Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja Uudenmaan liitto 2007 Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja :

4 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Taitto: Arja Reinikka Kannen kuva: Tiina Junnilainen Kannen piirros: Arja-Leena Berg Kyriiri Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Sarjan nimeke Sivuja ISBN Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Kieli, koko teos Tiivistelmä Julkaisuaika Liitteitä (sid.) (PDF) suomi ISSN Yhteenveto ruotsi Maapolitiikalla tarkoitetaan tässä työssä niitä kunnan toimintoja, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan, luovuttamiseen, näihin johtavien sopimusten laatimiseen, maanhallintaan sekä asemakaavojen toteutumisen edistämiseen. Maapolitiikalla voidaan vaikuttaa myönteisesti yhdyskuntien kehitykseen ja kuntatalouteen. Kunnan maapolitiikan tavoitteet ja siinä käytettävät keinot kirjataan yleensä kunnan maapoliittiseen ohjelmaan. Tämän työn tarkoituksena on tarjota kunnan maapoliittisen ohjelman valmistelijoille tietoja ja käytännön kokemuksia muissa Uudenmaan kunnissa käytetyistä maapoliittisista tavoitteista sekä lainsäädännön mahdollistamasta keinovalikoimasta ja miten niitä on käytetty. Työtä voidaan hyödyntää käsikirjana kunnan ensimmäistä maapoliittista ohjelmaa rakennettaessa tai uusittaessa sitä. Työssä on esitelty erilaisia tavoite- ja keinovaihtoehtoja, joista kukin kunta voi poimia omiin strategioihinsa ja tarpeisiinsa nähden sopivimmat. Tavoitteita ja keinoja ei ole asetettu paremmuusjärjestykseen. Kunnan maapoliittisen ohjelmaan liittyvää tiedonkeruuta ja valmistelua tehdään yleensä virkamiestyönä. Tavallista on, että valmisteluprosessiin osallistuvat myös poliitikot. Maapoliittisen ohjelman valmisteluprosessin aikana onkin hyvä ottaa kantaa eri tavoitteisiin ja keinoihin, vaikka niitä ei otettaisikaan mukaan lopulliseen, kunnanhallituksen tai -valtuuston hyväksymään maapoliittiseen ohjelmaan. Työhön on koottu liitteeksi joukko maapolitiikan valmistelun kannalta kiinnostavia oikeustapauksia. Raportin laatija Tiina Junnilainen (Uudenmaan liitto) Avainsanat (asiasanat) maapolitiikka, maapoliittinen ohjelma, raakamaa, tonttivaranto Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 3

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Presentationsblad Författare Publikation Seriens namn Seriens nummer Sidor ISBN Språk Nylands förbund Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja (Kommunens markpolitiska program - handbok för beredaren) Nylands förbunds publikationer E Referat Utgivningsdatum Bilagor (inb.) (PDF) finska ISSN Sammandrag svenska Med markpolitiken avses i det här arbetet sådana kommunala funktioner, som ansluter sig till anskaffningen och överlåtelsen av markområden, utarbetandet av avtal som leder till dessa, markbesittningen samt främjandet av detaljplanernas genomförande. Markpolitiska åtgärder kan ha positiva effekter på utvecklandet av samhällena och kommunalekonomin. Målen för kommunens markpolitik och åtgärderna som används inom den skrivs vanligen in i kommunens markpolitiska program. Avsikten med detta arbete är att för programberedarna erbjuda information om och praktiska erfarenheter av de markpolitiska målen som används i de övriga nyländska kommunerna samt om utbudet av de åtgärder som lagstiftningen möjliggör och hur de använts. Arbetet kan tillämpas som en handbok för att utarbeta eller förnya kommunens markpolitiska program. Arbetet presenterar olika alternativ för mål och åtgärder, som varje kommun kan plocka fram som de lämpligaste för sina egna strategier och behov. Målen och åtgärderna ingår inte i någon prioriteringsordning. Informationssökningen och beredningen som ansluter sig till kommunens markpolitiska program sker vanligen som tjänstemannaarbete. Det är vanligt att även politiker deltar i beredningsprocessen. Under beredningsprocessen för det markpolitiska programmet är det bra att ta ställning till olika mål och åtgärder, även om de inte tas med i det slutliga markpolitiska programmet, som godkänts av kommunstyrelsen eller -fullmäktige. I arbetet ingår även som bilaga en sammanställning av rättsfall som är av intresse för beredningen av markpolitiken. Rapporten är utarbetad av Tiina Junnilainen (Nylands förbund) Nyckelord (ämnesord) markpolitik, markpolitisk program, råmark, tomtreserv Övriga uppgifter Publikationen finns även på vår webbplats: 4 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

7 Sisältö 1 Johdanto Esipuhe Lukuohjeita 8 2 Lähtökohdat Seudulliset lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat Muut maapolitiikkaan liittyvät lähtökohdat Kaavoitustilanne 11 3 Tavoitteet Kunnan strategiset tavoitteet Kunnan maankäyttöön liittyvät tavoitteet 13 4 Keinot Raakamaan hankinta Vapaaehtoinen kiinteistökauppa ja maanvaihto Lunastaminen Etuosto-oikeuden käyttäminen Yksityisen maan kaavoittaminen ja asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset Yksityisen maan kaavoittaminen Asemakaavoituksen käynnistämissopimus ja maankäyttösopimus Kehittämiskorvaus Kehittämisalue Sopimukset kunnan maata kaavoitettaessa Kaavoitettujen alueiden hankinta Kunnan maaomaisuuden hallinta Vuokratonttien hallinta Yleisten alueiden hallinta Hallintokuntien käytössä olevien alueiden optimointi Kunnan tonttivarannon edelleen kehittäminen Maaomaisuuden hallintajärjestelmä ja suhde kirjanpitoon Tontin luovutus Asuintonttien luovutus Elinkeinotonttien luovutus Muiden asemakaavoitettujen alueiden luovutus Asemakaavojen toteutumisen edistäminen Tontintuotantoketjun ohjelmointi ja optimointi Rakentamisvelvoite Rakentamiskehotus Korotettu kiinteistövero Yksityisten tonttien välitys ja markkinointiyhteistyö Asemakaavojen ajantasaisuuden arvioiminen 35 Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 5

8 4.6 Kaavoituksen ja maapolitiikan yhteensovittaminen Maapolitiikka ja yleiskaavoitus Maapolitiikka ja asemakaavoitus Kunta maanomistajana kaavoitushankkeessa Seudullinen maankäytön yhteistyö Yleispiirteisen kaavoituksen yhteistyö sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Raja-alueiden maankäytön yhteistyö Hajarakentamisen ohjaaminen ja kakkosasuminen Rakennusjärjestys, suunnittelutarvealue ja rakennuskiellot Kylien kehittäminen Kakkosasuminen 42 5 Maapoliittisen ohjelman seuranta ja maapoliittinen analyysi 43 Maapoliittisen ohjelman liitteet 44 Maapoliittisen ohjelman valmisteluprosessi 45 Liitteet 47 6 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

9 1. Johdanto 1.1 Esipuhe Tämän työn tarkoituksena on tarjota Uudenmaan kuntien käyttöön sisältörunko ja materiaalia, joiden avulla kunta voi rakentaa oman maapoliittisen ohjelmansa tai uudistaa sitä. Sisältörunkoon on koottuna lähtökohtia, tavoitteita ja keinoja, joista kunta voi poimia omiin strategioihinsa sopivat. Työstä on pyritty tekemään sellainen, että sitä soveltuvin osin voivat käyttää kaikki Uudenmaan kunnat. Työn tarkoituksena ei ole ottaa kantaa siihen, miten kunnan tulee linjata maapolitiikkaansa. Työssä esitetyt tavoitteet ja keinot ovat kuitenkin sellaisia, jotka ovat käytössä jossakin kunnassa ja usein hyväksi havaittuja kuntien kokemusten sekä alan tutkimusten perusteella. Siksi kunnan on tärkeää käsitellä niitä maapoliittisen ohjelman tai sen uudistamisen valmistelun yhteydessä, vaikka ne eivät lopullisessa ohjelmassa esiintyisikään. Maapolitiikalla tarkoitetaan tässä työssä niitä kunnan toimintoja, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan, luovuttamiseen, näihin johtavien sopimusten laatimiseen, maanhallintaan sekä asemakaavojen toteutumisen edistämiseen. Maapolitiikka on kaavoituksen ohella osa kuntasuunnittelun kokonaisuutta, jota kutsutaan maankäyttöpolitiikaksi. Maankäyttöpolitiikalla on suuri merkitys kuntien strategioiden toteuttamisessa. Se luo myös edellytykset kunnan menestykselliselle asunto- ja elinkeinopolitiikalle. Maankäyttöpolitiikan ja sen osana maapolitiikan tulisi myös noudattaa ja tukea kunnan ympäristöpolitiikan periaatteita. Työn tarkoituksena on nostaa esiin myös maapolitiikan seudullisia näkökohtia. Uusimaa kasvaa ja kehittyy ja alueesta on entistä suuremmassa määrin muotoutumassa yksi työ- ja asuntomarkkinaalue. Kasvun myötä sen rakenne kasvaa ja tiivistyy ja kunnat entistä enemmän omissa ratkaisuissaan joutuvat huomioimaan myös seudun kokonaisuutta. Myös kilpailua asukkaista ja yrityksistä on olemassa. Tätä kilpailua ei kuntien kuitenkaan kannata käydä maapolitiikan keinoin, mistä johtuen yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. PARAS-lainsäädännön perusteella kunnat ovat velvoitettuja hakemaan yhteistyömalleja palvelutoiminnan rationalisoimiseksi sekä maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittamiseksi seudulla. Tämä työ on käynnistynyt osana Uudenmaan liiton kehyskuntien tonttihintatyöryhmän toimintaa. Tonttihintatyöryhmän tehtävänä on ollut valmistella vuosittain ehdotus Valtion asuntorahastolle valtion tukemassa asuntorakentamisessa käytettäviksi enimmäistonttihinnoiksi. Ryhmä on kuitenkin katsonut tarpeelliseksi laajentaa tehtäväkenttäänsä siten, että se toimii myös keskustelufoorumina maapoliittisissa kysymyksissä. Erityisen tärkeänä ryhmä on pitänyt sitä, että kunnat ja kuntien virkamiehet saavat tukea maapoliittisen ohjelman laatimisessa. Työn on tehnyt Uudenmaan liiton palkkaamana DI Tiina Junnilainen, joka on ollut työn tekemisen ajan virkavapaalla Vihdin kunnan maankäyttöinsinöörin virasta. Työtä varten on perehdytty kaikkien Uudenmaan kuntien olemassa oleviin maapoliittisiin linjauksiin, analysoitu olemassa olevia maapoliittisia ohjelmia muistakin kuin Uudenmaan kunnista sekä perehdytty maapolitiikkaan liittyviin oikeustapauksiin. Kokemuksia muun muassa erilaisten maapoliittisten keinojen käytöstä on saatu haastattelemalla Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään, Mäntsälän, Hangon ja Pohjan maapolitiikasta vastaavia virkamiehiä. Maapolitiikan roolista osana kunnan strategioita ja näkemyksiä seudullisiin painotuksiin on saatu haastattelemalla Lohjan, Keravan, Siuntion ja Vihdin kunnanjohtajia. Vertailukohtaa Uudenmaan tilanteeseen on haettu haastattelemalla Tukholman naapurikunnan Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 7

10 Nackan maankäyttöinsinööriä Clas-Göran Herrgårdia. Työhön ovat antaneet merkittävän panoksen myös Uudenmaan liiton tonttihintatyöryhmä, Uudenmaan liiton johtaja Seija Vanhanen ja suunnittelupäällikkö Kaarina Rautio sekä Kuntaliiton maankäyttöinsinööri Matti Holopainen. 1.2 Lukuohjeita Sisältörunko on rakennettu siten, että otsikot toimivat myös kunnan maapoliittisen ohjelman otsikkoina, viimeistä kappaletta lukuunottamatta. Esitetty sisältörunko on niin sanottu maksimiversio. Oletettavasti mikään kunta ei tarvitse maapoliittiseen ohjelmaansa kaikkia esitettyjä aiheita, vaan tarkoituksena on, että kunta poimii niistä tarvitsemansa. Otsikoiden alla on tekijän ajatuksia siitä, mitä asioita kyseisessä kappaleessa voidaan käsitellä. Kursivoidulla on esitetty kokemuksia kyseisen keinon käytöstä kunnissa. Kappaleessa Maapoliittisen ohjelma liitteet on lueteltuna materiaalia, jota kunta voi liittää maapoliittiseen ohjelmaansa. Tämä tulee erottaa rungon lopussa olevista liitteistä, joissa on koottuna maapoliittisen ohjelman valmistelua helpottavaa materiaalia, muun muassa oikeustapauksia. Viimeisessä kappaleessa, Valmisteluprosessi, on esitetty käytännössä toimiviksi osoittautuneita malleja siitä, kuinka maapoliittisen ohjelman valmistelu voisi kunnassa edetä ja mitä prosessissa tulisi huomioida. Työ on saatavissa Uudenmaan liiton alueidenkäytön yksiköstä myös.rtf-muotoisena, josta kunta voi suoraan siirtää otsikoita omaan maapoliittiseen ohjelmaansa. 8 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

11 2. Lähtökohdat Tässä kappaleessa on esitetty erilaisia lähtökohtia, joiden pohjalta kunta voi rakentaa maapoliittisia toimintalinjojaan. Tässä kappaleessa ei ole tarkoitus esittää maapolitiikan suhteen tavoitteita, vaan kuvata olemassa olevaa tilannetta ja kunnan muita strategioita ja tavoitteita, jotka ovat lähtökohtana maapoliittisille tavoitteille, jotka esitetään kappaleessa 3. Esitetyistä lähtökohdista valitaan ne, joilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta. Esimerkiksi hajarakentamisen volyymi ja hajarakentamisen ohjaaminen on vain joissakin kunnissa maapolitiikan kokonaisuuden kannalta merkittävää. 2.1 Seudulliset lähtökohdat Seudulliset ohjelmat Mahdolliset maapolitiikkaan liittyvät ohjelmat ja strategiat, joihin kunta on sitoutunut Seudulliset yhteistyöhankkeet Mahdolliset maapolitiikkaan liittyvät yhteistyöhankkeet, joihin kunta on sitoutunut 2.2 Taloudelliset lähtökohdat Maapolitiikan taloudelliset reunaehdot Taloudellisia reunaehtoja ovat muun muassa se, paljonko kunnalla on ollut vuosittain käytettävissä rahaa maahankintoihin, mikä on ollut maaomaisuuden tuotto, onko kunnalla käytettävissä maanhankintarahastoja ja voidaanko lisämäärärahoin rahoittaa maahankintoja, jos kannattava kauppa olisi syntymässä. Maanhankintamenojen ja maanmyyntitulojen suhde esimerkiksi edelliseltä valtuustokaudelta tai 10-vuotisperiodilta Maanhankintamenojen ja maanmyyntitulojen suhteen kehittyminen on tarkoituksenmukaista selvittää sopivalta aikajaksolta. Maanhankintaan käytettävissä olevat taloudelliset resurssit vrt. maanhankintavastuut Maanhankintavastuilla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvittaisiin, mikäli kunta hankkisi omistukseensa kaikki puistot ja yleiset alueet, jotka eivät vielä ole kunnan omistuksessa, mutta jotka kunnan on hankittava, mikäli maanomistaja ei voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla hyödyntää näitä alueita. Käytännössä nämä hankinnat eivät realisoidu yhdellä kertaa, mutta kunnalla on hyvä olla käsitys suuruusluokasta. Yhdyskuntarakentamisen kustannukset Kunnan tulee selvittää, mitkä ovat yleiskaavassa esitetyn tai muutoin tavoitteeksi asetetun tulevan yhdyskuntarakenteen kunnallistekniset kustannukset esimerkiksi jaoteltuina kymmenen vuoden periodeihin. Tällaisia selvityksiä tehdään yleensä koko kunnan yleiskaavatyön yhteydessä ja ne tulee huomioida tehtäessä keskeisiä päätöksiä kaavoituksesta ja maapolitiikasta. Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 9

12 2.3 Muut maapolitiikkaan liittyvät lähtökohdat Muina maapoliittisen ohjelman lähtökohtina tulisi vähintään olla tiedot siitä, minkälaiseen väestömuutokseen ja elinkeinorakenteeseen on tarkoitus ohjelmakaudella varautua, tavoitteet asuntotuotannon, asuintontti- ja elinkeinotonttien suhteen sekä kuinka nykyinen varanto näihin pystyy vastaamaan. Kunnan strategiat Kunnan strategiat, jotka liittyvät maapolitiikkaan tai joita maapolitiikka voi tukea. Kunnan asuintonttivaranto ja sen riittävyys ja sijainti suhteessa kasvutavoitteeseen ja kehityssuuntiin Kunnan elinkeinotonttivaranto ja sen riittävyys ja sijainti suhteessa työpaikkaomavaraisuuden tavoitteeseen ja palvelutarpeeseen ja kunnan kehityssuuntiin Kunnan raakamaavaranto ja sen riittävyys ja sijainti suhteessa kasvutavoitteeseen ja kehityssuuntiin Raakamaalla tarkoitetaan tässä ja muuallakin tässä työssä asemakaavoittamatonta maata, jolla on, erotuksena muusta maa- ja metsätalousmaasta, tulevaan maankäytön kehittämiseen liittyvää odotusarvoa. Mikäli kunnalla on omistuksessaan muuksi kuin raakamaaksi laskettavaa maa- ja metsätalousmaata, tulisi myös sen määrä ilmoittaa. Se on syytä kuitenkin erottaa edellä mainitusta raakamaan määrästä. Maa- ja metsätalousmaata voidaan käyttää vaihtomaana raakamaata hankittaessa. Aikaisemman maapoliittisen ohjelman toteutuminen Aikaisemman maapoliittisen ohjelman toteutumista voidaan arvioida siltä kannalta, miten siinä esitetyt tavoitteet on saavutettu ja mitkä keinot ovat johtaneet toivottuun tai epätoivottuun lopputulokseen. Henkilöresurssit Se määrä henkilöitä tai henkilötyövuosia, joka on käytettävissä kunnan maankäytön (kaavoitus, maapolitiikka) hoitamiseen. Hajarakentamisen ohjaaminen kunnassa Kieltoalueet ja suunnittelutarvealueet, joiden osuudet kannattaa esittää prosentteina hajarakennusalueesta. Lisäksi voidaan esittää hajarakentamisen ja taajamarakentamisen prosenttiosuudet muutamana viime vuotena. Mikäli hajarakentamisen ja taajamarakentamisen suhteelle on esitetty tavoitteita, voidaan esittää mitä ne ovat ja millä keinoin niihin on pyritty ja kuinka siinä on onnistuttu. 10 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

13 2.4 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaavatilanteesta esitetään muun muassa kunnan alueelle osoitetut alueiden käyttöä koskevat periaatteet, alueidenkäyttöratkaisut, taajamien laajenemissuunnat sekä yhteystarpeet sekä arvioidaan lyhyesti sitä, vastaavatko ne kunnan kehitystarpeita. Yleiskaavatilanne Yleiskaavatilanteesta on olennaista esittää, onko kunnassa kattavaa yleiskaavaa tai keskeisten alueiden osayleiskaavoja ja ohjaavatko ne riittävästi maankäyttöä ja maanhankintaa ja minne yleiskaava ohjaa rakentamista. Myös yleiskaavan uudistamistarpeet tai hankkeet ovat tärkeitä lähtökohtia maapolitiikan osalta. Asemakaavatilanne Asiat, jotka ovat olennaisia maapolitiikan hoidon kannalta asemakaavatilanteessa, vaihtelevat kunnan koon mukaan. Tässä voidaan esittää muun muassa asemakaavoitetut alueet, arvioida keskeisten alueiden asemakaavojen ajantasaisuutta sekä esittää lukuina tai sanallisina arvioina asemakaavojen käyttämätön rakennusoikeus. Lukuina esitettyinä joidenkin kuntien osalta saattaa myös olla havainnollista esittää asemakaavoitettujen alueiden ja haja-asutusalueen pinta-alojen suhde. Jos hajarakennusalueen pinta-ala on erittäin suuri suhteessa asemakaavoitettuihin alueisiin tai haja-asutusalueelle sijoittuvan rakentamisen määrä suuri absoluuttisesti tai suhteessa asemakaavoitetuille alueille sijoittuvaan rakentamiseen (ks. 2.3 hajarakentamisen ohjaaminen kunnassa), kunnan kehittämisen kannalta tärkeää on keskittyä myös hajarakentamisen ohjaamisen keinoihin muiden maapoliittisten keinojen rinnalla. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen ajantasaisuus, kattavuus ja ohjaavuus voidaan ottaa lähtökohtatiedoiksi. Yleiskaava ja rakennusjärjestys yhdessä ovat tärkeä kokonaisuus hajarakentamisen ohjaamisessa. Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 11

14 3. Tavoitteet Alla on koottuna erilaisia, jopa keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Ne on jaoteltu siten, että ensin on lueteltu kuntien strategisista tavoitteista sellaisia, joita maapolitiikalla voidaan edistää ja toiseksi on esitetty suoraan maapolitiikkaa koskevia kunnan maankäytön tavoitteita. Kunta voi valita näistä lähtökohtiensa pohjalta sopivat sekä kunnan yleisiä strategioita tukevat tavoitteet. Esitettyjä tavoitteita voidaan myös yhdistää laajemmiksi. Tärkeää on löytää tavoitteista yksi tai enintään kaksi, jotka ovat päätavoitteita ja muut tavoitteet ovat tälle tai näille alisteisia. Tällä varmistetaan se, ettei kaikkia mahdollisia keinoja tai päätöksiä voida perustella sillä, että se tukee jotain tavoitetta, vaikka viekin kauemmaksi toisten tavoitteiden saavuttamisesta. Tavoitteen alla on esitetty tarvittaessa tarkentavia määritelmiä sekä jokaisen tavoitteen kohdalla maapoliittiset keinot, jotka edesauttavat tavoitteen toteuttamista ja joiden siten tulisi löytyä kunnan keinovalikoimasta kappaleessa 4, mikäli tavoite valitaan ohjelmaan. Tavoitteen alla voidaan ilmaista tarkemmin, mitä tavoite konkreettisesti juuri omassa kunnassa tarkoittaa. Esim. Monipuolisen asuntokannan turvaaminen tavoitteen alla voidaan ilmaista tarkempi tavoite kunkin asuntotyypin tuotannolle tai kuinka paljon pyritään saamaan vuokra-asuntotuotantoa kuntaan. 3.1 Kunnan strategiset tavoitteet Riittävän palvelutarjonnan turvaaminen kuntalaisille Tätä tavoitetta voi hyvä maapolitiikka tukea monella tavalla. Kun maapolitiikkaa hoidetaan taloudellisesti järkevällä tavalla siten, että arvonnousu jää pääasiassa kunnalle, on kunnalla varaa tuottaa myös uusien alueiden asukkaiden tarvitsemat palvelut. Samoin maapolitiikan keinoin voidaan varmistaa asemakaavojen toteutuminen siten, että palvelurakentaminen ajoittuu oikein alueen muun rakentumisen kanssa. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, kunnan kannalta tarkoituksenmukaiset maankäyttösopimukset yksityisen maata asemakaavoitettaessa, asemakaavojen toteutumisen edistäminen, hajarakentamisen ohjaaminen Kunnan asukasmäärän laskun katkaiseminen Väestön ikääntyminen ja siten työikäisen väestön suhteellisen osuuden väheneminen aiheuttaa huoltosuhteen ja siten kuntatalouden heikkenemistä. Maapoliittiset keinot: Asemakaavoituksen tehostaminen kaikin keinoin, asemakaavoituksen toteutumisen edistäminen, yksityisten tonttien välittäminen, asuintonttien luovuttaminen tavoitetta tukevin ehdoin, kunnan maavarannon jalostaminen Kunnan asukasmäärän lisääminen huoltosuhteen säilyttämiseksi suotuisana Kunnan erilaisista lähtökohdista riippuu, minkä suuruinen väestönkasvu on optimaalinen kunnan kannalta. Usein näkee pidettävän 1,5% väestönkasvua optimaalisena, mutta tämä on täysin tilanteesta riippuvainen. Esimerkiksi Vihdissä vuonna 2006 toteutetun tutkimuksien mukaan kunnan tulisi pyrkiä voimakkaaseen (yli 2%) väestönkasvuun huoltosuhteen säilyttämiseksi suotuisana, vaikka tällainen väestönkasvu edellyttääkin mittavia investointeja palvelurakentamiseen. 12 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

15 Maapoliittiset keinot: Asemakaavoituksen tehostaminen kaikin keinoin, asemakaavoituksen toteutumisen edistäminen, yksityisten tonttien välittäminen, asuintonttien luovuttaminen tavoitetta tukevin ehdoin, kunnan maavarannon jalostaminen Kunnan talouden parantaminen pitkällä tähtäimellä Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin, kunnan kannalta tarkoituksenmukaiset maankäyttösopimukset yksityisen maata asemakaavoitettaessa, asuintonttien luovutus tavoitetta tukevin ehdoin, maaomaisuuden hallinnan tehostaminen, tontintuotantoketjun optimointi, hajarakentamisen ohjaaminen Verotulojen kasvattaminen Maapoliittiset keinot: Kysyntää vastaavien asuintonttien luovuttaminen tavoitetta tukevin ehdoin, elinkeinotonttien luovuttamisen tehostaminen Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen Maapoliittiset keinot: Elinkeinotonttien luovutus tavoitetta tukevin ehdoin, markkinointiyhteistyö yksityisten maanomistajien kanssa Kuntayhteistyön kehittäminen ja hyödyntäminen Etenkin kuntien raja-alueilla voi saada merkittäviä taloudellisia säästöjä tekemällä kaavoitusta kuntien yhteistyönä sekä hyödyntämällä yhteisiä kunnallisteknisiä järjestelmiä ja jakamalla kunnallisten palveluiden järjestämisvastuuta. Kuntayhteistyötä erityisesti raja-alueilla saattavat edellyttää myös valtion liikenneväylähankkeet, joiden toteutuminen edellyttää taajamarakenteen kehittämistä ja/tai asukasmäärän kasvattamista kunnassa tai sen osassa. Ruotsissa kunnat ovat yhteistyössä kokonaan maksaneet uusia liittymiä moottoritielle, jotka on kyetty rahoittamaan saamalla liittymän avulla uusia alueita rakennuskäyttöön. Samalla on parannettu liikenneyhteyksiä kuntiin sisään ja kuntien sisällä. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, asemakaavoituksen tehostaminen ja asemakaavojen toteutumisen edistäminen kaikin keinoin 3.2 Kunnan maankäyttöön liittyvät tavoitteet Viihtyisä ja turvallinen yhdyskunta Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, puistoalueiden hankinta, toteuttamissuunnitelmien edellyttäminen ja toteutuskilpailut asuintonttien luovutuksessa, hajarakentamisen ohjaaminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kun maanhankinta ja kaavoitus kohdistetaan olemassa oleviin taajamiin tukeutuen, voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluja, joukkoliikennettä ja kunnallisteknisiä järjestelmiä ja nostaa niiden käyttöastetta. Tällä tavoitteella on suora yhteys kunnan talouden parantamiseen. Tämä tukee myös useiden kuntien ympäristöpolitiikan tavoitteita, kun autoilun tarvetta ei kasvateta tekemällä täysin autoliikenteen varassa olevia satelliittialueita kauas olemassa olevasta taajamasta. Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 13

16 Eheyttämisellä voidaan tarkoittaa myös olemassa olevien kaavoitettujen alueiden uudelleenkaavoitusta vastaamaan muuttuneisiin tarpeisiin. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, asemakaavojen toteutumisen edistäminen, hajarakentamisen ohjaaminen Taajama-asteen nostaminen Tällä tavoitteella tehostetaan maankäyttöä ja mahdollistetaan yhtenäisten, laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen maa- ja metsätalousalueina ja virkistystarkoituksiin. Säästää kunnan menoja pitkällä tähtäimellä etenkin koulukuljetusten vähenemisenä. Tukee ympäristöpolitiikkaa liikennetarpeen vähenemisenä ja keskitettyjen vesi- ja jätevesijärjestelmien tuomina hyötyinä. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, asemakaavojen toteutumisen edistäminen, hajarakentamisen ohjaaminen Luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttäminen Tämä esitetään monissa kunnissa maankäyttöpolitiikan (kaavoitus ja maapolitiikka) tavoitteeksi. Suoraan tähän tavoitteeseen pääsyyn vaikutetaan kaavoituksella. Maapoliittisin keinoin siihen vaikutetaan kaava-alueilla vain välillisesti, hajarakentamisalueella rakennusjärjestyksen kautta. Maapoliittiset keinot: Hajarakentamisen ohjaaminen Riittävän raakamaavarannon varmistaminen Riittäväksi raakamaavarannoksi yleensä katsottu vähintään 5 vuoden tarvetta vastaava määrä, joka nopeasti kehittyvillä alueilla voi sekin olla liian alhainen. Maapoliittisessa ohjelmassa olisi kuitenkin hyvä esittää tavoitteeksi esitetty (esim vuoden) tarve hehtaareina, jotta maanhankinnan määrä konkretisoituu ja kunta voi arvioida tarvittavaa rahamäärää. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin Kunnan tonttivarannon kasvattaminen Tonttivarannon kasvattaminen helpottaa tontin löytämistä nopeasti esimerkiksi kunnan kannalta toivottaville elinkeinohankkeille. Useissa kunnissa tontinmyynnistä saatavat tulot ovat kuitenkin kunnan talouden kannalta välttämättömiä ja tonttien saamista markkinoille nopeasti pidetään tavoiteltavana. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, asuin- ja elinkeinotonttien hankinta kaikin keinoin, rakentamiskehotus Riittävän ja kohtuuhintaisen tonttitarjonnan varmistaminen Tämä tavoite on esimerkiksi Oulussa otettu päätavoitteeksi, jolle kaikki muut maapolitiikkaan liittyvät tavoitteet ovat alisteisia. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin, tonttien luovutus tavoitetta tukevalla tavalla, asemakaavojen toteutumisen varmistaminen 14 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

17 Monipuolisen asuntokannan turvaaminen Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta, asuintonttien luovutus tavoitetta tukevalla tavalla Edellytysten luominen elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja yritysten sijoittumiselle kuntaan Maapoliittiset keinot: Elinkeinotonttien luovutus tavoitetta tukevin ehdoin, markkinointiyhteistyö yksityisten maanomistajien kanssa Kunnan maapolitiikka on itsensä kannattavaa Maapolitiikka on itsensä kannattavaa, kun maan myynnillä voidaan kattaa maanhankinnan kulut vuosittain. Toinen tapa arvioida maapolitiikan kannattavuutta on arvioida kunnan mahdollisuutta kunnallistekniikan ja palveluiden kustannusten rahoittamiseen tontinmyyntituloilla pitkällä aikavälillä tai tietyn kaava-alueen osalta. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin, maanhallinnan tehostaminen, asunto- ja elinkeinotonttien luovutus tavoitetta tukevin keinoin Maanhinnan nousun hillitseminen Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin, asuin- ja elinkeinotonttien hankinta, asuin- ja elinkeinotonttien luovutus tavoitetta tukevin ehdoin (esim. kustannusperusteinen hinnoittelu) Kiinteän omaisuuden tuoton parantaminen Maapoliittiset keinot: Maaomaisuuden hallinnan tehostaminen, tontintuotantoketjun optimointi Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Perustuslain 6 :stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäytössä. Se ei kuitenkaan ohita maankäytöllisiä perusteita kaavoituksessa. Tasapuolinen kohtelu onkin nähtävä maakauppojen ja maankäyttösopimusperiaatteiden yhteneväisyytenä maanomistajien välillä. Tähän tavoitteeseen pääseminen on vaikeaa, mikäli kaavoitetaan muita kuin kunnan omistamia maita. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta tavoitetta tukevin ehdoin Maakeinottelun estäminen Tämä tavoite liittyy ajatukseen, että maan hallinnan tulee olla oikealla taholla eli asemakaavoitetut tontit tontin toteuttajalla ja muut asemakaava-alueet sekä raakamaa-alueet kunnalla. Maapoliittiset keinot: Raakamaan hankinta kaikin keinoin, rakentamisvelvoitteen käyttö maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutuksissa Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja : 15

18 4. Keinot Tässä kappaleessa esitetyistä maapoliittisista keinoista kunnan maapoliittiseen ohjelmaan valitaan ne, jotka tukevat edellisessä kappaleessa valittuja tavoitteita. Jos jotakin keinoa ei esitetä käytettäväksi, voidaan ohjelmassa kuitenkin arvioida sen etuja ja haittoja kunnan tavoitteiden ja olosuhteiden kannalta ja perustella siten tehtyä valintaa. Keinojen esittely ja niihin liittyvät lait voi selkeyden vuoksi laittaa ohjelman liitteeksi ja varsinaisessa ohjelmassa ilmaista vain periaatteet, joita keinojen käytössä kunnassa noudatetaan. 4.1 Raakamaan hankinta Vapaaehtoinen kiinteistökauppa ja maanvaihto Kunnan on ratkaistava, tekeekö se aktiivista maanhankintaa vai odottaako, että maita tarjotaan kunnan ostettavaksi Aktiivinen maanhankinta edellyttää jatkuvaa yhteydenpitoa maanomistajien kanssa, ostotarjouksia, neuvotteluja, maastokäyntejä ja sille on varattava henkilöresursseja. Toisaalta maapoliittisessa ohjelmassa voidaan tehdä kannanotto siitä, että raakamaata hankitaan lähtökohtaisesti aina, kun siihen on mahdollisuus (huomioiden alla esitetyt hinta- ja muut arvioinnit). Tämä siitä syystä, että ostomahdollisuudet voivat tulla eteen tilanteissa, joissa talousarvion puitteissa ei hankintaan ole määrärahoja ja silti kunnan pitäisi pystyä tekemään ostopäätös nopeasti. Toinen ratkaistava asia on, mistä raakamaata ostetaan. Mikäli kunnassa on riittävän ohjaava yleiskaava tai muu yleispiirteisen suunnittelun väline (kehityskuva, rakennemalli), on se paras väline ohjaamaan raakamaahankintoja. Jos yleispiirteisen suunnittelun välineitä ei ole, raakamaan hankintasuunnat voidaan määrittää maapoliittisessa ohjelmassa. Tyypillisiä raakamaan hankinta-alueita ovat taajamien kasvusuunnat ja liikenneväyliä ja erityisesti risteysalueita hyödyntävät alueet. Lisäksi kunta voi ottaa tavoitteekseen hankkia maata vaihtomaiksi kaikkialta, mistä sitä on saatavissa. Raakamaan hinnoittelu on keskeinen maapoliittinen kysymys. Hintahaarukan ilmaiseminen maapoliittisessa ohjelmassa kaventaa kunnan neuvotteluasemaa. Maapoliittisessa ohjelmassa voidaan kuitenkin päättää hinnoittelun periaatteista. Käytettyjä hinnoittelutapoja ovat: - - Kiinteä hinta, jolloin raakamaasta maksetaan paikasta ja kaikista olosuhteista riippumatta aina sama hinta, joka voi olla esimerkiksi kaksi-neljä kertaa suurempi kuin paikkakunnalla maksettavan maa- ja metsätalousmaan keskihinta. Tämä on tapa, joka antaa kunnan toiminnasta selkeän kuvan ja estää vedättämiset. Tällöin myös lunastustoimituksesta, mikäli siihen päädytään, on odotettavissa sama hinta, koska kaikki vertailukaupat ovat saman hintaisia. Haittapuolena on se, että maakaupat ovat yksityisen maanomistajan kannalta herkkiä asioita ja kiinteä hinta estää aidon kaupanteon, jossa oikea hinta on se, mihin molemmat osapuolet suostuvat. Lisäksi kiinteän hinnan voi kokea hyvinkin epäoikeudenmukaiseksi sellainen maanomistaja, jonka maalla on esimerkiksi arvokas puusto. Hintasuhdemalli. Tätä koskeva teksti perustuu Maanmittauslaitoksen Risto Peltolan Maankäyttö-lehteen tekemään artikkeliin. Valtaosa raakamaahintojen eroista kuntien välillä selittyy tontin hintojen eroina. Maanmittauslaitos, jonka toimitusinsinöörit toimivat lunastustoimituksissa lunastushinnan määräävien toimikuntien puheenjohtajina, pitää arviointisuosituksessaan raakamaan ja tontin hintasuhdetta käyttökelpoisena tapana määrittää raakamaan hinta. Hintasuhdemallissa raakamaan hinnan määrittävät mahdollisen kaavoituksen tuottamien tonttien arvioitu 16 : Kunnan maapoliittinen ohjelma - valmistelijan käsikirja

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015. Kaavoitusohjelma 2015-2018, päivitetty / Planläggningsprogram 2015-2018, uppdaterat

87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015. Kaavoitusohjelma 2015-2018, päivitetty / Planläggningsprogram 2015-2018, uppdaterat Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 87 22.10.2014 275 25.11.2014 21 18.03.2015 87 31.03.2015

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Valtuusto

Maapoliittinen ohjelma Valtuusto Maapoliittinen ohjelma 2016 Valtuusto 22.6.2016 60 www.nurmijarvi.fi 2 Sisällysluettelo Maapoliittinen ohjelma 2016 Nurmijärven kunta... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Maapolitiikka lainsäädännössä... 1 2 Lähtökohdat...

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan LEMPÄÄLÄN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS 2.12.2015, 7.12.2015, 8.12.2015 Sisällys 1. Johdanto 2. Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan 3. Lempäälän kunnan maapolitiikan

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010

MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010 MALe -yhteistyön tilannekatsaus: syksy 2010 OHRY 30.9.2010, Hanko MAL -koordinaattori Mariitta Vuorenpää MAAKUNTAKAAVAN UUDISTUS ETENEE VAUHDILLA HUOM! Tervetuloa Länsi-Uudenmaan kuntaseminaariin! Tilaisuudessa

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011 Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...

Lisätiedot

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 KAUPUNGIN MAANOMISTUKSEN NYKYTILANNE 4 2.1 Maaomaisuus 4 2.2 Asuintontit 4 2.3 Teollisuustontit 4 2.4 Raakamaatilanne ja lähitulevaisuuden

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 03.06.2013 Sivu 1 / 1 2512/02.07.00/2013 57 Saunalahden yhteistoiminta- ja esisopimuksen mukaisten kiinteistöjärjestelyperiaatteiden hyväksyminen Saunalahdenportin asemakaavamuutos-alueella Valmistelijat

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1, 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 2. Kiinteistö Oy Lappeen Liikekeskus Y-tunnus: 0612151-6 c/o Corbel Oy, Laserkatu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Luonnos 16.10.2014 MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopijapuolet Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala (kaupunki) Sopimuksen kohde Asemakaavan laatiminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 125 Asianro 1744/10.00.00/2014 Maanhankinnan määrärahat 2014 Kaupunkirakennelautakunta 19.3.2014 62: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

6 20.01.2016 25 02.02.2016

6 20.01.2016 25 02.02.2016 Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 6 20.01.2016 25 02.02.2016 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen asettaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle / Utfärdande

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA KEMPELEEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kirkonseutu ja Paituri ovat kunnan länsiosan asuntotuotannon kehittämis- ja toteuttamiskohteita. (Viistoilmakuva Lentokuva Vallas Oy / Hannu Vallas 27.3.2013) Khall

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Rovaniemen kaupunki (1978283 1) Hallituskatu 7, PL 8216 96101 Rovaniemi jäljempänä Kaupunki Redinor Oy (0919708 1) perustettavan

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä St-1 Oy (Y-tunnus: 0201124-8)

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6341/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6341/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (1) 184 Asianro 6341/10.00.02.01/2014 Asuntotontin 297-20-16-2 maanvuokrasopimuksen esisopimuksen laatiminen ja tontin vuokraaminen / Niiralan Kulma Oy Kiinteistöjohtaja

Lisätiedot

Valtuusto Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät 942/ /2015. KV 14 Valtuusto 26.1.

Valtuusto Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät 942/ /2015. KV 14 Valtuusto 26.1. Valtuusto 18 15.06.2015 18 Kantatilaperiaatetta koskeva aloite/kaikki valtuustoryhmät 942/10.00.00/2015 KV 14 Valtuusto 26.1.2015 Kaikki valtuustoryhmät jättivät seuraavan yhteisen aloitteen: "Sipoon kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5025/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5025/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 223 Asianro 5025/10.00.01.04/2016 Kiinteistöä Ekosorsa 297-430-1-277 koskeva maankäyttösopimus ja sopimus yhteistoiminnasta Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT. Kaavoitus Paikkatieto. Taksat alkaen

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT. Kaavoitus Paikkatieto. Taksat alkaen PAIMION KAUPUNKI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Paikkatieto Taksat..2016 alkaen Ympäristölautakunta on kokouksessaan..2016 päättänyt hyväksyä taksat, jotka tulevat voimaan..2016 alkaen. Taksat

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

S i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SINGSBY Trollkunibackin asemakaava

S i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SINGSBY Trollkunibackin asemakaava S i v u 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 20.5.2015 SINGSBY Trollkunibackin asemakaava S i v u 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja KH xx.xx.2015 xx MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä Markku Mattila jäljempänä tässä sopimuksessa

Lisätiedot

Kaavoitusta koskevat sopimukset

Kaavoitusta koskevat sopimukset Kaavoitusta koskevat sopimukset DECOMB hankkeen Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän kokous 27.9.2005 Tutkija Esa Hakkola Helsingin yliopisto Yksityisoikeuden laitos Lähtökohtia Maankäyttösopimus perinteinen

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki.

Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki. 1 SOPIJAPUOLET Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki. Ostaja 1.2 Olli Mäkinen perustettavan yhtiön lukuun. 2 SOPIMUSALUE JA ESISOPIMUKSEN

Lisätiedot

Liite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset

Liite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset Liite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset Kunnan maanomistus sinisellä. Yksityisten maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset. i SISÄLLYSLUETTELO KHALL, 4.11.2013

Lisätiedot

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma maankäytön rakennemalli 2030 1 Johdanto Yleiskaavallisen ohjelman tarkoituksena on luoda Salon kaupungin maankäytön pitkän aikavälin suuntaviivat tarkemman suunnittelun

Lisätiedot

KIINTEISTÖNKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS

KIINTEISTÖNKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS KIINTEISTÖNKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS 1. OSAPUOLET Kiinteistön omistajana Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Kaupunki

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma. Kunnanvaltuusto xx.x.xxxx

Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma. Kunnanvaltuusto xx.x.xxxx Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto xx.x.xxxx SISÄLTÖ 1. Johdanto 2 2. Maapolitiikan yleiset käsitteet ja lainsäädännön keinot 3 2.1 Maanhankintaan liittyvät maapolitiikan keinot 3

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 1 KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN JA LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 2 1. KAUPAN OSAPUOLET Myyjä Pirkanmaan Osuuskauppa ( Myyjä ), (Y-tunnus: 0536307-0), PL 130, 33101 Tampere Ostaja Lempäälän

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

319 11.12.2012 14 04.06.2013. 14 Rakennusvelvoitteen lykkäys/asunto Oy Sipoon Karpalo / Uppskjutande av byggnadsförpliktelse/asunto Oy Sipoon Karpalo

319 11.12.2012 14 04.06.2013. 14 Rakennusvelvoitteen lykkäys/asunto Oy Sipoon Karpalo / Uppskjutande av byggnadsförpliktelse/asunto Oy Sipoon Karpalo Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 319 11.12.2012 14 04.06.2013 14 Rakennusvelvoitteen lykkäys/asunto Oy Sipoon Karpalo / Uppskjutande av byggnadsförpliktelse/asunto Oy Sipoon

Lisätiedot