Hanketilusjärjestelyt, SUTO ja väylähankkeet

Transkriptio

1 Hanketilusjärjestelyt, SUTO ja väylähankkeet kiinteistösuunnittelu Kalle Konttinen

2 Aiheet Hanketilusjärjestely Hankeuusjako SUTO-hankeuusjako Hankeuusjako väylähankkeissa Kiinteistövaikutusten arviointi - KIVA Alueellinen tietoimitus Maapankki Pohdintaa hanketilusjärjestelyistä

3 Hanketilusjärjestely Kokonaisuus jolla toteutetaan maankäyttöhanke vaihtomaita ja/tai yksityistiejärjestelyjä käyttäen Pakkolunastusta kevyempi toteutustapa Maankäyttöhanke esim. Liikenneväylän rakentaminen tai parantaminen, luonnonsuojelu, kaava-alueen toteuttaminen, turvetuotanto Toteutus esimerkiksi: Hankeuusjako Alueellinen tietoimitus

4 Hankeuusjako - lainsäädäntö KML 67 Sellainen uusjako, jolla voidaan poistaa tai vähentää maantien, rautatien, voimajohtolinjan, lentokentän, luonnonsuojelualueen tai muun sellaisen hankkeen toteuttamisesta kiinteistöjen käyttäjille aiheutuvaa huomattavaa haittaa, voidaan tehdä, jos siitä saatavat hyödyt ovat merkittäviä ja sen suorittaminen on muutoin tarkoituksenmukaista (hankeuusjako). KML 68 Uusjakoa saa hakea tilan omistaja tai osaomistaja. Hankeuusjakoa saa hakea myös hankkeen toteuttaja. Maanmittauslaitos voi antaa ilman hakemusta toimitusmääräyksen hankeuusjakoon sekä sellaiseen uusjakoon, jolla voidaan edistää maan luovuttamista lisäalueiksi tai muutoin huomattavasti parantaa paikkakunnan oloja.

5 Hankeuusjako vs. Uusjako Suurin ero edellytys- ja laajuuspäätöksessä Päähuomio maankäyttöhankkeen toteuttamisessa ja haittojen vähentämisessä (vs. tilussijoituksen yleinen parantaminen) Hankeuusjakoa ei tueta MMM:n varoista hakija maksaa Hankeuusjaossa ei toteuteta uusjakojen tukemismomentin varoilla ojituksia tai viljelysteiden kunnostusta/rakentamista

6 Hankeuusjakoprosessi KIVA -selvitys Tarveselvitys Hakemus Edellytys- ja laajuuspäätös Jakosuunnittelu Toteutus

7 Hankeuusjaot käytännössä Suojelualueiden toteuttaminen (SUTO) merkittävin käyttökohde Suomessa NATURA ja suojeluohjelmakohteiden toteuttaminen Vuosina yhteensä 131 hanketta NATURA-kohteita noin 2000 kpl SUTO-hankeuusjako oli vaihtoehtona kaupalle ja pakkolunastukselle NATURA:n toteutuksen jälkeen Siirrytty toteuttamisesta epäselvyyksien ratkaisemiseen (kiinteistönmuodostus, rajat ja tieoikeudet) Hankeuusjako edelleen toimituslajina vaikkei vaihtoja enää tehdäkään sateenkaaritoimitus

8 Hankeuusjaot käytännössä Väylähankkeiden yhteydessä tehdyt hankeuusjaot Vaihtoehto pakkolunastukselle Maanomistajan kannalta parempi lopputulos Soveltuu vain maa- ja metsätalousalueille Toimituksia on tehty noin 20 kpl vuosina Yksittäisiä vireillä Haastava toimituslaji toimitusinsinöörille ja ELY-maanhankkijalle Muitakin kohteita on mietitty Suostrategian toteuttaminen Tuulivoima

9 Suojelualueiden toteuttaminen (SUTO) SUTO Suojelualueiden toteuttaminen Toiminta: YM:n, MH:n ja MML:n välinen yhteistoiminta, jonka tavoitteena on luonnonsuojeluun varattujen alueiden toteuttaminen ja suojelukiinteistöjen muodostaminen Toteuttaminen: Luonnonsuojelutavoitteiden varmistaminen siten, että luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suotuisa suojelutaso säilyy ja tarvittaessa saatetaan ennalleen lajien luontaisella levinneisyysalueella Toteutus käytännössä: Hankitaan alueet valtion omistukseen tai perustetaan yksityinen luonnonsuojelualue (YSA)

10 SUTO hankeuusjako, miksi? Kokonaisuuden hallinta hankeuusjako sateenkaari, jonka alla voidaan tehdä monia asioita Kaikki keinot käytössä Vapaaehtoiset kaupat prosessin edetessä Vaihtomaiden hyödyntäminen Pakkolunastus vasta viimeinen keino

11 SUTO Prosessi 1

12 SUTO Prosessi 2

13 Esimerkkejä SUTO - hankkeesta

14 Esimerkkejä SUTO - hankkeesta

15 Ongelmia suojelualueiden rajauksissa Kainuu, Hakokylän Hiidenkirkko 1973 ( ) Päätöskartan mukainen ala 15,0 ha SYKE:n aineiston mukainen ala 14,2 ha Merkinnän mukainen ala 19,1 ha Sijaintitarkkuus alle 150 m

16 Hankeuusjako - väylähankkeet Haittojen vähentäminen tilanteen parantaminen Vaihtoehto pakkolunastamiselle Yksittäisiä toimituksia tehty Pakkolunastus yhä yleisin väylähankkeiden toteutustapa Suomessa (poikkeaa muusta Länsi-Euroopasta).

17 Hankeuusjako - esimerkki Uuden tien toteuttaminen hanketilusjärjestelyssä Seinäjoki, Pajuneva: 2006 Ei pakkolunastuksia Vaasan Tiepiirin maanhankinta Viljelijöiden tilanne parani alkutilanteesta, vaikka uusi tie pirstoi heidän lohkojaan Nopean aikataulun takia ei ehditty hakea rahoitusta MMM:stä - Vaasan Tiepiiri maksoi kustannukset ennen jälkeen

18 Tasoristeysten lakkauttaminen tilusjärjestelyssä Tasoristeysten lakkauttaminen tilusjärjestelyssä Kokemäki, Järilä: Viisi tasoristeystä lakkautettiin Samalla peltotilusjärjestely alensi merkittävästi haitankorvauksia Vaihtomaiden hankinta MAKERA 55 ha Hyöty: pääomitus (30 v, 5 %) pääomitus (20 v, 5 %) Maatilatalous , ,00 Liikenne , ,00 Ojitus , ,00 Ekologia 5 000, ,00 Hyöty yhteensä , ,00 Kustannukset yhteensä , ,05 EROTUS , ,95 MMM+MML Ratahallintokeskus Tiehallinto (ELY) maanmittausmaksu , , ,21 valtaojitukset , mukauttamissalaojitukset , yhteensä , , ,21 Maanomistajat , , , ,28

19 Kiinteistövaikutusten arviointi (KIVA)

20 Maantielaki (503 / 2005) Yleissuunnitelma (19 ): Yleissuunnitelmassa on esitettävä mm. tien arvioidut vaikutukset maankäyttöön ja kiinteistörakenteeseen sekä mahdollisuudet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Tiesuunnitelma (22 ) Tiesuunnitelmaan on liitettävä arvio tien vaikutuksista sekä esitettävä ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen tien haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Suunnitelmassa on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon maanomistusolot.

21 Ratalaki (110 / 2007) Yleissuunnitelma (12 ): Yleissuunnitelmassa on esitettävä vaikutukset tie- ja liikenneoloihin, liikenneturvallisuuteen, maankäyttöön, kiinteistörakenteeseen ja ympäristöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä mahdollisuudet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Ratasuunnitelma (15 ) Ratasuunnitelmaan on liitettävä arvio rautatien vaikutuksista sekä esitettävä ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen radan rakentamisen tai junaliikenteen haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Ratasuunnitelmassa on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon maanomistusolot.

22 KIVA Kiinteistövaikutusten arviointi Vastaa Maantie- ja Ratalain asettamiin vaatimuksiin (Maantielaki 19, 22, Ratalaki 12, 15 ) Laatijana voi olla: Hankkeen suunnittelija Maanmittauslaitos tai muu konsultti (ulkopuoliset asiantuntijat)

23 KIVA TILUSJÄRJESTELYPROSESSI

24 MITÄ KIVA ON? Tie- tai ratahankkeesta aiheutuvat ongelmat sekä tarve ja edellytykset yksityistie- ja tilusjärjestelyihin tutkitaan jo suunnitteluvaiheessa Koskee myös pelkkiä liikenneturvallisuushankkeita Ratkaisuvaihtoehtoja: yksityistiejärjestely (erityisesti tasoristeysten ja yksityistieliittymien poistamisten yhteydessä) tilusvaihto alueen siirtäminen alueellinen tietoimitus (yksityistiet) hankeuusjako maatalousuusjaon yhteydessä tehtävät järjestelyt edellisten yhdistelmä maantietoimituksessa tehtävät tilusjärjestelyt

25 Hypoteettinen Case Vt2 Tammela Moottoritien rakentaminen

26 Hypoteettinen Case Vt2 Tammela Moottoritien rakentaminen

27 Hypoteettinen Case Suorat liittymät tielle katkeavat Vt2 Tammela Moottoritien rakentaminen

28 Hypoteettinen Case? Suorat liittymät tielle katkeavat Mihin eritasoliittymät?? Vt2 Tammela Moottoritien rakentaminen

29 Hypoteettinen Case T? T T Mihin eritasoliittymät? TT T Suorat liittymät tielle katkeavat T Miten kulku taloille järjestetään? T? Vt2 Tammela Moottoritien rakentaminen

30 Hypoteettinen Case Vt2 Tammela Moottoritien rakentaminen Suorat liittymät tielle katkeavat Mihin eritasoliittymät??? Miten kulku taloille järjestetään? T TT T T T T Miten kulku metsä- ja peltopalstoille? P P P P P P P P M P M M M M M P P P P P P P P P P P P P M

31 Hypoteettinen Case Hankeuusjak o/uusjako? Rinnakkaisteitä? Tilusvaihtoja? Tarvitaanko yksityistiejärjestelyjä? Tarvitaanko alikäytäviä? Tilusvaihtoja? Vt2 Tammela Moottoritien rakentaminen

32 Tiehallinnon/Liikenneviraston ja Maanmittauslaitoksen yhteistyön vaiheita MOTTI-projekti 1997 vt 3 Pirkanmaa (uusi moottoritie) KIVAn synty vapaaehtoinen maanhankinta, tilusvaihdot Pohjanmaan hankkeet ja kokeilut uusjako ja yleisen tien uusi linjaus, kt63 Kauhavan Ontonneva vv tilusjärjestelyjen tarveselvitykset 8 kohteessa Pohjanmaalla hankeuusjako vt18 Seinäjoki Yksityistiet ja tilusjärjestelyt pääteillä kehittämisprojekti ; vt5 Leppävirta: Pohjanmaan kokemuksien testaus muualla pelloilta metsiin yhteisten prosessien kehittäminen, ohjeet maanomistajien suhtautumisen selvittäminen ja maanomistajien asiantuntemuksen hyödyntäminen lisääntyvä vuorovaikutus, imagokysymykse Yhteistyössä laadittut KIVA-ohjeistukset Maanmittauslaitoksen KIVA-ohje 2007 Liikenneviraston KIVA-ohje 2010

33

34 Liikenneviraston ohje Asianosaisten kuulemisia vain poikkeustapauksessa KIVA - luonteeltaan enemmän karttatarkasteluksi Painopiste yleissuunnitteluvaiheeseen Yhteistoimintapalaverit ELY-keskus Maanmittauslaitos Prosessin ja ohjeistuksen yksinkertaistus Yksiselitteinen lista siitä, milloin ulkopuolinen asiantuntija- KIVA tilataan

35 Maanteiden osalta Kiinteistövaikutusten arviointi tehdään aina tiehankkeen yhteydessä. Suunnittelun alussa selvitetään yhdessä ELY-keskuksen maanhankkijan kanssa alueen kiinteistörakennetta ja tiehankkeen tavoitteita tarkastelemalla, teetetäänkö arviointi tiesuunnittelijan toimesta vai kiinteistöteknisenä asiantuntija-arviona. Asiantuntijaarviona teetettävän arvioinnin edellytyksenä on, että hankealue on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Harkinta tiehankkeeseen teetettävän kiinteistövaikutusten arvioinnin laajuudesta tehdään karttatarkasteluna. Harkinnassa suositellaan kiinteistöteknisen asiantuntijan käyttöä.

36 Milloin ulkopuolinen asiantuntija- KIVA? MAANTIET: Arviointi teetetään asiantuntija-arviona, mikäli tämän lisäksi on todettavissa, että yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy: RAUTATIET: Suunniteltu tielinja pirstoo tai on pirstonut maa- ja metsätalouskäytössä olevia palstoja. Hankealueella on hajanainen kiinteistörakenne, paljon pieniä palstoja. Yksityisteiden liittymistä maantiehen on tarkoitus vähentää tai estää kokonaan. Suunnitteilla on merkittäviä yksityistiejärjestelyjä esim. ali- tai ylikulkuja. Hidas paikallisliikenne halutaan poistaa päätieltä. Ei ohjeistusta Liikennevirasto harkitsee KIVA:n tarpeen Yleisesti KIVA:n soveltuvuus on sama kuin maanteillä

37 KIVA osana tiesuunnittelua

38 Alueellinen tietoimitus

39 Alueellinen (yksityis-)tietoimitus Alueellisen yksityistietoimituksen mahdollistamiseksi yksityistielakiin lisättiin voimaan tulleella lain muutoksella (1079/2000, HE 166/2000) uusi 38c. Tehdään kahta erilaista tyyppiä Maankäyttöhankkeen toteuttaminen (esim. tasoristeyksen poisto) Kiinteistörekisterin parantaminen (tieoikeudet)

40 Alueellinen yksityistietoimitus 38 c ( /1079) Alueella, jolla tieoikeudet ovat epäselvät tai jolla liikenteellisten olosuhteiden muuttumisen vuoksi on tarpeen tehdä tai lakkauttaa teitä taikka muutoin järjestellä tieoikeuksia, voidaan tarkoituksenmukaisten tieyhteyksien järjestämiseksi ja tieoikeuksien saattamiseksi vastaamaan muuttuneita olosuhteita kunnan, tiekunnan tai kiinteistön omistajan hakemuksesta suorittaa tällaista aluetta koskeva tietoimitus (alueellinen tietoimitus). Jos edellä tarkoitettu tieyhteyksien järjestely on tarpeen paikallisen liikenteen vähentämiseksi yleisellä tiellä taikka rautatien tasoristeyksien vähentämisen tai poistamisen vuoksi, alueellisen tietoimituksen suorittamista saa hakea myös yleisen tien tai radan pitäjä. Tietoimitusta haetaan maanmittaustoimistolta, joka antaa toimitusmääräyksen ja huolehtii toimituksen suorittamisesta silloinkin, kun toimitus koskee kokonaan kiinteistönmuodostamislain 5 :n 3 momentissa tarkoitettua aluetta. Jos yleinen etu vaatii, maanmittaustoimisto voi antaa määräyksen alueellisen tietoimituksen suorittamiseen hakemuksetta.

41 Alueellinen yksityistietoimitus Alueellinen yksityistietoimitus on tarkoitettu työvälineeksi, jolla rajatun, mutta yleensä yhden tien vaikutusaluetta laajemman alueen tieoikeudet saatetaan nykyistä maankäyttöä ja sitä vastaavia liikennetarpeita varten tarkoituksenmukaisiksi. Tavoitteena on saada järjestetyksi toimitusalueelle kattava, alueen kaikkia kiinteistöjä ja niiden palstoja palveleva virallisten tieoikeuksien verkko. Tieverkon rekisteröiminen käyttöoikeusyksiköiksi, kun samalla kaikki vanhat rekisteröidyt tieoikeudet poistetaan, parantaa merkittävästi kiinteistörekisterin ja kiinteistörekisterikartan selvyyttä ja luotettavuutta.

42 Alueellinen yksityistietoimitus - vaiheet 1. Esiselvitykset 2. Informaatioluonteinen alkukokous 3. Alustavan järjestelysuunnitelman laatiminen 4. Asianosaisten kuuleminen, palautteen vastaanotto alustavasta järjestelysuunnitelmasta 5. Järjestelysuunnitelman esittäminen ja vahvistaminen toimituskokouksessa 6. Muiden yksityistielain edellyttämien päätösten tekeminen toimituskokouksessa 7. Rekisteröinti

43 Maapankki

44 Maapankki - Vaihtomaavaranto Vaihtomaiden avulla parempaan suunnitteluun ja hyväksyttävyyteen Maita ei jemmata Omistus valtiolla 1-5 vuotta, jona aikana tilukset vuokrattu Alueet vaihdetaan eteenpäin keskimääräiseen hintaan voitto ei ole tavoite hankkeiden jouheva eteneminen ja parempi suunnittelu Suomessa toiminta ad hoc luontoista Seinäjoella säilynyt perinne maanviljelysinsinööripiiristä Muualla toiminta pilottiluonteista Valtion on mahdollista hankkia/käyttää vaihtomaata Peltotilusjärjestelyt MAKERA Väylähankkeet Maanhankintavarat Suojelualueet - Metsähallitus

45 Saksan Landgesellschaft - Maapankki Yhdeksän lähinnä osavaltioittain toimivaa Landgesellschaftia Vuonna 1999 henkilöstö 1300 Vuonna 1997 maaomaisuus ha Osavaltioiden omistamia yhtiöitä, joilla on julkisia tehtäviä Osassa omistajina myös liittovaltio, pankkeja, kuntia maanomistajaliitot Toiminta rahoitetaan tuloilla, ei valtion budjetissa Yleinen tehtävä: Vahvistaa maaseutualueiden taloutta ja kehittää niiden asuin- ja elinoloja

46 Saksan Landgesellschaft - Maapankki Toiminta pysyvää ja säännöllistä Tehtävät: 1. Maanhankinta maatalouden, kunnallisten ja alueellisten kehittämishankkeiden sekä luonnonsuojelu- ja muiden julkisten maankäyttöhankkeiden tarpeisiin. 2. Maatalouden yritysrakenteen parantaminen 3. Tilusjärjestelyihin ja omistusrakenteen uudelleenjärjestelyihin liittyvä neuvonta ja myös järjestelyjen toteutus 4. Kyläuudistushankkeet 5. Muut palvelut (esim. tutkimus)

47

48 Saksa: Erilainen menettely väylähankkeissa Pakkolunastuksen toteuttaa tuomioistuin Pakkolunastus toissijainen vaihtoehto infrahankkeen toteuttamiseen Viimeinen vaihtoehto Pakkolunastusmenettelyä pyritään välttämään On ajanut hankkeiden toteuttajat soveltamaan muita menettelytapoja - neuvotteluvalmius Maapankki - Landgesellschaft

49 Ajatuksia

50 Hanketilusjärjestelyt - pohdiskelua Suomessa pakkolunastus on ensisijainen toteutustapa väylähankkeissa. Maanmittarin vetämä pakkolunastus on harvinainen muualla maailmassa. Myös pakkolunastuksen ensisijaisuus on harvinaista Pohdintaa: Miksi vaihtomaiden hyödyntämisellä ja muilla keveämmillä keinoilla on Suomessa korkeampi rima kuin pakkolunastuksella? Miksi ei valtiolla kyetä yhtenäiseen maanhankintaan ja vaihtomaiden hyödyntämiseen? Työläys? Ennakkoluulot? Historia? Vaikeus kohdata maanomistaja?

51 kka/a

52