KESKI-SUOMEN SOTE Esivalmisteluvaiheen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN SOTE Esivalmisteluvaiheen loppuraportti"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SOTE Esivalmisteluvaiheen loppuraportti Raportin on koonnut sote - vastuuvalmistelija Asko Rytkönen yhteistyössä asiantuntijaryhmien puheenjohtajien ja lukuisten asiantuntijoiden kanssa

2 2 Tiivistelmä Luku Valmistelutyön organisointi Esivalmisteluvaihe Tilannekatsaus ( ) SOTE-palvelujen yhtiöittäminen Valmistelua ohjaavat linjaukset Nykytila Keskeiset Sote-indikaattorit Luku Muutosvisio (KS-SOTE) Keinoja, joilla päästään tavoitteeseen (Strategia) Palvelulupaus Palvelulupaus keskisuomalaisille, valmistelun luonnokset: SWOT-nelikenttäanalyysi - tiivistelmä Keski-Suomen maakunnasta Keski-Suomen SOTE mallin valmistelu asiantuntijaryhmissä Järjestäminen Asiantuntijaryhmän jäsenet Asiantuntijaryhmän tehtävä Asiantuntijaryhmän työskentelykäytännöt Tavoiteltujen lopputuotosten valmistelutilanne ja niihin liittyvät asiantuntiryhmän esitykset Asiantuntijaryhmän nostot jatkovalmisteluun Liikelaitos Asiantuntijaryhmän jäsenet Työryhmän tarkoitus ja tavoite Kevään työskentelyn tavoitellut lopputulokset Tavoiteltujen lopputulosten tilanne ( ) Työkäytännöt Liikelaitoksen tuotantovastuulle tulevat palvelut Palvelukokonaisuuksien valmistelu pop up ryhmissä Työikäisen keskisuomalaisen työkyky ja terveydenhoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sairaala Novan toimintamalli ja prosessit ja integrointi muuhun soteen Päivystyksellinen 24/7-toiminta Ensihoito... 34

3 Päivystys Aluekuvantaminen Laaja konsultaatiokeskus palvelee koko maakuntaa ja Sote-keskuksia Sote-keskusten verkko maakunnassa Kärkihankkeet ja integrointi muuhun soteen KS-LAPE Kukoistava kotihoito Palvelut asiakaslähtöisiksi, Valinnanvapauskokeilu Palvelut asiakaslähtöisiksi, kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palveluohjaus Keski-Suomessa Kuntoutustoiminta Tuotannolliset tukipalvelut Sote-palvelujen laatu, oma valvonta ja potilasturvallisuus Sote - palvelut laajan valinnanvapauden mallissa Valinnanvapaus Työryhmän tarkoitus ja tavoite Tavoiteltujen lopputulosten valmistelun tilanne ( ) Työkäytännöt Suoran valinnan palveluiden yhtiöittäminen, markkina- ja toimintaympäristö sekä toiminnan optimointi, työryhmän valmistelun yhteenvetoa Suoran valinnan SOTE-keskusten palvelut Keski-Suomessa; työryhmän näkemys Järjestöjen rooli, tehtävät ja uudet toimintamallit valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa Ehdotus läheisväkivaltatyön maakunnalliseksi organisoimiseksi Luku Nostoja jatkotoimenpiteiksi ajalle Kuva 1 Esivalmisteluvaiheen ohjaus, raportointi ja aikataulu... 8 Kuva 2 Palvelulupaus osana palveluiden kehittämistä Kuva 3 Tiivistelmä Keski-Suomen sote- ja maakuntakokonaisuuden SWOT:sta Kuva 4 Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Kuva 5 Pop up -ryhmien valmisteluprosessi ja sen ohjaus Kuva 6 Pop up -valmistelun ominaispiirteet Kuva 7 NYKYTILA: Potilaan lähettäminen sairaalaan (virka-aika) Kuva 8 TULEVAISUUS: Potilaan lähettäminen (virka-aika) Kuva 9 Simulaatioennuste noin 30 minuutin saavutettavuudella Kuva 10 Simulaatioennuste 30 toimipisteen pohjalta... 41

4 Kuva 11 Simulaatioennuste Jyväskylän alueelle Kuva 12 Ikäihmiset (n. 90 %), jotka eivät ole säännöllisten palvelujen piirissä Kuva 13 Ikäihmiset, joilla huoli tai vaikeus arjessa pärjäämisessä Kuva 14 Kuntoutuksen kenttä vuonna Kuva 15 Sote-palvelut valinnanvapausmallissa Kuva 16 Asiakkaan valintaoikeudet Kuva 17 Malli yhtiöitettävästä toiminnasta Kuva 18 Valinnanvapausselvityksen osa-alueet

5 5 Tiivistelmä Hallitus antoi eduskunnalle esityksen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki. Esitys sisältää yhteensä 34 lakia. Uuden lainsäädännön tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat lukien ja säätää niiden hallinnasta ja taloudesta. Eduskunta käsittelee lakipakettia elo-syyskuussa, joten väliaikaishallinnon lakiehdotuksen mukainen aikataulu viivästyy. Keski-Suomessa on kuitenkin tarkoitus käynnistää väliaikaishallinto alkuperäisen aikataulun mukaan. Sote - uudistuksen tarkoituksena on palvelujen nykyaikaistaminen parantaa julkisen talouden kestävyyttä (- 3 mrd euroa) luoda edellytykset tulevaisuuden toimintamallille koota kaikki julkiset sote-palvelut yhden johdon alaisuuteen ottaa käyttöön tehokkaat ja vaikuttavat toimintatavat ottaa käyttöön kansalaisten laaja valinnanvapaus. Maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Sosiaalija terveydenhuolto ja muut laissa määritellyt tehtävät siirtyvät maakunnille Maakunta rahoittaa niiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoidon ja palvelut vaikka palvelun tuottaisi toinen maakunta, yksityinen tai kolmannen sektorin palvelun tuottaja. Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelun tuottajilta. Maakunnan julkisesta palvelutuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos. Liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota, mutta sillä on toiminnallisesti ja taloudellisesti eriytetty asema. Maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin kootaan maakuntien tarvitsemia tukipalveluita. Palvelukeskukset ovat maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä. Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita kaikille maakunnille. Maakuntien palvelukeskukset ovat: toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus. Maakunnilla on viisi yhteistoimintaaluetta sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista ja yhteistyötä varten. Maakunnan on erotettava omassa toiminnassaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotan-

6 6 nosta vastaa maakunnan liikelaitos. Maakunnan liikelaitos tuottaa asukkaille julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnan on perustettava maakunnan omistama yhtiö tai yhteisö silloin, kun maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä (yhtiöittämisvelvollisuus) koskien sekä suoran valinnan palveluja ja asiakassetelillä hankittuja palveluja. Sote-uudistuksen tavoite on yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelujen integraatio on uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita. Integraatio tarkoittaa sitä, että kaikki palvelut kootaan maakunnan alaisuuteen ja järjestämisvastuulle. Myös kaikki rahoitus kanavoidaan maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Lisäksi maakuntien ja palveluntuottajien tietojärjestelmät sovitetaan asiakastiedon hallinnan osalta yhteen. Asiakas- ja potilastieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekisterien ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kautta. Keski-Suomessa tavoitteena maakunnallisen Sote-mallin rakentamisessa ovat: - kansalaisten ja asiakkaan näkökulma - palvelujen saatavuuden parantaminen - hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen - palvelujen turvaaminen yhdenvertaisesti maakunnan asukkaille - ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen - osaava henkilöstö ja muutostuki - uudet maakunnalliset hallintorakenteet - optimaalisen palveluintegraation varmistaminen - tiedon saumaton ja eheä liikkuminen (esim. yhteiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät, Kanta-palvelut) - laaja yhteistyö ja verkostot julkisten, yksityisten ja 3. sektorin toimijoiden kesken - Sote - keskusten rakentaminen kansalaisten laajoiksi palvelukeskuksiksi yhden luukun periaatteella - edellytysten luominen maakunnalliselle liikelaitokselle ja sen integroimiselle Sote -keskuksiin - asukkaiden palvelutarpeita vastaava palveluverkko - uusien toimintamallien käyttöönottaminen (digitaaliset ja mobiilit palvelut) - tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen tukemaan palvelujärjestelmää - tekoälyn ( Watson ) hyödyntäminen palveluprosessien kehittämisessä ja mm. kansalaisten terveys- ja hyvinvointitiedon laajamittaisessa hyödyntämisessä.

7 7 Esivalmisteluvaihetta Keski-Suomessa edelsi vuosina KsSote2020- hanke, jossa luotiin hyvä pohja uusien toimintamallien kehittämiselle. Palvelut organisoidaan aivan uudelta pohjalta asiakkaan näkökulmasta. Yksistään valinnanvapauden malli merkitsee yhtiöittämisprosessia, joka on valmisteltava huolella ja varmistettava julkisen yhtiön kilpailukykyisyys ja menestyminen uudessa markkinatilanteessa. Kaikkiaan muutoksessa on siirtymässä liikkeenluovutuksen periaattein noin työntekijää perustettavaan maakuntaan. Miten onnistutaan suunnittelemaan ja järjestämään keskisuomalaisille sujuvat, tehokkaat ja laadukkaat palvelut. Miten järjestämisen kokonaisuus saadaan toimimaan. Miten järjestäjä saa aikaan optimaalisen tuottajakokonaisuuden. Miten yhteiset tietojärjestelmät pidemmällä aikavälillä saadaan toimiviksi. Miten henkilöstö sitoutuu muutokseen. Myös 3. sektorille ja järjestöille haetaan uutta roolia. Kysymyksiä on paljon, aikataulu on kireä ja vaatimukset ja odotukset uuden lainsäädännön osalta suuret ja haasteelliset. 1 Luku 1.1 Valmistelutyön organisointi Esivalmisteluvaiheessa Soten palvelutuotannon järjestämisen ja tuottamisen valmistelutyö organisoitiin erillisiin asiantuntijaryhmiin. Perustettiin järjestämisen, liikelaitoksen ja valinnanvapauden ryhmät. Ryhmille nimettiin puheenjohtajat ja jäsenet. Ryhmissä valmistelutyötä delegoitiin työpareille, tiimeille tai alaryhmille ja popup-teemaryhmille. Periaatteessa järjestämisen ja tuottamisen valmistelu eriytettiin, mutta ryhmissä käsiteltiin myös yhteisiä kysymyksiä ja pidettiin yhteinen strateginen työseminaari joulukuussa Lähtökohta oli, että järjestämisen asiantuntijaryhmän valmistelutyön tuotokset heijastuisivat muiden asiantuntijaryhmien työhön. Valmistelua varten muodostettiin jo alkuvaiheessa palvelutuotantotyöryhmä, johon kuuluivat kaikki kuntien perusturvajohtajat ja edustajat sairaanhoitopiiristä ja yhteistoiminta-alueilta. Palvelutuotantotyöryhmä on osaltaan koordinoinut valmistelutyötä ja toiminut myös kärkihankkeiden valmistelussa ja hankkeiden organisoimisessa, myös Kukoistava kotihoito-hankkeen ohjausryhmänä. Valmistelussa on pyritty integroimaan maakunnan kärkihankkeet sotevalmisteluun. Kärkihankkeiden rekrytoimat asiantuntijat ovat laajasti osallistuneet asiantuntijaryhmien työhön. Lisäksi valmistelussa on hyödynnetty Jyväskylän yliopiston erityisasiantuntemusta data-analyyseissä ja toiminnan simuloinnissa. Yksi merkittävä alue on Tietojohtaminen, johon on tarkoitus valmistella toiminnan kehittämistarpeita viitoittava tiekartta NHG:n (Nordic Health Care Group) toimesta.

8 8 1.2 Esivalmisteluvaihe Esivalmisteluvaihe päättyy Asiantuntijaryhmien Väliraportti 1 käsiteltiin poliittisessa ohjausryhmässä ja Väliraportti Tämä raportti perustuu mainittuihin väliraportteihin ja asiantuntijaryhmien tuotoksiin ja alustaviin ehdotuksiin. Raportti on päivitetty tilanteen tasalle. Raportissa on otettu huomioon poliittisen ohjausryhmän palaute. Raporttiin tulevat liiteaineistot kootaan ja liitetään poliittisen ohjausryhmän käsittelemään aineistoon. Kuva 1 Esivalmisteluvaiheen ohjaus, raportointi ja aikataulu Tilannekatsaus ( ) Tässä loppuraportissa esitetään järjestämisen, valinnanvapauden ja liikelaitosasiantuntijaryhmien raporteista koostettu yhteenveto koskien esivalmisteluvaihetta, joka päättyy Poliittisen ohjausryhmän aiemmista käsittelyistä saatu palaute (esim. palvelulupausta koskien) on asiantuntijaryhmissä käsitelty ja otettu jatkovalmistelussa huomioon. Asiantuntijaryhmät ovat kuluvan kevään aikana valmistelleet alustavan ehdotuksen Keski-Suomen Sote -mallin toiminnallisiksi rakenteiksi. Uusi rakenne noudattelee järjestämislain, maakuntalain, voimaapanolain ja valinnanvapauslakiluonnoksen säännöksiä.

9 9 Asiantuntijatyöryhmien ehdotukset ovat kartoittavia ja nykytilaa analysoivia ja siten vielä alustavia ja kaipaavat vielä jatkotyöstämistä. Lainsäädännön kaikki ehdot ja edellytykset eivät ole olleet vielä tiedossa. Esimerkiksi valinnanvapauden ja yhtiöittämisen osalta merkitystä on sillä hakeeko Keski-Suomi osallistumista maakunnalliseen valinnanvapauden pilottiin (vrt ). Mikäli Keski-Suomi hyväksyttäisiin pilottimaakunnaksi, tällä olisi vaikutusta jatkovalmistelun toteuttamiseen ja aikatauluun, keskeisesti suoran valinnan palveluiden suunnittelun ja yhtiöittämisprosessin osalta. Asiantuntijaryhmien ehdotukset loppuraportin muodossa luovutetaan väliaikaishallinnon käyttöön kokonaisuudessaan mennessä. Väliaikaishallinto päättää jatkovalmistelusta. Kun maakunnan poliittinen johto aloittaa nykytiedon mukaan alkaen valmisteluaineisto ja ehdotukset ovat poliittisen päätöksenteon kohteena ja tukena. Loppuraporttiin sisältyvät luonnokset palvelulupauksesta, muutosvisiosta ja keskeisistä strategisista tavoitteista. Näitä asiakokonaisuuksia käsitellään myös valtakunnallisissa ryhmissä. Sote-valmistelussa tuotetut strategialuonnokset nivotaan laajempaan uuden maakunnan strategian valmisteluun. 1.3 SOTE-palvelujen yhtiöittäminen Valmistelua ohjaavat linjaukset Sote-työvaliokunnan kokouksessa käsiteltiin yhtiöittämisprosessia ja etenemistavan valintaa ja yhtiöittämisen aikataulua. Käsittelyn taustalla oli asiantuntijaryhmien pohdinta sote-keskusten palvelurepertuaarin (laajuuden) määrittelyä koskien. Mitä palveluita sote-keskukseen tullaan sijoittamaan lain määrittämien palveluiden lisäksi. Tämä tarkoittaa myös nykyisten toimijoiden kustannuspaikkarakenteen jakamista liikelaitokseen ja yhtiöön/yhtiöihin. Yhtenä etenemisen vaihtoehtona on esillä ollut yhtiön perustaminen nykyisiin organisaatioihin (esimerkiksi sairaanhoitopiiri, kunnat) jo ennen maakuntien toiminnan käynnistämistä Suunterveyden osalta palveluntuottajavalinnat käynnistyvät lain aikataulun mukaan jo , joten yhtiöittämisen aikataulu ja valmistelu on hyvä käynnistää välittömästi. Valmistelun kuluessa Sote-työvaliokunta ja poliittinen ohjausryhmä linjasivat valmistelua ja aikataulua niin, että yhtiöittämisen selvittäminen on perusteltua käynnistää viipymättä ja varmistaa julkisen toimijan valmiudet tältä osin toimia markkinoilla. Työvaliokunta ehdotti, että yhtiöittämisen valmisteluun ryhdytään välittömästi tavoitteena, että perustettava yhtiö voidaan ottaa käyttöön

10 10 ( ). Tähänastinen valmistelu ja saadut tulokset ovat hyvä pohja yhtiöittämisen valmisteluprosessin toteuttamiselle. Esillä on ollut myös maakunnalliseen valinnanvapauspilottiin hakeutuminen, jota poliittinen ohjausryhmä käsittelee Pilottiin ollaan ministeriön taholta suuntaamassa merkittävä panostus, 100 milj. euroa, mikä kohdistettaisiin kokeiluun lähteville maakunnille hakemusten mukaan. Kunnat, sairaanhoitopiiri ja yhteistyöalueiden kuntayhtymät päättävät hakeeko Keski-Suomi pilottirahoitusta ja missä laajuudessa. 1.4 Nykytila Keskeiset Sote-indikaattorit Erilliseen liiteosaan sisältyy katsaus keskeisistä yleisistä Keski-Suomen maakuntaa koskevista sote - indikaattoreista ja vertailuista. Esivalmisteluvaiheen aikana on tuotettu valmistelun käyttöön lisäksi asiakasvirta- analyysi yhteistyössä Synesa Oy:n kanssa. Asiakasvirta-analyysin keskeiset tulokset on koottu loppuraportin liiteaineistoon. Yleisesti voidaan sanoa, että Keski-Suomessa on tuotettu varsin kattava nykytilaa kuvaava aineisto KsSote2020-hankkeessa, popup -teemaryhmissä ja Novasairaalan osalta uusi sairaala-hankkeessa. Keski-Suomella on kansallisissa vertailuissa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa (esim. tarvevakioidut kustannukset) ja käyttövertailuissa varsin edullinen asema. Palvelutarpeiden ja sairastavuuden osalta sijoitumme keskiarvoa korkeammalle ja maakunnan sisällä esiintyy suuria vaihteluita kuntien kesken ja keskusalueen ja reuna-alueiden välillä. Myös väestön tulevasta kehityksestä tehdyt analyysit osoittavat väestön keskittymisen Jyväskylän seutukunnalle reuna-alueiden väestönkehityksen ollessa miinusmerkkisen. Väestön ikärakenteen kehitys nopeutuu painopisteen ollessa vanhempien ikäluokkien voimakkaassa kasvussa. Maakunnan väestön alueellisessa kehityksessä näkyy vastaava polarisoituminen kuin sairastavuuden kehityksessä. Tämä asettaa järjestävälle taholle merkittäviä haasteita tulevien palvelutarpeiden ja palvelutuotannon suunnittelussa ja tarkoituksenmukaisessa ohjaamisessa eri alueille. Jatkovalmistelussa väestörakenteen, palvelutarpeiden ja sairastavuuden kehityksen kuvaamisessa tarvitaan esimerkiksi paikkatietoon pohjautuvia tarkempia analyysejä. (Liitteet 1 ja 2).

11 11 2 Luku 2.1 Muutosvisio (KS-SOTE) Keski-Suomen vision laadinnan lähtökohtana on asettaa toiminnalliset tavoitteet merkittävästi korkeammalle verrattuna nykytilaan. Pääpainona tavoiteasetannassa ovat olleet kansalaisten ja palvelun käyttäjien tarpeet, odotukset. Palveluprosessit ja palveluntuottajien välinen integroitu toimintamalli on järjestetty siten, että niin paljon palveluja käyttävät, vakavasti sairaat kuin sosiaalisista ongelmista kärsivät ja kaikki muut asiakkaat saavat sujuvat ja kokonaisvaltaiset palvelut mahdollisimman laajasti yhdessä paikassa. Keski-Suomessa on 2025 korkeimmat laatukriteerit täyttävät integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja kustannusvaikuttavuus varmistetaan jokaiselle ja sen toteutumista arvioidaan läpinäkyvästi sekä yksilö- että väestötasolla. Palvelukokonaisuus suunnitellaan pääsääntöisesti kerralla valmiiksi ja toteutetaan asiakkaan näkökulmasta madollisimman sujuvasti. Palvelun käyttäjän ja hänen läheisensä osallistuminen varmistetaan kaikissa vaiheissa ja heillä on osaltaan vastuu sovittujen toimenpiteiden toteuttamisessa. Uusien alueellisten palvelurakenteiden ja toimintamallien käyttöönottoon liittyvien muutosten haitat ja häiriötilat asiakkaille minimoidaan. Keski-Suomen maakunta sitoutuu jatkuvaan oman toimintansa kehittämiseen varmistaakseen kyvykkyytensä ja toimintaedellytyksensä kaikissa olosuhteissa ja koko maakunnassa. 2.2 Keinoja, joilla päästään tavoitteeseen (Strategia) Väestön terveys- ja hyvinvointitilanne on keskipitkällä aikavälillä parempi kuin maassa keskimäärin: Suuret seudulliset erot terveys- ja hyvinvointitarpeissa huomioidaan palvelujen suunnittelussa. Tarvevakioidut kustannukset ovat kansallisesti edullisimman kolmanneksen joukossa vuonna Sovitetaan julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin tuottamien palvelujen työnjako minimissään lainsäädännön edellyttämällä tavalla tavoitteena kuitenkin ns. laajan palveluvalikoiman sote-keskukset sekä tarjotaan soveltuvin

12 12 osin hoivapalvelut asiakasseteleillä, vaikka laki ei sitä tässä laajuudessa velvoitakaan. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat maan parhaalla tasolla maantieteelliset etäisyydet huomioiden. Digitalisaatiota (asiakkaiden sähköisessä asioinnissa, asiantuntijatyössä sekä toiminnan ja tuotannon ohjauksessa) hyödynnetään maksimaalisesti tukemaan ja täydentämään palveluverkkoa. 2.3 Palvelulupaus Alustava palvelulupaus, minkä tarkoituksena on ohjata maakunnan Sotevalmistelua. Palvelulupaus on osana maakuntastrategiaa ja esitettyä lainsäädäntöä. Maakuntastrategia (Maakuntalakiesitys 35 ) Palvelustrategia (Sote-järjestämislakiesitys 14 ) Sote-järjestämislakiesitys 15 Palvelulupaus palvelun tuottajan kannalta Sote-järjestämislakiesitys 23 Kuva 2 Palvelulupaus osana palveluiden kehittämistä

13 Palvelulupaus keskisuomalaisille, valmistelun luonnokset: Ensihoito tavoittaa aina jokaisen (sovittujen palvelutasomäärittelyjen mukaisina) henkeä uhkaavissa ja sosiaalisen hädän tilanteissa kaikkialla. Vastaanottoluonteiset peruspalvelut ovat saavutettavissa tavanomaisin asioinnissa käytettyjen liikennevälinein vähintään 0,5 tunnin päässä kotoa o palvelumalleja täydennetään digitaalisilla ja liikkuvilla palveluilla. Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät: kontakti ja ammattimainen palveluohjaus ja neuvonta samana päivänä (T1). Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät: vastaanotolle viimeistään kolmantena päivänä (T3). Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät: lääkäri, sosiaalityöntekijä, asiantuntijahoitaja, terapeutti tapaaminen ja alustava palvelusuunnitelma (T5). Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät: konsultaatio ja tarkennettu palvelusuunnitelma eritystason palveluihin kahdessa viikossa (T14). Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät: sitova protokollan mukainen palvelusuunnitelma kahdessa viikossa (T14) kirjattuna alueelliseen asiakas- ja potilastietojärjestelmään ja omakantaan. Palvelujen toteuttamisessa pääsääntönä jonottomuus, maksimina valtakunnalliset aikarajat. Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät: sähköinen asiointi 24/7. Ei-kiireelliset tilanteet: kroonisesta sairaudesta, vammasta tai vakavasta toimintakyvyn alenemasta kärsiville jokaisella nimetty palveluohjaaja, jolle välitön yhteys virka-aikana. Erityistason sosiaalipalvelut tarjolla seudullisena ja vähintään maakunnan alueen palveluyksiköissä. Erikoissairaanhoidon sairaalaympäristöä vaativat palvelut toteutetaan Keskussairaala NOVAssa, pois lukien valtakunnallisesti ja yhteistoiminta-alueella sovitut harvinaisimmat erityistason hoidot. Yhdenvertaiset hoidot/palvelukriteerit kuntarajoista riippumattomasti. Digitalisten palvelujen käyttöä edistetään julkisilla palvelupisteillä ja kansalaisten osaamista tuetaan neuvonnalla ja ohjauksella. Kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymistä tuetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Laitosmaista hoitoa ja hoivaa tarjotaan vain rajatuissa tiloissa ja tilanteissa, maksimissaan kansallisten normien mukaisena. Kansalaisten vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista suuntaavat toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan. Riskiryhmiä, syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia tuetaan.

14 14 Palvelujärjestelmää uudistetaan tukemalla kehitystyötä aktiivisella sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, innovaatio- ja koulutustoiminnalla. Maakunnallista liikelaitosta ja monitoimijaista palveluverkostoa ohjataan ja johdetaan tehokkaasti. Henkilöstön osaamisen, tietotaidon ja urakehityksen tarjoajana sote -liikelaitos on ylivoimainen ykkönen alueellaan. 2.4 SWOT-nelikenttäanalyysi - tiivistelmä Keski-Suomen maakunnasta Kuva 3 Tiivistelmä Keski-Suomen sote- ja maakuntakokonaisuuden SWOT:sta 2.5 Keski-Suomen SOTE mallin valmistelu asiantuntijaryhmissä o Järjestäminen o Liikelaitos o Valinnanvapaus

15 15 Kuva 4 Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne 2.6 Järjestäminen Asiantuntijaryhmän jäsenet Mikael Palola, pj. Liikelaitosjohtaja Saarikka Simo Oksanen Palvelujohtaja Muurame Tuula Liehu Sosiaali- ja terveysjohtaja Jämsä Raija Kolehmainen Perusturvajohtaja Äänekoski Tiina Koponen Palvelujohtaja Hankasalmi Kirsi Alonen- Perusturvajohtaja Kinnula Kinnunen Päivi Hakulinen Peruspalvelujohtaja Joutsa Jouko Nykänen Peruspalvelujohtaja Uurainen Eira Ohvo Perusturvajohtaja Konnevesi Riitta Vanhanen Perusturvajohtaja Keuruu Anu Pihl Perusturvajohtaja Toivakka Keijo Lukkarinen Apulaisylilääkäri Äänekoski Sakari Ritala Johtava ylilääkäri Saarikka Vesa Kataja Johtajaylilääkäri Ksshp Satu Auvinen Kuntoutuksen ylilääkäri Ksshp

16 16 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Ksshp Ulla Kuittu Sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Jyväskylä Silja Ässämäki SOTE - vastuuvalmistelija Jyväskylä Oskari Kivelä JUKO/Talentia jäsen Äänekoski Mika Kiviaho JUKO/Lääkäril. varajäsen Äänekoski Kati Jetsu Koho/ Tehy jäsen Ksshp Sari Harjulampi Koho/Super varajäsen Äänekoski Kirsi Hartikainen KU/ JHL jäsen Saarikka Ulla Pietiläinen- KU/Jyty varajäsen Jyväskylä Söderholm Päivi Jokiranta Ylilääkäri SeutuTK Johanna Tuukkanen Ylilääkäri Ksshp Hanna Hämäläinen Muutosagentti Lape-hanke Jari Ketola Järjestöjen edustaja Pesäpuu ry Raimo Jokisalo Aluehallintoylilääkäri LSSAVI Tuija Ijäs Tiedottaja Jyväskylä Tuula Säynätmäki Johtaja Te-toimisto Leena Kauhanen Palvelujohtaja Te-toimisto Pirjo Peräaho Projektipäällikkö Keski-Suomen liitto Anna-Mari Hakala Kehittämiskoordinaattori Kukoistava kotihoito Eija Janhunen Kehittämiskoordinaattori Kukoistava kotihoito Marja Heikkiä Johtaja Koske Asiantuntijaryhmän tehtävä Järjestäminen asiantuntijaryhmän tehtävänä oli esivalmistella maakunnan sotepalveluiden järjestämistä ohjaavat strategiset linjaukset, määritellä järjestettävät palvelut ja järjestäjäorganisaatio (sote-virasto) tulevan maakunnan perustamiseksi sekä laatia niitä koskeva karkea toteutussuunnitelma Asiantuntijaryhmän työskentelykäytännöt Asiantuntijaryhmä aloitti työskentelynsä Ryhmä päätti keskittyä ensisijaisesti palvelustrategian ja siihen sisältyvien keskeisten linjausten sekä järjestettävien palveluiden määrittelyyn, järjestäjän näkökulmasta. Palveluiden määrittelyn lähtökohtana käytettiin Sitran sote-tietopakettiryhmittelyä (aikaisemmin palvelupaketti). Valmisteluvastuut jaettiin ja vastuutettiin tietopaketeittain ryhmän jäsenten kesken. Asiantuntijaryhmä kokoontui yhteiseen työpa-

17 17 jaan kevään aikana yhdeksän kertaa. Varsinainen palveluiden määrittely toteutettiin joukkoistamisen periaatteita hyödyntäen niin, että kullekin palvelukokonaisuudelle nimetyt vastuuhenkilöt kokosivat ympärilleen ko. palveluihin liittyviä asiantuntijoita. Asiantuntijat edustivat erilaisia organisaatioita ja rooleja ja valmistelua toteutettiin oman työn ohessa vapaaehtoisuuteen perustuen vapaamuotoisissa valmisteluryhmissä. Valmisteluaineistoa jaettiin valmistelun erivaiheissa myös asiasta kiinnostuneiden sidosryhmien, henkilöstön sekä eri asiantuntijoiden tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi. Valmistelutapa osoittautui samanaikaisesti sekä onnistuneeksi että erittäin haastavaksi. Oman toimen ohessa tapahtuvaan valmisteluun oli vaikea irrottaa riittävästi aikaa. Valmistelun koordinointi ja valmistelutyön fasilitointi olisi niin ikään edellyttänyt huomattavasti suurempaa resursointia. Pelkästään asiantuntijatyöryhmän työpajojen ja puheenjohtajan varaan rakennettu valmistelun koordinointi osoittautui työn vaativuuteen ja määrään suhteutettuna riittämättömäksi. Tämä näkyy lopputuotosten ja erityisesti palveluiden määrittelyn kirjavuutena ja eriasteisuutena. Asiantuntijatyöryhmän linjaukset perustuvat jäsenten omaan ja valmistelussa mukana olevien muiden tahojen asiantuntijuuteen sekä olemassa oleviin nykytila-analyyseihin ja tulevaisuus skenaarioihin. Jatkovalmisteluun liittyvä syvällisempi maakunnan väestörakennetta, väestön hyvinvointia ja terveyttä, palveluiden nykyistä ja tulevaa käyttöä sekä alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoa ja markkinoita koskeva nykytila- ja tulevaisuusanalyysi esitetään toteutettavaksi erillisenä asiantuntijatyönä osana maakuntastrategian valmistelua. Järjestettäviin palveluihin liittyvät yksityiskohtaisten myöntämiskriteereiden ja asiakasmaksujen, palveluntuottajien ohjaamiseen ja valvontaan sekä järjestäjän viranhaltijaorganisaatioon liittyvien asioiden valmistelu päätettiin siirtää väliaikaishallinnon tehtäväksi Tavoiteltujen lopputuotosten valmistelutilanne ja niihin liittyvät asiantuntiryhmän esitykset Asiantuntijaryhmä määritteli palvelujen järjestämistä ja tuotannon järjestelyjä ohjaavat linjaukset ja tavoitteet sekä järjestettävät palvelut. Määrittelyt on koottu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategiaan (liite 3) sekä sen liitteenä oleviin palvelukuvauksiin (liite 4).

18 18 Yleiset tavoitteet palveluiden järjestämiselle Asiantuntijaryhmä nosti luonnostelemassaan palvelustrategiassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen keskeiseksi tavoitteeksi maakunnan väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamisen, väestön hyvinvointi- ja terveysvajeiden ja kansalaisten keskinäisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämisen sekä maakunnan ja sen eri osien kokonaisvaltaisen kehittämisen tukemisen. Palveluita määritellessään asiantuntijaryhmän lähtökohtana on ollut tavoite järjestää palvelut niin, että ne vahvistavat ja lisäävät kansalaisten osallisuutta ja sosiaalisia verkostoja kannustavat väestöä omatoimisuuteen sekä vastuunottamiseen omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä tukevat ja vahvistavat vanhemmuutta sekä lasten ja perheiden pärjäämistä ja hyvinvointia tukevat ja vahvistavat väestön työkykyä ja edellytyksiä työllistyä tukevat ja vahvistavat väestön toimintakykyä ja arkiympäristöissä pärjäämistä muodostavat asiakaslähtöisiä, selkeitä ja kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia ja palvelupolkuja sekä vakiintuneita hoito-, hoiva- ja palvelusuhteita ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita painottuvat ennaltaehkäiseviin varhaisen tuen palveluihin tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia valita itselleen parhaiten sopivia palveluntuottajia. Asiakkuuksien hallinta ja asiakasohjaus Asiakkuuksien hallinta esitetään järjestettäväksi niin, että maakunnalla on aina kokonaisvaltainen ja reaaliaikainen yksilö- ja väestötason tieto järjestämisvastuun piirissä olevista kansalaisista, kansalaisten nykyisistä ja arvioiduista tulevista palvelutarpeista, mahdollisista hyvinvointi- ja terveysvajeista sekä kansalaisille järjestettävistä ja tuotettavista palveluista ja palveluntuottajista. Asiakas- ja potilastietojen hallinta esitetään toteutettavaksi niin, että tiedot ovat aina reaaliaikaisesti järjestäjän, asiakkaan palveluntuottamisesta vastaavien palvelutuottajien ja asiakkaan asioista ja hoidosta vastaavien ammattilaisten sekä kansalaisten itsensä saatavilla eri toimijoiden käyttämistä tietojärjestelmistä riippumatta. Kansalaisille tarjotaan mahdollisuus ja heitä myös aktivoidaan omien hyvinvointi- ja terveystietojensa täydentämiseen ja tuottamiseen. Useita eri palveluja tarvitseville asiakkaille esitetään nimettäväksi henkilökohtainen vastuuhenkilö, joka vastaa asiakassuunnitelman tekemisestä, sen ylläpitä-

19 19 misestä ja toteuttamisen seurannasta, auttaa palveluissa ohjautumisessa sekä varmistaa asiakaskohtaisen integroidun palvelukokonaisuuden toteutumisen. Integraation toteutumisen varmistamiseksi esitetään, että palveluiden piirissä oleville asiakkaille/potilaille laaditaan aina yksi yhtenäinen asiakassuunnitelma, jossa yhteen sovitetaan eri palveluja ja eri palveluiden tuottajien roolituksia ja vastuita. Integraation toteutumista edistetään myös palveluntuottajille asetettavien integraation käytännön toteuttamiseen liittyvillä palveluntuottajien hyväksymiskriteereillä sekä yhteistyötä määrittelevillä toimintaohjeilla. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden määrittelyn lähtökohdaksi asiantuntijatyöryhmä asetti järjestämislain mukaisen palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamisen ja kansalaisten yksilölliset palvelutarpeet sekä maakunnan eri osien väestölliset hyvinvointiin ja terveyteen sekä alueiden väestö- ja elinkeinorakenteeseen ja yksilöiden sosioekonomiseen asemaan liittyvät erityispiirteet. Palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta koskevien asiantuntijaryhmän esittämien ratkaisujen tarkoituksena on myös lisätä kansalaisten valinnanvapautta, vahvistaa palvelumarkkinoiden toimivuutta, tukea alueiden elinvoimaisuutta sekä vahvistaa asumisen ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä koko maakunnan alueella. Asiantuntijaryhmä määritteli palvelustrategiassa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta koskevat konkreettiset tavoitteet. Lähtökohtana on, että tavanomaisia vastaanottoluonteisia palveluja olisi saatavilla kuntakeskuksissa ja merkittävissä asutuskeskuksissa niin, että ne olisivat valtaosalle kansalaisista saavutettavissa enintään noin puolen tunnin ajomatkan päässä kotoa. Palveluja tuodaan fyysisten toimipisteiden ohella suoraan koteihin uutta teknologiaa monipuolisesti hyödyntäen. Kotihoidon palveluja esitetään tarjottavaksi kattavasti koko maakunnan alueella. Kotihoidon palveluiden sisällöt ja saatavuus voivat vaihdella alueittain asiakasmäärien ja välimatkojen perusteella palvelukuvauksissa tarkemmin määritellyn mukaisesti. Ikäihmisten asumispalveluja järjestetään lähellä asiakkaiden tyypillisiä arkiympäristöjä niin, että ne ovat valtaosalla asukkaista enimmillään noin tunnin päässä heidän tutusta arkiympäristöstään. Muiden asiakasryhmien asumispalveluja pyritään järjestämään niin ikään mahdollisimman lähellä, mutta niihin liittyvien erityispiirteiden johdosta palvelut voivat sijaita myös etäämmällä. Asiantuntijaryhmä esittää, että sote-keskuksista muodostetaan kokonaisvaltaisia kansalaisten palvelukeskuksia, joihin kootaan kansalaisten tavanomaisesti tarvitsemien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ohella myös muita maakunnan järjestämiä vastaanottoluonteisia palveluja. Maakunnan järjestämien palvelujen

20 20 lisäksi sote-keskuksiin esitetään sisällytettäväksi myös kuntien ja muiden toimijoiden tarjoamia kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palveluja ja toimintoja. Sote-keskukset voivat perustaa pienempiin kunta- ja asutuskeskuksiin sivupisteitä tai viedä niihin liikkuvia palveluja. Sivupisteissä on saatavilla kansalaisten kannalta keskeisimmät palvelut. Laajemmat palvelut voidaan tarjotaan pienempien kunta- ja asutuskeskusten asukkaille muista lähialueen sotekeskuksista niin, että ne ovat valtaosalle keskisuomalaisista saatavilla enimmillään noin puolen tunnin ajomatkan päässä kotoa. Suun terveydenhuollon palveluja esitetään järjestettäväksi sote-keskusten tapaan suun hoidon yksiköissä kunta- ja asutuskeskuksissa niin, että tavanomaiset suun terveydenhuollon palvelut ovat valtaosalle kansalaisista saatavissa pääosin enimmillään noin puolen tunnin ajomatkan päässä kotoa. Sairaalaympäristöä vaativat palvelut esitetään järjestettäväksi pääosin sairaala Novassa ja vuodeosastohoitoa lisäksi tarpeen mukaan alueellisissa toimipaikoissa, noin puolen tunnin ajomatka päässä potilaiden kotoa. Palvelutuotannon järjestäminen Palvelutuotanto esitetään järjestettäväksi niin, että palvelutuotanto ja tuottajat tukevat palveluiden järjestämiselle asetettuja yleisiä tavoitteita, palveluintegraatiota ja saatavuutta sekä palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Palvelutuotannon järjestelyillä pyritään myös varmistamaan toimivat palvelumarkkinat sekä järjestäjän mahdollisuudet hallita asiakkuuksia sekä ohjata ja valvoa palveluntuottajia. Maakunnan liikelaitos vastaa yleisestä asiakasneuvonnasta ja ohjauksesta, viran-omaistehtävistä sekä muiden kuin suoran valinnan piiriin kuuluvien palveluiden osalta asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen arvioinnista, terveydenhuoltoa koskevan hoitopäätöksen ja sosiaalihuoltoa koskevan hallintopäätöksen teosta. Liikelaitos vastaa asiakaskohtaisesta asiakasohjauksesta myös suoran valinnan palveluiden osalta silloin, kun kansalainen käyttää suoran valinnan palveluiden lisäksi muita palveluja. Sosiaali- ja terveyskeskuksissa (sote-keskus) tuotettavaan sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palvelukokonaisuuteen esitetään sisällytettäväksi sellaiset yleislääketieteen alaan kuuluvat avoterveydenhuollon palvelut, jotka eivät edellytä sairaalaympäristössä tehtäviä tutkimuksia ja hoitoa. Sotekeskuksissa tuotettaviin palveluluihin esitetään sisällytettäväksi myös sellaiset vastaanottotoimintaan liittyvät, kansalaisten kokonaisvaltaisten palvelukokonaisuuksien toteutumista tukevat erikoisalojen konsultaatiot ja toimenpiteet, joiden toiminnan volyymit ovat kohtalaisen suuria ja joiden yksikkökustannukset ovat

21 21 kohtuullisia ja jotka soveltuvat myös satunnaisvaihtelun osalta kapitaatiorahoituksen piiriin. Avoterveydenhuollon palveluiden lisäksi suoran valinnan palvelukokonaisuuteen esitetään sisällytettäväksi sosiaalihuollon neuvonta ja ohjauspalveluja sekä tilapäisiä ja lyhytaikaisia sosiaalihuollon palveluja. Sote-keskusten palveluiden tuottajiksi esitetään maakunnan sote-tuotantoyhtiötä ja muita maakunnan hyväksymiä sote-keskuspalveluntuottajia kansalaisten tekemien valintojen mukaisesti. Suunhoidon yksikössä tuotettavaan suoran valinnan palvelukokonaisuuteen esitetään sisällytettäväksi tavanomaiset hammaslääketieteen alaan kuuluvat palvelut. Suunhoidon suoran valinnan palveluiden tuottajiksi esitetään maakunnan sote-tuotantoyhtiötä ja muita maakunnan hyväksymiä suunhoidon yksikön palveluntuottajia kansalaisten tekemien valintojen mukaisesti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piirissä olevien koululaisten ja opiskelijoiden suunhoidon palvelut esitetään sisällytettävän liikelaitoksen tuotantovastuuseen. Sote-keskuksilla ja suunhoidon yksiköillä esitetään velvollisuutta tarjota tekemänsä palvelutarpeen perusteella asiakkailleen asiakasseteleitä, joilla asiakkaat voivat hankkia sote-keskuksen palveluihin sisältyviä palveluja ja palvelukokonaisuuksia asiakassetelipalveluiden tuottajilta. Kotiin vietävät palvelut, päivä- ja toimintakeskuspalvelut sekä asumispalvelut esitetään tuotettavaksi asiakasseteleillä. Asiakassetelipalveluiden tuottajiksi esitetään maakunnan sote-tuotantoyhtiötä sekä muita maakunnan hyväksymiä asiakassetelipalveluiden tuottajia kansalaisten tekemien valintojen mukaisesti. Iäkkäille ja vammaisille henkilöille, joilla on pitkäaikaista, jatkuvaa ja laaja-alaista eli useita erilaisia palvelujen, tuen ja avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan oman palvelukokonaisuutensa, esitetään tarjottavan aina myös mahdollisuutta hankkia henkilökohtaisella budjetilla asiakassuunnitelman mukaisia palveluja valitsemiltaan palveluntuottajilta. Maakunnan ja kuntien yhteistyö ja toimintojen yhteensovittaminen Järjestämisryhmä esittää, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan niin, että ne tukevat ja edistävät kuntien kuntastrategioissaan ja hyvinvointisuunnitelmissaan vahvistamia kuntakohtaisia tavoitteita ja toimintamalleja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät yhteistyökäytännöt, rakenteet, roolitukset ja vastuut määritellään yhteistyössä kuntien kanssa niin, että kunnat voivat jatkossakin huolehtia, maakunnan järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden tukemana, kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä asuk-

22 22 kaidensa arkiympäristöissä. Palveluiden järjestämistä koskevat päätökset valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa ja maakunnan sote-palveluiden järjestämistä koskeviin päätöksiin sisällytetään aina myös kuntavaikutustenarviointi. Maakunnan ja järjestöjen yhteistyö Järjestämisryhmä esittää, että maakuntaan perustetaan maakunnan ja järjestöjen yhteistyön periaatteita linjaava neuvottelukunta, jonka tehtävänä on lisätä maakunnan ja järjestöjen vuorovaikutusta sekä edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä. Lisäksi työryhmä esittää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti kansalaisten osallisuuden tukemisessa ja vahvistamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä monipuolisesti kunkin järjestön oman missionsa mukaisesti ja omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaisessa muodossa. Palveluiden järjestämisessä huomioidaan myös järjestöjen rooli palveluiden tuottajina. (Liite 3). Palvelutuottajien valvonnan järjestäminen Asiantuntijaryhmä esittää, että maakunta ohjaa palveluntuottajia ja asettaa palveluntuottajien hyväksymisen kriteerit ja sopimusehdot niin, että eri palveluntuottajien tuottamat palvelut toteuttavat maakuntavaltuuston palveluiden järjestämistä koskevia päätöksiä ja tavoitteita sekä muodostavat kansalaisten näkökulmasta kokonaisvaltaisia ja sujuvia palvelukokonaisuuksia. Palveluntuottajien valvonta esitetään järjestettäväksi maakuntavaltuuston vuosittain vahvistaman valvontasuunnitelman mukaisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden viranomaisvalvonnasta vastaavan Luvan kanssa. Asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä, että palveluntuottajien valvonta järjestetään ja resursoidaan niin, että palveluntuottajien toimintaan ja niiden tuottamiin palveluihin liittyvät epäkohdat, puutteet ja virheet voidaan havaita mahdollisimman reaaliaikaisesti ja niin, että järjestäjällä voi puuttua niihin välittömästi. Taloudelliset tavoitteet Asiantuntijaryhmä asetti palveluiden järjestämiseen liittyvien tavoitteiden ja palveluiden määrittelyn lähtökohdaksi seuraavat taloudelliset tavoitteet: valtion vuosittain maakunnan käyttöön osoittamat määrärahat riittävät kattamaan maakunnalle palveluiden järjestämisestä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset maakunnalla on mahdollisuus panostaa toiminnan ja palveluiden kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan

23 23 kansalaisilta perittävät asiakasmaksut voidaan määritellä muita maakuntia alhaisemmiksi kapitaatio- ja asiakassetelihinnat määritellään niin, että ne mahdollistavat palveluntuottajien laadukkaan toiminnan ja varmistavat osaltaan toimivat markkinat. Kansalaisten osallisuus Asiantuntijaryhmän valmistelussa on korostettu kansalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä, että maakunnan toiminta ja palvelut järjestetään niin, että kansalaisilla on mahdollisuus osallistua maakunnan toimintaan, sekä toiminnan ja palveluiden järjestämisen suunnitteluun ja kehittämiseen mm. vanhusja vammaisneuvostojen sekä kumppanuuspöytä-, asiakasraati- ja kokemusasiakastoimintojen kautta kansalaiset voivat vaikuttaa omien ja läheistensä palveluidensa sisällön määrittelyyn, toteuttamistapoihin ja tuottajien valintaan sekä osallistua niitä koskevien asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmien laadintaan, seurantaan ja päivittämiseen kansalaiset voivat antaa eri tavoin palautetta maakunnan ja eri palveluiden tuottajien toiminnasta ja palveluista kansalaiset saavat monipuolisesti tietoa maakunnan toiminnasta, päätöksenteosta ja taloudesta sekä maakunnan järjestämistä palveluista Asiantuntijaryhmän nostot jatkovalmisteluun Asiakkaiden palveluihin ohjaamiseen, palveluissa ohjautumiseen ja palveluohjaukseen sekä palvelutarpeen arviointiin liittyvien toimintamallien ja roolitusten tarkentaminen. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseen liittyvien toimintakäytäntöjen ja roolitusten määrittelyn täsmentäminen. Yksilö- ja väestötason hyvinvointi- ja terveyshyötyindikaattoreiden ja niihin perustuvien palveluiden myöntämiskriteerien määrittely. Asiakasmäärien ja kustannusten arviointi ja niihin perustuvat palvelukuvausten ja määrittelyjen arviointi ja tarkentaminen. Palvelutuottajien ohjaamiseen ja valvontaan liittyvät käytännöt.

24 Liikelaitos Asiantuntijaryhmän jäsenet Juha Kinnunen, pj. Sairaanhoitopiirin johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Marja Laurila Perusturvan toimialajohtaja Wiitaunioni Sirpa Hyytiäinen Perusturvajohtaja Luhanka Kati Kallimo Perusturvan toimialajohtaja Jyväskylä Sirkka Keikkala Palvelujohtaja Jyväskylä Päivi Kalilainen Palvelujohtaja Jyväskylä Ulla Kuittu Palvelujohtaja Jyväskylä Maarit Raappana Palvelujohtaja Jyväskylä Esa Leppänen Ylilääkäri Jyväskylä Heikki Oksanen Tulosaluejohtaja Jämsä Anne Ikonen Perusturvajohtaja Petäjävesi Kaija Heikura Hallintoylihoitaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Vesa Kataja Johtajaylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hanna Hämäläinen Muutosagentti, Jyväskylä LAPE-kärkihanke Tuija Koivisto Muutosagentti, Jyväskylä I&O-kärkihanke Ari Solonen Tukipalvelukoordinaattori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö, vs. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sote-vastuuvalmistelija Päivi Ylä-Kolu Toimitusjohtaja Keski-Suomen Seututerveyskeskus Suvi Manninen Hanketyöntekijä Jyväskylä Kirsi Juurinen Apteekkari Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Outi Markkanen Sosiaalityön johtaja Äänekoski Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, Jyväskylä sote-vastuuvalmistelija Tarja Seuri Ylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Anu Halonen JUKO / jäsen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Marko Tiainen Juko / varajäsen Jyväskylä Sari Puikkonen Koho/Super jäsen Jyväskylä Tiina Pasanen Koho/Tehy varajäsen Pihtipudas Suvi Ilminen KU/ JHL jäsen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hilkka Kallio KU/Jyty varajäsen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jussi Suojasalmi Johtaja Sovatek-säätiö Tuija Melville Viestintä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Mervi Temonen, sihteeri Projektiassistentti Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

25 Työryhmän tarkoitus ja tavoite Maakunnan Sote -liikelaitoksen toimintarakenteen ja prosessien suunnittelu maakunnallisena rakenteena. Asiakaslähtöisten kriteerien määrittäminen. Maakunnallisen Sote -liikelaitoksen strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten rakentaminen liikelaitoksen vaikuttavalle ja tehokkaalle toiminnalle. Liikelaitoksen perustamisselvitys ja -suunnitelma (konsulttityönä) Kevään työskentelyn tavoitellut lopputulokset Kehittämistyö on kiivasta ja yhteensovittaminen haastavaa aikataulu/sisältö/politiikka. Alueellisen valmistelun linjojen yhteensovittaminen valtakunnallisen lainsäädännön, toimenpiteiden ja ohjausinformaation kanssa. Varmistaa maakunnan poliittinen tahtotila ja mandaatti uuden toimintamallin rakentamiselle. Kytkeä Sairaala Novan toimintamallien ja prosessien kehittäminen saumattomaksi kokonaisuudeksi liikelaitoksen kanssa (esimerkkinä asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutus sekä tietojärjestelmien uudistamistyö kokonaisuudessaan). Rakentaa sote-liikelaitoksen alueellinen palveluverkko (työterveyshuolto mukaan lukien) ja tehdä sille alustavat resurssivaraukset sote-keskusten kapasiteetti huomioiden. Varmistaa kärkihankkeiden integraatio maakunnalliseen sote-valmisteluun. Kytkeä ja suunnata palvelujärjestelmään kohdentuvat kehittämis- ja tutkimusresurssit liikelaitoksen suunnitteluun (IBM/Watson,KeHo). Vaikuttavuusmittariston kehittäminen (kansalliset, ICHOM, Tiekartta Soten tietojohtamiseen) Tavoiteltujen lopputulosten tilanne ( ) palvelulupauksesta ja muutosvisiosta saadun palautteen pohjalta työstetty täsmennykset ja jatkomääritykset erillisesti valtion rahoittamien kärkihankkeiden ja resurssien kytkeminen liikelaitoksen valmisteluun on toteutunut onnistuneesti pop up -teemaryhmien valmistelutyö on toteutunut laajoissa palvelukokonaisuuksissa, loppuraportti julkaistaan kesäkuun puolessa välissä valmistelutyössä on luotu valmiuksia Sote - keskusten yhtiöittämiselle

26 Työkäytännöt laadittu perusmääritys, mikä osa nykyisestä erityistason ja perustason palveluista tuotetaan jatkossa liikelaitoksen palveluna maakunnassa liikelaitos vastaa vaativasta ja julkisen vallan käyttöä edellyttävistä palveluista alustavat simuloinnit palveluverkosta luonnosteltujen palvelulupausten pohjalta valmistelun kantava periaate, että pyritään hallittuun markkinatilanteeseen maakunnassa, mikä voi luoda edellytykset tarjonnan monipuolistumiselle ja innovaatioille markkinoiden näkymätön käsi ohjaa kustannus-vaikuttavampien tuotantotapojen käyttöön pitkällä aikavälillä tietojohtamisen tiekartta valmistuu vielä esivalmisteluvaiheen aikana jatkotyön pohjaksi. työryhmä on kokoontunut 1-2x/kk, käytössä erilaisia työskentelytapoja strategiseksi ohjausvälineeksi työstettiin aluksi marssikirja, jossa määriteltiin muutosvisio, palvelulupaus ja strategia Keski-Suomen soteen. Marssikirja ei ole varsinainen julkaisu tai kirja, vaan se on yhteenveto, mikä sisältänyt valmistelua ohjaavia elementtejä. asiakasvirta-analyysi on ostettu Jyväskylän yliopiston asiantuntijoilta, Synesa oy:ltä kevään työskentelyssä sidosryhmien kanssa popup teemaryhmät keskeisesti palveluintegraation näkökulmasta. Prosessia on ohjannut Tampereen yliopiston johtamisen korkeakoulu (JKK). Valmistelun tulokset julkistetaan Laajavuoren seminaarissa. Poliittisen ohjausryhmän käyttöön toimitetaan vastaava aineisto. liikelaitoksen perustamissuunnitelman laatiminen konsulttityönä (siirtyy jatkovalmisteluun) liikelaitoksen organisaatio osana maakunnan konsernihallintoa ja siihen liittyvä johtamisjärjestelmä (siirtyy jatkovalmisteluun) Liikelaitoksen tuotantovastuulle tulevat palvelut Alustavaa pohdintaa liikelaitoksen tuotantovastuulle tulevista palveluista: - Rakenteellinen sosiaalityö (shl 7 ) - Sosiaalityö (shl 15 ) o sis. lastensuojelu (Lastensuojelulaki 3 ), vammaissosiaalityö (vammaispalvelulaki), omaishoito - Sosiaaliohjaus (shl 16 ), kun tarve on pitempiaikaista - Sosiaalinen kuntoutus (shl 17 )

27 27 - Perhetyö (shl 18 ) - Laitospalvelut (shl 21) sisl. vuode-/kuntoutusosastot, liikelaitos voi hankkia ostopalveluna - Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta (shl 27 ) - Sosiaalipäivystys (shl 29 ) - Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelman teko/päivittäminen, palveluiden myöntäminen, palveluissa ohjaaminen, integraatiosta huolehtiminen jne.) - Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (thl 21 ) - Sairaanhoito (thl 24 ) r o roolitus sote-keskusten kanssa, asiakasseteleillä tuottavat? o erikoissairaanhoidolla lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja (thl 3 ) - Lääkinnällinen kuntoutus (thl 29 ), roolitus sote-keskusten kanssa? - Esh-/yhteispäivystys - Ensihoito (thl 40 ) - Suunterveyden huolto o alle 18-vuotiaiden palvelut o suoran valinnan ulkopuolelle jäävät suunth:n palvelut Palvelukokonaisuuksien valmistelu pop up ryhmissä Kuva 5 Pop up -ryhmien valmisteluprosessi ja sen ohjaus

28 28 Kuva 6 Pop up -valmistelun ominaispiirteet Keski-Suomen sote-valmistelu ja Tampereen yliopiston johtamisen Korkeakoulu (JKK) ovat asettaneet maakunnan sote-valmistelun näkökulmasta seuraavat yhteiset tavoitteet, jotka toteutetaan erillisen tutkimushankkeen muodossa: Tavoitteena on tutkia ja kehittää tutkimusavusteisesti Keski-Suomen Sotemallia ja sen osia. Nyt suunnitellussa tutkimusyhteistyössä keskitytään Sote-uudistuksen valmisteluun nk. pop up -ryhmien avulla. Yhteistyön tavoitteena on myös tarjota Keski-Suomen maakunnan Sotevalmisteluun yliopiston sisällöllistä ja menetelmällistä osaamista. Tampereen yliopisto kantaa sovittavien valmisteluryhmien osalta valmistelun prosessivastuun ja tukee valmistelijoita tehtävässään. Yliopisto tuottaa pop up valmisteluryhmille toiminnan rakenteen, tarvittavat työn etenemistä tukevat työpohjat ja varmistaa osaltaan tavoiteltavan lopputuloksen saavuttamisen. Yliopisto kerää hankkeen puitteissa aineistoa, joka on hyödynnettävissä opinnäytetöissä ja tutkimuksen tekemisessä. Pop up -ryhmät ja aihealueet on valittu niiden laajuuden ja keskeisyyden perusteella. Ryhmien kohteena oleviin palvelu-alueisiin sitoutuu merkittävä

29 29 määrä resursseja, kustannuksia ja henkilöstötyövuosia. Näillä teemaryhmillä korvataan perinteinen työryhmätyöskentely, mikä tässä esivalmisteluvaiheessa ei kireä aikataulu huomioon ottaen ole mahdollinen. Laajat sidosryhmät maakunnassa ovat toivoneet mukaan pääsyä Soten - valmisteluun ja myös tämän perusteella pop up -malli valittiin työskentelytavaksi. Pop up -valmistelu kytkeytyy oman tuotannon valmisteluun ja lähinnä Liikelaitostyöryhmän työhön. Valmistelun kuluessa on pyritty varmistamaan, että valmistelu tapahtuu koordinoidusti samanaikaisesti valmisteltavien järjestämisen linjausten kanssa. Koordinoimistehtävää jää vielä jatkovalmisteluun, kun lopullisesti linjataan millaiset ovat järjestäjän soten palvelutuotantoa ohjaavat linjaukset maakunnassa. Ryhmien työskentelyä tuetaan asiakasvirtaanalyysien muodossa. Pop up- valmistelun loppuraportti julkaistaan jälkeen. (Liite 5) Työikäisen keskisuomalaisen työkyky ja terveydenhoito Vastuuvalmistelija: Visa Kervinen (Terveystalo) Valmistelutiimi: Anne Onkila, Irja Korhonen (Työterveys Aalto), Jari Ylinen (Ksshp), Esa Leppänen (Jyväskylä), KU/Jhl: Sami Haapakoski Raportti valmistuu 06/ Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vastuuvalmistelija: Leena-Kaisa Härkönen, Ksshp Valmistelutiimi: Tarja Seuri (Ksshp) Jouko Nykänen (Uurainen), Jussi suojasalmi (Sovatek), Juha Katajamäki (Ksshp), Tarja Saharinen (Ksshp), Marja Heikkilä (Koske), Mervi Kallio (Verve), Juko: Katja Vähäkangas, KoHO/Tehy: Jukka Huisman, Ku/JHL: Aki Poikolainen Raportti valmistuu 06/ Sairaala Novan toimintamalli ja prosessit ja integrointi muuhun soteen Vastuuvalmistelija: Vesa Kataja, Ksshp Valmistelutiimi: Pirjo Mustonen (Uusi Sairaala hanke), Kaija Heikura/Heljä Lundgren-Laine (Ksshp), Satu Auvinen (Ksshp), Juha Kinnunen (Ksshp), Tuula Antinaho (Uusi Sairaala hanke), Ari Solonen (Uusi Sairaala hanke), Esa Leppänen (Jyväskylä), Sirkka Keikkala (Jyväskylä), Irja Korhonen (Jyväskylä), Marja Heikkilä (Koske), Juko: Eila Heiskanen, Ku/Jhl: Hannu Tuderus Raportti valmistuu 06/2017

30 30 Seuraavassa esitetään joitain kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustosen esille tuomia esimerkkejä Nova- sairaalan integraatiota edistävistä käytännön toimenpiteistä ja uusista mahdollisuuksista, joita esimerkiksi Tekoäly tarjoaa erityisesti Keski-Suomen Sotelle yhteisen IBM:n ja yliopistotutkimuksen kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa. PTH-ESH-integraatiota edistävä työ Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja osin sosiaalitoimen integraatiotavoitteet huomioidaan maakunnanlaajuisesti kaikessa Uuden sairaalan toiminnan suunnittelussa. Tässä ovat merkittävänä apuna aiemmat potilaan hoitoon liittyvät maakunnalliset verkostot, joita on otettu ja halutaan jatkossakin mukaan toimintamallien kehittämiseen ja pilotointiin, siinä laajuudessa kun kunkin yksikön resurssit sen mahdollistavat. Tavoitteenamme on olla Suomen johtava sairaala ja maakunta innovatiivisten, maanläheisten ja käytännöllisten toimintaprosessien kehittämisessä, kokeilussa ja käyttöönotossa. Näemme maakunnan poikkeuksellisen läheisen ja hyvän PTH-ESH-suhteen erittäin merkittävänä voimavarana ja sen tiivistäminen entisestään on keskeisin väline kustannusten ja hoidon laadun hallinnassa tulevaisuudessa. JYTE:n ja Uuden sairaalan yhteinen PTH-ESH-integraatiotyöryhmä, joka on toiminut vuodesta 2012, on perustettu yhteistä tilasuunnittelua varten. Suunnittelun painopisteen siirtyessä toiminnan puolelle, on ryhmän kokoonpanoa laajennettu kattamaan myös Seututerveyskeskus. Uuden sairaalan ohjausryhmä teki syksyllä 2016 päätöksen ryhmän kokoonpanon laajentamisesta maakunnalliseksi, mutta SOTE-suunnittelun sisältäessä päällekkäistä toimintaa, on shp:n johtaja katsonut parhaaksi pitää ryhmän kokonpanon toistaiseksi nykyisenä. Hoitoketjujen kehitystyön jatkaminen Uudessa sairaalassa olevien osaamiskeskusten yhdeksi ydintoiminnaksi on nimetty suuriin kansansairauksiin liittyvien hoitoketjujen laatiminen ja ylläpitäminen siten, että mukana työssä on aina PTH:n ja tarvittaessa sosiaalihuollon edustus (maakunnallinen tasapuolisuus huomioiden). Tavoitteena on, että yhdessä tavoitellaan diagnostiikan ja hoidon korkeaa laatua, prosessien sujuvuutta ja kustannustietoisuuden ja -vaikuttavuuden lisäämistä. Kansantautien hoidon laatua ja vaikuttavuutta mittaavien maakunnallisten mittareiden asteittainen käyttöönotto on aloitettu. Ensimmäisenä on laajennettu reumatautien GTI erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon; vuoden 2016 alusta en-

31 31 sin Äänekosken terveyskeskukseen ja nyt seuraavaksi JYTE:een. Kansainvälisen ICHOM-mittarin käyttöönottoa on esivalmisteltu ja haettu sen implementointia varten rahoitusta yhdessä NHG:n, THL:n ja HUS:n kanssa. Alla esimerkkejä keskeisistä käytännön potilastyöhön liittyvistä PTH-ESHintegraatiota edistävistä konkreettisista toimista, joita Uusi sairaala on ollut käynnistämässä tai aktiivisesti edistämässä: Hoitosuunnitelman laatiminen jo perusterveydenhuollossa mahdollisimman valmiiksi Perusterveydenhuollon (tulevaan sote-keskukseen) lääkäri tekee hoidossaan olevan (erityisesti monisairaan) potilaan kokonaishoitosuunnitelman osana normaalia työtään. Tulevaisuudessa erikoisairaanhoidon suunnittelema ja antama hoito kytkeytyy tähän kokonaishoitosuunnitelmaan aikaisempaa saumattomammin. Tämä tarkoittaa esim. tarpeettomien päällekkäisyyksien karsimista. Jos potilaalle on suunnitteilla hoitojakso erikoissairaanhoidossa (esim. elektiivinen toimenpide) voidaan siihen liittyviä hoitosuunnitelman osia laatia ja käynnistää soveltuvin osin jo PTH:ssa (sote-keskukessa) erikoissairaanhoidon konsultaation perusteella. Tällaisia voivat olla esim. edeltävät kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset sekä esikuntoutus. Tämän mahdollisuuden tehokas käyttö edellyttää toimivia hoitoketjuja (joista suuri osa jo olemassa), sujuvaa konsultaatiotoimintaa (kts. kohta konsultaatiokeskus) ja hyvää tietojärjestelmää. Jos potilas joutuu sairaalan vuodeosastolle, voi potilaan tunteva PTH-lääkäri tai -hoitaja osallistua Uudessa sairaalassa lääkärinkierrolle esimerkiksi etäyhteyden kautta. Tämä on tietosuojan näkökulmasta mahdollista vasta yhden hengen potilashuoneissa. Tällainen yhteistyö on tärkeää kroonisesti sairaiden, monisairaiden ja iäkkäiden potilaiden osalta ja se mahdollistaa hoidon jatkuvuuden ja potilaan pitkäaikaisesti tuntevien ammattilaisten osallistumisen hoitopäätöksiin. Etäpoliklinikkatoiminnan lisääminen Etävastaanottotoimintaa on viime vuosina lisätty ja kehitetty perusterveydenhuollon toivomusten mukaisesti. Pohjana on ollut vuonna 2012 valmistuneen strategisen Oikea-aikainen hoitoon pääsy -selvityksen (Reijo Räsänen ym.) sisältö, jonka perusteella on jo pidempään toimineiden etävastaanottojen (esim. ortopedia) rinnalle aloitettu muiden erikoisalojen vastaavaa toimintaa. Tämä toiminta ei ole riippuvaista uudesta sairaalarakennuksesta ja siksi sitä

32 32 on aktiivisesti edistetty jo muutaman viime vuoden aikana mm. käynnistämällä kardiologin etävastaanotot Viitasaarella, Keuruulla, Saarijärvellä, Jyväskylässä ja viimeksi Laukaassa. Myös mm. fysiatrian etävastaanottotoiminta on käynnistynyt äskettäin Terveyskeskuksilta on toistuvasti tiedusteltu etävastaanottoon liittyviä toiveita. Syntyneen käsityksen mukaan tällä hetkellä pyörivä etävastaanottotoiminta on volyymiltaan ja kattavuudeltaan sopiva, eikä tietoon ole tullut viime aikoina sen laajentamistarpeita. Uuden sairaalan toimintakonseptiin kuuluu erikoislääkäripalvelujen viemisen jatkaminen tarkoituksenmukaisella tavalla (ei esim. kaikkia erikoisaloja) lähelle potilasta sote-keskukseen. Osa etävastaanotoista voi tulevaisuudessa olla videovälitteisiä (yhteys joko PTH-lääkärin vastaanotolle, jossa potilas on yhdessä PTH-lääkärin kanssa tai tietyissä tapauksissa suoraan potilaaseen tämän kotona) tai sähköisiä. Konsultaatiokeskus (kts. erillinen konsultaatiokeskuksen osio). Maakunnallinen KUSTOS eli Kustannusosaaminen ja -johtaminen osana erikoislääkärin työtä koulutus toteutettiin syksyn 2016 aikana. Kyseessä on Uusi sairaala -hankkeen aloitteesta lähtenyt keskisuomalainen innovaatio. Uuden sairaalan investointia perustellaan käyttökustannuksista tulevilla säästöillä. Lääkärikunnan tekemät kliiniset päätökset ja kliinisen päätöksenteon johtaminen vaikuttavat merkittävästi terveydenhuollon yksiköiden kustannus/laatusuhteeseen ja siten kilpailukykyyn. Tavoitteena oli muodostaa koulutuksen avulla verkosto, joka koostuu kustannus- ja laatuosaamisesta kiinnostuneita ja oman yksikön kehittämiseen sitoutuneista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lääkäreistä. Koulutus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kurssi toimii valtakunnallisenakin pilottina. Ensimmäisen kurssin osallistujamäärä oli 28, puolet osallistujista on ESH:n ja puolet PTH:n lääkäreitä (joista 5 JYTE:stä ja loput 9 maakunnan muista terveyskeskuksista). Kurssilaisista muodostettiin työpareja, jotka edustavat nykyisen organisaation raja-aitojen (PTH-ESH) eri puolilla olevia yksiköitä. Työparit tekivät yhdessä sellaista mittarikehitystyötä, joka ottaa huomioon molempien osapuolten näkökulmat ja koko alueen (esim. maakunnan) edun hedelmällisellä tavalla. KUSTOS-kurssi onnistui tavoitteissaan hyvin ja herätti kiinnostusta myös tiedotusvälineissä (YLE Keski-Suomi, Suomen Lääkärilehti, Terveys ja talous lehti) ja sen seurauksena muissa sairaanhoitopiireissä.

33 33 Maakunnallinen nuorten PTH-lääkäreiden koulutusverkosto LIITO- ORAVA käynnistyi huhtikuussa Suunnittelu ja ideointi käynnistyi Uusi sairaala -hankkeen aloitteesta. Suunnittelun ydinryhmässä oli 4 kokenutta PTH-lääkäriä, joista 2 on JYTE:n ulkopuolelta (Viitasaarelta ja Seutu-tk:sta). Tavoitteena on saada rekrytoitua maakuntaan sitoutuneita ja osaavia uusia PTH:n lääkäreitä. Verkoston tukena on putkilääkärikoulutus, erikoissairaanhoidon konsultaatiotoiminta, Nuori Lääkäri -yhdistyksen mentorointijärjestelmä ja Jyväskylän yliopiston käyttäytymistieteiden yksikkö. Tekoälyn ja siitä saatavan lisäarvon hyödyntäminen Sotessa Tekoälyn soveltamisen potentiaali terveyden- ja myös sosiaalihuollon saralla on erittäin merkittävä. Liitteenä Petri Vähäkainun ja Pekka Neittaanmäen raportti Tekoäly terveydenhuollossa (liite 6). Siinä on kerrottu laajemmin aiheesta. Keski-Suomessa on aktiivisesti pohdittu tekoälyn hyödyntämistä terveydenhuollossa/sote:ssa kevään 2017 aikana yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, sairaanhoitopiirin, muiden SOTE-toimijoiden ja IBM:n kanssa. Erityisesti on keskitytty tekoälyn hyödyntämisen arviointiin ja sovellusten kehittämiseen seuraavilla osa-alueilla: 1 Onkologia 2 Leikkaussalintoiminnan kokonaisoptimointi 3 Johdon tietojärjestelmät 4 Sairaalan tilojen optimaalinen käyttö 5 Yksilöllisen terveysriskin arviointi segmentoinnin pohjaksi 6 Ajosuorituskyvyn arviointi Työ on vasta alussa ja mahdolliset tulokset ja hyödyt tästä yhteisestä kehitystyöstä selviävät tulevaisuudessa Päivystyksellinen 24/7-toiminta Päivystystoiminta koko laajuudessaan sijoittuu liikelaitoksen toimintaan. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö) määräksi linjataan. Keski-Suomen keskussairaala, tuleva Sairaala Nova kuuluu tähän joukkoon.

34 34 Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat. Terveysasemien/tulevien sote - keskusten kiirevastaanotot. Sosiaalipäivystystä ja kriisipalvelua muun päivystyksen yhteyteen. Ensihoitopalvelut ja pelastustoimi maakunnille Ensihoito Ensihoito järjestetään koko Keski-Suomen maakunnan alueella yhtenä kokonaisuutena. Väestöpohja on noin Jämsän ollessa osa Keski-Suomen maakuntaa lakiehdotuksen mukaisesti. Ensihoito on oleellinen osa päivystyspotilaan hoitoketjua tuoden arviointi ja hoitomahdollisuuden lähemmäksi potilasta myös harvaan asutuilla alueilla. Ensihoitoyksiköt on sijoitettu eri puolille maakuntaa potilaiden optimaalisen saavutettavuuden mahdollistamiseksi palvelutasopäätöksen mukaisesti. Potilas voidaan kuljettaa lähimpään terveydenhuollon yksikköön tai sairaala Novan ympärivuorokautiseen yhteispäivystykseen. Kuopion ja Tampereen lääkärihelikopterit ja ensihoitolääkärin konsultaatiot ovat käytettävissä kiireellisissä ensihoitotehtävissä. Ensihoito, sairaalan ulkopuolinen potilaskuljetus, kotihoito ja kotisairaala muodostavat mahdollisuuksien mukaan Keski-Suomen alueella toiminnallisen kokonaisuuden Liikkuvat palvelut. Liikkuvilla palveluilla on yhteinen ns. operatiivinen johtokeskus, joka sijaitsee Sairaala Novan päivystyksen yhteydessä. Johtokeskuksessa työskentelevät ensihoidon kenttäjohtaja, potilassiirtokoordinaattori ja kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden ympärivuorokautisesta valvonnasta vastaava henkilö. Tavoitteena on näiden toimijoiden ajantasainen, yhteinen, integroitu tilannekuva. Potilaat pyritään hoitamaan ensihoidossa yhä useammin kotona käyttäen hyödyksi laboratoriovierianalytiikkaa, videokonsultaatiota ja telelääketiedettä. Ensihoito on toiminnallisesti kiinteä osa muuta Keski-Suomen viranomaistoimintaa. Potilassiirrot toteutetaan maakunnan alueella yhtenä kokonaisuutena. Nopean potilaslogistiikan onnistumisen edellytyksenä on toimiva tietojärjestelmä.

35 Päivystys Maakunnan liikelaitoksen keskitetyssä päivystysyksikössä hoidetaan päivystyksellisen hoidon tarpeessa olevia potilaita, joiden hoitoa ei voida sen kiireellisyyden vuoksi siirtää seuraavaan arkipäivään. Päivystyksessä on oltava palvelun kokonaisuudesta vastaava laillistettu lääkäri, joka johtaa päivystyspalvelujen toteutumista järjestämissuunnitelman ja -sopimuksen mukaisesti, huolehtii moniammatillisen yhteistyön toteutumisesta ja vastaa potilasturvallisuuden edellyttämistä hoito- ja toimintaohjeista. Yksikössä on kaikkina vuorokauden aikoina oltava laillistettu lääkäri, joka johtaa yksikön toimintaa. Lisäksi yksikössä on oltava saatavilla virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään oleva laillistettu lääkäri virkavastuuta edellyttäviä toimintoja varten. Laaja-alaisessa yhteispäivystyksessä on oltava edustettuna vähintään 10 lääketieteen erikoisalaa: yleislääketiede, akuuttilääketiede, kirurgia, ortopedia, sisätaudit, kardiologia, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, neurologia, psykiatria, hammaslääketiede, radiologia ja anestesiologia. Päivystävien lääkäreiden tulee olla riittävästi perehtyneitä omaan erikoisalaansa ja erikoistuvilla lääkäreillä tulee olla mahdollisuus välittömään erikoislääkärin konsultaatioon. Yhteispäivystyksessä on varmistettava eri erikoisalojen hätätilapotilaiden hoito 24/7, esimerkiksi mahdollisuus aivoinfarktin liuotushoitoon, mahdollisuus välittömään sepelvaltimotoimenpiteeseen ja päivystysleikkaukseen. Päivystysyksikössä oltava käytössä moniammatillinen traumatiimimalli. Sote-keskusten on tarjottava päivystävän lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluita. Käytettävissä tulee olla vähintään laboratoriopikadiagnostiikkaa (vieritestit). Kiirevastaanottopalveluita on oltava saatavilla myös virka-ajan ulkopuolella arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Sote-keskukset toimivat yhteistyössä maakunnan liikelaitoksen päivystysyksikön (yhteispäivystys) kanssa ja Sotekeskusten on järjestettävä yleislääkäripäivystäjiä yhteispäivystykseen. Päivystyksen ylilääkäri Johanna Tuukkasen laatima päivystyksellisen toiminnan kehitysvisio on raportin liiteaineistossa. Visioitu uusi toimintamalli edellyttää jatkovalmistelua ja siihen tulee kytkeä yhteistoiminta-alue, sosiaalipäivystys, erilaiset kriisipalvelut ja organisaatiot, yritykset sekä keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan rajan ylittävät sidosryhmät (pelastuslaitos, poliisi ym.). (Liite 7).

36 Aluekuvantaminen Nykytila Tällä hetkellä Keski-Suomen maakunnan alueella on jo olemassa laaja aluekuvantamisen yksikkö. Keski-Suomen keskussairaalan kuvantamisen alle kuuluvat kaikki muut kunnat paitsi Wiitaunion alue (Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula). Myös Jämsä on tällä hetkellä ulkopuolella. Aluekuvantamiseen kuuluu, että kuvaustoiminnan järjestäminen ja tuottaminen on sairaanhoitopiirin kuvantamisen vastuulla. Aluekuvantamisen yksikkö huolehtii eri yksiköihin hoitohenkilökunnan, kuvauslaitteet, laitteiden huollot, henkilökunnan koulutukset, privaattisektorilta hankittavien tutkimusten kaikkia kuntia koskevat yhtenäiset kilpailutetut hinnat, jne. Kuvantamisyksiköitä keskussairaalan lisäksi on 11 yksikköä: Karstula, Saarijärvi, Äänekoski, Keuruu, Hankasalmi, Laukaa, Kyllö, Palokka, Vaajakoski, Muurame ja Joutsa. Näissä yksiköissä on sairaanhoitopiirin omistamat kuvauslaitteet ja sairaanhoitopiirin palkkalistoilla oleva henkilökunta. Lisäksi kaikki kunnat kuuluvat sairaanhoitopiirin ylläpitämään kuva-arkistoon. Kaikki maakunnan alueella otetut rtg-kuvat ovat siis yhteisessä kuva-arkistossa ja helposti kaikille saatavilla. Wiitaunionin alueella kuvantamisyksiköt on Viitasaarella ja Pihtiputaalla, mutta nämä ovat hallinnollisesti kuntien alla, vaikkakin yhteistyö sairaalan kanssa on jo olemassa esimerkiksi radiologikonsultaatioiden ja yhteisen kuva-arkiston kautta. Tavoite Tavoitteena on, että aluekuvantamisen yksikkö kattaa jatkossa koko maakunnan alueen. Tällöin koko maakunnan alue olisi yhtä suurta alueellista yksikköä, jolloin toiminnan järjestäminen, sopimusten ja hintojen kilpailutukset ym. hoituisivat keskitetysti ja olisivat kaikille yhtäläiset. Järjestelyllä katsotaan olevan monia etuja mm.: pienten perifeeristen yksiköiden toiminta on myös turvatumpaa esimerkiksi rtg-hoitajien sairaslomasijaistusten kautta. Laitehankinnat saadaan keskitettyä ja hinnat mahdollisesti alhaisemmiksi laajempien hankintasopimusten myötä. Suunnitelmissa olevan kuvauslaitekannan yhdistymisen myötä synergiaedut toiminnan pyörittämiseen ovat merkittävät (tuttu laite-helppo käyttää, huollot, varaosat, jne.)

37 37 Konkreettisena tulevana palveluverkkoon vaikuttavana asiana voidaan mainita Vaajakosken uuden terveysaseman rakentaminen, jonne ei olla järjestämässä kuvaustoimintaa, vaan asiakkaat kuvataan muissa yksiköissä (Kyllö, Palokka) sekä keskussairaalassa. Keski-Suomen maakunnan aluekuvantaminen on ollut eräänlainen edelläkävijä ja esimerkki kuinka sote-palveluita voidaan järjestää maakunnan asukkaille. Jatkovalmistelussa selvitetään tarkemmin yhtiöittämisen mahdollisuus, alueellinen palveluverkko, varustus ja henkilöresurssit. Mahdollista on, että aluekuvantamisen tuottamista ei voida jatkaa liikelaitoksen omalla yksiköllä (inhouse-toiminta), mikäli aluekuvantaminen tuottaa diagnostisia palveluita myös markkinoilla toimiville Sotekeskuksille. Asia edellyttää jatkoselvittelyä myös muiden diagnostisten ja tuotannollisten tukipalveluiden osalta Laaja konsultaatiokeskus palvelee koko maakuntaa ja Sote-keskuksia A. Konsultaatiokeskus Monierikoisalainen konsultaatiokeskus on Keski-Suomen oman innovaatiotoiminnan seurauksena syntynyt Uuteen sairaalaan tähtäävä uusi toimintamalli. Konsultaatiokeskuspilotti on käynnistetty jo vanhan sairaalan aikana, helmikuussa Mukana on ensi linjassa 5 erikoisalaa (kardiologia, psykiatria, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, lastentaudit ja geriatria). Konsultaatiokeskuksesta saadaan jo nyt laadukas teleyhteys maakunnan terveyskeskuksiin ja teleyhteyttä kokeillaan pienimuotoisena vuoden ajan. Ensimmäisenä aloittaneiden erikoisalojen kokemukset konsultaatiokeskuksen toimintamallista ovat myönteisiä ja ensimmäiset analyysit toimintaluvuista, vaikutuksista lähetemääriin ym. saadaan kesäkuun loppupuolella Tulevaisuudessa toimintaa laajennetaan myös muille erikoisaloille. Konsultaatiokeskus tulee sijoittumaan Uudessa sairaalassa osaamiskeskusalueelle. Konsultaatiokeskukseen kootaan konsultaatiovuorossa olevat erikoislääkärit, joista osa voi olla myös videoyhteyden päässä. Erikoislääkärit voivat konsultaatiokeskuksen tiloissa saman tien helposti keskustella toistensa kanssa silloin, jos ongelma ylittää oman erikoisalan osaamisen, ja ovat siellä konsultoivien ja koulutuksessa olevien lääkäreiden tavattavissa. Konsultoivat erikoislääkärit voivat lähteä tarvittaessa konsultoivan lääkärin mukaan tapaamaan potilasta tai voivat olla video/puhelinvälitteisesti yhteydessä maakuntaan. Konsultointivuoron aikana työaika rauhoitetaan tähän työhön, jolloin konsultaation antaminen ei keskeytä potilastyötä. Konsultaatiokeskuksen lääkärit voivat konsultaatioiden välissä (jos aikaa jää) tehdä keskuksen tiloissa paperitöitä.

38 38 Kokenut yleislääkäri on yksi keskeinen konsultaatiokeskuksen toimija. Häntä voivat konsultoida koko maakunnan kokemattomammat yleislääkärit sekä erikoissairaanhoidon erikoislääkärit. Konsultaatiokeskus mahdollistaa sen, että potilaan ongelma saadaan aiempaa helpommin ja nopeammin kerralla kuntoon ja se vähentää sekä sisäisten että ulkoisten konsultaatiolähetteiden määrää. Konsultaatio myös lisää erikoisalojen vuoropuhelua ja todennäköisesti myös ammatillista yhteenkuuluvuutta. Kokonaisuudessaan konsultaatiokeskus säästää terveydenhuollon kustannuksia toiminnan järkevöitymisen kautta: säästöt syntyvät aikaisempaa asiantuntevammista konsultaatioista ja tämän seurauksena tarpeettomien hoito- ja tutkimustoimenpiteiden välttämisestä, asian kerralla kuntoon hoitamisesta, ja sekä sisäisten että ulkoisten lähetteiden vähenemisestä. Ainoa uusi keskukseen tarvittava resurssi on yleislääketieteen konsultin työpanos, jonka irrottamiseen tähtäävät toimet pitää sopia maakunnan perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Konsultaatiokeskuksen läheisyydessä on Uudessa sairaalassa myös toimenpidesuunnittelijoiden työtila, jolloin myös heidän on helppo tavoittaa erikoislääkäri tarvittaessa. toimenpidesuunnittelijat ja konsultoivat lääkärit käyttävät samoja suljettuja etäyhteystiloja. Konsultaatiotoiminnan uudistuksen alamuotona on myös esim. alla kuvattu haavanhoitoyksikkö. Haavanhoitoyksikkö sijaitsee Uuden sairaalan operatiivisessa osaamiskeskuksessa. On päätetty muodostaa haavanhoitoyksikköä laajempi verkostomainen PTH:n ja ESH:n yhteinen Haavakeskus, johon edellä mainitun toiminnan lisäksi liittyy kiinteästi sekä erikoissairaanhoidon että Jyväskylän perusterveydenhuollon jalkaterapeuttien toiminta, kotona ja terveyskeskusten vuodeosastoilla toteutettava haavojen hoito sekä seuraavien erikoisalojen erikoislääkärikonsultaatioita: verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, ihotaudit, endokrinologia, infektiotaudit. Kaikkien näiden erikoisalojen polikliininen toiminta tapahtuu haavanhoitoyksikölle suunniteltujen tilojen läheisyydessä, joten konsultoivalle yhteistyölle on hyvät edellytykset. Haavahoitajat ovat jo kevään 2017 aikana aloittaneet telekonsultaatiomuotoisen yhteistyön maakunnan terveyskeskusten haavahoitajien kanssa. Myös sosiaalitoimen ammattilaisilla voisi hyvin olla SOTE:ssa vastaava toimintamalli.

39 39 Konsultaatiokeskuksella tavoiteltavat muutokset Kuva 7 NYKYTILA: Potilaan lähettäminen sairaalaan (virka-aikana) Kuva 8 TULEVAISUUS: Potilaan lähettäminen (virka-aikana) Sote-keskusten verkko maakunnassa Vastuuvalmistelija: Tuula Liehu (Jämsä) Valmistelutiimi: Sakari Ritala (Saarikka), Keijo Lukkarinen (Äänekoski), Päivi Ylä-Kolu (Seututk), Sirkka Keikkala (Jyväskylä), Raija Toiviainen (Wiitaunioni), Raija Kolehmainen (Äänekoski), Maire Laaksonen (Jyväskylä)/Anu Silan-

40 40 der (Jyväskylä), Juko: Ulla Palmu, KoHo/Super: Sari Harjulampi, Ku/Jyty: Ulla Sinikka Sihvonen Asiantuntijaryhmän työskentelyn tueksi palveluverkkoa on simuloitu karkealla tasolla pohjautuen alueen väestön kehitykseen ja 30 minuutin saavutettavuuteen (vrt. palvelulupauksen luonnos), mikä on ollut keskustelussa esillä. Simulaatioennusteet perustuvat tilastokeskuksen väestöennusteeseen v Sote-keskusten toimipisteiden etäisyydeksi on haarukoitu 35 km, jolla saadaan melko hyvä alueellinen kattavuus. Väestöennusteen mukainen ennuste toimipaikoiksi ei siis ota huomioon nykyisiä kuntarajoja, vaan laskee matemaattisesti väestön sijoittumisen pohjalta. Päällekkäisillä aluepeitoilla varmistetaan osaltaan mahdollisuuksia valita kulkuyhteyksiltään parempi sote-keskus. Luoteis- ja lounaisosan alueille on luontevaa organisoida sivupisteitä. Väestöennusteen Sote-keskukset sijoittuvat pääosin nykyisille julkisille/yksityisille toimipaikoille. Ainoastaan Laukaan yksikkö sijoittuisi väestöennusteen pohjalta eri paikkaan. Jyväskylän alueen ennuste pohjautuu lähinnä väestön sijoittumiseen ilman km-rajoitusvaadetta. Kuva 9 Simulaatioennuste noin 30 minuutin saavutettavuudella

41 41 Kuva 10 Simulaatioennuste 30 toimipisteen pohjalta Kuva 11 Simulaatioennuste Jyväskylän alueelle Palveluverkossa toimipisteet jakaantuvat laajoihin Sote-keskuksiin ja sivutoimipisteisiin. Simuloinnin tarkoitus on antaa karkea kuva siitä millaiseksi Sotekeskusten palveluverkko voisi muodostua. On pidettävä mielessä, että Sotekeskuksia syntyy järjestäjän ohjauksessa maakunnan eri alueille (julkinen, yksi-

42 42 tyinen tai 3.sektori). Tässä vaiheessa on vaikea kovin tarkkaan arvioida millaiseksi Sote-keskusten verkko Keski-Suomessa muodostuu. Käydyssä keskustelussa suurin huoli on kohdistunut pienempien asutustaajamien ja reuna-alueiden tilanteeseen ja palveluiden säilymiseen. Todennäköistä on, että suurimpiin asutustaajamiin syntyy myös yksityistä tarjontaa ja mikäli joillekin alueille ei synny tarjontaa, palvelut on mahdollista tuottaa esimerkiksi sivutoimipisteiden muodossa tai sitten järjestäjä voi velvoittaa julkista liikelaitosta tuottamaan alueen väestölle tarvittavat palvelut (markkinapuute-tilanne). Simuloinnissa on kysymys erilaisten vaihtoehtojen esittämistavasta ja erilaisten tekijöiden vaikutuksesta palveluverkon muodostumiseen. Tässä esitetyssä kysymys ei ole varsinaisesta järjestämiseen liittyvästä ehdotuksesta Kärkihankkeet ja integrointi muuhun soteen KS-LAPE Vastuuvalmistelija: Muutosagentti Hanna Hämäläinen, Jyväskylä Valmistelutiimi: Raija Harju Kivinen, hanketyöntekijät Sari Paananen, Johanna Liukkonen, Petri Oinonen, Maria Lehtinen, Senja Hirsijärvi, Juko: Anu Halonen, KoHo/Tehy: Anne Puronaho, KU/Jyty: Ulla Sinikka Sihvonen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Lape on yksi hallituksen 26:sta kärkihankkeesta ja yksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen viidestä kärkihankkeista. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa LAPE-kärkihankkeen johtamisesta ja hallinnoinnista yhdessä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa muutosohjelman toimeenpanosta yhdessä ministeriöiden kanssa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE:ssa lasten, nuorten ja perheiden palvelut uudistetaan asiakaslähtöisesti integroiduksi palveluiden kokonaisuudeksi maakuntien ja tulevaisuuden kuntien toimintaympäristöön. Muutosohjelmassa palveluiden painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Muutosohjelma vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa tuomalla käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin sekä välineitä lapsilähtöiseen budjetointiin ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan. Uudistuksen lähtökohtana ovat lapsen oikeudet, perheiden monimuotoisuus, lapsi- ja perhelähtöisyys sekä voimavarojen vahvistaminen. Lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen ja kokemusasiantuntemus kytketään tiiviisti uudistuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon.

43 43 Muutosohjelmalla vastataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin kustannusvaikuttavasti julkisen talouden haasteet huomioiden. Muutosohjelman toteuttamiseen on varattu 40 miljoonaa euroa, josta pääosa käytetään alueellisen muutostyön tukemiseen. Keski-Suomi on saanut 1 M euroa maakunnan KSLAPE Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi - hankeen toteuttamiseen. LAPE mukana Keski-Suomen sote- ja maakuntavalmistelussa: LAPE-muutosohjelman yksi tavoite on luoda ehjät, sujuvat palvelurakenteet keskisuomalaisille lapsille ja perheille niin, että palvelut ovat oikea-aikaisia ja vaikuttavia. LAPE rakentaa siltoja tulevan maakunnan ja kuntiin jäävien lapsi- ja perhepalveluiden välille. Jotta LAPE:n tavoite painopisteen siirtämisestä oikeaaikaisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin onnistuu, palveluiden järjestämisen ja tuotannon muutoksessa keskeistä on toimivat integraatiokäytännöt eri palveluiden välillä järjestäjästä ja tuottajasta riippumatta. Koska keskeiset lasten ja perheiden palvelut (varhaiskasvatus, koulut, nuorisotyö) jäävät kuntien järjestämisvastuulle sote-palveluiden siirtyessä maakunnan vastuulle, oleellista on varmistaa toimivat ja yhtenäiset palvelupolut ja yhteistyökäytännöt. Muutosohjelma painottaa lasten ja perheiden matalan kynnyksen palveluiden verkostoimista perhekeskustoimintamallin mukaisesti. Maakunnassa toimivat perhekeskusverkostot, jotka kokoavat yhteen alueiden lasten ja perheiden kanssa toimivia varhaisen tuen sekä erityistason palveluita. Perhekeskus toteutuu sekä toimijoiden fyysisinä, yhteisinä tiloina että verkostomaisena toimintana. Perhekeskusverkostoon kuuluvia toimijoita ovat mm. neuvola, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotyö, kasvatus- ja perheneuvonta, terapiapalvelut sekä seurakuntien ja järjestöjen toimijat. Erityistason palvelut, kuten lastensuojelu ja erikoissairaanhoito, integroituvat kiinteästi perhekeskusverkostoihin, jolloin lasten ja perheiden tuen tarpeeseen vastataan oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. Perhekeskusverkoston toimijoilla on käytössä yhteiset, hyväksi havaitut työtavat ja -menetelmät, joiden avulla lasten ja perheiden palvelutarpeeseen vastataan tehokkaasti. Perhekeskusverkostojen yhteyteen rakentuu perheiden kohtaamispaikkoja, joissa perheiden vertaistuki mahdollistuu. Erityistason ja vaativan tason (lastensuojelu, vammaispalvelut ja erikoissairaanhoito) palveluiden keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö perustason palveluiden kanssa tukevat palveluiden asiakaslähtöistä integroitumista sekä hoito- ja palveluketjujen eheyttä. Erityispalvelut jalkautuvat ja tarjoavat konsultaatiota lasten, nuorten ja perheiden tutuissa palvelupisteissä, kuten sote- ja perhekeskuksissa. Keskeistä erityispalveluiden integraatiossa on tarjota tukea ja konsultaatiota peruspalveluihin niin, että asiakkaat tulevat autetuksi varhaisessa vaiheessa ja erityispalveluiden palvelutarve vähenee.

44 44 Suomeen ollaan rakentamassa viittä osaamis- ja tukikeskusta yhteistoimintaalueille. Osaamis- ja tukikeskukset tulevat vastaamaan uudella tavalla sosiaalija terveydenhuollon erityisen vaativan tuen ja palveluiden tarpeeseen. Keski- Suomi kuuluu Kuopion yliopistosairaalan alueelle rakentuvan OT-keskuksen piiriin. Jatkossa keskeinen kysymys palveluiden sujuvuuden ja asiakkaiden tarpeeseen vastaavan palvelun osalta tulee olemaan myös sujuvien integraatiokäytänteiden toimivuus maakunnan ja OT-keskuksen välillä. LAPE-kokonaisuuteen kuuluu oleellisen osana verkostojohtaminen ja yhtenäisten työkäytönteiden ja osaamisen levittäminen. Kansallinen ohjaus, lainsäädäntö ja johtaminen tukevat muutosohjelman tavoitteiden toteutumista. Lape-kärkihankkeen raportti sisällytetään popup - teemaryhmien loppuraporttiin, joka kootaan osaksi poliittisen ohjausryhmän aineistoa Kukoistava kotihoito Vastuuvalmistelija: Muutosagentti Tuija Koivisto, Jyväskylä Valmistelutiimi: Hanketyöntekijät: Eeva-Liisa Saarman, Anne-Mari Hakala, Eija Janhunen, Suvi Manninen, Juko: Marko Tiainen, KoHO/Super: Jaana Tirkkonen Kukoistava kotihoitohanke on onnistuneesti integroitu sekä palveluiden järjestämiseen että niiden tuottamiseen. Hankkeen popup-tuotos julkaistaan kokonaisuutena kesäkuussa 06/2017 ja liitetään poliittiselle ohjausryhmälle menevään aineistoon. Seuraavat kaksi kuvaa kuvaavat ikäihmisten asiakaskuntaa, jotka tarvitsevat Soten palveluita.

45 45 Kuva 12 Ikäihmiset (n. 90 %), jotka eivät ole säännöllisten palveluiden piirissä Kuva 13 Ikäihmiset, joilla huoli tai vaikeus arjessa pärjäämisessä Palvelut asiakaslähtöisiksi, Valinnanvapauskokeilu Vastuuvalmistelija: projektipäällikkö Riitta Pylvänen KoHo/Tehy: Jaana Pollari, Juko: Heljä Siitari Jyväskylä on mukana sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöisiksi kärkihankkeessa, jonka tavoitteena on kokeilla asukkaiden vapaata valintaa ja tuottaa tietoa siitä, mitä mahdollinen valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä tulee käytännössä näyttäytymään järjestäjän, palveluntuottajien sekä kuntalaisten näkökulmasta. Hanke toteutetaan ajalla kolmen terveysaseman alueella. Näiden alueiden asukkaat voivat

46 46 valita itselleen palveluntuottajan, joka tuottaa asiakkaalle palvelupaketin sisältäen avosairaanhoidon palvelut sekä sosiaaliohjauksen ja -neuvonnan. Palveluntuottajan valinnan voivat tehdä Huhtasuon, Kuokkalan ja Keskustan terveysasemien alueella asuvat kuntalaiset lukuun ottamatta ikäihmistä, jotka ovat säännöllisen kotihoidon tai palveluasumisen asiakkaita. Asukkaita näillä kolmella terveysaseman alueella on noin Asiakas sitoutuu valitsemaansa palveluntuottajaan vähintään 6 kk ajaksi, jonka jälkeen hän voi halutessaan palata kunnalliselle palveluntuottajalle tai vaihtaa toiselle hyväksytylle yksityiselle palveluntuottajalle. Palveluntuottajan valinnan voi tehdä milloin vain kokeilun aikana. Palvelu uuden palveluntuottajan luona alkaa seitsemän (7) vuorokauden kuluttua valinnan tekemisestä Järjestäjä maksaa palveluntuottajalle korvauksen tuotetuista vastaanottopalveluista. Korvaus on asiakkaiden määrään perustuva kapitaatiokorvaus. Kapitaatiokorvaus on riippumaton tuotetun palvelun määrästä. Kokeilun aikana kerätään tietoa tekijöistä, jotka tulisi sisällyttää käyttöön otettavaan kannustin- ja sanktiomalliin. Jyväskylän painopisteenä valinnanvapauskokeilussa on yritys- ja järjestöyhteistyö, jossa osapuolten kesken kehitetään mm. valinnanvapauden piiriin kuuluvaa palvelutuotetta, ollaan mukana tukemassa siihen liittyen pienten yritysten verkottumista sekä syvennetään järjestöjen roolia hyvinvoinnin edistäjinä. Hankkeen aikana tehtävä tietojärjestelmien kehittämistyö voidaan jakaa kahteen osioon, joista ensimmäinen liittyy potilas- /asiakastietojärjestelmien käyttämiseen sekä näihin liittyviin integraatioihin kuten esimerkiksi talous- ja laskutusjärjestelmiin. Toinen osio sisältää tuottajarekisterin eli palvelusetelitoiminnasta tutun palvelusetelijärjestelmän tyyppisen valintajärjestelmän, jossa asiakas vertailee tuottajia ja tekee valintoja. Järjestelmästä saadaan myös tieto siitä mille tuottajalle asiakas on listautunut Palvelut asiakaslähtöisiksi, kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Valmistelutyöryhmä: Kristina Grahn, Susanna Mutanen, Nina Peränen, Tarja Kettunen ja Tiina Ahonen (liite 8) Yhteiskunnan palvelurakenteiden muutokset haastavat kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja ja käytänteitä, jotka ovat samanaikaisesti asiakkaiden arvioimina laadukkaita, vaikuttavia sekä kustannuksiltaan hallittavissa. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä silloin, kun palvelujen käyttäjät ovat itse mukana toiminnassa ja osallistuvat palvelujen suunnitteluun. Kansainväliset tutkimustu-

47 47 lokset kokemusasiantuntijuudesta ja vertaisten panoksesta palvelujärjestelmässä ovat osoittautuneet lupaaviksi, sillä niiden avulla on onnistuttu tehostamaan terveellisiä elintapoja ja elämäntapamuutosta, lisäämään tietoa ja voimavaroja, vähentämään sairauksiin liittyviä oireita ja riskitekijöitä ja kohdentamaan terveyspalvelujen käyttöä tarkoituksenmukaisemmaksi. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kehittää asiakaslähtöisiä palveluita ja kokemusasiantuntijatoimintaa osana toimintaa. Sairaanhoitopiirin kehittämistoimintaa tukee Tekes vuosina Lisäksi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on mukana hallitusohjelman Palvelut asiakaslähtöisiksi kärkihankkeen osahankkeessa Kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli. Hankkeessa rakennetaan asiakkaiden osallistumisen valtakunnallinen toimintamalli maaliskuuhun 2018 mennessä. Yhteistyökumppaneina ovat Petäjäveden terveysasema, psykiatrian vastuualue, SOSKU hanke sekä Joutsan ja Jyväskylän kuntien hyvinvointikertomustyö, joiden kanssa yhteistyössä pilotoidaan toimintamallia. Mallissa asiakkaat otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin tasavertaisina kumppaneina. Lisäksi kokemustieto välittyy poliittiseen päätöksentekoon. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kouluttamat kokemusasiantuntijat uudessa sotessa ja maakunnassa Kokemusasiantuntijuuden määrittely: Kokemusasiantuntijat ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämän koulutuksen käyneitä henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta pitkäaikaissairauksista (psyykkisistä tai somaattisista, myös päihdesairauksista), joko niistä itse kärsivänä, toipuneena tai sairastuneen omaisena/läheisenä. Koulutuksen myötä heillä on valmiuksia toimia erilaisissa suunnittelu-, kehittämis- ja arviointitehtävissä ammattilaisen rinnalla. Kokemusasiantuntijuudessa on mahdollisuus kääntää, sairaus, ongelmat tai vaikeat kokemukset ja elämäntilanteet voimavaraksi, joka toimii katalyyttina ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan välisessä yhteistyössä. Kokemusasiantuntija on aktiivinen toimija potilaan ja ammattilaisen välillä. Kokemusasiantuntijan työ perustuu toimeksiantosopimukseen, jossa on määritelty työn reunaehdot: kesto, sisältö, tuotos ja korvaus. Kokemusasiantuntijan osaamisalueet: - kolmannen sektorin sekä palvelujärjestelmän tuntemus - tietoa pitkäaikaissairastuneen sairauden hyväksynnän ja elämäntilanteen vaiheista

48 48 - ryhmätyötaidot, viestintä- ja esiintymistaidot, rakentavan palautteen antaminen ja rinnakkain työskentely ammattilaisen kanssa, oman kokemustaustan käsittely ja hyödyntäminen kokemusasiantuntijana - tiedonkeruu- ja analysointitaidot kehittämistyön tueksi - asenteisiin vaikuttaminen ja sairauden stigman vähentäminen - perehdytyksen ja täydennyskoulutuksen kautta lisäksi verkkotuutorointi ryhmäohjaukseen, yksilöasiakkaan kuuntelu- ja keskustelutukeen sekä järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön Kokemusasiantuntijan roolit: - asiakkaan äänen ja kokemusten kuuluville tuominen kehittämistyöhön - toiminnan kehittäminen, uudet palvelukonseptit, asiakaspalvelun ja asiakaskulttuurin kehittäminen - ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan tasavertaisessa yhteistyöskentelyssä toteutuu jaettu asiantuntijuus (asiantuntijatieto + kokemustieto) Nykytila: Sairaanhoitopiiri on kouluttanut kaksi ryhmää kokemusasiantuntijoita, yhteensä 34 henkilöä. Ensimmäinen koulutus toteutui Arjen Mieli kaste hankkeen aikana ( ) ja toinen perusterveydenhuollon yksikön toimesta ( ). Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on kehitetty kokemusasiantuntijuutta ja vahvistettu asiakkaan asemaa palvelujärjestelmässä osana Tekesin tukemaa toimintaa sekä STM:n Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta. Toimintamalleista ja toimeksiannoista on saatu rohkaisevia kokemuksia: kokemusasiantuntijoiden toimeksiannot ovat lisääntyneet vuosina merkitsevästi ja kokemusasiantuntijoiden tunnettuus on kasvanut Keski-Suomessa. Toiminnan koordinointivastuu on perusterveydenhuollon yksikössä, jonne eri toimijoiden toimeksiantopyynnöt ohjautuvat. Kokemusasiantuntijoilla on toimeksiantosopimukset sairaanhoitopiirin kanssa ja he laskuttavat tilaavaa yksikköä. Työskentelymuodot ovat tuntityö tai työsopimussuhde. Yhteisesti tunnistetut mahdollisuudet toiminnan kehittämiseksi: Kokemusasiantuntijatoiminnan eri muotoja on tarkasteltu sekä arvioitu erilaisissa työryhmissä, sidosryhmätilaisuuksissa sekä workshopeissa ja ammattilaisten haastatteluissa. Yhteistyöskentelyn tuloksena on tunnistettu uusia innovatiivisia yhteistyömahdollisuuksia ja toimintamuotoja (KOSKE, Kyt, terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset, asiantuntijat, esimiehet sekä johto, SOSTE ry., Jyväskylän yliopisto, JAMK, perusterveydenhuollon yksikkö sekä kokemusasiantuntijat):

49 49 - kokemusasiantuntijatoiminta on sote- ja hyvinvointipalveluiden läpileikkaava yhteistyömuoto kansalaisen osallisuuden sekä hyvinvoinnin tukemiseksi - yhteistyö syvenee ja tiivistyy eri yhdyspintojen välillä: SOTE, liikunta, kolmas sektori, tutkimus- ja kehittämistoiminta, koulutuspalvelut - digitaalisia menetelmiä hyödynnetään kokemusasiantuntijatyössä: mobiilisovellukset ja etäkäyttö - asiakaspalautteiden käsittely sekä asiakasauditoinnit ovat osa normaalia toimintaa - kohderyhmät laajenevat sairaalakontekstista ihmisten lähiyhteisöihin, perheeseen, vapaa-aikaan sekä järjestöihin - oppilaitosyhteistyö vahvistuu: luodaan systemaattinen järjestelmä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen (hankesuunnittelu + toteutus, kokemusasiantuntijat läsnä opiskelijoiden keskuudessa eri opintojaksoissa, opettajien tukena opetuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa). - kokemusasiantuntija on jäsenenä uusissa perustettavissa työryhmissä sekä johtoryhmissä - kokemusasiantuntija syventää ammattilaisten ymmärrystä tietyistä potilasryhmistä, kuten esimerkiksi kipupotilaista - kokemusasiantuntija on tärkeä linkki ja väylä kolmannen sektorin palvelujen ja toiminnan suuntaan (palveluihin ohjaus) - kokemusasiantuntijan rooli sisältyy tärkeänä ja pysyvänä osana tiettyjen potilasryhmien hoitopolkuja. Ehdotus kokemusasiantuntijatoiminnan organisoinniksi: - toiminta perustuu lakiehdotuksiin: maakuntalaki 5 luku 23 ja sotejärjestämislaki 4 luku 35 (asukkaiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuudet) - sisällytetään kokemusasiantuntijuus osaksi maakunnan palvelulupausta sekä määritellään kokemusasiantuntijatoiminta osaksi liikelaitoksen ja sote-keskusten toimintakokonaisuutta - Asiakasosallisuus ja kokemustiedon kerääminen on maakunnassa ja tuotantoyksiköissä systemaattista toimintaa - Liitetään osaksi maakunnallisen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmaa - kuvauksessa määritellään mitä on kokemusasiantuntijuus, kuka on kokemusasiantuntija ja millainen koulutus ja tehtävät hänellä on. Kuvataan toimintamallit ja tuotteistetaan kokemusasiantuntijan palvelut. Näin on toimittu esimerkiksi Digitaalisen elämäntaparyhmäohjausmallin kanssa (Muutosmatkaryhmät) perusterveydenhuollon yksikössä kesällä 2017

50 50 - sovitaan koordinoinnista ja tilauskäytänteistä: koordinointi- ja koulutusvastuu on jatkossa maakunnalla (kokemusasiantuntijakoulutuksen toteutus tapahtuu yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa). Esimerkkinä Siun Sote: kokemusasiantuntijatoiminnan koordinointi suunnitellaan maakunnan konsernihallintoon nimetyille vastuuhenkilöille. - tehdään sopimuskäytänteet ja palvelun käyttö mahdollisimman helpoksi eri sidosryhmille. Yksi selkeä toimeksiantosopimus madaltaisi palvelun käyttöönoton kynnystä. Toimeksiantosopimuksen reunaehdot määritellään lähtökohtaisesti koordinoivassa. Sopimuksessa määritellään korvauskäytänteet (palkkion suuruus, matkakorvaukset ja palkkioon oikeuttavat toimeksiannot). 2.8 Palveluohjaus Keski-Suomessa Palveluohjausta on peräänkuulutettu jo vuosia apuun sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen yhteydessä. Yleensä sitä esitetään ratkaisuksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän aiheuttamiin ongelmiin. Järjestelmä itsessään on tuottanut palvelujen yli- ja toisaalta alikäyttöä ja ajatellaan, että palveluohjaus voi vastata tähän palveluiden väärään kohdentumiseen. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää muistaa, että palveluohjaajien joukko ei yksinään tuo parannusta vallitsevaan tilanteeseen. Palveluohjauksesta voi pahimmillaan tulla pullonkaula asiakkaan ja palvelun välille, mikäli palveluohjaus ymmärretään vain palveluohjaajan tuottamana palvelujen järjestämisenä ja varmistamisena. Palveluohjaus ei toimi mikäli palvelut eivät ole tuotteistettu hyvin, integroitu hyvin ja mikäli vain palveluohjaajat tekevät palveluohjausta. Palveluohjaus ja Lean-ajattelu toimivat hyvin yhdessä, molemmissa on sama tavoite: saada asiakkaan näkökulmasta palvelu sujuvaksi. Palveluohjaus on edelleen yläkäsite, josta vain pienen osan toteuttavat varsinaiset palveluohjaajat. Koko prosessin onnistumisen avaimet löytyvät asiakkaan ensikohtaamisesta ja ohjaus- ja neuvontapalveluista. Erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut läpileikkaavat kaikkia palvelupaketteja ja on olemassa riski päällekkäisyyksien syntymiseen, mikäli ohjaus ja neuvonta nähdään kapeasti vain yhden palvelupaketin sisäisenä asiana. Tätä laajempaa näkökulmaa ohjaukseen on etsitty esimerkiksi osana tuotannollisten tukipalvelujen työryhmän työtä. Järjestämisen työryhmässä on käsitelty Sitran palvelupakettien kautta asiakas- ja palveluohjausta osana jokaista palvelupakettia. Asiakas- ja palveluohjaus on käsitelty yhtenä kokonaisuutena ja se on ollut tässä valmistelun vaiheessa järkevää. Jatkovalmistelussa nämä kaksi on kuitenkin tärkeää erottaa, jotta myös kä-

51 51 sitteiden yhtenäistäminen voi oikeasti syntyä. Integraationkin perusta on, että ymmärrämme yhtenäisesti mitä eri käsitteillä tarkoitamme. Paljon palveluja tarvitseville asiakkaille palveluohjaus on keskeinen prosessin onnistumisen elementti. Paljon palveluja käyttävillä asiakkailla oli hetken aikaa Sitran palvelupakettikäsikirjassa oma palvelupakettinsa, mutta niin Sitra kuin järjestämisen työryhmä luopuivat ajatuksesta, että paljon palveluja tarvitsevat kuvataan omaan, erilliseen palvelupakettiin. Näkökulma haluttiin sisällyttää jokaiseen olemassa kuvattavaan palvelupakettiin, jonka kautta myös läpileikkaus aikanaan syntyy. Jyväskylässä on otettu hyviä askeleita kohti parempaa palveluohjauksellista työotetta aloittamalla palveluohjaus ja asiakaslähtöinen työtapa valmennusohjelma, jossa eri alan ammattilaisia valmennetaan kohti asiakaslähtöisempää työotetta. Tällaisten pilottien tuloksia on tärkeää seurata osana jatkovalmistelua. (Perusturvajohtaja Anu Pihl) 2.9 Kuntoutustoiminta Kuntoutuksen ylilääkäri Satu Auvinen on koordinoinut kuntoutuksen kehittämistyötä ja tästä valmistelusta esitetään yhteenveto liiteaineistossa. Kuntoutuksen koko kenttä on muotoutumassa uudelleen. Tavoitetila vuonna 2020 esitetään seuraavassa kuvassa. Kuntoutuksen valmistelu on ollut käynnissä Uusi sairaala-hankkeessa ja KsSote2020-hankkeessa- ja valmistelutyön laajempaa organisoimista tarkastellaan

52 52 esivalmisteluvaiheen päätyttyä. Kansallinen kuntoutuskomitea antaa mietintönsä syksyllä. (Liite 9). Kuva 14 Kuntoutuksen kenttä vuonna Tuotannolliset tukipalvelut Alla lueteltujen tuotannollisten tukipalvelujen loppuraportti on liitteenä (liite 10). Tukipalvelujen alatyöryhmän alustava kokoonpano ja käsiteltävät kokonaisuudet: Ari Solonen, Uusi sairaala -projekti, puheenjohtaja Tuija Koivisto, KS SOTE 2019 Kaija Heikura, KSSHP Sirkka Keikkala, JKL Maarit Raappana, JKL Suvi Ilminen, JHL Kia Paasivirta, Uusi sairaala -projekti, sihteeri Materiaalitoimi ja logistiikka: Miia Paatola, KSSHP Marjo Laine, JKL

53 53 Sari Hyötyläinen, JKL Välinehuoltokeskus: Päivi Töytäri, KSSHP Eila Kerkelä-Rautiainen, Seutu tk Apuvälinekeskus: Ulla Kolomainen, KSSHP Leevi Tuohiluoma, JKL Lääkehuolto ja sairaala-apteekki: Kirsi Juurinen, KSSHP Satu Kuukkanen, KSSHP Puhtaus- ja hygieniapalvelut: Marita Kautto, KSSHP Maire Matsinen, KSSHP Merja Hokkanen, JKL Annika Viljakainen, JKL Sari Wilkman, WiitaUnioni Neuvonta- ja aulapalvelut: Päivi Kontkanen, KSSHP Anu Kinnunen, Saarikka Sari Antila, Oiva-keskus Riitta Pylvänen, JKL Anu Pihl, Toivakka Sihteeri ja dokumentointipalvelut, asiakastietopalvelu Päivi Kontkanen, KSSHP Riitta Huusko, KSSHP ICT Päivi Uusikylä, Uusi sairaala -projekti Juhani Paavilainen, Uusi sairaala -projekti Minna Rehn, KSSHP Arto Jalkanen, JKL Ruokahuolto Tuija Sinisalo (Kylän kattaus) Merja Hokkanen, JKL Arja Hänninen, KSSHP Tuija Koivisto, KS SOTE 2019 Aino Rajapolvi, Saarikka

54 54 Tekstiili ja vaatehuolto Henna Tikka, KSSHP Sari Wilkman, WiitaUnioni Lääkintälaiteet Jari Tirkkonen, KSSHP Ari Ruuskanen, KSSHP Turvallisuus tarkentuu myöhemmin Vartiointi ja henkilöturva Turvapuhelimet ja rannekkeet o Sami Siren, JKL Laitteet ja välineet, paikannus Hälytyksin liittyvät tarkistukset ja kirjaukset Alatyöryhmän tausta - toimii Keski-Suomen maakunnallisen liikelaitoksen alatyöryhmänä - tukipalvelut käsitteenä on laaja ja sisältöä ei ole määritelty tarkkaan maakunnallisesti. - tukipalveluita laajempana kokonaisuutena (erit. yhtiöittämisen näkökulmasta) käsitellään myös talous-, kiinteistöt- ja tukipalvelutyöryhmässä - alatyöryhmän tulee selkiyttää näiden suhteita toisiinsa. Alatyöryhmän tehtävät - tunnistetaan kaikki tukipalvelut, joita maakunnassa tarvitaan sote-palveluiden tuottamiseksi - alatyöryhmä tekee selvityksen liikelaitoksen asiantuntijaryhmälle tuotannollisten tukipalvelujen kokonaisuudesta - alatyöryhmä ehdottaa tuotannollisten tukipalvelujen uutta toimintamallia, jolla voidaan turvata maakunnallisten palveluiden saatavuus. Tuotannolliset tukipalvelut Tuotannollisilla tukipalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä palveluita, jotka tukevat potilaan/asiakkaan välitöntä hoitoa tai tälle tuotettua palvelua esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisia potilaskuljetuksia ja etuisuuksia sekä näihin liittyviä neuvontapalveluita. Maakunnallisen suunnittelun tässä vaiheessa tuotannollisten tukipalvelut muodostuvat seuraavista kokonaisuuksista: Materiaalitoimi ja logistiikka Välinehuoltokeskus

55 55 Apuvälinekeskus Lääkehuolto ja sairaala-apteekki: Puhtaus- ja hygieniapalvelut: Neuvonta- ja aulapalvelut: Sihteeri ja dokumentointipalvelut ICT Ruokahuolto Tekstiili ja vaatehuolto Lääkintälaiteet Turvallisuus. Tuotannollisten tukipalvelujen lähtökohtana ovat maakunnallisesti kattavat palvelukokonaisuudet, jotka tuotetaan potilas-/asiakaslähtöisesti. Tuotannollisten tukipalvelujen uusien toimintamallien tavoitteena on tuottaa palvelut: o oikea-aikaisesti o resurssit allokoiden o kustannustehokkaasti o hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti Sote-palvelujen laatu, oma valvonta ja potilasturvallisuus Keski-Suomen sote palvelun tuottajan on nimettävä palveluille laadun- ja potilasturvallisuuden vastuuhenkilö, jonka on valvottava ja johdettava oman toimintansa laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Vastuuhenkilöllä tulee olla toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito. Sote palvelun tuottajan on laadittava toiminnan laadun, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelun tuottajan ja sen lukuun tuotetut palvelut. Omavalvontasuunnitelma tehdään sähköisesti ja julkaistaan internetsivuilla, sekä omavalvontasuunnitelma pidetään julkisesti nähtävänä palveluyksikössä. Sote palvelun tuottaja ja nimetty vastuuhenkilö vastaavat siitä, että omavalvontasuunnitelmaa toteutetaan palveluja tuotettaessa. (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HE 52/2017, 8, 9 ) Vaadittavat toimenpiteet:

56 56 - laatu- ja potilasturvallisuustyöryhmän perustaminen - vastuuhenkilön (henkilöiden) toimenkuvan laadinta - vastuuhenkilön (henkilöiden) valinta - omavalvontasuunnitelman laadinta valtakunnantason ohjeiden mukaisesti - valtakunnallisten laatu- ja turvallisuusmittareiden mukaisesti indikaattoreiden valinta (Laatuoppaan päivitys menossa, SOTE mittarit tulossa, KUVA työryhmän mittarit) - maakunnallisen laatu- ja potilasturvallisuusverkoston perustaminen. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta: HE 52/ Vastuu palvelujen laadusta Sosiaali- ja terveyspalvelun on oltava laadukasta, asiakaskeskeistä, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Toiminnan johtamisessa on oltava sellaista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon ja huolenpidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä. Palvelun tuottajan on nimettävä palveluille vastuuhenkilö, jonka on johdettava ja valvottava, että palvelut täyttävät niille säädetyt edellytykset koko sen ajan, kun palveluja toteutetaan. Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito. Vastuuhenkilöllä on oikeus käsitellä salassapitosäännösten estämättä sellaisia palvelun tuottajan toiminnassa muodostuvia potilas- ja asiakastietoja sekä muita tietoja, jotka ovat välttämättömiä hänelle kuuluvien johto- ja valvontatehtävien hoitamiseksi. 9 Omavalvonta Palvelun tuottajan on valvottava oman toimintansa laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Palvelun tuottajan on laadittava toiminnan laadun, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelun tuottajan ja sen lukuun tuotetut palvelut.

57 57 Palvelun tuottajan on tehtävä omavalvontasuunnitelma sähköisesti ja julkaistava se internetsivuillaan sekä pidettävä omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä palveluyksikössä. Palvelun tuottaja ja vastuuhenkilö vastaavat siitä, että omavalvontasuunnitelmaa toteutetaan palveluja tuotettaessa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (jäljempänä Valvira) antaa määräykset omavalvontasuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja seurannasta. Jatkovalmistelussa päätetään laadunhallinta- ja potilasturvallisuusprojektin perustamisesta uuden lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti Sote - palvelut laajan valinnanvapauden mallissa Kuva 15 Sote-palvelut valinnanvapausmallissa

58 Valinnanvapaus Koko Sote -uudistuksen yhtenä merkittävänä tavoitetilana on väestön valinnanvapauden lisääminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valinnanvapautta lisääviä mekanismeja on lainsäädännössä ns. suoravalinta, asiakasseteli sekä henkilökohtainen budjetti. Lisäksi palveluntuottajan tulisi mahdollistaa, aina kun on mahdollista, se että kuntalainen voisi valita myös sosiaali- ja terveyspalveluissa oman työntekijänsä. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa annettiin eduskunnalle Valinnanvapauden suoranvalinnan mekanismia on lähdetty kokeilemaan Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeessa Palvelut asiakaslähtöisiksi. Kokeilussa viisi eri kuntaa/kuntayhtymää kokeilee suoranvalinnan sote-asema palveluiden valintaa. Kokeilut käynnistyivät alkuvuodesta 0 7 ja niiden on tarkoitus jatkua vuoden 0 8 loppuun saakka. Kokeiluista on saatu ja saadaan edelleen tietoa siitä miten ja miksi väestö käyttää valinnanvapautta, millainen korvausmalli palvelutuotannossa tulisi ottaa käyttöön, millaista yrittäjyyttä suoranvalinnan palveluun syntyy sekä miten julkisen tuotannon kehitys etenee muiden palveluntuottajien toimiessa rinnalla ja miten julkinen tuotanto pystyy kilpailemaan asiakkaista. Kokeiluista voi lukea tarkemmin mm. ministeriön verkkosivuilta sekä esimerkiksi Jyväskylän kokeilun osalta verkkosivuilta Hallituksen esityksen jälkeen on STM julkaissut myös maakunnille mahdollisuuden hakeutua Sote- uudistuksen toimeenpanoa tukevaan Maakunnalliseen valinnanvapaus pilottiin. Pilottien tarkoituksena on käynnistää varsinainen sote- ja maakuntamuutos jo vuoden 0 8 aikana Sote-asema palveluiden tai henkilökohtaisen budjetin osalta, riippuen kumpaa maakunta haluaa lähteä pilotoimaan. Pilotteihin on varattu ministeriössä 00M, jolla rahoitettavaksi tulisivat pilotit noin 5-8 maakunnan alueella. Pilottiin hakeutuminen edellyttää maakunnasta 80 % väestön osuudelta mukanaoloa ja sote-keskus palveluiden osalta vähintään suppean sote-keskuksen palvelurepertuaari, mutta mielellään laajaa palvelurepertuaaria. Keski-Suomessa asiasta pidetään keskustelu ja informaatiotilaisuus on pidetty pe.6. 07, jonka jälkeen edetään mahdolliseen päätöksentekoon ja hankehakemuksen valmisteluun. Kunnat antavat alustavan vastauksen kesäkuussa (juhannukseen mennessä) pilotin valmistelua koskien. Piloteista voi lukea tarkemmin ja /asset_publisher/ 7 39/valinnanvapauspilottien-osallistumiskriteerit-onjulkaistu.

59 59 Keski-Suomen sote valinnanvapausasiantuntijatyöryhmä työskenteli kevään valtakunnallisesti keskeneräisen materiaalin ja lakiluonnoksen pohjalta. Työryhmä muodosti kuvan siitä, millainen sote-aseman laajapalvelurepertuaari olisi toimiva. Esitettyä palvelumallia testataan vielä myös ns. asiakasvirta-analyysillä sekä KELA:n toimenpide nimikkeiden volyymi ja kustannusvertailulla. Työryhmän teettämät asiantuntija-arvioinnit maakunnan sote-yhtiön perustamisesta, markkina- ja toimintaympäristön muutoksesta valinnanvapauden tullessa sekä nykyisen toiminnan optimoinnista ja muutoksesta muuttuvassa toimintaympäristössä auttoivat hahmottamaan millaisia eri tekijöitä muutos tuo nykyiseen julkiseen palvelukenttään ja palvelutuotantoon. Työryhmän pohdintaa selvityksistä sekä suoranvalinnan sote-aseman palveluista on tämän raportin kohdissa.8.5 ja.8.6. Työryhmä ei päässyt työskentelyaikana tutustumaan Keski-Suomen sopimusselvityksen perusteella sote- palveluiden nykyisten palvelutuotantosopimusten ja palveluseteleiden tuotantokokonaisuuksiin tai volyymeihin, sopimusselvitystyön keskeneräisyyden vuoksi. Työryhmä käsitteli kuitenkin hahmotelmaa asiakassetelillä tuotettavista palveluista, joka on tämän raportin liitteenä. Jo tällä hetkellä useissa maakunnan kunnissa on palvelutuotantoa ostopalveluina tai palvelusetelillä, joten Keski-Suomessa pystytään varmasti täyttämään 5 % vaade liikelaitoksen asiakassetelillä tuotettavista palveluista. Pääsääntöisesti monituottajamalli on käytössä vanhuspalveluiden asumispalveluissa sekä kotiin vietävissä palveluissa, myös vammaispalveluissa sekä jonkin verran terveyspalveluissa on ostopalvelua ja palveluseteliä käytössä. Nykyisten ostopalveluiden ja palvelusetelipalveluiden jatkuminen asiakassetelituotantona on Keski- Suomen osalta luonnollista. Jatkossa tulee vielä arvioida se miltä osin erikoissairaanhoidon toiminnoissa voidaan asiakasseteli ottaa käyttöön laajemmin, nykyisten terapia- ja peruukkipalveluiden lisäksi. Eroavaisuus tämän hetkiseen tuotantoon asiakassetelillä tuotetuissa palveluissa on se, että myös maakunnan liikelaitoksen oma tuotanto ko. palveluiden osalta tulee tuottaa yhtiömallissa ja ansainta myös julkisen yhtiön toimintaan tulee näiltä osin asiakassetelillä. Asiantuntijatyöryhmä kävi myös keskustelun Maakunnalliseen pilottiin hakeutumisesta kokoontumisessaan Työryhmä keskusteli asiasta laajasti ja näki pilottiin hakeutumisessa useita selvitettäviä kohtia mutta myös se, että asiat ovat selvitettävissä ja ratkaistavissa. Työryhmä näkee, että valmistelua ja asioiden selvittelyä tulee jatkaa, sillä vastaavaa valmistelua joudutaan tekemään joka tapauksessa. Uhkana nähtiin myös se, että jos Keski-Suomi ei lähtisi hakeutumaan pilottiin mukaan. Työryhmän muistio ko. keskustelusta on luettavana tarkemmin fi/tyoryhmat-jamuistiot/asiantuntijatyoryhmat/valinnanvapauden-piiriin-kuuluva-palvelutuotanto/

60 60 Asiantuntijaryhmän alustava ehdotus sote-keskuksen palvelurepertuaarksi on kuvattu seuraavassa, esitystä tullaan vielä tarkentamaan. Esimerkiksi sotekeskukseen mahdollisesti siirrettävät erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuudet ovat vielä selvittelyn alla. Lähtökohtana on ollut muodostaa sote-keskuksista kansalaisten palvelukeskuksia, joista vain erityisosaamista edellyttäviä palveluita haetaan muualta (esimerkiksi Sairaala Novasta). (Liitteet, ja 3). Kuva 16 Asiakkaan valintaoikeudet Työryhmän tarkoitus ja tavoite Selvittää ja valmistella Keski-Suomen Sote- palveluiden osalta lakiluonnoksen määrittämien ensi vaiheen suoran valinnan piirissä olevien palveluiden tuotanto.

61 61 Markkina- ja toimintaympäristö, yhtiöittämisen taloudellinen mallinnus, toiminnan optimointi. Ottaa kantaa suoran valinnan Keski-Suomen SOTE-aseman sisältöön ja palvelurepertuaariin. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käytön selvitys osana maakunnan liikelaitoksen valmistelua (palvelut, joissa maakunnalla on asiakasseteli käytössä, on yhtiöitettävä). Lisäksi työryhmä tekee maakunnan nykyisen ostopalvelun ja palveluseteli palveluiden selvityksen, osana liikelaitoksen valmistelua alatyöryhmänä Tavoiteltujen lopputulosten valmistelun tilanne ( ) Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja kuullut asiantuntijoita mm. henkilökohtaiseen budjetointiin sekä yhtiömallintamiseen liittyen, lisäksi on kuultu asiantuntija selvityksiin liittyvää valmistelua Asiantuntijaryhmä on muodostanut kuvan Keski-Suomen valinnanvapauden piirissä olevan sote-keskusten palvelurepertuaarista ja perustellut kantaansa Asiantuntija selvitysten raportit ovat valmistuneet Työryhmä arvioi pohjaesityksenä ollutta Keski-Suomen palvelulupausta ja strategisia linjauksia Asiantuntijaryhmä on ottanut kantaa Keski-Suomen maakunnan liikelaitoksen valmiuteen tuottaa sote-palveluja monituottajamallilla huomioiden nykyiset ja uudet palvelumallit maakunnassa (asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti, ostopalvelu) Maakunnan nykyisten palveluiden ostopalveluja, palvelusetelejä ja asiakaskohtaisia palveluostoja ei ole saatu loppuraporttiin koottua, sopimusselvitystyön keskeneräisyyden vuoksi Työkäytännöt Työryhmä kokoontuu 1-2x/kk, erilaisia työskentelymuotoja Case- mallinnus ostetaan ostopalveluna asiantuntijoilta Nykyisen palvelutuotannon ostopalvelu- ja palveluseteli palvelut ja sopimukset selvitetään yhteistyössä maakunnallisen sopimusselvitystyöryhmän kanssa.

62 62 Kuva 17 Malli yhtiöitettävästä toiminnasta Suoran valinnan palveluiden yhtiöittäminen, markkina- ja toimintaympäristö sekä toiminnan optimointi, työryhmän valmistelun yhteenvetoa Asiantuntijaryhmä teetti yhtiöittämisestä kolmen miniselvityksen kokonaisuuden tammi-helmikuussa Selvitysten tavoitteena oli yhtiöittämisen vaiheiden mallintaminen tulevaa laajempaa ja perusteellisempaa yhtiöittämisvalmistelua varten. Yksittäiset selvitykset ovat luonnoksia varsinaisen loppuraportin pohjaksi ja yhtiön perustamiseen liikesalaisuuksina pidettävää valmisteluaineistoa. Yhtiöittämisselvityksien tarkastelukohteena olivat Jyväskylän kaupungin avosairaanhoidon valinnanvapauskokeiluun osallistuvat alueet ja niiden terveysasemat Huhtasuo, Keskusta ja Kuokkala. Selvityksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin markkinoiden ja asiakkaiden käyttäytymisen muutoksen ennustamista valinnanvapauden käynnistyessä. Tässä osiossa hyödynnettiin markkinoilla pitkään toimineen asiantuntijakonsulttiyri-

Järjestöt sote-uudistuksessa Keski-Suomessa. Järjestämisryhmä Mikael Palola

Järjestöt sote-uudistuksessa Keski-Suomessa. Järjestämisryhmä Mikael Palola Järjestöt sote-uudistuksessa Keski-Suomessa Järjestämisryhmä Mikael Palola Asiat Järjestäjän rooli uudessa maakunnassa Järjestöjen rooli palveluiden järjestämisessä Järjestämisryhmän työsuunnitelma Järjestöjen

Lisätiedot

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmän valmistelun tulokset. Mikael Palola

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmän valmistelun tulokset. Mikael Palola Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmän valmistelun tulokset Mikael Palola 16.6.2017 Järjestäminen-asiantuntijatyöryhmä Tehtävänä esivalmistella maakunnan sote-palveluiden järjestämistä

Lisätiedot

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. TYÖPAJA klo Muistio

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. TYÖPAJA klo Muistio Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä TYÖPAJA 9.3.2017 klo 13-16.05 Muistio TYÖPAJA 9.3.2017 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun tilannekatsaus Tuotantoa koskevat linjaukset

Lisätiedot

Sote liikelaitos

Sote liikelaitos 16.06.2017 Sote liikelaitos Juha Kinnunen Sairaanhoitopiirin johtaja 19.06.2017 Esitys kello 09.10-09.20 Asiantuntijaryhmän jäsenet Juha Kinnunen pj. Sairaanhoitopiirin johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. TYÖPAJA klo 13- Agenda

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. TYÖPAJA klo 13- Agenda Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä TYÖPAJA 23.3.2017 klo 13- Agenda TYÖPAJA 23.3.2017 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus ja väliraportti Tuotantoa koskevat linjaukset

Lisätiedot

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. TYÖPAJA klo Muistio

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. TYÖPAJA klo Muistio Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä TYÖPAJA 4.5.2017 klo 13-15.55 Muistio TYÖPAJA 4.5.2017 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne ja ajankohtaiset asiat Palvelustrategia

Lisätiedot

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. Työpaja muistio Mikael Palola

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. Työpaja muistio Mikael Palola Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä Työpaja 9.2.2017 muistio Mikael Palola TYÖPAJA 9.2.2017 klo 13-15.30 Väliraportti Muutosvisio ja palvelulupaukset Palvelustrategia ja palvelukuvaukset

Lisätiedot

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen asiantuntijatyöryhmien väliraportit 1. Silja Ässämäki, kehittämisjohtaja Sote-vastuuvalmistelija

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen asiantuntijatyöryhmien väliraportit 1. Silja Ässämäki, kehittämisjohtaja Sote-vastuuvalmistelija Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen asiantuntijatyöryhmien väliraportit 1 Silja Ässämäki, kehittämisjohtaja Sote-vastuuvalmistelija 27.1.2017 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. Työpaja Muistio

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. Työpaja Muistio Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä Työpaja 19.1.2017 Muistio TYÖPAJA 19.1.2017 Esittäytyminen Työryhmän tehtävä, tavoitteet ja aikataulut Palvelustrategian ja lupauksen runko/sisältö

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE Esivalmisteluvaiheen loppuraportti

KESKI-SUOMEN SOTE Esivalmisteluvaiheen loppuraportti KESKI-SUOMEN SOTE Esivalmisteluvaiheen loppuraportti 12.6.2017 Raportin on koonnut sote - vastuuvalmistelija Asko Rytkönen yhteistyössä asiantuntijaryhmien puheenjohtajien ja lukuisten asiantuntijoiden

Lisätiedot

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET Maakuntahallitus 21.9.2017 Mikael Palola Uudistuksen kansalliset tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Muistio Tietotalo 2. krs, kokoustila Viskaali, Kilpisenkatu 1, Jyväskylä

Muistio Tietotalo 2. krs, kokoustila Viskaali, Kilpisenkatu 1, Jyväskylä Muistio 2.3.2017 Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Maakunnallinen palvelulaitos -työryhmä (kokous 2/2017) Aika perjantai 24.2.2017 klo 12.04 14.55 Paikka Tietotalo 2. krs, kokoustila

Lisätiedot

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa

Lisätiedot

Muistio 1 (6)

Muistio 1 (6) Muistio 1 (6) Yksikkö Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen valmistelu Toimielin tai työryhmä Palvelutuotantotyöryhmä 2/2017 Aika Torstaina 30.3.2017 kello 9.10 11.34 Paikka

Lisätiedot

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

KASVUPALVELUIDEN JA SOTEN YHDYSPINNOILLA

KASVUPALVELUIDEN JA SOTEN YHDYSPINNOILLA KASVUPALVELUIDEN JA SOTEN YHDYSPINNOILLA Palvelujen järjestäminen maakunnan sote-palveluissa ja palvelulupaus 12.4.2017 Mikael Palola Järjestäminen-asiantuntijatyöryhmä TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ JA TARKOITUS Valmistelee

Lisätiedot

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijaryhmät Väliraportti 2 ( )

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijaryhmät Väliraportti 2 ( ) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijaryhmät Väliraportti 2 (24.3.2017) Tässä Väliraportti 2:ssa esitetään järjestämisen, valinnanvapauden ja liikelaitosasiantuntijaryhmien raporteista koostettu yhteenveto

Lisätiedot

Maakunnallinen aikuissosiaalityön ryhmä Marja Laurila Sote-/maku- johtoryhmä, aikuissosiaalityön vastuuvalmistelija

Maakunnallinen aikuissosiaalityön ryhmä Marja Laurila Sote-/maku- johtoryhmä, aikuissosiaalityön vastuuvalmistelija Maakunnallinen aikuissosiaalityön ryhmä 22.11.2017 Marja Laurila Sote-/maku- johtoryhmä, aikuissosiaalityön vastuuvalmistelija Maakunnallisen valmistelun organisointi VALMISTELUPROJEKTIT Järjestettävien

Lisätiedot

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä 7.12.2017 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen

Lisätiedot

JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola

JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS 13.2.2018 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. TYÖPAJA klo Muistio

Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä. TYÖPAJA klo Muistio Keski-Suomen sote-palveluiden järjestäminen -asiantuntijatyöryhmä TYÖPAJA 23.3.2017 klo 13-16 Muistio TYÖPAJA 23.3.2017 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus ja väliraportti Tuotantoa koskevat linjaukset

Lisätiedot

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie

Lisätiedot

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?

Lisätiedot

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo Sote-uudistus muutosjohtaja, STM 16.1.2017 1-20.2.2018 Maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Kukoistava kotihoito Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Hakukonsortio Jyväskylän kaupunki, hallinnoija Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jämsän kaupunki Keuruun kaupunki Kinnulan kunta

Lisätiedot

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa 16.3.2017 vesa.voutilainen@jkl.fi Täydennykset Juha Kinnunen, Liikelaitoksen asiantuntijaryhmä 17.3. 2017 Maakunnallinen

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

PoSoTe Tuotantotyöryhmä. Loppuraportti

PoSoTe Tuotantotyöryhmä. Loppuraportti PoSoTe Tuotantotyöryhmä Loppuraportti Loppuraportti 1 (6) Sisällys 1 Johdanto 2 1.1 Työryhmän tehtävä 4 1.2 Työryhmä 5 2 Ehdotukset ja tulokset 6 3 Huomiot jatkovalmistelusta 6 Loppuraportti 2 (6) Johdanto

Lisätiedot

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu

Lisätiedot

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Poliittinen ohjausryhmä Maakunnan Sote - valmistelu Asiantuntijaryhmien loppuraportit

Poliittinen ohjausryhmä Maakunnan Sote - valmistelu Asiantuntijaryhmien loppuraportit 28.06.2017 Poliittinen ohjausryhmä Maakunnan Sote - valmistelu Asiantuntijaryhmien loppuraportit Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Sote - vastuuvalmistelija 28.6.2017 Valmistelun vaiheet 9/2016 30.X.2017

Lisätiedot

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus, Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus, HB #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019 Etunimi Sukunimi Tarve muutokselle - Ikääntyminen Mahdollisuus muutokseen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE - Esivalmisteluvaiheen alustavia ehdotuksia ja tuloksia - Väliraportti

KESKI-SUOMEN SOTE - Esivalmisteluvaiheen alustavia ehdotuksia ja tuloksia - Väliraportti Väliraportti 2/2017 Raportin on koonnut sote - vastuuvalmistelija Asko Rytkönen yhteistyössä asiantuntijaryhmien puheenjohtajien kanssa 27.4.2017 KESKI-SUOMEN SOTE - Esivalmisteluvaiheen alustavia ehdotuksia

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari 13.3.2017 Kerttu Perttilä MISSÄ MENNÄÄN SOTESSA? Lähde: www.alueuudistus.fi 1. Miksi sote-uudistus? 2. Mitä uudistus tarkoittaa? 3. Uudistuksen

Lisätiedot

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Sote ja valinnanvapaus katsaus Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö

Maakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö Maakunta- ja soteuudistus tulee - näe mahdollisuus Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM Joulukuu 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Innostava elinvoimakunta 2 13.12.2017 Kuvitellen Oy Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa 2019- hankevalmistelusta Hankejohtaja Mira Uunimäki 5.3.2018 Maakunta-sotemuutos ja integraatio Uudet valmisteltavat lait määrittelevät integraation velvoittavat

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki

VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki Suomen hallitus julkaisi lakiluonnokset valinnanvapaudesta 21.12.2016 http://alueuudistus.fi/lakiluonnokset-12-2016

Lisätiedot

Muistio Tarkastamaton Yksikkö. Soittoyhteysnumero. Kutsutut / läsnä (x) Etunimi Sukunimi Ammattinimike

Muistio Tarkastamaton Yksikkö. Soittoyhteysnumero. Kutsutut / läsnä (x) Etunimi Sukunimi Ammattinimike Muistio Yksikkö Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon valmistelu Toimielin tai työryhmä Palvelutuotantoryhmä 10/2016 Aika Torstai 17.11.2016 kello 12.00 15.00 Paikka Karstulan terveyskeskus,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito hankkeen esittely

Kukoistava kotihoito hankkeen esittely 24.3.2017 Yksityisten palvelujentuottajat Kukoistava kotihoito hankkeen esittely Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus VISIO ja PÄÄTAVOITE Visio Koko Keski-Suomen maakunnassa kotihoidolla

Lisätiedot

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää

Lisätiedot

Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä:

Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä: Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä: Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen (vastuuhenkilö) Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

SOTE-PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Mikael Palola

SOTE-PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Mikael Palola SOTE-PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 9.11.2017 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden, palvelupolkujen ja etuisuuksien yms.

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen (22.1.2018) mukaisesti 1 - Keskeisimmät muutokset lausuntokierroksen jälkeen Sote-keskuksen erikoisalojen mukaiset konsultaatio- ja vastaanottopalvelut

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti Tehyn kutsuseminaari 24.11 hallitussihteeri, STM 1 2 3 Sote-keskuksen valinta Sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2021.

Lisätiedot

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu

Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen infotilaisuus Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu Leena Pimperi-Koivisto, asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu Anu Vuorinen, asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Omaa maakuntaa rakentamassa

Omaa maakuntaa rakentamassa Omaa maakuntaa rakentamassa 25.4.2018 LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Marina Kinnunen Eri skenaariot Pohjanmaan maakunnan näkökulmasta muutosjohtajan pohtimana Maakuntauudistus

Lisätiedot

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja 2019-hanke Uuden soten perusta 1.Maakunta on vahva järjestäjä Järjestäjä ja tuottaja on erotettu toisistaan Tuottajien toiminta

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa Sotemaku johtoryhmä 24..2017 VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa www.ep2019.fi http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito 75-v täyttäneiden osuus v. 2015 ja v. 2030 Yhteiskunnan on mukauduttava

Lisätiedot

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari 7.9.2017 Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus

Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus Silja Ässämäki Paviljonki, Jyväskylä 7.6.2016 Keski-Suomessa on vahva yhdessä tekemisen meininki 8/2016 Yhtiöt, valinnanvapaus jne.? KASTE-HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto ja valmiusyksikkö 1 17.5.2017 - Uusi sote-rakenne 1.1.2019 2 17.5.2017 - - Uuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi 23.3.2017 Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke Kanta-Hämeen maakunta; kunnat ja seudut Hämeenlinnan seutu n. 95 000 as. Forssan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 19.10.2017 - Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3. Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.2018 Kokonaisreformi SOTE kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,

Lisätiedot

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa SOTE -valinnanvapaudesta - 21.12.2016 hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Tero Suursalmi 9.1.2017 Asiakkaan valinnanvapaus Suora valinta ja maksuseteli

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sote- ja maakuntavalmistelu pidennetyn esivalmisteluvaiheen aikana Jukka Lindberg, muutosjohtaja

Sote- ja maakuntavalmistelu pidennetyn esivalmisteluvaiheen aikana Jukka Lindberg, muutosjohtaja Sote- ja maakuntavalmistelu pidennetyn esivalmisteluvaiheen aikana 20.10.2017 Jukka Lindberg, muutosjohtaja OMA HÄME VALMISTELU pidennetyn esivalmisteluvaiheen aikana (~1.7.2017-30.6.2018) Hämeen maakuntahallitus

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja* 2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 1 - Nykyisin kunnat järjestävät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. 1.1.2020 vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 uudelle maakunnalle.

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Luonnos 24.1.

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Luonnos 24.1. SOTE -valinnanvapaudesta - 21.12.2016 hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Luonnos 24.1.2017 Asiakkaan valinnanvapaus Suora valinta ja maksuseteli Maakunnan

Lisätiedot

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1. Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio

Lisätiedot

Palvelustrategian valmistelu

Palvelustrategian valmistelu Palvelustrategian valmistelu Pirjo Marjamäki Leena Turpeinen Markus Pauni Esivalmistelun SOTE-virkamieskoordinaatioryhmä 17.1.2018 Maakuntastrategian ja siihen liittyvien ohjelmien ja suunnitelmien viitekehys

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

SOTE- PALVELUT JA RAKENTEET LOPPURAPORTIN YHTEENVETO

SOTE- PALVELUT JA RAKENTEET LOPPURAPORTIN YHTEENVETO SOTE- PALVELUT JA RAKENTEET LOPPURAPORTIN YHTEENVETO 31.3.2017 Keijo Siiskonen etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 1 SOTE- PALVELUT JA RAKENTEET TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO / Kuvaus ja hahmotelma siitä,

Lisätiedot

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun. Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?

Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa? Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa? Soteuttamo 2.0 25.10.2018 Sote-järjestämisen muutosjohtaja Eija Kellokoski-Kari #meidänkeskipohjanmaa 29.10.2018 Maakunnallinen näkökulma 1 Syntyykö

Lisätiedot

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Maakuntauudistuksen aikataulu Lainsäädäntö voimaan /maakuntien

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja asiakassuunnitelma. Rokua Johanna Kiiskilä

Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja asiakassuunnitelma. Rokua Johanna Kiiskilä Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja asiakassuunnitelma Rokua 12.1.2017 Johanna Kiiskilä HYÖDYNNETÄÄN VOIMAVARAT Ihmiset, kansalaiset, asukkaat, asiakkaat, potilaat, perheet, kodit, lähiyhteisöt,

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto

Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Raija Volk, STM

Lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Raija Volk, STM Lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali ja terveydenhuollossa Raija Volk, STM 18.5.2017 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa, jotka hoitavat myös rahoituksen 2. Palvelujen integraatio

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito hankkeen ohjausryhmän kokous 3 /2017

Kukoistava kotihoito hankkeen ohjausryhmän kokous 3 /2017 muistio 20.9.2017 Kukoistava kotihoito hankkeen ohjausryhmän kokous 3 /2017 Aika Tiistaina 12.9.2017, klo 13.15-15.30 Paikka Matarankatu 4, kokoustila 100 (koske), Jyväskylä Esityslista 1 Kokous avattiin

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Vammaispalvelut maakuntarakenteessa

Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Pirkko Valtanen Tulosaluejohtaja, vammaispalvelut PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihtoa 5 toimialaa 2 liikelaitosta

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus

Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 19.10.2017 - 2 19.10.2017 - Sote-keskuksen valinta Sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa

Lisätiedot

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Tilanne Pohjanmaa / Pia Vähäkangas ja Riku Niemistö 1 ÖSTERBOTTEN /

Lisätiedot