MÄNTSÄLÄN PIENVESI JA VALUMA ALUESELVITYS Terhi Renko

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN PIENVESI JA VALUMA ALUESELVITYS Terhi Renko

2 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HULEVESIOHJELMA Hulevesien käsittelyn ja kehittämisen kokonaistarkastelu vuoden ajanjaksolle Yhteiset hulevesienhallinnan periaatteet kaikille hulevesitoimijoille (kunnan eri hallintokunnat, vesihuoltolaitos, asukkaat ja kiinteistönomistajat) Kartoitettiin kunnan hulevesien hallinnan nykytilanne Luotiin hulevesien hallinnan strategiset tavoitteet ja vastuut VHL:n ja MRL:n muutosten määrittämien uusien tarpeiden mukaisesti selkeyttämään eri tahojen hulevesiyhteistyötä, tiedonkulkua, vastuunjakoa sekä yhteisesti sovittuja periaatteita Luotiin yleiset hulevesien hallinnan tavoitteet koko kunnan alueelle valuma-aluekohtaisesti 2

3 YLEISET HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET 1. Hulevesien synnyn ehkäiseminen aluesuunnittelu, viheralueiden säästäminen viherkatot läpäisevien pintojen rakentaminen 2. Vesien hyödyntäminen syntypaikalla imeytys sadevesien hyötykäyttö, kastelu sadepuutarhat biosuodatus 3. Vesien viivytys, käsittely ja johtaminen lammet, kosteikot, altaat viherpainanteet, ojat, avouomat hulevesikasetit hulevesiverkosto 3

4 TUTKITUT VALUMA-ALUEET Omitto-oja Hietastenoja Färjärinoja Jokihuhdanoja/Terrisuonoja Kropunoja Mäntsälänjoen lähivaluma-alue, kirkonkylä Hyökännummen alue Keravanjoen valuma-alueella 4

5 MÄNTSÄLÄN VALUMA-ALUESELVITYS Valuma-alueselvityksessä kartoitettiin Mäntsälän kunnan taajama-alueiden merkittävimmät valuma- ja osavaluma-alueet hulevesien hallinnan nykytilanne hulevesien käsittelypaikat ja ongelmapaikat alueittain nykyistä maankäyttöä ja sen tulevaa muutosta tulevien kaava-alueiden aiheuttamia vaikutuksia valuma-alueisiin ja pienvesistöihin Valuma-alueselvityksen ongelmana oli, että pienvesistä oli hyvin vähän tietoa Yleiskaavan luontoselvitys (2002) Vähän tietoa 3 pienvedestä Jokitalkkarihankkeen raportti 2013 Vähän tietoa 1 pienvedestä Tehtiin pienvesiselvitys, jonka pääpaino oli maastokäynneillä 5

6 PIENVESIEN MERKITYS Pienvedet vaikuttavat alapuolisiin vesistöihin monella tavoin: pienvesien eläin- ja kasvilajisto lisää luonnon monimuotoisuutta ja useat uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia joko suoraan tai välillisesti pienvesistä pienvedet ovat myös usein kalataloudellisesti merkittäviä vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueina ekologisten arvojen ohella pienvedet voivat olla maisemallisesti arvokkaita ja virkistysarvollisesti huomattavia kokonaisuuksia Huolimatta niiden tärkeydestä, pienvesien tila tunnetaan yllättävän huonosti Pienvesien suojelu on erittäin tärkeää ensinnäkin niille omaleimaisen lajiston vuoksi, mutta myös siksi, että ne ovat vähentyneet merkittävästi ihmistoimintojen seurauksena Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan valtaosa pienvesiin liittyvistä luontotyypeistä on silmälläpidettäviä tai uhanalaisia Purot eivät lain mukaan kuulu pienvesiin, mutta ovat merkittäviä ekologisia kulkureittejä ja niillä on tärkeä merkitys monen lajin säilymiselle sekä luonnon monimuotoisuudelle 6

7 PIENVESISELVITYS uoman hydrologis-morfologinen tila (esim. valuma-alueen laajuus, uoman pituus, kaltevuusprosentti, purkupaikka, rakenteet, luonnontilaisuus, tulvaherkkyys sekä eroosiovauriot), kartta-aineistojen sekä maastokäyntien perusteella fysikaalis-kemialliset tekijät (esim. näkösyvyys, lämpötila, väri, ravinneolot ja vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuudet), siltä osin kuin tietoja on saatavissa ja maastokäynnillä arvioituna ekologinen tila määritellään vertaamalla biologisia tekijöitä, mm. vesikohteen eliöiden tilaa luonnontilaisessa vesimuodostumassa vallitseviin oloihin siltä osin kuin aineistoa on saatavilla, täydennetään maastokäynnillä, ekologisen tilan määrityksessä otetaan huomioon myös hydrologis-morfologinen tila sekä fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu 7

8 PIENVESISELVITYKSEN INVENTOINTIALUEET Mäntsälän kirkonkylä Omitto-oja Hyökännummenpuro Färjärinoja Liettonoja Kropunoja Eritkorven puronvarsilehto Vähälam -minoja Jokihuhdanoja Viitasaran esiintymisalue 8

9 PIENVESISELVITYS Inventoidut uomat pyrittiin määrittämään Vesilain 3 mukaisesti joeksi (=virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä), puroksi (jokea pienempi virtaavan veden vesistö) tai noroksi (sellainen puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista) Inventoinnissa tutkittiin uoman ja sen lähialueen muotoa ja luonnonmukaisuutta uoman vesisyvyys ja vedenpinnan leveys tutkimushetkellä veden lämpötila, sameus ja väri kasvillisuus muita uoman ja lähialueen ulkoisia ominaisuuksia Osayleiskaavojen luontoselvitysten ja Mäntsälän kunnasta saatujen tietojen perusteella kohteiden joukossa tiedettiin olevan luontoarvoiltaan huomionarvoisia puro-osuuksia Tavoitteena luonnontilaisten osuuksien dokumentointi ja säilyttäminen ja luontoarvoja sisältävien uomien tilan parantaminen 9

10 HAVAINTOJA Purot: Omitto-oja, Kropunoja sekä Liettonoja Norot: Färjärinoja, Vähälamminoja, Terrisuonoja/Jokihuhdanoja sekä Hyökännummenpuro Luontoarvoiltaan Hyökännummenpuro, Liettonoja ja Omitto-oja osoittautuivat ekologiselta tilaltaan monimuotoiseksi, osin luonnontilaisiksi tai kunnostetuiksi. Näillä valuma-alueilla hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityisiä huomioita, jotta tila voidaan säilyttää hyvänä tai parantaa. Muut keskustan läpi kulkevat uomat on putkitettu ennen vesien johtamista Mäntsälänjokeen, minkä takia tulvareitit ovat puutteellisia ja ekologiset reitit Mäntsälänjoelta uomiin katkaistu Alueen purojen ja norojen pienvaluma-alueet ovat muodoltaan pitkiä ja kapeita, ja sen vuoksi valunta suoraan puroihin/noroihin on nopeaa Hulevesiviemäröinnillä ilmiötä nopeutetaan entisestään Virtaamavaihtelut ovat sadannan takia suuria ja riittävän tulvakapasiteetin varmistaminen tärkeää Purojen ja norojen putkittaminen aiheuttaa paikallisen tulvariskin tulvareittien puuttuessa Mäntsälänjoen vedenpinta keskusta-alueella hyvin alhaalla 10

11 HAVAINTOJA Uomia voitaisiin kunnostaa sekä virkistyskäyttöön että parantaa niiden ekologista tilaa. Kunnostusta voitaisiin tehdä hankemuotoisena resurssien salliessa. Keskusta-alueella puronvarsien kiinteistöjen omistajat ovat ottaneet kaavan mukaisen viheralueen uomien rannalta omaan käyttöönsä, laajentaneet nurmikenttä ja aidanneet kunnan omistamia viheralueita oman pihansa yhteyteen puutarhajätettä oli läjitetty/kompostoitu purojen ja norojen lähialueelle, mikä aiheuttaa vesistöille merkittäviä haittoja, mm. vieraslajien leviämistä, hygieenistä haittaa ja veden laadun huononemista Purojen/norojen vihersuojakaistat tulee säilyttää ja edellytetään, että purojen/norojen kaavan osoittamille lähiviheralueille ei osoiteta kiinteistönomistajien toimesta muita toimintoja kuin kaavan mukainen viheralue. Aluetta ei saa aidata, sille ei voi istuttaa nurmikkoa, eikä sitä voi käyttää puutarhajätteen keräykseen ja läjitykseen. Puron reunaalueilla kulku tulee olla tarvittaessa mahdollista ja niiden puistoarvo tulee säilyttää. Suunnitelmissa oli, että avo-ojin ja salaojin kuivatetuille alueille tullaan rakentamaan kattavia hulevesiviemäreitä. Tämä saattaa lisätä virtaamaa uomissa ja tulvariskiä, koska nykyiset rakenteet pienentävät ja viivyttävät virtaamaa huomattavasti. Näiltä osin suunnitelmia on tarpeen mahdollisuuksien mukaan muuttaa avouomin/ painantein/ alueellisin viivytysratkaisuin toteutettaviksi. 11

12 ESIMERKKI: LIETTONOJA 12

13 ESIMERKKI: LIETTONOJA 13

14 ESIMERKKI: LIETTONOJA Kaavoitettava alue, jolla hulevesimäärät mahd. lisääntyvät Ojalan pohjavesialue (ja vedenottamo) 14

15 LIETTONOJAN YLÄOSA Kesäkuu 2015 uoman vedenpinnan leveys 1,0 2,5 m ja syvyys cm, veden lämpötila +13 C uoman pohjamateriaali hienoainesta, savea tai hietaa sisältäen paikoin eloperäistä materiaalia Lähialue peltoja, metsää; peltojen kohdalla uomaa reunustavat nuoret kuuset ja pajut uoman reunojen kasvillisuuteen kuuluvat mm. korpikaisla, viilto- ja pullosara, mesiangervo ja rönsyleinikki, saroja ja korpikaislaa kasvaa myös vedessä sekä niiden lisäksi paikoin järvikortetta ja rantapalpakkoa muutamissa uomaan muodostuneissa särkkäpaikoissa kasvaa vähän vehkaa metsäosuudella uoma on suora ja leveähkö, pehmeillä reunoilla kasvaa mm. korpikaislaa, rentukkaa ja terttualpia reunapuustossa on raitoja ja muita pajuja sekä nuoria harmaaleppiä ja niiden alla mm. hiirenporrasta alaosassa ennen rataa ja moottoritietä uomaa on kaivettu ja kivetty ja siinä kasvaa rantapalpakkoa ja vähän osmankäämiä 15

16 ESIMERKKI: LIETTONOJA Tulvaherkkä alue 16

17 perattu, suoristettu runsas vesikasvillisuus huonontaa vedenjohtokykyä reunoilla pajuja, joukossa joitakin koivuja ja raitoja, paikoin pajujen runkoja kaatunut uoman yli reunoilla ja vedessä melko yhtenäisinä kasvustoina saroja ja korpikaislaa, muutamissa kohdissa keltakurjenmiekkaa, rentukkaa ja järvikortetta alaosassa on pihan reunassa kasvusto haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua etelänruttojuurta 17

18 Sähkölinjojen alta puustoa kaadettu ja jätetty uomaan 18

19 ESIMERKKI: LIETTONOJA Uoma täynnä puuta Yleiskaavan luontoselvityksessä maininta purosätkimestä 19

20 kjl 20

21 LIETTONOJAN KESKIOSA sähkölinjan käännyttyä pois uomalinjalta puro on luonnontilaisempi n. 100 metrin päässä pellon kulmasta kivikkoinen virtapaikka, jonka kiviä peittää isonäkinsammal, uoman yli kaartunut tuomia ja reunassa kasvaa suuria kuusia Virtapaikan jälkeen uoma kaartuu etelään ja sitä reunustaa pajuluhta, jonka vetiset kohdat ovat ilmeisesti lähteisiä puro tulvii korkean veden aikaan tulva-alueelle uoma hyvin luonnontilainen, hiekka- ja hienoainespohjainen sekä loivareunainen vedenpinnan leveys 2,0 3,0 m ja vesisyvyys cm, veden lämpötila laski osuudella +13 C +10 C mutkittelevassa uomassa hiekkasärkkiä, ja paikoin uoma jakaantuu useampaan osaan vedessä kasvaa purosätkintä, ojasorsimoa, rantapalpakkoa ja vähän isovesitähteä sekä reunoilla mm. mesiangervoa, korpikaislaa, nokkosta, ojakellukkaa, hiirenporrasta, ranta- ja terttualpia, purolitukkaa ja luhtalemmikkiä sekä vähän kevätlinnunsilmää, keltakurjenmiekkaa ja käenkukkaa. purosätkinkasvustoja on koko matkalla ja osa niistä on laajoja ja tiheitä, myös kukkivana kasvilajit ja veden lämpötilan lasku indikoivat lähteisyyttä 21

22 22

23 23

24 ESIMERKKI: LIETTONOJA Luonnontilainen, lähteinen uomaosuus säilytettävä Pihat lähellä uomaa, suoristettu, perattu, lukuisia rumpuja peräkkäin Puistomainen osuus 24

25 Suoristettua, ylileveää osuutta Pihat puroon asti Ankkalampi 25

26 26

27 ESIMERKKI: LIETTONOJA 27

28 LIETTONOJAN HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 1. Pohjaveden laadun ja muodostumisen suojelu tulee huomioida maankäyttöä suunniteltaessa. Puhtaita hulevesiä tulisi imeyttää mahdollisimman paljon. Paikoitusalueet on syytä kattaa ja kattovedet imeyttää. 2. Parannetaan Anttilan alueen verkoston kapasiteettia. 3. Uoman kunnostamista suositellaan tarkasteltavaksi Riihenmäentien ja Koulutien välisellä alueella siten, että luonnontilaiset/lähellä luonnontilaa olevat alueet jätetään koskemattomiksi ja muut osuudet kunnostetaan muistuttamaan luonnontilaisia/lähellä luonnontilaa olevia uomaosuuksia. Lisäksi suositellaan alueen lähteiden luonnontilaisuuden inventointia. 4. Kartoitetaan peitetyt ja salaojin varustellut ojat ja niiden toimivuus 28

29 VALUMA-ALUE- JA PIENVESISELVITYKSEN HYÖDYT Valuma-aluelähtöinen hulevesien hallintasuunnitelma Valuma-aluejaot kartalla Valuma-alueittainen nykytilanne Maankäyttö Hulevesijärjestelmät Valuma-aluekohtaiset muutokset Uudet kaava-alueet Hulevesijärjestelmien saneeraustarpeet Pienvesiselvitys hulevesiä vastaanottavan vesistön herkkyys huleveden määrän ja laadun kannalta Tarvittavat hulevesien hallinnan toimenpiteet (johtaminen ja käsittelytarpeet) eri valumaalueilla 29

30 KIITOS! CONTACT: Terhi Renko p /