UUTISKIRJE. nro 5/ Keski-Suomi. Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen. Tässä numerossa

Transkriptio

1 Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen UUTISKIRJE nro 5/2017 Tässä numerossa Uudistus jatkuu - esivalmistelun pohjalta on hyvä jatkaa Syksyn stepit Uudistuksen johtoryhmä aloitti työnsä elokuussa Johtoryhmän jäsenet Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -toiminta käynnistyi Yhteistoiminta kannustaa keskustelemaan Mille tämä kaikki vaikuttaa? Laaja verkkokeskustelu käyntiin syksyn aikana Miksi asiakasta koskeva tieto ei kulje? Liikenteen ohjauksen simulointi Viestinnässä käyttöön nimi Keski-Suomi 2020 Uudistuksen päävastuullisten yhteystiedot s. 2 s. 2 s. 5 s. 6 s. 7 s. 8 s. 9 s. 9 s. 10 s. 11 s Keski-Suomi 2020

2 2 Uudistus jatkuu - esivalmistelun pohjalta on hyvä jatkaa! Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu sai heinäkuussa lisää aikaa, kun maan hallitus siirsi uudistuksen tähtäimen vuoteen Keski- Suomessa käytämme vuoden lisäajan huolelliseen valmisteluun, muutosten vaiheistamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Työ jatkuu sutjakkaasti kesäkuussa päättyneen esivalmisteluvaiheen pohjalta. Syksyn ja talven aikana suunnittelu etenee yhä konkreettisemmalle tasolle. Tärkeimpänä kysymyksenä on, miten palvelut tulisi järjestää, jotta keskisuomalaisten hyvinvointi- ja terveyserot pienenevät ja jotta palvelut ovat yhdenvertaisesti asukkaiden saatavilla. Esivalmisteluvaiheen asiantuntijaryhmien kokoamat tiedot ja näkemykset ovat erinomainen perusta jatkopohdinnoille. Siispä kiitos hyvästä työstä! Palveluiden ja toimintakulttuurin kehittämisessä ei tarvitse odottaa vuoteen Talven aikana kartoitamme, mitä uusia, yhtenäisiä toimintatapoja voisimme ottaa käyttöön nykyisten organisaatioiden kautta. Esimerkiksi palveluiden myöntämiskriteerejä voidaan yhtenäistää koko maakunnan tasolla, asiakasohjausta sujuvoittaa ja suunnitteluprosesseja yhdistää. Muutoksia vaiheistamalla saamme lisäksi pienennettyä riskejä, joita kaikissa suurissa muutoksissa väistämättä piilee. Esivalmistelun aikana pohdittiin myös, mitä osaamista henkilöstö ja esimiehet muutoksessa tarvitsevat. Asiakkaiden kuunteleminen, rakentava vuoropuhelu ja hyvä palveluasenne edistävät muutoksessa onnistumista. Kannustavassa työyhteisössä pystytään käsittelemään myös epävarmuutta ja huolenaiheita niin, että palvelukyky säilyy koko ajan hyvänä. Uusi maakunta rakentuu yhteistyöllä ja luottamuksella. Osaoptimointi kuten terveyspalveluiden kokonaisulkoistukset johtavat vastakkaiseen suuntaan. Toivonkin, että Keski- Suomen uudet poliittiset päättäjät osoittavat vankkumatonta tulevaisuudenuskoa omaan kuntaansa ja maakuntaansa. Kasvun maakunnassa näkymät ovat myönteiset. Tapani Mattila, muutosjohtaja Syksyn stepit Kesän aikana sote- ja maakuntauudistukselle annettiin valtakunnallisesti uusi aikataulu, joka keikautti myös Keski-Suomen syksyn suunnitelmat uusiksi. Vuoden lisäaika valmisteluun muuttaa eri toimenpiteiden keskinäistä järjestystä ja resurssitarpeita, muttei pysäytä valmistelutyötä. Aikataulumuutoksista voidaan mainita esimerkiksi kiireisenä tehtävänä ollut maakuntavaaleihin valmistautuminen. Vaalit siirtyvät kuitenkin uuden aikataulun myötä ensi syksyyn. Tuumaustaukoa valmisteluun tuo myös valinnanvapauden toteutusmallin muuttuminen. Eduskunnan tarkistettavaksi laittamat säädösluonnokset on luvattu lausunnoille lokakuussa. Eduskuntaan niiden pitäisi edetä maaliskuussa c

3 3 Maakunnassa keskitytään kuuteen isoon asiakokonaisuuteen Elokuussa työnsä aloittaneen johtoryhmän syksyn ja talven työlistalle on koottu kuusi kokonaisuutta. Niiden sisältöihin pureudutaan erilaisissa työryhmissä jo lakiluonnosten uusia versioita odotellessa. 1. Maakuntakonsernin osalta pohditaan, millainen organisaatio uusi maakunta on, miten sitä johdetaan, miten se toimii ja millainen on maakunnan talouden pelivara. (Vastuu kokonaisuudesta Tapani Mattila) 2. Palveluiden järjestämisen kohdalla pohditaan, miten maakunta huolehtii palvelujen saatavuudesta ja laadusta, miten asiakkaita ohjataan ja neuvotaan, miten palveluntuottajia ohjataan ja palveluiden laatua valvotaan. (Vastuu kokonaisuudesta Mikael Palola) 3. Palvelutuotannossa mietitään, miten maakunnan oma palvelutuotanto vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja miten maakunnan oma tuotanto toimii mahdollisimman sujuvasti ja kilpailukykyisesti. (Vastuu kokonaisuudesta Kati Kallimo) 4. Tukipalveluiden osalta tarkastellaan, miten asiakkaille ja henkilöstölle tärkeät muut palvelut hoidetaan tulevassa maakunnassa. Selvittelyssä ovat mm. ateriapalvelut, talous- ja henkilöstöhallinto, viestintä ja vaikkapa työterveyshuolto. (Vastuu kokonaisuudesta Aija Suntioinen) 5. Tietohallinto ja ICT-järjestelmät -kokonaisuus käy läpi sitä, millainen on maakunnan ICT-kokonaisarkkitehtuuri, millaiset tietojärjestelmät ovat tulevaisuudessa käytössämme ja miten tiedolla johdetaan. (Vastuu kokonaisuudesta Minna Rehn) 6. Muutosjohtaminen ja -valmennus osakokonaisuus työstää sitä, miten esimiehiä ja henkilöstöä tuetaan muutoksessa. (Vastuu kokonaisuudesta Arja Aroheinä) Uudistustyötä johtaa maakunnan johtoryhmä, joka suunnittelee ja puntaroi tulevien kuukausien aikana erilaisia vaihtoehtoja ja tekee ehdotuksia tulevista maakunnallisista linjauksista. Maakuntahallitus sparraa pohdintoja siivilöimällä tärkeimpiä periaatteita myöhemmin tapahtuvan maakunnallisen päätöksenteon perustaksi. Aikataulu syksylle Maakuntahallitus ja-valtuusto Johtoryhmä Valmistelun organisointi, resursointi ja työsuunnitelman perusta Tavoitteiden purku, palveluiden järjestämisen työsuunnitelma Tilannekatsaus Päätös valmisteluvaiheen organisoinnista, väliaikaisen YTelimen asettaminen Konsernin, palvelutuotannon, ICT:n, talouden ja tukipalveluiden sekä muutostuen työsuunnitelmat Uudistuksen tavoitteet, muutostavoitteet vuosille 2018 ja 2019 (evästyskeskustelu), työsuunnitelma Suunnitelma strategiatyön toteuttamisesta, muutostavoitteet , esimiesten palautteet, muutosvalmennuksen käynnistäminen Suunnitelma strategiatyön toteuttamisesta, arvot ja valinnat strategiatyön perustana, (evästys) Konserni, talouden simulointi, henkilöstön palautteet, valinnanvapauden toteutustapa Muutostavoitteet 2018, valinnanvapauden toteutustapa Maakunnan brändi, muutostavoitteet 2019, tukipalvelut, valinnanvapauden pilotointi (?) Tilannekatsaus, suunnitelma strategiatyön toteutuksesta Maakunnan brändin perusta, tukipalvelut, valinnanvapauden pilotointi (?)

4 4 Valinnanvapauslaista ja -piloteista odotetaan lisätietoa Kesäkuussa tiedotettiin, että Keski-Suomi harkitsee hakeutuvansa mukaan valtakunnalliseen valinnanvapauspilottiin. Valmistelua jatketaan edelleen, mutta tällä hetkellä odotetaan ministeriön linjauksia siitä, miten pilotin hakuehdot muuttuvat perustuslakivaliokunnan kesäkuussa antamien huomioiden myötä. Kun tarkennetut ehdot saadaan, keskustelu kuntien kanssa jatkuu siitä, hakeutuuko Keski- Suomi mukaan kokeiluihin. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan korjattua versiota valinnanvapauslaista. Marraskuussa lausunnoille tulevassa lakiesityksessä huomioidaan perustuslakivaliokunnan kesäkuisen lausunnon sisältö. Mutta mitä lakimuutokset oikeastaan koskevat? Perustuslakivaliokunta ei tyrmännyt sote-uudistuksen perusrakenteita. Malli, jossa maakunta erottaa järjestäminen ja tuottaminen toisistaan, katsottiin olevan oikeanlainen. Valinnanvapauden itsessään katsottiin lisäävään asiakkaan mahdollisuutta päättää omista palveluistaan. Myös rahoitusmallin katsottiin olevan perustuslain edellytykset täyttävä. Valtakunnan tasolla uudistustyön johtavat päättäjät sekä virkamiehet ovat todenneet, ettei valinnanvapaus ei ole häviämässä lakipaketista mihinkään. Kaikilla suomalaisilla tulee olemaan mahdollisuus valita oma sote-asemansa ja hyödyntää maakunnan määrittelemissä tilanteissa asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia. Työtä tarkennetaan esivalmistelun pohjalta syksyn aikana Perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset eivät vaikuta merkittävästi Keski-Suomessa jo aiemmin tehtyihin suunnitelmiin. Kesällä päättynyt laaja ja kattava esivalmistelutyö on tehty huolella ja hyödynnettävissä pitkälti jatkovalmistelussa. Iso kuva säilyy ennallaan. Vaikka yhtiöittämisvelvoite muuttuu, on meidän tulevaisuudessa tuotettava mahdollisimman toimivia, laadukkaita ja kilpailukykyisiä palveluita asukkaillemme. Keskeisintä on miettiä sellaiset palveluketjut, jotka tukevat asukkaidemme laadukasta arkea. Maakunnallinen valmistelutyö jatkuu tiiviinä. Marraskuussa nähdään, missä muodossa valinnanvapauslaki lopulta tulee lausunnoille. Samalla odotetaan tietoa valinnanvapauspilottien sisällöistä. Näiden tietojen pohjalta valmistelua tarkennetaan maakunnassamme yhä konkreettisemmalle tasolle. Uudistustyöhön haastetaan eri työyhteisöjä ja hyödynnetään mm. eri työkokouksia, joissa määritellään maakunnallisesti yhteneväisiä tapoja myöntää ja tuottaa palveluita. Ollaan kuulolla ja antakaa meille reilusti palautetta. Uutiskirjeessä kerrotaan syksymmällä käynnistyvästä verkkokeskustelusta. Työyhteisöjenne palaute on ensiarvoisen tärkeää, jotta osaamme tarttua oikeisiin asioihin. Mukavaa alkavaa syksyä kaikille! Perustuslakivaliokunta näki kuitenkin maakuntien velvoitteen yhtiöittää sosiaali- ja terveyspalvelunsa perustuslain vastaisena. Mallin nähtiin muun muassa uhkaavan palveluiden yhdenvertaisuutta. Maakunnan kannalta yhtiöittämisvelvoitteen poistaminen merkitsee sitä, että maakunta voi tuottaa omat sote-palvelunsa itse ilman erillisen yhtiön perustamista. Lisäksi julkisen vallan käyttöä sote-asemilla mm. sosiaalipalveluiden myöntämisen osalta pitää perustuslakivaliokunnan mukaan tarkentaa. Lakipakettien kokoon nähden perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset ovat sangen kohtuullisia. Vain pieni osa laeista kirjoitetaan uusiksi. Uudistuksen aikataulu siirtyi vuoteen Linjauksen myötä saimme lisäaikaa muutostyölle ja valmistelulle. Se on hyvä asia. v Pirjo Peräaho, Kati Kallimo ja Mikael Palola

5 5 Uudistuksen johtoryhmä aloitti työnsä elokuussa Esivalmisteluvaiheen päätyttyä myös Keski-Suomen valmisteluorganisaatio työryhmineen purkautui. Uudistustyötä tehdään nyt projektina siihen asti, että lait astuvat voimaan. Projektityötä ohjaa uudistuksen johtoryhmä. Johtoryhmän tehtävänä on maakunnan strateginen ja operatiivinen valmistelutyö. Johtoryhmä vastaa muutoksen johtamisesta, kunnes niin sanottu väliaikaishallinto aloittaa toimintansa kesäkuussa Uudistuksen johtoryhmä ei toimi yksin. Johtoryhmän poliittisena sparraajana toimii Keski-Suomen uusi maakuntahallitus ja -valtuusto. Väliaikaishallinnon alaisuudessa toimii projektitoimisto, jossa valmistellaan eri asiantuntijoiden voimin uuden maakunnan tehtäväkokonaisuuksia. Henkilöstöasioita käydään läpi uudistukselle perustettavassa yhteistoimintaelimessä, josta on edustus myös johtoryhmän kokouksissa. Jo aiemmin toimintansa aloittanut viestintäryhmä jatkaa työtään yli organisaatiorajojen. Syksyn aikana valmistelutilannetta peilataan myös erilaisissa asiantuntijaryhmissä, jotka keskittyvät konkreettisesti mm. palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Kuntajohtajakokouksissa valmistelutilannetta käydään läpi vähintään kahden kuukauden välein. Yhteistyötä tehdään nykyistä tiiviimmin myös keskisuomalaisten yritysten ja järjestöjen kanssa. Valmistelun organisointi Keski-Suomen maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus Poliittinen ohjaus - maakunnan tavoitetila - strategiset linjaukset Uudistuksen johtoryhmä Muutoksen johtaminen - strateginen ja operatiivinen valmistelutyö - resurssien organisointi Projektitoimisto Väliaikainen YTtoimielin Viestintäryhmä Valmistelun tuki Ennakoiva yhteistoiminta Kunnanjohtajien kokous ja muut toimivat yhteistyöryhmät ja keskustelufoorumit

6 6 Johtoryhmän jäsenet Johtoryhmässä on 13 jäsentä. Jokaiselle on nimetty varajäsen, joilla on omia vastuukokonaisuuksia uudistustyössä. Johtoryhmän jäsenet työskentelevät osa- tai kokoaikaisesti valmisteluprojektista. Jäsenten tarkemmat esittelyt sekä vastuualueet on luettavissa seuraavasta henkilöstön uutiskirjeestä. Johtoryhmän jäsenet ovat: Varsinainen jäsen Organisaatio Varajäsen Organisaatio Mikael Palola SoTe kuntayhtymä Anu Pihl Toivakan kunta Tuula Liehu Jämsän kaupunki Vesa Kataja Keski-Suomen Kati Kallimo Jyte Armi Lehtinen Jämsän kaupunki Päivi Ylä-Kolu Seututerveyskeskus Heljä Lundgrén-Laine Juha Kinnunen Keski-Suomen Raija Kolehmainen Pasi Patrikainen Keski-Suomen Kari Lehtinen ELY-keskus Tuula Säynätmäki Keski-Suomen TE-toimisto Pirjo Raittila-Parkkinen Keski-Suomen Äänekosken kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen TE-toimisto Tapani Mattila Keski-Suomen liitto Pekka Hokkanen Keski-Suomen liitto Simo Tarvainen Keski-Suomen pelastuslaitos Risto Helminen Keski-Suomen pelastuslaitos Arja Aroheinä Jyväskylän kaupunki Eeva Aarnio Keski-Suomen Aija Suntioinen Keski-Suomen Tero Mäkelä Keuruun kaupunki Minna Rehn Keski-Suomen Marja Laurila Viitasaaren kaupunki Tuomo Ratinen Jyväskylän kaupunki Pirkko-Liisa Vesterinen Toivakan kunta

7 7 Johtoryhmään kuuluu lisäksi pysyvinä asiantuntijajäseninä projektitoimiston edustajat Pirjo Peräaho, Emmi Hyvönen ja Helena Anttonen. Maakuntahallituksen edustajana on puheenjohtaja Rolf Nyholm ja hänen varaedustajinaan Elina Sillanpää ja Matti Leino. Henkilöstöjärjestöjä johtoryhmässä edustavat Jukon pääluottamusmies Heljä Siitari Tehy (KoHo) pääluottamusmies Kaija Haapsalo ja JHL (KU) varapääluottamusmies Harri Niemi Uudistuksen seuraavat vaiheet Johtoryhmä jatkaa työtään väliaikaishallinnon aloitukseen, eli kesään 2018 asti. Väliaikaishallinto puolestaan jatkaa toimintaansa, kunnes tammikuussa 2019 aloittaa maakuntavaaleilla valittu maakuntavaltuusto sekä sen nimeämä maakuntahallitus. (Vaalit pidetään syksyllä 2018.) Vaaleilla valitut toimielimet alkavat tehdä varsinaisia päätöksiä palvelukokonaisuuksista, palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta sekä toiminnan organisoinnista kevään 2019 aikana. Uusi maakunta aloittaa tämän hetkisten tietojen mukaan Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -toiminta käynnistyi Sote- ja maakuntauudistuksessa tahtotilana on turvata yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytykset. Uudistus luo sekä tarpeen että mahdollisuuden järjestöjen yhteiselle vaikuttamistyölle. Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -toiminnan kohderyhmänä ovat keskisuomalaiset hyvinvointia edistävät järjestöt, joiden toimintaan uudistus ja uuden toimintaympäristön syntyminen erityisesti vaikuttaa. Päätavoitteena on järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen 1. Sote- ja maakuntauudistuksessa sekä uudessa maakunnassa 2. Maakunnan ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Tavoitteiden saavuttamisessa yhteistyö mm. maakunnan järjestöjen, projektitoimiston, kärkihankkeiden muutosagenttien ja kuntien kanssa on oleellisen tärkeää. Toiminnan kulmakiviä on ajantasainen viestintä ja toivommekin aktiivista vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa. Toimintamme konkreettiset askeleet selkiintyvät tulevien kuukausien aikana. Yhteystiedot: Järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen, p , Muutoskoordinaattori Anu Hätinen, p , Kansalaistoiminnankeskus Matara. Matarankatu 6, Jyväskylä Keski-Suomi 2020

8 8 Yhteistoiminta kannustaa keskustelemaan Arja Aroheinä, Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtaja, johtoryhmän jäsen Yhteistoimintaa on tärkeää toteuttaa työyhteisöissä säännöllisesti ja keskustella reilusti siitä, mitä valmistelussa tapahtuu. Tulevan maakunnan valmisteluun saatiin kesällä lisäaikaa. Uudistuksen kannalta se on myönteinen asia. Ehdimme valmistautua ja vaiheistaa uudistustyötämme paremmin. Parhaillaan odotamme lakipakettien tarkennettuja sisältöä. Samaan aikaan maakunnan oma valmistelu menee eteenpäin. Vaikka juuri nyt uudistuksessa on hieman seesteisempi vaihe, kannattaa huomioida, että vauhti lähtee pian taas kiihtymään. Lokakuussa alamme saada tietoja valinnanvapauslain uusista sisällöistä. Samalla saamme tietoa siitä, mitkä ovat valinnanvapauspilottien tarkennetut hakuehdot. Yhteistoimintaa on tärkeää toteuttaa työyhteisöissä säännöllisesti ja keskustella reilusti siitä, mitä valmistelussa tapahtuu. Uudistustyö ei ole pysähtynyt vaan jatkuu Keski- Suomessa esivalmistelun pohjalta. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan perustaa uudistustyön oman yhteistoimintaelimen. Tämä ei kuitenkaan poista työntekijöitään luovuttavien organisaatioiden vastuuta yhteistoiminnasta. Kaikki tulevalle maakunnalle työntekijöitään luovuttavat työyhteisöt ovat vastuussa yhteistoiminnasta ja sen toteuttamisesta. Uudistusta tulee käsitellä säännöllisesti yhteistoimintaelimissä (yhteistyötoimikunnat), mutta myös yhdessä keskustellen oman henkilöstön kanssa. Yhteistoiminnan toteuttamisessa tuetaan esimiehiä, kunhan valmistelusta saadaan lisätietoja. Olemassa olevaa tukimateriaalia yhteistoimintaan liittyen kootaan aina osoitteeseen: Materiaalia kannattaa tarpeen mukaan täydentää oman organisaation ja työyhteisön näkökulmasta. Eteenpäin mennään! Pian alkaa laaja verkkokeskustelu. Käyttäkää tilaisuutta hyväksenne ja tuulettakaa reilusti tuntojanne. Sekin on osa yhteistoimintaa.

9 9 Mille tämä kaikki vaikuttaa? Laaja verkkokeskustelu käyntiin syksyn aikana Esivalmistelu päättyi kesäkuussa ja samalla tiedotettiin, että syksyn aikana henkilöstö pääsee kertomaan ajatuksiaan siitä, mille valmistelu tässä kohdassa vaikuttaa. Keskustelu tullaan käymään kahdessa vaiheessa. Syyskuussa verkkokeskustelu kohdistetaan kaikille uudistuksessa mukana oleville esimiehille. Tarkoituksena on hakea esimiehiltä tunnelmia valmistelun etenemisestä sekä kysyä, millaista tukea esimiehet tarvitsevat uudistuksen eteenpäin viemiseksi. Annettu palaute on yksi osa tulevan maakunnan muutostuen rakentumista. Siksi toiveena on, että mahdollisimman moni eri tehtävissä toimiva esimies vastaa kyselyyn. Lokakuussa käynnistyy koko henkilöstölle suunnattu laaja keskustelu, jossa työyksiköillä on mahdollisuus antaa yhteistä palautetta. Henkilöstölle tarjotaan samalla mahdollisuutta antaa palautetta myös itsenäisesti omalla nimellään tai täysin nimettömänä. Tarkoituksena on koota suoraa ja rehellistä palautetta uudistuksen johtoryhmälle uudistustyön suunnasta. Samalla haastetaan myös tuomaan esille omien työyksiköiden hyviä käytänteitä sekä niitä ajatuksia, joita valmistelussa pitäisi huomioida asiakaslähtöisten palveluiden varmistamiseksi. Keskustelun käynnistymisestä tullaan tiedottamaan laajasti. Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja, johtoryhmän jäsen, Emmi Hyvönen, projektitoimiston työntekijä (viestintä ja osallisuus) Miksi asiakasta koskeva tieto ei kulje???? Asiakasta ja potilasta koskevan tiedon välittyminen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan on vuosikymmeniä jatkunut ongelma sosiaali- ja terveyspalveluissa. Eri yksiköissä säilytettävän hoitoa tai hoivaa koskevan tiedon selvittäminen on usein hankalaa ja vaatii paljon ylimääräistä vaivaa niin asiakkailta kuin ammattilaisiltakin. Kansalliset arkistotiedot ja esimerkiksi lääkkeiden sähköiset reseptit ovat olleet askeleita parempaan suuntaan. Parin kolmen vuoden kuluessa on lupa odottaa, että pulmaan saadaan olennainen parannus. Keski-Suomen on heinäkuussa avannut virallisen hankintaprosessin KL-Kuntahankintojen kanssa, jolla kilpailutetaan Keski-Suomen julkisia sote-palveluja varten korkean laatutason asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Uusi järjestelmä on ennen muuta ammattilaisen työkalu, mutta se parantaa tilannetta myös asiakkaan kannalta. Tietojärjestelmä tulee olemaan yhtenäinen sekä sosiaalipalvelujen että terveydenhuollon ammattilaisille. Nyt käytössä oleva tieto erillisistä järjestelmistä siirtyy viime vuosien osalta vaiheittain uuteen tietojärjestelmään. Samaan aikaan lainasäädännöllä asiakastiedon ns. rekisterinpitäjäksi määrätään maakunta, eikä enää yksittäinen organisaatio. Keskisuomalaisten tiedot tulevat olemaan

10 10 siten saatavilla yhdestä paikasta. Käyttöoikeuksien kautta hallitaan se, kenellä ammattilaisella ja missä konkreettisessa asiakkaan palvelutilanteessa on oikeus kansalaisen tietoja käyttää. Tiedon tallentuminen myös pääosin automatisoituu. Tietoturvan ja tietosuojan vaatimukset voidaan myös hallita paremmin kuin nykyisin. Asiakkaalla itsellään on pääsy, lainsäädännön määrittämässä laajuudessa, häntä itseään koskevaan asiakastietoon. Tiedon väylänä tulee jatkossakin olemaan Kelan ylläpitämät Omakanta-arkistot. Kansalaisen itsensä tuottamat terveyttään ja hyvinvointiaan koskevat tiedot voidaan liittää nykyistä kattavammin yhtenäiseen näkymään. Kansalaisten käytössä olevat erilaiset hyvinvoinnin ja terveyden seurantaja mittalaitteet tulevat lisääntymään nopeasti. Niiden tiedot voidaan myös osittain liittää järjestelmään osana hoito- tai palvelusuunnitelman toteuttamista. Sähköisen asioinnin (mm. ajanvaraukset, ohjaus ja neuvonta, palautteet) mahdollisuudet laajenevat. Tältä osin juuri avattu valtakunnallinen Suomi.fi-verkkopalvelu on merkittävä edistysaskel. Hankittava uusi potilas- ja asiakastietojärjestelmä on ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään aivan eri maata kuin nykyiset käytössä olevat järjestelmät. Teknologisen kehityksen eroa on verrattu kuin siirtymä 1980 luvun autoista nykyaikaisiin premium-luokan menopeleihin. Hankinnassa tehdään laajaa yhteistyötä valtakunnallisten ja muiden en kehittäjien kanssa. Keski-Suomen maakunta on raivaamassa polkua kohti paljon puhuttua digitalisaatiota maakunnallisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Investointi on välttämätön, ja voi parhaimmillaan luoda edellytykset laadukkaammalle ja älykkäämmälle asiakaspalvelulle. Juha Kinnunen Keski-Suomen n johtaja Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen johtoryhmän jäsen Liikenteen ohjauksen simulointi Hallituksen esitysluonnos maantielain muuttamisesta tuli lausunnolle heinäkuussa. Lakiluonnos lähtee siitä, että valtio toimii edelleen maanteiden omistajana ja vastaa kustannuksista. Rahoitus hoidetaan valtion erillisrahoituksena. Lakiluonnoksessa on esitetty toimintamalli tienpidon järjestämisestä ja sen ohjauksen toteuttamistavasta. Luonnoksessa haetaan myös tasapainoa tienpidon valtakunnallisten linjausten ja maakunnan tulevan itsehallinnon välille. Keski-Suomessa pidettiin 21. elokuuta esisimulointi-työpaja, jossa arvioitiin sitä miten lakiluonnoksessa esitetty tienpidon ohjausmalli toimisi uudessa maakuntahallinnossa ja kuinka sujuva se olisi yhteistyön näkökulmasta. Vastaava tilaisuus järjestettiin edellisellä viikolla Varsinais-Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriö hyödyntää esisimuloinnin tuloksia taustatietona valtiovarainministeriön johdolla toteutettavassa maakuntatalouden ja valtion ohjausmallin simulointityössä. Tilausuus avasi valmistelun tilannetta molemmin puolin sekä selkeytti tulevaa toimintamallia tienpidon suunnittelun osalta. Keski-Suomessa tilaisuuteen osallistuivat edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä, Liikennevirastosta, Keski-Suomen maakunnasta, maakuntauudistuksen johtoryhmästä ja Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Yhteinen kehittämistyö jatkuu valtakunnallisen simulointityön aikataulun mukaisesti Keski-Suomi

11 11 Viestinnässä käyttöön nimi Keski-Suomi 2020 Aikataulun siirtyessä Keski-Suomessa uudistustyöstä käytetään jatkossa nimeä Keski-Suomi (Aiemmin nimitys oli Keski-Suomi 2019.) Uudistuksen verkkosivut on päivitetty vastaamaan nykytilannetta ja sieltä löytyy myös tarkemmat aikataulut valmistelun etenemisestä. Verkkosivujen osoite on Sosiaalisessa mediassa uudistuksesta puhutaan jatkossa tunnisteella #ks2020. Valmis materiaalipaketti uudistuksen etenemisen aikatauluista Keski-Suomen osalta löytyy osoitteesta: Uudistuksen päävastuullisten yhteystiedot Keski-Suomen maakuntahallitus hyväksyi sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheen organisoinnin. Uudistuksen kokonaisvastuussa jatkaa muutosjohtaja, maakuntajohtaja Tapani Mattila. Hänen työparinaan jatkaa projektipäällikkö Pirjo Peräaho. Sote-uudistuksen vastuuvalmistelijaksi valittiin Mikael Palola ja hänen varahenkilökseen Kati Kallimo. Mikael Palola on perusturvaliikelaitos Saarikan johtaja ja vastaa uudistuksessa järjestämistehtävien valmistelusta. Kati Kallimo on Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialajohtaja ja vastaa maakunnan palvelutuotannon suunnittelusta. Sotevastuuvalmistelijana esivalmistelun aikana toiminut Asko Rytkönen Keski-Suomen stä siirtyy tiedolla johtamisen valmistelutehtäviin. Ollaan yhteyksissä! Tapani Mattila, Pirjo Peräaho, Mikael Palola, Kati Kallimo, Keski-Suomi 2020 Uutiskirjeen taitto: Pirjo Ala-Hynnilä