KELOLAINEN 1/2015. Tämän julkaisun toimintaajatuksena. kelolaisten välillä.

Transkriptio

1 KELOLAINEN 1/2015 Tämän julkaisun toimintaajatuksena on viestiä kelolaisten välillä. Kerromme ajankohtaisista ikääntyvien edunvalvontaan liittyvistä asioista KELO-liiton ja VENK:n taholta. Yhdistyksiltä tulevat kirjoitukset ja kuvat ovat merkittävä osa lehden sisältöä Julkaisu on luettavissa verkko- ja tulostusversiona Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry Sörnäisten rantatie 23,00500 Helsinki Hyvinvointia läpi elämän 3

2 Tervehdys hyvät lukijani Etelä-Suomen talvi oli yhtä sekava kuin hallituksemme toiminta. Uusi Kuntalaki kaatui, Vanhuspalvelulain hoitajamäärän kirjaaminen lakiin hautautui. Kaiken huipuksi neljä vuotta haudutettu ja keitetty Sote -laki kiehui yli äyräiden. Onko hallintomuodollisuus tärkeämpi kuin kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut? Palvelujen yhdenvertaisuus ja joustavuus tulee olla ensisijainen. Samoin tulee kustannusten nousua rajoittaa, sekä tasapuolistaa palvelujen saatavuus. Toinen meitä sortava päätös oli eläkeindeksin leikkaaminen. Sen kerran kun olisimme jääneet voitolle (saaneet enemmän kuin palkansaajat) päätti hallitus tasapäistää meidät 1,1%:sta 0,4%:iin. Muistatteko koska alempaa eläke-prosenttia oli nostettu palkkaindeksin kanssa samalle tasolle. Miten me eläkeläiset voimme vaikuttaa? Lakolla, ainoa muoto taitaa olla nälkälakko. Äänestämällä ehdokasta joka lupaa edes yrittää tosissaan parantaa elintasoamme. Taitaa valitettavasti olla vaikea työ. Hyvää ja toimintarikasta jatkoa vuodelle 2015 Aulis Laakso puheenjohtaja Sisältö Puheenjohtajan, tervehdys. 2 Käytä äänioikeuttasi..3 Liiton kevätkokouksesta Asiaa liitosta..7 Liitollamme on nyt matkailujaosto.. 8 Miksi internetsivuillamme on edelleen vanha tieto..9 Pidä huolta muististasi Loma-asiaa Retki Viron kartanoihin Senioripiha Joensuu.16 Rajalammin kalastajan joulukala.17 Vappu..18 Tiedotuksia ja KEVÄT on tulossa...19 Hallitus ja yhdistykset (19-21),

3 Käytä äänioikeuttasi eduskuntavaalissa 2015 mp

4 Liiton kevätkokous kokoontui Helsingissä Kokouksessa VENK:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo esitelmöi järjestön toiminnasta ja mm. toiveista tulevalle hallitukselle

5 Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa evästettiin hallitusta kiinnittämään huomiota liiton taloudelliseen tilanteeseen huomioiden tulevat mahdolliset liittorakenteet. Kokouksessa kuultiin myös selvitys liitolle perustetusta matkailujaostosta 5

6 6 Kevätkokouksen jälkeen kokoontui liiton hallitus käsittelemään kokouksessa saatuja evästyksiä. Kokouksen asialistalla oli syksyn ideapäivät Rokualla ja siihen liittyen ohjema- ja matkustusjärjestelyjä. Maamme on suuri ja yhdistykset ovat hajallaan (hyvä niinkin) matkustaminen tuo siten aina omat haasteensa. Kuvat ja tekstit:: Martti Piironen Kevätkokouksessa liiton lomavastaava Tuija Laaninen selvitti nykyistä käytäntöä KELO- liiton JHL:n ja lomajärjestöjen menettelyjä lomien järjestelyssä. Siihen tulee muutoksia, mutta TÄMÄ VUOSI mennään vielä tiedossamme olevalla menettelyllä. Toisaalla lehdesämme olevat tiedot ja hakemusajat pitävät paikkansa. Asiaan palataan myöhemmissä tiedotteissa.

7 7 Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry Liiton tehtävänä on toimia jäsenistönsä tukena ja edunvalvojana, sekä paikallisyhdistysten yhdyssiteenä. Puolueisiin sitoutumattomana valtakunnallisena liittona teemme yhteistyötä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa äänemme kuulumiseksi myös valtakunnanpäättäjille. Kelon paikallisyhdistykset järjestävät jäsentilaisuuksia, retkiä, matkoja, luentotilaisuuksia ajankohtaisista asioista, sekä kaikenlaista harrastustoimintaa mm. kerhojen muodossa. Korkein päätösvalta on vuosittain kokoontuvalla edustajakokouksella, johon yhdistykset valitsevat yhden edustajan alkavaa 150 jäsentä kohden. Kokous päättää liiton toiminnasta, sekä valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan liiton puheenjohtajan ja hallituksen 6-9 jäsentä. Yhteystiedot: Aulis Laakso, puheenjohtaja , aulis.laakso(at)elisanet.fi Ritva Uhlbäck, sihteeri , ritva.uhlback.(at)welho.com Joskus hallituksen kokous sujuu niin joutuisasti että ehtii junia odotella Ihan pöydästä käsin, näin joulukuun kokouksessakin Kuva: mp

8 LIITOLLAMME ON NYT MATKAILUJAOSTO 8 Liittomme kutsuu yhdistystensä toiminnassa aktiivisesti toimivia jäseniä joka toinen vuosi ns. ideapäiville. Näillä päivillä on tarkoitus kehittää liiton ja yhdistysten toimintaa ja saada siten uutta aikaan. Tällaiset päivät olivat elokuussa 2013 Pyhtään Merihotelli Mäntyniemessä. Siellä matkailuryhmälle syntyi ajatus liiton matkailujaoston perustamisesta. Ryhmän jäsenet olisivat eri yhdistyksistä ja näin saataisiin mahdollisimman monen yhdistyksen ääni ja kannanotot kuultavaksi. Ideapäivät hyväksyi ajatuksen, ja se annettiin edelleen matkailuhenkilöille työstettäväksi. Työ lähtikin käyntiin ja ryhmä piti suunnittelukokouksia. Liiton hallitus käsitteli myös asiaa, ja siirsi toiminnan suunnitteluvastuun perustettavalla jaostolle. Matkavastaavat olivat työ- ja suunnitteluristeilyllä ja siellä luotiin puitteet KELON matkailujaostolle. Jaosto toimii liiton alaisuudessa. Matkailujaostolla on kuitenkin oma taloudenhoito. Liitto avaa jaostolle pankkitilin ja siirtää alkupääoman. Sieltä maksetaan jaoston kulut ja kulukorvaukset. Matkat tuloutetaan myös jaoston pankkitilille. Jaoston toiminasta pidetään kirjanpitoa, joka yhdistetään vuoden lopussa liiton kirjanpitoon. Toimintaa jatketaan siten, että jaosto kokoontuu 1 2 /kertaa/vuosi. Matkoja järjestetään 1 3 matkaa/vuosi. Tälle vuodelle valitut vastuuhenkilöt ovat: Puheenjohtaja ja toinen matkavastaava: Eero Haavisto, eero.haavisto(a)elisanet.fi puh Toinen matkavastaava: Sirkka Härkönen, sirkka.harkonen(a)surffi.fi puh Sihteeri ja tiedotusvastaava: Anneli Niskala, anneli.niskala(a)pp.inet.fi puh Taloudenhoitaja: Aini Leminen, mleminen(a)welho.com puh Tämän vuoden matkoja: Riikaan Musikaaliristeily Helsingistä Tukholmaan Peurungan kylpylään pikkujoulumatka Teksti:Terttu Knuutinen ja Anneli Niskala Jaoston puheenjohtaja ja toinen matkavastaava Eero Haavisto esittelee hallitukselle jaoston perustamiseen liittyviä asioita. mp

9 Miksi internetsivuillamme on edelleen vanha tieto? 9 Sivujen ylläpitäjälle tulee aina silloin tällöin yhteydenottoja, joissa ihmetellään, miksi kysyjän tietokoneella on edelleen vanhat tiedot vaikka hän on lähettänyt uudet tiedot päivitettäviksi sivuille. Julkisen alan eläkeläisten liiton sivut sijaitsevat erään yrityksen palvelinkoneella, josta liitto ostaa ns. palvelinkonetilaa, josta käytetään myös nimeä "webhotelli". Allekirjoittanut hoitaa sivujen päivittämisen yhdistyksiltä tulevien tietojen perusteella. Kun yhdistys lähettää uusien toimihenkilöiden tiedot tai muuta tekstiaineistoa tai kuvia toimitettavaksi yhdistyksen sivuille, allekirjoittanut valmistelee omalla koneella tämän yhdistyksen uuden päivitettävän sivun/sivut. Sen jälkeen siirrän tuon uuden sivun erityisellä siirto-ohjelmalla tuonne palvelimelle ("webhotelliin"), josta liitto on ostanut tuota palvelinkonetilaa. Vaikka sivut on päivitetty palvelimelle, jossa liiton kotisivut ovat, saattaa käydä niin, että vanha sivu voi edelleen olla oman tietokoneenne selaimen välimuistissa. Johtuen oman tietokoneenne selaimen välimuistista, jonka tarkoitus on nopeuttaa sivujen lataamista, saattaa käydä näinkin. Kun haette esim. Kuopion yhdistyksen sivua, jota olette aikaisemminkin hakenut, selain ajattelee, että "onhan tuon niminen sivu (Kuopion sivu) jo ladattu aikaisemmin sehän on muistissani (selaimen välimuisti), ei sitä tarvitse uudestaan hakea kaukaiselta palvelimelta (jossa liiton sivut varsinaisesti sijaitsevat)", ja tällöin selain näyttää tuon vanhan aikaisemmin hakemanne Kuopion sivun, joka on koneenne selaimen välimuistissa. Riippuen siitä mitä selainohjelmaa (Internet Explorer, Firefox, Crome, Opera, Safari jne.) käytätte, jokaisessa on toiminto, jolla sivun saa päivitettyä. Esim Internet Explorerissa on yläpalkissa osoiterivin oikealla puolen pyöreä nuoli, jota painamalla sivu päivittyy. Vastaava toiminto löytyy myös muista selainohjelmista. Pitäisi opetella tuo toiminta miten se omassa selaimessanne suoritetaan. Välimuistin ja sivuhistorian tyhjentäminen on joskus tarpeellista, sekin toimenpide on erilainen eri selaimissa. Edellä mainitusta riippumattomia virheitä ovat sitten tapaukset, joita allekirjoittanut sivujen ylläpitäjä on tehnyt huolimattomuudestaan, erehdyksessä tai vaikkapa tulkinnut väärin teiltä saamiaan viestejä. Tällaisissa tapauksissa ei voi syyttää tietokonettanne, vaikka se saattaisi olla helpompaa, kuin myöntää oman virheensä. Näissä tapauksissa anteeksipyyntö on paikallaan ja anteeksiantonne toivottavaa. Virheiden tekeminenkin on kuitenkin inhimillistä ja mahdollista, joten ymmärtämystä. Esko Orajärvi

10 10 Pidä huolta muististasi! Aktiivinen ja ja monipuolinen muistiharjoittelu virkistää virkistää aivoja aivoja lisää ja niiden lisää niiden hyvinvointia. Leikkimieliset visailut ja kisailut ja kisailut ystävien ystävien kanssa kanssa kohentavat kohentavat muistisuorituksia. Sanapelit, sanaristikot, lautapelit, lautapelit, kirjat kirjat musiikki ja musiikki stimuloiva aivoja stimuloivat ja mielikuvitusta aivoja sekä ja mielikuvitusta vaativat henkistä ja ponnistelua vaativat henkistä ja pitävät ponnistelua! aivot notkein ponnistelua.!ponnistelua ja pitävät aivot notkeina! Aivojen kunnossapito on elinikäinen projekti: Kun huolehdit aivoistasi, voit välttää muistisairauden tai ainakin hidastaa sen etenemistä ja siirtää taudin alkamista tuonnemmaksi, todetaan kirjassa Pidä aivosi kunnossa. Kirja on aivoterveyden asiantuntijoiden kirjoittama ja sen on toimittanut tietokirjailija ja lääketieteen toimittaja Maarit Huovinen Suomessa on etenevää muistisairautta sairastavia noin henkilöä. Keskivaikean muistisairauden oire on noin henkilöllä, lievä muistisairauden oire vähintään henkilöllä. Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin henkilöä. Työikäisetkin voivat sairastua eteneviin muistisairauksiin ja tällä hetkellä arvioidaan olevan työikäisenä sairastunutta. Lähde: V-S Muistiyhdistys ry. Kuulajumppaa muistille: Mustaa kuulaa voi pelata yksin, kaksin tai suuremmallakin porukalla. Leikkimielisillä kisoilla saadaan muistivoimisteluun lisää tehoa ja säpinää. Kun keskitytään yhdessä pelaamiseen, niin lakataan kantamasta huolta pikkuasioista ja asioista, joille ei mahda mitään. Pelaaminen aktivoi aivojen kielellisiä alueita, edistää muistisuorituksia ja pitää mielen virkeänä. Pelin syntyvaiheet: Juhani Malminen ja Jari Parviainen ryhtyivät suunnittelemaan muistipeliä Jarin sairastaman harvinaisen Cadacil-taudin aiheuttamien muistiongelmien hidastamiseksi. Pelinkehittely sai nostetta Salon Muistiyhdistykseltä ja A-klinikalta. Maskun kuntoutuskeskus kiinnostui pelistä ja tilasi mahdollisimman helpon version vaikeavammaisten asiakkaiden kuntoutusta varten. Juha Punta Säätiön apuraha siivitti hanketta.

11 11 Näin huolehdit aivoistasi: Liiku ja lepää. Opiskele ja opettele uusia asioita. Mene mukaan toimintaan mistä pidät. Nauti luonnosta ja kulttuurista. Rentoudu musiikin ja lukemisen parissa. Muistiharjoittelulla ylläpidät aivojesi toimintakykyä ja parannat muistiasi. Perusta kotikulmillesi muistikerho ystävien ja naapureiden kanssa. Muista Pääasia ohjaajan opas löytyy Miina Sillanpään Säätiön verkkosivuilta! Muistiharjoituksia, vinkkejä ja testejä löydät netistä, kirjoista, Mensan julkaisuista, Muistiliitolta ja Muistiyhdistyksiltä. Pelaa ja pidä hauskaa: Tukeva annos huumoria on syytä nauttia päivittäin, se auttaa, kun kohtaa erilaisia yllättäviä tilanteita. Muista käydä muistikerhossa iloita yhdessäolosta ja ystävistä ja elämästä! Patrick Le Louarn / (Aulis Laakso) ITSENI ISOISÄ Vaimollani oli aikuinen tytär, josta tuli siis minun tytärpuoleni. Kun isäni tuli meille kylään, hän rakastui tytärpuoleeni ja meni pian tämän kanssa naimisiin. Sillä tavoin minun tytärpuolesta tuli minulle myös äitipuoli. Sitten meille syntyi poika, josta tuli automaattisesti isäni lanko, koska hän on isän kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Oma poika on minulle myös eno, onhan hän äitipuoleni veli. Isäkin sai pojan, jolle olen yhtä aikaa sekä veli että ukki, koska hän on tytärpuoleni poika. Vaimoni on taas minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi. Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ainoastaan ole vaimoni puoliso ja lapsi. en lapsi vaan myös ITSENI ISOISÄ

12 12 Julkisen alan eläkeläisten liitto Kelo ry. RAY:n tuetut lomat 2015 (loppuvuosi) Hyvinvointilomat ry Härmän kuntokeskus Ylihärmä Omavastuu 125 / 5 vrk, täysihoito Haku päättyy Lautsian lomakeskus Hauho Omavastuu 100 / 5 vrk, täysihoito Haku päättyy Huhmari, Polvijärvi Työvuodet Takana Omavastuu 100 / 5 vrk, täysihoito Haku päättyy Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry Kyyhkylän kuntokeskus, Savonlinna Työ takana loma Omavastuu 100 / 5 vrk, täysihoito Haku päättyy Kylpylä Kivitippu Lappajärvi Työ takana loma Omavastuu 100 / 5 vrk, täysihoito Haku päättyy Kunnonpaikka, Siilinjärvi Työ takana loma Omavastuu 100 / 5 vrk, täysihoito Haku päättyy Solaris-lomat Hotelli Kajaani Ikäihmisten hyvinvointiloma Omavastuu 80 / 5 vrk, täysihoito Haku päättyy

13 13 KELO RY:N TUETUT LOMAT Kelo ry:n tuetut lomat päätetään aina lomajärjestöissä hakemusten perusteella. Kelon lomavastaavat eivät voi vaikuttaa mitenkään kenelle tuettuja lomia myönnetään. Lomasihteeri lähettää hakemukset henkilökohtaisten pyyntöjen mukaan ja kirjaa kaikki lähetetyt hakemukset. Hakemukset palautetaan Kelo ry:n toimistoon osoitteella Sörnäisten rantatie Helsinki. JHL:n postituksessa on Kelolla oma lokero, jonne JHL:n postituksesta vastaava lajittelee Kelon postin. Lomasihteeri hakee postin ja avaa sen ja lajittelee lomaviikkojen mukaan odottamaan edelleen lähettämistä. Osa hakemuksista on toimitettu suoraan lomajärjestöille vaikka ohjeet ovat annettu Kelon ilmoituksessa, että hakemukset toimitetaan Kelon toimistoon. Lomajärjestöjen oma toive on, että hakemukset toimitetaan yhtenä eränä. Haun päättyessä lomasihteeri kirjaa saapuneet hakemukset ja postittaa ne edelleen lomajärjestöille. Hakuajan päättymisen jälkeen myöhässä tulleet hakemukset tuhotaan henkilökohtaistentietojen takia. Lomajärjestöt lähettävät lomasihteerille listan valituista henkilöistä. Kelo ry:n tuetut lomat on tarkoitettu kaikille eläkeläisille ympäri Suomenmaan. Yhdistysten lomavastaavat hoitavat yhdistyksen omat tuetut lomat, jotka he ovat itse neuvotelleet lomajärjestöjen kanssa. Elo-syyskuussa tulee neuvotella lomajärjestöjen kanssa seuraavan vuoden lomista. Näin on jo menetelty monissa yhdistyksissä ja he ovat ryhmänä päässeet haluamalleen tuetulle lomalle. Lomavastaavilta voi aina kysellä neuvoja. Kelon kotisivuilta pääsee linkkien kautta eri lomajärjestön tietoihin. Lomaterveisin: Tuija Laaninen Matkavastaava Lomatiedot ja ohjeet liiton verkkosivuilta: mp

14 Retki Pohjois-Viron kartanoihin Monen suomalaisen matka suuntautuu usein Tallinnaan tai Viron tuttuihin kylpyläkaupunkeihin. Kelon matkavastaavien ideoimalla matkalla kohteena olivat vaihteeksi Pohjois-Viron kartanot. Mainio historioitsija-oppaamme Anne kertoi, että Virossa oli aikanaan yli tuhat kartanoa. Kartanoiden omistajat olivat etupäässä saksalaisia ja virolaiset olivat palkollisia. Kartanot vaurastuivat paljolti viinanpoltolla ja -myynnillä. Viron itsenäistyttyä 1991 kartanoita oli jäljellä noin kolmannes alkuperäisestä määrästä ja monet todella huonossa kunnossa. Nyttemmin osa kartanoista on kunnostettu, osa odottaa vielä uutta tulemistaan. Matkalla näimme esimerkkejä molemmista. Kartanoista Kolgan kartanon upea fasadi on rapistunut ja kaikki 65 huonetta tyhjillään. Koko paikka on kipeästi kunnostuksen tarpeessa eikä sinne pääse sisään. Kartano on ollut Viron suurimpia ja sen omistuksessa on ollut hehtaaria maata sekä kolme muuta kartanoa. Kartanon kummitus on omituinen, se puree miehiä käsivarresta? Palmsen mennyttä loistoa kuvaa mm. neljä kilometriä pitkä kartanoon johtava puistokuja. Palmse on ensimmäinen kunnostettu kartano ja siten entisöinnissä esimerkkinä muille. Se on hienossa kunnossa oleva museo, jossa on 15 huonetta. Sagadin kartano on täysin kunnostettu ja sitä ympäröi kaunis puisto. Perimätiedon mukaan kartanonherra oli rakennuttanut tekolammen syntymäpäivälahjaksi vaimolleen yhden yön aikana. Kartano ei ole museo, vaan sitä voi vuokrata. Se onkin suosittu hääpaikka. Kartanon alueella pidetään luontokouluja. Sagadi oli myös majapaikkamme matkan aikana. Kaikkihan me tiedämme, mitä yömyssyllä nykyisin tarkoitetaan. Opas kertoi yömyssyn konkreettisesta käytöstä seuraavaa: kartanon herra ja rouva nukkuivat aikanaan omissa makuuhuoneissaan. Jos herra halusi vierailla puolisonsa luona yöaikaan, hän heitti ovenraosta koemielessä sisään yömyssynsä. Ellei rouva ollut suostuvainen, yömyssy lennätettiin takaisin. Jos vierailu taas kävi laatuun eikä yömyssyä palautettu, herra voi mennä sisään. Jänedan historia vilisee tunnettuja nimiä; esim. Maxim Gorki ja Stalin, talon Mariarouvan värikkäästä elämästä on kirjoitettu kirja. Nykyisin kartano toimii maatalouskeskuksena ja sen alueella on hyvä ruokapaikka. Haikarat olivat jo lähteneet muuttomatkalle, mutta pari harmaahaikaraa nähtiin lammella. Vihulan kartanolla on eri tyyppinen miljöö, koska sen alueelle on rakennettu lomakeskus. Siellä on mm. kylpylä ja pienoisgolf. Vanhaa aikaa edustaa myllymuseo. Anijan kartanon käyttöä suunnitellaan ja rahoitusta sen myötä odotellaan. Kesällä puistossa on suosittu kesäteatteri ja siellä järjestetään konsertteja. Vuoteen 2002 asti kartanossa toimi koulu, kuten monessa muussakin kartanossa on ollut. Yksi luokkahuone on museoitu.

15 Lopuksi 15 Matkalla oli hengästyttävän paljon nähtävää: kaikkien edellä lyhyesti luonnehdittujen kartanoiden lisäksi paluumatkalla Tallinnaan nähtiin Kiiun torni, yhden perheen linnoitus, ja Viron korkein putous (8 m). Käsityöostoksilla käytiin Rakveren pellavatehtaalla. Matka oli rento ja mukava. Luonto tarjosi parastaan, näimme useaan kertaan mm. kymmenittäin kurkia pelloilla. Pihlajanmarjoja oli Virossakin runsaasti. Heillä runsas pihlajanmarjasato voi oppaan mukaan tietää joko myrskyisää syksyä, pakkastalvea tai sitä, että kaikki naimattomat tytöt pääsevät naimisiin. Pikkulinnut laulavat, että yhdistysten vastaavilla matkavastaavilla on jo kaavailuja seuraavan yhteisen matkan varalle, joten sitä odotellessa!! Ph Yhteiskuva retkeläisistä Kiiun torni Kuvat: Reijo Nuutinen Viron korkein putous

16 JOENSUUN JULKISENALAN ELÄKELÄISET JA SENIORIPIHA YHTEISTYÖSSÄ Joensuun julkisenalan eläkeläiset nuo liikunnalliset naiset - ovat tärkeä voimavara Senioripihan Maija-talon asukkaille. Tämä yhteistyö alkoi jo Senioripihan alkumetreillä viime vuoden huhtikuussa, ja onneksi he ovat vielä matkassa mukana. Asukaskummeiksi he itsensä ristivät. Ulkoilun tavoitteena on, että tulee hyvä mieli ja punaiset posket! Saunatuvan tuolijumppa on hyvä vaihtoehto niille, jotka eivät halua lähteä ulos. Liikunnanohjaaja (emeritus) Kyllikki Hämäläinen on napakka nainen, joka saa Maija-talon asukkaille liikettä niveliin ja niskahartiaseudun jumit kuriin. Tekemisen mottona on, että jokainen jumppaa omien voimavarojensa rajoissa. 16 On torstai ja asukkaiden ulkoilupäivä. Kello lähestyy kymmentä ja vireä naisryhmä kokoontuu Maija-taloon ulkoiluavuksi pienryhmäkodin asukkaille. Ihanpa ammattilaisen ottein toimivat eivät ole ensi kertaa asialla. Tätä on ilo sivustakin seurata. Keitä onkaan tänään lähdössä ulos ja kenen kanssa? Mennäänpä kerroksiin ja katsotaan tilanne. Nuttu niskaan, hattu päähän, hanskat käteen ja sitten menoksi apuvälineellä tai ilman. Turvaliivit vielä päälle, niin autoilijatkin huomaavat. Seuraavaksi on kokoontuminen ulko-oven luona rappukäytävässä. Lähtökohtana on, että kuljetaan ryhmänä yhdessä rupatellen ja välillä entisiäkin aikoja muistellen. Tarvittaessa jakaudutaan pienempiin ryhmiin siten, rapsakampikuntoiset tekevät vähän pidemmän ja vauhdikkaamman lenkin kuin rollaattorilla tai pyörätuolissa kulkevat. Hautausmaa ja sen lähiympäristö on kaikkein suosituin reitti. Siellä ei tuuli tuiverra eikä autojen hurina häiritse keskustelua. Yhteistyö on parhaimmillaan kumppanuutta ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä. Sitä täytyy ensin yhdessä suunnitella ja toki välillä arvioidakin. Aika ajoin on siis palaverin paikka, jotta vapaaehtoisilla ja pienryhmäkodin työntekijöillä on yhteinen ymmärrys siitä, kuinka mennä eteenpäin: esim. mistä löytää apuvälineet, kenelle tiedottaa muutoksista ja kuinka toimia sään ollessa huono. Ihailen näiden aktiivisten eläkeläisten sitoutumista ja tarmoa toimia Senioripihassa asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suuret kiitokset ja voimia jatkaa tätä arvokasta työtä! Jaana Huohvanainen, Senioripihan isäntäemäntä hanke. Kuvat:mp

17 N Rajalammin kalastajan joulukala iin vannoutunut järvikalan ystävä kuin kalastaja onkin, joutuu joskus tyytymään marketinmatalikon saaliiseen. Kuten menneenäkin jouluna. Tämän kalastuksen suoritti tietenkin itseoikeutetusti kalastajan eukko, tai näin talviaikaan kun ollaan kaupunkilaisia rouva. Hän muuten hän vastaa myös tässä tapauksessa kirjolohen suolauksesta. Yksi kala kraaviksi ja toinen mökillä savustusuuniin. Molempien suolaus onnistuu aina Kun kysyy kalan ystäviltä savukalan suolauksesta, saa taatusti yhtä monta erilaista tapaa, toinen toistaan parempia. Rajalammin kalastajan rouvalta kysyessä mitenkä sinä sen suoloot kun tulloo aena niin hyvvee, vastaus on laita vain savustumaan eläkä kysele 17 Ninni-terrieri odottaa kalaa uuniin Valmista pöytään laitettavaksi Viisas se on kalastajakin vaikka ei niin pihtari tietojensa kanssa ja kertoo: Lämmitän ensin uunin niin lämpimäksi että tuntuu päältä kuumalta Sitten kala ritilälle kaislojen päälle. Omenapuupölkystä vuollut lastut uunin pohjalle. Luukku kiinni. noin 40 min. per kala kilo ja valmista on. Kalastan rouva tulee taas kuvioon mukaan, huolehtii ja paketoi herkun hygieenisesti pöytään vietäväksi. Siinä lyhyt joulukuun päivä mökillä meneekin, ukko valmistaa kalan ja rouvan toimesta linnut saavat joululyhteensä läskinsä ym. lintulaudan täytteet Teksti / kuvat Martti Masa Piironen

18 Vappu Suomalaisella vapulla on monta ilmettä. Vapusta tulee monille ensimmäisenä mieleen työväen juhla sekä ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu merkitsee useimmille myös iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Alta paljastuu kuitenkin varsin merkityksellinen vanha uskonnollinen juhlapäivä, jota vielä tällä vuosisadallakin on vietetty alkuperäisessä merkityksessään. Vappua on vietetty jo keskiajalla 700-luvulla Saksassa eläneen, pyhimykseksi julistetun nunna Walborgan muistopäivänä. Suomenkielen sana vappu onkin peräisin germaanisesta Valpurista, Walburg. Vappu - kevään tulon juhla Keski-Euroopassa vappu on ollut vanha kevään tulon juhla ja germaanisissa, saksansukuisissa, maissa jopa kesän alkamisen päivä. Vappuyönä ajateltiin hyvän ja kevään voimien voittavan talven ja pimeyden voimat. Suomessa mannermaisia tapoja mielellään jäljitellyt herrasväki on myös vuosisatojen ajan pitänyt valpuria kesäkauden alkujuhlana. Jo 1700-luvulla pappiloissa järjestettiin suuria vappukalaaseja. Kesän ja talven välisiä turnajaisia on käyty Turun linnassa Juhanaherttuan hovissa. Suomessa vappu on kuulunut myös maatalouden vanhoihin merkkipäiviin. Joissakin paikoissa karja laskettiin valpurina laitumelle ja Pohjanmaalla lapset juoksentelivat lehmänkellot kaulassa, kellottelivat, karjaonnen varmistamiseksi. Rannikkoseudulla on poltettu juhlatulia, helavalkeita. Näiden tulien äärellä pidettiin hauskaa, juotiin olutta tai simaa ja tanssittiin. Pahojen voimien pois ajamiseksi tai hyvien voimien kutsumiseksi soitettiin kelloja ja toitotettiin torvia. Savu ja metelöinti suojeli myös laitumelle päästettyä karjaa petoeläimiltä. Ylioppilaiden juhla Ylioppilaat olivat jo 1800-luvulla innokkaimpia kevään tulon juhlijoita luvulla ylioppilailla oli tapana juhlia kevättä 13. toukokuuta, Flooran päivänä. Vähitellen ylioppilaiden kevätjuhla siirtyi 1. päivään toukokuuta. Ylioppilaslakki on yksi suomalaisen vapun näkyvimmistä tunnusmerkeistä. Valkolakki säilyi ylioppilastutkinnon suorittaneiden kesäpäähineenä 1950-luvulle saakka. Se pistettiin vappuna päähän ja sitä pidettiin syksyyn asti. Nykyisin nuoret ja vanhat ylioppilaat juhlistavat vappua valkolakki päässään. Työväen juhla Suomessa kaupunkien työläiset olivat pitäneet tapanaan tehdä jonain toukokuun tai kesäkuun alun sunnuntaina yhteisiä kevätretkiä, jotka suuntautuivat esimerkiksi johonkin lähiseudun maalaistaloon. Alkuun näillä kävelyretkillä ei olut minkäänlaista mielenosoituksen luonnetta luvun loppuvuosina työväenjärjestöt pyrkivät muuttamaan kävelyretkiä kansainvälisen käytännön mukaisiksi vappumarsseiksi. Niinpä 1900-luvun alkuvuosista suomalaiseen vapunviettoon ovat kuuluneet työväen kulkueet ja niiden yhteydessä järjestetyt poliittiset juhlat. Vapusta, suomalaisen työn päivästä, tuli virallinen liputuspäivä vuonna Julkaistu Kelo lehdessä. (KELOLAISEN edeltäjä) Laatija tuntematon. (Aulis Laakson arkistosta) 18

19 19 Liiton verkkosivut: Täältä löydät monipuolista tietoa liitostamme ja sen toiminnoista. Samoin VENK:n liittyvää. Yhdistysten ovat sivut ovat käytettävissä. ottamalla yhteyden webmaster Esko Orajärveen sposti eorajarvi(at)gmail.com voi laittaa sivullesi haluamasi tiedot. Toimitussihteerin terveisiä KELOLAINEN julkaisun toiminta-ajatus on viestintä liiton yhdistysten ja kelolaisten kesken. Toimitus ottaa mieluusti vastaa yhdistysten lähettämiä juttuja retkistä, matkoista ym. kuulumisista. Postia vain tulemaan liittoon sposti:kelo(a)jhl.fi tai toimitussihteerille marttip3(a)gmail.com Kevät tulossa, Talitintti ilmoitti! Perinteitä paljon sisältävä helmikuu heitetty muistojen joukkoon laskiaisineen. Tulossa Palmusunnuntai, Pääsiäinen ja Mämmi. Muistan kun Savon korvessa pikku mökissä, sodan jaloissa kasvaneena, viljeltiin ohraa ja tehtiin maltaita: Ensin jyvät keitettiin, valutettiin ja sitten uuunin arinalla paistettiin, kotitarve-myllyllä jauhettiin. Äiti laittoi ruisjauhoja ja maltaita veteen ohueksi velliksi, lisättiin keitoksen päälle kerros maltaita ja jauhoja, niinkauan että saatiin sopiva paksuus. Annettiin imeltyä ainakin yön yli, alle 60 asteessa, keitettin, maustettiin pomeranssilla tai appelsiininkuori-hillolla, vatkattiin, jäähdytettiin ja sitten laitettiin astioihin (ennen vanhaan tuohi-ropposiin); Paistettiin pitkään, syötiin kylmänä kermamaidon kera. Sanokoon kuka mitä vaan (EU); se on oikein super-ruokaa, paljon kuituja, eikä lisättyä sokeria. Lähettää: nimim. Mämmin keittäjä Puijon kupeelta. Maija Liisa Tiihonen

20 Hyvä Hyvä ystävä Sinä joka luet tätä julkaisua verkossa tai painettuna olet todennäköisesti liittomme jonkun yhdistyksen jäsen. Ystävä ja tuttavapiirissäsi on varmaankin henkilöitä jotka eivät vielä kuulu joukkomme. Kerro heille yhdistyksestäsi ja KELO liitostamme rohkaisten lähtemään mukaan 20 Liittyminen käy kätevästi täyttämällä alla oleva liittymisilmoitus ja toimittamalla se lähimpää yhdistykseen joka löytyy lehden lopussa olevasta luettelosta. Liittymisilmoituksen voi kopioida tai hankkia jäsenasioden hoitajalta Henkilön jäädessä pois työelämästä katkeaa monen kohdalla valittettavasti myös sosiaalisia siteitä ja uhkaa pahapeikko, yksinäisyys. Tätä voi torjua tulemalla mukaan vireään Julkisen alan eläkeläisyhdistykseen.

21 21 JULKISEN ALAN ELÄKELÄISTEN LIITTO KELO RY Liiton hallitus: Puheenjohtaja Aulis Laakso Varapuheenjohtaja Rainer Lassila puhelin: puhelin: sposti: aulis.laakso(at)elisanet.fi sposti:rainerlassila(at)msn.com Sihteeri Ritva Uhlbäck Taloudenhoitaja Meeri Karhu puhelin: puhelin: sposti: ritva.uhlback(at)welho.com meeri.karhu(at)suomi24.fi Terttu Knuutinen Hilkka Mattila puhelin: puhelin: sposti: terttu.knuutinen(at)mail.suomi.net sposti: mattila.hilkka(at)suomi24.fi Aili Mäkelä Paula Peltola puheli: puhelin: sposti: ailia.makela(at)gmail.com sposti: paulape(at)luukku.com Varajäsenet: Tuomo Riskilä puhelin: sposti: tuomo.riskila(at)kolumbus.fi Veikko Kärkkäinen Maija Mäkipaakkanen puhelin: puhelin: veikko22(at)gmail.com sposti:m.makipaakkanen(at)suomi24.fi Jäsenlehti,Toimituskunta: Julkisen alan eläkeläistenliitto KELO ry liiton hallitus Sörnäisten rantatie Helsinki Aulis Laakso, päätoimittaja sposti:kelo(at)jhl.fi Martti Piironen, toimitussihteeri/taitto sposti: marttip3(at)gmail.com Esko Orajarvi, webmaster Lomatukiasiat sposti: eorajarvi(at)gmail.com Tuija Laaninen puhelin Liiton verkkosivut sposti: tuija.laaninen(at)gmail.com

22 KELOn jäsenyhdistykset / puheenjohtajat sekä matkavastaavat AL ELÄKELÄISYHDISTYS HELY ry Pj. Timo Tilli Mv. Kurt W Hagman Kuunsäde 10 B, ESPOO Kauppalantie 26 A 4, ESPOO timo.tilli(at)hotmail.com khagman(at)welho.com HELSINGIN KUNNALLISET ELÄKELÄISET ry Pj. Aulis Laakso Mv. Aini Leminen Pyynikintie 5 L 89, HELSINKI Kiviteltankatu 4 A 2, HELSINKI aulis.laakso(at)elisanet.fi mleminen(at)welho.com HELSINGIN LIIKENNEALAN ELÄKELÄISET ry Pj. Jorma Aro Mv. Eero Haavisto Ruutikuja 1 A 2, HELSINKI Kainoontie 45 B, HAARAJOKI jorma.aro(at)kolumbus.fi eero.haavisto(at)elisanet.fi HYVINKÄÄN JULKISEN ALAN ELÄKELÄISET ry Pj. Maija Mäkipaakkanen Mv. Arvo Paanetoja Mustanmännistönkatu 58, HYVINKÄÄ Etumartinkuja 1 A, HYVINKÄÄ m.makipakkanen(at)suomi24.fi JHL TURKU ELÄKELÄISET ry Pj. Hilkka Mattila Mv. Pirkko Aalto Pormestarinkatu 8 E 41, TURKU Anniitunkatu 3 C 12, TURKU / mattila.hilkka(at)suomi24.fi pirkko.aalto(at)hotmail.com JOENSUUN JULKISEN ALAN ELÄKELÄISET ry Pj. Paula Peltola Mv. Ari Tielinen Vanatie 10, JOENSUU Merimiehenkatu 6-8 A 3, JOENSUU paulape(at)luukku.com arit(at)elisanet.fi KARHULAN KUNNALLISET ELÄKELÄISET ry Pj. Eerik Marin Mv. Liisa Paavola Mällinmutka 3 B 11, KOTKA Raamikatu 1 as 2, KOTKA erik.marin(at)suomi24.fi KOTKAN KUNNALLISET ELÄKELÄISET ry Pj. Laila Väisänen Mv. Rainer Lassila Marjamiehentie 38, KOTKA Laivurinkatu 8 A 19, KOTKA laila.vaisanen(at)kymp.net rainerlassila(at)msn.com KUOPION KUNNALLISET ELÄKELÄISET ry Pj. Lempi Puolakka Mv. Salme Ruippo Annikintie 2 A 13, KUOPIO Touvitie 25, KUOPIO /