajat järjestöelimiin - Valitaan tilintarkastaja(t) ja varatilintarkastaja(t) - Toisinaan esityslistaan voidaan sisällyttää varsinaisten päätösasioiden lisäksi ns. keskustelukysymyksiä, joita halutaan yhdessä pohtia. Nämä ovat asioita, joista keskusteleminen saattaa viedä paljon aikaa. Keskustelu- ja periaatekysymykset sijoitetaan vuosikokouksessa viimeiseksi, ja niistä käyty keskustelu on tarkoitettu suuntaaantaviksi hallitukselle sen tulevalla toimikaudella. 5) Muut (esille tulevat) asiat - vähämerkityksiset asiat, joista voidaan keskustella ja tehdä mahdollisesti päätös - osanottajien aloitteet (jne) Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 18

19 - ilmoitusasioista mahdollisesti tähän esityslistan kohtaan siirretyt asiat 6) Lopputoimet - kokouksen päättäminen - päätössanat Muut asiakirjat Kokouksessa tarvitaan kokouskutsun ja esityslistan lisäksi myös muita asiakirjoja. Näistä mainittakoon esim. valtakirja. Päätöksentekoon saatetaan tarvita myös lukuisia muita asiakirjoja, sopimuksia, määräyksiä jne. Kokous tuottaa sen kulkua ja päätöksiä dokumentoivan asiakirjan eli pöytäkirjan Asian valmistelu Kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat eli päätösasiat valmistellaan huolellisesti. Asioiden valmistelusta vastaa yhdistyksen hallitus tai muu valmisteleva elin, mutta joskus voidaan pyytää avuksi myös ulkopuolinen asiantuntija tai työryhmä Päätösasioista hankitaan taustatietoja, ja tarvittaessa tehdään tarjouksia ja laskelmia sekä arvioidaan eri ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden seurauksia. 2.3 Kokouksen kulku Yhdistyksen viralliset kokoukset etenevät määrämuotoisesti. Kokouksen kulkuun vaikuttavat yhdistyslain määräykset, yhdistyksen säännöt, kokoustekniikka eli menettelytavat ja viestintätaidot Alkutoimet Kokouksen avaaminen Kokouksen avaa yleensä koollekutsuja kolmella nuijan kopautuksella. Koollekutsuja on se henkilö, joka on allekirjoittanut kokouskutsun. Avaaja toteaa lyhyesti kokouksen avatuksi ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi. Suurehkoissa kokouksissa alkupuheenvuoro voi olla pitkäkin, mutta yleensä lyhyt toteamus riittää. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden ehdot määritellään yhdistyslain velvoittamana yhdistyksen säännöissä. Yhdistyslain mukaan päätösvaltaa kokouksessa käyttävät läsnäolijat. Lain sanamuoto (16 Päätösvallan käyttäjät: "Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille") viittaa monikkomuotoisena siihen, että periaatteessa kaksi henkilöä riittäisi päätöksentekoon, ellei säännöissä toisin määrättäisi. Käytännössä ei kuitenkaan ole järkevää pitää kokousta kovin vähäisellä osanottajajoukolla. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen on kolmivaiheinen: Puheenjohtaja selostaa tai lukee päätösvaltaisuuden ehdot eli määräykset kokouksen koollekutsumistavasta ja -ajasta, kokouskutsun sisällöstä ja osallistujien määrästä. Puheenjohtaja selostaa, miten päätösvaltaisuuden ehdot täyttyvät juuri tämän kokouksen kohdalla. Hän vertaa tilannetta yhdistyksen sääntöjen asiaa koskevaan kohtaan ja kertoo miten ja milloin kutsu tähän kokoukseen on toimitettu sekä toteaa läsnäolijoiden määrän. Puheenjohtaja toteaa, että päätösvaltaisuuden ehdot ovat tulleet täytetyiksi ja ehdottaa päätösvaltaisuuden hyväksymistä Kolme pääasiallista syytä miksi laillisuuden ja päätösvaltaisuuden ehdot eivät täyty. Kokousta ei ole kutsuttu määräaikana koolle Kutsun antamistapa on väärä Läsnä ei ole sääntöjen edellyttämää osanottajamäärää. Tällöin puheenjohtajan on todettava laillisuuden ja päätösvaltaisuuden puuttuminen ja lopetettava kokous. Mikäli puheenjohtaja kuitenkin jatkaa kokousta, jossa laillisuuden ja Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 19

20 päätösvaltaisuuden ehdot eivät täyty, tehdyt päätökset ovat tästä eteenpäin moitteenvaraisia. Laillisuuden ja päätösvallan puuttuminen voi johtua myös siitä, että käsiteltäväksi otettavaa päätösasiaa ei ole mainittu kokouskutsussa. Tämä koskee niitä tapauksia, joissa yhdistyslaki (23 24 ) antaa määräyksiä siitä, mitkä asiat on aina erikseen mainittava kokouskutsussa. Näitä ovat mm. yhdistyksen sääntöjen muuttaminen, kiinteistön luovuttaminen tai osto sekä mm. yhdistyksen purkaminen. Järjestäytyminen Järjestäytymisellä tarkoitetaan kokousvirkailijoiden valintaa eli kokoukselle tarpeellisten toimihenkilöiden valintaa. Kokousvirkailijoita ovat puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat. Kokouksen puheenjohtajan valinta o Kokouksen avaaja eli kokouskutsun allekirjoittaja (koollekutsuja) pyytää ehdotuksia puheenjohtajaksi: o Kokoukselle valittu puheenjohtaja voi toimia kahdella tapaa: 1) Hän voi alkaa johtaa puhetta heti valitsemisensa jälkeen. 2) Hän aloittaa puheenjohtamisen vasta kun kaikki loput kokousvirkailijat (sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat on valittu kokouksen avaajan johtaessa puhetta) on valittu. Kokouksen sihteerin valinta o Seuraavaksi valitaan sihteeri, ellei sihteeriä ole jo aiemmin valittu, nimetty tai kutsuttu. Pöytäkirjantarkastajia valitaan yleensä kaksi. o Ääntenlaskijoiden lukumäärä riippuu kokouksen koosta. Pienissä kokouksissa ääntenlaskijat voidaan valita vasta, kun joudutaan äänestämään. Myös puheenjohtaja tai /ja sihteeri voivat laskea äänet. o Toisinaan samat henkilöt toimivat sekä pöytäkirjantarkastajina että ääntenlaskijoina. Erillisiä pöytäkirjantarkastajia ei tarvita, jos edellisen kokouksen pöytäkirja tarkistetaan seuraavassa kokouksessa. Esityslistan hyväksyminen Esityslistalla tarkoitetaan ennalta valmisteltua ja kokouksessa kohdassa "esityslistan hyväksyminen" hyväksyttyä luetteloa kokouksessa käsiteltävistä asioista niiden käsittelyjärjestyksessä. Asioiden käsittelyjärjestys kokouksessa määräytyy esityslistan mukaan. Esityslista voidaan lähettää kokouskutsun mukana. Muutoin se heijastetaan piirtoheittimellä taululle, jaetaan monisteena tai luetaan osanottajille ennen hyväksymistä. Esityslista hyväksytään joko sellaisenaan tai muutettuna. Muutosehdotus voi koskea päätösasioiden käsittelyjärjestyksen muuttamista, asian lisäämistä esityslistalle tai asian poistamista esityslistalta. Esityslista hyväksytään seuraavin sanoin: "Esityslista hyväksyttänee". "Hyväksytty". Kun esityslista on hyväksytty, sitä voidaan kokouksen kuluessa muuttaa ainoastaan kokouksen päätöksellä. Esityslistan muuttamista kesken kokousta ehdotetaan työjärjestyspuheenvuorossa. Esityslista ja työjärjestys eivät tarkoita samaa, vaikka usein pöytäkirjoissa näkeekin sanamuodon: "Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi." Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Alkutoimien viimeisenä kohtana voi olla edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen. Tämä kohta on alkutoimissa, elleivät erikseen valitut pöytäkirjantarkastajat tarkasta pöytäkirjaa. Harvinaisin tapa on pöytäkirjan tarkastaminen heti, samassa kokouksessa, kokouksen viimeisenä toimena. Pöytäkirjantarkastamistapa voidaan vapaasti valita näistä kolmesta edellä mainitusta mahdollisuudesta. Yhdistyslaki (31 ) määrää Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry 20

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius KOKOUSKÄYTÄNNÖT Kokous kokouksissa keskustellaan yhteisistä asioista ja tehdään niistä päätöksiä päätökset pannaan toimeen kokouksen jälkeen ja päätösten toimeenpanoa seurataan vapaus kokoontua, yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta

Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta Yhtiökokouksen puheenjohtaja kuinka johtaa kokousta Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Kokouksen valmistelu Valmistaudu olemaan rohkeasti esillä Tunne yhtiökokouksen kannalta

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989) Yhdistyslaki (503/1989) Päivitetty: 12.12.2016 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on HPK Kannattajat ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Kokouskäytänteitä OAJ Uusimaa Uusien toimijoiden koulutus 2015 Eija Pajari

Kokouskäytänteitä OAJ Uusimaa Uusien toimijoiden koulutus 2015 Eija Pajari Kokouskäytänteitä OAJ Uusimaa Uusien toimijoiden koulutus 2015 Eija Pajari 1 KOKOUSTAITO 2 Miksi kokoonnutaan? Keskustelemaan yhteisistä asioista Tekemään päätöksiä Kokoustekniikka kannattaa tuntea, jotta

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Slovenia-seuran säännöt

Slovenia-seuran säännöt Slovenia-seuran säännöt YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS Yhdistyksen nimi on Slovenia-seura ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää slovenialaisen kulttuurin tuntemusta

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Säveltäjät ry, ruotsiksi Finlands Tonsättare rf, englanniksi Society of Finnish Composers. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksistä yleisesti

Yhdistyksistä yleisesti Yhdistyksistä yleisesti YHDISTYS Yhdistyslaki 503/89 Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdyn toimen aiheuttamasta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry, ruotsiksi Vasa Läns Muskelhandikappförening rf. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen nimi on Naisyrittäjyyskeskus ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen englanninkielinen nimi on Women s Enterprise Agency.

Lisätiedot

Rekisteröity Yhdistyssäännöt, rekisterinumero Yhdistyssäännöt 1/6

Rekisteröity Yhdistyssäännöt, rekisterinumero Yhdistyssäännöt 1/6 Yhdistyssäännöt 1/6 SUOMEN MONIKKOPERHEET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Monikkoperheet ry. Yhdistyksestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää nimeä Finlands

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 16.9.2013 Yhdistyksen rekisterinumero 211.052 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi 1 Yhdistyksen

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä.

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. SÄÄNNÖT SuomenMinipossuyhdistys ry Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. A: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuoto 1 Nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Olla olevat säännöt ovat niin sanotut mallisäännöt. Yhdistys voi tehdä muutoksia, esimerkiksi kohtaan, 3. Yhdistyksen toiminta. Pykälään voi lisätä minkälaista toimintaa yhdistys ylläpitää ja poistaa kohtia

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin piirien johtosääntö

Suomen Punaisen Ristin piirien johtosääntö Suomen Punaisen Ristin piirien johtosääntö (Hyväksytty Suomen Punaisen Ristin valtuuston kokouksessa 12.5.2006, muutettu 8.12.2006) Suomen Punaisesta Rististä annetun tasavallan presidentin asetuksen (811/2005),

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö.

1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö. Conduksen säännöt I Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö. 2 Tiedekuntajärjestön kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Purasten sukuseura ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Purasten sukuseura ry ja kotipaikka Rautalammin kunta. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä sukuseura tai seura.

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT. AYY:n yhdistyskoulutus Design Factory Otto Palonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT. AYY:n yhdistyskoulutus Design Factory Otto Palonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT AYY:n yhdistyskoulutus 8.12.2011 @ Design Factory Otto Palonen Hallituksen asema Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä Hallituksen on lain

Lisätiedot

Nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on Psoriasisyhdistys ry ja sen kotipaikka on. Tarkoitus ja toimintamuodot 2

Nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on Psoriasisyhdistys ry ja sen kotipaikka on. Tarkoitus ja toimintamuodot 2 Ennakkotarkastettu yhdistysrekisterissä 6.10.2005 PSORIASISYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT/ 2 vuosikokousta Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Psoriasisyhdistys ry ja sen kotipaikka on Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kokousta taidolla! 28.2.2012. Maritta Stoor-Lehtonen

Kokousta taidolla! 28.2.2012. Maritta Stoor-Lehtonen Kokousta taidolla! 28.2.2012 Maritta Stoor-Lehtonen Kokoustaito ja -tekniikka Osanottajien toiveiden ja kysymysten mukainen eteneminen Käsitellään siis Asiakirjan rakennetta Kokouskutsu-esityslistaa Asioiden

Lisätiedot

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) KASSAN VARSINAINEN KOKOUS Aika: Perjantai 25. 11. 2016, klo 9.00 Paikka: Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki 1. KOKOUKSEN AVAUS JA

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt poistettavat/muutettavat kohdat yliviivattuina sinisellä punaisella lisätyt/korjatut kohdat SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna.

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 1 (6) RENGON SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on Kanta-Hämeen ja Riihimäen

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

SAVONLINNAN MOTORISTIT RY:N SÄÄNNÖT

SAVONLINNAN MOTORISTIT RY:N SÄÄNNÖT 1 SAVONLINNAN MOTORISTIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Savonlinnan Motoristit ry Sen kotipaikka on Savonlinna Yhdistyksen kieli Suomi 2 Toiminnan tarkoitus Tämä yhdistys, jota näissä

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane.

Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane. 1 (6) KUORTANEEN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane. Säätiön tarkoituksena on säästäväisyyden

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Tarkoitus ja sen

Lisätiedot

OPETUSALAN SENIORIJÄRJESTÖ OSJ RY:N, UNDERVISNINGSSEKTORNS SENIORORGANISATION RF:N SÄÄNNÖT

OPETUSALAN SENIORIJÄRJESTÖ OSJ RY:N, UNDERVISNINGSSEKTORNS SENIORORGANISATION RF:N SÄÄNNÖT 1(7) OPETUSALAN SENIORIJÄRJESTÖ OSJ RY:N, UNDERVISNINGSSEKTORNS SENIORORGANISATION RF:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry, Undervisningssektorns Seniororganisation

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

VERKKO-OPISTO Asian käsittely, päätöksenteko, äänestyspäätös, vaalitilanne

VERKKO-OPISTO Asian käsittely, päätöksenteko, äänestyspäätös, vaalitilanne VERKKO-OPISTO Asian käsittely, päätöksenteko, äänestyspäätös, vaalitilanne Timo Reko timo.reko@msl.fi Asian käsittely Asian käsittelyn vaiheilla tarkoitetaan niitä menettelyjä, miten kokouksessa toimitaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Lepaan oppilaskunta ry

Lepaan oppilaskunta ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lepaan Oppilaskunta ry ja sen kotipaikka on Hattulan kunta. Näissä säännöissä koulutusalajärjestöä kutsutaan yhdistykseksi. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina SUOMEN TANSKALAIS-RUOTSALAISET PIHAKOIRAT RY KOKOUSKUTSU YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 13.8.2005 klo 11 Paikka Nuorisoseurantalo Harjula, Vesilahti Esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokouksen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina SUOMEN TANSKALAIS-RUOTSALAISET PIHAKOIRAT RY KOKOUSKUTSU YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS Aika Lauantai 30.8.2008 klo 10.30 Paikka Nuorisoseurantalo Harjula, Vesilahti Esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokouksen

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston työjärjestys

Yhtymävaltuuston työjärjestys 14.6.2005 Yhtymävaltuuston työjärjestys yh 17.5.2005 YV 14.6.2005 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhtymävaltuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika Yhdistyksen nimi on Suomen Ringettevalmentajat SRiV ry, sen kotipaikka on Helsinki ja toimialue on koko Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Logistiikkaupseerit ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu Suomen valtakunnan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on LounaPlussa ry.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on LounaPlussa ry. LounaPlussa ry 1(6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on LounaPlussa ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tammela ja sen toiminta-alueena ovat Forssan, Humppilan Jokioisten, Tammelan ja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on

Lisätiedot

Luolajan koulun vanhempainyhdistys ry Vuosikokous Säännöt rekisteröity

Luolajan koulun vanhempainyhdistys ry Vuosikokous Säännöt rekisteröity Luolajan koulun vanhempainyhdistyksen säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimenä on Luolajan koulun vanhempainyhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikkana

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot