Tilinpäätös 2007 Vantaan Energia -konserni

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2007 Vantaan Energia -konserni

2 Sisällys Hallituksen toimintakertomus 2 Konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelma 6 Konsernin ja emoyhtiön tase 7 Konsernin ja emoyhtiön rahoituslaskelma 9 Tilinpäätöksen liitetiedot 10 Tilintarkastuskertomus 26 Hallintoneuvoston lausunto 26 Tunnusluvut 27 Tunnuslukujen laskentakaavat 28 energiaa [ 1 ] elämään

3 ... Hallituksen toimintakertomus Yleiskatsaus Emoyhtiö Vantaan Energia Oy ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt muodostavat Vantaan Energia -konsernin. Vantaan Energia Oy:n tytär- ja osakkuusyhtiöitä ovat (omistusosuudet suluissa): Vantaan Energia Sähköverkot Oy (100 %), Svartisen Holding A/S (49,6 %), Suomen Energia-Urakointi Oy (25,9 %) ja Energiansäästöpalvelu Enespa Oy (24,8 %). Osakkuusyhtiö Myllynummen Voima Oy (42 %) purettiin tarpeettomana. Vantaan Energia Oy tuottaa energiapalveluita asiakkailleen. Yhtiön päätuotteita ovat sähkö, kaukolämpö ja maakaasu. Vantaan Energia myy sähköä yritysasiakkaille valtakunnallisesti ja kotitalouksille Vantaalla ja sen lähialueilla. Kaukolämpöliiketoiminnassa yhtiön markkina-alueena on Vantaa. Maakaasua yhtiö tarjoaa teollisuuden tarpeisiin. Vantaan Energia Oy eriytti alkaen sähköverkkotoimintansa muista sähköliiketoiminnoistaan sähkömarkkinalain edellyttämällä tavalla. Sähköverkkotoiminta siirrettiin liiketoimintasiirtona Vantaan Energia Oy:n täysin omistamaan tytäryhtiöön, Vantaan Energia Sähköverkot Oy:öön. Vantaan Energia Oy:n omistavat Vantaan kaupunki (60 %) ja Helsingin kaupunki (40 %). Vuosi 2007 oli yhtiön 97. toimintavuosi. Hyvän pohjoismaisen vesitilanteen ja päästöoikeuksien hinnan romahtamisen vuoksi sähkön markkinahinta oli pääosan vuotta alhainen ja jäi keskiarvoltaan vain 62 %:iin edellisvuodesta. Loppuvuonna tilanne kuitenkin muuttui ja tulevat sähkön markkinahinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun, mikä aiheutui Kioto-kaudelle alkavasta päästöoikeuksien kauppajaksosta ja kohonneista päästöoikeuksien hinnoista. Polttoaineiden hinnat nousivat ennakoitua korkeammalle tasolle. Vantaan Energia Oy laski toistaiseksi voimassa olevia sähkön myyntihintojaan alkaen yleissähköasiakkailla noin 6 % ja sähkölämmittäjillä noin 8,5 %. Loppuvuodesta käynnistyneeseen sähkön markkinahintojen nousuun perustuen yhtiö korotti toistaiseksi voimassa olevien sopimustensa sähkön myyntihintoja alkaen noin 6-8 %. Kaukolämmön hintaan ei tehty muutoksia vuoden 2007 aikana. Vantaan Energia Sähköverkot Oy nosti sähkön siirtotariffien verotonta hintaa alkaen keskimäärin 8 %. Teollisuuteen ja kasvihuoneviljelyyn sovellettava sähköverotus lähes puolittui alkaen. Muuhun asiakaskuntaan sovellettava sähköverotus sekä sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineverot säilyivät ennallaan. Taloudellinen kehitys Koska vuodelta 2007 laadittava tilinpäätös on ensimmäinen konsernitilinpäätös, vertailutietoja konsernista ei ole. Emoyhtiön luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen konsernirakenteen muutoksen johdosta. Konsernin liikevaihto oli 178,5 milj. euroa, ja liikevoittoa kertyi 36,5 milj. euroa. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 38,4 milj. euroa. Emoyhtiö Vantaan Energia Oy:n liikevaihto oli 152,2 milj. euroa (167,3 milj. euroa). Liikevaihdosta kertyi sähkön myynnistä 89,1 milj. euroa (102,7 milj. euroa) ja lämmön myynnistä 61,1 milj. euroa (60,1 milj. euroa). Emoyhtiön liikevoitto oli 27,0 milj. euroa (32,6 milj. euroa) ja tulos ennen tilin päätös siirtoja ja veroja oli 40,8 milj. euroa (36,9 milj. euroa). Välittömät verot olivat 10,6 milj. euroa (9,8 milj.euroa). Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 21,7 milj. euroa. Sähköverkkoa uudistettiin ja laajennettiin 7,4 milj. eurolla. Uuteen kaukolämpökeskukseen ja kaukolämpöverkon rakentamiseen investointiin 4,6 milj. euroa. Kaukoluentamittauksen kehittämiseen investoitiin 3 milj. euroa. Keskeisimpiä taloudellisia tunnuslukuja: Tunnusluku Konserni Emoyhtiö *) Liikevaihto, meur 178,5 152,2 167,3 147,5 Liikevoitto, meur 36,5 27,0 32,6 28,1 Oman pääoman tuotto-% 20,6 22,6 20,0 17,9 Omavaraisuus-aste-% 39,7 39,0 38,7 36,9 Bruttoinvestoinnit, meur 21,7 11,7 19,2 14,1 % liikevaihdosta 12,1 7,7 11,5 9,6 *) Konsernirakenteen muutoksen johdosta emoyhtiön tunnusluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna. Liiketoimintojen kehittyminen Kuten aiempinakin vuosina yhtiön sähköntuotannon perustan muodosti oma yhteistuotanto, jonka osuus koko sähkön tuotannosta oli 68 %. Oman apujäähdytystuotannon osuus oli 1 % ja erilaisten osak kuussähköjen osuus 31 %. Martinlaakson voimalaitoksen vuosituotanto oli GWh (1.065 GWh) sähköä ja GWh (1.603 GWh) kaukolämpöä. Vantaan Energia Oy:llä on 49,63 %:n omistusosuus Svartisen Holding A/S -yhtiöstä, jonka kokonaan omistama tytäryhtiö Eastern Norge Svartisen A/S on vuokrannut 26 %:n tehonkäyttöoikeuden Svartisenin vesivoimalaitokseen Norjassa. Generaattorivaurion pysäyttämä Svartisenin voimalaitos saatiin takaisin tuotantokäyttöön Sähkö-, kaukolämpö- ja höyryenergian tuottamiseksi käytettiin hiiltä tonnia ( tonnia) ja öljyä tonnia (3.801 tonnia) sekä maakaasua 200,1 milj. normaalikuutiometriä (212,4 milj. normaalikuutiometriä) ja biokaasua 1,2 milj. normaalikuutiometriä (1,5 milj.normaali kuutiometriä). Vuosi 2007 oli pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Kaukolämpö- ja höyryenergiaa myytiin Vantaan alueelle GWh (1.613 GWh), kokonaistoimituksen ollessa GWh (1.771 GWh). energiaa [ 2 ] elämään

4 ... Kauko lämpöasiakkaiden yhteenlaskettu tilausteho oli vuoden lopussa 808 MW (781 MW). Asiakasmäärä lisääntyi 82 kappaleella (88), mikä vastaa lämmi tet tävää rakennustilavuutta 1,8 milj. m³ (1,3 milj. m³). Kaukolämpö- ja höyryenergiasta tuotettiin Martinlaakson lämmitysvoimalaitoksessa sähköntuotannon yhteydessä 87,4 % (90,5 %) ja lämpökeskuksissa 12,1 % (9,1 %). Vantaan Energia Oy ja Ilmailulaitos Finavia allekirjoittivat sopimuksen lisälämmön ja huipputehon toimittamisesta Helsinki- Vantaan lentoaseman alueelle. Vantaan Energia myy kaiken lentokenttäalueen tarvitseman lämmön sekä rakentaa Finavialta vuokraamalleen tontille uuden kaukolämpöjohdon ja 100 MW:n tehoisen huippulämpökeskuksen. Uusi huippulämpökeskus turvaa myös Vantaan Energian Keski-Vantaalla olevien asiakkaiden lämmöntoimituksen mahdollisissa häiriötilanteissa. Lämpökeskus valmistuu syksyllä Yhtiö päätti osallistua Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaana Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa Suomeen uusi ydinvoimalaitos ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Sähkön myynti yrityksille ja yksityisasiakkaille kehittyi kiristyneestä kilpailusta huolimatta hyvin. Sähköenergiaa myytiin yhteensä GWh (2.074 GWh) ja myynnin kasvu oli 2,15 %. Myydystä sähköstä tuotettiin itse 48 %, osuussähkön osuus oli 22 % ja ostosähköä oli 30 %. Yksityisasiakkaille tarjottava S-bonus koettiin asiakaskyselyssä tärkeäksi. Asiakkaista 76 % piti sähkösopimuksen S-bonusta tärkeänä tai erittäin tärkeänä. HOK-Elannon, Varubodenin ja SSO:n kanssa solmimillaan S-bonus-yhteistyösopimuksilla Vantaan Energia pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan ja sitouttamaan nykyiset asiakkaansa sekä hankkimaan uusia yksityisasiakkaita lähialueilta. Maakaasun vähittäismyynti asiakkaille oli 41 GWh (42 GWh). Henkilöstö Vantaan Energian palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 339 henkilöä. Palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 15,1 milj. euroa. Keskeisimpiä henkilöstöä koskevia tunnuslukuja: Tunnusluku Konserni Emoyhtiö *) Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Vakituiset kuukausipalkkaiset tuntipalkkaiset miehiä naisia Määräaikaiset Henkilöstön keski-ikä, vuotta 46,8 46,5 47,1 47,0 Maksetut palkat ja palkkiot 15,1 12,4 14,9 14,8 *) Konsernirakenteen muutoksen johdosta emoyhtiön tunnusluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodelta 2007 julkaistava Vantaan Energian yhteiskuntavastuuraportti sisältää lisää henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja. Oman yrityskohtaisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyi , minkä jälkeen Vantaan Energia sitoutui Energiateollisuus ry:n (ET) solmimiin energia-alaa koskeviin valtakunnallisiin työehtosopimuksiin, joita on kolme. Näiden työehtosopimusten paikallisesta soveltamisesta Vantaan Energia Oy:ssä ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:ssä laadittiin yksi yhteinen sopimus. Ympäristö Vantaan Energian ympäristöasioiden hallintaa ohjaa ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Ympäristötyön lähtökohtina ovat oman toimintaympäristön lainsäädännölliset ja toiminnalliset vaatimukset, näiden mukaisesti laadittu ympäristöpolitiikka, asetetut päämäärät ja tavoitteet. Vantaan Energian merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden käyttöön ja varastointiin sekä jätteiden syntyyn ja päästöihin ilmaan. Merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät energiantuotannosta. Vantaan Energialla ei ollut merkittäviä ympäristö investointeja vuonna Martinlaakson voimalaitos sekä viisi lämpökeskusta kuuluvat päästökauppajärjestelmän piiriin. Yhtiö sai ensimmäisen jakosuunnitelman mukaisesti päästökauppakaudelle hiilidioksidipäästö oikeuksia tonnia vuodessa. Kiotokaudelle ilmaisia päästöoikeuksia tullaan saamaan noin 15 % vähemmän, minkä vuoksi yhtiö joutuu hankkimaan lisää päästöoikeuksia markkinoilta. Vantaan Energia Oy täyttää osan päästöoikeus velvoitteestaan päästöyksiköitä hankkimalla. Tätä varten yhtiö sijoitti kaksi miljoonaa euroa Fine Carbon Fund -nimiseen päästöyksiköiden hankintarahastoon. Vuoden 2007 aikana toteutuneet hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin tonnia. Käyttämättä jääneitä päästö oikeuksia myytiin markkinoille. Päästöoikeuksien myynnistä saatu 0,3 milj. euron tulo kirjattiin Vantaan Energia Oy:n tulokseen. Vantaan Energian johto seuraa säännöllisesti ympäristötekijöihin liittyvien avaintunnuslukujen kehittymistä sekä niille asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista. Olennaiset ympäristötunnusluvut liittyvät energian tuotantoon, päästöihin ilmaan ja jätteisiin. Vantaan Energiassa seurataan lisäksi olennaisina tietoina ympäristökustannuksia. Yksityiskohtaisemmat ympäristötunnusluvut Vantaan Energia raportoi vuosittain yhteiskuntavastuuraportissaan. Yhteiskuntavastuuraportointi Vantaan Energia on raportoinut ympäristöjärjestelmän mukaisesta toiminnasta sekä jatkuvan parantamisen tuloksista vuotuisessa yhteiskuntavastuuraportissaan jo viiden vuoden ajan. Vuoden 2006 yhteiskuntavastuuraportti sijoittui 2. sijalle valtakunnallisessa Ympäristö & Yhteiskunta katsauksessa. Vuodesta 2006 alkaen Vantaan Energian yhteiskuntavastuuraportin on varmentanut riippumaton ulkopuolinen taho. energiaa [ 3 ] elämään

5 ... Raportointia jatketaan ja sitä kehitetään edelleen Global Reporting Initiative (GRI G3) -ohjeiston pohjalta. Vuoden 2007 yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan keväällä Raportti on dokumentaatio Vantaan Energian talouden, ympäristön ja sosiaalisen vastuun näkökulmat huomioon ottavasta ja yhteen sovittavasta toimintatavasta. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Vantaan Energian uusi riskienhallintapolitiikka otettiin käyttöön syyskuussa Politiikassa määritettiin riskienhallinnan keskeiset periaatteet, vastuut ja prosessit. Vantaan Energian riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja ehkäistä kielteisten vaikutusten syntymistä. Keskeiset riskit ja epävarmuudet on tunnistettu ja avainriskejä hallitaan systemaattisesti. Avainriskejä ovat mm. sähkön markkinahinnan vaihtelu, polttoaineiden hinnannousu, vaikeasti ennustettava viranomaissääntely, laajat sähkö- tai lämpöverkon tai energiantuotannon häiriöt, osaavan henkilöstön saatavuus ja tietojärjestelmä ongelmat. Taloudellisista riskeistä erityisen merkittävinä nähdään sähkön ja polttoaineiden hintariskien hallinta. Poliittisiin ja lainsäädännöllisiin riskeihin liittyy usein vaikea ennustettavuus ja ne vaikuttavat merkittävästi alan toimintaedellytyksiin. Tämä edellyttää aktiivista yhteydenpitoa päättäjiin. Operatiivisten riskien osalta Vantaan Energiassa kehitettiin toimintavuonna suojaustoimenpiteitä erityisesti laajojen sähköhäiriöiden varalta. Tietojärjestelmiä kahdennettiin kriittisten sovellusten toimintavarmuuden parantamiseksi. Henkilöstön kehittämisen painopisteinä erityisesti olivat asiakasläheisyys ja tietojärjestelmäosaaminen. Tutkimus ja kehitys Vantaan Energia on energiapalvelujen tuottamiseen keskittyvä konserni, jonka oma tutkimus- ja kehityspanostus on vähäinen. Pääasiallinen tapa osallistua kehityshankkeisiin on kiinnostavien T&K-hankkeiden rahoittaminen ja oman asiantuntemuksen tarjoaminen projektien käyttöön. Yhtiö on mukana VTT:n ja Fortum Oyj:n käynnistämässä hiilipölypolton mallinnustutkimuksessa sekä Pohjolan Voima Oy:n tulevaisuuden hiilivoimalaitosmahdollisuuksia kartoittavassa selvityksessä. Yhtiö osallistuu myös Kehittyvä Kaukolämpö -tutkimushankkeeseen. Vantaan Energia Sähköverkot Oy liittyi yhdessä muiden suurten kaupunkien verkkoyhtiöiden kanssa sähkötutkimuspooliin, jonka tarkoituksena on sähkövoimatekniikan, sähkönsiirron ja jakelun sekä siihen liittyvän palvelutuotannon ja muun energia-alaa palvelevan tutkimuksen kehittäminen ja rahoittaminen. Pooliin ovat liittyneet valtaosa alan merkittävistä toimijoista. Lisäksi Vantaan Energia on mukana HEAT-07-hankkeessa, jossa kehitetään sähkön reaaliaikaiseen mittaukseen perustuvia energiansäästöpalveluja kotitalouksille. Vantaan Energian lisäksi kehityshankkeessa ovat mukana Suomen Ympäristökeskus, Motiva, Teknillinen Korkeakoulu, BaseN ja Sitra. Hallinto Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin ja siinä käsiteltiin yhtiöjärjestyksen varsinaiselle yhtiökokoukselle määräämät asiat. Hallintoneuvoston jäseninä toimivat Kari Nikkinen, puheenjohtaja, Pentti Nurminen, 1. varapuheenjohtaja, Per-Erik Sandell, 2. varapuheenjohtaja, Riku Aalto, Kurt Eklund, Marja Heikkinen, Maija Hurri, Aulis Ignatius, Hannele Ikonen, Anna-Maria Kantola, Aarre Kilpinen, Hanna Kivinen ( asti), Minerva Krohn ( alkaen), Pauli Leppä-aho, Eija Loukoila, Miia Manninen, Urho Peltonen, Aive Pietilä, Ismo Tuormaa, Seija Uitto ja Raija Virta. Hallintoneuvosto kokoontui viisi kertaa. Hallituksen jäseninä toimivat Kalevi Helppolainen, puheenjohtaja, Risto Rautava, 1. varapuheenjohtaja, Matti Virtanen, 2. varapuheenjohtaja, Hannu Kokko, Tapio Korhonen, Paula Lehmuskallio, Hannele Luukkainen ( asti), Hilkka Pokki, Mari Puoskari ( alkaen) ja Leena Westlund. Hallitus kokoontui 11 kertaa. Yhtiön varsinaisina tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy KHT-yhteisö, KHT JHTT Ari Lehto päävastuullisena tilintarkastajana ja KHT JHTT Jarmo Lohi sekä varatilintarkastajana KHT Marja Tikka. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Pertti Laukkanen. Merkittävät oikeudelliset asiat Markkinaoikeus teki aivan vuoden 2006 lopulla sähköverkkotoimialan kannalta merkittävän päätöksen sähköverkkoyhtiöiden yhteisen valituksen perusteella ja muutti Energia markkina viraston valvontapäätöksiä. Kyseiset päätökset koskivat sähköverkko toiminnan kohtuullisen tuottotason määritysperiaatteita valvontajaksolla Vantaan Energia oli aktiivisesti mukana vaatimassa muutoksia Energiamarkkinaviraston päätöksiin. Markkinaoikeuden päätös korotti sähköverkkotoiminnan kohtuulliseksi katsottua tuottotasoa. Markkinaoikeuden päätökseen oli mahdollista hakea muutosta Korkeimmasta hallinto-oikeudesta vuoden 2007 alussa. Verkkoyhtiöt eivät hakeneet muutosta, joten markkinaoikeuden muuttamat Energiamarkkinaviraston päätökset tulivat lainvoimaisiksi. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Sähkö- ja polttoaineverot nousivat vuoden 2008 alussa yli 10 %. Vantaan Energia Oy nosti kaukolämmön perus- ja energiamaksuja alkaen noin 6,3 %. Energiamaksun hinnankorotus perustui päästökaupan aiheuttamaan kustannusten nousuun, energiaverotuksen kiristymiseen sekä polttoainekustannusten nousuun. Perusmaksun hinnankorotus perustui kaukolämpöverkon rakentamis- ja ylläpitokustannusten nousuun. Vantaan Energia Oy nostaa toistaiseksi voimassa olevia sähkön myyntihintojaan alkaen 3-7 %. Syynä korotukseen on sähkön hankintakustannusten nousu. energiaa [ 4 ] elämään

6 ... Tulevaisuuden näkymät Vantaan Energian liikevaihdon oletetaan kasvavan jonkin verran. Kannattavuuden odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Vantaalla sijaitseviin energiaverkkoihin liittyvät palvelut, sähkön siirto ja kaukolämmitys tuovat tulevaisuudessakin konsernin talouteen vakautta. Vantaan kaupungin väestön ja työpaikkojen kasvunäkymät antavat kasvu pohjaa näille palveluille. Sähköntuotantoliiketoiminta toimii pohjoismaisilla markkinoilla. Sen tulos varmistetaan monipuolisella tuotantorakenteella sekä onnistuneella riskienhallinnalla. Sähkön ja lämmön tuottamisessa tarvitaan polttoaineiden käyttöä vastaavasti päästöoikeuksia. Kioto-kaudelle Vantaan Energia Oy:lle on myönnetty päästöoikeuksia tonnia, mikä on noin 90 % päästöoikeuksien arvioidusta tarpeesta. Sähkö nmyyntiliiketoiminta toimii voimakkaasti kilpailluilla kotimaisilla markkinoilla. Sen tuloksellisuus varmistetaan asiakasläheisellä toiminnalla sekä onnistuneella riskienhallinnalla. Huoleen ilmastomuutoksesta vastataan tarjonnassa siten, että asiakkaille tarjotaan aktiivisesti tuulisähköä. Kilpailun laajeneminen sähkökaupassa, polttoaineiden hintojen epävakaisuus sekä lisääntyvä alan regulointi ja tuottotasojen valvonta luovat haasteita konsernin tulostason säilyttämiselle. Toiminnan tehostaminen, jatkuva parantaminen ja osaamisen kehittäminen ovat välttämättömiä. Henkilöstön palkkausjärjestelmiä kehitetään vuoden 2008 aikana uusien työehtosopimusten mukaisesti. Uusissa palkkausjärjestelmissä henkilökohtainen palkanosa tulee määräytymään työntekijän henkilökohtaisen pätevyyden ja suorituksen perusteella ja aiemmasta työvuosiin perustuvasta työkokemuslisästä luovutaan. EU:n asettamat haasteelliset tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi tulevat vaatimaan Suomessa entistä merkittävämpiä panostuksia sekä päästökaupan ulkopuolisen tuotannon (jätevoima, ydinvoima) että uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon (vesivoima, tuulivoima, biomassa) kehittämiseen. Vaikka fossiilisten polttoaineiden (turve, hiili ja maakaasu) päästöoikeuksien hintojen nousu parantaa uusiutuvan energian kilpailuasemaa, näihin tuotantomuotoihin tehtävien investointien kannattavuus on edelleen riippuvainen investointituista ja kehitettävistä sertifikaatti- tai syöttötariffijärjestelmistä. Erityisiä toimenpiteitä on kohdistettava myös energian kulutuksen vähentämiseen (energiatehokas rakentaminen, lämmitysmuodot, kulutuksen seuranta). Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jätevoimala hankkeen neuvotteluvaihe käynnistyi syksyllä Vantaan Energia Oy näkee YTV:n jätevoimalahankkeen omalta kannaltaan merkittäväksi uudeksi päästökaupan ulkopuoliseksi energiantuotantomahdollisuudeksi ja on ilmoittautunut mukaan hankkeen tarjouskilpailuun. Päätös jätevoimalan toteuttajasta ja sijoituspaikasta tehtäneen syksyllä Vantaan Energia Oy pyrkii myös muilla tavoin aktiivisesti kehittämään tuotantokapasiteettiaan ja lisäämään uusiutuvan sekä päästökaupan ulkopuolisen energian osuutta tuotantorakenteessaan, silloin kun se on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma tilinpäätöksen perusteella on seuraava: edellisten tilikausien voitto tilikauden voitto yhteensä ,49 euroa ,76 euroa ,25 euroa Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan ulkona olevalle osakepääomalle 14,60 euroa/osake eli ,80 euroa, lahjoituksiin varataan ,- euroa, hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan ,- euroa ja loppuosa voittovaroista ,45 euroa jätetään voitto varojen tilille. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiön osakepääoma jakautuu seuraavasti: 2007 Omistaja kpl euroa Vantaan kaupunki Helsingin kaupunki Yhteensä Osakkeen nimellisarvo on 2,00 euroa. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. energiaa [ 5 ] elämään

7 Tuloslaskelma KONSERNI EMOYHTIÖ (1 000 euroa) Liite Liikevaihto (2) Valmistus omaan käyttöön (3) Liiketoiminnan muut tuotot (4) Materiaalit ja palvelut (5) Henkilöstökulut (6) Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (7) Liiketoiminnan muut kulut (8) Osuus osakkuusyritysten tuloksista Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut (9) Voitto ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät (10) Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot (11) Tilikauden voitto energiaa [ 6 ] elämään

8 Tase KONSERNI EMOYHTIÖ (1 000 euroa) Liite VASTAAVAA Pysyvät vastaavat (12,13) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkko Kaukolämpöverkko ja laitteet Kaasun jakeluverkko Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat (14) Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Öljyvarasto Hiilivarasto Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Liittymismaksusaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset osakkuusyrityksiltä Maksetut ennakot Siirtosaamiset Muut saamiset Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ energiaa [ 7 ] elämään

9 Tase KONSERNI EMOYHTIÖ (1 000 euroa) Liite VASTATTAVAA Oma pääoma (15) Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma (16) Pitkäaikainen vieraspääoma Liittymismaksut Lainat rahoituslaitoksilta Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Siirtovelat Muut velat Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ energiaa [ 8 ] elämään

10 Rahoituslaskelma KONSERNI EMOYHTIÖ (1 000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta/muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Investointien rahavirta Rahavirta ennen rahoitusta Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Liittymismaksujen lisäys (+) / vähennys (-) Maksetut osingot Saadut ja maksetut konserniavustukset Muut Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Liiketoimintasiirrossa siirtyneet rahavarat Rahavarat energiaa [ 9 ] elämään

11 ... Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernirakenne Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vantaan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistama tytäryhtiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy, johon emoyhtiö siirsi sähkön siirto- ja jakeluverkkoliiketoimintansa liiketoimintasiirrolla Ensimmäinen konsernitilinpäätös laaditaan vuodelta Osakkuusyhtiönä yhdistellyt yhtiöt on lueteltu liitteessä 14. Konsernitilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti. Emoyhtiö tuottaa, hankkii ja myy sähköä sekä tuottaa, myy ja siirtää kaukolämpöä ja maakaasua. Yhtiö tarjoaa myös muita energialiiketoimintaan liittyviä palveluja sekä tarjoaa myös hallintopalvelut konsernin tytäryhtiölle solmittujen palvelusopimusten perusteella. Konsolidointiperiaatteet Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osakkuusyhtiöt tytäryhtiöineen on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Osakkuusyhtiöiltä saatu osinko vähennetään konsernin tuloksesta ja osakkeiden hankintamenosta. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Koska tilikaudelta laadittava tilinpäätös on ensimmäinen konsernitilinpäätös, vertailutietoja ei ole. Konsernin rahoituslaskelmaa ja tunnuslukuja laskettaessa taseen alkusaldoina on käytetty soveltuvin osin emoyhtiön taseen saldoja Emoyhtiön rahoituslaskelmaa ja tunnuslukuja laskettaessa on taseen alkusaldoina käytetty liiketoimintasiirron jälkeistä tasetta Emoyhtiön tilinpäätökset eivät ole liiketoimintasiirron vuoksi vertailukelpoiset vuosilta 2007 ja Vertailtaessa emoyhtiön tilikauden tietoja edelliseen tilikauteen tulee huomioida, että edellisen tilikauden taseen jaottelua on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden jaottelua koskien rahoitusomaisuusarvopaperien ja vakuutena olevien talletusten esittämistä. Valmistus omaan käyttöön on esitetty tuloslaskelmassa omalla rivillään. Tähän erään on sisällytetty aktivoidut palkat ja sosiaalikulut sekä aktivoidut aineet ja tarvikkeet. Maa-alueisiin liittyvät liittymismaksut on siirretty sijoitusten ryhmästä maa-alueiden ryhmään. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Liiketoiminnasta aiheutuneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan ja sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoituseristä aiheutuvat kurssierot kirjataan muihin rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Eläkejärjestelyt Konsernin työntekijöiden eläketurva lisäetuineen vakuutetaan eläkevakuutusyhtiössä ja kirjataan eläkevakuutusyhtiön laskelmien ja veloitusten mukaan. Liikevaihto Liikevaihto koostuu sähkö-, lämpö- ja maakaasuverkkotoiminnan tuotoista sekä energialiiketoimintaan liittyvistä muista palveluista. Kirjatut myyntituotot perustuvat toimitettuihin määriin. Fyysiset energian myynti- ja ostosopimukset jaksotetaan suoriteperusteella konsernin odotettavissa olevien ostojen, myynnin ja käytön vaatimuksien mukaisesti. Tuotot esitetään välillisillä veroilla kuten arvonlisäverolla ja valmisteverolla vähennettynä. Muut tuotot Tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuoliset tuotot sisältyvät muihin tuottoihin. Muihin tuottoihin luetaan toistuvat erät, kuten vuokratuotot ja kertaluonteiset erät, kuten aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot. Myös päästöoikeuksien myyntitulot kirjataan muihin tuottoihin. Päästöoikeudet Päästöoikeudet käsitellään KILAn ohjeen 1767/2005 mukaisesti ns. nettomenettelyllä. Jos toteutuneet päästötonnit ylittävät saadut oikeudet, tehdään ylimeneviä tonneja vastaava kulukirjaus pakolliset varaukset vastatilinä. Jos taas toteutuneet tonnit alittavat saadut oikeudet, esitetään nämä taseen ulkopuolisena varallisuutena liitetiedoissa. Päästöoikeuksista saadut myyntitulot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Eriytetyt tilinpäätökset Sähkö- ja maakaasumarkkinalain vaatimusten mukaan sähköyhtiön on eriytettävä kirjanpidollisesti sähkön myynti, sähkön verkkotoiminta ja sähkön tuotanto sekä maakaasun verkkotoiminta ja maakaasun myynti toisistaan ja muista toiminnoista. Sähköverkkotoiminta yhtiöitettiin omaksi juridiseksi yhtiökseen Yhtiön liiketoimintajako toimii pohjana kirjanpidolliselle eriyttämiselle. Hallinnolliset palvelut tuottavat keskitetysti palvelut liiketoimintayksiköille solmittujen palvelusopimusten mukaisesti. Tase-erät on kohdistettu toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Satunnaiset erät Satunnaisissa erissä esitetään saadut ja maksetut konserniavustukset. Pysyvät vastaavat Aineettomiin hyödykkeisiin kirjataan it-ohjelmistojen lisenssimaksut ja it-ohjelmat, osallistumismaksut esim. maakaasuputkeen sekä johtoalueiden käyttöoikeudet. Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla. energiaa [ 10 ] elämään