Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 1 (26)

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 Kokousaika maanantai klo Kokouspaikka Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosali Villimiehenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: ( ) Jukka Kopra, pj. ( ) Tommi Vasama (-) Jukka Kärnä, 1. vpj ( ) Kari Paldanius ( ) Ari Berg ( ) Timo Tervonen ( ) Tiina Wilén-Jäppinen ( ) Suna Kymäläinen ( ) Anneli Kiljunen ( ) Marja-Liisa Vesterinen ( ) Anu Urpalainen ( ) Päivi Sandberg ( ) Antti Rämä ( ) Anna-Liisa Pekkanen ( ) Katri Pulli ( ) Leena Kaijansinkko ( ) Marja-Leena Leppänen ( ) Juhani Kylliäinen ( ) Leena Gunnar, 2. vpj ( ) Visa Niittyniemi ( ) Satu Mäkelä ( ) Juha Linden ( ) Antti Rinta-Porkkunen ( ) Yrjö Pilli-Sihvola (-) Sinikka Kauranen ( ) Antti Välimäki ( ) Marjo Mäkelä ( ) Anne Hämäläinen ( ) Pekka Vainikka ( ) Pekka Kuitunen ( ) Seppo Repo ( ) Tarja Vahtokari-Sahari ( ) Pekka Siitonen ( ) Kalle Saarela ( ) Sonja Laitinen ( ) Kimmo Virtanen ( ) Mika Peltonen ( ) Pirjo Karhu ( ) Jami Holtari ( ) Hannu Heinonen ( ) Tuula Dahlman, 3. vpj ( ) Marjut Henttonen ( ) Jaakko Väyrynen ( ) Raimo Hovi Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 1 (26)

2 Pysyvät asiantuntijat Kaakkois-Suomen ELY-keskus (-) Jyrki Karhula (-) Eija Karhatsu ( ) Juha Kouvo Lappeenrannan teknillinen yliopisto Varaedustaja ( ) Anneli Pauli ( ) Juha-Matti Saksa Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Varaedustaja ( ) Anneli Pirttilä ( ) Merja Heino Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Varaedustaja ( ) Antti Lehmusvaara ( ) Sakari Kivimäki Lappeenrannan kaupunki Varaedustaja ( ) Markku Heinonen ( ) Krista Huovila Imatran kaupunki Varaedustaja ( ) Sirkku Sarlomo ( ) Marita Toikka Opiskelijajärjestöt Varaedustaja ( ) Pauliina Paakki, SAIKO ( ) Tomi Mankinen, LTKY Eksote Varaedustaja ( ) Pentti Itkonen ( ) Merja Tepponen Maakuntavaltuuston puheenjohtajisto ( ) Ari Torniainen valtuuston puheenjohtaja ( ) Tapio Virkki 1. varapuheenjohtaja (-) Kari Metsäkallio 2. varapuheenjohtaja ( ) Matti Viialainen maakuntajohtaja, esittelijä ( ) Satu Sikanen sihteeri Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 2 (26)

3 72 Kokouksen avaus Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra avaa kokouksen. 73 Läsnäolijoiden toteaminen Todetaan läsnäolijat nimenhuudolla. 74 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on kokouksessa saapuvilla. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 75 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan kaksi kokouksen pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Marja-Leena Leppänen ja Leena Gunnar. 76 Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen, pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja on liitteenä 1. Merkitään tiedoksi. 77 Pöytäkirjan nähtävänä pito Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 3 (26)

4 Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä Etelä-Karjalan liiton toimistossa vs. kehittämisjohtaja Satu Sikasen työhuoneessa klo Esityslistan hyväksyminen Yhteistyöryhmä hyväksyy kokouksen työskentelyjärjestykseksi sille lähetetyn esityslistan. 79 Yhteenveto syksyn 2014 EAKR- ja ESR-hakukierroksen hakemuksista Uuden rakennerahastokauden ensimmäinen hankehakukierros päättyi sekä ESR- että EAKR-rahoituksen osalta syyskuun alussa Hakukierrokset järjestettiin ESR-rahoituksen osalta Hämeen ELY-keskuksen johdolla ja EAKR-rahoituksen osalta Uudenmaan liiton johdolla. Hakumenettely toteutetaan täysin sähköisesti EURA2014-järjestelmän kautta. Vuoden 2014 EAKR-rahoituksen myöntövaltuus Etelä-Karjalassa on noin 1,7 miljoonaa euroa. ESR-rahoitusta on vuonna 2014 jaettavissa noin miljoona euroa, josta kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen on varattu vajaa euroa. Syksyn hakukierroksella EAKR-rahoitusta haettiin moninkertaisesti jaettavaan rahoitukseen nähden. Kestoltaan pidempien ja euromääräisesti suurien hankkeiden rahoitus suunnitellaan jaettavan osittain tulevien vuosien rahoituskehyksistä. Näin meneteltäessä voidaan käynnistää useampi hanke, jolla kompensoidaan ohjelmakauden vaihtumisen aiheuttamaa katvetta kehittämistyössä. Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen mukaisesti maakunnan yhteistyöryhmä tulee antamaan sitovia lausuntoja hankehakemuksista, jotka ovat maakunnan kehittämisen kannalta tai kokonaiskustannusarvioltaan merkittäviä. Lausunto annetaan niistä hankkeista, joissa haettu avustusrahoitus Etelä-Karjalan rahoituskehyksestä on yli euroa. Yhteenveto saapuneista EAKR-hakemuksista liitteenä 2 ja ESR-hakemuksista liitteenä 3. Merkitään tiedoksi. Päätös 80 EAKR-hankehakemus : Kasvua kansainvälisestä matkailusta Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 4 (26)

5 Matkailutoimialan tilannetietoja ja hankesuunnitelmaa esittelee GoSaimaa Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannele Eskelinen. Hakemus liitteenä 4. Hankkeen julkinen nimi Kasvua kansainvälisestä matkailusta Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/1060/ /2014/UML Käsittelijä Viranomainen Merja Taipale Uudenmaan liitto Hakijan virallinen nimi gosaimaa Oy Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Tukimuoto Alueellinen kehittämistuki: kehittämishanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Hankkeen tavoitteena on luoda Saimaasta kolmas keskeinen ja kansainvälisesti tunnettu matkailualue Suomessa Helsingin ja Lapin rinnalla. Hankkeen tavoitteena on parantaa Etelä-Karjalan maakunnan alueella sijaitsevien matkailu- ja palveluyrityksien kilpailukykyä kansainvälisyyden keinoin sekä kasvattaa matkailutuloa. Hankkeella tuetaan matkailuyrityksien kansainvälistä kasvua sekä autetaan uusia yrityksiä aloittamaan kansainvälinen liiketoiminta tai aloittamaan myynti uudessa kohdemaassa/alueessa laajentamalla nykyistä markkina-aluetta. Tavoitteena on kehittää maakunnan matkailuliiketoimintaa panostamalla nykyisen ja mahdollisen uuden matkailuliiketoiminnan kehittämiseen, ideoiden ja tuotteiden sekä matkailupakettien tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen valituille kansainvälisille kohdemarkkinoille. Kansainvälistymisen tueksi tarvitaan tuotteistamista, markkinointia sekä myynti- ja jakelukanavia. Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan erilaisia yrityksien kansainvälistymiseen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden kohdentamisessa on tärkeää tarkkailla matkailuun vaikuttavia maailmantaloudellisia tekijöitä ja reagoida ennakoivasti mahdollisiin muutoksiin. Hankkeen avulla edesautetaan uusien, kaupallisesti kiinnostavien ja vetovoimaisten ympärivuotisten matkailutuotteiden / palveluiden syntymistä sekä kehitetään matkailuyritysten ammattitaitoa ja olemassa olevaa tuotetarjontaa. Hankkeen ansiosta alueen vetovoimaisuus lisääntyy sekä kansainvälisten matkailijoiden tietämys alueemme tar- Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 5 (26)

6 jonnasta kasvaa. Alueen matkailijamäärät, rekisteröityneet yöpymiset sekä alueelle saapuneiden lentomatkustajien määrät kasvavat valituissa kohderyhmissä, myös matkailutulo kasvaa. Välineellisinä tuloksina ovat esim. yhteiset esitteet ja alueesta kertovan nettisivun kehittäminen. Hanke edistää yhteistoimintaa maakunnallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla (alueorganisaatiot, yksityiset matkailuyritykset, kansainväliset myyntikanavat). Hankkeen tuloksena Saimaan alue on helpommin ostettavissa kansainvälisten matkailijoiden näkökulmasta ja tietoa alueesta löytyy helpommin ja riittävästi sekä riittävän monipuolista kanavista. Hankkeen tuloksena Etelä-Karjalan maakunta on kansainvälisesti vetovoimainen matkailualue, joka tarjoaa laadukkaita, valittuja kohderyhmiä palvelevia, ympärivuotisia matkailutuotteita. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laiteinvestoinnit 0 5 Rakennukset ja maa-alueet 0 6 Muut kustannukset 0 7 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus ,7 2 Kuntien rahoitus ,2 3 Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus ,1 Rahoitus yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hankkeessa luodaan edellytykset matkailualan pk-yritysten kansainvälistymiselle tuotteistamisen ja tuotteiden kansainvälisen markkinoinnin avulla. Hankkeessa ideoidaan uusia tuotteita/palveluita/palvelupaketteja valituille kohderyhmille. Niiden tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa kannustetaan maakunnan matkailuyrittäjiä yhteistyöhön yhdessä Etelä-Savon kanssa ja tuetaan heidän toimintaansa mm. järjestämällä verkostoitumistilaisuuksia. Tulevaisuuden mahdollinen yhteistyö yli maakuntarajojen mahdollistaa uusien kansainvälisten matkailutuotteiden lisääntymisen sekä matkailijamäärien ja matkailutulon kasvun. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma linjaa, että menestyksellistä GoSaimaa-toimintaa jatketaan. Yleinen taloustilanne niin kotimaassa kuin Venäjällä lisäävät tarvetta matkailuyritysten viennin edistämiselle ja uusille markkinoille mm. Eurooppaan ja Aasiaan. Hanke on rakennerahasto-ohjelman mukainen ja rahoituskelpoinen. Lopullista rahoituspäätöstä ei tehdä ennen kuin ministeriöltä on saatu selkeät ohjeet de Minimiksen soveltamisesta uudella ohjelmakaudelle. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 6 (26)

7 Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Aiemmat käsittelyt Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö esitti maakunnan yhteistyöryhmälle myönteistä kantaa hankkeen rahoitukseen EAKR-varoin. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi EAKR-varoin Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. 81 EAKR-hankehakemus : Kasvua, kansainvälisyyttä ja kestävää kehitystä matkailuun pohjoisella kasvuvyöhykkeellä (5K-hanke) Hakemus liitteenä 5. Hankkeen julkinen nimi Kasvua, kansainvälisyyttä ja kestävää kehitystä matkailuun pohjoisella kasvuvyöhykkeellä (5K-hanke) Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/496/ /2014/UML Käsittelijä Viranomainen Satu Sikanen Uudenmaan liitto Hakijan virallinen nimi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Osatoteuttajat Cursor Oy, Kouvola Innovation Oy, Posintra Oy, Wirma Lappeenranta Oy Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Tukimuoto Alueellinen kehittämistuki: kehittämishanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 7 (26)

8 Hankkeen kohderyhmä muodostuu pk-yrityksistä isolla maantieteellisellä alueella, pohjoisella kasvu-vyöhykkeellä. Kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita palvelevat eri toimialojen yritykset muodostavat ison joukon yksittäisiä matkailukohteita. Yhteishankealue yhtenä kokonaisuutena muodostaa myös potentiaalin yhtenäiseen ja kansainvälisesti vetovoimaiseen matkailualueeseen. Yhdessä tekemällä aikaansaadaan suuruuden ekonomioita, lisätään markkinauskottavuutta ja vetovoimaa. Potentiaalin hyödyntäminen ja heikkouksien vähentäminen edellyttää moderneja toimintamalleja, kriittistä osallistujamassaa laajalta alueelta ja syvää asiakasymmärrystä. Kansainvälisten markkinoiden kiinnostavuus paranee merkittävästi pienten yrityksien yhteenliittymillä, yhteistarjonnalla, yhteisillä myynnin edistämistoimenpiteillä ja tuotekehitysponnistuksilla. Yrityksien verkostoituminen, yhdessä toteutetut toimenpiteet ja osaamisen siirto yli toimiala- ja maakuntarajojen lisäävät yrityksien kehittymismahdollisuuksia ja luovat edellytyksiä yrityksien nähdä liiketoimintamahdollisuuksia suuremmassa mittakaavassa. Yhteishankkeen avulla luodaan kokonaan uusia ja laajennetaan olemassa olevia yritysverkostoja, esimerkiksi rakentamalla ylimaakunnallisia ja laajoja asiakassegmenttikohtaisia tuotekokonaisuuksia kansainvälisille markkinoille. Nämä yhdessä lisäävät kansainvälistä tunnettavuutta ja kiinnostavuutta, matkailijoiden palvelujen käyttöä ja pidentävät viipymää. Maantieteellisesti laajalle kohdealueelle on omaleimaista vesistöjen tarjoama luontainen vetovoima. Itäinen Suomenlahti, Saimaan alue ja alueen joet tarjoavat kestävän perustan matkailun kehittämis-työlle. Yhteishankkeen alueella olevat palveluntarjoajat luovat yhdessä hyvän potentiaalin kasvun ja kansainvälisyyden aikaansaamiseksi. Potentiaalin konkretisointi tuotteiksi ja palveluiksi edellyttää yrityslähtöistä kehittämistyötä ja toiminnan koordinointia. Hankeen toteutusalueella toteuttavat toi-menpiteet konkretisoivat pohjoisen kasvuvyöhykkeen asemaa, hankealue toimii myös aitona asiakaslähtöisten tuote- ja palvelukehityspilottihankkeiden innovaatioalustana. Lisätietoja hakemuksesta Ylimaakunnallinen yhteishankehakemus, joka kohdentuu maantieteellisesti Etelä- Karjalan, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakuntien alueelle. Hankkeesta on käyty keskustelu Etelä-Suomen koordinaatioryhmässä Hanke ei ole etenemässä minkään maakunnan kehyksestä rahoitettavien hankkeiden joukkoon. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 8 (26)

9 Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus ,6 3 Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus ,4 Rahoitus yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Päättyneellä EU-ohjelmakaudella matkailuelinkeinon kehittämistä on tehty useiden hankkeiden voimin. Yksi hyviä käytänteitä ja uutta osaamista tuottaneista hankkeista oli Vetovoimaa ja kestävää kehitystä ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa - hanke, jonka pohjalle Kasvua, kansainvälisyyttä ja kestävää kehitystä matkailuun pohjoisella kasvuvyöhykkeellä (5K)-hanke rakentuu. 5K-hanke sisältää maakuntaohjelmien toimintalinjoihin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka koskevat erityisesti pk-yritysten osaamisen kehittämistä, kansainvälistymistä sekä luonnosta ja liikunnasta ammentavaa matkailutuotteiden kehittämistä. Toisaalta 5K-hanke ei tuo näihin teemoihin uutta ja aiemmasta matkailun kehittämistoiminnasta merkittävästi poikkeavaa näkökulmaa. Hanke on sisällöltään, tavoitteiltaan ja toimenpiteiltään hyvin monimuotoinen ja laaja, eikä vastaa erityisesti toteutettavassa rakennerahasto-ohjelmassa ja maakuntaohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Se on enemmän matkailun yleiskehittämistä. Kun tämä yhdistetään käytettävissä olevien määrärahojen pienenemiseen, ei tämän hankkeen rahoittamiselle ole mahdollisuuksia. Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Aiemmat käsittelyt Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö esitti maakunnan yhteistyöryhmälle kielteistä kantaa Etelä-Karjalan osatoteutuksen rahoitukseen EAKR-varoin. Maakunnan yhteistyöryhmä ei hyväksy hankkeen Etelä-Karjalan osatoteutuksen rahoittamista EAKR-varoin Suomen rakennerahastoohjelmasta. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 9 (26)

10 82 EAKR-hankehakemus : PAKU plus-herge Uusi kiertotalouden teknologia-alusta sähkön ja lämmön tuottamiseksi 82 ja 83 hankehakemukset esittelee professori Juha Varis Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hakemus liitteenä 6. Hankkeen julkinen nimi PAKUplus-HERGE Uusi kiertotalouden teknologia-alusta sähkön ja lämmön tuottamiseksi Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/965/ /2014/UML Käsittelijä Viranomainen Merja Taipale Uudenmaan liitto Hakijan virallinen nimi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Tukimuoto Alueellinen kehittämistuki: kehittämishanke Alkamispäivämäärä Hankkeen sisältö Päättymispäivämäärä Hankkeessa luodaan uudenlaisen, kiertotaloutta tavoittelevan jätteidenkäsittelyjärjestelmän konsepti tasolle, joka mahdollistaa menetelmän pilotoinnin. Kyseessä on uudentyyppinen, pienten yhdyskuntien hajautettuun jätteidenkäsittelyyn soveltuva laitos, joka muuntaa jätevesipuhdistamon tuottaman lietteen ja kierrätyskelvottoman kuivajätteen sisältämän energian puhtaasti sähköksi ja lämmöksi käytettäväksi joko yhdyskunnan tai sen vedenpuhdistusprosessien tarpeisiin. Tekniikka perustuu uudenlaiseen leijukerroskuivaukseen ja polttoon sekä suurnopeustekniikalla toteutettavaan hermeettiseen turbogeneraattoriin. Järjestelmää voi hyvällä syyllä pitää kiertotalouden yhtenä keskeisenä komponenttina, jonka on tulevaisuudessa ajateltu mahdollistavan jopa täysin suljetun vesikierron yhdyskunnissa. Lisäksi konseptia voidaan täydentää ravinteiden - mm. typpiyhdisteiden ja ennenkaikkea fosforin - talteenotolla, kunhan perustekniikka on ensin saatu kuntoon. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 10 (26)

11 Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut 0 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus ,7 2 Kuntien rahoitus ,3 3 Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hankkeen keskeinen tavoite on luoda teknologia, jonka avulla voidaan siirtyä paikalliseen yhdyskunnan sivuainevirtojen tehokkaaseen käsittelyyn. Toistaiseksi näitä sivuainevirtoja käsitellään suuryksiköissä, jotka edellyttävät laajaa keräilyä ja paljon kuljetuksia. PAKUplus HERGE -teknologia toimii tulevaisuudessa keskeisenä tekniikkaalustana ratkottaessa erilaisia yhdyskuntajätteiden käsittelyongelmia. Hanke on osa LUT:n laajaa strategista kokonaisuutta ja on myös Etelä-Karjalan maakuntaohjelman sekä älykkään erikoistumisen strategian mukainen. Odotuksena on saada aikaiseksi uuden energiatekniikan sovelluksista myös liiketoimintaa. Hanke on rakennerahasto-ohjelman mukainen ja rahoituskelpoinen. Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Aiemmat käsittelyt Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö esitti maakunnan yhteistyöryhmälle myönteistä kantaa hankkeen rahoitukseen EAKR-varoin. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi EAKR-varoin Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. 83 EAKR-hankehakemus : Pakkaamo 2020 lähi- ja luomuruokapakkaamisen demonstrointi- ja pilotointiympäristö Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 11 (26)

12 82 ja 83 hankehakemukset esittelee professori Juha Varis Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hakemus liitteenä 7. Hankkeen julkinen nimi Pakkaamo 2020 lähi- ja luomuruokapakkaamisen demonstrointi ja pilotointiympäristö Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/440/ /2014/UML Käsittelijä Viranomainen Petri Veijalainen Uudenmaan liitto Hakijan virallinen nimi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Osatoteuttajat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Åbo Akademi/Luonnontieteiden laitos/fysikaalisen kemian laboratorio Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Tukimuoto Alueellinen kehittämistuki: kehittämishanke Alkamispäivämäärä Hankkeen sisältö Päättymispäivämäärä PAKKAAMO hankkeen tavoitteena on luoda Etelä-Suomen alueelle kuitupohjaisten biomateriaalien, pakkausratkaisuiden ja pakkausvalmistusteknologioiden kehittämiseen erikoistunut lähi- ja luomuruokapakkaamisen tutkimus- ja osaamiskeskittymä. Hankkeen alueellisena tavoitteena on parantaa kartonkiteollisuuden, tutkimuslaitosten ja pakkausalalla toimivien yrityksien valmiuksia kehittää lähi- ja luomuruoan pakkaamiseen soveltuvia tulevaisuuden pakkausratkaisuja ja hajautettuun pakkausvalmistukseen tarvittavia koneita ja laitteita. Hankkeen taustatekijöihin kuuluvat suomalaisen kartonkiteollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen ja voimakkaasti kasvava lähi- ja luomuruokatrendi. Hankkeessa yhdistyy kotimaisen kartonkiteollisuuden ja maatalouden tuotteet, biomateriaalista valmistetut kartonkipakkaukset ja lähi- tai luomutuotetut elintarvikkeet, "yhdeksi kaupalliseksi tuotteeksi", ja syntyy kotimaista pakkausosaamista lähija luomuruokapakkaajien hyödynnettäväksi. Kehitystyön perustaksi selvitetään tulevaisuuden pakkaustrendit ja -vaatimukset sekä lähi- ja luomu-tuotteiden pakkaamisen parhaat käytännöt Euroopan alueella. Kartoituksessa selvitetään, mitä vaatimuksia tulevaisuuden elintarvikepakkausratkaisuille tullaan asettamaan ja mitä voimme oppia muualta lähi- ja luomuruoan pakkaamiseen, markkinointiin, jakeluun ja vientiin liittyen. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 12 (26)

13 Hankkeessa toteutetaan uudenlainen pientuottajan pakkausyksikkö "PAKKAAMO 2020". Lähi- ja luomuruokapakkaajien erityistarpeet huomioiva laite mahdollistaa hajautetun pakkausvalmistuksen ja pakkaamisen lähellä tuottajaa. Lisäksi hankkeessa kehitetään uusiutuvia, nykyisiä biomateriaaleja edullisempia, biomateriaaleja vaihtoehdoiksi elintarvikepakkausten muovimateriaaleille. Lisäksi kehitetään tekniikoita, joilla voidaan esimerkiksi hidastaa bakteerien toimintaa, parantaa ruoan säilyvyyttä, turvallisuutta, tuotteiden varastointivakautta sekä personoitavuutta ja lisäarvoa. Älyteknologiaan liittyvässä osuudessa kehitetään indikaattori- ja anturiratkaisuja elintarvikkeiden tuoreuden osoittamiseen, pilaantumistuotteiden ja pakkauksen ympäristön tilan seurantaan. Hankkeessa kehitetään älykkäitä sähköisiä painettavia komponentteja, jotka mahdollistavat anturien langattoman etäluennan ja pakkauksen kommunikoinnin esimerkiksi älypuhelimien tai kodinkoneiden kanssa. Hankkeen toimenpiteiden tuloksena Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon toteutetaan ainutlaatuinen pakkaustekniikan protopaja, jonka keskeisenä laitteena tulee toimimaan hankkeessa rakennettava pien-tuottajien pakkausyksikkö "PAKKAAMO 2020". "PAKKAAMO 2020" -pakkausyksikkö ja Pakkaustekniikan laboratorion sekä osatoteuttajien muu laitekanta ja asiantuntemus tulevat toimimaan ainutlaatuisena lähi- ja luomuruokapakkaamisen demonstraatio- ja pilotointiympäristönä. Hankkeessa yhdistyy uudella tavalla LUT:n ja sen yhteistyökumppaneiden poikkitieteellinen osaaminen uusien pakkausratkaisuiden kehittämisessä. Hankkeen osatoteuttajista ja yhteistyökumppaneista koostuvan verkoston tarjoama pakkausalan osaaminen tulee vastaamaan elinkeinoelämän tuotekehitystarpeisiin. Lisäksi hanke vahvistaa EU:n alueella toteutettavan verkostoitumisen myötä LUT:n, VTT:n ja ÅAU:n pakkaustekniikan osaamisen tunnettuutta koko Euroopan alueella. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus ,2 3 Muu julkinen rahoitus ,1 4 Yksityinen rahoitus ,7 Rahoitus yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 13 (26)

14 Etelä-Karjala: Etelä-Karjalan maakunta suhtautuu hankkeen Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) osuuden rahoittamiseen myönteisesti, edellyttäen, että LUT:n omarahoitus sekä yritys- ja kunta-rahasitoumukset tulee olla kunnossa ennen lopullista päätöksentekoa. LUT:n osuus hankkeen toteutuksesta on kaikista suurin, LUT:n osuus hankkeen EAKR-rahoituksesta on euroa. Uusimaa: Uudenmaan liitto suhtautuu hankkeen rahoittamiseen myönteisesti ja on varautunut rahoittamaan VTT:n osahanketta neuvoteltavissa olevalla kustannusarvio- ja rahoitussuunnitelmalla. Varsinais-Suomi: Varsinais-Suomen liitto on kiinnostunut hankkeen rahoituksesta Åbo Akademin osahankkeen osalta, mutta kustannusarvio- ja rahoitussuunnitelmasta on vielä neuvoteltava tarkemmin Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Aiemmat käsittelyt Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö esitti maakunnan yhteistyöryhmälle myönteistä kantaa hankkeen Etelä-Karjalan osatoteutuksen rahoitukseen EAKRvaroin. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen Etelä-Karjalan osatoteutuksen rahoitettavaksi EAKR-varoin Suomen rakennerahastoohjelmasta. 84 EAKR-hankehakemus : PRO-Kasvu, yritysten kansainvälistymisen sekä kilpailukyvyn edistäminen Hakemus liitteenä 8. Hankkeen julkinen nimi PRO-Kasvu, yritysten kansainvälistymisen sekä kilpailukyvyn edistäminen Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/417/ /2014/UML Käsittelijä Viranomainen Riitta Kallström Uudenmaan liitto Hakijan virallinen nimi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 14 (26)

15 Osatoteuttajat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan Ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Tukimuoto Alueellinen kehittämistuki: kehittämishanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö PRO-Kasvu hankkeen tavoitteet: Projektin tarkoitus on edistää yrittäjyyttä, innovaatioiden tuotteistamista ja kestävää kilpailukykyä pk-yrityksissä rakentamalla ja käyttöönottamalla toimiva korkeakoulujen yhteistoiminnallinen palvelurakenne. Tulostavoitteet 1. Pysyvä yrittäjyyttä, innovaatioita ja tuotteistamista tukeva korkeakoulujen verkosto, joka toimii monialaista osaamista hyödyntäen. 2. Korkeakoulut ovat aktiivisia ja osaavia yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittäjiä. 3. Prosessi yritysten innovaatioiden tuotteistamiseksi ja niiden markkinoille saattamiseksi on toiminnassa. Lisätietoja hakemuksesta Ylimaakunnallinen yhteishankehakemus, joka kohdentuu maantieteellisesti Etelä- Karjalan, Kymen-laakson ja Keski-Suomen maakuntien alueelle. Hankkeesta on käyty keskustelu Etelä-Suomen koordinaatioryhmässä sekä pyydetty kommentit Keski-Suomesta. Hanke ei ole etenemässä minkään maakunnan kehyksestä rahoitettavien hankkeiden joukkoon. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 15 (26)

16 Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus ,7 3 Muu julkinen rahoitus ,9 4 Yksityinen rahoitus ,4 Rahoitus yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Kymenlaakson Liitto: Kymenlaakson Liitto on arvioinut kaikki maakuntaan kohdistetut hankehakemukset. Määrärahojen niukkuuden vuoksi voidaan rahoittaa vain arvioinnissa eniten pisteitä saaneita hankkeita. PRO-Kasvu -hanke kohdistuu Kymenlaakson maakuntaohjelmassa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Hanke ei kuitenkaan luo rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteessa 4.1 tavoiteltavia valmiuksia uusien ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen, eikä se varsinaisesti vastaa haun painopisteenä olevaan ICT sovellusten hyödyntäminen uusien palveluiden luomisessa teemaan. Hanketta ei esitetä rahoitettavaksi Kymenlaakson myöntövaltuudesta. Etelä-Karjalan liitto: Aluekehittämisvarojen vähentyminen on edellyttänyt Etelä- Karjalassa maakunta-ohjelmaprosessin aikana tehtyjä valintoja. Resursseja keskitetään erikoistuen painopistealoille, joita kuvastavat toimintalinjat ovat Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala, Kansainvälinen ja kiinnostava raja-maakunta, Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä ja Välitön ja välittävä Etelä-Karjala. Maakunnan älykkään erikoistumisen teemoiksi on linjattu puhdas elinympäristö eli vihreään tekniikkaan erikoistuva edelläkävijyys ja kestävä hyvinvointi. PRO-Kasvu -hanke sisältää maakuntaohjelmien toimintalinjoihin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka koskevat erityisesti pk-yritysten ja korkeakoulujen osaamisen kehittämistä (TL 1), yritysten kansainvälistymistä (TL 2) ja korkeakouluissa olevan ympäristö- ja energiaosaamisen hyödyntämistä (TL 3). Toisaalta PRO-Kasvu -hanke ei tuo näihin teemoihin merkittävästi aiemmasta kehittämistoiminnasta poikkeavaa näkökulmaa, sillä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä on kehitetty useissa eri hankkeissa edellisillä ohjelmakausilla. Hankkeessa mainitaan yrittäjäjärjestöt yhteistyökumppanina, mutta ilmeisesti ne eivätkä yksittäiset yritykset ole olleet varsinaisessa hankevalmistelussa mukana, joten näiden hankkeen onnistumisen näkökulmasta keskeisten toimijoiden sitoutumisen aste ei käy hakemuksesta ilmi. PRO-Kasvu -hanke on sinänsä kannatettavalta sisällöltään, tavoitteiltaan ja toimenpiteiltään laaja, mutta se on enemmän yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan yleiskehittämistä, jota tehdään elinkeinoyhtiöissä ja oppilaitoksissa osana normaalia toimintaa. Hanke ei vastaa erityisesti toteutettavassa rakennerahasto-ohjelmassa ja Etelä- Karjalan maakuntaohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Kun edellä mainitut tekijät yhdistetään käytettävissä olevien määrärahojen pienenemiseen, ei tämän hankkeen rahoittamiselle ole mahdollisuuksia. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 16 (26)

17 Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Aiemmat käsittelyt Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö esitti maakunnan yhteistyöryhmälle kielteistä kantaa Etelä-Karjalan osatoteutuksen rahoitukseen EAKR-varoin. Maakunnan yhteistyöryhmä ei hyväksy hankkeen Etelä-Karjalan osatoteutuksen rahoittamista EAKR-varoin Suomen rakennerahastoohjelmasta. 85 EAKR-hankehakemus : Vesiteknologian kehitys Etelä-Karjalan alueella SAWAT Hakemus liitteenä 9. Hankkeen julkinen nimi Vesiteknologian kehitys Etelä-Karjalan alueella SAWAT Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/287/ /2014/UML Käsittelijä Viranomainen Merja Taipale Uudenmaan liitto Hakijan virallinen nimi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Tukimuoto Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan kehittämishanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Teollisuuden vesikiertojen hallinta ja kunnallisen jätevesikuormituksen pienentäminen ovat globaaleja haasteita. Monien jätevesissä esiintyvien haitta-aineiden poisto ener- Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 17 (26)

18 giatehokkaasti on vaativaa. On myös odotettavissa, että käsitellyille vesille asetettavat laatuvaatimukset yhä tiukkenevat mm. lääkeaine- ja hormonijäämiä ja niiden haitallisia metaboliitteja sisältävien vesien vuoksi. Esimerkiksi Sveitsissä on tehty periaatepäätös, että vedenpuhdistamojen käsitellyt vedet tullaan edelleen jatkokäsittelemään pääosin otsonoimalla. Yksi todennäköinen reitti lääkeaine- ja hormonijäämäpäästöille on vedenpuhdistamoiden jäteliete, jonka mukana saattaa kulkeutua kyseisiä haitta-aineita peltojen ja viherrakentamisen kautta valumavesinä ja sieltä edelleen vesistöihin ja eliöstöihin. Lisäksi eräs ajankohtainen aihe Suomessa on uusien jätevedenpuhdistamojen purkupaikan valinta: mikäli kustannustehokkaasti käsitelty jätevesi on riittävän puhdasta, purkupaikan vesistön kuormittuminen on selvästi vähäisempää. On myös tarve kehittää tehokkaita desinfiointimenetelmiä, joiden avulla patogeenisiä mikrobeja pystytään poistamaan vesistä. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vedenpuhdistustutkimuksessa tullaan keskittymään koronasähköpurkaus- ja kalvoerotustekniikoiden hyödyntämiseen. Lietetutkimukseen liittyen biojalostamojen biomassojen käsittelymäärät tullevat tulevaisuudessa kasvamaan lisäten myös tarvetta kehittää tehokkaampia lietteen käsittelymenetelmiä. Valtakunnalliseen julkiseen OIVA-tietokantaan on Suomen vesistöistä kerätty arvokasta analyysidataa luonnonvesien tilasta usean vuosikymmenen ajalta. Tämä laaja tietokanta mahdollistaa vesien tilan pitkäaikaisen seurannan myös tulevaisuudessa tehtävien uusien ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Hankkeessa tullaan keskittymään näihin tutkimusaihepiireihin hyödyntäen yliopiston osaamista ja pitkäaikaista kokemusta vedenkäsittelyn, lietteen käsittelyn ja vedenlaadun seurannan alalla. Hankkeessa tehtävä tutkimus vedenpuhdistus- ja energiatehokkuustoimialalla taustoittavat ja luovat hyvän pohjan käytännön toimille. Hankkeen tavoitteena on lisäksi tukea tutkimuksen keinoin yritysten kansainvälistymistä ja tehostaa cleantech-toimialan kehitystä. Yhtenä tavoitteena on myös yliopiston yritysyhteistyön lisääminen. Hankkeessa kehitetään ja sovelletaan uusinta teknologiaa ja osaamista, jonka avulla voidaan parantaa vedenpuhdistamojen ja lietteenkäsittelyn prosesseja sekä parantaa ja seurata vesien tilaa. Hankkeessa tuotetaan myös aineistoa tieteelliselle tutkimukselle. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 18 (26)

19 Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus ,3 4 Yksityinen rahoitus ,7 Rahoitus yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hanke pureutuu globaaleihin haasteisiin teollisuuden vesikiertojen hallinnasta ja kunnallisen jätevesikuormituksen pienentämisestä. Tutkimusaihe on Etelä-Karjalassa ajankohtainen ja hanke vahvistaa osaltaan LUT:n osaamiskärkiä. Koska hankkeen vaikutukset koskettavat Etelä-Karjalaa laajempaa aluetta, rahoittaja esittää, että tutkimusaiheelle etsittäisiin rahoitusta muista kuin vähäisistä alueellisista kehittämisvaroista. Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Aiemmat käsittelyt Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö esitti maakunnan yhteistyöryhmälle kielteistä kantaa hankkeen rahoitukseen EAKR-varoin. Maakunnan yhteistyöryhmä ei hyväksy hankkeen rahoittamista EAKR-varoin Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. 86 ESR-hankehakemus : Toimari Asian esittelee rakennerahastoasiantuntija Antti Välimäki Hämeen ELY-keskuksesta. Hakemus liitteenä 10. Hankkeen julkinen nimi Toimari Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 19 (26)

20 Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/1049/ /2014/HÄMELY Käsittelijä Viranomainen Pekka Mutanen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Imatran kaupunki Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tukimuoto Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Hankkeen päätavoitteena on kehittää kuntouttavaa työtoimintaa nuorille pitkään työttömänä olleille selkeästi työllistymistä edistäväksi, kannustavaksi ja osallistavaksi palveluksi sekä kuntien vaikeasti työllistyvien palveluiden kokonaisuuden kehittäminen. Tavoitteena kehittää työllistymisen prosessia niin, että toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja vaikuttavaa. Tavoitteena on että, toiminnalla katkaistaan entistä nopeammin pitkittyvä työttömyys ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena nostaa työttömien aktivointiastetta. Tavoitteena on kehittää ja tehostaa toimintaa yhteistyössä toimijoiden kanssa, jotta yhteistyö eri toimijoiden välillä on saumatonta, yhteiseen tavoitteeseen tähtäävää toimintaa, ilman päällekkäisyyksiä toiminnassa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat: TE-toimisto, Etelä-Karjalan Työvoiman palvelukeskus, Etelä-Karjalan Työvoimapoliittinen Kuntakokeilu, kolmannen sektorin toimijat, KELA, oppisopimustoimisto, yritykset sekä kaupungin omat toimialat ja henkilöstö ja asiakkaiden perheet. Hankkeessa pitkäaikaistyöttömän työllistymisen tukeminen tapahtuu vaiheittaisena prosessina, jossa keskitytään työttömän terveyteen, motivaatioon ja toimintakykyyn ja rakennettavaan väylään avoimille työmarkkinoille tai opiskelulle. Kehittämisen painopiste on kuntoutujien asiakaslähtöinen jatkopolutus. Tavoitteena on asiakkaan siirtyminen kuntouttavan työtoiminnan jälkeen joko kaupungin palkkatukijaksolle tai avoimille työmarkkinoille. Tarjotaan mahdollisuus ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen oppisopimuksella. Tavoitteina on myös erilaisten kannustavien elementtien lisääminen kuntouttavaan työtoimintaan. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 20 (26)

21 Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hanke on ohjelmanmukainen ja rahoituskelpoinen. Toimenpiteet kohdistetaan uhatuimpaan ryhmään alueen vaikean tilanteen vuoksi. Syrjäytymisen ehkäisemistä. Toimari-hanke on kirjattu Etelä-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kohtaan Välitön ja välittävä Etelä-Karjalan ja siinä esitetty Keskeiset hankkeet listalla Imatran kaupungin hankkeena. Hankkeen kehittämistoimet tehdään yhdessä muiden toimijoiden, kuten TE-toimisto, Etelä- Karjalan Työvoiman palvelukeskus, Etelä-Karjalan Työvoimapoliittinen Kuntakokeilu, kolmannen sektorin toimijat, KELA, oppisopimustoimisto, yritykset sekä kaupungin omat toimialat ja henkilöstö ja asiakkaiden perheet, kanssa. Hankkeen päätavoitteena on kehittää kuntouttavaa työtoimintaa nuorille pitkään työttömänä olleille selkeästi työllistymistä edistäväksi, kannustavaksi ja osallistavaksi palveluksi sekä kuntien vaikeasti työllistyvien palveluiden kokonaisuuden kehittäminen. Kehittämisen painopiste on kuntoutujien asiakaslähtöinen jatkopolutus. Tavoitteena on asiakkaan siirtyminen kuntouttavan työtoiminnan jälkeen joko kaupungin palkkatukijaksolle tai avoimille työmarkkinoille. Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Hakijan kanssa on jo käyty tarkentavia hankeneuvotteluja erityisesti tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta, mutta tarkentavia hankeneuvotteluja on vielä jatkettava erityisesti hankkeen kustannusarvion osalta sekä käytävä keskusteluja hakemuksessa esitettyjen muiden toimijoiden kanssa. Rahoituksen hakusummaksi on hakemuksessa esitetty Hakusumma on vielä enintään-muotoa. Rahoituksen määrää tulee vielä tarkistaa. Aiemmat käsittelyt Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö esitti maakunnan yhteistyöryhmälle myönteistä kantaa hankkeen rahoitukseen ESR-varoin. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi ESRvaroin Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 21 (26)

22 87 ESR-hankehakemus : Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Asian esittelee rakennerahastoasiantuntija Antti Välimäki Hämeen ELY-keskuksesta. Hakemus liitteenä 11. Hankkeen julkinen nimi Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/1052/ /2014/HÄMELY Käsittelijä Viranomainen Pekka Mutanen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Osatoteuttajat Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Toimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Erityistavoite 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Tukimuoto Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Hankkeen tavoitteena on saada ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita suorittamaan opintojensa aikana yrittäjyysopinnot ja käynnistämään opintojen aikana oman yrityksen suunnittelu, mahdollisesti perustaminen ja toiminta. Tätä varten hankkeessa rakennetaan aivan uudenlainen yrittäjyysopintojen, matalan kynnyksen hautomon ja yrittäjämentoroinnin kokonaisuus yhteistyössä Saimaan ammattiopisto Sampon ja Saimaan ammattikorkeakoulu kesken kummakin yhteiseen käyttöön. Hankkeessa aikaansaadaan ja pilotoidaan toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistä yrittäjyyskoulutuksen toimintamallia. Lopputavoite(tuotos) on kilpailukykyisten ja osaavien yrittäjien ja yritysten aikaansaaminen maakuntaan. Opiskelijat saavat opintojen aikana yrittäjävalmiuksia ja tietotaitoa sekä oikeaa asennetta yrittäjäksi ryhtymiseen. Hankkeen tavoite ei välttämättä vielä täysin konkretisoidu lyhyellä tähtäimellä, koska usein osa opiskelijoista haluaa ensin saada työkokemusta palkkatyössä ja perustaa oman yrityksensä vasta pienellä viiveellä. Tavoitteet Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 22 (26)

23 1. Oppilaitosten 2. asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyön syventäminen sekä muiden tahojen saaminen mukaan yrittäjyyskoulutuksen suunnitteluun 2. Yrittäjyysopintojen kehittäminen 3. Matalan kynnyksen yrityshautomotoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen 4. Yrittäjämentorointi -toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen 5. Yrittäjyyshopsien tekeminen yrittäjyysopintoihin osallistuville opiskelijoille 6. Opettajien osaamisen vahvistaminen yrittäjyysopintojen toteutuksessa 7. Jatkajaa tarvitsevien yritysten kartoittaminen ja saattaminen yhteen yrittäjyyttä opiskelevien kanssa jatkajan löytymiseksi 8. Yrittäjyysopintojen, -mentoroinnin ja -hautomon kokonaismallin vakiinnuttaminen 9. Yrittäjyysopinnot käyneiden opiskelijoiden jälkiseuranta ja jälkimentorointi 10. Hankkeen yhteensovittaminen muihin yrittäjyyshankkeisiin Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut 0 3 Muut kustannukset 0 4 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hanke on ohjelmanmukainen ja rahoituskelpoinen. Hanke edistää nuorten yrittäjyyteen tähtäävää toimintaa ja luo uutta uskoa elinkeinotoiminnan pohjaksi. Tavoitteena uudistaa ja syventää 2. asteen ja AMK:n yrittäjyyskoulutusta sekä käynnistää yrityshautomo, luoda yrittäjämentorointisysteemi, aikaansaada yritysopintojen kokonaisuus, vahvistaa opettajien osaamista, kartoittaa jatkajaa tarvitsevat yritykset sekä edistää sukupolvenvaihdoksia, innostaa ja ohjata opiskelijoita yrittäjyyteen. Tavoitteena on laatia toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteinen toimintamalli. Tämän hankkeen ja muiden vastaavien yrittäjyyteen liittyvien hankkeiden toimenpiteet tulee koordinoida ja yhteen sovittaa. Toimenpiteet kuvattu suhteellisen selkeästi. Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Hakijan kanssa on jo käyty tarkentavia hankeneuvotteluja erityisesti tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta, mutta tarkentavia hankeneuvotteluja on vielä jatkettava erityisesti Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 23 (26)

24 hankkeen kustannusarvion osalta sekä hankkeen ja muiden yrittäjyyteen liittyvien hankkeiden toimenpiteiden koordinoimista ja yhteensovittamista varten. Näitä hankkeita ovat: Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa - Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi, hakija Cursor Oy (päätoteuttaja) ja osatoteuttajina: Etelä- Kymenlaakson ammattiopisto, Kouvolan seudun ammattiopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta EAKR-hanke (300350) on Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR-hankkeen rinnakkaishanke. EAKR-hankkeessa hakijana on myös Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, johon sisältyy hankekokonaisuudessa tarvittavat esim. kone- ja laiteinvestointien hankinnat. Se on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän (Saimaan ammattiopisto Sampon) ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteishanke. Tässä Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR-hankkeessa rahoituksen hakusummaksi on hakemuksessa esitetty , josta Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän (Saimaan ammattiopiston Sampon) osuutta ja Saimaan ammattikorkeakoulun osuutta Hakusummat ovat enintään-muotoa. Niitä tulee vielä tarkistaa. Aiemmat käsittelyt Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö esitti maakunnan yhteistyöryhmälle myönteistä kantaa hankkeen rahoitukseen ESR-varoin. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen rahoitettavaksi ESRvaroin Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. 88 EAKR- ja ESR-hakukierrokset alkuvuonna 2015 EAKR-hakua esittelee vs. kehittämisjohtaja Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta ja ESR-haun rakennerahastoasiantuntija Antti Välimäki Hämeen ELY-keskuksesta. Seuraava Etelä-Suomen alueella Uudenmaan liiton johdolla toteutettava EAKRhankehaku toteutetaan alkuvuonna Ensimmäisen hakukierroksen suuren hakemusmäärän vuoksi hakuvaihe on tarkoitus jakaa kaksivaiheiseksi siten, että ensin järjestetään ideahaku (tammi-helmikuu 2015) ja vasta sen jälkeen varsinainen hakukierros (maalis-huhtikuu 2015). Ideahaku mahdollistaa samantyyppisten hankeideoiden yhteensovittamisen ja vähentää valmistelutyötä sellaisten hankkeiden osalta, jotka eivät lähtökohtaisesti ole ohjelmanmukaisia tai rahoituskelpoisia. Etelä-Karjalassa EAKR-myöntövaltuutta on vuonna 2015 yhteensä euroa. Mikäli syksyn 2014 hakukierroksen kolmevuotiset hankkeet saavat myönteiset rahoi- Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 24 (26)

25 tuspäätökset esitysten mukaisesti, niillä sidotaan noin euroa vuoden 2015 myöntövaltuudesta. Syksyllä 2014 päättyneen 1. hakukierroksen pohjalta seuraavassa haussa hankkeilta edellytetään vahvempaa vaikuttavuutta maakunnan elinkeinoelämään. Etelä-Karjalan ideahaun teemoiksi esitetään: 1) Kasvu- ja rakennemuutosalojen uusi yritys- ja liiketoiminta sekä pk-yritysten kasvu Rakennerahasto-ohjelman toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen erityistavoite 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 2) Kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeista lähtevä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Rakennerahasto-ohjelman toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Toimialakohtaisesti painotetaan etenkin hyvinvointialan sekä hyvinvointi-, terveys- ja luontomatkailun yritystoiminnan kehittämistä. Ylimaakunnallisissa EAKR-hankkeissa Etelä-Suomen alueella painopisteenä on uusiutuva energia ja energiatehokkaat ratkaisut Rakennerahasto-ohjelman toimintalinja 2: erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Etelä-Karjalan osuus ESR-rahoituksesta on vuonna 2015 vajaa 1,2 miljoonaa euroa (EU + valtio). Hämeen ELY-keskus järjestää ESR-hankehaun tammi-helmikuussa Haun painopisteet ovat seuraavat: toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus o erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen o erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen o erityistavoite 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen toimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen o erityistavoite 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen (painotuksena uusiutuva energia) toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta o erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen (kansalaislähtöinen toiminta) Etelä-Karjalan osalta erityisten tärkeää olisi löytää keinoja rakennetyöttömyyden purkamiseksi. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Esityslista 5/2014 ( ) Sivu 25 (26)