Toiminta- ja taloussuunnitelma Vantaa Diving ry, johtokunta

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Vantaa Diving ry, johtokunta 17/10/2014

2 Sisällysluettelo Toiminnan lähtökohdat, tavoitteet ja toimenpiteet...2 Kokonaisbudjetti...3 Vauva- ja perhetoiminta...3 Lajikokeilut...4 Harrastetoiminta...4 Kilpavalmennustoiminta...7 Maksujen perusteet...8 Seuran organisaatio...9 Oheistoiminta...11 Harjoitusolosuhteet: paikat ja välineet...13 Tulevaisuudennäkymät...13

3 Toiminnan lähtökohdat, tavoitteet ja toimenpiteet Järjestyksessään kolmannen toimintavuoden lähtökohdat Vantaa Diving on saavuttanut ja pitänyt asemansa Suomen suurimpana uimahyppyseurana Tarjoaa harrastustoimintaa koko ihmisen elämänkaaren ajan Toimintavuosi sisältää kolme kautta: syys-, kevät- ja kesäkausi, jotka noudattavat vantaalaisten koulujen aikataulua Toiminta jakautuu vauva- ja perhetoimintaan sekä uimahyppyjen harraste- ja kilpavalmennukseen Toiminta jakautuu vauva- ja perhetoimintaan (vauva- ja perhejumpat sekä uinnit) lajikokeiluihin (esim. koulu- ja päiväkotiryhmät, yrityksien toimintapäivät) uimahyppyjen harrastetoimintaan (minit, alkeis- ja jatkoryhmät, harrasteryhmät, temppuryhmä) kilpavalmennustoimintaan (kilpa- ja kehitysryhmät) Toimintavuoden tärkeimmät tavoitteet jatkaa laadukasta uimahyppyjen harrastus- ja kilpavalmennustoimintaa, lisätä yhteisöllisyyden ja kuuluvuuden tunnetta pitää jäsenmäärä saavutetulla tasolla eli noin 800 jäsenessä uuden seuratyöntekijän toimenkuvan myötä kehittää toiminnan laatua ja monipuolisuutta olla merkittävä uimahyppyvaikuttaja Suomessa Käytännön toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Henkilöstön kehittäminen: seuran hallinnon ja toimihenkilöiden roolien vakiinnuttaminen toimihenkilöiden (sekä palkattujen että vapaaehtoisten) työnkuvien selkiyttäminen ja resurssointi ihmisten ammattitaidon ja kompetenssin mukaan työhyvinvointiin panostaminen, esim. työterveyshuolto, koulutukset Harrastetoiminnan kehittäminen: alkeis-, jatko- ja harrasteryhmien toiminnan muuttaminen jatkuvaksi kaudeksi 2

4 kurssimuotoisuuden sijaan kilpaharrasteryhmän toiminnan selkeyttäminen temppuryhmän aloittaminen vauva- ja perhetoiminnan vakiinnuttaminen Kilpavalmennukseen osallistuvien hyppääjien tason nostaminen ja laajempi osallistuminen kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa Kokonaisbudjetti Tulot Menot Vauvauinti ,00 Vauvauinti ,00 Lajikokeilut 1 670,00 Lajikokeilut 850,29 Harrastetoiminta ,00 Harrastetoiminta ,00 Kilpavalmennustoiminta ,00 Kilpavalmennustoiminta ,00 Hallinto ja muut kulut ,00 Hallinto ja muut kulut ,00 Yhteensä: ,00 Yhteensä: ,29 0,71 Vauva- ja perhetoiminta Vauva- ja perhetoimintaan kuuluvat vauva- ja perhejumpat sekä uinnit. Vauva- ja perhetoiminnan suunnittelusta vastaa seuratyöntekijä yhdessä vauva-ja perhetoiminnan ohjaajien kanssa. Ohjauksesta vastaavat ammattiohjaajat. Tavoitteena on, että liikunta olisi luonteva osa perheen yhteistä vapaa-aikaa ja sen myötä liikunnallinen elämäntapa tulisi luontevaksi. Vauva- ja perheuinti on Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaista turvallista vauva- ja perheuintia ja tavoitteet noudattelevat SUHin asettamia tavoitteita. Myös erityislapset ovat tervetulleita mukaan näihin ryhmiin. Vauva- ja perheuinnin vakiinnuttaminen on yksi vuoden tavoite. Se tarkoittaa, että: ryhmät toimivat suunnitellusti Tikkurilassa ja Myyrmäessä: esim. toiminta pyörii koko vuoden ajan, ryhmien määrä ja koko ovat riittävät, ohjaajia ja tuuraajia on riittävästi ryhmät eivät enää tuota taloudellista tappiota ohjaajat osallistuvat jatkokoulutukseen ja edustavat seuraa SUH:in tapahtumissa, esim. Aqua-päivät ohjaajat toimivat yhteistyössä kaupungin kanssa, esim. vuorojen suunnittelu, turvallisuusasiakirja ja kuluttajaturvalain lomake 3

5 Havukosken palvelukeskuksesta vuoron hakeminen, jonka myötä voidaan tarjota korvausmahdollisuus ja laajentaa toimintaa Tavoitteena on käynnistää vauva- ja perhejumpat syksyllä 2014: uuden toiminnan suunnittelu, tavoitteiden luominen, markkinoinnin suunnittelu. Tulot Menot Harjoitusmaksut ,00 Vuokra ,00 Ohjaajien palkat (sis. Kaikki sivukulut) 5 200,00 Yhteensä: ,00 Yhteensä: , ,00 Lajikokeilut Lajikokeilut ovat esimerkiksi koululais- ja päiväkotiryhmille sekä yrityksille tarjottavia lyhytkursseja. Lajikokeilussa ryhmä kokeilee uutta lajia asiantuntevassa ohjauksessa ja viettää yhteisen liikunnallisen tuokion uimahyppyjen parissa. Lajikokeilun kesto on noin 1-3h ja se suunnitellaan ryhmän koon ja tarpeiden mukaan. Lajikokeilujen organisoinnista vastaa seuratyöntekijä ja ohjaamisesta vastaavat ammattiohjaajat. Lajikokeiluihin kuuluvat myös kaupungin kanssa yhteistyössä toteutetut koululaisten lajikokeilutunnit. Tämän toimintavuoden tavoitteena on olla aktiivisesti yhteydessä Vantaan kouluihin ja päiväkoteihin, että kaikilla kouluilla/päiväkodeilla (opettajilla) on tieto meidän seurasta ja palveluista. Olemme myös edellisvuosien tapaan mukana kaupungin Kokeile liikuntaa -tapahtumassa, mikäli se järjestetään. Tulot Menot Päiväkotien lajikokeilut 270,00 Ohjaajien palkat (sis. Kaikki sivukulut) 550,29 Koulujen lajikokeilut 350,00 Sisäänpääsyt 300,00 TyKy päivät 1 050,00 Yhteensä: 1 670,00 Yhteensä: 850,29 819,71 Harrastetoiminta Harrastetoimintaan kuuluu: minien uimahyppyryhmät uimahyppyjen alkeis- ja jatkoryhmät nuorten ja aikuisten harrasteryhmät Harrastetoiminnan suunnittelusta vastaa toiminnanjohtaja yhdessä seuratyöntekijän kanssa. 4

6 Ohjaamisesta vastaavat ammattiohjaajat ja -valmentajat. Minien uimahyppyryhmät on suunnattu 4-6-vuotiaille temppuilijoille ja vesipedoille. Minien ryhmässä harjoituksen kesto on 1h 15 minuuttia. Tavoitteena on tutustua uimahalliin harrastuspaikkana sekä uimahyppyihin kuiva- ja allasharjoittelun myötä. Luonteva siirtyminen minien ryhmään tapahtuu perhejumpista ja uinneista, kun lapsi on noin 4-vuotias ja edellytykset toimia ryhmässä ilman omia vanhempia ovat riittävät. Harrastuksen mineissä voi toki aloittaa ilman, että on aiemmin ollut mukana seuran perhetoiminnassa. Minien ryhmissä oppiminen tapahtuu aina leikin kautta. Ohjaajat ovat ammattiohjaajia, joilla on SUHin uinninopettajan ja / tai SUiL:n uimahyppyopettajan koulutus sekä kokemusta ja koulutusta pienten lasten liikunnan ohjaamiseen. Minien harjoitukset alkavat aina uimahallin aulassa, josta ohjaaja hakee ryhmän. Ryhmä on ohjaajien vastuulla myös puku- ja pesuhuonetiloissa ja harjoituksen lopussa ohjaaja saattaa ryhmän aulaan, jossa vanhemmat ovat vastassa. Harjoitukseen kuuluu kuivaharjoittelua, jonka osuus on noin puolet varsinaisen harjoituksen kestosta. Kuivalla harjoitellaan esimerkiksi akrobatiaa ja uimahyppyjen lajitaitoja volttiradalla, trampoliinilla ja kuivalaudalla. Altaalla minit ona jaettu uimataidon mukaan: uimataidottomat harjoittelevat opetusaltaassa ja väh. 25 metriä uivat hyppyaltaassa. Uimataidottomien minien ryhmässä harjoittelevat hyppääjät, jotka eivät vielä voi osallistua uimahyppyjen harjoitteluun hyppyaltaassa, koska uimataito ei ole riittävä. Altaalla harjoitellaan opetusaltaassa (ns. lastenallas) esimerkiksi uintia, sukeltamista sekä erilaisia hyppyjä ja temppuja vedessä. Hyppyaltaan ryhmään tullaan siinä vaiheessa, kun uima- ja sukellustaito on riittävä syvässä hyppyaltaassa harjoitteluun. Harjoittelu on muuten samanlaista kuin uimataidottomissa mineissä, mutta allasosuus on hyppyaltaalla (Tikkurilassa syvyys 4,5m). Minien ryhmiin ilmoittautuvien lasten uimataito testataan ensimmäisellä kerralla ja jos uimataito ei ole riittävä, lapsi siirtyy uimataidottomien ryhmään. Mineissä yksi ohjaaja on aina vedessä. Alkeisryhmissä harjoituksen kesto on 45 minuuttia. Alkeisryhmät on jaettu iän mukaan: pienet (7-10v) ja isot (10-13v). Alkeiskursseilta siirrytään taitotason ja edellytysten mukaisesti jatko-, harraste- tai kilpavalmennusryhmiin. Alkeisryhmässä tavoite on tutustua uimahyppyihin lajina, oppia uimahyppyjen perustekniikkaa ja perusvoimistelua. Jatkoryhmissä harjoitukset ovat 2-3 kertaa viikossa, 60 minuuttia kerrallaan. Jatkoryhmät on jaettu iän ja tason mukaan. 5

7 Alkeis- ja jatkoryhmissä lajitekniikan opetus ja tavoitteet perustuvat 4-tasoiseen kehityssuunnitelmaan ja kehittymistä seurataan uimahyppääjän kehityspaperilla. Harrasteryhmien toiminnan tavoitteena on vapaa-ajan viettäminen mukavassa seurassa urheillen: harrasteryhmissä harjoittelee niin kilpailuun tähtääviä hyppääjiä kuin omaksi ilokseen tai kunnon vuoksi harjoittelevia. Harrasteryhmät on jaettu iän mukaan: Alle 14-vuotiaiden harrasteryhmissä hyppäävät jo pitkään harjoitelleet hyppääjät, jotka ovat saavuttaneet jatkoryhmien tavoitteet. Nuorten harrasteryhmät ovat vuotiaille hyppääjille, joista osa on harjoitellut jo pitkään, osa on vasta aloittaneita. Mastersryhmässä hyppäävät ovat noin 16 vuodesta ylöspäin ja yläikärajaa ei ole. Harrasteryhmissä harjoitukset ovat 1-5 kertaa viikossa. Kilpaharrasteryhmä on harraste- ja kilpavalmennusryhmän välimuoto. Ryhmässä harjoittelee hyppääjiä, jotka ovat harrastaneet pitkään ja ovat saavuttaneet kilpailusarjat sekä niihin vaadittavan lajitekniikan. He voivat olla saavuttaneet lajitekniikan joko alkeis- ja jatkorymissä (saavuttaen 4-tasoisen kehityssuunnitelman tavoitteet) tai he voivat olla kehitys- tai kilparyhmistä siirtyviä hyppääjiä, joille kilpaharrasteryhmä on sopiva ryhmä harrastuksen jatkamiseksi. Toimintavuoden tavoite on selkeyttää ryhmän valmennus ja tavoitteet sekä valmentajille että hyppääjille. Ryhmän valmennus ja tavoitteet perustuu kansallisen Finn cup -kilpailujärjestelmän tavoitteisiin ja FC-kilpailuihin osallistuminen on osa ryhmän toimintaa. Uutena harrasteryhmänä kokeilemme temppuryhmää. Ryhmän tarkoitus on tarjota harrastusmahdollisuus sellaisille hyppääjille, joiden motivaatio suuntautuu temppuilemiseen ja joiden tavoitteena ei ole uimahyppyjen lajitekniikan vaiheittainen kehittäminen, vaan hienojen, hassujen ja hurjiltakin näyttävien temppujen tekeminen. Tämän ryhmän toiminnassa olennaista on ohjaajan taito vaatia riittävä uimahyppyjen tekniikan hallinta turvallisuuden takaamiseksi (esimerkiksi veteenmenon hallinta). Uusi pellehyppy-sukupolvi syntyköön! Tulot Menot Ryhmät ,00 Ohjaajien palkat (sis. Kaikki sivukulut) ,00 Kesäleirit ,00 Lounaat (kesä) 700,00 Yhteensä: ,00 Yhteensä: , ,00 6

8 Kilpavalmennustoiminta Kilpavalmennustoiminnasta vastaavat ammattivalmentajat Tania Piekkanen (A- ja B-ikäsarjat, maajoukkuehyppääjät) ja Sirja Rytkönen (E-, D- ja C-ikäsarjat). Kilpavalmennusryhmäläiset jakautuvat Kilpa 1: seuramme kärkihyppääjät, jotka ovat myös maajoukkuehyppääjiä tai oman ikäluokkansa kärkihyppääjiä, tavoitteena kansainvälinen menestys Kilpa 2: haastajaryhmä, oman ikäluokan sarjat, hyppäävät kansallista kisasarjaa, tavoitteena kansallinen menestys Kilpa 3: uudet v syntyneet, hyppäävät fc-sarjaa alle 11, alle 9 Kehitysryhmä: v syntyneet, hyppäävät seuran omia kisoja Tulot Menot Kilpa1-2, harjoitusmaksu ,00 Valmentajien palkat (sis. Kaikki sivukulut)- kk-palkkalaiset ,00 Muiden ohjaajien ja valmentajien palkat Kilpa1-2, kilpailumaksu 7 680,00 (sis. Kaikki sivukulut) 4 329,00 Yhteistyösopimukset (laskutus Kilpa3, harjoitusmaksu ,00 valmennuksesta) ,00 Kilpailut (omat maksut + seuran tuki Kilpa3, kilpailumaksu 4 320, ) ,00 Kehitys, harjoitusmaksu ,00 Kehitys, kilpailumaksu 1 440,00 Yhteensä: ,00 Yhteensä: , ,00 Kilpavalmennusryhmät on muodostettu liikunnallisten, psyykkisten ja teknisten kriteerien mukaisesti. Valmennuksen tavoitteena on kilpauimahyppäämiseen tähtäävä monipuolinen harjoittelu ja yksilöllinen kokonaisvaltainen valmentautuminen. Harjoitukset ovat 3-7 kertaa viikossa ja harjoitusohjelmat tehdään yksilöllisesti. Kilpa 1:n Roosa Kanerva on nuorten maajoukkueessa ja hän osallistuu nuorten olympiavalmentaja Satu Uusitalon (Tiirat) koordinoimaan ohjelmaan, kuten urheiluakatemian aamuharjoituksiin, ja nuorten maajoukkueen kilpailuihin. Edistyneimmät D-C-ikäsarjalaiset osallistuvat alle 13-vuotiaille suunnattuun Talent-ryhmän toimintaan, jota koordinoivat Salla Keckman (Tiirat) ja Sirja Rytkönen (VanDi). Ville Vahtola on seuran pitkän linjan huippuhyppääjä, joka jatkaa harjoittelua ja kilpailua kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Villellä on tärkeä rooli seurassamme niin nuorempien hyppääjien esikuvana kuin uimahyppyjen asiantuntijana. Kilpailutoiminta ja kilpailulliset tavoitteet sekä Kilpailut ja leirit syksyllä 2014, keväällä 7

9 ja kesällä 2015 ovat liitteenä. Seura järjestää joulukuussa 2014 Finn Cup 5&6 -osakilpailut Tikkurilan uimahallissa. Maksujen perusteet Seurassa panostetaan laadukkaaseen harrastustoimintaan: tarjoamme harrastusmahdollisuuden kaikentasoisille hyppääjille ympäri vuoden, toiminnasta vastaavat ammattiohjaajat ja -valmentajat ja panostamme ohjaajien ja valmentajien jatkuvaan lisäkouluttamiseen. Lisäksi meillä on pienet ryhmäkoot (3-10 hyppääjää / ohjaaja) ja panostamme yksilölliseen valmennukseen. Laatu ja ammattimaisuus vaativat taloudellisia resursseja ja pääasiallinen tulonlähde on harrastusmaksut. Harrastusmaksut pyritään pitämään kohtuullisina, jotta harrastuksen aloittaminen ja toimintaan osallistuminen on kaikille mahdollista. Kohtuuhintaisuus tarkoittaa, että lasten ja nuorten ryhmissä on mahdollisuus harrastaa alle 50e kuukausimaksulla. Toimintavuonna harrastustoiminta muuttuu kurssimuotoisesta toiminnasta koko vuoden jatkuviksi harrastusryhmiksi. Tämän muutoksen myötä myös maksuperusteet muuttuvat. Jatkuvassa toiminnassa laskutus tapahtuu kuukausittain järjestettyjen harjoituskertojen mukaan. Tämä muutos yksinkertaistaa kurssien järjestelyjä ja ilmoittautumiskäytäntöjä. Kaikilla hyppääjillä on jatkossa mahdollisuus harjoitella koko lukuvuoden ajan ilman pitkiä taukoja. Tämä muutos on ollut asiakkaiden toive: elokuun ilmoittautuminen on voimassa koko vuoden ajan eivätkä harjoitusajat muutu kesken vuoden. Kilpavalmennustoiminnan maksuperuste muuttuu siten, että kk-maksuun sisällytetään kaikki harjoitukset, leirit ja kilpailut. (Tähän suuntaan olemme kehittäneet toimintaa jo vuonna ja tämä kehityssuunta jatkuu). Tavoite on saada vahvat kisajoukkueet, jotka edustavat seuraa kaikissa kilpailuissa, jotka ovat tietyn kisaryhmän ohjelmassa. Tämä kehitys lisää hyppääjien kuuluvuuden ja ylpeyden tunnetta omasta joukkueesta ja itsestään joukkueen osana ja järkevöittää valmentajien työtä, kun harjoitusten ja yksittäisten hyppääjien kehittymisen suunnittelua ja seurantaa on mahdollista tehdä pitkäjänteisemmin. Tavoitteena on myös maksujen sääntöjen selkeyttäminen, kirjaaminen ja niistä tiedottaminen, jolloin tieto maksu- ja laskutusperusteista on jokaisen jäsenen helposti saatavilla. 8

10 Seuran organisaatio Johtokunta ohjaa seuran toimintaa, edustaa seuraa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa ja toimii tiedottajana seurasta ulospäin. Johtokunnan tärkein rooli on toimia yhteistyössä toimihenkilöiden kanssa. Sääntöjen mukaisesti johtokunnassa on vähintään 3 jäsentä, (puheenjohtaja + 2 varsinaista jäsentä). Johtokunnan jäseniä toimintavuonna ovat Nora Viljaniemi (pj), Tatiana Piekkanen, Alina Kantola ja Susanna Shrestha (varajäsen). Luottamushenkilöt (vapaaehtoiset) Johtokunta Puheenjohtaja + väh 2 jäsentä + väh 1 varajäsen Palkatut toimihenkilöt Toiminnanjohtajat Seuratyöntekijä Toimikunnat ja vapaaehtoiset Ohjaajat ja valmentajat (tuntipalkkaiset) Palkattuja toimihenkilöitä ovat Alexandra Zakharova, Sirja Rytkönen ja Tatiana Piekkanen. Alexandra on seuratyöntekijä, jonka vastuulla ovat päivittäiset toimistotyöt, jäsenasioiden hoito, seuran sisäinen tiedottaminen sekä suunnittelu. Sirja ja Tania toimivat työparina, jotka jakavat toiminnanjohtajan tehtävät. Sirja on työntekijöiden, ohjaajien ja valmentajien toiminnallinen esimies ja vastaa kilpavalmennusryhmien toiminnasta E-C-ikäsarjalaisten osalta. Sirjan työtehtävistä noin 50 % on seuran kehittämis- ja esimiestehtäviä ja noin 50 % on valmennustyötä. Tatiana on talousvastaava ja vastaa kilpavalmennusryhmien toiminnasta B-Aikäsarjalaisten osalta. Tanian työtehtävistä noin 70 % on talousvastaavan tehtäviä ja noin 30 % valmennustyötä. Toimintavuonna tärkeänä tavoitteena on toimihenkilöiden työolosuhteiden kehittäminen, esim. työterveyshuolto. Seura käyttää Urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta (PALTA) ja sopimukset perustuvat Suomen Ammattivalmentajien ohjeisiin. Seurassa on noin 20 tuntipalkkaista valmentajaa, ohjaajaa ja apuohjaajaa. Panostamme voimakkaasti valmennuskoulutukseen, kaikki suorittavat vähintää Uimahyppyopettajakoulutuksen (Tason 1 valmentajakoulutus) ja lisäksi meillä on jatkuvasti seuran sisäistä 9

11 koulutusta. Käytännössä vastuu ryhmistä on aina 18v täyttäneillä vastuuohjaajilla. Toiminnan muuttuminen kurssimuotoisesta jatkuviksi ryhmiksi antaa myös tuntiohjaajille mahdollisuuden säännölliseen koko lukuvuoden mittaiseen työhön. Tämä mahdollistaa entistä paremman sitoutumisen ja kuuluvuuden tunteen kehittymisen toimintaan niin ohjaajien kuin hyppääjien osalta, mikä taas näkyy asiakkaiden suuntaan parempana laatuna. Toimintavuonna aloitettu valmentajakerho-toiminta on osoittautunut erinomaiseksi ja sitä jatketaan. Kerho kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja se on vapaamuotoinen, yhteisöllinen tilaisuus, jonka ohjelma suunnitellaan yhdessä valmentajien tarpeista lähtien. Kerhossa esimerkiksi käsitellään valmentajia koskevia tiedotusasioita, harjoitellaan jonkun tietyn uimahyppyjen teknisen suorituksen valmentamista, keskustellaan ryhmissä olevista haasteista yhdessä ja pureudutaan valmennuksen haasteisiin eri osa-alueilla. Tavoitteena on toimintavuonna käynnistää vapaaehtoispohjalta toimivat toimikunnat. Toimikunnat ovat aktiivisten huoltajien ja harrastajien muodostamia kerhoja, jotka hoitavat seuran käytännön tehtäviä ja toimivat seuran hallinnon ja toimihenkilöiden tukena sekä ovat tärkeitä vaikuttajia, tuovat seuraan uudenlaista energiaa, tietoa, taitoa ja dynaamisuutta! Toimikuntien käytännön tehtäviä /rooleja ovat: olosuhteiden kehittäminen ja uusien välineiden hankkiminen huoltotiimi ensiapulaatikko tapahtumajärjestelyt, omat tapahtumat tapahtumien järjestäminen muualla, esim. näytökset kilpailusihteeristö varainhankinta (sponsorit) kisamatkojen järjestely- ja huoltojoukot valokuvaaminen tapahtumissa ja kilpailuissa kilpailuista kirjoittaminen nettisivuille ja paikallislehtiin (esim. Vantaan Sanomat, Vantaan Sanomien yhteistyökumppani) jäsenkirje vapaaehtoisena valvojana toimiminen ryhmissä, joissa ohjaaja on alle 18v 10

12 Tulot Menot Toimihenkilöiden palkat (sis. Kaikki Tuki (kaupunki ym) 8 000,00 sivukulut) ,00 Jäsenmaksut 7 000,00 Johtokunnan palkkiot 2 000,00 Muut (käyttökorvaukset ym) 1 500,00 Kirjanpito 5 000,00 Vakuutukset (lakisääteiset vakuutukset sis. Palkkoihin) 1 000,00 Jäsenmaksut (Uimaliitto ym) 300,00 Koulutus * sisäinen koulutus (toimi- ja luottomushenkilöille) sis. Toimihenkilöiden palkkoihin - * koulutus johtokunnalle 2 000,00 * koulutus valmentajille/ohjaajille 2 500,00 Toimistovälineet ja käyttökulut 3 000,00 Markinnointi (mainokset ym) 4 000,00 Matkakorvaukset (kilpailumatkakorvaukset sis. Kilpailukuluihin) 500,00 Kokoukset 500,00 Varusteet ja vaatteet 2 000,00 Valmennustarvikkeet 5 000,00 Tapahtumat (merkkihypyt jne) 2 000,00 Muut menot (esim. pankkikulut) 2 645,00 Yhteensä: ,00 Yhteensä: , ,00 Oheistoiminta Seura osallistuu erilaisiin tapahtumiin, kuten Vantaan kaupunkijuhla, keväällä Seuran omat päätöstapahtumat: Kynttilähypyt, kevään Merkkihypyt 22.3 Vesipäivä Seura tekee yhteistyötä muiden uimahyppy- ja uimaseurojen sekä valmennuksen eri alojen asioantuntjoiden kanssa. Esimerkiksi koulutuksia, leiritoimintaa ja kilpailumatkoja pyritään järjestämään yhteistyössä ainakin Tiirojen ja Joensuun Uimaseuran kanssa. Yhteistyö akrobatiaja sirkusalan yrittäjän Olia Vahtolan (Perhosvoltti) kanssa jatkuu: Olia pitää akrobatitunteja seuramme kilpahyppääjille ja käyttää seuran kuivaharjoitustiloja omien ryhmiensä tunneilla käyttökulukorvausta vastaan. Haemme aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita. 11

13 Seuran edustukset: Tatiana Piekkanen, Euroopan Uimaliiton (LEN) tuomari Sirja Rytkönen, Suomen Uimaliiton Uimahyppyjen asiantuntijaryhmän jäsen (SUiL UHAR), D- ja C-ikäisten Talent-ryhmä, Uimahyppyopettaja-koulutukset Roosa Kanerva, Suomen Uimaliiton Uimahyppyjen Nuorten Maajoukkue Tärkeimmät sidosryhmät ovat Vantaan kaupunki, vantaalaiset uimaseurat, Suomen Uimaliitto, SUiL:n uimahyppyjen johtoryhmä sekä muut suomalaiset uimahyppyseurat. Toimikunnat ja vapaaehtoiset kehittävät varainhankinnan muotoja. Keinoja ovat esimerkiksi: tukien selvittäminen kannatusjäsenten määrän lisääminen näytökset ja tempaukset mainostilamyynti kevät- ja syysjulkaisuissa, nettisivuilla, edustusasuissa, tiedotteissa sponsoreiden hankkiminen Toimintavuosille ja on haettu tukea OKM:ltä seuratoiminnan kehittämiseen. Tärkeä taloudellinen tuki on Vantaan kaupungin toiminta-avustus. Markkinointi ja näkyvyys ilmoitukset Vantaan Sanomissa, uimahallien ja muiden urheiluhallien ilmoitustauluilla markkinointi kouluille, päiväkoteihin, neuvoloihin ym lajikokeilukertojen järjestäminen Vantaan Sanomien kumppanuus kevät- ja syysulkaisut Viestinnässä käytämme nettisivuja ja facebook-sivuja. Teemme kaikista tapahtumista kuten leireistä ja kilpailuista jutun nettisivuille (ennen tapahtumaa tiedote, tapahtuman jälkeen juttu kuvineen). Seuran sisäisestä viestinnästä vastaa seuratyöntekijä sekä omien ryhmien osalta valmentajat ja ohjaajat. Seuran sisäisessä viestinnässä käytetään nettisivujen lisäksi sähköpostia, tekstiviestejä ja puheluita. Viestinnässä erinomaiseksi on osoittautunut Neptonjäsenrekisterijärjestelmä, jota käytetään jatkossakin. Ulkoisesta viestinnästä vastaa puheenjohtaja. Tapahtumista, kuten kilpailuista ja merkkihypyistä otetaan yhteyttä lehdistöön etukäteen lähettämällä tiedote ja jälkikäteen lähettämällä lyhyt juttu kuvineen. Tavoitteena on mahdollisimman usein saada näkyvyyttä seurallemme ja lajillemme. 12

14 Harjoitusolosuhteet: paikat ja välineet Tulevalla kaudella seuralla on olemassa kelvolliset harjoituspuitteet ja välineet, sekä tilat niiden käyttämiseen. Erityisesti Tikkurilan uimahalli on olosuhteiltaan hyvä. Myyrmäen harjoitusolosuhteissa sen sijaan on parannettavaa: 1 metrin lauta meni käyttökieltoon alkukeväällä 2014 ja sen saamisesta käyttöön ei ole tietoa. Myös kuivaharjoittelun osalta tarvitsemme paremmin uimahyppyihin sopivia välineitä ja tiloja. Tikkurilan osalta huomioonotettavia asioita Akrobatia-radan alueen siivous-suunnitelma (sopimus kaupungin kanssa) Kuivalauta- ja trampoliini-alueen siivous-suunnitelma (sopimus kaupungin kanssa) Akrobatia-radan huoltosuunnitelma Trampoliinin turvallisuustekijät: Päätypalojen / patjojen hankkiminen, vetotaljajärjestelmän hankkiminen, heittopatjan hankkiminen Kuivalaudan patjoille siirrettävä alusta siivouksen helpottamiseksi Avustuslaudan hankkiminen hyppylaudoille Matoille ja muille märkävälineille säilytys/kuivatusteline Säilytystiloista sopiminen kaupungin ja muiden seurojen kanssa Allasalueelle siirrettävät portaat/tikkaat Tulevaisuudennäkymät Vantaa Divingissa kasvaa kilpahyppääjiksi tähtääviä nuoria urheilijoita, jotka tarvitsevat tukea ja kannustusta lähipiiriltään, rauhaa ja aikaa perus-harjoitteluun sekä vahvistavia kokemuksia ja elämyksiä, joiden myötä heille muodostuu käsitys siitä, mitä urheilijan elämä on. Viiden vuoden visio on, että kilpahyppääjiemme kärki on laajempi kuin nyt ja meillä on kilpahyppääjiä kaikissa ikäsarjoissa sekä aikuisissa. Pitkällä tähtäimellä Vantaa Diving nousee yhdeksi uimahyppyjen kärkiseuraksi Suomessa ja Pohjoismaissa kattaen laadukkaan kurssitoiminnan, harrastustoiminnan sekä kilpa-ja huippu-uimahyppytoiminnan. Tähtäämme kansainväliseen menestykseen arvokilpailuissa. Vantaa Divingilla on tärkeä tehtävä tarjota lapsille, aikuisille, yksilöille ja perheille kokemuksia ja elämyksiä hauskan ja monella tavalla kehittävän lajin parissa. Seuran toiminnassa keskeistä on ihmisten halu tehdä töitä yhteisen asian eteen: tarvitsemme jatkossakin sekä ammattiohjaajia ja valmentajia että innokkaita vapaaehtoisia toimijoita. Haasteena onkin löytää nyt ja tulevaisuudessa sitoutuneita ja osaavia valmentajia, jotka intohimoisesti luovat 13

15 itselleen uran uimahyppyjen valmentamisen parissa. Uimahyppyjen valmentaminen ei edelleenkään ole nuorten silmissä kovin todennäköinen ja varmuutta tuova ammatinvalinta, mutta haluamme olla ja olemmekin edelläkävijöitä valmentajien ja ohjaajien työpaikkojen luojana ja ammattimaisuuden kehittäjänä. Haluamme olla näkyvänä osana rakentamassa vantaalaista, liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa, laadukasta harrastustoimintaa sekä olla mukana luomassa uudenlaista ammattimaiseen valmennukseen perustuvaa liikunta- ja urheilukulttuuria Suomessa. 14