BDO OBSERVER. TURVATTUA TIETOA Tukea rajallisten resurssien optimaaliseen hyödyntämiseen ARVIOINTITYÖLLÄ LISÄÄ TULOKSELLISUUTTA

Transkriptio

1 MARRASKUU BDO OBSERVER MONIPUOLISEMPAA PALVELUA Seurakunnat voivat hyödyntää neuvonantopalveluitamme s. 3 monin tavoin ARVIOINTITYÖLLÄ LISÄÄ TULOKSELLISUUTTA TURVATTUA TIETOA Tukea rajallisten resurssien optimaaliseen hyödyntämiseen Katse kohti tietohallintoa ja tietoturvallisuutta s. 4 s. 11 SEURAKUNNILLA ON PIAN YHTEINEN TILIKARTTA Haastattelussa kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander, Kipan johtaja Seija Mäenpää sekä Ikaalisten seurakunnan talouspäällikkö Heidi Pirttijoki.

2 2 BDO Observer 2/2014 PÄÄKIRJOITUS SEURAKUNNISSA MONIEN MUUTOSTEN AIKA Uudistukset vaikuttavat myös tilintarkastukseen HELGE VUOTI JHTT, CIA, CCSA, CISA, CFE Toimitusjohtaja, BDO Audiator Oy Seurakunnissa eletään suurten muutosten aikaa. Kuntarakenteiden muutokset vaikuttavat myös seurakuntarakenteisiin - kirkkolain mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Lisäksi kirkossa uudistetaan myös hallintoa. Vuoteen 2017 mennessä 295 seurakunnan tulee hoitaa taloushallintonsa Kirkon palvelukeskuksen eli Kipan kautta. Kirkkohallitus on antanut seurakunnille myös arvioinnin johtokunnan mallijohtosäännön konkreettisena työvälineenä toiminnan tuloksellisuuden parantamiseen. Vaikka toimintamalli soveltuukin parhaiten suurille seurakunnille, jokaisen seurakunnan toiminnassa korostuvat taloudellisesti tasapainoisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen sekä tiivis ja ajankohtainen raportointi. Tuloksellisuus on kaikille yhteinen tavoite. Samalla kirkkoneuvoston rooli sisäisessä valvonnassa on kasvanut. Seurakunnissa toteutettavan toiminnan asianmukaisuuden varmistamisen lisäksi valvontavastuu ulottuu ulkopuolisten toimijoiden toteuttamiin palveluihin kuten talous- ja tietohallinnon palvelukeskusten toimintaan. Kaikkia näitä aiheita käsittelemme myös tässä sidosryhmälehtemme numerossa. Uudistukset vaikuttavat myös tilintarkastukseen. Seurakunnissa kirkkovaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamiseen vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin (KHT), kauppakamarin (HTM) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT) hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. On tärkeää, että seurakunnassa huolehditaan tilintarkastuksen riittävästä resursoinnista. Seurakuntien tarkastuskokemuksen ja taloushallinnon osaamisen lisäksi tilintarkastusyhteisössä tulee olla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osaamista sekä ulkoistettujen palveluiden ja tietojärjestelmien tarkastuskokemusta. BDO on seurakunta-asiakkaidensa mukaan onnistunut tarjoamaan luotettavaa ja monipuolista asiantuntijapalvelua muutostilanteisiin sopeutuville seurakunnille. Syksyllä 2014 seurakunta-asiakkaillemme toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan tilintarkastajamme nähdään luotettavina, asiantuntevina sekä palveluhenkisinä yhteistyökumppaneina. Tyytyväisyydestä kertoo myös se, että 95 prosenttia asiakkaista ilmoitti ottavansa meihin jatkossakin yhteyttä kun tarve tilintarkastus-, neuvonanto- ja koulutuspalveluille ilmenee. Odotamme innolla myös tulevaa yhteistyötämme. SISÄLTÖ BDO OBSERVER 2/2014 Pääkirjoitus: Seurakunnissa monien muutosten aika sivu 2 BDO:n neuvonanto- ja kehityspalvelut uudistuvat sivu 3 Arvioinnilla lisää tuloksellisuutta sivu 4 Kirkkohallituksesta tulevat kirjanpidon ohjeet sivu 7 Missä mennään Kipassa? sivu 8 Kipa on jo tuttu Ikaalisissa sivu 10 Tietoturvallisuuden arviointi sivu 11 Asiakkaidemme tyytyväisyys on toimintamme perusta sivu 12 JULKAISIJA BDO Vattuniemenranta Helsinki Keskus Fax info@bdo.fi TOIMITUS Päätoimittaja Hannu Riippi Toimitussihteeri Eini Simola

3 BDO Observer 2/ BDO:N NEUVONANTO- JA KEHITYSPALVELUT UUDISTUVAT JARI SALOMAA Toimitusjohtaja, BDO Consulting Oy BDO:n tarkastus- ja varmennuspalvelut sekä neuvonanto- ja kehityspalvelut täydentävät tehokkaasti toisiaan. Olemme syksyn aikana uudistamassa neuvonanto- ja kehityspalveluitamme, jotta pystymme vastaamaan asiakkaidemme muuttuviin palvelutarpeisiin yhä paremmin. Samalla kun syvennämme neuvonanto- ja kehityspalveluidemme nykyisiä osa-alueita entisestään, laajennamme toimintaamme myös kokonaan uusille palvelualueille. Uudistamistyön tavoitteena on kattavampi palveluvalikoima sekä aidon lisäarvon aikaansaaminen asiakkaiden toiminnassa. Uudistustyö ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan se palvelee arvojamme - haluamme olla tunnettuja poikkeuksellisen hyvästä asiakaspalvelustamme sekä laadukkaasta ja tuloksellisesta toimeksiantojen hoidosta. Laajaa asiantuntijuutta ja vahvaa projektinjohtoa Neuvonanto- ja kehityspalvelumme käsittävät kolme laajaa palvelualuetta. Nämä ovat toiminnan uudistaminen ja johdon konsultointi, riskien hallinta ja varmennuspalvelut sekä ulkoistaminen ja projektipalvelut. Haluamme olla tunnettuja poikkeuksellisen hyvästä asiakaspalvelustamme sekä laadukkaasta ja tuloksellisesta toimeksiantojen hoidosta. Tarjoamme kunkin asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin parhaiten sopivan yhdistelmän asiantuntijuutta ja projektiosaamista. Näin varmistamme, että BDO:n toteuttamat toimeksiannot ovat tuloksellisia ja vaikuttavia sekä asiakkaiden todellisiin tarpeisiin vastaavia. Vahva asiantuntijuus, merkittävä käytännön kokemus ja syvällinen asiakastuntemus ovat vahvuuksiamme. Neuvonanto- ja kehityspalveluiden tarjoamisessa voimme hyödyntää koko BDO-konsernin osaamista, henkilöstöä sekä laajaa yhteistyö- ja kumppanuusverkostoamme. Seurakunnat voivat hyödyntää BDO:n neuvonantopalveluja monin tavoin Seurakunnat käyvät parhaillaan läpi merkittävää muutosprosessia. Valtion- ja kunnallishallinnon uudistustoimenpiteet vaikuttavat myös seurakuntien rakenteisiin ja taloudellisiin toimintaedellytyksiin. Tätä hallinnollista reformia vauhdittavat ennen kaikkea talouden ennakoitua hitaampi tervehtyminen, tarve nostaa julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuutta sekä varautuminen entisestään heikkenevään väestö- ja huoltosuhdekehitykseen. Myös mittakaavaetujen hakeminen ja mahdollisuus hyödyntää sähköisiä palveluja nostetaan usein esille. Seurakunnat ovat mukana tässä suuressa hallinnon uudistustyössä - toki omista lähtökohdistaan. BDO tarjoaa neuvonanto- ja kehityspalveluja, jotka auttavat päätöksentekijöitä, johtoa ja henkilöstöä uudistamaan seurakuntien hallintoa, palveluja, toiminnan tuloksellisuutta ja talouden ohjausta. Tarjoamme seurakunta-asiakkaillemme asiantuntijuutta rakenteiden, toimintamallien ja laadun sekä johtajuuden ja esimiestyön parantamiseen. Vain tällä tavoin saavutetaan todellista lisäarvoa toimeksiantojen ja projektien kautta. Olemme vahvoja myös ICT-konsultoinnin, teknisen konsultoinnin sekä hanke- ja projektipäällikköpalveluiden toteuttamisessa. Myös kilpailuttaminen, hankinnat ja sopimusneuvonta sekä yhtiö- ja verotusneuvonta ovat osa palvelutarjontaamme. Vahvistamme asiakkaidemme henkilöstön osaamista Neuvonanto- ja kehityspalvelut ovat käytännössä arviointitoimintaa, asiantuntijatukea, projektien ohjausta, valmennusta sekä koulutusta. Toteutamme toimeksiannot aina yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Tavoitteenamme on myös vahvistaa asiakkaan johdon ja henkilöstön osaamista vain tällä tavoin saavutetaan todellista lisäarvoa toimeksiantojen ja projektien kautta.

4 4 BDO Observer 2/2014 ARVIOINNILLA LISÄÄ TULOKSELLISUUTTA Käynnissä oleva seurakuntarakenteiden kehittäminen lisää myös arvioinnin suunnitelmallisuuden merkitystä VESA KESO JHTT-tilintarkastaja SIRPA KAREJOKI Tarkastaja Kirkkohallitus on antanut seurakunnille arvioinnin johtokunnan mallijohtosäännön. Mallijohtosääntö on konkreettinen työväline toiminnan tuloksellisuuden parantamiseen. Vaikka arvioinnin johtokunta toimintamallina soveltuukin parhaiten suurille seurakunnille, tuloksellisuus tavoitteena on kaikille seurakunnille yhteinen. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Arvioinnin johtokunnan mallijohtosäännössä johtokunnalle on annettu kolme tehtävää. Ensimmäinen niistä on kirkkovaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi seurakunnan toiminnassa ja taloudessa. Valtuuston asettamilla tavoitteilla tarkoitetaan ensisijaisesti talousarvion yhteydessä asetettuja toiminnallisia sekä taloudellisia tavoitteita. Johtokunta voinee kuitenkin arvioida myös sitä, onko toteutunut toiminta ollut seurakunnan strategian mukaista. Kolmesta johtokunnalle annetusta tehtävästä ensimmäinen vienee suurimman osan lautakunnan resursseista. Talouden tasapainon arviointi Toinen johtokunnalle annettu tehtävä on talouden tasapainon arviointi. Mallijohtosäännön perustelujen mukaan tasapainon arvioinnissa ei seurata ainoastaan ns. juridista talouden tasapainoa (tuloslaskelman osoittamaa yli- tai alijäämää), vaan kannustetaan arvioimaan tasapainoa huomattavasti laaja-alaisemmin. Tämä on perusteltua, sillä tuloslaskelman osoittaman yli- tai alijäämän käyttäminen julkisen talousyksikön tasapainon mittarina on todettu useissa tutkimuksissa kyseenalaiseksi. Talouden tasapainon arviointitehtävään kuuluu myös voimassaolevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden ja realistisuuden arviointi siinä tapauksessa, että seurakunnan taseeseen on kertynyt kattamatonta alijäämää. Tiivistä ja ajankohtaista raportointia myös tilikauden aikana Kolmas tehtävä liittyy kirkkoneuvostolle ja kirkkovaltuustolle annettujen toiminta- ja talousraporttien sisältöön ja raportointijärjestelmän toimivuuteen. Mallijohtosäännön perusteluissa korostetaan, ettei tilinpäätöksen yhteydessä annettava toimintakertomus yksin riitä. Tämän lisäksi tarvitaan tiivistä ja ajankohtaista raportointia toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta tilikauden aikana. Mallijohtosäännön mukaan arvioinnin johtokunta laatii vuosittain arviointikertomuksen, jossa se esittää arvioinnin tuloksen ja antaa toimenpide-ehdotuksia. Arviointikertomus tulee antaa viimeistään tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Arviointikertomus osoitetaan kirkkovaltuustolle toimittamalla se ensin kirkkoneuvostolle, jolla puolestaan on mahdollisuus antaa selvityksensä arviointikertomuksen kannanottoihin ja antaa selvitys arviointikertomuksen yhteydessä kirkkovaltuustolle. Tuloksellisuus on kaikille seurakunnille yhteinen tavoite. Arvioinnin johtokunta on luonteeltaan KL 10.4 :n tarkoittama johtokunta, eli se toimii kirkkoneuvoston alaisuudessa. Perinteisestä johtokunnan toimintatavasta poiketen mallijohtosäännössä kirkkoneuvostolle ei kuitenkaan ole annettu oikeutta nimittää omaa edustajaa johtokuntaan eikä kirkkoneuvoston puheenjohtajalle tai muille seurakunnan viranhaltijoille ole annettu läsnäolotai puheoikeutta lautakunnan kokouksissa. Sen sijaan mallijohtosäännössä on mainittu, etteivät johtokunnan jäsenet ja varajäsenet voi olla kirkkoneuvoston jäseniä. Tällä määräyksellä on haluttu korostaa arvioinnin johtokunnan riippumattomuutta toimivasta johdosta.

5 BDO Observer 2/ Arviointityön eri toimintamallit julkisella sektorilla Valtion, kuntien ja seurakuntien arviointityön yhteinen tavoite on mahdollisimman tuloksellinen toiminta. Julkisen sektorin eri toimijoiden väliset toimintamallit eivät kuitenkaan ole yhteneviä. Mitä keskeisiä eroja esimerkiksi kuntien tarkastuslautakunnan ja seurakunnan arvioinnin johtokunnan toimintamallien välillä sitten on? Asema ja tehtävät Seurakunnille annettu arvioinnin johtokunnan mallijohtosääntö lähtee siitä, että kyseessä on kirkkoneuvoston alainen toiminta - tältä osin kyse on siis sisäisestä valvonnasta. Arvioinnin johtokunnan asemaa tai tehtäviä ei ole erikseen säännelty laissa vaan johtokuntaan sovelletaan samoja sääntöjä mitä muihinkin johtokuntiin on kirkkolaissa ja -järjestyksessä määrätty. Mallijohtosäännön mukaan johtokunta voi kutsua kuultavakseen toiminnasta ja taloudesta vastaavia viranhaltijoita ja asiantuntijoita. Arvioinnin johtokunnan riippumattomuutta on kuitenkin haluttu korostaa sillä, että johtokuntaan ei voida valita kirkkoneuvoston jäseniä eikä johtosäännössä ole annettu mahdollisuutta valita kirkkoneuvoston edustajaa johtokuntaan. Kirkon on turvattava käytettävissä olevien resurssien mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja vaikuttava hyödyntäminen. eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee lisäksi olla valtuutettuja. Kuntalaissa tarkastuslautakunnalle on annettu hyvin laaja tietojensaantioikeus. Tarkastuslautakunnalla on salassapitoa koskevista säännöksistä huolimatta oikeus saada kunnan viranomaiselta tietoja ja asiakirjoja, joita tarkastuslautakunta pitää tarpeellisena tarkastustehtävän suorittamiseksi. Arvioinnin johtokunnan panos voi parhaimmillaan tukea seurakuntia juuri rajallisten resurssien optimaalisessa hyödyntämisessä. Kunnan tarkastuslautakunnan tehtävät ovat laajemmat kuin seurakunnan arvioinnin johtokunnan. Arviointityön lisäksi tarkastuslautakunnalle on kuntalaissa annettu tehtäväksi hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestäminen sekä kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastamisen yhteensovittaminen. Myös valtuustolle tulevien tarkastukseen liittyvien asioiden valmistelu sekä selvitysten ja kunnanhallituksen lausunnon pyytäminen tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista kuuluvat tarkastuslautakuntien tehtäviin. Valtionhallinnon ylin ulkoista valvontaa suorittava viranomainen on eduskunnan yhteydessä toimiva Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV), jonka asema eduskunnan yhteydessä korostaa sen riippumattomuutta. VTV:llä on omat osastonsa tilintarkastukselle ja tuloksellisuustarkastukselle. VTV:n toiminnan tavoitteena on varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin järkevästi ja lakia noudattaen. Arvioinnin vaikuttavuudesta Kirkkohallituksen täysistunto on mallijohtosäännöllään tarttunut ajankohtaiseen aiheeseen. Pääasiassa jäsenmäärään perustuvilla verotuloilla toimintaansa rahoittavan kirkon on turvattava käytettävissä olevien resurssien mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja vaikuttava hyödyntäminen. Arvioinnin johtokunnan panos voi parhaimmillaan tukea seurakuntia juuri rajallisten resurssien optimaalisessa hyödyntämisessä. Lisäksi käynnissä oleva seurakuntarakenteiden kehittäminen tulee lisäämään arvioinnin suunnitelmallisuuden merkitystä. Hallinnollisten yksiköiden kasvaessa arvioinnin johtokunnan asiantuntemusta tarvitsevien organisaatioiden lukumäärän voi olettaa kasvavan lähivuosina. Kunnan tarkastuslautakunnan aseman ja tehtävät määrittelee kuntalaki. Tarkastuslautakunnan asema poikkeaa seurakuntien mallista myös siinä, että tarkastuslautakunta on pakollinen toimielin ja toimii suoraan kunnanvaltuuston alaisuudessa. Tarkastuslautakunnan riippumattomuutta korostaa lisäksi se, että esimerkiksi kunnanhallituksen jäsenen läheiset tai kuntaan tai sen tytäryhteisöön palvelussuhteessa olevat henkilöt Valtion, kuntien ja seurakuntien arviointityön yhteinen tavoite on mahdollisimman tuloksellinen toiminta.

6 6 BDO Observer 2/2014 Kuntien tarkastuslautakuntien kehittämistyössä on viime vuosina kiinnitetty huomioita arvioinnin vaikuttavuuteen ja sen lisäämismahdollisuuksiin. Arvioinnin vaikuttavuuden kannalta olennaista on otetaanko arviointikertomuksessa mainitut havainnot, puutteet ja kehittämisehdotukset toiminnan ja talouden suunnittelussa huomioon riittävän nopeasti ja kattavasti. Avainkysymyksiä tällöin ovat erityisesti arviointitulosten hyödyntäminen, arviointitulosten hyödynnettävyys ja arvioinnin pätevyys (mm. objektiivisuus, suunnitelmallisuus sekä oikeisiin tietoihin perustuminen). Myös erilaisia arvioinnin välineitä ja kokoustyöskentelyn muotoja on mietitty ahkerasti. Arvioinnin haastavuus sekä arvioinnissa käytettävät työkalut vaihtelevat arvioitavasta asiasta riippuen. Arvioinnissa työkaluina voidaan käyttää organisaation tekemiä selvityksiä, haastatteluita, kyselyitä, vertailutietoja sekä itsearviointeja ja ulkopuolisen suorittamia arviointeja. Käynnissä oleva seurakuntarakenteiden kehittäminen tulee lisäämään arvioinnin suunnitelmallisuuden merkitystä. Seurakunnissa arvioinnin johtokunnalla on mallisäännön mukaan mahdollisuus kutsua kuultavakseen asiantuntijoita ja pienellä valtuuston päättämällä lisäyksellä mallijohtosääntöön käyttää arviointityössä apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Tällä toimintatavalla seurakunta voisi halutessaan käyttää esim. JHTT-tilintarkastajien osaamista hyväkseen. JHTT-tutkinnon yksi osio liittyy tuloksellisuuden mittaamiseen ja arviointiin ja tämän johdosta jokaisella JHTT-tilintarkastajalla on valmiudet paitsi julkisen sektorin tilintarkastukseen myös arviointityöhön. MÄÄRITELMÄT Tuloksellisuus Julkisen sektorin johtavalla tilintarkastusyhteisöllä BDO Audiator Oy:llä on valtakunnallinen arviointityön ammattilaisten verkosto. Tässä artikkelissa seurakunnalla tarkoitetaan myös seurakuntayhtymää. Kirkkovaltuustolla tarkoitetaan myös yhteistä kirkkovaltuustoa. Kirkkoneuvostolla tarkoitetaan myös seurakuntaneuvostoa ja yhteistä kirkkoneuvostoa. Tuloksellisuus on käsitteenä laaja. Se ilmaisee toiminnan onnistumisen astetta. Tuloksellisuus on talousyksikön (esimerkiksi seurakunnan) kokonaistavoitteiden saavuttamista kuvaava yläkäsite. Tuloksellisuus pitää käsitteenä sisällään vaikuttavuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden sekä aikaansaannos- ja palvelukyvyn. Tuloksellisuus kattaa siis sekä toiminnallisen että taloudellisen onnistumisen. Arviointi Arviointi on tuloksellisuuden tavoin käsitteenä hyvin laaja. Arviointia voidaan sanoa systemaattiseksi tiedonkeruuksi ja analyysiin perustuvaksi toiminnan arvon määrittelyksi. Arviointi pyrkii tuottamaan tietoa siitä, miten jotkut käytännössä toteutetut tavoitteet ovat muuttuneet todellisuudeksi ja millaisia vaikutuksia niillä on tai tulee olemaan.

7 BDO Observer 2/ KIRKKOHALLITUKSESTA TULEVAT KIRJANPIDON OHJEET Seurakunnilla on pian yhteinen tilikartta PIRJO TUUSA Toimittaja Seurakuntien hengellinen elämä ehkä moninaistuu, mutta seurakuntatalouden tilikartat yhtenäistyvät vuoteen 2017 mennessä. Silloin kaikkien 295 seurakunnan pitäisi hoitaa taloushallintonsa Kirkon palvelukeskuksen eli Kipan kautta. Kirkkolaki velvoittaa seurakunnat siirtämään kirjanpitonsa ja palkanlaskentansa vuonna 2012 perustettuun Kirkon palvelukeskukseen viimeistään Uudistus lähti liikkeelle kymmenkunta vuotta sitten, kun nähtiin seurakuntien kirjanpitoväen eläköityminen. Muutoksen takana on niin taloudellisia, tietoteknisiä kuin toiminnallisia syitä, kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander kertoo. Muutoksen takana on niin taloudellisia, tietoteknisiä kuin toiminnallisia syitä. Perander vastaa seurakuntatalouden kehittämisprojektista. Hän muun muassa valmistelee kirkkohallituksen kirjanpito-ohjeet. Kirkkohallitus antaa seurakunnille kirjanpito-ohjeet eli esimerkiksi tilikartan ja kirjausohjeet. Lisäksi annetaan yksityiskohtaisempia ohjeita kirjanpidon erityistapauksiin. Elämme kolmikannassa: kirkkohallituksesta tulevat ohjeet, mutta Kipa ja seurakunnat ovat asiakkuussuhteessa. Tämän ei pitäisi olla kolmiodraamaa, vaan tavoitteena on hakea yhdessä hyviä käytäntöjä, Perander listaa. Yhteiset soveltamisohjeet ja Vantaan seurakuntayhtymien mukaantuloon vuoden 2015 alusta. Helsingin seurakuntayhtymällä on esimerkiksi paljon sijoitustoimintaa ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä tapahtumia, Perander toteaa. Tilikarttaan piti lisätä uusia tilejä, joita pienet seurakunnat eivät olisi tarvinneet. Ohjeet ja tilikartat eivät ole kiveen hakattuja. Yksityiskohtia voidaan palautteen perusteella muuttaa. Nykyinen kirjanpito periytyy vuodelta 1999, jolloin seurakunnissa ruvettiin soveltamaan yrityksiä velvoittavaa kirjanpitolakia. Sama tapahtui kuntapuolella vähän aiemmin. Tulkinnanvaraa kuitenkin jäi. Kirkkolain mukaan kirjanpidossa on noudatettava kirjanpitolain määräyksiä soveltuvin osin. Samantapainen liikkumavara jäi kuntalain mukaan kunnillekin. Tähän saakka seurakunnat ovat voineet lisätä itse tilejä tilikarttaan ja muodostaa omia kirjaustapoja. Kipa ei ole osakeyhtiö Keskitetyn taloushallinnon eli Kipan myötä meno yhtenäistyy seurakunnissa. Kirkkohallitus ohjeistaa - otetaanko pykälät kirjaimellisesti vai käytetäänkö lain sallimaa soveltamismahdollisuutta? Käytössä on vain yksi ja yhteinen tilikartta. Kipa ei ole yritys, vaan yksi Kirkon keskusrahaston yksiköistä. Vuonna 2017 siinä arvioidaan olevan noin 150 ammattilaista, joita pyritään rekrytoimaan myös seurakunnista. Keskusrahaston muut yksiköt ovat Kirkon eläkerahasto ja Kirkkohallitus. Perander uskoo, että järjestelmä pystytään muokkaamaan käyttäjäystävälliseksi. Alkuitkuja on aiheuttanut uusien tietojärjestelmien käyttöönotto. Moni on joutunut opiskelemaan uusia ohjelmia. Myös eräät yhteiset kirjauskäytännöt ovat aiheuttaneet kysymyksiä. Seurakunnille Kipa lähettää suoriteperusteisen laskun työstään. On tietty palvelusumma per ostolasku tai palkkatapahtuma. Töiden siirto on aiheuttanut kritiikkiä. Moni sanoo, että toimistotyö seurakunnassa on Kipan myötä lisääntynyt, eikä vähentynyt kuten piti. Perander toivoo, että kysymys on vain alkuvaiheen vaikeuksista. Ohjeet ja tilikartat eivät ole kiveen hakattuja. Yksityiskohtia voidaan palautteen perusteella muuttaa. Näin tehtiin tänä vuonna, kun on valmistauduttu suurien yksiköiden kuten Helsingin Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander uskoo, että keskitetty taloushallintojärjestelmä pystytään muokkaamaan käyttäjäystävälliseksi.

8 8 BDO Observer 2/2014 Talousyksikköjen määrä vähenee Kirkossa valmistellaan seurakuntien rakennemuutosta. Seurakuntatalouksia on nykyisin 295 ja niissä työntekijöitä noin Kansasta kirkkoon kuuluu 75 prosenttia, kun 1975 osuus oli yli 92 prosenttia. Seurakuntien taloustilanne on vaikea, kun samaan aikaan jäsenmäärä on ollut laskussa ja talous taantuu. Kirkon henkilöstökulut eivät kuitenkaan enää juurikaan kasva. Henkilöstö- ja kiinteistösuunnitelmissa on löydetty keinoja kulujen hallintaan. Kiinteistöomaisuutta on vähennetty. Pappiloista useimmat on myyty, kurssi- ja leirikeskuksia on myyntilistalla. Parin viime talven aikana monia kirkkoja on pidetty kylmimpänä talviaikana vain peruslämmöllä ja tilaisuudet on järjestetty muualla. Seurakuntien taloustilanne on vaikea, kun samaan aikaan jäsenmäärä on ollut laskussa ja talous taantuu. Kirkko voi Peranderin mukaan periaatteessa myös irtisanoa henkilökuntaa, lähinnä taloudellisista syistä. Irtisanomisia ja lomautuksia on kuitenkin nähty marginaalisen vähän. Yt-neuvotteluita on käyty, mutta niissä ja ilman yt-menettelyäkin on pystytty löytämään yhteisiä säästöjä muulla tavoin. Seurakuntayhtymiä ja kappeliseurakuntia Miltä tulevaisuuden kirkko näyttää organisaatiolaatikkoina? Toukokuun 2015 kirkolliskokous käsittelee rakenneasiaa. Tavoitteena on, että taloudellisten yksiköiden määrä kirkossa vähenee. On puhuttu noin sadasta yksiköstä, mutta mitään päätöksiä ei ole. Nykylakien mukaan seurakunnan tai seurakuntien yhtymän ulkorajojen tulee noudattaa kuntarajoja. Kymmenestä kunnasta yhdistetty Salo on yhtä seurakuntaa, mutta yhdistyneessä Kouvolassa on edelleen useita seurakuntia seurakuntayhtymän rajojen sisällä. Uudessa rakenteessa kaikki taloudet olisivat seurakuntayhtymien talouksia. Näin syntyisi seurakuntayhtymien verkosto. Seurakuntia voisi olla jopa nykyistä enemmän ja ne voisivat olla nykyisiä pienempiäkin, Perander sanoo. Yhtymässä olisi nykyistä helpompaa löytää tekijälle oikea työ ja työlle tekijä. MISSÄ MENNÄÄN KIPASSA? Johtaja Seija Mäenpää suhtautuu luottavaisesti tuleviin haasteisiin SIMO PAAKKOLA JHTT, HTM, Pohjois-Suomen aluejohtaja, BDO Vuodenvaihteessa Kipaan siirtyy lähes kahdeksankymmentä uutta asiakasta. Tämä aiheuttaa paljon työtä niin asiakkaan vastaanotossa kuin palvelutuotannon valmisteluissa. Kipan johtaja Seija Mäenpää katsoo tulevaisuuteen kuitenkin luottavaisin mielin: Olemme ottaneet jo useita asiakaseriä vastaan ja kokemusta on karttunut sen verran, että suhtaudumme tulevaan hyvin luottavaisella mielellä. Mukana palveluiden rakennustalkoissa Siirryin Kipan johtajan tehtävään Oulun kaupungilta, missä työskentelin eri tehtävissä. Olin myös perustamassa Oulun kaupungille vastaavanlaista palvelukeskusta, joten tämä työ on minulle tuttua. Kun tulin Kirkon palvelukseen, palvelukeskusta ei ollut vielä olemassa - on ollut todella mielenkiintoista rakentaa palvelukeskus puhtaalta pöydältä. Palvelukeskus on toki kirkossa iso muutos ja aiheuttaa seurakunnissa aikamoisia haasteita johtamiselle. Kulttuurieroista on kysytty useasti enkä näe kirkon ja kaupungin välillä tässä kovin suuria eroja, kyllä me ihmiset olemme hyvin samanlaisia ja koemme muutokset samalla tavalla. Palvelukeskus on toki kirkossa iso muutos ja aiheuttaa seurakunnissa aikamoisia haasteita johtamiselle. Mitä ajankohtaista vuodenvaihde tuo tullessaan? Tällä hetkellä meillä on tuotannossa 80 asiakasta ja vuoden 2015 alussa uusia asiakkaita tulee yli 70. Teemme asiakkaiden kanssa aktiivisesti yhteistyötä prosessien kehittämiseksi. Automatisointia kehitetään niin asiakkaan kuin Kipan puolella. Myös järjestelmien käytettävyyttä kehitetään. Asiakkaan prosessien kehittämisen tueksi asiakkaille on annettu projektitukea sekä tukea muutoksen johtamiseen. Tavoitteena on saada useita eri malleja asiakkaiden prosessien kehittämiseksi ja saada näin jaettua parhaita käytäntöjä. Kasvu edellyttää myös Kipan sisäistä kehittämistä. Tiimityötä kehitetään ja esimiestyöhön panostetaan. Kipan kasvu edellyttää myös Kipan sisäistä kehittämistä. Tiimityötä kehitetään ja esimiestyöhön panostetaan, kymmenkunta esimiestä aloittaa johdon erikoisammattitutkinnon suorittamisen.

9 BDO Observer 2/ Millainen henkilöstö Kipalla on? Päätoimipisteemme on Oulussa, Porvoossa palvellaan pääosin ruotsinkielisiä asiakkaita. Henkilöstövahvuutemme on tällä hetkellä noin 130, johon sisältyvät palvelutuotannon henkilöstö sekä asiakkaan vastaanotossa olevat kouluttajat ja projektihenkilöstö. Rekrytointeja on käynnissä parhaillaan ja palvelutuotannon henkilöstövahvuus tulee olemaan noin henkilöä. Kipaan on rekrytoitu sekä kuntapuolelta, valtiolta, yrityksistä että seurakunnista. Hakijoita on ollut runsaasti ja Kipaan on rekrytoitu osaavaa henkilöstöä. Hanketta on viety eteenpäin noin seitsemän vuotta ja suurin osa seurakunnista on valmistautunut ja varautunut tähän muutokseen. Tällainen iso muutos voi toki aiheuttaa hetkellisesti ns. ylimiehitystä asiakkaan puolella, koska kaikissa seurakunnissa ei esimerkiksi ole eläköitymässä taloushenkilöstöä juuri silloin kun siirtyminen Kipaan tapahtuu. Hanketta on kuitenkin viety eteenpäin noin seitsemän vuotta ja suurin osa seurakunnista on valmistautunut ja varautunut tähän muutokseen. Millaista asiakaspalautetta Kipa saa ja mitkä erityisesti ovat tulevaisuuden kehittämishaasteet? Keräämme säännöllisesti asiakaspalautetta. Ensimmäinen laaja asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marraskuussa Tuolloin osa asiakkaista oli ollut Kipan asiakkaana vuoden ja osa alle vuoden. Haasteiksi tunnistettiin erityisesti matka- ja kulujärjestelmän käytettävyys sekä taloushallinnon raportointi. Tuloksissa oli kuitenkin selvää hajontaa eli osa asiakkaista oli edellä mainittuihin asioihin tyytyväisiä. Tavoitteena toki on, että kaikki asiakkaamme ovat tyytyväisiä ja kehitämmekin näitä asioita saamamme palautteen perusteella. Vuoden vaihteessa Kipaan siirtyy lähes 80 uutta asiakasta. Tämä aiheuttaa paljon työtä niin asiakkaan vastaanotossa kuin palvelutuotannon valmisteluissa. Lisäksi päivittäiseen kanssakäymiseen asiakkaan kanssa käytössämme on palvelupyyntöjärjestelmä, jonka kautta pystymme analysoimaan esimerkiksi koulutus- ja kehittämistarvetta. Palvelupyyntöjen määrä vuonna 2013 oli noin kappaletta. Miten yhteistyö tilintarkastajien kanssa sujuu? Yhteistyö tilintarkastajien kanssa on toiminut hyvin. Kipassa on käytössä tilintarkastajien käyttöoikeusrooli. Tällä käyttöoikeudella tilintarkastaja pääsee tarkastamaan asiakkaan asioita Kipan järjestelmistä. Mikäli seurakunta antaa tilintarkastajalle etäkäyttöoikeudet pääsee tilintarkastaja käytännössä hoitamaan tilintarkastusta oman työpöydän ääreltä. Seurakuntia on ohjeistettu käyttöoikeuksien antamisesta. Toimintakulttuuri ja käytettävät ohjelmistot ovat olleet seurakunnissa erilaisia ja yhteisen toimintatavan muodostaminen vaatii ponnistuksia niin Kipalta kuin asiakkailtakin. Asiakastyytyväisyyttä arvioidaan asteikolla 1-5 (1 = huono...5 = erittäin hyvä). Asiakastyytyväisyyden kokonaistulos oli hyvä (3). Kysymme palautetta myös asiakkaiden vastaanoton koulutuksista ja työpajoista. Olemme pystyneet kehittämään myös näitä osa-alueita asiakaspalautteen perusteella ja tulos näistä lähentelee viittä (5). Tilintarkastajien näkökulmasta erityisen myönteisenä nähdään seurakuntien sisäisen valvonnan paraneminen. Esimerkiksi ostolaskujen skannaus tapahtuu seurakunnan ulkopuolella ja ohjelma edellyttää kahden henkilön käsittelyn eli hyväksynnän ja asiatarkastuksen. Kipan johtaja Seija Mäenpää toteaa, että seurakuntien kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä prosessien kehittämiseksi. Parhaita käytäntöjä halutaan myös jakaa eteenpäin.

10 10 BDO Observer 2/2014 KIPA ON JO TUTTU IKAALISISSA Keskitetty palvelu on ollut ystävällistä, mutta työtunnit eivät vielä ole vähentyneet PIRJO TUUSA Toimittaja Ikaalisten seurakunnan kirjanpito ja palkanlaskenta on vuoden 2014 alusta hoidettu Oulussa. Seurakunnan talouspäällikkö Heidi Pirttijoki on tyytyväinen Kipan henkilökunnan palvelualttiuteen ja ystävällisyyteen, mutta työkäytännöissä on vielä korjaamista. Ikaalisten seurakunta päätti siirtää taloushallinnon tehtävät Kirkon palvelukeskukselle (Kipalle), kun pitkäaikainen toimistosihteeri oli jäämässä eläkkeelle. Kirkkohallinnosta oli viestitty, että Kipa vähentää työvoiman tarvetta. Toistaiseksi työtuntimme Ikaalisissa eivät kuitenkaan ole vähentyneet, vaan taloushallinnossa on jouduttu tekemään enemmän töitä, seurakunnan talouspäällikkö, KHT Heidi Pirttijoki toteaa. Tehtävien siirto Kipalle sujui vuoden 2014 alussa hyvin. Tieto kulki Kipaan päin, mutta sitten alkoi ilmetä ongelmia käytännöissä. Kaikkia asioita ei ollut osattu ottaa huomioon neuvotteluissa. Talouspäällikkö Heidi Pirttijoen kolme neuvoa Kipaan liittyjälle: Varaa lisähenkilökuntaa hoitamaan konversiovaiheen töitä. Ota koko henkilökunta huomioon Kipan järjestelmiin kouluttamisessa. Mieti jo etukäteen laskutuksen yksinkertaistamista sekä ostojen keskittämistä. paljon rahaa vuosittain. Viime vuonna seurakunta sai ison testamenttilahjoituksen, euroa. Edesmenneen seurakuntalaisen varallisuus realisoitiin ja jaettiin lahjoittajan tahdon mukaisesti kahteen osaan Itä-Ikaalisten VPK:lle ja Luhalahden kirkolle. Kyrösjärven halkomassa kaupungissa on kaksi kirkkoa eri puolilla järveä. liittyy paljon laskutusta ja hautatietoja ja tämä osa-alue halutaan edelleen pitää itsellä. Seurakunta saa valtionosuutta, jonka pitäisi kattaa hautausten kulut ja hautausmaan ylläpito. Käytännössä tähän kuluu enemmän euroja. Kolme pappia, kolme lastenohjaajaa Esimerkiksi myyntireskontra osoittautui hankalaksi ja moniportaiseksi. On perustettava tuotteita ja koska sama tuote on perustettava jokaiselle kustannuspaikalle ja alv-koodille erikseen, se teettää paljon ylimääräistä työtä, Pirttijoki kertoo. Seurakunta myy pienessä mitassa kaikenlaista: on muistotilaisuuksia, pitopalvelua ja erilaisten tilojen vuokralaskutusta. Näistä laskutuksista selvittiin ennen aika pienellä byrokratiatyöllä. Lahjoitusomaisuus erilleen Myyntireskontraa pitäisi Pirttijoen mielestä sujuvoittaa. Toinen parantamisen kohde on lahjoitusomaisuuden huomioon ottaminen. Lahjoitusomaisuus on erillään pidettävä osakokonaisuus seurakunnan toiminnassa. Konversiovaiheessa ei osattu ajatella lahjoitusomaisuuden kirjauksia. Seurakunnalla on diakoniarahastossa euroa ja kolehti- sekä lahjoitustilien kautta kulkee Pirttijoki toivoo, että lahjoitusomaisuus huomataan kokonaisuutena seurakunnan tilinpidossa Kipan päässä. Tilikartasta puuttuu vielä lahjoitusomaisuuden velkatili seurakunnalle. Lahjoitukset on tietysti käytettävä lahjoittajan osoittamiin tarkoituksiin. Kipassa ei aina nähdä seurakunnan näkökulmaa. Siellä pitäisi ottaa selvää, miksi joitakin tiettyjä kirjauksia käytetään seurakunnissa. Meillä toiminta on omanlaista, emme ole yrityksen kaltainen yhteisö. Kipa on palvelualtis Talouspäällikkö toivookin, että Kipan henkilöstö perehtyisi yhä enemmän seurakuntien toimintaan. Palvelun ystävällisyydessä ja palvelualttiudessa ei sen sijaan ole havaittu puutteita. Ehdoton vaatimus on asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Pirttijokea harmittaa, että Kipa on antanut palvelumaksutukia myöhemmin liittyville. Ikaalisten seurakunta on siirtänyt Kipaan kaiken muun taloushallinnon paitsi hautaustoimen. Siihen Ikaalisten seurakunta on jäsenen hengellinen yhteisö, jonka kirkollisverotulot ovat noin 1,6 milj. euroa Työntekijöitä on parisenkymmentä: kirkkoherra, kappalainen ja pastori, kaksi diakonissaa, kolme lastenohjaajaa, kaksi nuorisotyöntekijää, aikuistyön sihteeri, kolmen hengen keittiöhenkilökunta ja samansuuruinen kiinteistöhenkilökunta, kirkkoherran viraston sihteeri, taloussihteeri ja talouspäällikkö. Ikaalislaisista 85 prosenttia kuuluu kirkkoon. Tulevaisuus näyttää taloudellisesti hallittavalta, mutta Pirttijoen mukaan kiinteistöjä on vielä liikaa. Säästöä on etsitty vähentämällä talvisia tilaisuuksia kirkoissa. Viime helmikuun jumalanpalvelukset pidettiin seurakuntasalissa. Kirkon katon alle on laitettu lisäeristys hukkalämmön määrän vähentämiseksi. Maalämmön asentamisesta on keskusteltu kirkkovaltuustossa. Henkilökunnan kannalta seurakunta on ollut luotettava työnantaja. Väkeä ei ole irtisanottu eikä lomautettu. Sellaisten keinojen käyttöä ei Pirttijoen mukaan ole näköpiirissäkään.

11 BDO Observer 2/ TIETOTURVALLISUUDEN ARVIOINTI Katse kohti tietohallintoa ja tietoturvallisuutta ARI ITKONEN CISA, Johtaja, IT-neuvonta ja -tarkastuspalvelut, BDO HELGE VUOTI JHTT, CIA, CCSA, CISA, CFE, Toimitusjohtaja, BDO Audiator Oy Kirkkohallitus on antanut yleiskirjeen 35/2010 tilintarkastukseen tulevista muutoksista ja tilintarkastajan valinnasta. Merkittävin oli muutos, jonka mukaan vain ammattitilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö hoitaa seurakuntien tilintarkastuksen. Tarkastuspalvelulla tarkoitetaan kirkkojärjestyksen 15 luvun pykälien mukaista hallinnon ja talouden tarkastamista. Yleiskirjeessä todetaan, että lakisääteisen tilintarkastuksen tekijä tarkastaa myös erikseen määriteltyjä kohteita, esimerkiksi EUprojektiin ja rakennusavustuksiin liittyvät tilitykset. Tietohallinto ja tietoturvallisuus osaksi tarkastustehtäviä Yleiskirjeen mukaan sopimuspohjaisten ITyhteistyöalueiden isäntäseurakuntien tulee ottaa tarjouspyyntöönsä mukaan myös tietohallinnon ja tietoturvallisuuden tarkastustehtävä, kun seurakunnat pyytävät tarjousta tulevan valtuustokauden tilintarkastuksesta. IT-yhteistyöalueiden isäntäseurakuntien tulee hankkia tietohallinnon ja tietoturvallisuuden tilintarkastus hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta, jotta tarkastuksen tulokset ovat jäsenseurakuntien tilintarkastajien käytettävissä kevättalven ja kevään aikana. Isäntäseurakunta lähettää tiedot tietoturvallisuuden tarkastamisesta yhteistyöseurakunnille ja kirkkohallituksen tietohallintoyksikköön. Yleiskirjeessä tilintarkastajan ammattitaitoa tarkasteltaessa painotetaankin kirkon ja seurakuntien toiminnan, hallinnon ja talouden tuntemuksen sekä julkisen hallinnon ja talouden tarkastuskokemuksen lisäksi myös tietoturvallisuuden tarkastajan ammattipätevyyttä, esimerkiksi CISA-tutkintoa. Tietojärjestelmät kehittyvät jatkuvasti Vuoden 2010 jälkeen kirkko ja seurakunnat ovat kohdanneet suuria muutoksia tietohallinnon ja taloushallinnon osa-alueilla. Järjestelmiä on kehitetty voimakkaasti ja tietohallintostrategia on uusittu vuosille Edellisellä strategiakaudella panostettiin tietohallintotoiminnan keskittämiseen sekä toiminnan tehostamiseen perustamalla IT-alueita ja tähtäämällä valtakunnallisiin tietojärjestelmähankkeisiin (KITKE, Kipa ja TYP). IT-alueiden rooli on saatu vakiinnutettua seurakuntatalouksia tukevana toimijana. Valtakunnalliset tietojärjestelmähankkeet ovat osittain vielä kesken. Niiden loppuunsaattaminen on kuitenkin tärkeää suunniteltujen hyötyjen varmistamiseksi. Kirkon tietohallintotoiminta on jaettu seurakunnille, IT-alueille, Kirkkohallitukselle sekä Kirkon palvelukeskukselle. Samanaikaisesti järjestelmäkehitysten myötä ohjeistusta tietohallintoon ja erityisesti tietoturvallisuuteen on nähty tarpeen tarkentaa. Kirkkohallitus on antanut muun muassa yleiskirjeen 6/2011 koskien IT-alueiden tietoturvapolitiikkaa ja tietoturvamääräyksiä. Myös yleiskirjeet 22/2011, 6/2012 sekä kirkon yleiset tietoturvamääräykset tarkentavat kirkon tietohallinnon ohjeistusta sekä tietoturvamääräyksiä. Voimakas panostus tietojärjestelmien kehittämiseen ja tietoturvallisuuteen heijastuu muutoksina myös siihen, miten tilintarkastaja näkee roolinsa hallinnon ja talouden tarkastuksessa. Taloushallinnon osaamisen lisäksi tilintarkastajan tulee käyttää oman tilintarkastusyhteisönsä osaamista sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa sekä tehdä yhteistyötä erityisesti tietojärjestelmä- ja tietoturvatarkastuksen asiantuntijoiden kanssa. Tietojärjestelmien hallinnan tarkastuksessa arvioidaan: ovatko annetut ohjeet riittäviä miten annettuja ohjeita noudatetaan sekä miten ohjeiden noudattamista valvotaan. Tietojärjestelmille asetettujen tietoturvavaatimusten toteutumista tulisi valvoa asianmukaisilla valvontatoimenpiteillä järjestelmien kehityksessä, niiden ylläpidossa sekä käytössä. Tietojärjestelmiin liittyvät riskit tulisi olla kartoitettu, niiden hallintakeinojen asianmukaisuus arvioitu ja mahdolliset jäännösriskit kuvattu esimerkiksi osana organisaation yleistä riskien hallintaa. Keskeisiä vaatimuksia tietoturvan arvioimisessa ovat: Tietojen saatavuus on varmistettu järjestelmähäiriöissä sekä poikkeuksellisissa oloissa. Häiriöiden selvittämiseksi on tehokkaat toimintatavat sekä riittävät varajärjestelmät. Tietojen varmistusmenettelyt kattavat tärkeät tiedot ja varmuuskopioiden toimivuus on varmistettu. Jatkuvuus- ja palautumissuunnitelmat ovat ajantasaiset. Tietojen eheyden varmistamiseksi tietoja pääsevät käsittelemään vain siihen oikeutetut henkilöt tarpeen mukaisilla käyttöoikeuksilla, joissa on huomioitu mm. vältettävät työyhdistelmät. Tapahtumien ajankohta ja tekijä voidaan todentaa myöhemmin luotettavasti. Tietojen eheyden varmistamiseksi käytetään riittäviä tarkisteita. Tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi tietoja pääsevät käsittelemään vain siihen oikeutetut henkilöt. Käyttöoikeuksien ajantasaisuuden varmistamiseksi on asianmukaiset toimintatavat. Tarvittaessa tiedot suojataan salauksella.

12 ASIAKKAIDEMME TYYTYVÄISYYS ON TOIMINTAMME PERUSTA Syksyllä seurakunta-asiakkaillemme toteutettu asiakastyytyväisyyskysely toi arvokasta palautetta Toteutimme syyskuussa 2014 seurakuntaasiakkaillemme suunnatun asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka avulla kartoitimme kuinka hyvin olemme onnistuneet tuottamaan asiakkaillemme poikkeuksellisen hyvää asiakaspalvelua. Tyytyväisyys BDO Oy:n sekä BDO Audiator Oy:n tilintarkastuspalveluihin (Arviointiasteikko: erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, tyytymätön, erittäin tyytymätön, en tunne asiaa) Seurakunta-asiakkaamme ovat tyytyväisiä yhteistyöhön Seurakunta-asiakkaamme olivat tyytyväisiä yhteistyöhömme. 93 prosenttia kyselyyn vastanneesta talousjohdon edustajasta (n=43) kertoi olevansa erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen BDO Oy:n sekä BDO Audiator Oy:n tilintarkastuspalveluihin yleisesti. Tilintarkastajamme nähtiin lisäksi luotettavina, asiantuntevina sekä rakentavina yhteistyökumppaneina. Mutkatonta yhteistyötä ja selkeää raportointia Myös BDO-konsernin asiantuntijoiden raportointi- ja työtavat koettiin ymmärrettävinä ja selkeinä. Lisäksi yhteydenpito asiantuntijoihimme oli vastaajien mukaan mutkatonta. Vastanneista 93 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä asiakaspalvelumme tasoon. BDO:n asiantuntijat saivat kiitosta myös seurakuntien ja julkissektorin toiminnan tuntemuksesta sekä seurakuntien muutos- ja erityistarpeiden tunnistamisesta. Tilintarkastuspalveluidemme lisäksi myös neuvontapalveluidemme kirjoa arvostettiin. Jatkossa aiommekin kehittää entisestään neuvonanto- ja tilintarkastuspalveluidemme yhteennivoutumista siten, että tuemme aiempaa kokonaisvaltaisemmin asiakkaidemme toimintaa. Asiakkaamme näkivät BDO:n asiantuntijat luotettavina, asiantuntevina sekä rakentavina yhteistyökumppaneina. SUOMALAINEN TILINTARKASTUSYHTEISÖ Suomen BDO-konsernin muodostavat KHT-yhteisö BDO Oy, Suomen suurin JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy, HTM-yhteisö BDO Yhtiötarkastus Oy sekä neuvonta- ja kehityspalveluita tarjoava BDO Consulting Oy. BDO Oy on itsenäinen BDO International Limitedin (UK) jäsenyritys. BDO on yhteinen nimi sekä kansainväliselle jäsenyritysten verkostolle että kunkin maan jäsenyritykselle.