Opetussuunnitelma. Kivimäen koulu

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma Kivimäen koulu

2 Sisältö 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat LUKU OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus huolto Kerhotoiminta LUKU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain LUKU KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS LUKU OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KÄYTTÄYTYMINEN TYÖSKENTELY EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Äidinkieli ja kirjallisuus luokat luokka

3 4. luokka luokka KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ luokka S2 Suomi toisena kielenä TOINEN KOTIMAINEN KIELI; ruotsi A2-kielenä luokka luokka luokka VIERAAT KIELET luokat luokka luokka luokka luokka luokka luokka luokka MATEMATIIKKA luokka luokka luokka luokka luokka luokka YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO luokat luokka luokka luokat luokka luokka BIOLOGIA JA MAANTIETO

4 5. luokka luokka FYSIIKKA JA KEMIA luokka USKONTO Evankelisluterilainen uskonto luokka luokka luokka luokka luokka luokka Ortodoksinen uskonto HYVÄN SUORITUKSEN KRITEERIT ELÄMÄNKATSOMUSTIETO luokat luokat luokka MUSIIKKI luokka luokka luokka luokka luokka luokka KUVATAIDE luokat luokat KÄSITYÖ luokka luokka luokka

5 4. luokka luokka luokka luokka luokka luokka LIIKUNTA luokat luokat luokat TERVEYSTIETO VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS LUKU OPPILAAN ARVIOINTI

6 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA Kivimäen koulun opetussuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004:ään. 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja "Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista." (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 5.) Tasa-arvon toteutumiseksi kaikilla alueen oppilailla tulee olla mahdollisuus sijoittua oman alueen kouluihin. Tasa-arvoon kuuluvat lisäksi oppilaan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja suhtautuminen oppilaaseen yksilönä. Tavoitteena on tarjota kaikille mahdollisuus hyvään oppimiseen. Tällöin yksi oleellinen tekijä on opiskelurauhan turvaaminen kaikille. Demokratiaa voidaan edistää lisäämällä oppilaan vaikutusmahdollisuuksia koulun toiminnan suunnittelussa. Luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilymistä voidaan edesauttaa pitämällä huolta alueen ympäristöstä sekä toimimalla kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Monikulttuurisuus on tullut osaksi alueemme koulujen arkipäivää. Oppilaita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden kohtaamiseen ja arvostamiseen. Kivimäen koulun arvoperustan muodostaa eettinen vastuu itsestä ja muista, vastuu omasta ja muiden työstä sekä ihmisyyden ja ympäristön huomioonottamisesta ja kunnioittamisesta. Tavoitteena on oppilaan kasvu terveen itsetunnon omaavaksi, itsensä tuntevaksi ihmiseksi, jolla on kyky säädellä omia tunteitaan ja tekojaan. Tavoitteena on myös oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja kasvu yhteisöllisyyteen. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan kykyä opiskella tavoitteellisesti ja arvioida työskentelyään realistisesti. Tavoitteena on lisäksi erilaisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen sekä oppilaan kasvu monikulttuurisen yhteiskunnan jäseneksi. Nämä arvot huomioidaan sekä toiminnan suunnittelussa että koulun arkityössä, jossa niitä pyritään pedagogisin käytäntein edistämään. 2.2 Perusopetuksen tehtävä "Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa." (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 6.) Perusopetuksen on annettava oppilaalle elämässä tarvittavat perustiedot ja -taidot. Erityisen tärkeää on tukea oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä ja pyrkiä herättämään kiinnostus elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena tulisi olla, että oppilas voisi kokea oppimisen iloa ja kokea olevansa hyvä oppija. 5

7 Edelleen perusopetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle valmiudet toimia vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä tietoisena omasta kulttuuri-identiteetistään. Kivimäen koulussa ohjataan yleissivistyksen, oppimisen ja oman elämänhallinnan kannalta tarpeellisiin tietoihin ja taitoihin sekä tuetaan ihmisenä kasvua. Koulu pyrkii luomaan turvallisen opiskeluympäristön, joka tukee itsetunnon, persoonallisuuden, luovuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tuntijako, tavoitteet ja sisällöt määritellään opetussuunnitelmassa vuosiluokittain. Erityisen tuen päätöksen saanut oppilas voi opiskella oman opinto-ohjelman mukaisesti. Tällöin opiskelun tavoitteet ja sisällöt määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Kivimäen koulun oppilaat opiskelevat vuosiluokilla 1-6. Koulu toimii oman oppilaaksiottoalueensa oppilaiden lähikouluna. Kivimäen koulun yhteydessä toimii Kivimäen etappi. 3. LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys "Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävää erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan." (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 7.) 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristö tarkoittaa oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. 6

8 Oppimisympäristön tulee mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käyttö. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Oppimisympäristön tulee kannustaa älylliseen uteliaisuuteen, aktiivisuuteen ja oman toiminnan arviointiin. Sen tulee tukea opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajille että oppilaille. 3.3 Toimintakulttuuri ta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulun toimintakulttuuria vahvistetaan sellaiseksi, että jokainen koulun aikuinen huolehtii omalta osaltaan koulunsa oppilaiden hyvinvoinnista. Henkilöstön tekemä arvokas hyvinvointityö tehdään näkyväksi. Työntekijöiden jokaista lasta kohtaan tekemä hyvinvointityö näkyy muun muassa arjen huolenpitona oppilaasta ja kodin ja koulun välisenä yhteistyönä. Arjen huolenpitoa konkreettisella tasolla on esimerkiksi lapsen kuuleminen ja kohtaaminen, kannustaminen sekä lapsen auttaminen arkisissa pulmatilanteissa. Oppilaiden osallistaminen koulun toimintakulttuurin kehittämisessä pyritään ottamaan huomioon. 3.4 Työtavat Opetuksessa käytetään kullekin oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja työtapoja. Työtavat kehittävät oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja ja aktiivista osallistumista. Työtavat edistävät myös tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee tukea oppilaan ikäkaudelle ominaista luovaa toimintaa, elämyksiä ja leikkiä sekä virittää halun oppia. Opettaja valitsee tarkoituksenmukaiset ja monipuoliset työtavat. Hän opettaa ja ohjaa sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnassa pyritään huomioimaan oppilaiden erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilöiden väliset erot. 4. LUKU OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukeminen edellyttävät kodin ja koulun vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolten kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kivimäen koulussa kodin ja koulun yhteistyötä tehdään monin tavoin. Useissa opetusryhmissä toimii luokkatoimikunta, jonka yhtenä tarkoituksena on luoda mahdollisuus huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Koulussa järjestetään säännöllisesti erilaisia vanhempainiltoja, jotka voivat olla opetusryhmä- tai vuosiluokka-astekohtaisia tai koko koulun oppilaiden huoltajia koskevia. Koulussa toimii vanhempainyhdistys. 7

9 arvioinnin yhtenä osana on lukuvuosittain tapahtuva arviointikeskustelu yhdessä huoltajan, oppilaan ja opettajan kanssa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa. huollossa on erilaisia kodin ja koulun yhteistyötapoja oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi. 4.2 Oppimissuunnitelma Kivimäen koulussa noudatetaan Vantaan perusopetuksen Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki opetussuunnitelmaa. 4.3 Ohjauksen järjestäminen Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitoja ja oppimisen valmiuksia sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Huoltajille järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Oppilaan ohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jossa oppilas saa yksilöllisiä tehtäviä ja yksilöllistä ohjausta. Tukiopetuksella tuetaan oppilaan opintojen etenemistä ja opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaalle pyritään tarjoamaan tukiopetusta ennen kuin hänen menestymisensä oppiaineessa arvioidaan heikoksi. Päätöksen tukiopetuksen aloittamisesta tekee opettaja yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa. Tukiopetusta annetaan niin usein ja laajasti, kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetus järjestetään joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 4.5 huolto Perusopetuslaki (31 a ) määrittelee oppilashuollon seuraavasti: Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumien edellyttämä tarvittava oppilashuolto. huollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen 8

10 sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Työskentelyn tavoitteena on luoda avoin ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojella mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä Tavoitteena on tukea oppilaita kokonaisvaltaisesti huomioiden heidän koko elämäntilanteensa. huollon tavoitteena on tukea myös työyhteisöä opetus- ja kasvatustyössä sekä tukea työntekijöiden jaksamista. Tavoitteena on lisäksi olla aktiivinen toimija koulun kehittämisessä ja seurata niitä yhteiskunnan ilmiöitä, jotka vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin. Kivimäen koulun oppilashuollon ja oppilashuoltoryhmän tavoitteet ja toiminta kuvataan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kivimäen koulussa kerhotoiminnan järjestämisestä päätetään koulun lukuvuosisuunnitelmassa, ja sitä pyritään toteuttamaan määrärahojen puitteissa. 5. LUKU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen mahdollisten seulontojen avulla ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Oppilaan oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä tuetaan eri tavoin. Perusopetuksen perustaso on tärkein ennaltaehkäisevän toiminnan taso, jota yleinen, tehostettu ja erityinen tuki täydentävät. Eri tuen muodot ovat kuvailtu tarkemmin Vantaan perusopetuksen Oppimisen ja koulunkäynnin tuki suunnitelmassa. 5.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on vahvempaa tukea kuin tukiopetus ja sitä antaa erityisopettaja. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilasta perusopetuksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä oppimisen perusvalmiuksien, oppimaan oppimisen taitojen ja oman toiminnan ohjaamisen taitojen edistymisessä. Osaaikaisessa erityisopetuksessa voidaan harjoitella vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. 9

11 Osa-aikainen erityisopetus toteutetaan samanaikaisopetuksena, yhteisopetuksena, pienryhmässä tai erityisestä syystä yksilöopetuksena. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen aikana oppilaan HOJKSiin. 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasa-vertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai tarkoituksen-mukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Oppilaan opetus voidaan järjestää poiketen koulun tuntijaosta, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua.(valtioneuvoston asetus 1435/01 9 ). HOJKSissa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa poiketaan koulun tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan päätöksessä määrätään, noudattaako opetus yleistä vai pidennettyä oppivelvollisuutta. Tarvittaessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien opetus voidaan muodostaa oppiainekokonaisuuksiksi. Viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien lisäksi muiden kielten tunneilla. 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajan, avustajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelma sisältää oppilaan noudattamat oppimäärät, opiskelun ja kuntoutuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja opetusmenetelmät sekä arvioinnin periaatteet. Lisäksi suunnitelmasta selviää, mitä tukitoimia oppilas saa. HOJKS tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. 10

12 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Mikäli Kivimäen kouluun tulee oppilas, jolle opetus järjestetään toiminta-alueittain, toiminta-alueet määritellään yksityiskohtaisesti oppilaan HOJKSissa. 6. LUKU KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kivimäen koulussa kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia ja Vantaan kaupungin linjauksia. Valmistavassa opetuksessa noudatetaan Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. 7. LUKU OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KÄYTTÄYTYMINEN Kivimäen koulussa on tavoitteena, että oppilas omaksuu yleisesti hyväksytyt käytöstavat (tervehtiminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen, hyvät ruokatavat) ja noudattaa niitä eri tilanteissa (oppitunnit, välitunnit, juhlat jne.). käyttää asiallista kieltä puhuessaan lapsille ja aikuisille. oppii vastaamaan omista tekemisistään ja kunnioittamaan toisen psyykkistä ja fyysistä koskemattomuutta. ta ohjataan osoittamaan käyttäytymisellään ja puheillaan arvostavansa itseään ja muita. Häntä ohjataan antamaan työrauha itselleen ja muille sekä huolehtimaan yhteisestä omaisuudesta. tietää Kivimäen koulun (ja oman luokkansa) säännöt ja tavat ja noudattaa niitä. ta ohjataan edellä mainittujen tavoitteiden mukaiseen käyttäytymiseen keskustelemalla eri tilanteisiin sopivasta käytöksestä ja antamalla suullista tai kirjallista palautetta oppilaan käyttäytymisestä eri tilanteissa. Koulun sääntöihin tutustutaan lukuvuosittain ja niitä kerrataan tarvittaessa. TYÖSKENTELY Kivimäen koulussa oppilaasta kasvaa vastuuntuntoinen, oma-aloitteinen ja yhteistyökykyinen koululainen. kykenee asettamaan itselleen oppimistavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista opettajan ohjauksessa. kykenee ohjeet saatuaan aloittamaan työskentelyn, pitämään sitä yllä ja suorittamaan tekemisensä loppuun. Hän osaa tarvittaessa pyytää apua. 11

13 osaa noudattaa ohjeita ja keskittyä kuuntelemaan. Hän harjaantuu työskentelemään omatoimisesti ja huolehtimaan tavaroistaan. malttaa työskennellessään tehdä parhaansa. osaa työskennellä itsenäisesti, pareittain ja suuremmissa ryhmissä. oppii suunnittelemaan, arvioimaan ja kehittämään työskentely- ja oppimisprosessejaan. Hän oppii hankkimaan tietoa eri tavoin eri lähteistä. Erilaisia opetusmenetelmiä käyttämällä oppilasta ohjataan tutustumaan itseensä oppijana ja kehittämään omaa tapaansa oppia. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia vertailla omia ajattelu- ja ratkaisumallejaan toisten oppijoiden ajattelu- ja ratkaisumalleihin. Näillä keinoilla kehitetään ja tuetaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Järjestämällä oppimistilanteita, joissa oppilas saa mahdollisuuksia aktiiviseen, vuorovaikutteiseen yhteistyöhön, tuetaan jokaisen oppilaan yksilöllistä oppimista. Opetusta suunniteltaessa huomioidaan, että oppiminen on aktiivinen, päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä oppilaiden omiin kokemuksiin pohjautuva prosessi. Näiden yleisten työskentelytaitojen tavoitteiden lisäksi on oppiainekohtaisia työskentelytaitojen tavoitteita, jotka on kirjattu eri oppiaineiden tavoitteisiin. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet toteutetaan eri oppiaineissa kasvatusta ja opettamista eheyttävinä teemoina, niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Ne näkyvät koulumme toimintakulttuurissa, kuten valinnaisissa opinnoissa sekä koulun yhteisissä tapahtumissa. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Yleistavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, elämänhallinnan kehittämistä ja tervettä itsetuntoa ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvaa yhteisöllisyyden kehitystä. oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan yhteisön jäsenenä. 12

14 Sisällöt fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioonottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. Tämän aihekokonaisuuden sisältöjä käsitellään kaikissa oppiaineissa. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Yleistavoitteena on auttaa oppilasta löytämään ja ymmärtämään oman kulttuuri-identiteetin olemusta ja kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan moniin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. Sisällöt oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurin merkitys. Tämän aihekokonaisuuden sisältöjä käsitellään kaikissa oppiaineissa (paitsi matematiikassa). Kivimäen koulussa Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuutta täydennetään erilaisina juhlina, teemapäivinä ja tapahtumina. 13

15 3. VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO Yleistavoitteena on kehittää oppilaan ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä edistää median käyttötaitoja. Mediataitoja harjoitellaan sekä viestin vastaanottajana että tuottajana. oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Sisällöt omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. Tämän aihekokonaisuuden sisältöjä käsitellään lähinnä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Tieto- ja viestintätekniikka: Kivimäen koulussa Viestintä- ja mediataitoja aihekokonaisuutta täydennetään koulumme tieto- ja viestintätekniikan suunnitelmalla sekä erilaisilla lukuvuoden aikana toteutettavina teemoina ja tapahtumina. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään oppimisen välineenä. Kivimäen koulussa TVT:tä opetetaan integroituna muihin oppiaineisiin sekä valinnaisena aineena. 14

16 Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Yleistavoitteet myönteinen asennoituminen tieto- ja viestintätekniikkaan tieto- ja viestintävälineiden käytön opettelu kriittinen tiedonhankinta tietoturvan merkityksen ymmärtäminen tasa-arvoinen oppimismahdollisuus KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ (Laadittu Kivimäen koulussa) Tekninen osaaminen: -osaa käyttää näppäimistöä sujuvasti kahdella kädellä -osaa käyttää toimisto-ohjelmistoja, tiedostojärjestelmää ja käyttöjärjestelmää annettujen koulutehtävien suorittamiseen teksti- ja esitystiedoston luominen, tallentaminen ja muokkaaminen tuntee tiedostojärjestelmän käsitteet tiedosto ja hakemisto osaa ohjatusti käyttää tarvittavia oheislaitteita (esim. tulostin tai kamera) osaa ohjatusti etsiä ohjeita ohjelmien ohjevalikoista tai verkosta (Esim. toimisto-ohjelman toiminnoista) -osaa ratkaista helppoja teknisiä ongelmia (esim. verkko ei toimi, johto ei ole kytketty) -hallitsee näyttöpäätetyön ergonomiset perusteet Tietoyhteiskuntataidot: -noudattaa netikettiä -osaa ja osallistuu verkkoviestintään ja osaa ohjatusti hyödyntää sitä työskentelyssään (esim. keskustelut, sähköposti, oma julkaisu, sosiaalisen median perusteet, oppimisympäristö) -tuntee tietosuojan ja tietoturvan perusteet (omien tietojen jakaminen ja turvaaminen, salasanat ja käyttäjätunnukset, virusturva, haittaohjelmat) -osaa hakea internetistä tietoa ja ohjatusti arvioida tiedon luotettavuutta 15

17 -osaa käyttää internetin palveluita (kirjasto, aikataulut, kartta jne.) -noudattaa tekijänoikeuslakia ja osaa ohjatusti käyttää lähteitä oikein - osaa yksin ja ryhmässä hyödyntää tarkoituksenmukaisesti hakemaansa tietoa vertaillen ja valikoiden sitä siten, että siitä syntyy tekijöidensä tekemä itsenäinen esitys tai viesti -pyrkii arvioimaan ja hallitsemaan omaa tietokoneen käyttöä ajallisesti ja sisällöllisesti. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Tämän aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää yhteiskunnallisessa osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä tutustuttaa yrittäjämäisiin toimintatapoihin. Yleistavoitteena on tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, yhteistyökykyiseksi, osallistuvaksi ja aloitteelliseksi kansalaiseksi. oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. Sisällöt perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjentoiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi 16

18 yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. Tämän aihekokonaisuuden sisältöjä käsitellään lähinnä ympäristö- ja luonnontiedossa, biologia ja maantieto aineryhmässä sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Kivimäen koulussa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuutta täydennetään mm. työpaikka- ja yritysvierailuilla sekä erilaisilla yrittäjyystapahtumilla. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Yleistavoitteena on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta sekä kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtumia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Sisällöt ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminnat. 17

19 Tämän aihekokonaisuuden sisältöjä käsitellään lähinnä ympäristö- ja luonnontiedossa sekä biologia ja maantieto aineryhmässä. Kestävä kehitys pyritään huomioimaan kaikessa koulun toiminnassa. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Yleistavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. Sisällöt onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaarapaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. Tämän aihekokonaisuuden sisältöjä käsitellään lähinnä ympäristö- ja luonnontiedossa, biologia ja maantieto aineryhmässä, liikunnassa, käsityössä sekä fysiikka ja kemia aineryhmässä. 18

20 Kivimäen koulussa Turvallisuus ja liikenne aihekokonaisuutta täydennetään erilaisilla turvallisuuteen liittyvillä suunnitelmilla. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Yleistavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Opetuksessa kehitetään välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. Sisällöt teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. Tämän aihekokonaisuuden sisältöjä käsitellään lähinnä ympäristö- ja luonnontiedossa, käsityössä sekä fysiikka ja kemia aineryhmässä. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineeseen on määritelty yksitoista eri oppimäärää, joista Kivimäen koulussa opiskellaan suomea äidinkielenä, suomea toisena kielenä sekä huoltajan valinnan mukaan muuta oppilaan äidinkieltä. 19

21 Suomi äidinkielenä Yleistä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tulee tarjota oppilaalle mahdollisuus rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Turvallisessa ympäristössä oppilas kehittyy ymmärtämään äidinkielen merkityksen oman persoonallisuuden muotoutumisessa ja sosiaalisten suhteiden välineenä. Sujuva luku- ja kirjoitustaito auttavat oppilasta selviytymään laajasta vuorovaikutuksen maailmasta ja mahdollistavat oman ajattelemisen taidon kehittymisen. Myös oppilaan oman persoonallisen käsialan kehittymistä ohjataan ja taitoa ylläpidetään läpi koko perusopetuksen. Kirjallisuuden johdonmukaisella ja kattavalla käsittelyllä läpi koko perusopetuksen oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen ja uusien asioiden yhteyksien luomiseen. Varsinkin luokilla 3-5 kirjallisuuden lukemisella on itseisarvon lisäksi välinearvoa oppilaan varttuessa viestijänä. Myöhemmin oppilas arvioi kirjallisuutta ja mediatekstejä ja oppii hankkimaan yleissivistystä kirjallisuudesta. Kirjallisuuden tehtävä kulttuurin siirtäjänä ja esteettisten elämysten antajana on luonnollisesti merkittävä. Tiedonhankintataitojen ja lukuharrastuksen kehittämisen turvaamiseksi pyritään mahdollisuuksien mukaan kehittämään koulukirjastoa koulun tarpeita vastaavaksi. Lisäksi yhteistyö alueen kirjaston kanssa on tärkeää. Media- ja viestintätekniikkaan perehdyttäminen on tärkeä osa-alue. Tietoverkkojen käyttö ja asiallinen suhtautuminen valtavaan tiedon maailmaan ovat osa oppilaan elämänhallintaa, jolloin oppilas ymmärtää median ja tekstien mahdin mielikuvien tuottajana sekä ihmisten maailmankuvan ja valintojen ohjailijana luokat PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteena on, että oppilas haluaa ja rohkenee ilmaista itseään suullisesti. Hän pystyy osallistumaan keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia mielipiteitään, ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii kuuntelemaan keskittyneesti ja eläytyen tilanteen mukaan. Hän oppii kuunnellessaan kirjakieltä sekä rikastuttaa käsite- ja sanavarastoaan ja omaa mielikuvitustaan. 20

22 Sisällöt ja menetelmät 1. luokka ta rohkaistaan selkeään ja kuuluvaan äänenkäyttöön. harjoittelee suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa. rohkenee kertoa ja selostaa omia kokemuksiaan, havaintojaan ja ajatuksiaan sekä mielipiteitään. ta ohjataan kuuntelemaan keskittyneesti ja eläytyen esim. opettajan luentaa. ta ohjataan kuuntelemaan tovereitaan ja pyytämään sekä odottamaan omaa puheenvuoroaan. tutustuu hyvään yleispuhekieleen luennan ja kerronnan avulla. 2. luokka harjoittelee suullista ilmaisua monipuolisesti. harjoittelee keskustelun taitoja ja malttaa odottaa omaa puheenvuoroaan keskeyttämättä toista. harjaantuu selostamaan ja kertomaan omia kokemuksiaan, havaintojaan, ajatuksiaan sekä mielipiteitään. harjoittelee selostamaan kuulemaansa omin sanoin. tutustuu runoihin ja loruihin opetellen niitä myös ulkoa. haluaa ja rohkenee esiintyä luokan edessä pienissä näytelmissä. KIELENTUNTEMUS Tavoitteena on, että oppilas tietää miten kieli toimii ja miten kielen merkitykset muodostuvat. harjaantuu tietoiseen kielen tarkkailuun; sen rakenteen, sanaston ja tyylin tiedostamiseen. tulee tietoiseksi kielen sopimuksista luokat Tavoitteena on, että oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä. tutustuu kieleen ja tottuu tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja. 21

23 Sisällöt ja menetelmät 1. luokka oppii äänne- ja kirjainvastaavuudet. ymmärtää käsitteet kirjain, tavu, sana ja lause. Hän oppii kirjoittamaan ja lukemaan niitä. oppii aakkosjärjestyksen. 2. luokka opettelee sanojen luokittelua ylä- ja alakäsitteiden avulla. opettelee lauseen- ja sanajonon erottamista. Hän opettelee lauseen tunnusmerkkejä kuten isoa alkukirjainta ja lauseen päättömerkkiä. harjoittelee tunnistamaan yhdyssanoja ja muodostamaan niitä itse oppii erottamaan sanoista yksikön ja monikon. erottaa erisnimen ja yleisnimen. oppii äng-äänteen. KIRJOITTAMINEN Luokat Tavoitteena on, että oppilas oppii kirjoittamisen perustekniikan sekä saavuttaa selkeän ja luettavan käsialan tekstausaakkosilla. Toisella luokalla tavoitteena on harjoitella myös selkeää ja luettavaa tyyppikirjoitusta. Alkuopetuksen kirjoittamisen tavoitteena on myös kirjoitusrytmin löytäminen. Tärkeää on rohkaista ja kannustaa oppilasta vähitellen oman tekstin tuottamiseen. harjoittelee tekstinkäsittelyn alkeita. Sisällöt ja menetelmät 1. luokka oppii kirjoittamisen perustekniikan. Hän oppii piirtämään pienten ja isojen aakkosten kirjainmuodot. oppii hyvän kynäotteen. harjoittelee kirjainten sijoittamista apuviivoille oikein. 22

24 oppii kirjoittamaan kokonaisia sanoja ja jättämään sanavälejä. 2. luokka oppii kirjoituskirjainten muodot sekä harjoittelee niiden yhdistämistä. harjaantuu kirjoittamaan omaa tekstiä eri tarkoituksiin. Tällaisia ovat olla esimerkiksi kirjeen, viestin, listan tai ohjeen kirjoittaminen. opettelee kirjoittamaan kuvan pohjalta kokonaisia lauseita. tutustuu riimittelyyn kirjoituksen avulla. pystyy kirjoittamaan lyhyitä lauseita tekstauskirjaimin. tutustuu tarinan juonirakenteiden alkeisiin ja pystyy soveltamaan tätä omassa tekstissään. Oppilaita rohkaistaan luovaan kirjoittamiseen, jolloin päähuomio on tekstin sisällössä, ei niinkään oikeinkirjoituksessa. harjoittelee oikeinkirjoituksessa sanavälejä sekä sanan jakamista eri riveille. Hän totuttelee myös vähitellen käyttämään pistettä ja kysymysmerkkiä lauseen lopussa sekä isoja alkukirjaimia lauseen alussa ja tutuissa nimissä. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS luokat Lukemisen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on sujuvan lukemisen perustekniikan omaksuminen monipuolisen harjoittelun kautta. ta ohjataan aikuisen kuuntelemisen sekä omien lukukokemuksien kautta löytämään kirjallisuuden kiehtova ja rikastuttava maailma. Sisällöt ja menetelmät 1. luokka harjoittelee lukemista sekä ohjatusti että itsenäisesti joka päivä harjoittelee ääneen lukemista tutustuu opettajaa kuunnellen monipuoliseen lastenkirjallisuuteen, runoihin ja kertomuksiin. harjoittelee tarvittaessa lukutaitoa eri tietoteknisten ohjelmien avulla. Lukemistekniikan harjoittelussa on keskeistä äänne-kirjain vastaavuuden omaksuminen. Yhteisiä ja omia lukukokemuksia kerrotaan ja niistä keskustellaan. 23

25 2. luokka Lukemisen harjoittelussa siirrytään ääneen lukemisesta hiljaiseen lukemiseen. Sanojen ja tekstien merkityksiä tarkastellaan ja pohditaan yhdessä. Lukemista harjoitellaan päivittäin lukunopeuden lisäämiseksi ja ymmärtävän lukemisen kehittämiseksi. osaa käyttää aakkosjärjestystä apuna hakiessaan tietoa erilaisista luetteloista. Oppilaassa herätetään lukuharrastusta. Hän saa ohjausta kirjaston käytössä sekä tutustuu opettajansa ohjauksessa omaa lukutaitoaan vastaaviin lastenkirjoihin. tutustuu opettajan lukemana lastenkirjallisuuden klassikoihin. Yhdessä luetusta kirjallisuudesta keskustellaan ja oppilaita ohjataan liittämään luetun tekstin tapahtumia omaan elämänsä kokemuksiin sekä löytämään siitä virikkeitä omiin kirjallisiin tuotoksiinsa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄKSYTYSTÄ SUORITUKSESTA 1. JA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Puhuminen ja kuunteleminen uskaltaa kysyä, vastata, ja ilmaista omia mielipiteitään. osaa kuunnella keskittyneesti. Kielentuntemus hallitsee kirjain äännevastaavuudet. ymmärtää käsitteet kirjain, tavu, sana, lause. on tutustunut lauseen tunnusmerkkeihin ja harjoitellut käyttämään isoa alkukirjainta ja pistettä. Kirjoittaminen osaa kirjoituksen perustekniikan ja saavuttaa selkeän ja luettavan käsialan tekstausaakkosilla. harjoittelee tuottamaan omaa tekstiä. Lukeminen ja kirjallisuus hallitsee lukemisen perusteet. 24

26 on tutustunut omaa lukutaitoaan vastaavaan kirjallisuuteen. ymmärtää lukemaansa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. 25

27 3. luokka PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteena on, että oppilas rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti erilaisissa tilanteissa. Hän ilmaisee itseään selkeästi ja pyrkii ottamaan kuulijan huomioon viestinnässään. Tavoitteena on, että oppilas osaa ja haluaa kuunnella myös muiden esityksiä ja mielipiteitä sekä osaa käyttää puheenvuoroa. Sisällöt ja menetelmät harjoittelee tuttujen asioiden selostamista ja kuvailua. selittää sanoja omin sanoin. harjoittelee juonen kehittelyä suullisesti. harjoittelee kuuntelemista ja kysymysten tekemistä kertojalle. tekee äänenkäyttöharjoituksia. tutustuu ilmeikkääseen ja selkeään lukemiseen. harjoittelee asiointia tutuissa arkitilanteissa. laatii ja esittää pieniä esityksiä tutulle yleisölle. Tällaisia ovat esimerkiksi lyhyet esitelmät, nukketeatteri, pienet näytelmät, kuunnelmat tai dramatisoinnit. KIELENTUNTEMUS Tavoitteena on, että oppilas syventää alkuopetuksessa saamiaan taitoja. Hän saa enemmän tietoa kieliopillisista perusteista ja oppii ymmärtämään niitä paremmin. Sisällöt ja menetelmät erottaa vokaalit ja konsonantit ja tietää mikä on diftongi ja äng-äänne osaa aakkostaa. opettelee tunnistamaan yhdyssanoja ja tekemään niitä itse. tunnistaa synonyymejä, vastakohtia ja homonyymejä. tutustuu substantiiveihin, verbeihin ja adjektiiveihin. 26

28 tutustuu käsitteeseen vuorosana. Oppilaan lausetaju kehittyy ja hän oppii lausetyypeistä toteamus, -käsky, - ja huudahduslauseen. Hän oppii myös pilkun käytön luettelon yhteydessä. KIRJOITTAMINEN Tavoitteena on sujuvan kirjoittamisen varmentuminen. Oppilaan sanavarasto ja taito ilmaista itseään kirjallisesti kehittyvät. kirjoittaa erityyppisiä tekstejä eri tarkoituksiin. harjoittelee tekstin ideointia ja suunnittelua ja tottuu myös arvioimaan kirjoittamaansa tekstiä sekä viimeistelemään sitä saamansa palautteen avulla. harjoittelee muokkaamaan tekstinkäsittelyohjelmalla tuottamaansa tekstiä. Sisällöt ja menetelmät kertaa kirjoituskirjaimia ja käyttää niitä. vahvistaa oikeinkirjoituksen perusasioita harjoittelee tutun asian selostamista ja kuvailua. kirjoittaa juonellisen kertomuksen. kirjoittaa erityyppisiä tekstejä. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjeen, viestin, sadun, runon, ohjeen tai vuorokeskustelun kirjoittaminen. tutustuu tekstin suunnitteluun. Tekstin suunnitteluun voi kuulua keskustelua aiheesta, tiedon keräämistä, miellekartan tai juonikaavion laatimista. lukee omaa tekstiään ja viimeistelee sitä palautteen pohjalta. harjoittelee otsikointia. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS Tavoitteena on, että oppilaan lukutaito vahvistuu: lukunopeus kasvaa ja luetun ymmärtäminen kehittyy. Lukeminen tukee oppilaan luovuuden kehittymistä. lukee ilokseen ja häntä perehdytetään lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Kirjallisuudesta keskustellaan. Lukutaidosta tulee opiskeluväline. opettelee etsimään tietoa ikäkaudelleen sopivista lähteistä ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. Sisällöt ja menetelmät ennustaa tekstin sisältöä kuvien ja väliotsikoiden perusteella. avaa tekstiä erilaisten kysymysten avulla. tutustuu kertomus ja tietokirjallisuuteen ja oppii erottamaan ne toisistaan. harjoittelee pääasioiden erottamista yksityiskohdista. tutustuu monipuolisesti lastenkirjallisuuteen. keskustelee lukemastaan ja laatii pienimuotoisen kirjaesittelyn. 27

29 KUVAUS OPPILAAN HYVÄKSYTYSTÄ SUORITUKSESTA 3. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Puhuminen ja kuunteleminen osaa selkeästi selostaa tuttuja asioita ja tarinoita osaa kuunnella muiden mielipiteitä ja esityksiä. osaa käyttää puheenvuoroa. Kielentuntemus erottaa vokaalit ja konsonantit. erottaa erilaisia lausemuotoja. tutustuu pilkun käyttöön luettelossa. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa kirjoituskirjaimilla. osaa kirjoittaa yksinkertaisia juonellisia kertomuksia. Lukeminen ja kirjallisuus osaa käyttää lukutaitoa opiskelun välineenä. 4. luokka osaa etsiä tietoa ikäkaudelleen sopivista lähteistä. keskustella lukemastaan ja laatia pienimuotoisen kirjaesittelyn. PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteena on, että oppilaan taito kertoa ja esittää omia mielipiteitään kehittyy. Hän kuuntelee toisten esityksiä ja rohkenee osallistua keskusteluun ja ottaa kantaa. pystyy pitämään pienen esityksen valitusta aiheesta. Sisällöt ja menetelmät harjoittelee havaintojen ja ajatusten kertomista, selostamista ja kuvailua suullisesti harjoittelee keskustelemista ryhmissä, oman mielipiteen esittämistä ja perustelua sekä keskustelupuheenvuoron käyttöä harjoittelee pienimuotoisen esitelmän pitämistä tutulle yleisölle esimerkiksi tukisanalistan avulla. 28