esh12 rak Sairaanhoito piirien Heikki Punnonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "esh12 rak Sairaanhoito piirien Heikki Punnonen"

Transkriptio

1 Heikki Punnonen Sairaanhoito piirien rakennukset 2012 investoinnit tulossa olevat suuret rakennushankkeet käytöstä vapautuvat sairaalarakennukset esh12 rak Kooste sairaanhoitopiirien toimittamista tiedoista

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu LUKIJALLE 1 TAULUKOT Sairaanhoitopiirien käytössä olevat rakennukset 16 Sairaalakohtaiset rakennustiedot 17 Sairaanhoitopiirien investoinnit Suuret rakennushankkeet Suuret sairaalarakennushankkeet Tarkempia tietoja suurista rakennushankkeista 37 Käytöstä vapautuvat sairaalarakennukset 92 Tiivistelmä 96

3 1 LUKIJALLE Taustaa Sairaanhoitopiirien rakennuksia on kaikkiaan satoja. Niiden kokonaispinta-ala oli vuoden 2012 loppupuolella runsas bruttoneliömetriä (eli 361 hehtaaria). Vanhimmat sairaalarakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Mikkelin keskussairaalan rakennusryhmä vuodelta suunnittelijana arkkitehti Carl Ludvig Engel - on tiettävästi maamme vanhin edelleen sairaalakäytössä oleva rakennus. TYKSissa on rakennuksia vuodelta HYKSin Kirurginen sairaala valmistui vuonna Uusimmat sairaalarakennukset ovat vasta valmistuneita. Osa sairaanhoitopiireistä vastaa myös kehitysvammahuollon palveluista. Osa sairaanhoitopiireistä tuottaa jäsenkunnilleen tai osalle niistä perusterveydenhuollon palvelut. Lisäksi Kainuu, Eksote (pl. Imatra) ja Itä-Savon Sosteri (pl. osa kunnista) tuottavat myös sosiaalipalvelut jäsenkuntiensa väestölle. Kuntien ja kuntayhtymien terveyskeskusten ja sosiaalitoimen käytössä on enemmän rakennuksia ja tiloja kuin sairaanhoitopiireillä. Terveyskeskusten ja sosiaalitoimen rakennusten määrä- ja volyymitietoja ei ole koottuna käytössä. Koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatukseen kuuluvien päiväkotien rakennuksia on lukumääräisesti ja pinta-aloiltaan merkittävästi enemmän kuin hoitolaitosten rakennuksia. Lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä on valmisteilla tai menossa suuria rakennushankkeita. Monet sairaalakäytössä olevat rakennukset ovat huonokuntoisia ja peruskorjauksen tarpeessa. Osa on ikäloppuja ja loppuun käytettyjä. Useat vanhat sairaalarakennukset ovat tiloiltaan ja toimintakonsepteiltaan sopimattomia ja joustamattomia nykyaikaiseen erikoissairaanhoitoon, jossa tarvitaan ja käytetään monenlaisia laitteita, välineitä ja koneita. Kosteusvauriot ja homeongelmat ovat vaivanneet ja vaivaavat myös sairaalatiloja ja -rakennuksia. Sisäilman laatu on osassa sairaalatiloista huono. Altistus on aiheuttanut terveyshaittoja ja sairastumisia osalle työntekijöistä. Esimerkiksi Keski-Suomen keskussairaala, HYKSin Lastensairaala ja Töölön sairaala sekä TYKSin synnytysosasto ovat viime aikoina olleet ongelmineen runsaasti julkisuudessa. Työterveyslaitos on selvitellyt laitosten sisäilman laatua ja rakennusten kuntoa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässään selvityksessä Työterveyslaitos arvioi, että kosteus- ja homevaurioille altistuu noin ihmistä asuintaloissa ja noin ihmistä päiväkodeissa, kouluissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa. Sairaaloissa on mm. synnytysyksikköjä siirretty home-ongelmien takia väliaikaisiksi rakennettuihin väistötiloihin. Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmät on korjattava tai uusittava nykyaikaisiksi täyttämään sisäilman laadun viitearvot. Huonoihin ja epäkäytännöllisiin tiloihin tällaisia ei ole järkevää tehdä. Julkisten rakennusten kosteus- ja homeongelmien taustalla on Työterveyslaitoksenkin mukaan vuosien mittaan kertynyt korjausvelka. Korjausvelka tarkoittaa yleisesti määritellen sitä, että rakennuksien, teiden, siltojen, vesija viemäriverkostojen, laitteiden, koneiden, tuotantolaitosten, tehtaiden tai sähköverkkojen kunnostukseen ei investoida sitä määrää, jotta ne säilyisivät hyvässä käyttökunnossa. Infrastruktuuri kuluu enemmän kuin sen kunnostuksiin ja ylläpitoon on käytön aikana investoitu. Näin syntyvä korjausvelka voidaan estää suunnitelmallisella huollolla, kunnossapidolla ja korjausrakentamisella tai eräänä uutena mallina elinkaarihankkeilla. Osassa ja jossain essa korjausvelka hoituu vain purkamalla huonokuntoiset rakennukset ja rakenteet sekä rakentamalla uutta. Hyvä kunto tarkoittaa rakennuksen teknistä nykyarvoa, joka on yli 75 prosenttia uushankintahinnasta (ks. taustaksi esimerkiksi Arto Kesälä ja Heikki Koivula: Korjausvelka, Lappeenrannan tekninen yliopisto 2012). Sairaalarakennusten ja niiden laitteistojen jatkuvaan kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin ei ole riittänyt rahaa, minkä seurauksena myös sairaaloihin on vuosien ja vuosikym- -selvitys

4 2 menien mittaan kertynyt korjausvelkaa. Tästä on seurannut ja seuraa mm. kosteus- ja sisäilmaongelmia. Koko rakennuskannan korjausvelka on Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2011 raportin mukaan miljardia euroa. Rakennukset kattavat 47 prosenttia maamme kansallisvarallisuudesta. Professori Kari Reijula, Työterveyslaitos, arvioi vuonna 2009, että prosentissa rakennuksista on merkittäviä, välitöntä korjausta vaativia kosteusvaurioita (Rakennuslehti ). Ennaltaehkäisemällä kosteusvauriot ja korjaamalla kosteusvauriot varhaisessa essa tiloihin ei kehityi homeongelmia. Ongelmana on, miten seurantajärjestelmillä ja hyvällä kunnossapidolla löydetään syntymässä olevat ja piilevät kosteusvauriot sekä niiden aiheuttajat. Poistot. Monesti ainakin osalla päätöksentekijöistä on ollut tai on sellainen virheellinen käsitys, että kunnossapito- ja korjaustöihin voidaan käyttää rahaa enintään poistojen määrä. Pahimmillaan on ajateltu, että poistoilla hoidettaisiin myös uudisrakentamista. Ainakin aiemmin sairaalarakennusten poistoissa käytettiin liian pitkiä poistoaikoja, jolloin vuosittaiset poistot jäivät liian pieniksi suhteessa sairaalarakennusten muuttuvien tilavaatimusten tarpeisiin. Poistot tulisi mitoittaa sen mukaan, että ne kattaisivat keskimääräisten vuotuisten poistonalaisten investointien omahankintamenot, vähintään perusparannusten ja muiden korvausinvestointien omahankintamenot pitemmällä aikavälillä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poisto-ohjeen liitteen 1 poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä syytä. Tähän liittyen kannattaa tutustua Kuntaliiton Kuntayksikön päivättyyn muistioon Poistosuunnitelmien tarkistamisesta. Sairaalarakennusten ylläpitoon, huoltoon ja korjausrakentamiseen sekä sisäympäristöongelmien selvittämiseen ei ole ollut riittäviä voimavaroja eikä riittävän hyviä toimintatapoja. Suunnittelun vaikutukset (lisäarvo) suhteessa sairaalarakennuksen elinkaareen muotoutuu karkeasti seuraavasti: toiminnan kustannukset 400, huolto-, tekniikka- ja korjauskustannukset 5, rakennusinvestoinnin kustannukset 1 ja suunnittelukustannukset 0,1 (ks. tarkemmin liite 1 s. 11-). Kunnossapito- ja huoltokustannukset tulee sisällyttää sairaalan kokonaiskustannuksiin ja yksikköhintoihin. Näin turvataan riittävä jatkuva huolto ja kunnossapito sekä korjaukset, minkä tuloksena rakennukset ja laitteet säilyvät hyvässä käyttökunnossa. Sairaalan nykyaikaisessa hankesuunnittelussa päähuomio on siirretty sinällään tärkeistä rakentamiskustannuksista rakennettavan sairaalan käyttömenojen hallintaan. Sähköturvallisuus. Sairaaloiden tutkimus- ja hoitotiloissa käytetään runsaasti erilaisia sähköllä toimivia lääkintälaitteita, jotka ovat fysikaalisessa tai sähköisessä kosketuksessa potilaaseen. Lääkintätilojen sähkönjakelussa on potilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi käytettävä erityisiä lisäsuojausmääräyksiä ja -toimenpiteitä. Näin turvataan, että missään tilanteessa ei synny sähköiskun vaaraa. Esimerkiksi määräyksiin perustuva siirtymispakko 5-johtojärjestelmään paransi ja parantaa lääkintätilojen ja -laitteiden sähköturvallisuutta, mutta aiheutti suuriakin muutostöitä vanhoissa sairaalarakennuksissa. Johdot eivät mahdu vanhoihin reitteihin ja uudet keskukset ovat suurempia kooltaan. Tämän vuoksi yhden järjestelmän uusimiseen ei vähällä ryhdytä, sillä se aiheuttaa aina häiriön palveluihin ja hoitoon. Samat ongelmat pätevät myös LVI-järjestelmiin. Tämän vuoksi erillismuutos toteutetaan yleensä suuremman korjauskokonaisuuden yhteydessä. Vääränlainen säästäminen suunnittelussa ja rakentamisen laadussa oli eräs 1990-luvun laman seuraus, minkä tuloksena syntyi rakennusten kestävyyden, kunnossapidon ja huollettavuuden kannalta myös huonoja ratkaisuja, joista nyt kärsitään ja joita nyt on vaikea tai mahdoton korjata. Toivottavasti lähivuosien kireän talouden aikana ei tehdä samoja virheitä ja säästetä väärällä tavalla suunnittelussa. Kuten edellä todettiin, suunnittelun kustannukset ovat hyvin pienet suhteessa rakennuksen elinkaaren kustannuksiin, toiminnan kustannuksiin ja huollon kustannuksiin. Sisäinen vuokra kohdistaa tilakustannukset tilojen käytön perusteella oikeudenmukaisesti ja ohjaa samalla tilojen tehokkaaseen käyttöön. Sisäisen vuokran kautta voidaan myös entistä paremmin varautua tuleviin peruskorjauksiin. Sisäinen vuokra onkin oiva työkalu kiinteistöomaisuuden ja tilojen käytön johtamiseen (Kuntaliiton julkaisu Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä ). Pulmana monissa kunnissa ja kuntayhtymissä on -selvitys

5 3 ollut käytäntö, että sisäiset vuokrat peritään, mutta rahaa ei käytetä rakennusten ja laitteiden jatkuvaan kunnossapitoon ja korjaamiseen. Tämän seurauksena maassamme on myös 1970-luvun alkupuolella valmistuneita terveydenhuollon rakennuksia, jotka ovat päässeet niin huonoon kuntoon, että niitä ei kannata peruskorjata tai perusparantaa, vaan ne on järkevintä purkaa. Investointien rahoitus. Uusinvestointeja voi rahoittaa pääomasijoituksilla kasvattamalla peruspääomaa, lainarahalla, pääomasijoituksilla (kuntayhtymissä esimerkiksi lisäosuuksilla) tai aikaisemmilla investointivarauksilla tai rahastoilla, joilla on varauduttu tuleviin suuriin investointeihin ja joita saa tehdä vain ylijäämäisestä tuloksesta. Tavanomaiset vuotuiset vuosikorjaus- ja vastaavat kunnossapitomenot ovat toimintamenoja. Sote-uudistus, uudistuvat palvelut ja rakennukset Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus purkaa päällekkäisiä palveluja ja rakenteita. Muutokset tulevat muuttamaan myös rakennusten tarvetta ja käyttöä. Palvelut tuotetaan vastedes harvemmissa yksiköissä. Toteutetut kuntauudistukset antavat tästä esimerkkejä. Sairaanhoitopiirien perustamiseen jälkeen erikoissairaanhoito on luopunut yli 30 sairaalan käytöstä. Suuret kaupunkikunnat suunnittelevat kokoavansa terveysasemat radikaalisti harvempiin suuriin terveysasemiin, joissa on monipuoliset palvelut. Pieniä päivystyspisteitä on karsittu ja karsitaan. Tietoja terveyskeskusten rakennuksista ei ole käytettävissä. Lisäksi sosiaalitoimella on omat rakennuksensa, joista erityishuollolla ja vanhuspalveluilla on myös suuria yksiköitä. Terveyskeskusten kokonaisia sairaaloita on siirretty sosiaalitoimen käyttöön mm. Helsingissä. Lasten päivähoito osana varhaiskasvatusta siirtyi opetustoimen puolelle. Organisatoriset ratkaisut vaihtelevat. Terveyskeskusten ja sosiaalitoimen rakennuskanta yhteensä on volyymiltaan oleellisesti suurempi kuin sairaanhoitopiirien sairaalarakennukset. Tämän suuntaisia tietoja selvityksessä antavat esimerkiksi Kainuun maakunta ja Etelä-Karjalan Eksote (pl. Imatra), jotka ovat tuottaneet perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon palvelut samassa organisaatiossa (ks. tarkemmin rakennusten perustiedot taulukot). Monet terveyskeskusten rakennukset ovat vuotta vanhoja ja osa vanhempia. Niiden kunto ja korjaustarpeet ovat samankaltaisia kuin sairaaloissa. Vanhusten makuuttava sairaalamainen terveyskeskuskonsepti on uusiutumassa kuntouttavaksi, ml. ennaltaehkäisevä kuntoutus kotona. Pitkäaikainen vuodeosastohoito lyhenee ja kokonaisuudessaan supistuu. Uudet palvelukonseptit vaativat toisenlaiset tilat ja ympäristöt. Lasarettimallinen sairaalahuone ja sairaalasänky eivät ole myöskään vanhuspalvelujen tulevaisuutta. Dementiaa sairastavien hoito siirretään pois sairaaloista. Tulevaisuudessa vanhukset ovat oman elämisensä ja hoitonsa keskeisin resurssi ja asuvat vuosia nykyistä pitempään kotona - tarvittaessa toimivien ja hyvien tuki- ja kuntoutuspalvelujen avulla. Ratkaisu on inhimillisempi ja kustannuksiltaan edullisempi kuin pitkäaikaislaitoshoito. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 7. marraskuuta 2012, että Lahti uudistaa terveyspalveluitaan ja että kaupunginsairaalaa laajennetaan. Nykyiset neljä terveysasemaa korvautuvat kaupunginsairaalassa toimivalla pääterveysasemalla, 2-3 lähiklinikalla, kahdella terveyskioskilla sekä puhelinpalvelu Terveysneuvolla. Uudessa mallissa potilas voitaisiin ohjata vapaalle lääkärille oman alueen ulkopuolelle. Kaupunginsairaalan yhteyteen rakennetaan pääterveysasemaa varten laajennus, jonka kustannusarvio on 30 miljoonaa euroa. Kaikkiaan sairaalan uudistamiseen kuluu lähes 60 miljoonaa euroa vuosikymmenen loppuun mennessä. Uuden pääterveysaseman on tarkoitus valmistua vuonna Espoo suunnitteli uutta sairaalaa ja seniorikeskusta Puolarmetsään korvaamaan ahdas ja huonokuntoinen vanha sairaala. Suunniteltu Orkidea-sairaala olisi maksanut yli 200 miljoonaa euroa, mikä oli liian kallis Espoolle. Tiloja karsittiin ja uusi sairaala päätettiin sijoittaa Jorvin sairaalan kupeeseen. Tavoitehinnaksi asetettiin 160 miljoonaa euroa, mistä rakennuksen osuus on 123 miljoonaa euroa (HS ). Espoolla on käytössä jo nyt Jorvin sairaalassa kolme Espoon sairaalan osastoa. Niillä hoidetaan aikuisikäisiä, akuutisti sairastuneita espoolaisia, joiden sairaus ei vaadi erikoissairaanhoitoa. Potilaat tulevat osastoille pääsääntöisesti päivystyksen kautta. Lisäksi osa potilaista tulee osastoille ennalta suunni- -selvitys

6 4 teltuihin tutkimuksiin tai jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta. Keskimääräinen hoitoaika on kaksi viikkoa. (Espoon kotisivut) Ongelmat ja ratkaisut muualla kuin rakennuksissa. Sote-uudistuksessa sairaanhoitopiirien sairaalarakennukset eivät ole muutoksen keskeinen ongelma. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen rakennuksia on enemmän, mutta nekään eivät ole uudistusten avaintekijä tai este. Palvelujen, käytäntöjen, prosessien, osaamisen, vaikuttavuuden, saavutettavuuden, saatavuuden, tietoverkkojen, logistiikan, tuottavuuden, rekrytoinnin, jne. uudistaminen rakentavat laadultaan paremmin palvelevaa ja myös kustannustehokkaampaa kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Nämä eivät ole nousseet riittävästi esiin menossa olevissa ja ensisijaisesti hallintoon painottuneissa sote- ja kuntauudistushankkeissa. Uudelleen järjestelyjä menossa ja tulossa Riippumatta siitä, mitkä ovat sote-uudistuksella aikaansaatavat tulokset, huonokuntoisten, tiloiltaan huonosti toimivien, käyttökustannuksiltaan kalliiden tai väärissä paikoissa sijaitsevien laitosten/rakennusten tulevaisuus tarkoittaa suuria muutoksia niille - mukaan lukien rakennuksen tai rakennusten purkaminen. Tällaiset keskustelut ovat jo menossa. Osa sairaanhoitopiireistä on luopumassa suuresta keskusmielisairaalastaan ja tuberkuloosisairaalastaan ja myymässä ne muuhun käyttöön. Nämä sairaalat ovat jo vuosia olleet alikäytettyjä ja ovat erillään sijaitsevina toimintakustannuksiltaan kalliita. Erilliset syrjässä sijaitsevat psykiatriset sairaalat ovat jäämässä historiaan. Yhä useamman mielenterveysongelmia hoidetaan aktiivisesti ja vaikuttavasti avohoidossa - viiveettömästi ilman pitkiä odotusaikoja. Psykiatrista sairaalahoitoa tarvitaan nyt ja myös tulevaisuudessa, mutta aikaisempaa vähemmillä sairaansijoilla. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon uudet tilat on sijoitettu ja sijoitetaan keskussairaaloiden yhteyteen tai läheisyyteen. Suuressa organisaatiossa käytetään tiloja ja tontteja tehokkaammin. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri rakentaa Nokialle Pitkäniemen sairaala-alueelle uudet tilat kehitysvammahuollolle. Tämän myötä Ylisen keskuslaitoksen tiloista Ylöjärvellä luovutaan. Pitkäniemessä sijaitsevat nuorisopsykiatrian tilat siirretään Tays-keskussairaalan alueelle rakennettavaan Lasten ja nuorten keskukseen. Uudet sairaalahankkeet - toiminnan muutosohjelmia Sairaaloiden rakennushankkeet lähtevät yleensä tiloihin ja kiinteistöihin liittyvistä tarpeista, jotka kuitenkin muuttuvat perusteellisissa selvitystöissä toiminnan muutosohjelmiksi. Uudet sairaalakonseptit eivät toteudu tilalähtöisesti. Sairaanhoidon alueellinen ja toiminnallinen integraatio, tehokas ulkoinen ja sisäinen logistiikka, tarpeettoman kulkemisen minimointi, tilojen joustavuus, uudet diagnoosi- ja hoitoteknologiat, energian säästö ovat tulevaisuuden sairaalan ohjelman sisältöä. Toiminnalliset muutokset mahdollistetaan tilaratkaisuin. Sairaalapäivillä Lahdessa marraskuussa 2012 oli sessio Sairaalarakennukset - suuri urakka menossa, alussa ja tulossa. Sairaalaviestistä 4/2012 sivuilta 27-31poimitut alustusten tiivistelmät ovat liitteessä 1. s Jorma Teittinen: Keski-Suomen uusi keskussairaala ja sairaalatoiminnan uudet konseptit - oppia ja malleja myös maailmalta Isto Nordback: Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma Hannu Pajunpää: Keski-Pohjanmaan keskussairaalan uudistukset toiminnan keskellä Eero Palomäki, TTL: Sairaalaremonteissa säästäminen on epäterveellistä Tiivistelmät kannattaa lukea taustaksi, jotta ymmärtää, miten suurista toimintakonseptien muutoksista on kysymys meneillään olevissa ja tulevissa sairaalahankkeissa. Rakennushankkeet mittavia Sairaaloiden uudisrakennus-, perusparannus- ja peruskorjaushankkeet ovat yhteensä erittäin mittavia. Monissa sairaanhoitopiireissä on hankkeita työn alla ja lähes kaikissa suunniteltavina. Eräissä päädyttäneen rakentamaan kokonaan uusi sairaala tai osin uusia tiloja, sillä vanhasta ei saada edes radikaalilla perusparannushankkeella tulevaisuuden sairaalaa järkevin kustannuksin. -selvitys

7 5 Kysely Sairaanhoitopiirien käytössä ja omistuksessa olevista rakennuksista kysytään usein tietoja. Niitä ei ole koottu yhteen vuoden 1992 Sairaalatilaston jälkeen. Tämän vuoksi Kuntaliitto päätti selvittää kokonaistilanteen kyselyllä ja seuraavilla kysymyksillä: Kuinka paljon sairaanhoitopiireillä on rakennuksia ja mitkä niiden volyymit ovat - yhteensä ja sairaalakohtaiset tiedot vuoden 2012 loppupuolella? Kuinka paljon sairaanhoitopiirit ovat investoineet rakennushankkeisiin vuosina ? Kuinka paljon suuria sairaalarakennushankkeita on sairaanhoitopiireissä valmisteilla ja erilaisissa suunnitteluissa vuosille ? Mistä sairaalarakennuksista sairaanhoitopiirit ovat luopumassa lähitulevaisuudessa? Pienet korjaus- ja kunnostushankkeet jätetään kyselyn ulkopuolelle. Tavoitteeksi asetettiin, että pyydettävät tiedot saadaan kaikista sairaanhoitopiireistä YK:n päivään mennessä. Vain siten saadaan kokonaiskuva. Jos rakennushanke on esimerkiksi tarveselvitysessa, on luonnollista, että silloin ei vielä voida antaa eriteltyjä kustannusarviotietoja. Osa sairaanhoitopiireistä vastaa myös kehitysvammaisten erityispalveluista. Keskuslaitokset ovat uudistuneet ja monipuolistaneet palvelujaan. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymällä on Liperissä Honkalampi-keskus (entinen Honkalammen keskuslaitos) ja vastaavasti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä Tahkokankaan palvelukeskus. Näiden rakennusten tiedot pyydettiin raportoimaan ominaan taulukkoon. Osa sairaanhoitopiireistä on monitoimikuntayhtymiä - kuten Etelä-Karjalan Eksote, Itä- Savon Sosteri ja Keski-Pohjanmaan Kiuru - jotka vastaavat joko osin tai kokonaan jäsenkuntien perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Eräissä sairaanhoitopiireissä osa hankkeista oli sellaisessa essa, että tietoja ei voitu antaa, ennen kuin valmistelu eteni ja saatiin päätöksiä. Tämän vuoksi ne pystyivät antamaan tiedot vasta 4-5 kuukautta tavoiteajankohdan jälkeen. Kolme vastausta tuli tavoitepäivämäärään mennessä ja viimeinen maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Vuosikymmenen loppupuolelle tai ensi vuosikymmenen alkuun ajoittuvat hankkeet ovat vielä karkeita kaavailuja ja hahmotelmia. Niiden saaminen rakentamispäätökseen vaatii vielä vuosien työn. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin teknillinen johtaja Juha Rantasalo, yli-insinööri, sairaalarakennuttaja emeritus Juhani Nummela Etelä-Savosta ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin johto osallistuivat kyselyn valmisteluun, mistä heille kiitokset. Juhani Nummela kävi raportin tekstin läpi sekä esitti syvällisen asiantuntemuksensa ja pitkäaikaisen kokemuksensa perusteella rakentavia kommentteja ja kysymyksiä, mistä erityiskiitokset Mikkelin pohojalaaselle. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anneli Heinonen tarkisti poistoja ja investointien rahoitusta koskevat kohdat tekstistä. Kuntaliiton toimitilojen erityisasiantuntija Esko Korhonen kävi tekstin läpi ja antoi hyviä tarkentavia kommentteja. Kiitokset molemmille. Kiitän kaikkia vastaajia. Sairaanhoitopiirien rakennukset Yhteensä Sairaanhoitopiireillä on satoja rakennuksia. Niiden raportoitu yhteenlaskettu pinta-ala oli vuoden 2012 loppupuolella bruttoneliömetriä. Näistä sairaanhoitopiirien omia rakennuksia oli bruttoneliömetriä ja vuokralla bruttoneliömetriä. Vuokratuista oli kunnan, kuntien tai kuntayhtymien omistamia yhteensä bruttoneliömetriä ja muiden omistamia (osakeyhtiöt, seurakunnat, yksityiset, säätiöt, ) bruttoneliömetriä. -selvitys

8 6 Yliopistolliset keskussairaalat ovat rakennuksiltaan suurimmat sairaalat. Samoilla sairaalaalueilla on useita suuria sairaalarakennuksia, jotka on alun pitäen rakennettu hyvinkin eri aikaan - esimerkkeinä HYKSin Helsingissä sijaitsevat sairaalarakennukset tai TYKSin sairaalarakennukset. Erityishuollon ja kehitysvammaisten palvelujen rakennuksia on sairaanhoitopiireillä mm. Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Sairaanhoitopiirikohtaiset rakennusten volyymitiedot löytyvät liitteestä 2 s. 16. Sairaalakohtaiset rakennusten tiedot: bruttopinta-ala, tontin suuruus, ensimmäinen käyttöönottovuosi ja viimeinen peruskorjausvuosi löytyvät liitteestä 3 s Eksotella on kaikkiaan tiloja käytössä bruttoneliömetriä, joista on keskussairaalassa ja bruttoneliömetriä on perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tiloja. Kainuulla sosiaali- ja terveydenhuollolla on rakennuksia käytössään bruttoneliömetriä, joista keskussairaalan ja Salmijärven sairaalan osuus on noin bruttoneliömetriä sekä loput sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon tiloja. Kainuun sairaanhoitopiirin omistamia tiloja on bruttoneliömetriä eli vajaat 39 prosenttia. Loput ovat kuntien omistamia terveyskeskusten ja sosiaalipalvelujen tiloja. Helsingin kaupunki omistaa esimerkiksi HYKSin käytössä olevat Kätilöopiston sairaalan ja Auroran sairaalan. Eksoten ja Kainuun tiedot kertovat sen, että sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon rakennukset ovat suuria, mutta kokonaisvolyymiltaan oleellisesti pienempiä kuin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen rakennukset yhteensä. Tasetiedot. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien vuoden 2011 taseiden loppusumma oli yhteensä 3 857,39 M. Vastattavissa rakennusten osuus oli 1 866,26 M, maa- ja vesialueiden 58,92 M sekä koneiden ja kalusteiden 315,52 M. Konsernitaseissa rakennusten yhteissumma oli 1 975,74 M sekä koneiden ja kalusteiden 325,56 M. Kun vertaa noita tietoja tulossa olevien hankkeiden kustannusarvioihin, havaitsee, että sairaanhoitopiireillä on käytössään paljon kokonaan tai lähes kokonaan poistettuja rakennuksia. Sairaanhoitopiirien investoinnit Sairaanhoitopiirien investointimenot olivat vuosina yhteensä 3,3 miljardia euroa. Suuren rakennushankkeen rajaa ei määritetty kyselyssä. Tämän vuoksi osa on raportoinut erikseen esimerkiksi vain yli 0,5 miljoonan euron hankkeet - osa myös tätä pienemmät hankkeet. Suurissa sairaanhoitopiireissä suurina rakennushankkeina on raportoitu useiden miljoonien hankkeet. Liitteessä 4 s. 27 on sairaanhoitopiirien vuosien investointimenojen taulukko. Liitteessä 5 s. 28- ovat sairaanhoitopiirien suuret rakennushankkeet vuosina Sairaanhoitopiirien suuret rakennushankkeet On syytä selkeästi korostaa, että kyselyllä kootut tiedot eivät ole ajoitettu ja hinnoiteltu lista lähivuosikymmenen toteutettavista sairaalarakennushankkeista. Osa tarveselvitysessa olevista hankkeista on vielä karkeita kaavailuja, joiden volyymit ja ajoitukset selviävät vasta myöhemmin. Tarve on olemassa. Osa hankkeista on hankeselvitysessa, osa rakennussuunnitteluessa, osaa rakennetaan ja osa on käyttöönottoessa. Vaiheistus ja päätökset ryhmittyvät ja jäsentyvät näin: tarveselvitys => hankepäätös hankesuunnittelu => investointipäätös rakennussuunnittelu => rakentamispäätös rakentamis => vastaanottopäätös käyttöönotto => takuutarkastus. Sairaanhoitopiirien suurimpia rakennushankkeita ovat esimerkiksi seuraavat: Etelä-Karjalan keskussairaalan modernisointi, Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus, -selvitys

9 7 Etelä-Savon ESPER-projekti (Mikkelin terveyskeskuksen toimintojen tilat sekä psykiatriakeskuksen tilat keskussairaalan yhteyteen), HYKSin Meilahden Tornisairaalan peruskorjaus, HYKSin Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus, Jorvin sairaalan leikkausosaston peruskorjaus, HYKSin Lastensairaala, HYKSin Traumakeskus ja Syöpäkeskus, Kainuun uusi sairaala, Keski-Suomen uusi keskussairaala, Kymenlaakson keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke, Lapin keskussairaalan laajennusosa, TAYSin uusi D-siipi (raskaus, synnytys ja vastasyntyneiden hoito sekä gynekologia, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, välinehuolto, verisuonisairaudet sekä pääaula), TAYSin uusi E-siipi (Pohjoismaiden suurin munuaiskeskus ja infektio-osastot), TAYSin lasten ja nuorten keskus (uusi L-siipi, lastentaudit ja lastenpsykiatria sekä nuorisopsykiatria), TAYSin Pitkäniemen sairaala-alueen uudistaminen psykiatrian ja kehitysvammahuollon tarpeisiin, OYS 2030-hanke (6-8 erillistä hanketta ), KYS uudisrakennus RAK 2, KYS SÄDE-rakennus, KYS peruskorjaukset ittain, Päijät-Hämeen keskussairaalan Lasten sairaala, Päijät-Hämeen keskussairaalan keskusleikkausyksikkö ja välinehuolto, Vaasan psykiatrisen sairaalan siirto Huutoniemestä keskussairaalan yhteyteen, Vaasan keskussairaalan Y-rakennus (yhteispäivystys, päiväkirurgia ja kaksi vuodeosastoa), Vaasan keskussairaalan kunnostus ja TYKSin U-sairaala (nykyisen käytöstä poistuvan U-sairaalan korvaaminen uudisrakennuksella) Liite 6 s. 33- on yhteenveto sairaanhoitopiirien suurista rakennushankkeista ja osin ajallisesti vielä pitemmälle - yhteensä yli 3 miljardia euroa. Liite 7 s. 38- on yhteenveto em. suurista rakennushankkeista seuraavin tiedoin -,, pinta-ala, kustannusarviot, t, tiivistetty kuvaus hankkeesta, rakennushankkeella tavoiteltavat ja aikaansaatavat keskeiset uudistukset lyhyesti sekä rakennushankkeella tavoiteltavat tuottavuushyödyt ja kustannussäästöt lyhyesti. Tarve- tai hankeselvitysessa olevista hankkeista ei tietenkään yksityiskohtaisia tietoja pystytä esittämään. Erikoissairaanhoidon käytöstä poistettavat sairaalarakennukset Osalla sairaanhoitopiireistä ei ole vastedes käyttöä kaikille sairaalarakennuksilleen, minkä vuoksi ne luopuvat ja poistavat käytöstään tällaisia rakennuksia. Vanhoja keskusmielisairaaloita ja tuberkuloosiparantoloita on osassa sairaanhoitopiireissä vielä osittain käytössä. Useimmat sairaanhoitopiirit luopuivat tällaisten sairaaloiden käytöstä aika pian sairaanhoitopiirien perustamisen jälkeen ja osa viimeisen vuosikymmenen aikana. Etelä-Pohjanmaalla tullaan luopumaan entisen Törnävän sairaalan rakennuksista sen jälkeen, kun psykiatrian uudet ja nykyaikaiset tilat valmistuvat. Samoin käy aikanaan Mikkelissä sijaitsevalle Moision sairaalalle, Rovaniemellä sijaitsevalle Muurolan sairaalalle, Torniossa sijaitsevalle Keroputaan sairaalalle, Harjavallan sairaalalle, Vaasan Huutoniemessä sijaitsevalle keskussairaalan psykiatriselle yksikölle ja Salossa sijaitsevalle Halikon sairaalalle. Keskusmielisairaaloista saman kohtalon kokivat jo vuosia sitten mm. Harjamäen sairaala Siilinjärvellä, Rauhan sairaala Joutsenossa/Lappeenrannassa ja Hattelmalan sairaala Hämeenlinnassa. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri myi Kontiolahdella sijaitsevan Paiholan psykiatrisen sairaalan ja on vuokrannut sieltä osastoja siksi aikaa kunnes psykiatrian tilat valmistuvat keskussairaalan yhteyteen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luopuu arkkitehtonisesti arvokkaasta Paimion sairaalasta ja Raision sairaalasta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri luopuu Ylöjärvellä sijaitsevasta Ylisen kuntoutuskeskuksesta (ennen Ylisen keskuslaitos). -selvitys

10 8 Yhtiöitä omistajiksi Etäällä taajamista sijaitseville, ilman käyttöä jääville suurille sairaaloille ei ole ollut eikä ole helppo löytää uutta käyttöä ja uusia käyttötarkoituksia. Akuuttiin sairaanhoitoon niistä ei ole. Laitosmainen kuntoutussairaala ei saa riittävästi asiakkaita. Asuinkäyttöön muuttaminen maksaa useimmiten enemmän kuin uuden rakentaminen. Onnistuneita sairaalakiinteistöjen jalostamisia on myös saatu aikaan. Esimerkiksi Nikkilän suuren mielisairaalan myöhäisjugendia edustavat rakennukset muutettiin asunnoiksi. Rauhan suuren psykiatrisen sairaalan alueesta(300 ha) rakentuu Pohjoismaiden suurin matkailukeskus Saimaa Gardens, jonka ytimenä on Kylpylähotelli Holiday Club Saimaa. Harjamäen suuren psykiatrisen sairaalan alueesta on rakennettu ja kehitetään asuin- ja teollisuusaluetta Siilinjärven keskustan länsipuolella. Sastamalan psykiatrisesta sairaalasta tehtiin kaupungin virastotalo - samoin arkkitehti Axel Mörnen suunnittelemasta Uudenkaupungin psykiatrisesta sairaalasta. Pikonlinnan (tuberkuloosi)sairaala myytiin yksityisille sijoittajille ja yrittäjille. Pikonlinna tarjoaa nykyään monipuolista ja korkealaatuista asumista, johon voidaan yhdistää hoiva-, hyvinvointi- ja terveyspalveluja sekä erilaisia tukipalveluja arjen tarpeisiin. Alueelle rakennetaan myös uusia asuntoja. Muuramessa sijaitsevan Kinkomaan (tuberkuloosi)sairaalan alueelle rakentuu uudenlainen palvelu- ja asuinympäristö Vitapolis, joka tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia, monipuolista hoiva-asumista ja omakotitontteja Päijänteen rantamaisemissa. Nurmijärvellä - mutta syrjässä sijaitseva - Kiljavan funkistyylinen tuberkuloosisairaala peruskorjattiin kuntoutussairaalaksi. Sairaalan palvelujen kysyntä ei ole kasvanut niin suureksi kuin hanketta suunniteltaessa ja toteutettaessa edellytettiin. Sairaala on kärsinyt potilaspulasta ja kipuillut talousvaikeuksissa. Omistajakunnat eivät ole lähettäneet potilaita kuntoutukseen etukäteen laskettuja määriä. Taustalla on muutos, jossa kunnan omia terveyspalveluja on kehitetty kuntouttaviksi. Tulevaisuudessa valtaosa vanhusten kuntoutuspalveluista annetaan mahdollisimman varhaisessa essa ja mieluimmin kotona. Saman Sääksjärven rannalla kuin Kiljavan sairaala sijaitsee myös Röykän sairaala, jonka päärakennus on jugend-tyylinen tiilestä muurattu linnamainen rakennus. Sairaala oli alun pitäen tuberkuloosiparantola, joka Kiljavan parantola valmistuttua lakkautettiin. Helsingin kaupunki osti tyhjilleen jääneet parantolarakennukset ja teki niistä psykiatrisen sairaalan. Röykän sairaalan toiminta loppui vuonna 1989, minkä jälkeen se on ollut vailla käyttöä. Sairaalaa on yritetty myydä - onnistumatta. Myynnin ja uudelleen jalostuksen esteenä on syrjäinen sijainti. Mainittakoon, että konkurssiin mennyt Reumasairaala on myyty Carelogi Oy:lle, joka aikoo koota alueelle hyvinvointi- ja osaamiskeskuksen. Alueelle tulee hoivapalveluiden tuottajia. On todennäköistä, että taajamista syrjässä sijaitseville suurille sairaalakokonaisuuksille on työlästä tai vaikea löytää uusia käyttötarkoituksia ja ostajaa/ostajia. Näiden loppuun käytetyt tai huonokuntoiset rakennukset on syytä purkaa. Keinotekoisesti niitä ei kannata pitää yllä. Liite 8 s. 92- on listaus niistä sairaalarakennuksista, joiden käyttötarve erikoissairaanhoidossa päättyy ja joista sairaanhoitopiiri luopuu lähivuosina tai lähivuosikymmenellä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymien rinnalle sairaalarakennusten omistajiksi ovat tulleet myös yhtiöt. Näistä vastauksissa mainittiin esimerkiksi seuraavat: Etelä-Karjalan keskussairaalan kiinteistö siirtyy Eksoten omistamalle kiinteistöyhtiölle vuonna Lappeenrannan kaupungin omistama Armilan sairaala muutetaan kuntoutussairaalaksi ja sen omistajaksi tulee Eksoten kiinteistöyhtiö. Lisäksi Eksotessa selvitetään ovatko kuntien omistuksessa olevat kiinteistöt sen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia. Samalla on selvitetty sairaaloiden ja terveyskeskusten siirtymistä Eksotelle perustettavaan kiinteistöyhtiöön. Nyt on herännyt ajatus, voisivatko kunnat kuitata alijäämiään siirtämällä kiinteistöjään Eksoten omistukseen (YLE Etelä-Karjala ). -selvitys

11 9 Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talo rakennutti Seinäjoen Y-talon erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja ammattikorkeakoulun tarpeisiin. Keskeinen toiminta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen päivystyskeskus. Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talon omistavat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (51 %) ja Seinäjoen kaupunki (49 %). Esimerkiksi TAYSin Silmäkeskus ja TAYSin alueella sijaitseva Norlandia Care Tamperehotelli ovat vuokralaisena Technopoliksen tiloissa FinnMedi 6:ssa. Technopolis Oyj on kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyhtiö. Yhtiö on keskittynyt monikäyttäjäympäristöihin. Sen keskeinen toiminta-ajatus on yhdistää liiketoimintaa tukevat palvelut nykyaikaisiin toimitiloihin ja tarjota asiakkaille joustavat toimintaympäristöt. Todennäköisesti kiinteistöyhtiöt yleistyvät myös sairaalarakennusten omistajina. Toivottavasti yhtiöt ovat valtaosin kuntayhtymien ja kuntien omistuksessa. Kun sairaalarakennusten tehtävänä on mahdollistaa nykyaikainen ja kehittyvä sairaanhoito sekä tilojen joustavuus ja tilojen joustava käyttö, on tärkeää, että nämä tilat ovat omissa käsissä - samoin kuin henkilöstö, laitteet ja sisäinen tietotekniikka. Vahva peruskunta, vastuukunta - suuret sairaalat ja suuret sairaalarakennushankkeet Sote-uudistuksen keskeisiä tavoite-elementtejä on ollut vahva peruskunta, joka joko koko alueen kattavana yhtenä kuntana tai vastuukuntana huolehtii alueensa sote-palvelujen hyvästä ja riittävästä järjestämisestä koko alueen väestölle. Mitä vastuukunta käytännössä tarkoittaa esimerkiksi väestöltään koko nykyisen sairaanhoitopiirin kattavassa sote-alueessa, jossa myös tulevaisuudessa on useampia tai paljon kuntia? Miten terveyskeskusten, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon rakennukset otetaan käyttöön tulevissa ratkaisuissa? Jos sote-alue on tulevaisuudessa kuntayhtymä, rakennusten omistus, omaisuussiirrot ja käyttö toteutuvat luonnikkaasti olemassa olevien säädösten ja käytäntöjen mukaisesti. Jos sote-alueen järjestelyt rakennetaan suurimman kunnan vastuulle eli vastuukuntaan, tarvitaan uutta säädöstöä. Jos vastuukunta tarkoittaa sitä, että vastuukunta järjestää uudelleen palvelut, sen tulee operoida myös rakennuksilla. Tähän liittyy mm. seuraavia ilmeisesti avoimia kysymyksiä: Lunastaako vastuukunta sote-alueen terveyskeskusten, sosiaalipalvelujen ja sairaaloiden rakennukset itselleen niiden nykyisiltä omistajakunnilta? Jäävätkö em. rakennukset nykyisten kuntayhtymien ja kuntien omistukseen? Miten turvataan, että vastuukunta ei vedä kotiinpäin pitämällä omat rakennukset käytössä ja lopettamalla toimintoja muiden omistamissa rakennuksissa? Perustetaanko rakennuksia varten kiinteistöyhtiö, joka lunastaa kaikki olemassa olevat sote-rakennukset sote-alueen kunnilta? Miten ja missä essa toteutetaan sote-alueelle tarpeettoman ylimääräisen rakennuskapasiteetin alasajo? Alueilla tulee olemaan ylimääräisiä terveysasemia ja sairaaloita, kun tuottavuutta, kustannustehokkuutta, menojen kasvun hidastamista ja menojen karsintaa haetaan. Kun talous on tiukalla, radikaalit myös rakennuksiin vaikuttavat rakennemuutokset pitäisi toteuttaa nopeassa ssa - eli heti alkuun. Ovatko valitut vastuukunnat riittävän vahvoja väestöltään, tulevalta kehittymiseltään sekä taloudeltaan nyt ja tulevaisuudessa, että ne pystyvät järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinkin laajojen alueiden väestöille yhdenvertaisesti pitkälle tulevaisuuteen? Seuraavan sivun taulukot paljastavat, että vuoden 2013 kuntarakenteella valtaosassa sairaanhoitopiireistä keskussairaaloiden sijaintikunnan väestö on sangen pieni suhteessa koko sairaanhoitopiirin jäsenkuntien väestöön. Ongelma vielä korostuu, kun yliopistosairaalan tehtäväalue ulotetaan koko erva-alueen väestöön. Esimerkiksi KYS-erva-alueella Kuopion väestöosuus oli vuoden 2012 lopussa 12,9 prosenttia - ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin väestöstä 42,4 prosenttia. Olisiko KYS Kuopiolle liian suuri vastuukuntana hoidettavaksi? Olisiko Kuopio liian pieni ja olisivatko Kuopion har- -selvitys

12 10 tiat liian kapeat KYSin yksinomistajaksi? Olisiko Kuopio taloudeltaan ja taloudelliselta kehitykseltään yksin riittävän vahva KYSin lunastajaksi, ylläpitäjäksi ja suurten rakennushankkeiden toteuttajaksi? Vai olisiko koko Pohjois-Savon kattava tai mahdollisesti laajempi kuntayhtymä turvallisempi vaihtoehto KYSin ylläpitäjänä? Olisiko KYS liian suuri taakka ja uhka Kuopion muiden toimintojen kehittämiseen? Pahimmillaan liian pieni omistaja saattaisi olla riski koko KYS-ervan erikoissairaanhoidon tulevalle järjestämiselle ja välillisesti myös Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tulevaisuudelle. Radikaali kuntauudistus muuttaisi tietysti tilanteen. Samat kysymykset voi esittää esimerkiksi Turulle, Porille, Joensuulle, Tampereelle, Hämeenlinnalle, Seinäjoelle ja Helsingille. väestö kuntajako 2013 sij.kunnan yhteensä %-osuus * Etelä-Karjalan ,7 Etelä-Pohjanmaan ,9 Etelä-Savon ,0 Helsingin ja Uudenmaan* ,6/68,2 Itä-Savon ,5 Kainuun ,0 Kanta-Hämeen ,5 Keski-Pohjanmaan ,8 Keski-Suomen ,3 Kymenlaakson ,5 Lapin ,5 Länsi-Pohjan ,4 Pirkanmaan ,0 Pohjois-Karjalan ,8 Pohjois-Pohjanmaan ,6 Pohjois-Savon ,4 Päijät-Hämeen ,2 Satakunnan ,0 Vaasan ,1 Varsinais-Suomen ,2 HYKS-erva** ,3/57,0 TYKS-erva ,8 TAYS-erva ,7 KYS-erva ,9 OYS-erva ,8 Manner-Suomi Koko maa * = keskussairaalan sijaintikunnan %-osuus shp:n väestöstä HUS = Helsinki/Helsinki, Espoo (Jorvi) ja Vantaa (Peijas) ** = yliopistollisen keskussairaalan sijaintikunnan %-osuus erva-alueen väestöstä HUS = Helsinki/Helsinki, Espoo (Jorvi) ja Vantaa (Peijas) Edellä oleva on vain kevyt avaus vastuukunnan tehtävien ja vastuiden sangen moninaisiin ja monimutkaisiin kysymyksiin. Jos vastuukuntamalli otetaan käyttöön, se vaatii perusteellisen valmistelun - myös perustuslain näkökulmasta - ja uutta säädöstöä ensisijaisesti kuntalaissa. Kuntatalossa maaliskuun loppupuolella 2013 Heikki Punnonen **************** Seuraavilla viidellä sivulla ovat edellä mainitut Sairaalaviestin 4/2012 (sivuilta 27-31) poimitut alustusten tiivistelmät - ilman liitemerkintää ja tämän raportin sivunumerointia. -selvitys

13 Keski-Suomen uusi keskussairaala ja sairaalatoiminnan uudet konseptit oppeja ja malleja myös maailmalta Poimintoja Jorma Teittisen, uuden keskussairaalan projektinjohtajan, Sairaalapäivien alustuksesta Uusi sairaala -hankkeen taustalla on vuosia kestänyt selvitystyö. Hankesuunnittelun pohjana on sairaalatoiminnan uudistuvat konseptit. Hanke ei lähtenyt eikä toteudu tila edellä. Sairaanhoidon integraatio, kuntoutus, alueellinen tarkastelu ja erityisesti logistiikka ovat vaikuttavia elementtejä uuden sairaalan suunnittelussa. Kansainvälisiä verkostoja ja konsultteja on käytetty ja käytetään. Jorma Teittinen hahmotti lähtökohdiksi seuraavat kolme elementtiä: Rakentaminen on väline muuttaa rakenteita. Raha ei riitä. Huomio on siirrettävä rakentamisen kustannuksista käyttömenojen hallintaan. Suunnittelun lisäarvo (Arup, 1997) muotoutuu sairaalarakennuksen elinkaaressa suhteellisesti näin. 400 on toiminnan pyörittämisen kustannukset. 5 on huolto-, tekniikka- ja korjauskustannukset. 1 on rakennusinvestointi. 0,1 on suunnittelukustannukset. By the time a building is completed up to 90 % of its life cycle economic and ecological costs have been made inevitable. More for less - design council (Phil Nedin ARUP) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintakulut vuonna 2011 ovat noin 260 M. Uusi sairaala maksaa nykysuunnitelmien mukaan 248 M. Rationointihyöty on 25 M vuodessa. Hankesuunnitelma alkoi Alustava hankesuunnitelma on valmistunut. Uuden sairaalan strategiset tavoitteet ovat seuraavat: Potilas ensin Terveellinen, turvallinen ja hyvä työympäristö työntekijöille Tehokas ja edistyksellinen ICT Hyvä logistiikka Integroitu palvelujärjestelmä (pth - esh ja osin sosiaalitoimi) Ennalta ehkäisyn ja terveyden edistäminen Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Johtaminen tukee prosesseja. Potilaan tarve määrittää hoitoprosessit. Hoitoprosessien tarve määrittää tukipalveluprosessit. Sairaalan toiminta jakautuu seuraaviin osiin: poliklinikat, kuuma sairaala / hot hospital (24/7), potilasosastot, lääkinnälliset palvelut, tukipalvelut ja logistiikka. Kun Keski-Suomen keskussairaalan pinta-aloja verrataan Hollannin akuuttisairaaloiden pinta-alojen keskiarvoon, erot ovat tällaiset: KS:n Hollannin kuuma sairaala 24 % 30,5 % hotelli (vuodeosastot) 16 % 33 % toimisto 28 % 23 % tekniikka 32 % 13,5 % Keski-Suomen sairaalakäyttö on 40 prosenttia kokonaispinta-alasta - Hollannissa keskimäärin 63 prosenttia. Vanhassa sairaalassa kaikki eriset toiminnot ovat samassa rakennuksessa, yksi typologia. Tulevaisuuden sairaala jaetaan neljään osaan toimintojen Sairaalan jakautuminen osiin, kaavakuva Kuuma sairaala Sairaalaviesti 4/

14 ja rakennustekniikan mukaan, neljä typologiaa eli kuuma sairaala, toimisto, hotelli ja tehdas. Vanha sairaala sisältää turhia rakennuksia, tiloja, varastointia ja liikennettä. Prosessiohjatussa sairaalassa rakennustilat ja liikenne on suunniteltu virtaavan prosessin ehdoilla; varastot on minimoitu. Jorma Teittinen esitteli kuulijoille referenssikohteita Hollannista, Ranskasta ja Ruotsista. Näiden analysointi on tärkeä osa uuden sairaalan konseptien kehitystyötä. Uusi sairaala -hankkeen suunnitelman periaatteet: Muuntojoustavuus on mahdollista, koska toiminnot on järjestetty vyöhykkeisiin moduulijärjestelmässä. Sairaala jakautuu selkeisiin toiminnallisiin osiin. Osaamiskeskus on sairaalan keskellä, yksi kokonaisuus. Vuodeosastot ovat yhteiskäyttöisiä ja joustavia. Yhden hengen huoneet Logistiikka on keskitetty ja tehokas. Vihreät sisäpihat ovat potilaslähtöisiä. Odotustilat ovat potilaslähtöisiä ja inhimillisiä. Helppo orientoitavuus, eriytetyt ihmisvirrat Vastaanottohuoneet on joustavasti ja systemaattisesti ratkaistu. Rakennus mahdollistaa prosentin toimintakustannusten tehostamistavoitteen. Pysäköintitalosta on lyhyt yhteys aulaan. Sairaalaa voidaan laajentaa samalla systeemillä. Hankkeen suunnittelu vie 2,5 vuotta, rakentaminen 3 3,5 vuotta ja kokonaisuus on valmis vuonna Lisätietoja hankkeesta: Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma Poimintoja Isto Nordbackin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysjohtajan, Sairaalapäivien alustuksesta Tampereen yliopistollisen sairaala oli valmistuessaan tiivis yksi sairaala. Psykiatriset sairaudet ja keuhkosairaudet hoidettiin etäällä. Erikoisalapohjainen organisoituminen oli tuon ajan toiminnan toimiva malli. Tilat tukivat silloisia tutkimus- ja hoitotapoja. Aikojen mittaan uusia tiloja ja siipiä on rakennettu runsaasti. Uudistamisohjelman lähtökohtana ovat toiminnalliset muutokset, jotka tilaratkaisuin mahdollistetaan. Isto Nordback esitti TAYSin pitkän kehittämiskaaren sairaalan ensiesta tulossa olevaan uudistamisohjelmaan. Vuonna 1962 valmistunut TAYS oli rakennettu toimintolähtöisenä kokonaisuutena. Suurin rakennusosa oli vuodeosastoja. Pääsisäänkäynnistä tultiin poliklinikoille. Synnytykset, leikkausosastot, laboratorio ja röntgen sijaitsivat omassa siivessään, jossa sijaitsi myös ensiapu. Toimistot olivat omassa siivessään. Sairaala oli organisoitu erikoisaloittain. Esimerkiksi kirurgian klinikan toimintoja oli eri puolilla sairaalaa - poliklinikalla, leikkaussaleissa, ensiavussa ja eri kerroksissa vuodeosastoilla. Rakenne oli ihan toimiva malli sen kokoiseen sairaalaan. Tilat tukivat hoitotapaa (funktionaalisuus) - vuodeosastot, poliklinikat, toimenpidetilat, jne. Tälle oli ominaista kliininen diagnostiikka, hoitoon kuuluva makuutus sekä luonnollisen paranemisen polikliininen seuraaminen kliinisin parametrein. Osaaminen oli laaja-alaista matalaa. Hoitojaksoja ja uusia potilaita oli vähän ja hoitojaksot olivat pitkiä. Kun sairaala on kasvanut perustamisensa jälkeen erittäin merkittävästi, malli ei ole enää toimiva nykyisenkokoiseen ja nykyaikaiseen sairaalaan. Nyt prosessissa ovat kudos- ja molekyylidiagnostiikka, hoitona interventiot myös mikro- ja molekyylitasolla. Luonnollinen paraneminen jätetään kotihoidoksi. Paranemisen seuraamisessa käytetään etäkeinoja. Osaaminen on kapeaa ja syvää. Uusia potilaita ja hoitojaksoja on paljon ja hoitojaksot ovat lyhyitä. Aiemmat tilaratkaisut ovat olleet pääsääntöisesti yksittäisten ongelmien poistamista. Taustalla oli monivuotiset toiveet pitkän aikavälin tilaohjelmasta osana toimialueiden toiminnallisia suunnitelmia. Näiden tavoitteena oli mahdollistaa toimintaprosessien kehitys, mihin kuuluu hajallaan olevien tilojen kokoaminen yhteen, sekä yksittäisten toiminta-asioiden ratkaisut. Kustannusten hallinta ja välttämättömät remontit liittyvät myös tilaohjelmaan. Päättäjät, ylin johto, keskijohto ja henkilöstö olivat toiveiden takana. Uudistusohjelma sai alkunsa em. kiinteistötarpeista, mutta muuttui nopeasti toiminnan muutosohjelmaksi. Uudistamisohjelman tärkein osio ovat toiminnalliset muutokset, jotka mahdollistetaan tilaratkaisuin. Toiminnan laajuus, toimintatavat, tehtävään 28 Sairaalaviesti 4/2012

15 sitoutuvan työn määrä ja investoinnin laajuus kytkeytyy vahvasti kustannuksiin. Osaprojekteissa on otettava huomioon seuraavat tärkeät näkökulmat: Potilasasiakkaan ja hänen läheistensä palvelu ja osallistaminen Kunta-asiakkaan ja lähettävien tahojen palvelu (tuottavuus ja hoidon saatavuus) Kehittämistyö ( lean malli ) Potilasturvallisuus Yleinen turvallisuus ja valmius Laitehankinnat Opetus ja tutkimus Työhyvinvointiohjelma Kestävä kehitys Toiminnalliset ja taloudelliset riskit (laaditaan ja päivitetään kannattavuuslaskelma) Tuottavuus paranee. Laskelmissa on lähdetty siitä, että prosentin toiminnan kasvu edellyttäisi TAYSin työpanoksen kasvattamista liki 600:lla. Alkuperäisessä UO2020 suunnitelmassa on katsottu, että em. lisäysmäärä sairaanhoidollisiin toimiin on vain 200 työpanosta, joista kohdentuu 70 leikkaustoimintaa sekä 130 osasto- ja poliklinikkatoimintaan. Kun vain 80 on todellinen lisäysmahdollisuus, 120 on hoidettava sisäisin järjestelyin. Nämä saadaan seuraavista: toimistotyön kehittäminen ja sähköinen asiointi 20, puheentunnistus ja muu teknologian kehitys 30, tukipalveluiden rationalisointi ja huoltologistiikan kehittäminen 30 ja palvelurakennemuutokset 40 työpanosta. Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Keski-Pohjanmaan keskussairaalan uudistukset toiminnan keskellä Poimintoja Hannu Pajunpään, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan, Sairaalapäivien alustuksesta Keski-Pohjanmaan keskussairaala rakennettiin vuosina ja Kokkolan seudun pääterveysasema samaan kortteliin vuona Yhteisiä toimintoja on paljon. Keskussairaalaa on laajennettu ja peruskorjattu tähän mennessä neljässä eri essa. Koko ajan sairaala on toiminut. Miten peruskorjaus on toteutettu? Hannu Pajunpää pohjasi alustuksensa keskussairaalan historialla ja toimintaympäristön erityispiirteillä. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien väestömäärä on pieni (75 000), mutta palveluja käyttävissä kunnissa asuu asukasta. Väestörakenne on terve, mille hyvä syntyvyys on ominaista. Akuuttihoitojen saavutettavuus on 1-1,5 tuntia. Sairaala on oman aikansa tuote, matala rakennus alavalla paikalla, maanvaraisesti koheesiomaalle perustettu. Sairaala on lehtitietojen mukaan rakennettu ikuiseksi, paikallavalubetonia, valurautaputkistot, tammiset ikkunanpielet, ulkoseinät pesubetonisandwichit, väliseinät pääosin muurattua punatiiltä ja asbestia joka paikassa. Rakennustyön laatu on ollut hyvää. Mm. vesieristykset yms. ovat hyvin tehtyjä. Kaikkiaan sairaala on perushyvä talo. Peruskorjauksen tarve alkoi hahmottua rakennukseen liittyvien pikakorjausten (putkisto- ja kattovuotojen) jyrkästi nousevana määränä. Tuolloin rakennus oli noin 25 vuotta vanha. Valtionosuusjärjestelmän aikaan byrokratia viivästytti mm. kattohanketta. Vuosituhannen vaihteen jälkeen nousivat sisäilma-asiat pinnalle, minkä jälkeen oli valittava etenemistie. Käytännössä tehtiin mm. seuraavia. Ulkoelementtien kuntoselvityksen perusteella uusittiin ns. kylmiä kuoria. Muuten sandwichit todettiin hyviksi. Käynnistettiin kellarikerroksen maapohjaisten tilojen puhdistus - noin 0,5 hehtaaria, jossa lahoavaa ainetta. Yläpohjat tiivistettiin systemaattisesti, kun löydettiin rakennusaikainen poranreikäongelma. Yläpohjat puhdistettiin ja vaurioituneet villat vaihdettiin. Kattoikkunat (140 kpl) vaihdettiin ja sakokaivot uusittiin. Rakennuksen teknisen iän lisäksi uudistamistarpeeseen vaikutti toiminnallinen muutos. Erikoissairaanhoito oli muuttunut osastopainotteisesta poliklinikkapainotteiseen toimintamalliin. Nykykonseptina on avohoitopainotteinen päivystävä sairaala. Peruskorjauksen linjavalinta tehtiin kahden vaihtoehdon välillä eli keskitytäänkö palokuntatyöhön siellä täällä, mihin oli tarvetta ja painetta, vai kylmän rauhalliseen suunnitelmallisuuteen. Jälkimmäinen valittiin. Peruskorjausohjelma päätettiin laatia, ttaa ja budjetoida. Ohjelman tarpeellisuudesta informoitiin hallitusta, valtuustoa ja jäsenkuntia. Ryhdyttiin järjestelmällisesti poistamaan koko rakennukseen liittyviä laajempia ongelmia ja toteuttamaan sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät erikseen liity Sairaalaviesti 4/

16 potilaiden palvelun kannalta - väistötilojen sijainti ja soveltuvuus, tiedottaminen ja opasteet henkilökunnan työolosuhteiden kannalta - tiedonkulku ja osallistuminen logistisen toimivuuden kannalta - reititys ja varautuminen poikkeustilanteisiin rakentamisen näkökulmasta - rakentaminen sairaalatoiminnan keskellä, häiriöiden ennakointi ja estäminen. mihinkään yksittäiseen yksikköön. Ohjelman rinnalla toteutettiin myös kohdennettuja täsmäkorjauksia laajoihin asiantuntijaselvityksiin perustuen. Hankkeiden suunnittelussa suunnittelusairaanhoitaja ja sairaalainsinööri olivat keskeisiä linkkejä organisaation ja ammattisuunnittelijoiden välillä. Periaateratkaisuista käytettiin tulosaluejohtojen, avainhenkilöiden ja johdon välisiä neuvotteluja. Kohdesuunnittelussa yksiköiden johto ja henkilökunta olivat tiiviisti mukana. Kuntayhtymän kokonaisstrategia ohjasi koko ajan hankesuunnittelua. Hankkeet toteutettiin kevyellä organisaatiolla. Rakennusurakoinnissa käytettiin perinteistä menettelyä: pääurakat ja aliurakat. Valvonta toteutettiin omana toimintana, pl. psykiatrian tilahanke. Tavoitteena oli poistaa rakenteelliset ja sisäilmaan liittyvät ongelmat - perusteellisesti hyvän rakennustavan mukaisesti. Tavoitteena oli saada toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset, valittua strategiaa palvelevat tilat kohtuullisin kustannuksin. Kokonaiskustannukset olivat 55 miljoonaa euroa, joista laajennukset olivat noin 24,5 miljoonaa euroa. Toiminnan turvaaminen peruskorjauksen keskellä edellyttää tarkkaa ennakkosuunnittelua Väistötilaratkaisuissa käytettiin mm. seuraavia. Osastoja yhdistettiin. Erikoisalaosastoja sijoitettiin yhteen päivystysosaston kanssa useassa essa. Lastenosasto toimi jonkin aikaa kirurgisen osaston sisällä. Toimintamuutosten myötä vapautui tiloja uuteen käyttöön. Yhden osaston tilat vapautuivat osastojen yhdistämisessä. Vapaana olleita asuntotiloja oli mm. psykiatrian käytössä. Vuokratiloja käytettiin vähän - psykiatrian poliklinikka pari vuotta ja patologia. Yhteistyössä aktivoitiin terveyskeskuksen osaston akuuttitoiminta. Hankkeen seurauksena somaattisten sairaansijojen määrä vähentyi noin 25 prosenttia. Osastokohtaisessa saneerauksessa sairaansijojen määrä väheni 3-4:llä. Kahden osaston yhdistäminen vähensi 16 sairaansijaa. Osastojen yhteiskäyttö erikoisalojen välillä on lisääntynyt oleellisesti ja jäänyt pysyväksi käytännöksi. Peruskorjaus- ja rakennusohjelman tuloksen on syntymässä sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamiskeskittymä, joka sisältää mm. yhteispäivystyksen somaattisen erikoissairaanhoidon psykiatrisen erikoissairaanhoidon perusterveydenhuollon avotoiminnot ja subakuutit osastot kehitysvammaisten erityishuollon päihdekeskuksen sekä em. toimintoja palvelevan logistiikkakeskuksen. Lisäksi aivan vieressä toimii sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitos. Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Sairaalaviesti 4/2012

17 Sairaalaremonteissa säästäminen on epäterveellistä Poimintoja Eero Palomäen, Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan ja arkkitehdin, Sairaalapäivien alustuksesta Työnantajalla on vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Toimintayksiköllä on vastuu potilasturvallisuudesta. Hoito ei saa aiheuttaa haittaa potilaalle. Yleisimpiä välittömän korjaustarpeen aiheuttajia ovat alapohjan kosteus, ulkoseinät, kosteissa tiloissa vesieristysten puuttuminen sekä kosteiden tilojen asennusten tai korjausten toteutukset. Eero Palomäki korosti vastuuta sairaalatilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Sairaalatilat eivät saa aiheuttaa sairastumista. Terveyttä turvaaviin altistumista vähentäviin toimiin on ryhdyttävä tarvittaessa kiireellisesti. Jos riski on sietämätön - altistuminen todennäköistä ja pysyvä sairastuminen todennäköistä - tilojen käyttöä on rajoitettava. Sairaalat eivät poikkea muusta rakennuskannasta. Ongelmat ovat rakentamisajankohdalle tyypillisiä. Sairaaloissa on runsaasti kosteita tiloja ja niitä käytetään paljon. Yksiköiden koko ja rakennusmassojen tiheys poikkeavat muusta rakennuskannasta. Rakenteet ja järjestelmät ovat usein elinkaarensa loppupäässä. Ilmanvaihtojärjestelmät eivät vastaa nykyvaatimuksia. Sairaaloissa ei ole väistötiloja. Tontit ovat valmiiksi ahtaita. Suunnittelu on tehty minimien mukaan. Muuntojoustavuus on minimaalista. Kustannussäästöt alussa kostautuvat lopussa. Sairaaloiden tilojen sisäilmaongelmat ovat yleisiä. Välittömän korjaustarpeen ja lisäselvitystarpeen osuus tiloista on yli kolmannes. Vuodeosastoissa ongelma on yleisempi eli lähes neljännes on välittömässä korjaustarpeessa ja lähes yhtä suuri osuus lisäselvitystarpeessa. Tunkkainen ilma, kuiva ilma ja epämiellyttävä haju ovat sisäilman ongelmien keskeisiä ilmenemismuotoja. Silmien ärsytys, nenän ärsytys ja kurkun ärsytys koetaan yleisimmin. Käsien ärsytys, kasvojen ihoärsytys ja väsymys ovat myös yleisiä oireita. Ilmanvaihto -tarkastelussa yleisimpiä ongelmia ovat seuraavat: ohjeistuksen puute: suunnittelu ja toteutus vaihtelee paljon tasoltaan tilojen riittämätön ilmanvaihto jäähdytyksen puute - kesäaikainen kuumuus on osastoilla merkittävä ongelma vetohaitat - erityisesti huonekohtaisista jäähdytyslaitteista kohdepoistojen puuttuminen/kehittymättömyys aiheuttaa lämpö- ja epäpuhtauskuormia sisätiloissa ulkoilman epäpuhtaudet - mm. avoimista ikkunoista huonosti hallitut sisäiset painesuhteet, epäpuhtauksien leviämiset kosteuden hallinta - kostutuslaitteiden ongelmat järjestelmän puhdistuksen ongelmat - vaikeaa sekä iv-järjestelmien puutteiden että sairaalan toiminnan vuoksi ulkoiset kosteushaitat - esimerkiksi lumi iv-järjestelmien liian tiukka mitoitus haittaa tilojen muunneltavuutta laitteiden tekniset ongelmat - mm. puhaltimien moottorit vikaantuvat helposti, järjestelmien epäluotettavuus. Korjaamisen haasteita asettavat mm. Toiminta on pääsääntöisesti 24/7. Yleensä ei pystytä tyhjentämään koko rakennusta, jolloin kriittisiä korjauksia jää tekemättä. Henkilö- ja huoltoliikenteen toimivuus on varmistettava korjausten aikana. Korjaustoiminta ei saa aiheuttaa terveyshaittaa tuotannolle. Riskiarviointimenettely puuttuu. Sairaalaympäristöön erikoistuneet toimijat puuttuvat. Toimitaan tavanomaisin mallein poikkeuksellisessa ympäristössä. Rakennustoiminta on alisteinen sairaalatoiminnan vaatimuksiin nähden. Rakennusten korjaaminen on uudisrakentamista kalliimpaa. Johtopäätökset ja tarpeet Suunnitelma ja rahoitusmalli tarvitaan patoutuneen korjaustarpeen kiinnikuromiseen. Muuten ei synny tilaa kiinteistökannan kehittämiselle. Viiden kohdan korjausohjelma: ulkovaippa - sisärakenteet - järjestelmät - painesuhteet - liikenteen hallinta Kokonaisvaltainen riskiarviointimenettely korjausprosessin hallintaan (mm. Priorita-arviointimenettely) Suunnittelussa vaadittava väljyyttä (toiminnallinen - rakenteellinen - järjestelmän mitoittaminen) Rakennusten toimintaedellytysten arviointimenettely (ei enää asunnoista sairaalaksi - entä toisinpäin?) Toimiva, terveellinen työympäristö ja paranemista tukeva ympäristö (mm. jäähdytys) on tehokkuutta (evidence-based design) Sairaalaympäristön hallitsevat korjausrakennustoimijat - koulutusjärjestelmän kehittäminen (vrt. tulityökortti) Tilaajaorganisaation täydennyskoulutus Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Sairaalaviesti 4/

18 16 SAIRAANHOITOPIIRIEN VUOSI 2012 Liite 2 SAIRAANHOITOPIIRIEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT RAKENNUKSET PERUSTIETOJA Sairaanhoitopiirin käytössä olevat rakennukset yhteensä, bruttopinta-ala, brm 2 = yht. Rakennuksista kuntayhtymän omistamia, bruttopinta-ala, brm 2 = omat Rakennuksista vuokratiloja pitkillä vuokrasopimuksilla, bruttopinta-ala, brm 2 = vuokra Vuokratiloista kunnan, kuntien tai kuntayhtymien omistamia, bruttopinta-ala, brm 2 = kunnall. Vuokratiloista muun omistajan (oy, osk, srk, yksityinen, ) omistamia, bruttopinta-ala, brm 2 = muut Omistaako shp osakeyhtiön tai osakeyhtiöitä tai onko shp osakkaana osakeyhtiössä, joka omistaa shp:n käytössä olevia rakennuksia tai tiloja (K = kyllä E = ei) = oy omist. shp Sairaanhoitopiirien käytössä olevat rakennukset vuokratiloista yht. omat vuokra kunnall. muut oy omist. Etelä-Karjalan *) E Etelä-Pohjanmaan K Etelä-Savon E H:gin ja Uudenmaan K Itä-Savon *) K Kainuun *) E Kanta-Hämeen K Keski-Pohjanmaan *) K Keski-Suomen K Kymenlaakson *) E Lapin E Länsi-Pohjan E Pirkanmaan *) K Pohjois-Karjalan *) K Pohjois-Pohjanmaan *) K Pohjois-Savon *) K Päijät-Hämeen *) K Satakunnan *) K Vaasan K Varsinais-Suomen E Yhteensä *) monitoimikuntayhtymä, joka hoitaa erikoissairaanhoidon lisäksi myös muita tehtäviä (erityishuoltoa, perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja) -selvitys

19 17 SAIRAANHOITOPIIRIEN VUOSI 2012 Liite 3 SAIRAALAKOHTAISET RAKENNUSTIEDOT Sairaalan bruttopinta-ala = pinta-ala, brm 2 Sairaalan maa-alue = maa-alue, ha Ensimmäinen käyttöönottovuosi = 1. käyttövuosi - minkä jälkeen vanhimpia sairaalarakennuksia on korjattu, laajennettu, uudistettu, jne Viimeinen peruskorjausvuosi = viim.perkorj.v. shp sairaalan nimi pinta-ala, brm 2 maa-alue, ha 1. käyttövuosi viim. perkorj.v. Etelä-Karjalan Sairaalakohtaiset rakennustiedot Etelä-Karjalan keskussairaala , osastokorjauksia 2010 Armilan sairaala, omist. Lappeenranta osastokorjauksia 2011 Joutsenon terv.asema, omist. Lpr Parikkalan sairaala, omist. Parikkala osastokorjauksia 2010 Rautjärven hoitokeskus omist. Rautjärvi Ruokolahden terv.as., omist. Ruokolahti Luumäen terv.as. omist. Luumäki Savitaipaleen terv.as., omist. Savitaipale Taipalsaaren terv.as. omist. Taipalsaari / 2001 Taipalsaaren sair., omist. Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan shp Seinäjoen keskussairaala A-osa A-osa mikrobiologia B-osa C-osa D-osa E-osa C,D ja E-osa 3. kerros FG-osa , laaj H-osa K ja L M-osa käyttökiellossa P-osa Yhteensä ,0 T-kiinteistö (ent. Törnävän sairaala) TA TB TC TD TE TF TG TH TI TJ TK TL TM TN TO TP Yhteensä ,4 -selvitys

20 18 shp Sairaalakohtaiset rakennustiedot sairaalan nimi pinta-ala, brm 2 maa-alue, ha 1. käyttövuosi viim. perkorj.v. Seinäjoen ks:n viereen rakennettu Seinäjoen Y-talo Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja ammattikorkeakoulu Kiinteistö OY Seinäjoen Y-talo, josta sairaanhoitopiiri omistaa 51 % ja Seinäjoen kaupunki 49 % Tilat vuokrattu Koy:ltä. Y-talon merkittävä toiminto on pth:n ja esh:n yhteinen päivystyskeskus Erikoissairaanhoidon käytössä , Ent. Koskenalan sairaalan rivitalo , Etelä-Savon Mikkelin keskussairaala Moision sairaala , HUS Tammiharjun sairaala , Länsi-Uudenmaan sairaala , Lohjan sairaala , Hyvinkään sairaala , Kellokosken sairaala ,0 Ohkolan sairaala , Porvoon sairaala , Lastenklinikka , Lastenlinna , Meilahden alue, muut kuin sairaalarak ,0 Meilahden sairaala Naistenklinikka Silmä- ja korvasairaala Kolmiosairaala Syöpätautien klinikka Iho- ja allergiasairaala , Kirurginen sairaala , Töölön sairaala , Jorvin sairaala , Peijaksen sairaala Kätilöopiston sairaala Psykiatriakeskus Auroran sairaala Haartmanin sairaala 200 Paloniemen sairaala Marian sairaala Biomedicum selvitys

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP 1962 Tiivis sairaala Keuhkosair ja psyk etäällä 2 21.11.2012 Toimintolähtöinen kokonaisuus Vuodeosastot

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN T Kallio

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN T Kallio INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2020 INVESTOINNIT tarve toiminnallinen tekninen omistuksellinen esitykset perusteltu johtopäätökset ellei toteudu päätökset monessa eri vaiheessa toimeenpano alkaa vuosia

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke, strategiset tavoitteet ja konsepti. projektijohtaja Jorma Teittinen Kuntainfo, Jyväskylä,

Uusi sairaala hanke, strategiset tavoitteet ja konsepti. projektijohtaja Jorma Teittinen Kuntainfo, Jyväskylä, Uusi sairaala hanke, strategiset tavoitteet ja konsepti projektijohtaja Jorma Teittinen Kuntainfo, Jyväskylä, 13.3.2013 Rakentaminen on väline muuttaa rakenteita Raha ei riitä! Huomio rakentamisen kustannuksista

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE)

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) 1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) 19.5.2016/täydennys7.6.2016 ASIA: ESSOTE:n kannanotto hallituksen esitykseen laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä?

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Risto Kortelainen, kuntayhtymän johtaja, ESSOTE, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 25.8.2016 1 Heinävesi Pieksämäki

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

INVESTOINNIT

INVESTOINNIT Kunnallisjohtajien kokous 24.8.2016 INVESTOINNIT 2017-2022 ISOLINNANKATU YLEINEN SAIRAALA 1937 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA INVESTOINNIT 2017-2022 v. 2017 v. 2018 v.2019 v.2020 v. 2021 v. 2022 Laitehankinnat

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Teokset ovat EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista Sairaalan osastot Akuutti Päivystysosasto Infektio-osasto Kuntoutus Haavanhoito- ja psykogeriatrinen kuntoutusosasto

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Tiivistelmä Nordic Healthcare Group 2.9.2016 16.9.2016 1 Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus Hallituksen linjaukset

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille 27.3.2014 Talousjohtaja Elisa Kusmin Perustamiskustannukset Laajennusosan kustannukset Investoinnin suunnittelukustannukset

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari 19.6.2012 Jari Jokela / Valtuustoseminaari

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu sairaanhoitopiireissä

Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu sairaanhoitopiireissä Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu sairaanhoitopiireissä KYS-Erva johtoryhmien tapaaminen, Jkl Talousjohtajat Kari Janhonen, Psshp Aija Suntioinen, Ksshp Ismo Rouvinen, Pkssk Vesa Vestala, Esshp

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

INVESTOINNIT

INVESTOINNIT Satasairaala seminaari 12.10.2016 INVESTOINNIT 2017-2022 ISOLINNANKATU YLEINEN SAIRAALA 1937 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA INVESTOINNIT 2017-2022 Maankäyttösopimus 0,06 0,07 0,07 v. 2017 v. 2018 v.2019 v.2020

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10.

Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10. Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10.2014 Muutoksen aika on täällä Kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus ja

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

KSSHP:n Uusi sairaala

KSSHP:n Uusi sairaala Kuntakierros Kevät 2016 KSSHP:n Uusi sairaala Juha Kinnunen, Johtaja, Professori 24.5.2016 Juha Kinnunen Sisältö Miksi kokonaan uusi sairaala? Arkitodellisuutemme Hanke käynnistyi jo 2011-12 Rakennamme

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot