Loppuraportti: Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma

Transkriptio

1 Loppuraportti: -kehitysohjelma

2 Loppuraportti i Tiivistelmä -ohjelman tavoitteeksi asetettiin kaupungin elinvoimaisuuden kehittäminen kaupungin oman organisaation ja kumppaneiden yhteistyöllä. Ohjelmalle määriteltiin kolme hyötytavoitetta: kilpailukyvyn edistäminen, innovaatioiden hyödyntäminen ja yrittäjyyden tukeminen. Kilpailukyvyn edistäminen ja innovaatioiden hyödyntäminen tähtäsivät oman tekemisen parantamiseen, uusien ratkaisujen kehittämiseen ja kokeiluihin sekä markkinoilla tapahtuvan kehittämistyön edistämiseen pitkäjänteisesti. Yrittäjyyden tukemisen tavoitteena oli parantaa ja yhtenäistää kaupungin palvelutarjontaa ja neuvontaa yrityksille sekä edistää kaupungin yrittäjämyönteistä kuvaa. Ohjelman kaikki kolme hyötytavoitetta toteutuivat. Espoo on voimakkaasti kasvava ja kehittyvä kaupunki, joka mahdollistaa uusien kehitysaskeleiden ottamisen sekä kokeilujen hyödyntämisen. Espoossa on käynnissä useita hankkeita innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen edistämiseksi hankintojen kautta. Yrittäjyysmyönteisyys sekä yrittäjien kokema yritystoiminnan tukeminen kehittyivät yrittäjyyskasvatuksen, alkavien yritysten neuvonnan, hankinta- ja muiden yritystilaisuuksien sekä matalan kynnyksen tilojen kasvun kautta. Kilpailukyky-ohjelman toiminnalla onnistuttiin laventamaan ajattelua perinteisesti määritellystä elinkeinopolitiikasta elinvoima-ajatteluun, ja yrittäjyyskasvatusajattelua levitettiin koko kaupunkiin. Kaupunkiorganisaation sisällä, mutta myös ekosysteemissä laajemmin, pystyttiin purkamaan siiloja. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen yhteistyö parantui. Ohjelman onnistumista auttoi hyvässä hengessä tehty yhteistyö, jossa jokaisella oli oma selkeä roolinsa ja johon kukin toi oman erityisosaamisensa. Jäsenillä oli selkeä tahto tehdä asioita yhteisen hyvän vuoksi. Hyvän työilmapiirin syntymistä auttoi merkittävästi se, että alussa ohjelmatyöskentelyn tapaa ja ohjausryhmän jäsenten rooleja käytiin tarkasti läpi. Erityisesti yrittäjät ovat antaneet positiivista palautetta siitä, että kaupunki huomioi yrittäjät paremmin kuin ennen. Myös kaupungin saama arvosana elinkeinopolitiikalle parantui. Kiihdyttämöiltä tuli myönteistä palautetta kaupungin onnistuneista toimista kiihdyttämötoiminnan mahdollistamista kohtaan. Espoo Innovation Garden -ekosysteemin kansainvälinen tunnettuus lisääntyi ohjelmakauden aikana merkittävästi. Vastaavantyyppisessä kehitystyössä kannattaa jatkossa huomioida, että alkuvaiheen yhteistyön rakentaminen on hyvin tärkeää onnistuneen ohjelmatyöskentelyn takaamiseksi. Toisaalta myös kesken kauden mukaan tulevat on syytä perehdyttää toimintaan vähintään yhtä kattavasti, ja myös pitää jatkuvasti yllä jo pitempään mukana olleiden yhteistä käsitystä ohjelmatyöskentelyn tavoitteista ja keinovalikosta. On tärkeää sitouttaa ohjelmatoiminnassa mukana olevat hyvin. Kaikkien jäsenten tulee aidosti haluta olla kehitysohjelmatyössä mukana.

3 Loppuraportti ii SISÄLLYS 1 OHJELMAN TOTEUTUS YLEISKUVAUS OHJELMASTA JA SEN ETENEMISESTÄ OHJELMAN ORGANISAATIO TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET, RAHOITUS JA RESURSSIT OHJELMAN TULOKSET HYÖTYTAVOITTEITTAIN HYÖTYTAVOITE 1: KILPAILUKYVYN EDISTÄMINEN HYÖTYTAVOITE 2: INNOVAATIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN HYÖTYTAVOITE 3: YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN MUUT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET OHJELMAN ONNISTUMISESTA JA KESKEISET OPIT JATKONÄKYMIÄ JA KEHITYSIDEOITA OHJELMAN KOHDEALUEELLA... 7 LIITTEET 8

4 Loppuraportti 1 1 Ohjelman toteutus 1.1 Yleiskuvaus ohjelmasta ja sen etenemisestä -ohjelman tavoitteeksi asetettiin kaupungin elinvoimaisuuden kehittäminen kaupungin oman organisaation ja kumppaneiden yhteistyöllä. Ohjelmalle määriteltiin kolme hyötytavoitetta: kilpailukyvyn edistäminen, innovaatioiden hyödyntäminen ja yrittäjyyden tukeminen. Kilpailukyvyn edistäminen ja innovaatioiden hyödyntäminen tähtäsivät oman tekemisen parantamiseen, uusien ratkaisujen kehittämiseen ja kokeiluihin sekä markkinoilla tapahtuvan kehittämistyön edistämiseen pitkäjänteisesti. Yrittäjyyden tukemisen tavoitteena oli parantaa ja yhtenäistää kaupungin palvelutarjontaa ja neuvontaa yrityksille sekä edistää kaupungin yrittäjämyönteistä kuvaa. Ohjelman hyötytavoitteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Ohjelmakuvaus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , mikä käynnisti ohjelman tarkemman suunnitteluvaiheen. Ohjelmasuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , jolloin ohjelman varsinainen toteutusvaihe alkoi, ja toimenpiteitä käynnistettiin vauhdilla. Ohjelman tuloksista ja hyötytavoitteiden toteutumisen tilanteesta raportoitiin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaksi kertaa vuodessa seuranta I:n kanssa elokuussa sekä tilinpäätöksen ennakkotiedon kanssa tammikuussa omana prosessinaan ja asianaan. Kehitysohjelmien ohjausryhmien yhteiskokoukset järjestettiin vuosittain kahdesti, elo-syyskuussa ja tammi-helmikuussa. Yhteiskokousten sisältö annettiin ohjelmien tilannekatsauksena tiedoksi kaupunginhallitukselle ja valtuustolle yhteiskokouksen jälkeen. Ohjelman ohjausryhmä teki päätöksen ohjelmien lopetustoimien käynnistämisestä vuodenvaihteessa Ohjelman organisaatio Luottamushenkilöedustajat: Saija Äikäs (pj.), Kimmo Oila (varapj.), Hanna Kalanne ( asti), Johanna Karimäki (Hanna Kalanteen tilalle lähtien), Petri Pulkkanen, Kaisa Rastimo Viranhaltijat: elinkeinojohtaja Tuula Antola (omistaja), elinkeinopäällikkö Pasi Laitala (ohjelmapäällikkö asti), elinkeinopäällikkö Harri Paananen (Pasi Laitalan tilalle ohjelmapäälliköksi lähtien), kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, toimialajohtaja Olavi Louko (2015 asti), toimialajohtaja Olli Isotalo (Olavi Loukon tilalle 2015 lähtien), Eetu Salunen (2015 asti) Nuorisovaltuuston edustajat: Emma Holsti ( asti), Akseli Kilpeläinen (Emma Holstin tilalle lähtien) Pysyvät asiantuntijat: toimitusjohtaja Erkki Pärssinen, Espoon Yrittäjät ja YritysEspoo ja vs. hankintajohtaja Jaana Räsänen Viestintävastaava: markkinointi- ja viestintäpäällikkö Marjut Gerkman ( asti), markkinointikoordinaattori Mari Ala-Mikkula (Marjut Gerkmanin tilalle lähtien) Ohjelman sihteeri ja kokoustekniset asiat: markkinointikoordinaattori Mari Ala-Mikkula

5 Loppuraportti Toteutuneet kustannukset, rahoitus ja resurssit Koko ohjelmakaudella kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma käytti yhteensä ,05 euroa, joka jakautui seuraavasti: toimenpiteiden kustannukset: ,32 ohjelmatasoisen työn kustannukset (esim. seminaarit, kyselyt, henkilöstökulut): ,42 hallinnolliset kustannukset (mm. kokouspalkkiot): ,31 Kilpailukyky-ohjelma osallistui usean eri kohteen ja hankkeen rahoittamiseen. Hankkeet valittiin tukemaan hyötytavoitteiden toteutumista. Rahoitusta saivat Espoon Yrityskylän käynnistämisvaihe, Tapiolan metroasemalle toteutuva EMMA-taidehanke, automaattibussien kehittäminen ja demonstrointi sekä A:Space-kiihdyttämön (muoti, värit ja materiaalit) käynnistäminen. Kilpailukyky-ohjelma tuki hankkeita, yrityksiä tai muuta toimintaa eurolla. Ohjelmatyöhön käytettiin henkilöresursseja vuositasolla arviolta seuraavasti: ohjelmapäällikkö ja omistaja 0,5 htv viestintähenkilöt 0,4 htv ohjausryhmän jäsenet ja asiantuntijat 3 htv Ohjelmakauden alussa tehty työmääräarvio toteutui melko hyvin, mutta ohjelmatyöhön käytettyä kokonaistyöaikaa on vaikea arvioida täsmällisesti. Kaupunkiorganisaatiosta ohjelman keskeisimpinä toimijoina olivat ohjelmapäällikkönä toiminut elinkeinopäällikkö, ohjelman omistajana toiminut elinkeinojohtaja sekä viestintävastaavana toiminut markkinointi- ja viestintäpäällikkö. Ohjelmakauden loppupuolella syksyllä 2015 ohjelman rahoituksella päätettiin palkata länsimetron kasvuja kehityskäytävän markkinointia hoitava markkinointikoordinaattori, joka hoiti myös ohjelman sihteerin tehtäviä. Tärkeimmät sidosryhmät olivat Aalto-yliopisto, Laurea Ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kauppakamari, Espoo Marketing Oy, Espoon Yrittäjät, YritysEspoo, yrityskiihdyttämöt, TAF (Yrityskylä), Tekes ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. 2 Ohjelman tulokset hyötytavoitteittain 2.1 Hyötytavoite 1: Kilpailukyvyn edistäminen Kilpailukyky-ohjelman ensimmäinen hyötytavoite oli edistää kilpailukykyä. Hyötytavoitteen määritelmän mukaisesti kaupungin vetovoimatekijät muodostuvat toimivasta kaupunkirakenteesta sekä laadukkaista yksityisistä ja julkisista palveluista yhdistettynä monipuoliseen, virikkeelliseen ja elämykselliseen elinympäristöön. Kilpailukyvyn edistämisellä tavoiteltiin ratkaisuja, joilla sujuvoitetaan liikkumista, turvataan monipuolisten palvelujen saavutettavuus ja sujuvuus sekä vahvistetaan laadukas rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö. Tavoitteena oli tukea toimintaa, jolla yrittämisen, yhteisöllisyyden ja sallivuuden kautta kukoistaa monipuolinen kaupunkielämä. Kaupungin vetovoimatekijöitä haluttiin tehdä tunnetuiksi ja näkyviksi

6 Loppuraportti 3 sekä lisätä kiinnostavuutta ja tunnettuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kaupunkimarkkinoinnilla tähdättiin kaupungin vetovoiman lisäämiseen asumisen ja työn tekemisen alueena sekä tuettiin matkailuelinkeinon kehittymistä. Niiden lisäksi kaupunkimarkkinoinnilla houkuteltiin alueelle investointeja, osaavia työntekijöitä ja opiskelijoita. Espoo kasvaa voimakkaasti, mutta kestävästi. Metron varrella sijaitseviin uudistuviin kauppakeskuksiin syntyy lähivuosien aikana yli tuhat uutta työpaikkaa. Ohjelman toimenpiteillä tähdättiin siihen, että metromatkan päässä sijaitsevat laajenevat ja monipuolistuvat kauppakeskukset ja -keskittymät lisäävät Espoon houkuttelevuutta. Tehty työ pohjusti sitä, että asemanseutujen vetovoimaa kasvatetaan aluekeskusten imagoon ja identiteettiin pohjautuen kulttuurin ja tapahtumien kautta. Yhteisöllistä, asukkaiden omaan aktiivisuuteen perustuvaa kaupunkikulttuuria vahvistetaan. Espoo kohotti ohjelmakaudella merkittävästi kansainvälistä tunnettuuttaan innovaatiomyönteisenä kaupunkina. Yhtenä osoituksena tästä kaupunki sijoittui kuuden parhaimman joukkoon Euroopan unionin innovaatiopääkaupunkikilpailussa keväällä Vuonna 2016 icapital-finalisteista koottiin icapital Alumni -verkosto, joka kokoontuu jatkossa säännöllisesti tekemään yhteistyötä kaupunkien innovatiivisuuden ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Espoo on sitoutunut toimimaan yhteisön aktiivisena jäsenenä. Kaupunkimarkkinoinnin toimintatapoja kehitettiin ohjelmakauden aikana. Markkinointia tehdään organisaatiorajat ylittävästi ja verkostomaisesti hyödyntämällä tehokkaasti sekä konserniesikunnan, kaupungin toimialojen että kaupungin rahoittaman markkinointiyhtiön Espoo Marketing Oy:n ja Helsinki Business Hub Oy:n (Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja Uudenmaan liiton yhdessä omistama yhtiö) osaamista ja resursseja. Kaupungin vetovoiman kansainvälistä kehittymistä tuettiin avaamalla vuoden 2014 aikana verkkosivusto alueen toimijoiden ja aktiviteettien markkinoimiseksi yhtenä Espoo Innovation Garden -kokonaisuutena. Sivusto täydentyi vuoden 2016 alkupuolella uudella osiolla, joka esittelee länsimetron kehityskäytävän ja kaupunkiradan varrella olevia kaupunkikeskuksia ja -alueita potentiaalisina investointikohteina ( Kilpailukyky-ohjelman tukema muodin, materiaalien ja värien kiihdyttämö A:Space avasi ovensa toukokuussa 2016 Otaniemessä. A:Space on luova ja yhteisöllinen, kehittyvä tila, joka on avoin kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille, yrityksille ja kumppaneille. Kaupungin elinvoimaisuuden kannalta keskeisiä painopisteitä ja tavoitteita linjaava elinvoima-agenda laadittiin ohjelmakauden lopussa. Agenda syventää Espoo-tarinan viestiä elinvoimanäkökulmasta. Hyötytavoite toteutui. Espoo on voimakkaasti kasvava ja kehittyvä kaupunki. Se mahdollistaa luontevasti uusien kehitysaskeleiden ottamisen sekä kokeilujen hyödyntämisen. Kaupungin keskeiset kumppanit tuntevat hyvin kaupungin tavoitteet ja toimenpiteet vetovoiman kasvattamiseksi, ja tukevat sitä oman toimintansa kautta. Espoon kaupungin rooli mahdollistajana ja yritysten toimintaedellytysten luojana vahvistui ohjelmakaudella. Työ metron kasvu- ja kehityskäytävän osalta jatkuu edelleen.

7 Loppuraportti Hyötytavoite 2: Innovaatioiden hyödyntäminen Ohjelman toisena hyötytavoitteena oli innovaatioiden hyödyntäminen. Hyötytavoitteen mukaan ratkaisut ovat tarve- ja käyttäjälähtöisiä ja ne lisäävät taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Kaupungin tapa kehittää ja toteuttaa omia palvelutehtäviään verkostoissa ja kumppanuuksissa sekä koko organisaation toimintakulttuuri ovat esimerkkinä ja näyttävät suuntaa. Tavoitteen mukaisesti kaupunki rohkaisee innovaatioihin myös muita: alueen yrityksiä, yhteisöjä, kumppaneitaan ja kuntakenttää yleensä. Sen tavoitteena on tarjota kiinnostavia toimintamalleja ja kasvualustoja myös kansainvälisesti. Kilpailukyky-ohjelma edisti kautensa aikana useita innovaatioita. Ohjelma tuki haastaviin talviolosuhteisiin kehitteillä olevaa Gim Oy:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyönä syntyvää automaattibussi-hanketta. Hanke edistää kestäviä liikkumisratkaisuja, mutta sillä on myös merkittävä kaupunkimarkkinoinnillinen näkökulma. Tapiola ja sen metroasema halutaan identifioida innovatiiviseksi taide- ja kulttuuriasemaksi, minkä vuoksi Espoon modernin taiteen museo EMMA käynnisti taidehankkeen. Kilpailukyky-ohjelma oli yhtenä rahoittajana hankkeessa. Taiteilija Kim Simonssonilta tilattu innovatiivinen taideteos käsittää fyysisen veistoksen lisäksi animoidun ja digitaalisen kuva- ja tarinamaailman. Hahmoa voi hyödyntää eri tavoin niin fyysisesti kuin digitaalisesti. Ohjelman puitteissa toteutetussa yritystyytyväisyyskyselyssä nousi esille tarve yrityksille suunnatulle hankintoja koskevalle neuvonnalle. Hankintaneuvonnan pilotti käynnistyi syksyllä 2014 ja päättyi syksyllä Hankintaneuvoja toimi linkkinä kaupungin ja yritysten välillä hankintoja koskevissa asioissa ja tavoitti pilotin aikana noin 150 yritystä. Hankintaneuvojan pääasiallinen tehtävä oli antaa ohjausta ja neuvontaa hankintoihin liittyvissä asioissa ja kehittää vuorovaikutusta yritysten ja kaupungin välillä esimerkiksi järjestämällä yritys- ja koulutustilaisuuksia. Yrityksiltä ja Espoon Yrittäjiltä saatu palaute oli erittäin myönteistä. Ohjelma edisti pienhankintajärjestelmän pilotointia, millä tavoiteltiin kansallisen kynnysarvon alittavien pienhankintojen avautumista entistä tehokkaammin markkinoille. Pienhankintajärjestelmää hyödynnettiin erityisesti puitejärjestelyjen sisäisissä kilpailutuksissa, joten markkinoille avautumisen osalta tavoitteet eivät toteutuneet odotetusti. Pienhankintoja sähköisessä järjestelmässä on toteutettu yhteensä 141, joista osa oli puitejärjestelyn sisäisiä kilpailutuksia. Uudessa hankintalaissa kansallinen kynnysarvo nousi euroon, minkä myötä pienhankintajärjestelmän kaupunkitasoinen käyttöönotto on erityisen ajankohtainen. Se vaatii erillisen projektoinnin ja resurssivarauksen, mikä tulee huomioida uudessa hankintaohjeessa. Kilpailukyky-ohjelma oli aktiivisesti mukana digitaalisen Espoon kehittämislinjausten eli Espoon digiagendan valmistelussa ja toteuttamisessa. Digiagendan sisällössä korostuu hallittujen nopeiden kokeilujen kulttuuri ja konkretisointi. Tavoitteena on, että kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ja että ne ovat kaikkien saatavilla ja laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä. Hankintojen rooli palvelujen digitalisoinnissa ja digitalisaation edistämisessä on merkittävä. Kilpailukyky-ohjelma edisti sosiaali- ja terveyspalveluiden allianssimallin syntymistä, minkä avulla pilotoidaan uudenlaista kumppanuusmallia julkisen ja yksityisen sektorin välille. Hankinnan kohteena ovat asumisen tuen palvelut monimuotoista tukea

8 Loppuraportti 5 tarvitseville asiakkaille. Palveluntuottajaksi valittiin viiden palveluntuottajan muodostama konsortio. Palvelun tuottaminen käynnistyi syksyllä Allianssimallilla tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta, vaikuttavuutta ja avoimuutta. Malli on myös yksi keino mahdollistaa pk-yritysten osallistuminen laajaan tarjouskilpailuun osana konsortiota. Hyötytavoitteelle asetetut tavoitteet toteutuivat osittain. Espoossa on käynnissä useita hankkeita innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen edistämiseksi hankintojen kautta. Hankintatoimen pitkään jatkuneet haasteet muun muassa resursoinnin ja organisoinnin osalta ovat kuitenkin vaikuttaneet tavoitteiden toteutumattomatta jäämiseen. Hankintojen osalta tarvitaan kaupunkitasoista koordinointia vaikuttavuuden lisäämiseksi ja hyötyjen skaalaamiseksi siten, etteivät tehdyt kokeilut jää irrallisiksi, vaan kytkeytyvät laajemmin osaksi Espoo-tarinan tavoitteita. 2.3 Hyötytavoite 3: Yrittäjyyden tukeminen Ohjelman kolmannella hyötytavoitteella tuettiin yrittäjyyttä. Sen mukaisesti kaupunki kannustaa yrittäjyyteen ja on aktiivinen kumppani yrityksille sekä kehittää omia yrittäjyyteen liittyviä palveluitaan yhdessä kumppaneiden kanssa. Ohjelman tavoitteena oli poistaa yritystoiminnan esteitä ja hidasteita, jotta yritysten sijoittuminen Espooseen ja Espoossa toimiminen olisi sujuvaa. Tavoitteena oli myös tukea koulujen yrittäjyyskasvatusta, monipuolisten tila- ja sijoittumisratkaisujen syntymistä sekä osaavan työvoiman saantia. Hyötytavoitteen mukaan yritysten hyvät toimintaedellytykset ja sen myötä kehittyvä kansainvälinen kilpailukyky sekä uusien, korkean lisäarvon työpaikkojen syntyminen ovat avaintekijöitä hyvinvoinnille. Yritysneuvontapalveluiden tulee kattaa sekä perustamisvaiheen neuvonnan että yrityksen muutos- ja kehitysvaiheen palvelut. Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tarpeet pitää huomioida yrityspalveluiden kehittämisessä. Tavoitteena oli lisätä yhteistyötä valtion työvoimatoimijoiden kanssa sekä kohentaa merkittävästi nuorten ja maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa. Kilpailukyky-ohjelman ansiosta osana kaupungin yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyysmyönteisyyden edistämistä avattiin Nokian Karaportin kampukselle vuonna 2014 peruskoulun kuudesluokkalaisille kohdennettu Yrityskylä. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on miniatyyrikoossa noin 15 eri yrityksen tai yhteisön toimitilat. Oppilas toimii päivän ajan omassa ammatissaan yhdessä Yrityskylän yrityksistä. Espoon Yrityskylä on vakiinnuttanut paikkansa, ja siellä käy kuudesluokkalaisista koko suomen- ja ruotsinkielinen ikäluokka. Yrityskylä on myös laajenemassa yläkouluihin, missä Espookin on mukana. Yrityskylä-toiminta siirrettiin 2016 alkaen pysyvänä toimintana sivistystoimen alaisuuteen. Suomenojalle (Technotree Startup Quja) ja Karaporttiin (Nokia Startup Quja) avattiin kilpailukyky-ohjelman tukemana matalan kynnyksen tiloja yritystoimintaa aloittaville yrityksille. Tilat ovat edelleen käytössä ja niiden tavoitteena on lisätä yrittäjien kesken yhteisöllisyyttä ja yhteisten liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä. Myös YritysEspoon toimitilojen yhteydessä pilotoitiin lyhytaikaisten työtilojen tarjoamista vastaperustetuille yrityksille. Ohjelman puitteissa kolme kertaa toteutetulla (2014, 2015, 2016) Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimuksella selvitettiin tekijöitä, joilla on merkitystä yritysten sijoittumisessa Espooseen ja pysymiseen Espoossa sekä miten kaupungin pitäisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan. Tutkimustulosten pohjalta aloitettiin useita

9 Loppuraportti Muut tulokset toimenpiteitä. Hankintaneuvoja aloitti syksyllä 2014 ja pienhankintajärjestelmän käyttöönottoa pilotoitiin. Yrittäjille on järjestetty tilaisuuksia, joissa he voivat tavata kaupungin asiantuntijoita, kuten Syystreffit, alueelliset yritysillat ja kaupunginjohtaja puutarhajuhla yritysjohdolle. Positiivinen kehitys yritysmyönteisyydessä eri mittareilla mitattuna kertoo, että hyötytavoite toteutui. Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittisen mittariston mukaan Espoo oli vuonna 2016 viidentenä yli asukkaan kunnista ja Suomen kuuden suurimman kaupungin joukosta se menestyi parhaiten. Tulokset olivat Espoon osalta parantuneet kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyllä kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimuksen mukaan espoolaisten yrittäjien käsitys Espoon yritysilmastosta on positiivinen. Yrittäjien mielestä heitä kuunnellaan, kaupunki on yritysmyönteinen ja yrityskanta on monipuolista. Kokonaistyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin on vuosi vuodelta kasvanut muun muassa tutkimuksissa esiin nousseisiin epäkohtiin tarttumalla. Yrityksille tehtävää tutkimusta kehitettiin siten, että jatkossa saadaan tarkempaa tietoa yrityksiltä niistä asioista, joita tulisi yritysten ja yrittäjie näkökulmasta erityisesti kehittää. Kaupunki kehittää yrittäjämyönteistä ilmapiiriä mm. luomalla mikro- ja pienyrityksille paremmat mahdollisuudet osallistua kaupungin hankintoihin pilkkomalla hankintoja pienempiin kokonaisuuksiin, ulkoistamalla mahdollisuuksien mukaan kaupungin tarjoamia palveluita ja ottamalla yritystoiminnan tarpeet huomioon kaupunkikeskuksia suunniteltaessa. Metron kehityskäytävä on jatkossa Espoon merkittävin työpaikkojen ja yritystoiminnan kasvun alue. Ohjelmatoiminnan kautta määriteltiin kehityskäytävälle tavoitteet, joilla edistetään kehityskäytävälle kohdistuvaa vetovoiman kasvua. Ohjelman kautta on selkeytetty kaupungin elinkeinopoliittisen toiminnan keinovalikkoa ja luotu kaupungin elinvoimavisio, jossa ajattelua on laajennettu elinkeinopolitiikasta elinvoima- ja vetovoimatekijät huomioivaksi. Ohjelman tavoitteet ohjasivat kaupungin perustekemistä yrittäjyyden ja innovaatioiden merkityksen korostamiseksi. Ohjelmatoiminnalla vahvistettiin kaupungin vetovoimaisuuden kasvua hyvänä paikkana kehittämis- ja yritystoimintaan. 3 Johtopäätökset ohjelman onnistumisesta ja keskeiset opit Kilpailukyky-ohjelman toiminnalla onnistuttiin laventamaan ajattelua perinteisesti määritellystä elinkeinopolitiikasta elinvoima-ajatteluun. Yrittäjyyskasvatusajattelua saatiin levitettyä koko kaupunkiin. Kaupunkiorganisaation sisällä, mutta myös ekosysteemissä laajemmin, pystyttiin purkamaan siiloja. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen yhteistyö parantui. Ohjelman onnistumista auttoi hyvässä hengessä tehty yhteistyö, jossa jokaisella oli oma selkeä roolinsa ja johon kukin toi oman erityisosaamisensa. Jäsenillä oli selkeä tahto tehdä asioita yhteisen hyvän vuoksi. Hyvän työilmapiirin syntymistä auttoi merkittävästi

10 Loppuraportti 7 se, että alussa ohjelmatyöskentelyn tapaa ja ohjausryhmän jäsenten rooleja käytiin tarkasti yhdessä läpi. Erityisesti yrittäjiltä saatiin positiivista palautetta siitä, että kaupunki on paremmin ottanut yrittäjät huomioon. Myös kaupungin saama arvosana elinkeinopolitiikalle parantui ohjelmakauden aikana. Kiihdyttämöiltä tuli myönteistä palautetta kaupungin onnistuneista toimista kiihdyttämötoiminnan mahdollistamista kohtaan. Espoo Innovation Garden -ekosysteemin kansainvälinen tunnettuus lisääntyi merkittävästi. Vastaavantyyppisessä kehitystyössä kannattaa jatkossa huomioida, että alkuvaiheen yhteistyön rakentaminen on hyvin tärkeää onnistuneen ohjelmatyöskentelyn takaamiseksi. Toisaalta myös kesken kauden mukaan tulevat on syytä perehdyttää toimintaan vähintään yhtä kattavasti, ja myös pitää jatkuvasti yllä jo pitempään mukana olleiden yhteistä käsitystä ohjelmatyöskentelyn tavoitteista ja keinovalikosta. On tärkeää sitouttaa ohjelmatoiminnassa mukana olevat hyvin. Kaikkien jäsenten tulee aidosti haluta olla kehitysohjelmatyössä mukana. Ohjelman aikana tunnistettiin tarve määritellä yhteiset kriteerit avustettavien kohteiden valinnalle. 4 Jatkonäkymiä ja kehitysideoita ohjelman kohdealueella Hyvät liikenneyhteydet ovat yrityksille elintärkeitä. Sen vuoksi metron jatkon Matinkylästä eteenpäin ja uusien asemanseutujen identiteettien kehittämisen pitää olla prioriteettilistalla kärkipäässä. Valtakunnallisesti merkittävät liikennehankkeet ovat Espoolle merkittäviä. Metron liikennöinnin aloittaminen viivästyi suunnitellusta aikataulusta, mutta työ metron kasvu- ja kehityskäytävän potentiaalin hyödyntämiseksi jatkuu ohjelmakauden jälkeenkin. Yrittäjyysmyönteisyys on Espoossa kasvussa ja täällä sijaitsevien tulevaisuudenodotukset ovat huomattavasti valtakunnallista tasoa korkeammalla, todetaan Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Pkyritysbarometrissa. Jatkossakin tulee pitää huolta, että yrittäjiä kuunnellaan ja että heillä on otollinen maaperä kasvuun ja menestykseen. Yli puolet Suomen maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla. Espoossa jo 29 % yritysneuvonnan asiakkaista on vieraskielisiä ja neuvonnan jälkeen yrityksen perustaneista 21 % on vieraskielisiä. Määrä kasvanee lähitulevaisuudessa. Yritysneuvontaan muulla kuin suomen kielellä tulee panostaa lähitulevaisuudessa erityisesti. Vieraskielisten kotoutuminen ja yhteiskunnallinen toimeliaisuus on kaupungille kohtalon kysymys, sillä vieraskieliset muodostavat suuren osan työikäisestä väestöstä. Kaupungissa järjestettävät tapahtumat ovat tärkeä sekä elinkeino- että elinvoimatekijä. Tapahtumatoimintojen monipuolistumiseen ja volyymin kasvattamiseen sekä näitä tavoitteita tukevan infrastruktuurin kehittymiseen tulee panostaa pitkäjänteisesti. Kaupungin käymän dialogin yrittäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa tulee olla jatkuvaa ja monikanavaista.

11 Loppuraportti 8 Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen hankintalain toimeenpanon myötä tulee päivittää Espoon kaupungin hankintojen painopisteet sekä hankintaohjeistus. Uuden lain tuomat mahdollisuudet innovaatioiden edistämisessä Espoon etu huomioiden tulee ottaa haltuun vuonna Hankintaohjeistuksessa tulee kiinnittää huomiota pienhankintajärjestelmän kaupunkitasoiseen käyttöönottoon. Tulevan valtuustokauden aikana siirrytään maakuntauudistuksen myötä uuteen sote- ja kasvupalvelumalliin. Tulevat elinvoima- ja elinkeinotavoitteet toimenpiteineen tulee määritellä näiden ratkaisuihin peilaten, espoolaisen elinkeinoelämän erityispiirteet huomioiden. Liitteet

12 Loppuraportti 1 Liite 1 Ohjelman projektit ja toimenpiteet Projektin/toimenpiteen nimi Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Harri Paananen Elinvoima-agenda Harri Paananen Kaupunkimarkkinoinnin kehittäminen Espoo Innovation Garden Mari Ala-Mikkula Mari Ala-Mikkula Hyötytavoite, johon liittyy Kilpailukyvyn edistäminen Kilpailukyyvn edistäminen, innovaatioiden hyödyntäminen, yrittäjyyden tukeminen Kilpailukyvyn edistäminen Kilpailukyvyn edistäminen Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kasvu- ja kehityskäytävälle syntyy uusia työpaikkoja, asuntoja ja investointeja. Agendalla edistetään Espoo-tarinaa tukevien elinvoimapoliittisten toimenpiteiden toteuttamista. Kaupunkimarkkinoinnin kehittämisellä saadaan lisää asukkaita Espooseen sekä uusia yrityksiä sijoittumaan kaupunkiin. Vetovoima kasvaa ja kaupungin tunnettuus lisääntyy. Espoo Innovation Garden rakentaa kasvualustaa uusien työpaikkojen synnylle ja hyvän elinympäristön vahvistumiselle yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden yhteistyönä. Kustannukset Espoolle Työaikaa Markkinoinnin kehittäminen pääasiassa omaa työaikaa, toimenpiteisiin tarvittavat rahat budjetoitu erikseen

13 Loppuraportti 2 Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle Yritysten ja kaupungin johdon välisen dialogin edistäminen Harri Paananen Yrittäjyyden tukeminen Yritysvaltuuskunta toteutettiin ensimmäisen, tästä lähin vuosittaisen kaupunginjohtajan puutarhajuhlan muodossa. Kutsuttuina olivat suurimpien espoolaisten yritysten toimitusjohtajat ja hallitusten puheenjohtajat sekä oppilaitosten, yrittäjien ja kauppakamarin edustajat Yritysten tyytyväisyystutkimus Tuula Miettinen Yrittäjyyden tukeminen Yrittäjyysmyönteisyystutkimuksella selvitettiin tekijöitä, joilla on merkitystä yritysten sijoittumisessa Espooseen sekä pysymiseen Espoossa. Selvityksessä saatiin vastauksia, miten kaupungin pitäisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan Tutkimus tehtiin vuosina

14 Loppuraportti 3 Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle Testattu yhteistyötilakonseptia YritysEspoon yhteydessä, käynnistetty yritysillat yhdessä YritysEspoon, kauppakamarin ja Espoon yrittäjien kanssa. Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien aseman parantaminen Harri Paananen Yrittäjyyden tukeminen Koottu kaupunkiorganisaation sisällä ja sidosryhmien keskuudessa yhteistyöverkosto teeman edistämiseksi. Keskustelut on käynnistetty tilapalveluiden kanssa kaupungin omistamien vapaana olevien tai vapautuvien kiinteistöjen elinvoimapoliitiikkaa tukevasta hyödyntämisestä. YritysEspoo tuo vuoden 2016 aikana palveluntarjontaansa myös Matinkylän palvelutorille. Kaupungin rooli mahdollistajana kiihdyttämötoiminnassa Harri Paananen Kilpailukyvyn edistäminen A:Space on vakiinnuttanut toimintansa. XEdu -kiihdyttämö aloitti toimintansa Otaniemessä syksyllä Kaupunki on sitoutunut yhteistyöhön Startup Saunan kanssa sen 2017 alkavalla toimintakaudella. Teollisen internetin kiihdyttämötoiminta on käynnistymässä Espoossa

15 Loppuraportti 4 Projektin/toimenpiteen nimi Asumisen tuki allianssimallilla Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Elina Kukkasjärvi Metron Tekes-hanke Pasi Laitala Matalan kynnyksen tilat yrityksille Hyötytavoite, johon liittyy Innovaatioiden hyödyntäminen, yrittäjyyden tukeminen Kilpailukyvyn edistäminen Pasi Laitala Yrittäjyyden tukeminen Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Allianssimallin myötä sosiaali- ja terveyspalveluissa pilotoidaan uudenlaista kumppanuusmallia julkisen ja yksityisen sektorin välille. Hankinnan kohteena ovat asumisen tuen palvelut monimuotoista tukea tarvitseville asiakkaille. Palveluntuottajaksi valittiin viiden palveluntuottajan muodostama konsortio. Palvelun tuottaminen on käynnistynyt syksyllä Tulokset: asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus, vaikuttavuus, avoimuus, oman toiminnan kehittäminen, pk-yritysten mahdollisuus osallistua osana konsortiota. Tekeminen kytkeytyy Sitran kokoamaan Smart & Clean -hankkeeseen. Matalan kynnyksen tiloja ja muita halpoja tiloja on tällä hetkellä melko hyvin tarjolla. Viime aikoina myös isommat toimijat ovat vastanneet muuttuvaan markkinaan ja uusia paikkoja on tullut etenkin Helsingin alueelle, kuten Spondan Mothership of Work. Myös Technopoliksella on vastaava konsepti, jossa pystyy käyttämään heidän tilojaan tuntiveloituksella kaikissa toimipisteissä. Kustannukset Espoolle

16 Loppuraportti 5 Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Hankintaneuvonta Jaana Räsänen Yrittäjyyden tukeminen Innovaatioiden edistäminen hankintojen avulla Jaana Räsänen Innovaatioiden hyödyntäminen Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Hankintaneuvoja toimii linkkinä kaupungin ja yritysten välillä hankintoja koskevissa asioissa. Yrityksille suunnatun neuvonnan tärkeys on tunnistettu myös uuden hankintalain valmistelussa. Hankintaneuvonta tavoitti n. 150 yritystä pilotin aikana. Yrityksiltä saatu välitön palaute on ollut erittäin myönteistä, samoin Espoon yrittäjiltä tullut palaute. Edistetty uudenlaisten hankintamallien käyttöönottoa (esim. allianssimalli). Pilotoitu sähköisen markkinavuoropuhelualustan mahdollisuuksia innovaatioiden edistämisessä (teknisen ja ympäristötoimen hankinta). Osallistuttu digiagendan myötä toteutettuihin kokeiluihin (esim. MaaS). Kustannukset Espoolle Pääasiassa oman henkilöstön työaikaa (pl. allianssimallin konsultointi)

17 Loppuraportti 6 Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle Hankintatilaisuudet yrityksille ja hankintayhteistyön kehittäminen Jaana Räsänen Yrittäjyyden tukeminen Hankintaneuvoja järjesti yhteistyössä YritysEspoon kanssa vuoden 2015 aikana 8 yrityksille suunnattua tilaisuutta. Hakintaneuvonnan läsnäolo tilaisuuksissa on tuonut näkyvyyttä hankinnoille ja on madaltanut kynnystä yritysten yhteydenotoille ja hankintoja koskeville kysymyksille. Vuoden 2015 aikana järjestettiin: Pienhankintademo YritysEspoo Espoon Yrittäjät Yritys Espoo Yrittäjyys vaihtoehtona Yritys Espoo back to business YritysEspoo Teematiistai YritysEspoo Teematiistai verkkokauppa yritysespoo teematiistai

18 Loppuraportti 7 Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Pienhankintajärjestelmä Jaana Räsänen Yrittäjyyden tukeminen Yrityskylä Kristiina Erkkilä Yrittäjyyden tukeminen Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Pienhankintajärjestelmän pilotointi käynnistettiin Tilakeskuksesta ja heidät koulutettiin järjestelmän käyttöön. Kaikille halukkaille pidettiin kaupunkitasoinen koulutus sekä toimialakohtaiset infot. Yrityksille järjestettiin yhteistyössä hankintaneuvojan ja YritysEspoon kanssa pienhankintakoulutukset. Pienhankintajärjestelmää on hyödynnetty erityisesti puitejärjestelyjen sisäisissä kilpailutuksissa, avoimia pienhankintatarjouskilpailuja sähköisessä järjestelmässä on toteutettu yhteensä 20. Espoon yrittäjyyden ja työelämän valmiuksien oppimisympäristö koululaisille. Yrityskylän operatiivinen toteuttaminen on siirretty pysyvänä toimintana sivistystoimen toimialalle. Kustannukset Espoolle