VAIKEAVAMMAISTEN 2. ASTEEN OPETUS POHJOIS-SAVOSSA - TOIMINTAMALLI. Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen integroitumisen kehittäminen hanke

Transkriptio

1 VAIKEAVAMMAISTEN 2. ASTEEN OPETUS POHJOIS-SAVOSSA - TOIMINTAMALLI Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen integroitumisen kehittäminen hanke

2 Sisällysluettelo 1. VAIKEAVAMMAISTEN YHTEISKUNNALLISEN INTEGROITUMISEN KEHITTÄMISHANKE VAIKEAVAMMAISTEN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA Vaikeavammaisten koulutuksen nykyinen tilanne Pohjois-Savossa Vaikeavammaisten oikeus koulutukseen Vaikeavammaisten toisen asteen koulutuksen tavoitteet Koulutuksenjärjestäjät ja niiden keskinäinen yhteistyö Vaikeavammaisille suunnattu opetus Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Ammatilliset perustutkinnot Täydennyskoulutus VAIKEAVAMMAISTEN NUORTEN KOULUTUSPOLKU PERUSKOULUN JÄLKEEN Koulutuksesta tiedottaminen Oppilaitokseen siirtymisvaihe Opetuksen toteuttaminen HOJKSin mukaan Työharjoittelun kautta työ- ja päivätoimintaan / työhön OPISKELU- JA TYÖPOLUN TUKIMUOTOJA Asiantuntijat ja verkostoyhteistyö Toimeentuloon liittyvät etuudet Kelan etuudet 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä: Vammaispalvelulain perusteella haettavat palvelut Asuminen Vapaa-aika TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Liitteet Lähteet 2

3 1. VAIKEAVAMMAISTEN YHTEISKUNNALLISEN INTEGROITUMISEN KEHITTÄMISHANKE Tämä Pohjois-Savon alueella järjestettävän vaikeavammaisten 2. asteen opetuksentoimintamalli on laadittu Itä-Suomen läänin alueella toteutetun ESRhankkeen Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen integroitumisen kehittäminen, (projektikoodi 85685) Pohjois-Savon osion osatehtävänä. Hankkeen päävastuullisena organisaationa on Joensuun yliopisto. Pohjois- Savon aluetta koskevasta osiosta vastaa Savon koulutuskuntayhtymä. Hankkeen toimijatahoina Pohjois-Savon alueella ovat Savon koulutuskuntayhtymän lisäksi Kuopion kaupunki, Kuopion yliopisto, Vaalijalan kuntayhtymä ja Kaprakan ammatillinen koulutuskeskus. Hankkeen tavoitteena on kehittää vaikeavammaisten yhteiskunnallista integroitumista. Vaikeavammaisilla tässä yhteydessä tarkoitetaan kehitysvammaisia henkilöitä, joiden kehitysvamma on vaikea tai siihen liittyy autistisuus, voimakkaasti haasteellinen käyttäytyminen tai henkilö on saanut eha II-opetusta. Hanke on koostunut kolmesta osiosta: Pohjois-Karjalan alueen keskeisinä teemoina ovat vaikeavammaisten työllistymiskysymykset ja etäopetusmallin kehittäminen, Etelä-Savon osiossa paneudutaan opetusmenetelmien ja oppimateriaalin kehittämiseen ja Pohjois-Savon osiossa opetuksen kehittämiseen, johon kuuluu myös tämä toimintamalli. Hankkeen pohjoissavolaisessa osiossa on ollut tavoitteena parantaa vaikeavammaisten nuorten mahdollisuuksia osallistua toisen asteen koulutukseen ja rakentaa paikallisia palvelupolkuja ja verkostoja vaikeimmin vammaisille opiskelijoille ja sitouttaa toimijoita pysyvään yhteistyöhön sekä tuottaa oppilaitosten, kuntien ja vammaisjärjestöjen yhteistyömalli vaikeimmin vammaisten hyvän elämän järjestämisessä (koulutus, työ- ja päivätoiminta, asuminen, palvelujen käyttö, vapaa-aika ja työllistymismahdollisuudet). Aluetyöryhmä Tämän suunnitelman valmistelu on tehty Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen integroitumisen kehittäminen hankkeen Pohjois-Savon aluetyöryhmässä, jossa ovat toimineet Savon ammatti- ja aikuisopisto Pentti Ruotsalainen, rehtori Pirjo Rahunen, erityisopetuksen koordinaattori, pj Sanna Kaismala-Makkonen, opettaja Sirkku Eevas, ohjaaja Sirpa Manninen, ryhmäavustaja Virve Ruotsalainen, ryhmäavustaja Arja Räty, sihteeri Kuopion yliopisto Anja Saarinen, tutkija 3

4 Kuopion kaupunki Harri Vartiainen, sosiaalityöntekijä Anne Heikkinen, opettaja, Paloahon koulu Kaprakan ammatillinen koulutuskeskus Jyrki Rautiainen, rehtori Vaalijalan erityishuoltopiirin kuntayhtymä Tuuli Ronkainen, psykologi Alueellinen toimintamalli Tässä edellä olevan työryhmän laatimassa toimintamallissa esitellään vaikeavammaisten koulutuksen käytäntöjä Pohjois-Savossa. Tämän toimintamallin laatimisen tavoitteena on kehittää joustavia käytäntöjä ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja eri tukimuotoja tarjoavien tahojen väliselle yhteistyölle. Toimintamallissa tuodaan esille myös koulutuksen aikana tarvittavat tukipalvelut ja malli, jonka mukaan opiskelijaa valmennetaan hänen kykyjään vastaavaan työhön tai työ- ja päivätoimintaan. Tämä asiakirja ei ole toimintaa velvoittava määräys. 2. VAIKEAVAMMAISTEN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA 2.1 Vaikeavammaisten koulutuksen nykyinen tilanne Pohjois-Savossa Erityisammattioppilaitokset ovat sivupisteissään järjestäneet yksittäisiä koulutuksia vaikeavammaisille seuraavasti Kuopio: Kuhankosken erityisammattioppilaitos, yksi työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen ryhmä Kaprakan ammatillinen koulutuskeskus, nuorten päihde- ja mielenterveyskuntoutujille ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta (1 ryhmä). Iisalmi: Kaprakan ammatillinen koulutuskeskus Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ryhmä Varkaus: Bovallius-ammattiopisto, yksi kehitysvammaisten ryhmä, valmentavaa koulutusta Lisäksi hankkeen aikana on Savon ammatti- ja aikuisopisto on järjestänyt Kuopiossa ja Rautalammilla työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan opetusta, jossa saatuja kokemuksia on hyödynnetty laadittaessa tätä toimintamallia. 4

5 Vallitsevalle tilanteelle on ollut ominaista, että Pohjois-Savon alueelta kotoisin olevat vaikeavammaiset nuoret ovat joutuneet hakemaan koulutusta kauempana sijaitsevista ammatillisista erityisoppilaitoksista. Vaikeavammaisten opiskelemaan pääsemiselle on tuottanut hankaluutta se, ettei heillä ole ollut riittäviä valmiuksia asua erityisammattioppilaitosten opiskelija-asuntolassa. Vaikka alueella on ollut tarve vaikeavammaisten koulutukselle, on päätökset koulutuksen jatkumisesta tehty vain seuraavaa lukuvuotta varten. Edellä olevista seikoista johtuen huomattava osa alueen vaikeavammaisista nuorista on jäänyt vaille peruskoulun jälkeistä koulutusta eivätkä he ole voineet tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia. Vaikeavammaisten toisen asteen koulutuksen periaatteet Koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää, että jokaisella Suomessa asuvalla on oppimis- tai toimintaedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua toisen asteen koulutukseen. Tulevaisuuden visiossaan OPM:n erityisopetuksen strategiatyöryhmä toteaa seuraavasti: Kaikille tarjotaan perusopetuksen jälkeen mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen työtä, työtoimintaa, jatko-opintoja ja hyvää elämää varten. Ihmiskäsitys on opetuksen ja kasvatuksen perusta. Opetussuunnitelmatyön lähtökohtana on se, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutkertainen. Jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja ihmisarvoiseen työhön sekä tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin opiskella. Ihmisen perusolemukseen kuuluu pyrkimys hyvään ja itsensä kehittämiseen. Tällainen ihmiskäsitys korostaa opiskelijan roolia aktiivisena toimijana, joka on halukas oppimaan ja kehittymään. Jokainen opiskelija on yksilö, joka haluaa tehdä opiskelussaan yksilöllisiä valintoja ja vaikuttaa itse omaan oppimiseensa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita yksin selviytymisen vaatimusta vaan täysimääräistä osallisuutta ja yhteistyötä. Yksilöllisyys on muiden erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista sekä erilaisten oppijoiden kokemusten ja opiskelutyylien ottamista huomioon. Vastuullinen ihminen pitää huolta myös toisista ja erityisesti heistä, jotka eivät selviydy täysipainoisesti omin voimin. (OPH 2000) Tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa tasapainoisia ja eheitä persoonallisuuksia, jotka ymmärtävät vastuunsa ihmisten välisessä ja ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa ja jotka huolehtivat kansallisen kulttuurin edistämisestä. Keskeisiä arvolähtökohtia ovat demokratia ja tasa-arvo, kodin ja perheen arvostus, vastuu lähimmäisistä, työn kunnioittaminen, suvaitsevaisuus sekä kansallinen kulttuuriperintö ja kansainvälisyys. Vaikeavammaisten toisen asteen koulutus järjestetään työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana koulutuksena, johon opetushallitus on antanut opetussuunnitelman perusteet (Määräys 42 / 011 / 2000). 5

6 Koulutuksessa on keskeisenä tavoitteena nuoren persoonallisuuden kehitys ja kasvu yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Vaikeavammaisten kohdalla korostuu osallisuus. Koulutuksessa vahvistetaan opiskelijoiden arkitaitoja, sosiaalisia taitoja sekä työelämän valmiuksia. Kartoitetaan myös vaikeavammaisille soveltuvia työntekomahdollisuuksia. 2.2 Vaikeavammaisten oikeus koulutukseen Oikeus työhön ja koulutukseen katsotaan ihmisoikeuksiin kuuluviksi perusoikeuksiksi. Perusopetus on perustuslailla turvattu, mutta toisen asteen koulutus ei ole kaikille itsestään selvyys. Vammaisten henkilöiden koulutusura on hyvin usein katkennut peruskouluun, mutta nykyisin myös heidän oikeutensa toisen asteen koulutukseen on hyväksytty. Opetusministeriö (2006) on asettanut valtakunnalliseksi tavoitteeksi, että vuoteen 2008 mennessä 97,5 % peruskoulun päättäneistä aloittaisi samana vuonna toisen asteen koulutuksen. Tavoite koskee myös vaikeasti vammaisia nuoria. Opetusministeriön tavoitteet ovat samat kuin muualla Euroopan Unionin maissa on periaatteena. EU:n piirissä kaikkien oikeus työhön ja työn merkitys toimeentulon lähteenä on korostunut. Siksi myös vammaisten ihmisten tulee saada koulutusta, jotta heillä sitä kautta olisi mahdollisimman paljon mahdollisuuksia (Opetusministeriö 2002). Toisen asteen koulutus ei kuulu oppivelvollisuuden piiriin, vaan opiskelijat hakevat sinne ja oppilaitos valitsee. Valintaan voivat vaikuttaa niin henkilön sopivuus alalle kuin se, että hän täyttää valintakriteerit. Valintaan voi myös vaikuttaa, kun vaikeasti vammaisista on kysymys, hänen tarvitsemansa ja käytettävissä olevat tukipalvelut. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista määrittelee, että asiakkaan tulee saada hyvää ja syrjimätöntä palvelua sekä velvoittaa selvittämään asiakkaan oikeudet, velvollisuudet, eri vaihtoehdot ja niiden toteuttamisen merkityksen. Mikäli henkilön kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja, tulee kehitysvammalain nojalla edistää hänen päivittäistä suoriutumistaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan. Näitä palveluja ovat mm. kuntoutus, ohjaus, toiminnallinen valmennus, työ- ja päivätoiminta sekä henkilökohtainen avustaja ja apuvälineet. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977; Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 988/1977.) Syrjimättömyyteen kuuluu myös oikeus päästä toisen asteen koulutukseen ja saada riittävät tukipalvelut. Edellä mainittujen lakien tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhteiskunnassa muiden kanssa tasavertaisena jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Kunnan velvollisuus on huolehtia, että vammaisten tarvitsemat palvelut järjestetään siinä laajuudessa kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Muusta, kuin tilapäisestä palvelusta on tehtävä palvelusuunnitelma. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380; Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /759.) 6

7 2.3 Vaikeavammaisten toisen asteen koulutuksen tavoitteet Pohjois-Savon alueella on tavoitteena, että kaikki peruskoulun suorittaneet nuoret ja nuoret aikuiset vaikeavammaiset voivat osallistua toisen asteen koulutukseen. Koulutuksen järjestämisessä painottuu laaja-alainen yhteistyö ja vuorovaikutus nuoren elinpiirin keskeisten toimijoiden välillä. Koulutuksen avulla pyritään sosiaaliseen, toiminnalliseen ja yhteiskunnalliseen integraatioon. Pitkän ajan tavoitteena on inkluusio. Koulutuksessa korostuu vaikeavammaisten osallisuus oppilaitosyhteisön täysiarvoisina jäseninä, joilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla nuorilla. Vaikeavammaisten opetuksen tavoitteena on, että opiskelija pystyy saamaan sisältöä elämäänsä ja arkikäytäntöihinsä. Koulutuksen aikana opiskelija omaksuu kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee voidakseen elää mahdollisimman täysipainoista ja aktiivista elämää. Järjestettävän opetuksen tulee palvella opiskelijan harjaantumista niihin arkitoimintoihin ja mahdollisiin työtehtäviin, joita vaikeavammainen opiskelija tulee käyttämään myös opintojen jälkeen. 2.4 Koulutuksenjärjestäjät ja niiden keskinäinen yhteistyö Koulutuksen järjestäjien tehtävänä on koko ikäluokan koulutusvelvoitteesta huolehtiminen. Koulutusta pyritään tarjoamaan alueen eri puolilla, jotta matkat opiskelupaikkoihin jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Vaikeavammaisten koulutusta järjestävät alueella ammatillisista oppilaitoksista Savon ammatti- ja aikuisopisto ja ammatillisista erityisoppilaitoksista Kaprakan ammatillinen koulutuskeskus, Kuhankosken erityisammattioppilaitos ja Bovallius-ammattiopisto kukin vuosittain vahvistettavan koulutusohjelmansa mukaan. Oppilaitokset tekevät yhteistyötä koulutustarjonnan suunnittelussa, markkinoinnissa ja opetuksen toteuttamisessa niin, että kunkin oppilaitoksen osaaminen ja resurssit ovat mahdollisimman monipuolisesti opiskelijan käytössä. Erityisammattioppilaitosten rooli osaamis- ja resurssikeskuksina on korostumassa. Savon ammatti- ja aikuisopisto käyttää erityisammattioppilaitosten asiantuntijapalveluita Vaikeavammaisille suunnattu opetus Erityisopetusta järjestettäessä noudatetaan OPH:n antamia opetussuunnitelman perusteita, VN:n toimenpideohjelmaa erityisopetuksen järjestämisestä sekä koulutuksenjärjestäjien toimintasääntöjä sekä oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia. Vaikeavammaisten koulutuksessa pyritään toiminnalliseen ja sosiaaliseen integraatioon. Vaikeavammaisille järjestetään opetusta lähinnä ryhmän taitotasoa vastaavassa pienryhmässä, mutta niin, että he ovat mahdollisimman pal- 7

8 jon tekemisissä muiden nuorten kanssa. Koulutuksen toteuttamisessa hyödynnetään kokemuksia yhteiskunnallisesta integroitumisesta, joita on saatu hankkeen kautta. Koulutuksessa opiskelija kohdataan yksilönä ja hänen aiemmin omaksumiaan tietoja ja taitoja vahvistetaan ja kartutetaan. Opetuksessa käytetään joustavia ja oppijan valmiuksia painottavia opetusmenetelmiä ja kokemuksellista oppimista Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentava ja kuntouttava opetus on ammatillista erityisopetusta ja on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Valmentavan koulutuksen tavoitteena on kehittää päivittäisessä elämässä tarvittavia valmiuksia ja elämänhallinnan taitoja sekä ohjata opiskelijaa oman koulutusväylän löytämiseen ammatillisen perustutkinnon saavuttamiseksi. Koulutuksen perustana on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka laaditaan opintojen alkuvaiheessa yhdessä opettajan/ohjaajan ja lähiverkoston kanssa. Opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta oman tilanteensa selkiyttämiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekoon. Koulutusaika ammatillisiin opintoihin valmentavassa koulutuksessa on pääsääntöisesti opintoviikkoa, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa opintoviikkoa. Ammatillisiin opintoihin valmentava opetus (Valmentava I) Ammatillisiin opintoihin valmentavan ja kuntouttavan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa mahdollisimman todenmukaisen kuvan koulutusvaihtoehdoista, erilaisista ammateista ja työelämästä. Koulutuksen aikana saatu tieto ja kokemus auttavat opiskelijaa oma alan ja koulutusväylän valintaan. Opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on kehittää päivittäisessä elämässä tarvittavia taitoja ja opiskeluvalmiuksia. Työtaitoja ja teoreettisia asioita opiskellaan lähiopetuksena koulussa. Lisäksi järjestetään tutustumiskäyntejä ja leirejä, joilla opitaan mm. vuorovaikutus- ja vapaa-ajantaitoja. Omaa koulutusuraa voi selkeyttää osallistumalla joko työkokeiluihin työpaikoilla ja/tai koulutuskokeilujaksoilla oppilaitoksissa. Koulutuksessa noudatetaan oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (Valmentava II) Vaikeavammaiset nuoret osallistuvat lähinnä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan (valmentava II) koulutukseen, joka on tarkoitettu niille nuorille, jotka eivät suorita tutkintoa. 8

9 Koulutuksen tavoitteena on tukea ja ohjata opiskelijaa arkielämän taidoissa niin, että hän kykenee mahdollisimman itsenäiseen elämään sekä mahdollisuuksien mukaan myös osallistumaan työhön tuetussa työyhteisössä. Ryhmässä opiskellaan arkielämän tietoja ja taitoja, etsitään omia vahvuuksia ja tuetaan mielekkään työ- ja päivätoiminnan löytämistä. Valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa opiskelijaa tuetaan em. taitojen hankkimisessa mm.: kehittämällä hänen opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan ylläpitämällä jo opittuja tietoja ja taitoja sekä kehittämällä uusia valmiuksia kehittämällä opiskelijan valmiuksia ottaa itsenäistä vastuuta omasta elämästään valmentamalla sopeutumaan uusiin elämäntilanteisiin selkiyttämällä opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmia. ( Koulutuksen sisältö - Tiedolliset valmiudet (äidinkieli ja viestintä, matematiikka ja tietotekniikka) - Yhteiskuntavalmiudet - Työtaidot ja ammattiopinnot - Vuorovaikutustaidot - Toiminnalliset perusvalmiudet ja elämänhallinta - Motoriset taidot - Päivittäistoiminnot ja asumisvalmennus - Vapaa-ajan taidot - Elämänhallinta - Vapaasti valittavat opinnot Koulutuksessa voidaan käyttää Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen integroitumisen kehittäminen (VAVA) hankkeessa laadittua Savon ammatti- ja aikuisopiston oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa Ammatilliset perustutkinnot Mikäli vaikeavammainen opiskelija saavuttaa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa edellytetyt valmiudet, hän voi osallistua ammatillisiin opintoihin. Tällöin opiskelijan opetus voidaan toteuttaa erityisopetuksena mukautetuin tavoittein. Opetuksen mukauttamisesta on ammatillisilla oppilaitoksilla erilliset ohjeet. (Ks. esim. Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, Savon ammatti- ja aikuisopisto.) Täydennyskoulutus Vaikeavammaisten arkitaitoja pyritään ylläpitämään lyhytkestoisilla täydennyskoulutuksilla, joiden aikana vahvistetaan aiemmin opittuja taitoja. Myös vaikeavammaisten koulutuksessa on tavoitteena elinikäinen oppiminen. Oppilaitokset tiedottavat antamastaan täydennyskoulutuksesta tapauskohtaisesti. 9

10 3. VAIKEAVAMMAISTEN NUORTEN KOULUTUSPOLKU PERUSKOULUN JÄLKEEN 3.1. Koulutuksesta tiedottaminen Koulutusmahdollisuuksista tulee olla riittävästi tietoa opiskelijoilla, heidän huoltajillaan, opettajilla ja kuntoutusta ja sosiaalista tukea antavalla sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöllä, joka ohjaa nuoria hakeutumaan heille sopiviin opintoihin ja joka vastaa nuorten opintojen onnistumiseksi tarvittava verkostoyhteistyö. Tietoa välitetään seuraavasti: Vaikeavammaisten koulutusta järjestävät oppilaitokset järjestävät syyslukukaudella erityiskoulujen opettajille ja harjaantumisopetuksen väelle sekä sosiaalitoimen edustajille yhteisen informaatiotilaisuuden, jossa esitellään seuraavana syksynä tarjolla olevaa vaikeavammaisille suunnattua koulutusta alueella. Koulutuspaikkojen markkinoinnin ja esittelyn ohella kerrotaan myös muista tukimuodoista. Markkinoinnissa painotetaan, että koulutus on suunnattu vaikeasti tai keskiasteisesti kehitysvammaisille. Järjestetään vanhempainiltoja, joissa esitellään koulutustarjontaa Opiskelijoille, heidän vanhemmilleen ja opettajille tarjotaan mahdollisuus tulla tutustumaan järjestettävään opetukseen. Tuleville opiskelijoille tiedotetaan koulutuksesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vierailuja avointen ovien päivinä jo 7. luokkien oppilaille, tutustumisjaksoja tarpeen mukaan 9- ja 10-luokkalaisille. Peruskoulun ulkopuolelta tuleville opiskelijoille välitetään tietoa sosiaalitoimen ja erityishuoltopiirin ja vammaisjärjestöjen kautta sekä lehtiilmoituksilla. Opintoihin hakeutuminen ja opiskelijavalinta Vaikeavammaisten koulutukseen hakeutuminen tapahtuu erillishaulla suoraan oppilaitoksiin oppilaitosten antamien hakuohjeiden mukaan. Hakemusasiakirjoihin on hyvä liittää yhteenveto aiemmassa koulussa tai oppilaitoksessa laaditusta HOJKSista tai kuntoutussuunnitelma. Hakijoista haastatellaan ne, jotka hakemusasiakirjojen perusteella katsotaan koulutukseen ja ryhmään soveltuviksi. Valinta tehdään moniammatillisesti. Sekä koulutusta markkinoitaessa että opiskelijavalintatilanteessa koulutusta järjestävät oppilaitokset tekevät yhteistyötä. 3.2 Oppilaitokseen siirtymisvaihe HOJKS opiskelijatuntemuksen perusteella Koulutukseen tulovaihe on opiskelijan kannalta tärkeä. Opettajalla ja avustavalla henkilöstöllä on oltava opiskelijasta riittävästi tietoa, jotta opiskelijan yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon opetuksessa. Tästä syystä henkilö- 10

11 kohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman HOJKSin tekeminen aloitetaan välittömästi koulutyön käynnistyessä. HOJKSin tekemisessä hyödynnetään opiskelijan tukiverkostoa. HOJKSin tekemiseen osallistuvat oppilaitoksen edustajien lisäksi opiskelija ja huoltaja sekä yksilöllisesti kunkin opiskelijan tilanteen mukaan esimerkiksi lääkäri, terapeutit ja sosiaalitoimen edustaja. Opiskelijan peruskoulun tai muun aiemman oppilaitoksen siirtohojks, jossa on tiedot mm. aiemmista testauksista, on hyvä olla pohjana uuden tekemiselle. Kaikessa opiskelijaa koskevien tietojen välittämisessä noudatetaan salassapitoa koskevia säädöksiä ja ohjeita. Opiskelijoille tehdään tarvittaessa lähtötasotestauksia, joissa kartoitetaan opiskelijan valmiuksia ja vahvistettavia alueita. HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, laaditaan koulutusta järjestävien oppilaitosten käytännön mukaan. HOJKSissa otetaan huomioon opiskelijan vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Sen avulla pyritään kehittämään ja tukemaan niitä alueita, joissa opiskelijalla on erityisen tuen tarvetta. HOJKSia laadittaessa sovitaan tarkoituksenmukaisista opetuksellisista ratkaisuista ja tarvittavista tuki- ja kuntoutumistoimenpiteistä sekä moniammatillisen yhteistyön käytännöistä. 3.3 Opetuksen toteuttaminen HOJKSin mukaan Opetuksessa pyritään siihen, että kukin opiskelija suorittaa opintonsa koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisesti. Opetuksessa kuitenkin otetaan huomioon HOJKSiin merkityt opiskelijan rajoitteet ja yksilölliset taipumukset. Erityisesti kehitetään opiskelijan kommunikointitaitoja ja varustetaan oppimisympäristöä opiskelijan kommunikointitavalle sopivaksi. Opiskelijan kehittymistä seurataan havainnoimalla opiskelijan edistymistä säännöllisesti ja merkitsemällä tapahtumat HOJKSiin. Tarpeen mukaan pidetään opiskelijakohtaisia verkostopalavereja, joissa arvioidaan opiskelijan etenemistä opinnoissa ja tehdään mahdolliset muutokset opiskelijan opetusjärjestelyihin Työharjoittelun kautta työ- ja päivätoimintaan / työhön Mitä on vaikeavammaisen työharjoittelu? Vaikeavammaisen opiskelijan työharjoittelu käsittää niiden työn/tehtävien sisältöjen sekä työpaikalla vaadittavien muiden taitojen opettelua, joita he tarvitsevat tulevassa toimintaympäristössään (työ, päivätoiminta), joihin heillä on edellytykset ja jotka kiinnostavat heitä. Työharjoittelun määrä ja jaksotus sovitaan yksilöllisesti opiskelijan tarvitseman harjoittelun määrän, hänen voimavarojensa ja muiden edellytyksensä mukaan Työharjoittelun keskeinen merkitys on olla saattamassa vaikeavammaista opiskelijaa kohti työelämää ja aikuisuutta. Tavoitteena on hyvän elämän edel- 11

12 lytysten vahvistaminen työharjoittelun ja työn kautta, minkä vuoksi työharjoittelun tulee liittyä mahdollisimman kiinteästi opiskelijan tulevaan toimintaympäristöön ja siinä elämiseen. Vaikeavammaisen suorittama työharjoittelu vahvistaa sekä opiskelijan että työpaikan osaamista. Myös työpaikka harjaantuu opiskelijan tarpeiden suuntaiseen itsensä kehittämiseen. Työharjoittelun valmistelu Opiskelijan valmentaminen työharjoitteluun aloitetaan riittävän aikaisin jo opintojen alussa HOJKS:n tekovaiheessa. Opiskelijaan tutustumisen jälkeen kartoitetaan hänelle soveltuvat alat ja työtehtävät sekä hankitaan työharjoittelupaikka tai paikat. Työpaikalta odotetaan tietämystä vaikeavammaisuudesta ja myönteistä suhtautumista heidän työllistämiseen myöhemmässä vaiheessa. Ennen harjoittelua määritellään työharjoittelulle asetetut odotukset ja tavoitteet sekä työharjoitteluun liittyvä tuen tarve. Opintojen edetessä työharjoittelun suunnitelmaa ja tavoitteita tarkennetaan. Työharjoittelun määrä ja ajankohta suunnitellaan opiskelijakohtaisesti. Työharjoittelu painottuu opiskelun loppuvaiheeseen. Opiskelijan valmiuksien ja mahdollisuuksien kartoitus Kullekin opiskelijalle suunnitellaan yksilöllisesti työharjoittelupaikka. Opiskelija valmentautuu työharjoitteluun käymällä riittävän useasti tutustumassa työpaikkaan yhdessä opettajan tai ohjaajan kanssa. Käyntien yhteydessä valitaan opiskelijalle soveltuvia työtehtäviä ja arvioidaan hänen valmiuksiaan selviytyä työpaikassa. Arvioidaan, mitä taitoja opiskelija tarvitsee onnistuakseen ja mitä taitoja opiskelijan on tärkeä oppia ennen työharjoittelua. Taitoja harjoitellaan ensin suunnitellusti ja strukturoidusti koulussa, minkä jälkeen harjoittelua jatketaan työpaikalla.. Työpaikan valmistautuminen opiskelijan harjoitteluun Työharjoittelua valmisteltaessa kartoitetaan työpaikan valmius ja osaaminen opiskelijan vastaanottamiseen ja sijoittamiseen tehtäviin. Valmiuksiin kuuluvat - fyysiset valmiudet (tilat, välineet, ohjausresurssi) - tarjolla olevat toiminnat ja työtehtävät sekä - sosiaaliset ja kommunikatiiviset valmiudet (työpaikalla hallinnassa olevat kommunikaatiokeinot, kommunikointitavat, asenteet) Oppilaitos antaa työharjoittelupaikalle riittävästi ja riittävän yksityiskohtaista tietoa opiskelijan edellytyksistä ja hänen tarvitsemastaan tuesta. Opiskelijaa koskeva tarpeellinen työharjoitteluun vaikuttava tieto välitetään sekä neuvotteluissa että kirjallisesti harjoittelupaikan henkilöstölle. Oppilaitos on vastuussa tarvittavan tiedon siirtymisestä. Vaikeavammaisen opiskelijan vastaanottavan työpaikan tulee omasta puolestaan valmistautua, jotta työharjoittelu onnistuu. Työpaikan tulee suunnitella yksilölliset työtehtävät ja työpakkaohjaajan rooli. Suunnittelussa voi olla mukana myös oppilaitoksen edustaja. Kaikkien työntekijöiden tulee tietää työhar- 12

13 joittelijasta. Jos työpaikalla ei ole aiempaa kokemusta työharjoittelun järjestämisestä vaikeavammaisille, on henkilöstöä perehdytettävä vaikeavammaisten kohtaamiseen. Työharjoittelusta laaditaan suunnitelma ja sen toteuttamisesta tehdään kirjallinen sopimus oppilaitoksen ja työpaikan välille. Opiskelijakohtaiseen työharjoittelusuunnitelmaan sisältyvät 1. kuvaus opiskelijan taidoista, tarpeista ja tavoitteista 2. harjoitteluaikataulu ja harjoittelun sisältö 3. neuvottelujen ajankohdat, määrä ja osallistujat 4. ohjauskäytäntö, työpaikkaohjaajan tehtävät, oppilaitoksen järjestämä ohjaus Työharjoittelun seuranta ja arviointi Opettaja seuraa, miten opiskelijan työharjoittelu etenee. Onnistunut harjoittelu näkyy toimintakyvyn ja selviytymisen paranemisena. Harjoittelupaikka kirjaa kehittämistoimenpiteensä. Opiskelijan osaaminen arvioidaan työharjoittelun päättyessä. Arvioinnissa ovat mukana opiskelija, työpaikan edustaja ja opettaja tai muu oppilaitoksen edustaja. Tilaisuudessa arvioidaan mahdollisuudet ja edellytykset siirtyä ko. työpaikkaan opiskelun jälkeen. Nivel opiskelusta työhön Vaikeavammaisen opiskelijan opintojen loppuvaiheessa lisätään työharjoittelun määrää ja tiivistetään työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyötä. Olisi suotavaa, jos vaikeavammaisen opiskelijan työharjoittelupaikasta muodostuisi opintojen jälkeinen työpaikka. Oppilaitos seuraa vielä joitakin vuosia opiskelijan etenemistä työpaikalla, kunnes opiskelijan tilanne vakiintuu. Oppilaitosten tehtävänä on myöhemmin järjestää vaikeavammaisille täydennyskoulutusta tietojen ja taitojen päivittämiseksi. Vaikeavammaisen henkilön työ voi olla tuettua työtä (työsuhteista työtä), avotyötä (huoltosuhteista työtä) tai työtä toimintakeskuksessa (huoltosuhteista työtä). Työn tuloksellisuus riippuu siitä, mitkä tavoitteet asetetaan kunkin henkilön työlle. Vaikeavammaisen henkilön työ voi olla osa tietystä työstä tai mahdollisesti joitakin yksittäisiä työtehtäviä työpaikalla. Vaikeavammainen henkilö voi tehdä työtä tai olla työssä osan päivästä. 13

14 4. OPISKELU- JA TYÖPOLUN TUKIMUOTOJA Vaikeavammaiset opiskelijat tarvitsevat koko opiskeluajan säännöllistä verkoston tukea. On tärkeää, että tuki on jatkuvaa ja huolehditaan opiskelijan tuesta erityisesti hänen siirtyessään peruskoulusta toisen asteen koulutukseen ja sieltä edelleen aikuiseen elämään. Mahdollisuuksien mukaan opiskelijan tukihenkilöt eivät vaihdu samaan aikaan muiden suurten muutosten kanssa Asiantuntijat ja verkostoyhteistyö Erityisopiskelijoiden tukipalveluiden järjestäjiin ja asiantuntijoihin lukeutuvat kunnan sosiaali- ja terveystoimi, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi, peruskoulujen oppilashuolto, KYS:n poliklinikat ja KELA. Erilaiset kuntoutuslaitokset, kuntouttavien asumispalveluiden tuottajat, vammaisjärjestöt ja yhdistykset sekä hoidontarvetta arvioivat tahot. Vaikeavammaisten opiskelijoiden asiantuntijaverkostoon kuuluvat kiinteästi myös kehitysvammahuollon toimijat. Vammaisten nuorten jatkopolkujen suunnittelemiseen tulee nimetä kunnassa vastuuhenkilö, esimerkiksi avohuollon ohjaaja, joka on mukana opiskelijan opiskelupolun suunnittelussa ja osallistuu opiskelun aikana järjestettäviin opiskelijakohtaisiin neuvotteluihin, mukaan lukien HOJKS-palaverit. Sama henkilö voi olla tukena, kun opiskelija suunnittelee siirtymistä työ- tai päivätoimintaan tai työpaikkaan. Opiskelijan etuuksista opiskelun aikana tulee huolehtia moniammatillisesti niin, että opiskelijalla on käytössään kaikki etuudet ja palvelut, joihin hänellä on henkilökohtainen oikeus. Seuraavassa esitellään etuudet, jotka koskevat vaikeavammaista opiskelijaa 4.2. Toimeentuloon liittyvät etuudet Kaikki ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat kuuluvat Kelan opintotuen piiriin, mutta vaikeavammaisten opiskelijoiden toimeentulo on turvattu pääsääntöisesti muiden Kelan etuuksien kuin opintotuen avulla. Opiskelijoilla voi olla edunvalvoja, joka toimii tukena opiskelijan rahankäyttöön liittyvissä asioissa Kelan etuudet 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä: Työkyvyttömyyseläke Eläkkeensaajan hoitotuki Eläkkeensaajan asumistuki Vammaistuki Nuoren kuntoutusraha Vammaispalvelulain perusteella haettavat palvelut Kuljetuspalvelut Opiskelijalla on vammaispalvelulain perusteella mahdollisuus hakea kuljetuspalvelua opiskeluun liittyvillä matkoilla. Opiskelija voi hakea kuljetuspalvelua kotikunnaltaan. 14

15 Henkilökohtainen avustaja Opiskelijalla on mahdollista hakea kotikunnaltaan henkilökohtaista avustajaa, mikäli hän tarvitsee runsaasti toisen henkilön apua kotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa tai kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Tulkkipalvelut Tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi Kehitysvammaisten erityishuollon palvelut Jokaisella kehitysvammaisella opiskelijalla kuuluu olla erityishuollosta vastaavan tahon laatima yksilöllinen erityishuolto-ohjelma, jonka avulla hänen kuntoutumistaan ja yhteiskuntaan sopeutumistaan pyritään edistämään. Opiskelijalla voi olla valmentavan koulutuksen aikana fysio-, ratsastus-, puhe-, toiminta- tai musiikkiterapiaa. Muut opiskelijan tarvitsemat tukipalvelut määritellään opiskelijan kotikunnan avohuollon ohjaajan tai sosiaalityöntekijän laatimassa palvelusuunnitelmassa. Palvelusuunnitelma pyritään tarkistamaan opintojen aikana. Tärkeimpiä palvelusuunnitelmaan sisältyviä palveluja ovat asumispalvelut, mahdolliset tilapäishoitojaksot sekä työ- ja päivätoimintapalvelut. Opiskelijoilla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua koulupäivän jälkeen ohjattuun iltapäivätoimintaan Asuminen Opiskelijan aloittaessa opiskelunsa valmentava II-opetuksessa hän joko asuu vanhempiensa luona tai jossakin vaikeavammaisille suunnatussa asumispalveluyksikössä. Koska Kuopion alueella ei ole oppilaitosten yhteydessä tarkoitukseen sopivia asuntolapaikkoja, kotikunnat järjestävät opiskelijoiden asumisen koulutuksen aikana. Kotona asuvan opiskelijan omaishoitaja voi saada omaishoidontukea kotikunnalta. Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin kuuluu olennaisena osana opiskelijan mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen tähtäävien taitojen lisääminen. Siksi vanhempiensa luona asuville opiskelijoille pyritään järjestämään itsenäiseen asumiseen valmentavia asumiskokeiluja. Näitä asumiskokeiluja pyritään toteuttamaan esim. palvelukodeissa tai hoitokodeissa, jolloin opiskelijan itsenäistä selviytymistä voidaan kartoittaa. Palve- 15

16 lukodeissa asuvien opiskelijoiden päivittäistaitoja ja itsenäistä selviytymistä vahvistetaan ja pyritään siirtämään opittuja taitoja arkielämään. Koulutuksen aikana opiskelija saa valmennusta itsenäiseen selviytymiseen ja asumiseen. Opiskelija harjoittelee opinnoissaan päivittäistaitoja ja osallistuu asumis- ja työkokeiluihin. Asumis- ja työkokeilupaikat valitaan niin, että ne soveltuvat opiskelijalle koulutuksen jälkeenkin. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä vanhempien ja palveluyksiköitten kanssa. Näin otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet ja hänen persoonallisuutensa. Asumisen järjestäminen liittyy tärkeänä osana myös kunnan laatimaan palvelusuunnitelmaan Vapaa-aika Vaikeavammaisten valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaan kuuluu opiskelijan vapaa-ajanvieton tukeminen. Opiskelija tutustuu paikkakunnan harrastus- ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksiin, joita tarjoavat mm. kirjasto, kulttuuripalvelut, kansalaisopistot, urheiluseurat, järjestöt, kerhot, piirit jne. Opiskeluaikana opiskelija hakee itselleen sopivan harrastusmuodon, joka jäisi pysyvästi opiskelijan elämää rikastuttavaksi käytännön toiminnaksi. 16

17 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Hankkeen työryhmä ehdottaa seuraavia toimenpiteitä vaikeavammaisten opetuksen edistämiseksi: 1. Tulee perustaa Pohjois-Savon vaikeavammaisten koulutuksen työryhmä, jonka tehtävänä on toimia alueen vaikeavammaisten opetusta koordinoivana elimenä. Siihen tulee kutsua edustajat ammatillisen erityisopetuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen ja perusopetuksen järjestäjiltä, oppilaitoksista, kunnan sivistystoimesta ja sosiaali- ja terveystoimesta, Vaalijalan erityishuoltopiiristä, lääninhallituksesta, yliopistosta ja vanhemmilta. Työryhmä toimisi yhteistyössä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kanssa. Työryhmän tehtäviin kuuluisi vaikeavammaisten opetuksen tarpeen ennakointi ja kehittäminen Pohjois-Savon toiminta-alueella. 2. Alueelle tulee perustaa erityistä tukea tarvitsevien työllistymistä pohtiva ja edistävä neuvottelukunta, joka muodostuisi oppilaitosten edustajista ja erityisryhmiä työllistävistä yrityksistä. Tavoitteena on luoda erityisryhmiä työllistävien yritysten verkosto. 3. Työnjaon selkiyttäminen Pohjois-Savon alueella erityisammattioppilaitosten ja ammatillisten oppilaitosten kesken vaatii edelleen kehittämistä. Tätä varten oppilaitosten vuorovaikutuksen tulee olla säännöllistä. Vuorovaikutus edellyttää säännöllistä tapaamiskäytäntöä rehtoreiden, opiskelijahuollon ja opetushenkilöstön edustajien kesken. 4. Toisen asteen koulutuksen lisäksi tulee kehittää vaikeavammaisille suunnattavaa täydennyskoulutusta. 17

18 LIITE 1: KOULUTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ ERITYISOPETUKSEN KANNALTA Yliopistot Ammattikorkeakoulut TYÖ Lukio Ammatillinen koulutus Talouskoulu Lisäluokka Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Ammatillisiin opintoihin Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava valmentava Perusopetus Esiopetus 18

19 LIITE 2 VAIKEAVAMMAISTEN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN SOVELLETTAVAT ERITYISOPETUSTA KOSKEVAT LAIT, ASETUKSET JA MUUT SÄÄDÖKSET Vaikeavammaisten toisen asteen koulutus perustuu seuraaviin erityisopetuksen järjestämistä koskeviin lakeihin, asetuksiin ja muihin säädöksiin: Laki ammatillisesta koulutuksesta N:o 630/ Erityisopetus Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Asianomainen ministeriö voi 9 :n nojalla määrätä, että koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Erityisopetuksessa voidaan poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään. 21 Erityiset opetusjärjestelyt Opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 2) tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Asetus ammatillisesta koulutuksesta /811 8 Erityisopetus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :ssä tarkoitettua erityisopetusta saavan opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta kirjallisesta suunnitelmasta tulee ilmetä: 1) suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteet ja tutkinnon laajuus sekä opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma; 2) millä edellä mainitun lain 20 :n 1 momentissa tarkoitetulla perusteella opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena; 19

20 3) mitä edellä mainitun lain 20 :n 1 momentissa ja 38 :n 1 momentissa tarkoitettuja opiskelun edellyttämiä erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja opetuksessa ja sen yhteydessä annetaan; sekä 4) mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa. Jos opiskelijalle annetaan erityisopetuksen yhteydessä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, noudatetaan mitä 1 momentissa säädetään. Erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumishäiriöitä. 8 a Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa, erityisten syiden perusteella koulutuksen laajuus voi olla kuitenkin enintään 80 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on valmentaa ja kuntouttaa ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymistä varten. Jos opiskelijan ei vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista siirtyä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen laajuus on vähintään 40 ja enintään 120 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on tällöin valmentaa ja kuntouttaa työhön ja itsenäiseen elämään. Valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa tulee noudattaa opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :n mukaan vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Erityisopetuksessa voidaan poiketa lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta N:o Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 13 :n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskelijahuollon järjestämistavasta. 20

21 38 Opintososiaaliset edut erityisopetuksessa Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Vammaisille opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen. 44 Muutoksenhaku Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelijan erottamista opiskelija-asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi, koulutuksesta pidättämistä rikostutkimuksen ajaksi tai 37, 38 ja 39 :ssä säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallintooikeudelta siten kuin hallintakäyttölaissa (586/1996) säädetään. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninhallitukselta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee: 1) opiskelijaksi ottamista; 2) 20 :ssä säädettyä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa; 3) 21 :ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä; 4) 30 :ssä säädettyä opintojen hyväksilukemista; 5) 31 :ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista eronneeksi; sekä 6) 32 :ssä säädettyä opiskeluoikeuden menettämistä. Muut säädökset ja ohjeet Erityisopetusta järjestettäessä noudatetaan OPH:n antamia opetussuunnitelman perusteita, VN:n toimenpideohjelmaa erityisopetuksen järjestämisestä sekä koulutuksenjärjestäjien toimintasääntöjä sekä oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia. Opiskelijaa koskevan tiedon siirtämisessä noudatetaan lakia ja ohjeita. 21

22 ASETUS VAMMAISUUDEN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVISTÄ PALVELUISTA JA TUKITOIMISTA /759 LIITE 3 Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (380/87) 10 :n 1 momentin ja 20 :n nojalla: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Toimintaperiaatteet Kunnan tulee ehkäistä ja poistaa vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia rajoittavia esteitä ja haittoja siten, että he voivat toimia yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. 2 Palvelusuunnitelma Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on yhdessä hänen ja hänen huoltajansa kanssa tarvittaessa laadittava palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman tulee tarvittaessa sisältää myös muita kuin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/87) tarkoitettuja toimenpiteitä. Palvelusuunnitelman toteuttamista varten voidaan nimetä vastuuhenkilö. Palvelusuunnitelma on tarkistettava tarpeen mukaan. 2 LUKU Palvelujen ja tukitoimien järjestämisvelvollisuus 3 Soveltamisala Tässä luvussa säädetään niistä palveluista ja tukitoimista, joita kunta on velvollinen antamaan vaikeavammaisille henkilöille vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 :n 2 momentin ja 9 :n 2 momentin mukaisesti. 4 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. ( /102) Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. 22

23 Kuljetukset voi kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 :ssä tarkoitetulla tavalla taikka korvata jäljempänä 5 :ssä tarkoitetulle henkilölle taksilla, invataksilla tai vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. ( /808) 5 Kuljetuspalvelujen järjestäminen Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. ( /102) Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla. 6 Kuljetuspalvelujen laajuus Kuljetuspalveluja on järjestettävä edellä 5 :ssä tarkoitetulle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. 7 Tulkkipalvelut Tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. 8 Tulkkipalvelujen järjestäminen Tulkkipalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään vaikeasti kuulovammaista, kuulo- ja näkövammaista tai puhevammaista henkilöä. 9 Tulkkipalvelujen laajuus Tulkkipalveluja on järjestettävä siten, että vaikeasti kuulo- ja näkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 240 ja muulla 8 :ssä tarkoitetulla henkilöllä vähintään 120 tulkintatuntia kalenterivuoden aikana. Siitä poiketen, mitä 1 momentissa on säädetty, järjestetään opiskeluun liittyvänä tulkkipalveluja kuitenkin siinä laajuudessa kuin henkilö välttämättä tarvitsee niitä selviytyäkseen opinnoistaan. 10 Palveluasuminen Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Edellä 1 momentissa tarkoitettu ja palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. 23

24 11 Palveluasumisen järjestäminen Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti ja joka ei ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. 12 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Korvattavissa muutostöissä tulee noudattaa soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää laatutasoa. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi. 13 Asunnon muutostöiden sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaaminen Suoritettaessa korvausta asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin pidetään vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. 3 LUKU Muut palvelut ja tukitoimet 14 Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottaminen. 15 Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa se voi olla myös toistuvaa. 16 Henkilökohtainen avustaja Kustannukset henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta voidaan korvata sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee runsaasti toisen henkilön apua kotona jokapäiväi- 24

25 seen elämään liittyvissä asioissa tai kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Kustannuksiksi luetaan myös työnantajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Vammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. 17 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Korvauksen määrä on puolet edellä mainittujen välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta vammaiselle henkilölle aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi. 18 Ylimääräiset vaatetuskustannukset Vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset vaatetuskustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. 19 Ylimääräiset erityisravintokustannukset Vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti. 4 LUKU Erinäiset säännökset 20 Hakuaika Tämän asetuksen mukaisia taloudellisia tukitoimia on haettava kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. 25