Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja Uudenmaan liitto 2007 Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja :

4 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Taitto: Arja Reinikka Kannen kuva: Tiina Junnilainen Kannen piirros: Arja-Leena Berg Kyriiri Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Sarjan nimeke Sivuja ISBN Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Kieli, koko teos Tiivistelmä Julkaisuaika Liitteitä (sid.) (PDF) suomi ISSN Yhteenveto ruotsi Maapolitiikalla tarkoitetaan tässä työssä niitä kunnan toimintoja, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan, luovuttamiseen, näihin johtavien sopimusten laatimiseen, maanhallintaan sekä asemakaavojen toteutumisen edistämiseen. Maapolitiikalla voidaan vaikuttaa myönteisesti yhdyskuntien kehitykseen ja kuntatalouteen. Kunnan maapolitiikan tavoitteet ja siinä käytettävät keinot kirjataan yleensä kunnan maapoliittiseen ohjelmaan. Tämän työn tarkoituksena on tarjota kunnan maapoliittisen ohjelman valmistelijoille tietoja ja käytännön kokemuksia muissa Uudenmaan kunnissa käytetyistä maapoliittisista tavoitteista sekä lainsäädännön mahdollistamasta keinovalikoimasta ja miten niitä on käytetty. Työtä voidaan hyödyntää käsikirjana kunnan ensimmäistä maapoliittista ohjelmaa rakennettaessa tai uusittaessa sitä. Työssä on esitelty erilaisia tavoite- ja keinovaihtoehtoja, joista kukin kunta voi poimia omiin strategioihinsa ja tarpeisiinsa nähden sopivimmat. Tavoitteita ja keinoja ei ole asetettu paremmuusjärjestykseen. Kunnan maapoliittisen ohjelmaan liittyvää tiedonkeruuta ja valmistelua tehdään yleensä virkamiestyönä. Tavallista on, että valmisteluprosessiin osallistuvat myös poliitikot. Maapoliittisen ohjelman valmisteluprosessin aikana onkin hyvä ottaa kantaa eri tavoitteisiin ja keinoihin, vaikka niitä ei otettaisikaan mukaan lopulliseen, kunnanhallituksen tai -valtuuston hyväksymään maapoliittiseen ohjelmaan. Työhön on koottu liitteeksi joukko maapolitiikan valmistelun kannalta kiinnostavia oikeustapauksia. Raportin laatija Tiina Junnilainen (Uudenmaan liitto) Avainsanat (asiasanat) maapolitiikka, maapoliittinen ohjelma, raakamaa, tonttivaranto Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 3

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Presentationsblad Författare Publikation Seriens namn Seriens nummer Sidor ISBN Språk Nylands förbund Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja (Kommunens markpolitiska program - handbok för beredaren) Nylands förbunds publikationer E Referat Utgivningsdatum Bilagor (inb.) (PDF) finska ISSN Sammandrag svenska Med markpolitiken avses i det här arbetet sådana kommunala funktioner, som ansluter sig till anskaffningen och överlåtelsen av markområden, utarbetandet av avtal som leder till dessa, markbesittningen samt främjandet av detaljplanernas genomförande. Markpolitiska åtgärder kan ha positiva effekter på utvecklandet av samhällena och kommunalekonomin. Målen för kommunens markpolitik och åtgärderna som används inom den skrivs vanligen in i kommunens markpolitiska program. Avsikten med detta arbete är att för programberedarna erbjuda information om och praktiska erfarenheter av de markpolitiska målen som används i de övriga nyländska kommunerna samt om utbudet av de åtgärder som lagstiftningen möjliggör och hur de använts. Arbetet kan tillämpas som en handbok för att utarbeta eller förnya kommunens markpolitiska program. Arbetet presenterar olika alternativ för mål och åtgärder, som varje kommun kan plocka fram som de lämpligaste för sina egna strategier och behov. Målen och åtgärderna ingår inte i någon prioriteringsordning. Informationssökningen och beredningen som ansluter sig till kommunens markpolitiska program sker vanligen som tjänstemannaarbete. Det är vanligt att även politiker deltar i beredningsprocessen. Under beredningsprocessen för det markpolitiska programmet är det bra att ta ställning till olika mål och åtgärder, även om de inte tas med i det slutliga markpolitiska programmet, som godkänts av kommunstyrelsen eller -fullmäktige. I arbetet ingår även som bilaga en sammanställning av rättsfall som är av intresse för beredningen av markpolitiken. Rapporten är utarbetad av Tiina Junnilainen (Nylands förbund) Nyckelord (ämnesord) markpolitik, markpolitisk program, råmark, tomtreserv Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: 4 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

7 Sisältö 1 Johdanto Esipuhe Lukuohjeita 8 2 Lähtökohdat Seudulliset lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat Muut maapolitiikkaan liittyvät lähtökohdat Kaavoitustilanne 11 3 Tavoitteet Kunnan strategiset tavoitteet Kunnan maankäyttöön liittyvät tavoitteet 13 4 Keinot Raakamaan hankinta Vapaaehtoinen kiinteistökauppa ja maanvaihto Lunastaminen Etuosto-oikeuden käyttäminen Yksityisen maan kaavoittaminen ja asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset Yksityisen maan kaavoittaminen Asemakaavoituksen käynnistämissopimus ja maankäyttösopimus Kehittämiskorvaus Kehittämisalue Sopimukset kunnan maata kaavoitettaessa Kaavoitettujen alueiden hankinta Kunnan maaomaisuuden hallinta Vuokratonttien hallinta Yleisten alueiden hallinta Hallintokuntien käytössä olevien alueiden optimointi Kunnan tonttivarannon edelleen kehittäminen Maaomaisuuden hallintajärjestelmä ja suhde kirjanpitoon Tontin luovutus Asuintonttien luovutus Elinkeinotonttien luovutus Muiden asemakaavoitettujen alueiden luovutus Asemakaavojen toteutumisen edistäminen Tontintuotantoketjun ohjelmointi ja optimointi Rakentamisvelvoite Rakentamiskehotus Korotettu kiinteistövero Yksityisten tonttien välitys ja markkinointiyhteistyö Asemakaavojen ajantasaisuuden arvioiminen 35 Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 5

8 4.6 Kaavoituksen ja maapolitiikan yhteensovittaminen Maapolitiikka ja yleiskaavoitus Maapolitiikka ja asemakaavoitus Kunta maanomistajana kaavoitushankkeessa Seudullinen maankäytön yhteistyö Yleispiirteisen kaavoituksen yhteistyö sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Raja-alueiden maankäytön yhteistyö Hajarakentamisen ohjaaminen ja kakkosasuminen Rakennusjärjestys, suunnittelutarvealue ja rakennuskiellot Kylien kehittäminen Kakkosasuminen 42 5 Maapoliittisen ohjelman seuranta ja maapoliittinen analyysi 43 Maapoliittisen ohjelman liitteet 44 Maapoliittisen ohjelman valmisteluprosessi 45 Liitteet 47 6 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

9 1. Johdanto 1.1 Esipuhe Tämän työn tarkoituksena on tarjota Uudenmaan kuntien käyttöön sisältörunko ja materiaalia, joiden avulla kunta voi rakentaa oman maapoliittisen ohjelmansa tai uudistaa sitä. Sisältörunkoon on koottuna lähtökohtia, tavoitteita ja keinoja, joista kunta voi poimia omiin strategioihinsa sopivat. Työstä on pyritty tekemään sellainen, että sitä soveltuvin osin voivat käyttää kaikki Uudenmaan kunnat. Työn tarkoituksena ei ole ottaa kantaa siihen, miten kunnan tulee linjata maapolitiikkaansa. Työssä esitetyt tavoitteet ja keinot ovat kuitenkin sellaisia, jotka ovat käytössä jossakin kunnassa ja usein hyväksi havaittuja kuntien kokemusten sekä alan tutkimusten perusteella. Siksi kunnan on tärkeää käsitellä niitä maapoliittisen ohjelman tai sen uudistamisen valmistelun yhteydessä, vaikka ne eivät lopullisessa ohjelmassa esiintyisikään. Maapolitiikalla tarkoitetaan tässä työssä niitä kunnan toimintoja, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan, luovuttamiseen, näihin johtavien sopimusten laatimiseen, maanhallintaan sekä asemakaavojen toteutumisen edistämiseen. Maapolitiikka on kaavoituksen ohella osa kuntasuunnittelun kokonaisuutta, jota kutsutaan maankäyttöpolitiikaksi. Maankäyttöpolitiikalla on suuri merkitys kuntien strategioiden toteuttamisessa. Se luo myös edellytykset kunnan menestykselliselle asunto- ja elinkeinopolitiikalle. Maankäyttöpolitiikan ja sen osana maapolitiikan tulisi myös noudattaa ja tukea kunnan ympäristöpolitiikan periaatteita. Työn tarkoituksena on nostaa esiin myös maapolitiikan seudullisia näkökohtia. Uusimaa kasvaa ja kehittyy ja alueesta on entistä suuremmassa määrin muotoutumassa yksi työ- ja asuntomarkkinaalue. Kasvun myötä sen rakenne kasvaa ja tiivistyy ja kunnat entistä enemmän omissa ratkaisuissaan joutuvat huomioimaan myös seudun kokonaisuutta. Myös kilpailua asukkaista ja yrityksistä on olemassa. Tätä kilpailua ei kuntien kuitenkaan kannata käydä maapolitiikan keinoin, mistä johtuen yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. PARAS-lainsäädännön perusteella kunnat ovat velvoitettuja hakemaan yhteistyömalleja palvelutoiminnan rationalisoimiseksi sekä maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittamiseksi seudulla. Tämä työ on käynnistynyt osana Uudenmaan liiton kehyskuntien tonttihintatyöryhmän toimintaa. Tonttihintatyöryhmän tehtävänä on ollut valmistella vuosittain ehdotus Valtion asuntorahastolle valtion tukemassa asuntorakentamisessa käytettäviksi enimmäistonttihinnoiksi. Ryhmä on kuitenkin katsonut tarpeelliseksi laajentaa tehtäväkenttäänsä siten, että se toimii myös keskustelufoorumina maapoliittisissa kysymyksissä. Erityisen tärkeänä ryhmä on pitänyt sitä, että kunnat ja kuntien virkamiehet saavat tukea maapoliittisen ohjelman laatimisessa. Työn on tehnyt Uudenmaan liiton palkkaamana DI Tiina Junnilainen, joka on ollut työn tekemisen ajan virkavapaalla Vihdin kunnan maankäyttöinsinöörin virasta. Työtä varten on perehdytty kaikkien Uudenmaan kuntien olemassa oleviin maapoliittisiin linjauksiin, analysoitu olemassa olevia maapoliittisia ohjelmia muistakin kuin Uudenmaan kunnista sekä perehdytty maapolitiikkaan liittyviin oikeustapauksiin. Kokemuksia muun muassa erilaisten maapoliittisten keinojen käytöstä on saatu haastattelemalla Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään, Mäntsälän, Hangon ja Pohjan maapolitiikasta vastaavia virkamiehiä. Maapolitiikan roolista osana kunnan strategioita ja näkemyksiä seudullisiin painotuksiin on saatu haastattelemalla Lohjan, Keravan, Siuntion ja Vihdin kunnanjohtajia. Vertailukohtaa Uudenmaan tilanteeseen on haettu haastattelemalla Tukholman naapurikunnan Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 7

10 Nackan maankäyttöinsinööriä Clas-Göran Herrgårdia. Työhön ovat antaneet merkittävän panoksen myös Uudenmaan liiton tonttihintatyöryhmä, Uudenmaan liiton johtaja Seija Vanhanen ja suunnittelupäällikkö Kaarina Rautio sekä Kuntaliiton maankäyttöinsinööri Matti Holopainen. 1.2 Lukuohjeita Sisältörunko on rakennettu siten, että otsikot toimivat myös kunnan maapoliittisen ohjelman otsikkoina, viimeistä kappaletta lukuunottamatta. Esitetty sisältörunko on niin sanottu maksimiversio. Oletettavasti mikään kunta ei tarvitse maapoliittiseen ohjelmaansa kaikkia esitettyjä aiheita, vaan tarkoituksena on, että kunta poimii niistä tarvitsemansa. Otsikoiden alla on tekijän ajatuksia siitä, mitä asioita kyseisessä kappaleessa voidaan käsitellä. Kursivoidulla on esitetty kokemuksia kyseisen keinon käytöstä kunnissa. Kappaleessa Maapoliittisen ohjelma liitteet on lueteltuna materiaalia, jota kunta voi liittää maapoliittiseen ohjelmaansa. Tämä tulee erottaa rungon lopussa olevista liitteistä, joissa on koottuna maapoliittisen ohjelman valmistelua helpottavaa materiaalia, muun muassa oikeustapauksia. Viimeisessä kappaleessa, Valmisteluprosessi, on esitetty käytännössä toimiviksi osoittautuneita malleja siitä, kuinka maapoliittisen ohjelman valmistelu voisi kunnassa edetä ja mitä prosessissa tulisi huomioida. Työ on saatavissa Uudenmaan liiton alueidenkäytön yksiköstä myös.rtf-muotoisena, josta kunta voi suoraan siirtää otsikoita omaan maapoliittiseen ohjelmaansa. 8 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

11 2. Lähtökohdat Tässä kappaleessa on esitetty erilaisia lähtökohtia, joiden pohjalta kunta voi rakentaa maapoliittisia toimintalinjojaan. Tässä kappaleessa ei ole tarkoitus esittää maapolitiikan suhteen tavoitteita, vaan kuvata olemassa olevaa tilannetta ja kunnan muita strategioita ja tavoitteita, jotka ovat lähtökohtana maapoliittisille tavoitteille, jotka esitetään kappaleessa 3. Esitetyistä lähtökohdista valitaan ne, joilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta. Esimerkiksi hajarakentamisen volyymi ja hajarakentamisen ohjaaminen on vain joissakin kunnissa maapolitiikan kokonaisuuden kannalta merkittävää. 2.1 Seudulliset lähtökohdat Seudulliset ohjelmat Mahdolliset maapolitiikkaan liittyvät ohjelmat ja strategiat, joihin kunta on sitoutunut Seudulliset yhteistyöhankkeet Mahdolliset maapolitiikkaan liittyvät yhteistyöhankkeet, joihin kunta on sitoutunut 2.2 Taloudelliset lähtökohdat Maapolitiikan taloudelliset reunaehdot Taloudellisia reunaehtoja ovat muun muassa se, paljonko kunnalla on ollut vuosittain käytettävissä rahaa maahankintoihin, mikä on ollut maaomaisuuden tuotto, onko kunnalla käytettävissä maanhankintarahastoja ja voidaanko lisämäärärahoin rahoittaa maahankintoja, jos kannattava kauppa olisi syntymässä. Maanhankintamenojen ja maanmyyntitulojen suhde esimerkiksi edelliseltä valtuustokaudelta tai 10-vuotisperiodilta Maanhankintamenojen ja maanmyyntitulojen suhteen kehittyminen on tarkoituksenmukaista selvittää sopivalta aikajaksolta. Maanhankintaan käytettävissä olevat taloudelliset resurssit vrt. maanhankintavastuut Maanhankintavastuilla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvittaisiin, mikäli kunta hankkisi omistukseensa kaikki puistot ja yleiset alueet, jotka eivät vielä ole kunnan omistuksessa, mutta jotka kunnan on hankittava, mikäli maanomistaja ei voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla hyödyntää näitä alueita. Käytännössä nämä hankinnat eivät realisoidu yhdellä kertaa, mutta kunnalla on hyvä olla käsitys suuruusluokasta. Yhdyskuntarakentamisen kustannukset Kunnan tulee selvittää, mitkä ovat yleiskaavassa esitetyn tai muutoin tavoitteeksi asetetun tulevan yhdyskuntarakenteen kunnallistekniset kustannukset esimerkiksi jaoteltuina kymmenen vuoden periodeihin. Tällaisia selvityksiä tehdään yleensä koko kunnan yleiskaavatyön yhteydessä ja ne tulee huomioida tehtäessä keskeisiä päätöksiä kaavoituksesta ja maapolitiikasta. Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 9

12 2.3 Muut maapolitiikkaan liittyvät lähtökohdat Muina maapoliittisen ohjelman lähtökohtina tulisi vähintään olla tiedot siitä, minkälaiseen väestömuutokseen ja elinkeinorakenteeseen on tarkoitus ohjelmakaudella varautua, tavoitteet asuntotuotannon, asuintontti- ja elinkeinotonttien suhteen sekä kuinka nykyinen varanto näihin pystyy vastaamaan. Kunnan strategiat Kunnan strategiat, jotka liittyvät maapolitiikkaan tai joita maapolitiikka voi tukea. Kunnan asuintonttivaranto ja sen riittävyys ja sijainti suhteessa kasvutavoitteeseen ja kehityssuuntiin Kunnan elinkeinotonttivaranto ja sen riittävyys ja sijainti suhteessa työpaikkaomavaraisuuden tavoitteeseen ja palvelutarpeeseen ja kunnan kehityssuuntiin Kunnan raakamaavaranto ja sen riittävyys ja sijainti suhteessa kasvutavoitteeseen ja kehityssuuntiin Raakamaalla tarkoitetaan tässä ja muuallakin tässä työssä asemakaavoittamatonta maata, jolla on, erotuksena muusta maa- ja metsätalousmaasta, tulevaan maankäytön kehittämiseen liittyvää odotusarvoa. Mikäli kunnalla on omistuksessaan muuksi kuin raakamaaksi laskettavaa maa- ja metsätalousmaata, tulisi myös sen määrä ilmoittaa. Se on syytä kuitenkin erottaa edellä mainitusta raakamaan määrästä. Maa- ja metsätalousmaata voidaan käyttää vaihtomaana raakamaata hankittaessa. Aikaisemman maapoliittisen ohjelman toteutuminen Aikaisemman maapoliittisen ohjelman toteutumista voidaan arvioida siltä kannalta, miten siinä esitetyt tavoitteet on saavutettu ja mitkä keinot ovat johtaneet toivottuun tai epätoivottuun lopputulokseen. Henkilöresurssit Se määrä henkilöitä tai henkilötyövuosia, joka on käytettävissä kunnan maankäytön (kaavoitus, maapolitiikka) hoitamiseen. Hajarakentamisen ohjaaminen kunnassa Kieltoalueet ja suunnittelutarvealueet, joiden osuudet kannattaa esittää prosentteina hajarakennusalueesta. Lisäksi voidaan esittää hajarakentamisen ja taajamarakentamisen prosenttiosuudet muutamana viime vuotena. Mikäli hajarakentamisen ja taajamarakentamisen suhteelle on esitetty tavoitteita, voidaan esittää mitä ne ovat ja millä keinoin niihin on pyritty ja kuinka siinä on onnistuttu. 10 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

13 2.4 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaavatilanteesta esitetään muun muassa kunnan alueelle osoitetut alueiden käyttöä koskevat periaatteet, alueidenkäyttöratkaisut, taajamien laajenemissuunnat sekä yhteystarpeet sekä arvioidaan lyhyesti sitä, vastaavatko ne kunnan kehitystarpeita. Yleiskaavatilanne Yleiskaavatilanteesta on olennaista esittää, onko kunnassa kattavaa yleiskaavaa tai keskeisten alueiden osayleiskaavoja ja ohjaavatko ne riittävästi maankäyttöä ja maanhankintaa ja minne yleiskaava ohjaa rakentamista. Myös yleiskaavan uudistamistarpeet tai hankkeet ovat tärkeitä lähtökohtia maapolitiikan osalta. Asemakaavatilanne Asiat, jotka ovat olennaisia maapolitiikan hoidon kannalta asemakaavatilanteessa, vaihtelevat kunnan koon mukaan. Tässä voidaan esittää muun muassa asemakaavoitetut alueet, arvioida keskeisten alueiden asemakaavojen ajantasaisuutta sekä esittää lukuina tai sanallisina arvioina asemakaavojen käyttämätön rakennusoikeus. Lukuina esitettyinä joidenkin kuntien osalta saattaa myös olla havainnollista esittää asemakaavoitettujen alueiden ja haja-asutusalueen pinta-alojen suhde. Jos hajarakennusalueen pinta-ala on erittäin suuri suhteessa asemakaavoitettuihin alueisiin tai haja-asutusalueelle sijoittuvan rakentamisen määrä suuri absoluuttisesti tai suhteessa asemakaavoitetuille alueille sijoittuvaan rakentamiseen (ks. 2.3 hajarakentamisen ohjaaminen kunnassa), kunnan kehittämisen kannalta tärkeää on keskittyä myös hajarakentamisen ohjaamisen keinoihin muiden maapoliittisten keinojen rinnalla. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen ajantasaisuus, kattavuus ja ohjaavuus voidaan ottaa lähtökohtatiedoiksi. Yleiskaava ja rakennusjärjestys yhdessä ovat tärkeä kokonaisuus hajarakentamisen ohjaamisessa. Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 11

14 3. Tavoitteet Alla on koottuna erilaisia, jopa keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Ne on jaoteltu siten, että ensin on lueteltu kuntien strategisista tavoitteista sellaisia, joita maapolitiikalla voidaan edistää ja toiseksi on esitetty suoraan maapolitiikkaa koskevia kunnan maankäytön tavoitteita. Kunta voi valita näistä lähtökohtiensa pohjalta sopivat sekä kunnan yleisiä strategioita tukevat tavoitteet. Esitettyjä tavoitteita voidaan myös yhdistää laajemmiksi. Tärkeää on löytää tavoitteista yksi tai enintään kaksi, jotka ovat päätavoitteita ja muut tavoitteet ovat tälle tai näille alisteisia. Tällä varmistetaan se, ettei kaikkia mahdollisia keinoja tai päätöksiä voida perustella sillä, että se tukee jotain tavoitetta, vaikka viekin kauemmaksi toisten tavoitteiden saavuttamisesta. Tavoitteen alla on esitetty tarvittaessa tarkentavia määritelmiä sekä jokaisen tavoitteen kohdalla maapoliittiset keinot, jotka edesauttavat tavoitteen toteuttamista ja joiden siten tulisi löytyä kunnan keinovalikoimasta kappaleessa 4, mikäli tavoite valitaan ohjelmaan. Tavoitteen alla voidaan ilmaista tarkemmin, mitä tavoite konkreettisesti juuri omassa kunnassa tarkoittaa. Esim. Monipuolisen asuntokannan turvaaminen tavoitteen alla voidaan ilmaista tarkempi tavoite kunkin asuntotyypin tuotannolle tai kuinka paljon pyritään saamaan vuokra-asuntotuotantoa kuntaan. 3.1 Kunnan strategiset tavoitteet Riittävän palvelutarjonnan turvaaminen kuntalaisille Tätä tavoitetta voi hyvä maapolitiikka tukea monella tavalla. Kun maapolitiikkaa hoidetaan taloudellisesti järkevällä tavalla siten, että arvonnousu jää pääasiassa kunnalle, on kunnalla varaa tuottaa myös uusien alueiden asukkaiden tarvitsemat palvelut. Samoin maapolitiikan keinoin voidaan varmistaa asemakaavojen toteutuminen siten, että palvelurakentaminen ajoittuu oikein alueen muun rakentumisen kanssa. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, kunnan kannalta tarkoituksenmukaiset maankäyttösopimukset yksityisen maata asemakaavoitettaessa, asemakaavojen toteutumisen edistäminen, hajarakentamisen ohjaaminen Kunnan asukasmäärän laskun katkaiseminen Väestön ikääntyminen ja siten työikäisen väestön suhteellisen osuuden väheneminen aiheuttaa huoltosuhteen ja siten kuntatalouden heikkenemistä. Maapoliittiset keinot: Asemakaavoituksen tehostaminen kaikin keinoin, asemakaavoituksen toteutumisen edistäminen, yksityisten tonttien välittäminen, asuintonttien luovuttaminen tavoitetta tukevin ehdoin, kunnan maavarannon jalostaminen Kunnan asukasmäärän lisääminen huoltosuhteen säilyttämiseksi suotuisana Kunnan erilaisista lähtökohdista riippuu, minkä suuruinen väestönkasvu on optimaalinen kunnan kannalta. Usein näkee pidettävän 1,5% väestönkasvua optimaalisena, mutta tämä on täysin tilanteesta riippuvainen. Esimerkiksi Vihdissä vuonna 2006 toteutetun tutkimuksien mukaan kunnan tulisi pyrkiä voimakkaaseen (yli 2%) väestönkasvuun huoltosuhteen säilyttämiseksi suotuisana, vaikka tällainen väestönkasvu edellyttääkin mittavia investointeja palvelurakentamiseen. 12 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

15 Maapoliittiset keinot: Asemakaavoituksen tehostaminen kaikin keinoin, asemakaavoituksen toteutumisen edistäminen, yksityisten tonttien välittäminen, asuintonttien luovuttaminen tavoitetta tukevin ehdoin, kunnan maavarannon jalostaminen Kunnan talouden parantaminen pitkällä tähtäimellä Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin, kunnan kannalta tarkoituksenmukaiset maankäyttösopimukset yksityisen maata asemakaavoitettaessa, asuintonttien luovutus tavoitetta tukevin ehdoin, maaomaisuuden hallinnan tehostaminen, tontintuotantoketjun optimointi, hajarakentamisen ohjaaminen Verotulojen kasvattaminen Maapoliittiset keinot: Kysyntää vastaavien asuintonttien luovuttaminen tavoitetta tukevin ehdoin, elinkeinotonttien luovuttamisen tehostaminen Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen Maapoliittiset keinot: Elinkeinotonttien luovutus tavoitetta tukevin ehdoin, markkinointiyhteistyö yksityisten maanomistajien kanssa Kuntayhteistyön kehittäminen ja hyödyntäminen Etenkin kuntien raja-alueilla voi saada merkittäviä taloudellisia säästöjä tekemällä kaavoitusta kuntien yhteistyönä sekä hyödyntämällä yhteisiä kunnallisteknisiä järjestelmiä ja jakamalla kunnallisten palveluiden järjestämisvastuuta. Kuntayhteistyötä erityisesti raja-alueilla saattavat edellyttää myös valtion liikenneväylähankkeet, joiden toteutuminen edellyttää taajamarakenteen kehittämistä ja/tai asukasmäärän kasvattamista kunnassa tai sen osassa. Ruotsissa kunnat ovat yhteistyössä kokonaan maksaneet uusia liittymiä moottoritielle, jotka on kyetty rahoittamaan saamalla liittymän avulla uusia alueita rakennuskäyttöön. Samalla on parannettu liikenneyhteyksiä kuntiin sisään ja kuntien sisällä. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, asemakaavoituksen tehostaminen ja asemakaavojen toteutumisen edistäminen kaikin keinoin 3.2 Kunnan maankäyttöön liittyvät tavoitteet Viihtyisä ja turvallinen yhdyskunta Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, puistoalueiden hankinta, toteuttamissuunnitelmien edellyttäminen ja toteutuskilpailut asuintonttien luovutuksessa, hajarakentamisen ohjaaminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kun maanhankinta ja kaavoitus kohdistetaan olemassa oleviin taajamiin tukeutuen, voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluja, joukkoliikennettä ja kunnallisteknisiä järjestelmiä ja nostaa niiden käyttöastetta. Tällä tavoitteella on suora yhteys kunnan talouden parantamiseen. Tämä tukee myös useiden kuntien ympäristöpolitiikan tavoitteita, kun autoilun tarvetta ei kasvateta tekemällä täysin autoliikenteen varassa olevia satelliittialueita kauas olemassa olevasta taajamasta. Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 13

16 Eheyttämisellä voidaan tarkoittaa myös olemassa olevien kaavoitettujen alueiden uudelleenkaavoitusta vastaamaan muuttuneisiin tarpeisiin. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, asemakaavojen toteutumisen edistäminen, hajarakentamisen ohjaaminen Taajama-asteen nostaminen Tällä tavoitteella tehostetaan maankäyttöä ja mahdollistetaan yhtenäisten, laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen maa- ja metsätalousalueina ja virkistystarkoituksiin. Säästää kunnan menoja pitkällä tähtäimellä etenkin koulukuljetusten vähenemisenä. Tukee ympäristöpolitiikkaa liikennetarpeen vähenemisenä ja keskitettyjen vesi- ja jätevesijärjestelmien tuomina hyötyinä. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, asemakaavojen toteutumisen edistäminen, hajarakentamisen ohjaaminen Luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttäminen Tämä esitetään monissa kunnissa maankäyttöpolitiikan (kaavoitus ja maapolitiikka) tavoitteeksi. Suoraan tähän tavoitteeseen pääsyyn vaikutetaan kaavoituksella. Maapoliittisin keinoin siihen vaikutetaan kaava-alueilla vain välillisesti, hajarakentamisalueella rakennusjärjestyksen kautta. Maapoliittiset keinot: Hajarakentamisen ohjaaminen Riittävän raakamaavarannon varmistaminen Riittäväksi raakamaavarannoksi yleensä katsottu vähintään 5 vuoden tarvetta vastaava määrä, joka nopeasti kehittyvillä alueilla voi sekin olla liian alhainen. Maapoliittisessa ohjelmassa olisi kuitenkin hyvä esittää tavoitteeksi esitetty (esim vuoden) tarve hehtaareina, jotta maanhankinnan määrä konkretisoituu ja kunta voi arvioida tarvittavaa rahamäärää. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin Kunnan tonttivarannon kasvattaminen Tonttivarannon kasvattaminen helpottaa tontin löytämistä nopeasti esimerkiksi kunnan kannalta toivottaville elinkeinohankkeille. Useissa kunnissa tontinmyynnistä saatavat tulot ovat kuitenkin kunnan talouden kannalta välttämättömiä ja tonttien saamista markkinoille nopeasti pidetään tavoiteltavana. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, asuin- ja elinkeinotonttien hankinta kaikin keinoin, rakentamiskehotus Riittävän ja kohtuuhintaisen tonttitarjonnan varmistaminen Tämä tavoite on esimerkiksi Oulussa otettu päätavoitteeksi, jolle kaikki muut maapolitiikkaan liittyvät tavoitteet ovat alisteisia. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin, tonttien luovutus tavoitetta tukevalla tavalla, asemakaavojen toteutumisen varmistaminen 14 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

17 Monipuolisen asuntokannan turvaaminen Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, asuintonttien luovutus tavoitetta tukevalla tavalla Edellytysten luominen elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja yritysten sijoittumiselle kuntaan Maapoliittiset keinot: Elinkeinotonttien luovutus tavoitetta tukevin ehdoin, markkinointiyhteistyö yksityisten maanomistajien kanssa Kunnan maapolitiikka on itsensä kannattavaa Maapolitiikka on itsensä kannattavaa, kun maan myynnillä voidaan kattaa maanhankinnan kulut vuosittain. Toinen tapa arvioida maapolitiikan kannattavuutta on arvioida kunnan mahdollisuutta kunnallistekniikan ja palveluiden kustannusten rahoittamiseen tontinmyyntituloilla pitkällä aikavälillä tai tietyn kaava-alueen osalta. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin, maanhallinnan tehostaminen, asunto- ja elinkeinotonttien luovutus tavoitetta tukevin keinoin Maanhinnan nousun hillitseminen Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin, asuin- ja elinkeinotonttien hankinta, asuin- ja elinkeinotonttien luovutus tavoitetta tukevin ehdoin (esim. kustannusperusteinen hinnoittelu) Kiinteän omaisuuden tuoton parantaminen Maapoliittiset keinot: Maaomaisuuden hallinnan tehostaminen, tontintuotantoketjun optimointi Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Perustuslain 6 :stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäytössä. Se ei kuitenkaan ohita maankäytöllisiä perusteita kaavoituksessa. Tasapuolinen kohtelu onkin nähtävä maakauppojen ja maankäyttösopimusperiaatteiden yhteneväisyytenä maanomistajien välillä. Tähän tavoitteeseen pääseminen on vaikeaa, mikäli kaavoitetaan muita kuin kunnan omistamia maita. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta tavoitetta tukevin ehdoin Maakeinottelun estäminen Tämä tavoite liittyy ajatukseen, että maan hallinnan tulee olla oikealla taholla eli asemakaavoitetut tontit tontin toteuttajalla ja muut asemakaava-alueet sekä raakamaa-alueet kunnalla. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin, rakentamisvelvoitteen käyttö maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutuksissa Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 15

18 4. Keinot Tässä kappaleessa esitetyistä maapoliittisista keinoista kunnan maapoliittiseen ohjelmaan valitaan ne, jotka tukevat edellisessä kappaleessa valittuja tavoitteita. Jos jotakin keinoa ei esitetä käytettäväksi, voidaan ohjelmassa kuitenkin arvioida sen etuja ja haittoja kunnan tavoitteiden ja olosuhteiden kannalta ja perustella siten tehtyä valintaa. Keinojen esittely ja niihin liittyvät lait voi selkeyden vuoksi laittaa ohjelman liitteeksi ja varsinaisessa ohjelmassa ilmaista vain periaatteet, joita keinojen käytössä kunnassa noudatetaan. 4.1 Raakamaan hankinta Vapaaehtoinen kiinteistökauppa ja maanvaihto Kunnan on ratkaistava, tekeekö se aktiivista maanhankintaa vai odottaako, että maita tarjotaan kunnan ostettavaksi Aktiivinen maanhankinta edellyttää jatkuvaa yhteydenpitoa maanomistajien kanssa, ostotarjouksia, neuvotteluja, maastokäyntejä ja sille on varattava henkilöresursseja. Toisaalta maapoliittisessa ohjelmassa voidaan tehdä kannanotto siitä, että raakamaata hankitaan lähtökohtaisesti aina, kun siihen on mahdollisuus (huomioiden alla esitetyt hinta- ja muut arvioinnit). Tämä siitä syystä, että ostomahdollisuudet voivat tulla eteen tilanteissa, joissa talousarvion puitteissa ei hankintaan ole määrärahoja ja silti kunnan pitäisi pystyä tekemään ostopäätös nopeasti. Toinen ratkaistava asia on, mistä raakamaata ostetaan. Mikäli kunnassa on riittävän ohjaava yleiskaava tai muu yleispiirteisen suunnittelun väline (kehityskuva, rakennemalli), on se paras väline ohjaamaan raakamaahankintoja. Jos yleispiirteisen suunnittelun välineitä ei ole, raakamaan hankintasuunnat voidaan määrittää maapoliittisessa ohjelmassa. Tyypillisiä raakamaan hankinta-alueita ovat taajamien kasvusuunnat ja liikenneväyliä ja erityisesti risteysalueita hyödyntävät alueet. Lisäksi kunta voi ottaa tavoitteekseen hankkia maata vaihtomaiksi kaikkialta, mistä sitä on saatavissa. Raakamaan hinnoittelu on keskeinen maapoliittinen kysymys. Hintahaarukan ilmaiseminen maapoliittisessa ohjelmassa kaventaa kunnan neuvotteluasemaa. Maapoliittisessa ohjelmassa voidaan kuitenkin päättää hinnoittelun periaatteista. Käytettyjä hinnoittelutapoja ovat: - - Kiinteä hinta, jolloin raakamaasta maksetaan paikasta ja kaikista olosuhteista riippumatta aina sama hinta, joka voi olla esimerkiksi kaksi-neljä kertaa suurempi kuin paikkakunnalla maksettavan maa- ja metsätalousmaan keskihinta. Tämä on tapa, joka antaa kunnan toiminnasta selkeän kuvan ja estää vedättämiset. Tällöin myös lunastustoimituksesta, mikäli siihen päädytään, on odotettavissa sama hinta, koska kaikki vertailukaupat ovat saman hintaisia. Haittapuolena on se, että maakaupat ovat yksityisen maanomistajan kannalta herkkiä asioita ja kiinteä hinta estää aidon kaupanteon, jossa oikea hinta on se, mihin molemmat osapuolet suostuvat. Lisäksi kiinteän hinnan voi kokea hyvinkin epäoikeudenmukaiseksi sellainen maanomistaja, jonka maalla on esimerkiksi arvokas puusto. Hintasuhdemalli. Tätä koskeva teksti perustuu Maanmittauslaitoksen Risto Peltolan Maankäyttö-lehteen tekemään artikkeliin. Valtaosa raakamaahintojen eroista kuntien välillä selittyy tontin hintojen eroina. Maanmittauslaitos, jonka toimitusinsinöörit toimivat lunastustoimituksissa lunastushinnan määräävien toimikuntien puheenjohtajina, pitää arviointisuosituksessaan raakamaan ja tontin hintasuhdetta käyttökelpoisena tapana määrittää raakamaan hinta. Hintasuhdemallissa raakamaan hinnan määrittävät mahdollisen kaavoituksen tuottamien tonttien arvioitu 16 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA

VIHDIN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA MAAPOLIITTINEN OHJELMA KUNNANVALTUUSTO 13.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTATIEDOT 4 1.1 Lähtökohdat 4 1.2 Raakamaavaranto 4 1.3 Kaavavaranto 4 1.3.1 Elinkeinotontit 4 1.3.2 Asuintontit

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN

Lisätiedot

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA vuosi 2013 Ari Kilpi maanhankintapäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I Ari Kilpi 20.8.2014 1 Raakamaan käsitteestä

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA. Kunnanvaltuuston hyväksymä 8.12.2014 66

SIUNTION KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA. Kunnanvaltuuston hyväksymä 8.12.2014 66 MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kunnanvaltuuston hyväksymä 8.12.2014 66 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 Seudulliset lähtökohdat... 3 Väestö... 4 Taloudelliset lähtökohdat... 4 Muut maapolitiikkaan

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet

Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Maankäyttö Tontit ja maanhallinta 2013 Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet - sisältö 1. Johdanto 2. Kaupungin maapolitiikan yleisiä tavoitteita

Lisätiedot

87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015. Kaavoitusohjelma 2015-2018, päivitetty / Planläggningsprogram 2015-2018, uppdaterat

87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015. Kaavoitusohjelma 2015-2018, päivitetty / Planläggningsprogram 2015-2018, uppdaterat Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS 30.8.2011 Maarit Ståhlberg 2 Maapolitiikka Maapolitiikka käsittää kaupungin toimenpiteet, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan maa-alueiden

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla 1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä

Lisätiedot

Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille

Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille Kannen kuva: Kuvatoimisto Comma 1. painos Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 ISBN 978-952-213-474-5 (pdf) ISBN 978-952-213-478-3 (painettu)

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4)

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA 4.2.2008

NASTOLAN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA 4.2.2008 NASTOLAN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA 4.2.2008 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTATIEDOT... 3 2.1 Lähtökohdat... 3 2.2 Maapolitiikan toiminta-ajatus ja merkitys... 4 2.3 Raakamaavaranto...

Lisätiedot

Karkkilan kaupunki Maapoliittinen ohjelma 14.01.2008

Karkkilan kaupunki Maapoliittinen ohjelma 14.01.2008 Karkkilan kaupunki Maapoliittinen ohjelma 14.01.2008-1 - 1(25) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖKOHDAT 3 2.1 Seudulliset lähtökohdat 3 2.2 Taloudelliset lähtökohdat 4 2.3 Muut maapolitiikkaan liittyvät

Lisätiedot

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan LEMPÄÄLÄN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS 2.12.2015, 7.12.2015, 8.12.2015 Sisällys 1. Johdanto 2. Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan 3. Lempäälän kunnan maapolitiikan

Lisätiedot

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 KAUPUNGIN MAANOMISTUKSEN NYKYTILANNE 4 2.1 Maaomaisuus 4 2.2 Asuintontit 4 2.3 Teollisuustontit 4 2.4 Raakamaatilanne ja lähitulevaisuuden

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö

LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016 YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 YLIVIESKAN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011 Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan

Lisätiedot

Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon

Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille Teemat: Esite sisältää ajankohtaista perustietoa kunnan maapolitiikasta ja maankäytöstä kuntien päättäjille. Esitteessä

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnanhallitus 18.3.2015 70 Pälkäneen kunnanvaltuusto 23.4.2015 19 1. Johdanto Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää kuntastrategian toteutumista

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kaupunginvaltuuusto 11.11.2013 95 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI Maapoliittinen ohjelma Sisällys 1. Maapolitiikan ja maapoliittisen ohjelman merkitys... 3 2. Taustatietoa... 4 2.1 Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 2020 15.8.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 2020 15.8.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 2020 15.8.2014 KAUHAVAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1. JOHDANTO... 2 2. KAUHAVAN MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET... 3 3. KAUHAVAN MAAPOLIITTINEN

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA MAAPOLIITTINEN OHJELMA 1 Maapoliittinen ohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1. Maapolitiikan toiminta-ajatus ja keskeiset tavoitteet... 2 1.2. Maapolitiikka osana Someron kaupungin strategiaa...

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA KEMPELEEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kirkonseutu ja Paituri ovat kunnan länsiosan asuntotuotannon kehittämis- ja toteuttamiskohteita. (Viistoilmakuva Lentokuva Vallas Oy / Hannu Vallas 27.3.2013) Khall

Lisätiedot

SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS

SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS SAUNANIITYN ALUEEN VAPAARAHOITTEISEEN SEKÄ VALTION TUKEMAAN ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN HINNOITTE- LU JA MYYNTIVALTUUTUS Kaavoitus ja mittaus Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 93 hyväksymässä

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

1. Maapolitiikan tavoitteita

1. Maapolitiikan tavoitteita LOHJA Ympäristötoimi EHDOTUS 29.4.2014 1 MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 1. Maapolitiikan tavoitteita Lohjan kaupungin maapolitiikan tavoitteita ovat: 1.1 Yhdyskuntarakenteen suunnitelmallinen kehittäminen

Lisätiedot

Sisältö. 1 Johdanto... 3. 2 Lähtökohdat... 4 Yleistä... 4 Maapoliittisten asioiden käsittely... 4. 3 Maapolitiikka ja kaupungin strategia...

Sisältö. 1 Johdanto... 3. 2 Lähtökohdat... 4 Yleistä... 4 Maapoliittisten asioiden käsittely... 4. 3 Maapolitiikka ja kaupungin strategia... PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Lähtökohdat... 4 Yleistä... 4 Maapoliittisten asioiden käsittely... 4 3 Maapolitiikka ja kaupungin strategia... 5 4 Maapoliittiset

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) ESISOPIMUS JA SOPIMUS Osapuolet A Paulig Oy Y-tunnus 0112563-0 PL 15, 00991 HELSINKI (jäljempänä tontinomistaja) (jäljempänä B Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6

Lisätiedot

2.3 Kunnan tonttivaranto ja sen riittävyys

2.3 Kunnan tonttivaranto ja sen riittävyys Vuodesta 2003 lähtien kunta on hankkinut raakamaata seuraavasti: Taajama vuosi yksikköhinta pinta-ala Ryttylä 2003 1,5 / m2 3,154 ha Monni 2005 0,5 /m2 1,4 ha Monni 2006 0,5 /m2 1,53 ha Hikiä, Karhi 2006

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1, 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 2. Kiinteistö Oy Lappeen Liikekeskus Y-tunnus: 0612151-6 c/o Corbel Oy, Laserkatu

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA

KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA 1 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA Hyväksytty Kunnanvaltuusto 28.5.2010 19 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA JOHDANTO Maapoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, jossa kunnanvaltuusto vaalikausittain

Lisätiedot

Nousiaisten kunta. Maapoliittinen ohjelma 2011-2020

Nousiaisten kunta. Maapoliittinen ohjelma 2011-2020 Nousiaisten kunta Maapoliittinen ohjelma 2011-2020 Kunnanhallitus 7.11.2011 Valtuusto 14.11.2011 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 1.1 KÄYTETYT LYHENTEET... 4 2. LÄHTÖTILANNE... 5 2.1 SEUDULLISET LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Tuusulan kunnan MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2020 (Valtuusto 13.6.2011 67) (Tekninen korjaus kohdan 4.3. kappaleeseen 8 20.2.2013)

Tuusulan kunnan MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2020 (Valtuusto 13.6.2011 67) (Tekninen korjaus kohdan 4.3. kappaleeseen 8 20.2.2013) Tuusulan kunnan MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2020 (Valtuusto 13.6.2011 67) (Tekninen korjaus kohdan 4.3. kappaleeseen 8 20.2.2013) 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohdat... 3 2.1. Kuntastrategia...

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 03.06.2013 Sivu 1 / 1 2512/02.07.00/2013 57 Saunalahden yhteistoiminta- ja esisopimuksen mukaisten kiinteistöjärjestelyperiaatteiden hyväksyminen Saunalahdenportin asemakaavamuutos-alueella Valmistelijat

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x

KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x Sisällys ESIPUHE... 3 1. Tulevaisuuden haasteet kaupungin maapolitiikalle ja maankäytön suunnittelulle... 4 2. Kaupungin

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 98 11.06.2014

Ympäristölautakunta 98 11.06.2014 Ympäristölautakunta 98 11.06.2014 Paraisten kaupungin lausunto Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisesta ohjelmasta 2014-2017 sekä kuntakohtaisen toimenpide- ja kaavoitusohjelman hyväksyminen 1338/10.00.00.00/2014

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

HARJOITETTUUN MAAPOLITIIKKAAN JA MAANKÄYTTÖÖN LIIT- TYVÄÄ PERUSTIETOA SOTKAMOSTA

HARJOITETTUUN MAAPOLITIIKKAAN JA MAANKÄYTTÖÖN LIIT- TYVÄÄ PERUSTIETOA SOTKAMOSTA HARJOITETTUUN MAAPOLITIIKKAAN JA MAANKÄYTTÖÖN LIIT- TYVÄÄ PERUSTIETOA SOTKAMOSTA SISÄLLYSLUETTELO 1 SOTKAMON KUNNAN ENSIMMÄISEN MAANKÄYTTÖPOLIITTISEN OHJEL- MAN TOTEUTUMINEN 2 1.1 Maankäyttöasioiden hoito-organisaatio

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kaavoituslautakunta 11.10.2004 202 Kunnanhallitus 08.11.2004 317 Valtuusto 13.12.2004 121 Nurmijärven kunta, kiinteistö- ja mittaustoimi Keskustie 2 B, PL 37, 01901

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Kuntamarkkinat 1092015 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2015:58 Kiinteistön kauppa Laatuvirhe Kaupan purkaminen Maakaari A oli vuonna 2011 tehdyllä

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Sopimus osapuolet: Joensuun kaupunki Y-tunnus 0- PL 8 80101 Joensuu ( Myöhemmin tässä sopimuksessa kaupunki) Perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Luonnos 16.10.2014 MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopijapuolet Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala (kaupunki) Sopimuksen kohde Asemakaavan laatiminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

6 20.01.2016 25 02.02.2016

6 20.01.2016 25 02.02.2016 Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 6 20.01.2016 25 02.02.2016 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen asettaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle / Utfärdande

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN Lisärakentamista tontille HYÖTYÄ TÄYDENNYS- RAKENTAMISESTA Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan paljon. Kaupunki kannustaa taloyhtiöitä täydennysrakentamiseen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1

Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1 KV 28.4.2008 72 Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1 1. MAAPOLITIIKKA 1.1. Maapolitiikka osana kaupungin kehittämistä Maapolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimenpiteitä, jotka liittyvät alueiden

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot