Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus Raportointi jäsenkuntiin Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan Talouden raportit - Tuloslaskelma - Rahoituslaskelma - Tase - Tuloskortti

2 1 (14) Koulutuskeskus Salpaus osavuosikatsaus 2/2015 Sisällys Opiskelijatilanne... 2 Koulutuskeskus Salpauksen koulutustarjonnan ja palveluverkkoselvityksen käynnistäminen... 3 Ammatillisten perustutkintojen uudistus ja opettajuuden muutokset... 4 Poimintoja koulutusaloilta... 4 Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan arviointi... 5 Salpauksen strategian valmistelu... 7 Henkilöstö... 9 Talouden toteuma Rakennemuutoksen vaikutus 1-6/2015 talouden tarkastelussa Toimitilat Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta kattaa Koulutuskeskus Salpauksen sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamisen myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä. Palveluidemme piirissä on vuosittain yli eri henkilöä. Henkilöstöä kuntayhtymässä on noin 850, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina noin 615 ja noin 235 muuta henkilöstöä. Ennustettu toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna on noin 83 miljoonaa euroa. Uusi hallitusohjelma ei yllättänyt annetuista vaalilupauksista huolimatta. Olemme haastavassa julkisen talouden ja koko kansantalouden tilanteessa. Tehoja ja laatua on haettava yhtä aikaa kaikista niistä julkisista palveluista, joihin yhteisiä resursseja käytetään. Uudistustarve on täyttä totta myös koulutuksen järjestämisessä, haluttiin sitä tai ei. Päätöksiä ja toimenpiteitä tarvitaan nopeasti ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön liittyen mm. koulutuksen kestoon, jatko-opintokelpoisuuden turvaamiseen ja rahoitukseen. Toisen asteen koulutuksen lainsäädäntöä tulisi tarkastella kokonaisuutena ja mahdollistaa sekä ammatillisen että jatko-opintokelpoisuuden turvaavan koulutuksen järjestäminen ja kehittäminen. Purkamalla sääntelyä mahdollistetaan yhteistyö yli tutkintorajojen ja tarvittaessa koulutuksenjärjestäjien kesken. Samalla lisätään opiskelijan mahdollisuuksia räätälöidä ammatillisista tutkinnon osista ja yhteisistä, yleissivistävistä opinnoista koostuvia henkilökohtaisia oppimisen polkuja.

3 2 (14) Hallitusohjelman mukaisesti nykyiset nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus, rahoitus ja ohjaus rakennetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämä on oikea, mutta vielä kuitenkin kovin vanhoihin toimintamalleihin tukeutuva tavoite. Ammatilliseen koulutuksen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mikä tarkoittaa jopa 25 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa hallitusohjelman mukaan vuodelle Säästöjen toteutuminen ja kohdentuminen käytännössä on vielä auki. Leikkausten mittakaavasta johtuen poliittiset päätökset ammatillisen koulutuksen reformista on tehtävä mahdollisimman nopeasti, jotta koulutuksen järjestäjät voivat sopeuttaa ja muuttaa toimintaansa. Absurdein toteutustapa olisi vain leikata yksikköhintoja ilman todellisia muutoksen mahdollisuuksia. Kuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013 ja Talous on kyetty pitämään kunnossa. Koulutuskeskus Salpauksen perustoiminnan tuotot laskivat jo vuonna 2014 edellisvuodesta lähes 6 miljoonaa euroa. Koko yhtymän henkilöstökuluja sopeutettiin 7,4 miljoonalla eurolla vuosina 2013 ja 2014, mutta samalla onnistuttiin säilyttämään lähiopetuksen määrä ennallaan. Vuonna 2015 Salpauksen koulutuksen järjestämisestä saatavien tuottojen määrä laskee edelleen lähes 3,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tulos tullee olemaan alijäämäinen. Hallitusohjelman säästöt vuodelle 2016 ovat 3,7 miljoonaa, jolloin tulos jäänee vastaavan summan alijäämäiseksi. Vuonna 2017 säästövauhti hallitusohjelman mukaan kiihtyy ja on peräti 6,5 miljoonaa. Kun toiminnan resursseja leikataan yli neljänneksen, on toimintaa uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tehoja tulee löytää pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksilla, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä sekä toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä. Lisäksi on uudistettava ja lisättävä toimintamalleja ja organisaatiota sekä yhteistyötä alueellisesti eri toimijoiden kesken. Turvatakseen koulutuksen laadun sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyyden Koulutuskeskus Salpauksessa Yhtymähallitus käynnisti palveluverkkoselvityksen, jossa tarkastellaan mitä koulutuksia Salpauksen tulee tarjota nuorille suoraan peruskoulusta hakeville ja mitä aikuisille sekä millä paikkakunnilla sen on vaikuttavuuden ja talouden tasapainon kannalta mahdollista tulevaisuudessa toimia. Lisää asiasta kohdassa Koulutuskeskus Salpauksen koulutustarjonnan ja palveluverkkoselvityksen käynnistäminen ja toimitilat. Opiskelijatilanne Koulutuskeskus Salpauksesta valmistui 30.6 mennessä 87 uutta ylioppilasta, joista 45 perinteisestä lukiosta, 39 ns. yhdistelmätutkinnosta (ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto) sekä kolme, jotka suorittivat yo-tutkinnon, lukion oppimäärän ja ammatillisen perustutkinnon. Ammatillisen perustutkinnon suoritti ammatillisena peruskoulutuksena 1436 henkilöä ja näyttötutkintona 237 henkilöä. Lisäksi ammattitutkinnon suoritti 159 ja erikoisammattitutkinnon 102 henkilöä. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suoritti 39 henkilöä, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen suoritti 37 henkilöä ja maahanmuuttajille tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen suoritti 32 henkilöä. Nyt toista kertaa toteutettuna uudistettu yhteishaku, jossa etusijalle asetettiin suoraan peruskoulusta hakevat toimi hyvin siitä näkökulmasta, että Päijät-Hämeessä lähes kaikki peruskoulun päättäneet saivat halutessaan jatko-opiskelupaikan. Toisaalta alueella on edelleen merkittävä määrä aikaisempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria aikuisia. Päijät-Hämeen koulutustaso on alhainen ja nuorisotyöttömyys korkealla tasolla valtakunnallisesti tarkasteltuna. Yhteishaussa ensisijaisia hakijoita

4 3 (14) oli 1,12 hakijaa/aloituspaikka, mikä on jonkin verran aiempia vuosia vähemmän. Yhteishaussa hakukelpoisia eivät enää olleet aiemmin toisen asteen tutkinnon suorittaneet. Toisen asteen tutkinnon suorittaneille on kuitenkin voitu edelleen varata oma pieni kiintiö. Tutkintokohtainen hakijamäärän vaihtelu oli suurta ja ensisijaisten hakijoiden määrä opiskelupaikkaa kohden vaihteli välillä 0,17 3,62. Suosituimpia aloja olivat musiikkialan perustutkinto (3,62 ensisijaista hakijaa/aloituspaikka) ja sirkusalan perustutkinto (3,25 ensisijaisia hakijaa/aloituspaikka). Myös auto- ja logistiikka-ala sekä kauneudenhoitoala keräsivät paljon hakijoita. Salpauksen lukioon Nastolaan haki yhteensä 50 ensisijaista hakijaa, joista 12 tekniikkalinjalle. Kaarisiltaan valittiin 10 uutta opiskelijaa kuvallisen ilmaisun perustutkintoon (jatkavia opiskelijoita yhdeksän) ja 10 opiskelijaa musiikkialan perustutkintoon (jatkavia opiskelijoita seitsemän). Koulutuskeskus Salpauksen koulutustarjonnan ja palveluverkkoselvityksen käynnistäminen Salpaus käynnisti keväällä koulutustarjonta- ja palveluverkkoselvityksen. Selvityksen tavoitteena on turvata koulutuksen laatu sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyys. Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan, mitä koulutuksia/ammatillisia perustutkintoja tarjotaan eri kohderyhmille ja millä paikkakunnilla koulutusta on tulevaisuudessa mahdollista järjestää koulutuksen vaikuttavuuden ja talouden tasapainon turvaamiseksi. Taustana selvitykselle on ikäluokkakehitys sekä ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoituksen merkittävät leikkaukset päättyneellä vaalikaudella. Koulutuksen voimavarat supistuvat aiempien päätösten mukaan vielä vuosina Tämän lisäksi uudessa hallitusohjelmassa ammatilliseen koulutukseen on tulevina vuosina kohdistumassa merkittävät euromääräiset leikkaukset ja kokonaistoteutuksen reformi. Koulutuksen järjestäjien tulee hallituksen esityksen mukaisesti tiivistää tilankäyttöä opetusjärjestelyillä ja kiinteistöistä luopumalla sekä lisäämällä työssäoppimista. Jo vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö päätti ammatillisen peruskoulutuksen vuosien opiskelijamääristä. Koulutuskeskus Salpauksesta vähennettiin 380 opiskelupaikkaa ja koko Päijät- Hämeestä 445. Salpauksen koulutuspaikkojen vähentäminen kohdistui seuraavasti: vuonna 2014 väheni 50 paikkaa, vuonna 2015 väheni 160 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee 170 paikkaa. Näiden lisäksi ammatilliseen koulutukseen on vuodelle 2017 kohdistumassa 190 M leikkaukset. Ammatillisessa koulutuksessa henkilöstökulut ovat lähes 60 % toimintatuotoista ja tilakustannukset noin 20 % kuluista. Erityisesti riittävän opetuksen ja ohjauksen, henkilökohtaisen tuen sekä koulutuksen tarvitsemien tilojen ja laitteiden hankinnan ja ylläpidon varmistamiseksi, on oppilaitoksessa tapahtuva opetus ja ohjaus keskitettävä. Tämä koskee erityisesti kalliita investointeja lähivuosina tarvitsevia tekniikan ja liikenteen aloja (mm. kone- ja metalliala sekä sähkö- ja tietoliikennetekniikka). Näin varmistetaan myös opiskelijoiden tasa-arvoista kohtelua valinnaisten opintojen ja yhdistelmätutkinnon suorittamisen näkökulmasta. Osaltaan myös oppisopimuskoulutus ja työssäoppimisen laajentaminen vähentävät tilan tarvetta. Tiiviit, monialaiset ja riittävän isot kampukset monipuolisine oppimisympäristöineen mahdollistavat opintojen etenemisen myös kesäaikana ammatillisten ohjaajien avulla. Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategiaa valmistellaan ja toteutetaan osana koulutustarjonnan ja palveluverkon selvitystä. Niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty opiskelemaan ammatillisessa koulutuksessa henkilökohtaisen tilanteensa vuoksi, tulee kotikunnan järjestää esimerkiksi työharjoittelua ja/tai tuettuja kuntouttavia työpajapalveluja. Näiden jaksojen opinnollistamisessa ja hyödyntämisessä nuoren opinnoissa myöhemmin Koulutuskeskus Salpaus tekee tiivistä yhteistyötä mm. Lahden ja Heinolan kanssa, mutta myös muilla paikkakunnilla on mahdollista kehittää yhteistyössä näitä palveluja ja tukea nuorten palvelujen kehitystä hallitusohjelman asettaman yhteisötakuun suuntaan.

5 4 (14) Lahti ja Nastola yhdistyvät vuoden 2016 alusta ja tähän liittyen on käynnistetty järjestelyt Nastolassa sijaitsevan Koulutuskeskus Salpauksen lukiotoiminnan siirtymisestä osaksi uuden kunnan lukiokoulutusta. Tavoitteena on turvata alueen lukiolaisille sama opintotarjonta kuin Lahden muillekin lukiolaisille sekä osaltaan monipuolistaa Lahden tarjontaa tekniikkalukiolla. Aikataulu siirtymiselle on lukuvuoden alusta. Ammatillisten perustutkintojen uudistus ja opettajuuden muutokset Valtakunnallisen tutkintojen uudistuksen mukaisesti Koulutuskeskus Salpauksessa on kuluneen lukuvuoden aikana uudistettu kaikki ammatillisen perustutkintojen opetussuunnitelmat niin, että niissä korostuvat osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys. Kaikki aiemmin opittu otetaan täysimääräisesti huomioon ja lisätään entisestään oppimista uusilla tavoilla erilaisissa tilanteissa sekä yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Opinnot rakentuvat jatkossa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijoiden henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Opintojen ja työn vuorottelu helpottuu, kesäaikana voi suorittaa opintoja ja yleinen jatko-opintokelpoisuus säilyy. Opiskelu uusien opetussuunnitelmien mukaisesti käynnistyy alkaen, jolloin myös jatkavien opiskelijoiden opinnot henkilökohtaistetaan uusien tutkintojen perusteita vastaaviksi. Opettajien ja ohjaajien työssä ja käytettävissä pedagogisissa ratkaisuissa tutkintojen uudistus näkyy merkittävästi. Opetusta ja ohjausta ei enää voi eikä tarvitse tehdä yksin. Luokka- ja ryhmäopetuksen sijaan lisääntyvät yhdessä työelämän kanssa tehtävät projektit ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja toisaalta opiskelijan yksilöllinen ohjaus. Tämä näkyy sekä ajasta ja paikasta riippumattomana ohjauksena, yhteisöllisinä uudenlaisina työtapoina ja digitalisaation lisääntymisenä. Iso muutos haastaa sekä opettajat, lähiesimiehet, oppilaitosjohdon ja koko muun henkilöstön uudistamaan ajattelua ja työtapoja. Uudistukset näkyvät myös uuden strategian painopisteissä ja yhteisölisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Uudet menetelmät ja toimintatavat edellyttävät myös henkilöstön jatkuvaa oppimista, jota toteutamme erityisesti mallin mukaisesti kiinteänä osana jokaisen omaa työtä. Poimintoja koulutusaloilta Auto-, kuljetus- ja logistiikka-aloille on kevään aikana hankittu nykyaikaista ajoneuvokalustoa. Logistiikka-alalle on investoitu merkittävä määrä raskasta yhdistelmäkalustoa. Kalusto edustaa logistiikka-alalla viimeistä teknologiaa, jossa on panostettu ajoneuvojen päästöjen määrän vähenemiseen. Lisäksi uusissa ajoneuvoissa on robottivaihteistot sekä nykyaikaiset lavansiirtolaitteistot. Samassa hankinnassa on myös uusittu linja-autokalustoa. Uusi hankinta on monikäyttöinen linja-auto, jota voidaan käyttää kaupunkiliikenteen opetuksessa sekä kaukoliikenteen opetuksessa. Tämän ohella ajoneuvoasentajan koulutukseen on hankittu hybridiajoneuvoja, joilla voidaan simuloida nykyaikaista henkilöautotekniikkaa. Heinolan toimipisteessä on ajoneuvoasentajan koulutukseen liittyvässä moottoriurheilupainotteisessa koulutusohjelmassa saavutettu hyviä tuloksia opiskelijoiden ja Salpauksen ralliautoa vuokranneiden käyttäjien välillä. Yhteistoiminnassa kuljettajan kanssa on huoltotiimi opettajan johdolla ollut mukana rallitapahtumissa Suomessa sekä ulkomailla. Hyvinvointiteknologiassa on valmisteltu syksyllä alkavaa uutta koulutusta. Nykyaikaisia ja kriteerit täyttäviä tiloja on rakennettu Ståhlberginkadun ja Svinhufvudinkadun kampukselle. Hyvinvointiteknologia-asentajan koulutus aloitetaan elokuussa Koulutus alkaa tieto- ja tietoliikennetekniikan yhtenä osaamisalana. Koulutus painottuu avustettuun liikkumiseen ja asumiseen liittyvien teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen vammaisasumisessa tai muuten liikuntarajoitteisten henkilöiden asumisessa.

6 5 (14) Sirkuskeskuksen virallisia avajaisia vietettiin 9.4. Sirkussalien salitekniikka on nyt testattu käytössä ja ne avaavat hienot työssäoppimismahdollisuudet myös muiden alojen opiskelijoille. Keväisen Kukkofestivaalin pääsalin valotekniikan päävastuullinen toimija oli Salpauksen oma AV-opiskelija, jolle kokemus oli varmasti myös ainutlaatuinen. Myös musiikkiteknologi-koulutuksen kanssa jatketaan yhteistyön kehittämistä. Kukko-festivaalit toteutettiin lähes täysin opiskelijavetoisesti. Hieno tunnelma ja yhteensä 27 esitystä antavat loistavan pohjan syntyneen perinteen jatkamiselle. Kukko-festivaalien yhteydessä saimme tiloihimme esiintymään kolme Salpauksen ulkopuolista harrastajasirkusryhmää. Tunnelma oli esitysten aikana poikkeuksellisen lämmin. Tulemme järjestämään jatkossa Sirkussalissa open stage -tilaisuuksia joihin kutsumme esiintyjiä ympäri Suomen. Valmistuneen sirkusartisti-luokan sooloesitykset Helsingin Kaapelitehtaalla ja Lahden Kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä osoittivat, että sirkusartistien koulutus jatkaa kehitystään. Lisäksi osallistuttiin mm. Suomen Nuorisosirkusliiton Nurtsi-festivaaleille Kuopion Kaupunginteatterilla. Vaikuttavuuden ja jatko-opintokelpoisuuden näkökulmasta on syytä mainita vielä, että Salpauksen sirkusartisteja valmistui toukokuussa Tukholman Tanssi- ja Sirkuskorkeakoulusta ennätykselliset seitsemän henkilöä. Koulutuskeskus Salpauksen erikoisammattitutkintotasoinen koulutus on edelleen kasvussa. Johtamisen tai tuote- ja palvelukehittämisen erikoisammattitutkintoon johtavissa koulutuksissa opiskelee työn ohessa yli 500 opiskelijaa, joista suurin osa oppisopimuskoulutuksessa. Myös tekniikan erikoisammattitutkintoa opiskelevien määrä on hienoisessa kasvussa. Syksyn aikana Koulutuskeskus Salpaus hakee uuden lähiesimiestyön ammattitutkinnon järjestämisoikeuksia. Toteutuessaan se toimisi esimiestehtäviin siirtyvien henkilöiden ensimmäisenä koulutusportaana. Aikuiskoulutuksen vuoden erikoisuutena on syytä erikseen mainita tuholaistorjujakoulutus, jota Salpaus on järjestänyt tällä hetkellä ainoana koko Suomessa. Työvoimakoulutuksen rahoitus väheni viime vuodesta, mutta positiivinen pilkahdus on yritysten kiinnostus yhteishankintarahoituksen käyttöön. Yrityksen ja työhallinnon yhdessä maksama henkilöstökoulutus kertoo yritysten uskosta parempaan taloudelliseen tulevaisuuteen. Koulutuskeskus Salpaus on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen hankkeelle, jossa pyritään yrityskäyntien avulla lisäämään nuorten oppisopimuskoulutusta. Osapuolten yhteistyössä suunnittelema opiskelijan polku ja tarjolla olevien taloudellisten etuuksien hyödyntäminen ovat tekijöitä, jotka nostavat oppisopimuskoulutuksen kiinnostavuutta sekä opiskelijan että työnantajan silmissä. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittämisen valmistelu päätettiin käynnistää kevään viimeisessä johtoryhmän kokouksessa nimittämällä valmisteluryhmä. Vuoden Taitaja-kisoissa Turussa Salpauksen opiskelijat saivat mitaleja maalauksessa ja tapetoinnissa, kauneudenhoidossa ja ilmastointiasennuksessa sekä näiden lisäksi useita hyviä sijoituksia eri lajeissa kuten eläintenhoidossa, sisustuksessa, konditoriassa ja elektroniikka-asennuksessa. Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan arviointi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) tavoitteeksi on asetettu, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa tukeva järjestelmä. Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan itsearviointi toteutettiin kansallisen kriteeristön pohjalta helmi-maaliskuussa arviointitilaisuuksissa, joihin osallistui laajasti eri henkilöstöryhmien, työelämän ja muiden sidosryhmien edustajia. Opiskelijoiden näkemyksiä kuultiin opiskelijoille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa 21. ja Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin mm. opiskelija- ja työelämäpalautteita.

7 6 (14) Salpauksen toimintajärjestelmän itsearvioinnin tuloksia ja kehittämiskohteita käsiteltiin yhdessä eri arviointialueiden vastuuhenkilöiden kanssa. Arvioinnin tulosten pohjalta nostettiin kolme keskeistä kehittämisen painopistettä: 1) ammatillisen perustutkintojen uudistuksen toimeenpano ja tulosperusteiseen rahoitukseen valmistautuminen, 2) opiskelijoiden osallistuminen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen ja 3) Salpauksen aluevaikuttavuuden vahvistaminen työelämä- ja sidosryhmäyhteistyötä kehittämällä. Läpäisevinä teemoina ovat yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen ja henkilöstön osaamisen varmistaminen. Itsearvioinnin lisäksi Salpaus valikoitui yhdeksi 35:stä koulutuksen järjestäjästä, joihin tehtiin ulkoinen arviointikäynti. Ulkoisen arviointikäynnin toteutti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) Ulkoisen arviointikäynnin aikana arviointiryhmä haastatteli n. 175 henkilöä: opiskelijoiden, henkilöstön, työelämän ja sidosryhmien edustajia. Lisäksi arviointiryhmä tutustui Salpauksen sähköiseen toimintajärjestelmään ja dokumentteihin. Kesäkuun lopussa Karvi toimitti palauteraportin ulkoisen arvioinnin tuloksista. Ulkoisen arviointiryhmän mukaan Salpaus on kehittänyt tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti omaa laadunhallintaansa. Laadunhallinta on integroitu toimintajärjestelmään, mikä tukee laadunhallinnan jalkauttamista käytäntöön. Laadunhallinta ei siten muodosta omaa erillistä toiminnasta irrallaan olevaa järjestelmää, vaan se on muodostunut tavaksi toimia. Salpauksessa on vahva omaa identiteettiä ja yhtenäisyyttä korostava kulttuuri. Toimintakulttuurista heijastuu sitoutumista edistävä ylpeys kuulumisesta työyhteisöön. Salpaus on luonut vahvan ja laajasti tunnetun imagon monipuolisena sekä korkeatasoisena ammatillisen koulutuksen järjestäjänä ja monipuolisten työelämälähtöisten palveluiden tuottajana alueella. Sillä on siten toiminnan kautta hankittu arvostus ja hyvä imago sidosryhmien ja kumppaneiden mielessä. Lisäksi Salpauksen vahvuutena tuodaan esiin systemaattinen strategisen johtamisen prosessi sekä johtamisen ja toiminnan ohjauksen menettelyt. Strategisten tavoitteiden konkretisointiin ja resurssien ohjaukseen on menettelyt, joita edelleen kehitetään. Resurssit kohdennetaan tavoitteiden ja kehitystarpeiden suuntaisesti ja niiden riittävyyttä seurataan systemaattisesti. Arviointiryhmän mukaan Salpaus toimii hyvin asiakaslähtöisesti. Osoituksena tästä ovat sekä opiskelijoiden että alueen elinkeinoelämän ja erilaisten asiakasryhmien tarpeita vastaavat monipuoliset palvelut. Palveluita myös kehitetään tarpeiden mukaisesti. Ulkoinen arviointiryhmä pitää hyvänä sitä, että oppimisympäristöjen kehittäminen on nostettu painopisteeksi. Salpauksessa on tehty henkilöstöä ja sen kehittämistä koskevat strategiset linjaukset, joiden suuntaisesti myös toimitaan. Henkilöstön kehittäminen on samansuuntaista organisaation toiminnallisten strategioiden kanssa. Arviointiryhmän mielestä Salpauksen henkilöstön osaamisen kehittymiselle on luotu hyvät edellytykset ja käytössä on vakiintuneita toimintatapoja, kuten osaamisen varmistamisen suunnitelmat ja osaamisfoorumit. Salpauksessa on koko yhteisön oppimiseen kannustava ja innostava ilmapiiri. Lähtökohtana on, että oppiminen tapahtuu työssä, mistä esimerkkinä toimintamalli. Salpauksessa on vahva kehittämisen ja jatkuvan parantamisen toimintakulttuuri. Toiminnan laadun parantamiseen ja kehittämiseen liittyvät menettelyt ovat monipuolisia. Johto ohjaa toimintaa tavoitteellisesti jatkuvan parantamissyklin mukaan. Erilaisen ennakointi-, seuranta- ja arviointitiedon pohjalta tehdään kehittämistä ja sen resursointia koskevia päätöksiä. Toimintajärjestelmä, jonne kootaan seurannan, palautekyselyiden ja arvioinnin tuottamat tiedot, tarjoaa mahdollisuuden tietoon perustuvaan parantamiseen ja kehittämiseen. Jatkuva parantaminen on varmistettu luomalla erilaisia kehittämistä tukevia tiimejä, työryhmiä ja verkostoja. Osallisuutta

8 7 (14) korostavien kehittämisryhmien avulla varmistetaan erilaisten näkemysten ja tarpeiden esille tulo ja vastuun jako ja siten myös edellytykset yhtenäisen toimintakulttuurin kehittymiselle. Salpaus on haluttu kumppani niin kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, joista se saa tukea myös oman toimintansa ja laadunhallinnan kehittämiseen. Hanketoiminta on sekä kansallisten että Salpauksen omien strategisten tavoitteiden suuntaista. Hanketoiminnassa hyödynnetään tehokkaasti ulkoista rahoitusta. Hanketoiminnan ohjausryhmä ja hankesalkku-käytäntö varmistavat hanketoiminnan laadun. Kehittämiskohteina ulkoinen arviointiryhmä esitti eri koulutusalojen välisen tasalaatuisuuden kehittämisen sekä hyvien käytäntöjen levittämisen ja vakiinnuttamisen. Prosessien yhteisten menettelytapojen sopimisesta ja jatkuvasta parantamisesta huolimatta Salpauksen eri yksiköiden ja koulutusalojen välillä on suuriakin eroja. Koulutustoimintaa ohjaavat linjaukset ja prosessien laadunhallintamenettelyt eivät siten vielä muodosta selkeää kokonaisuutta, joka varmistaisi riittävän yhtenäisyyden ja palveluiden tasaisen laadun. Pedagogisen toiminnan kehittämiseksi ja tasaisen laadun varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa toisilta oppimisen kulttuuria ja toimintatapoja. Arviointiryhmä korostaa, että Salpauksessa on tarpeen edelleen kehittää työpaikkaohjaajien kouluttautumisessa ja perehtymisessä toimivia ja eri aloille soveltuvia menettelyitä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Opettajien työelämäjaksojen turvaaminen osana henkilöstön kehittämistä voisi osaltaan varmistaa opettajien työelämätuntemuksen ja siten opetuksen työelämälähtöisyyden. Lisäksi sidosryhmien, kumppaneiden ja opiskelijoiden osallistumista prosessien suunnitteluun ja laadunhallintaan on tarpeen edelleen tehostaa. Ulkoinen arviointiryhmä korostaa myös, että jatkuvan parantamisen ja kehittämisen edellyttämien resurssien varmistaminen pitkällä aikavälillä edellyttää kehittämiskohteiden priorisointia ja aikataulutettua kehittämissuunnitelmaa. Itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin tulosten pohjalta Salpauksen johtoryhmä priorisoi kehittämiskohteet, jotka otetaan huomioon Salpauksen uuden strategian ja kehitysohjelmien valmistelussa. Salpauksen strategian valmistelu Salpauksen uuden strategian valmistelu käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla ja strategiakäsitteiden määrittelyllä. Salpauksessa strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät ovat osallistuneet strategiavalmisteluun eri vaiheissa. Syksyllä 2014 toteutettiin arvoprosessi ja arvot vahvistettiin hallituksen kokouksessa Arvoiksi vahvistettiin: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Sloganiksi määriteltiin: Me muutamme maailmaa. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvot liittyvät strategiavalmisteluun , mutta otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. Lokakuussa toteutettiin sidosryhmätutkimus ja nykystrategian arviointi sekä käynnistettiin toimintaympäristöanalyysien valmistelu. Helmi huhtikuussa 2015 toimintaympäristöanalyysiprosessi eteni yksikkökohtaisilla sisäisen toiminnan arvioinneilla ja kilpailija-analyysillä. Toimintaympäristöanalyysissä hyödynnettiin mm. Päijät-Hämeen liiton johdolla valmisteltua toimintaympäristön kuvausta sekä kansallista että kansainvälistä kirjallista aineistoa. Kuntakierros omistajakunnissa Salpauksen strategian suuntaamisesta aloitettiin joulukuussa Kuntakierroksella toimitusjohtaja ja rehtori saivat omistajakunnista ohjausta strategian suuntaamiseen.

9 8 (14) Vision ja perustehtävän määrittämiseksi tehtiin kysely koko henkilöstölle helmi-maaliskuussa Aineistoa hyödynnettiin hallituksessa perustehtävän ja vision määrittämiseksi. Kokouksessa hallitus määritti Koulutuskeskus Salpauksen perustehtäväksi: "Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen". Kokouksessa hallitus määritti Koulutuskeskus Salpauksen visioksi 2020: "Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka". Osana strategiaprosessia on käsitelty myös tavoiteltavaa toimintakulttuuria. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Yhteisöllisen toimintakulttuurin piirteitä ovat esimerkiksi osaamisen jakaminen, opiskelijoiden osallistaminen, sitoutuminen, avoin vuorovaikutus, luottamus, kannustus ja kehittäminen sekä onnistunut esimiestyö ja johtaminen. Hallituksen ja toiminnanohjausryhmän työseminaari pidettiin pe Työseminaarissa määriteltiin strategiset painopisteet. Tähän työhön saatiin pohja-aineistoa mm. toimintajärjestelmän itsearvioinnista ja ulkoisesta arvioinnista, yksiköissä ja koulutusaloilla toteutetuista sisäisen toiminnan arvioinneista, kilpailija- ja brändianalyysistä sekä ulkoisista eri toimijoiden tulevaisuuskatsauksista, joita on koottu intranetin strategiavalmistelun työryhmäsivustolle. Hallitus hyväksyi Salpauksen strategiakokonaisuuden: Arvot Oppimisen rohkeus Tekemisen ilo Reilu asenne Me muutamme maailmaa Perustehtävä Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen Visio 2020 Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka Strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet Opiskelijoiden osallistuminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Brändilinjausten valmistelu ja brändin kehittämistyö etenevät osana strategiavalmistelua. Brändikäsikirja, joka sisältää Salpauksen brändin määrittelyn sekä linjaukset toimintatavoista ja visuaalisesta ilmeestä, ilmestyy elo-syyskuussa. Strategiatyö etenee kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueiden sekä mittareiden konkretisoinnilla osana toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua.

10 9 (14) Henkilöstö Salpauksen keskeiset henkilöstöä kuvaavat luvut on esitetty alla olevissa taulukossa. Läsnäolevat ilman sivutoimisia Yksikkö henkilöä henkilötyövuotta OVTES KVTES TS hlö htv hlö htv hlö htv Hyvinvointiala 92 87, ,1 7 7,0 Luonto ja asuminen , , ,6 5 5,0 Palveluala , , ,3 Teknologia-ala , ,1 3 3,0 6 6,0 Opiskelijapalvelut , , ,9 Oppimisen kehittämispalvelut 19 18,4 1 1, ,4 Rehtorintoimisto ja hallinto 34 33,6 1 1, ,6 Työelämäpalvelut Oppisopimustoimisto 13 13, ,0 Työelämäpalvelut Viestintä ja markkinointi 9 9,0 9 9,0 Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut 55 52, , ,0 Oppilaitospalvelut Ravintolapalvelut 67 65, ,2 Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut 46 46, ,0 Yhteensä , , , ,0 Kaikkiaan henkilöstöä ilman sivutoimisia 910 Sivutoimisia Sairauspäivien määrä Sairauspäivät Yhteensä kalenteripäiviä 3720 Sairauspoissaolopäivät/hlö 4, Koulutuspäivien määrä Koulutuspäivät Yhteensä tunneista lasket. 1267,33 Koulutuspäivät/hlö 1,45 Salpauksen henkilöstö tuottaa palveluja myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle taloushallinto- ja palkanlaskentapalveluissa sekä ravintola- ja tietohallintopalveluissa. Salpauksen henkilöstöjohtamista ohjaa alkaen henkilöstöasioiden toimintasääntö. Toimintasäännöllä määrätään hallintosäännön mukaisen toimi- ja päätösvallan siirtämisestä viranhaltijoille henkilöstöasioissa. Toimintasäännössä on lisäksi määritetty hallintosäännön ulkopuolisia työnjohdolliseen määräysvaltaan kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia.

11 10 (14) Kevään aikana toteutettiin osana kehityskeskusteluja työsuorituksen arviointi (TSA) koko henkilöstölle. Henkilökohtaista lisää myönnettiin arvioinnin perusteella määräajaksi yhteensä 117 henkilölle. Talouden toteuma Talouden näkökulmasta Koulutuskeskus Salpauksen toinen vuosineljännes eteni odotetusti. Kahtena edellisenä vuonna toteutetut ja aloitetut sopeuttamistoimet turvaavat lähes taloudellisen nollatuloksen, kun kuntayhtymän rakennemuutoksen ja Teinintien kiinteistömyynnin aiheuttamia satunnaisia eriä ei oteta huomioon. Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintatuotot (perusrahoitus) ovat laskeneet -6,1 % ja aikuiskoulutus -6,9 prosenttia edellisvuoteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös opiskelijapaikkojen vähennyksestä asteittain -380 paikkaa vuoteen 2016 mennessä vähentää tänä vuonna Salpauksesta 160 opiskelijapaikkaa. Tämän lisäksi yksikköhintoja on leikattu. Koulutuksen perusrahoituksesta on kokonaisuutena valtion päätöksillä leikattu vuodesta 2013 vuoden 2015 loppuun mennessä Salpauksen tuloja -10 milj. euroa ja tämän lisäksi aikuiskoulutuksen muiden rahoitusmuotojen tuotot laskevat kaikkiaan arviolta -1,7 milj. euroa vuodesta Edellä kuvattu ja edelleen tiukka aikuiskoulutuksen myynti- ja kannattavuustilanne edellyttävät jatkuvaa opiskelijapaikkojen ja toimitilojen sijoittumissuunnittelua sekä tarkkaa toiminnan ohjausta. Aikuiskoulutuksen myynti on kokonaisuudessaan laskenut edellisen vuoden kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna -6,9 %. Suurimmat muutokset on tapahtunut ammatillisessa lisäkoulutuksessa sekä henkilöstö- ja työvoimakoulutuksessa. Vastaava lasku heijastuu myös koulutuksen myynnin tilauskantaan. Uusina aikuiskoulutuksen toteutus- ja rahoitusmuotoina on Nuorten aikuisten osaamisohjelma ( vuotiaat) ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelma ( vuotiaat). Osavuosikatsauksen talousraporteista on poistettu Tuoterenkaan vielä vuoden 2015 talousarviossa oleva osuus. Talousarviomuutos hyväksyttiin yhtymäkokouksessa Tuotot ovat kertyneet 54,4 prosenttia talousarvion tavoitteesta. Vertailu edellisvuoteen osoittaa rakennemuutoksen vaikutuksen kuntayhtymän talouteen. Tuotoista ja kuluista on poistunut 35,9 prosenttia. Kulut ovat kertyneet 53,3 prosenttisesti talousarviosta. Tilikauden tulokseksi muodostuu ilman satunnaisia eriä euroa. Henkilöstökulujen toteumaprosentti on 53,5 %. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 59,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana oli 59,5 prosenttia.

12 11 (14) Rakennemuutoksen vaikutus 1-6/2015 talouden tarkastelussa Satunnaiset erät tuloslaskelmassa ja pysyvien vastaavien luovutustulot ja oman pääoman muutokset rahoituslaskelmassa ovat Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle siirtyneen apporttiomaisuuden ja Lahden kaupungille myytävien Työhönvalmennus Valma Oy:n osakkeiden kirjauksia. Teinintien myyntitappio euroa on kirjattu satunnaisiin kuluihin. Kuntayhtymän omien kassavarojen osuus on noin 21 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon Lahden kaupungille heinäkuussa 2015 takaisin maksettavan Tuoterenkaan laina ,87 euroa sekä Tuoterenkaan osakaskunnille elo-syyskuun vaihteessa maksettava pääoman palautus euroa. Maksuvalmius on kasvanut 95 päivään, mutta quick ratio -tunnusluvulla (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat) tarkasteltuna se on 1,38. Maksuvalmius vuotta aiemmin oli 70 päivää, mutta quick ratio 1,37. Rakennemuutos näkyy taseen erien pienemisenä ja erityisesti osakkuusyhteisöjen osuudet ja osakkeet rivillä, jossa muutos tilinpäätöksestä 2014 on -4,770 miljoonaa euroa, joka vastaa Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeiden luovutusta Lamk Oy:lle. Muissa osakkeissa ja osuuksissa merkittävin muutos on 1,512 milj. euron osakemerkintä Lamk Oy:stä kuntayhtymän suoraan luovuttamalla apporttiomaisuudella kahdeksan (8) omistajakunnan puolesta. Lahden ammattikorkeakoulun apporttiomaisuuden luovutus vaikutti lisäksi erityisesti rahoihin ja pankkisaamisiin sekä edellisten tilikausien ylijäämiin. Toimitilat Rahoituksen vähentyessä tehoja on haettava koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä ja toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä. Toimitilojen kustannukset ovat noin 20 % toimintatuotoista, mikä on toiseksi suurin kuluerä henkilöstökulujen jälkeen. Tilojen määrää on vähennetty ja vähennyksen tavoite on kokonaisuutena noin 40 %. Tavoitteen saavuttaminen vaatii investointeja noin 42 miljoonan investoinnit vuosina Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä Haahtela-yhtiöiden kanssa. Tavoitteena on löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi seitsemän toimipisteen sijaan kolmella kampuksella keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Strategian toteutusaika olisi noin 10 vuotta. Yhtymähallitus pyysi kokouksessaan Lahden kaupungilta kannanottoa seuraaviin kysymyksiin: - täytetäänkö keskustakampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää tarvittavilta osin vai - sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja siten, että Pikku-Vesijärven puoleisesta päästä lukien keskusta-kampuksen tiloja vapautuu muuhun käyttöön, ml. LAMKilta vapautuvat tilat? Jos isossa kuvassa keskustakampuksen suojelullinen tilanne ja muu käyttötarkoituksen muutos ammatillisesta koulutuksesta muuhun toimintaan nähdään epätarkoituksenmukaisena, on keskustakampuksen täyttäminen mahdollista ottamalla toimitilastrategian valmistelussa asia huomioon ja jättämällä Vipusenkadulle lähinnä isoa logistiikkaa vaativia toimintoja kuten metalliala, kuljetusala ja rakentaminen. Oppimisympäristöjä tulee kehittää vastaamaan uudistuvan opetuksen tarpeita ja kiinteistöjen tekniset tarpeet edellyttävät myös peruskorjauksia. Salpauksella on merkittäviä toimitilojen peruskorjaustarpeita

13 12 (14) Lahdessa Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla sekä Heinolassa Opintiellä. Kokonaisuuteen liittyy toimipisteiden määrän vähentäminen Lahdessa sekä Opintie 2:n kiinteistöstä luopuminen Heinolassa. Nastolan ja Orimattilan toimipisteiden tarkastelu on myös välttämätöntä. Molemmissa on vain noin 150 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Opiskelijamäärien jakaminen eri toimipisteisiin ei korjaisi sitä tilannetta, että kiinteistöjä on vajaakäytöllä ja lähtökohtaisesti liikaa suhteessa uusien tutkinnonperusteiden edellyttämiin pedagogisiin ratkaisuihin mm. työssäoppimisen lisäämiseen ja digitalisaation vaikutuksiin sekä hallitusohjelmassa tuleviin ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin. Opiskelijoiden vapaata hakeutumisoikeutta ei myöskään voi rajata ja aiemmat vuodet ovat osittaneet sen, että opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan Päijät-Hämeen ulkopuolelle, mikäli koulutusta ei ole tarjolla oman maakunnan suurimmilla kampuksilla, joissa on samalla mahdollisuus ikäkehitykseen kuuluvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen muidenkin kuin oman alan opiskelijoiden kanssa. Toimipisteiden vähentäminen tehdään niin, että se ei vaaranna opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella eikä alueen yritysten työvoiman saantia, vaan näitä tuetaan mm. uusien tutkintojen mahdollistamilla räätälöidyillä opintopoluilla ja kotipaikkakunnalla tapahtuvalla työssäoppimisella. Järjestimme keskustelutilaisuuden päättäjille ja työelämän yhteistyökumppaneille ammatillisen koulutuksen toteutuksesta ja uusista yhteistyömuodoista erityisesti Nastolan alueen osalta. Orimattilan toimipisteen osalta keskusteluja tullaan käymään osana palveluverkkoselvityksen valmistelua syyskaudella Opiskelijoiden yhteisöllisyyden tukeminen vähentää keskeyttämistä ja kehittää työelämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja. Opintojen ohjaus ja opiskelijahuolto tukevat opiskelijayhteisöä. Monialainen kampussijoittelu voi näiden lisäksi tarjota opiskelijalle myös alueellista hajasijoittumista paremmin erilaisia koulutusvaihtoehtoja, jos alkuperäinen opiskeluala ei ole sopiva. Näin vähennetään opiskelujen keskeytymistä ja estetään nuorten syrjäytymistä. Tavoitteena on edelleen turvata alueen yrityksille riittävän yksilöllinen henkilöstökoulutus ja osaavaa työvoimaa. Jo nyt eri aloilla ammattiin opiskelevien esimerkiksi nastolalaisten nuorten mahdollisuus työllistyä kotipaikkakunnalleen turvataan laajan ja monipuolisen työssäoppimisen avulla. Kaikilla aloilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimista kotipaikkakunnallaan riippumatta siitä, missä opintojen teoreettiset opinnot suoritetaan tai missä hallinnollinen osoite sijaitsee (mm. kone-ja metalliala, matkailu- ja ravitsemisala, kaupan ja hallinnon ala sekä sosiaali- ja terveysala). Ammatillisen tutkintojen perusteiden uudistuessa alkaen ja rahoituksen edelleen kiristyessä on laadukkaan ja riittävän opetuksen ja ohjauksen toteuttamiseksi sekä koulutuksen tarvitsemien tilojen ja laitteiden hankinnan ja ylläpidon varmistamiseksi eri alojen sekä aikuisten ja nuorten koulutuksen erillisiä tiloja välttämätöntä kootaan yhteen. Osaltaan myös oppisopimuskoulutus ja työssäoppimisen laajentaminen vähentävät tilan tarvetta. Tiiviit, monialaiset ja riittävän isot kampukset mahdollistavat yhteiset investoinnit oppimisympäristöihin ja laitteisiin. Tavoitteena on varmistaa opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu ja eri alojen tarvitseman konekannan uusiminen. Erikoislaitteiston korkean hankintahinnan ja suhteellisten pienten opiskelijamäärien vuoksi laitteistoa ei ole mahdollista eikä perusteltua hankkia useaan paikkaan Päijät-Hämeen kaltaisella tiiviillä ja hyvien kulkuyhteyksien toiminta-alueella. Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun peruskorjausten aloitusta esitetään siirrettäväksi yhdellä tai kahdella vuodella ja Heinolan toimipisteen vielä saneeraamattoman A-osan aikataulutusta aikaistaa vastaavasti. Tästä muutoksesta tehtiin talousarviomuutosesitys toukokuun yhtymäkokoukselle. Hallitus päätti hylätä kaikki tarjoukset kokouksessaan, koska hankkeelle varattu määräraha ylittyi ja tarjouksia saatiin vähän. Hanke siirrettiin toteutettavaksi Opintie 1 hankkeen 2. vaiheen yhteydessä

14 13 (14) vuonna Hanke tullaan esittämään vuoden 2016 talousarvioon. Vuoden 2015 hankemäärärahalla toteutetaan hankkeen 2. vaiheen kokonaistoteutuksen kannalta perusteltuja valmisteluvaiheita, mm. kaukolämpöliittymän uusiminen. Heinolan Opintien kampuksen näin mittava kehittäminen ei ole voimassa olevassa taloussuunnitelmassa ja tältä osin se merkitsisi tuntuvaa lisäpanostusta lähivuosina Heinolan toimipisteen kehittämiseen. Peruskorjaushankkeen toteutus ja rahoitus on riippuvainen osaltaan Opintie 2:n jatkokäytöstä. Asiasta on käyty neuvotteluja Heinolan kaupungin kanssa. Opintie 2 on osana Heinolan kaupungin kouluverkkoselvitystä ja lukion yksi mahdollinen sijoituspaikka. Toimitilastrategian valmistelua jatketaan. Tilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaus-tasolla valmistelussa on se, että kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v oli noin m 2, olisi tavoitetila 2025 noin m 2 (noin -40 %). Merkittävät ammatillisen koulutuksen leikkaukset olivat tiedossa jo ennen uutta hallitusohjelmaa, mutta leikkausten kasvaessa nykyarvio ammatillisen koulutuksen rahoituksen tasosta vuonna 2017 eri koulutusmuodoissa on vähintään -25 % verrattuna 2013 tasoon. Tämän vuoksi toimitilastrategian väljemmät versiot eivät ole valmistelua tyydyttäneet. Rahassa Salpaukselle tämä olisi noin -20 milj. euroa, josta vuoteen 2015 mennessä on toteutunut lähes puolet. Koulutuskonsernilla on ollut myynti- ja poistolistalla kiinteistöjä tai kiinteistöyhtiön tiloja kaikkiaan yhteensä m 2. Myynti- ja luovutustoimia on jatkettu kevään aikana. Teinintien kiinteistö myytiin huhtikuussa. Orimattilan Heinämaantien kiinteistöstä tehty kauppa purkautui toukokuussa kosteusvaurioiden takia. Seuraavana on kiinteistön alaskirjaus kirjanpidossa ja rakennuksen purkaminen. Sammonkadun toimitilojen luovutus Lahden kaupungille hyväksyttiin toukokuun yhtymäkokouksessa. Päätöksestä on valitettu yksityishenkilön toimesta Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Kaikkiaan edellä luetellut toimet vähentäisivät vastuulla olevia tiloja neliötä. Teinintie myynnistä aiheutui satunnaisina kuluina myyntitappiota euroa. Kiinteistö aiheutti omistusaikana kuluja vuosittain euroa, vaikka se oli käytännössä kokonaan ulosvuokrattuna. Heinämaantien alaskirjaus 2015 aiheuttaa satunnaisia kuluja noin euroa. Kiinteistön vuosikulut ovat olleet euroa. Kiinteistön käyttökuluista ( euroa) päästään eroon vasta kiinteistön purulla. Purkukustannuksia on arvioitu sijoittuvan euron väliin. Hollolan Kukonkoivun kaavoitusprosessi on kesken ja kiinteistön myyntiponnisteluja jatketaan. Kiinteistöstä teetetään arvonmääritys ja siihen perustuva tasearvon alaskirjaustarve lienee noin euroa. Tämä ja edellä kuvatut satunnaiset kulut Teinintiestä ja Heinämaantiestä heikentävät vuoden 2015 tulosta arviolta vajaalla kahdella (2) miljoonalla eurolla. Tämän jälkeen taseen ylijäämät ovat noin 18 miljoonan euron tasolla. Näillä toimin vuoden 2016 tilikauden tulos kuitenkin paranee euroa, ja jos myös Kukonkoivun kiinteistölle löydetään uusi käyttö, paranee tulosvaikutus vuositasolla euroon. Lisäksi kiinteistövastuu on vähentynyt, mikä näkyy tulevissa peruskorjaustarpeissa ja peruskorjausvelassa. Satunnaisista kuluista tehdään selvitysten jälkeen talousarviomuutosesitys vuodelle 2015 syksyn yhtymäkokoukseen.

15 14 (14) Lisätietoja tarvittaessa antavat - toimitusjohtaja Martti Tokola, sähköposti martti.tokola[at]salpaus.fi, puhelin rehtori Päivi Saarelainen, Koulutuskeskus Salpaus, sähköposti päivi.saarelainen[at]salpaus.fi, puhelin henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi, sähköposti lena.siikaniemi[at]salpaus.fi, puhelin

16 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMA Euro (6 kk = 50 %) TA 2015 sis. TA muutoksen TOT 1-6 / 2015 Tot-% 2015 TP 2014 TOT 1-6 / 2014 Tot-% 2014 Toimintatuotot , ,6 Myyntituotot valtiolta , ,0 Myyntituotot kunnilta , ,8 Myyntituotot kuntayhtymi , ,6 Myyntituotot muilta , ,8 Opetus- ja kultt.toimen , ,6 Muut palvelumaksut ,3 Tuet ja avustukset , ,7 Vuokratuotot , ,1 Muut toimintatuotot ,7 Valmistus omaan käyttöön ,6 Toimintakulut , ,8 Henkilöstökulut , ,6 Palvelujen ostot , ,4 Ostot tilikauden aikana , ,6 Varaston lisäys/vähennys , ,8 Avustukset , ,5 Vuokrat , ,4 Muut toimintakulut , ,1 Toimintakate , ,5 Korkotuotot , ,3 Muut rahoitustuotot ,8 Korkokulut , ,8 Muut rahoituskulut , ,6 Vuosikate , ,2 Suunnitelman mukaiset poistot , ,5 Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot ,1 Satunnaiset kulut ,0 Tilikauden tulos , ,8 Poistoeron lisäys ja väh , ,3 Varausten lisäys ja vähe ,0 Rahastojen lisäys ja väh Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,6 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Vuosikate % 8,3 % 10,3 % 10,1 % 9,6 % Perusrahoitus , ,4 Perusrahoituksen osuus toimintatuotoista % 76,5 % 73,3 % 76,5 % 74,7 % Henkilöstökulut / toimintotuotot % 60,1 % 59,1 % 59,5 % 59,5 % Talousarviomuutoksessa (yhtymäkokous ) Tuoterengas poistetaan kuntayhtymän talousarviosta.

17 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMAVERTAILU Euro (6 kk = 50 %) TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muutos - % TOT 1-6 / 2014 TOT 1-6 / 2015 Muutos - % Toimintatuotot , ,9 Myyntituotot valtiolta , ,1 Myyntituotot kunnilta , ,0 Myyntituotot kuntayhtymi , ,4 Myyntituotot muilta , ,6 Opetus- ja kultt.toimen , ,1 Muut palvelumaksut , ,0 Tuet ja avustukset , ,4 Vuokratuotot , ,7 Muut toimintatuotot , ,3 Valmistus omaan käyttöön ,0 Toimintakulut , ,4 Henkilöstökulut , ,4 Palvelujen ostot , ,0 Ostot tilikauden aikana , ,0 Varaston lisäys / vähennys , ,9 Avustukset , ,7 Vuokrat , ,5 Muut toimintakulut , ,5 Toimintakate , ,8 Korkotuotot , ,3 Muut rahoitustuotot , ,2 Korkokulut , ,0 Muut rahoituskulut , ,9 Vuosikate , ,0 Suunnitelman mukaiset poistot , ,2 Kertaluonteiset poistot , Satunnaiset tuotot , ,0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos , ,4 Poistoeron lisäys ja väh , ,8 Varausten lisäys ja vähe , Rahastojen lisäys ja väh Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,2 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Vuosikate % 8,2 % 10,1 % 10,1 % 9,6 % 10,3 % Perusrahoitus , ,1 Perusrahoituksen osuus toimintatuotoista % 76,9 % 77,8 % 76,5 % 74,7 % 73,3 % Henkilöstökulut / toimintotuotot % 64,0 % 61,3 % 59,5 % 59,5 % 59,1 %

18 KOULUTUSKONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Euro TA 2015 sis TA muutoksen TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien kassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 121 % 142 % 149 % Pääomamenojen tulorahoitus % 91 % 123 % 132 % Lainahoitokate Kassan riittävyys (pv) Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainalyhennykset) Lainahoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainalyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 181 pv x Rahavarat / Kassasta maksut ajalta

19 Hiltr PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TASE Euro VASTAAVAA TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muuto s -% Muutos -% A PYSYVÄT VASTAAVAT *) , ,3 I Aineettomat hyödykkeet , ,0 Aineettomat oikeudet , ,0 Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet , ,1 Maa- ja vesialueet , ,9 Rakennukset , ,2 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,2 Koneet ja kalusto , ,0 Muut aineelliset hyödykkeet , ,0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset han , ,4 III Sijoitukset , ,8 Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet , ,7 Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet , ,4 Muut osakkeet ja osuudet , ,2 Muut pysyvät lainasaamiset , ,0 Muut pysyvät saamiset muilta , ,7 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,3 Muut toimeksiantojen varat , ,3 C VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,9 I Vaihto-omaisuus , ,9 Aineet ja tarvikkeet , ,1 Keskeneräiset tuotteet , ,7 Valmiit tuotteet , ,2 II Saamiset , ,1 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset , ,1 Myyntisaamiset , ,1 Muut saamiset (alv, valtionosuus) , ,0 Siirtosaamiset , ,9 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,2 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,8 V Tasauserä *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin , ,9

20 VASTATTAVAA TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muuto s -% Muutos -% A OMA PÄÄOMA , ,6 I Peruspääoma , ,7 II Arvonkorotusrahasto , ,3 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,3 V Tilikauden yli-/alijäämä , ,2 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,9 Poistoero , ,5 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset , ,0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,4 Valtion toimeksiannot ,8 Muut toimeksiantojen pääomat , ,6 E VIERAS PÄÄOMA , ,7 I Pitkäaikainen , ,6 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,6 Lainat julkisyhteisöiltä , ,7 II Lyhytaikainen , ,9 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,0 Lainat julkisyhteisöiltä , Saadut ennakot ,0 Ostovelat , ,8 Muut velat , ,5 Siirtovelat , , , ,9 TASEEN TUNNUSLUVUT Suhteellinen velkaantuneisuus % 21,8 % 21,8 % 21,8 % 19,1 % 25,0 % Lainakanta % 7,0 % 6,0 % 5,2 % 5,7 % 5,7 % Quick ratio 1,04 1,10 1,51 1,37 1,38 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Lainakanta % = 100 * korollinen vieras pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Quick Ratio = (Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot)