Yhteistyötahojen kokemus sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU), Seinäjoen osahankkeen toiminnasta
|
|
- Tero Katajakoski
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteistyötahojen kokemus sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU), Seinäjoen osahankkeen toiminnasta Seinäjoen osahankkeen yhteistyötahoille 10/2016 toteutetun Webropol kyselyn tulosten koonti
2 2 Sisällys 1 JOHDANTO YHTEISTYÖ SUUNTA-VALMENNUS RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MUUTA PALAUTETTA SEINÄJOEN OSAHANKKEELLE POHDINTA...15
3 3 1 JOHDANTO Seinäjoen osahanke toteutti kyselyn yhteistyötahoilleen loka-marraskuun vaihteessa Kyselyllä kartoitettiin yhteistyötahojen kokemuksia Sosku-hankkeen toiminnasta. Kysely toteutettiin Webropol kyselynä, joka lähetettiin 58 henkilölle ja vastauksia saatiin 24. Näin ollen vastausprosentti oli 41,37 %. Vastaajista Seinäjoen kaupungin yksiköissä työskenteli 16 henkilöä ja 8 henkilöä työskenteli muiden yhteistyötahojen palveluksessa esimerkiksi koululla, järjestöissä tai sairaanhoitopiirillä. Heistä Soskun Suunta -valmennukseen oli asiakkaita ohjannut 15 vastaajaa, 8 ei ollut ohjannut asiakkaita Suunta-valmennukseen ja 2 olisi ohjannut, mutta hankkeeseen ei enää mahtunut. Vastanneista 12 oli työskennellyt nykyisessä yksikössään alle viisi vuotta, kolme henkilöä oli työskennellyt 5-10 vuotta ja yhdeksän henkilöä oli työskennellyt nykyisessä yksikössään yli kymmenen vuotta. Alle kymmenen vuotta työskennelleistä valtaosa 10/12 oli kaupungin työntekijöitä. Pidempään työskennelleissä jakauma oli tasainen. Tuloksia tulkitessa niitä myös ristiintaulukoitiin muutaman muuttujan eli työvuosien, työnantajan ja suunta-valmennukseen ohjanneiden mukaan, jotta tiedettäisiin onko näiden osalta eroavaisuutta.
4 4 2 YHTEISTYÖ Hankkeen kanssa tehdyn yhteistyön koettiin pääsääntöisesti sujuneen hyvin. Vastauksia ristiintaulukoidessa todettiin, että hankkeen yhteistyön sujuvuuden osalta ei mainittavaa eroa kaupungin työntekijöiden tai muiden yksiköiden työntekijöiden välillä ollut. Tyytyväisimpiä hankkeen toimintaan kokonaisuudessaan olivat ne työntekijät, jotka olivat työskennelleet nykyisessä työssään alle viisi vuotta. Heistä 10/12 koki työskentelyn hankkeen kanssa sujuneen jopa erittäin hyvin. Vastanneista heikoiten yhteistyön kokivat sujuneen 5-10 vuotta nykyisessä työssä olleet.
5 5 Vastanneista kaikki alle viisi vuotta nykyisessä työssään olleet kokivat myös hyötyneensä hankkeen toiminnasta melko (5/12) tai erittäin paljon (7/12). Alle viisi vuotta nykyisessä työssä olleet kokivat myös tulleensa paremmin kuulluksi kehittämistyössä, hanke oli lisännyt enemmän tietoutta sosiaalisesta kuntoutuksesta ja he kokivat hankkeen järjestämän koulutuksen hyödyllisempänä. Mielenkiintoista oli myös huomata, että 0-5 vuotta työskennelleet kokivat myös hankkeen tiedottaneen toiminnasta paremmin kuin yli 5 vuotta työskennelleet. Ero yhteistyössä kaupungin sisällä ja muiden yhteistyötahojen kanssa näkyi selkeimpänä siinä, että lähinnä kaupungin työntekijät kokivat hyötyneensä hankkeen järjestämistä koulutuksista. Kaupungin työntekijät kokivat myös tulleensa paremmin kuulluksi kehittämistoiminnassa. Hanke on vahvistanut jonkin verran paremmin kaupungin työntekijöiden tietoutta sosiaalisesta kuntoutuksesta. Kaupungin työntekijät olivat myös paremmin tietoisia hankkeen keittämistyön kohteista. Yhteistyön vahvuudet. Seinäjoen Sosku-hankkeen vahvuutena yhteistyössä nähtiin etenkin asiakastyöskentely. Asiakasohjaus koettiin sujuvana ja työskentely nähtiin asiakaslähtöisenä ja jalkautuvana. Muita esille nousseita asioita olivat muun muassa yhteistyöpalavereista saatu tieto sosiaalisesta kuntoutuksesta ja hankkeen toiminnasta sekä Sosku-hankkeen kautta järjestetty koulutus. Asiakasohjaus on ollut mielestäni sujuvaa ja yhteydenotto helppoa Yhteistyöpalaverit tuovat aina uutta tietoa hankkeen etenemisestä sekä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Asiakas on saanut sopivan, kuntoutuksellisen vaihtoehdon. Mielipidettäni asiakkaan tarpeista on kuunneltu. Yhteistyö muutenkin toimii!
6 6 Soskun kautta järjestetty sisäinen koulutus tukee juuri arjen työtä ja yhteisen työvälineen kehittämistä Kehittämisen paikkoja. Toiminnan kehittämisen osalta vahvimmin esille nousivat tiedotukseen liittyvät aiheet ja yhteistyötahojen mukaanotto. Kaivattiin näkyvämpää tiedottamista ja tiedon jakamista. Toivottiin myös vielä enemmän yhteistyötä ja eri tahojen asiantuntemuksen hyödyntämistä. Yksittäisissä vastauksissa esille nousi myös toive kehittää yhdyskuntatyyppistä työtä, voimavara- ja ratkaisukeskeistä osaamista sekä kuntouttavan työtoiminnan kokonaisuutta osallisuutta edistävässä toiminnassa. Esille nousi myös se, että Sosku-hankkeen Suunta-valmennukseen olisi haluttu ohjata uusia asiakkaita, mutta hanke ei pystynyt ottamaan enää lisää yksilövalmennuksen asiakkaita. Kehittää vielä yhdyskuntatyön tyyppistä otetta alueilla. Voimavara- ja ratkaisukeskeistä osaamista. Kuntouttavan työtoiminnan kokonaisuutta varsinkin osallisuutta edistävässä toiminnassa. Aikuissosiaalityön roolin vahvistaminen yhteistyössä. Vielä enemmän yhteistyötä ja tiedottamista Eri tahojen asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää esim. tutustumiseen, luentoihin tms. liittyen. Tietoa kaivattiin Seinäjoen Sosku-hankkeen käyttämistä käytännön menetelmistä sekä ylipäätään menetelmäosaamisesta, hyvistä käytännöistä muualla Suomessa sekä kansainvälisiä esimerkkejä ja malleja. Ehdotettiin myös, että sosiaalisesta kuntoutuksesta nostettaisiin esille positiivisia kokemuksia ja tarinoita.
7 7 Onko hyviä käytäntöjä jo kuvattu muualla Suomessa? Miten sosiaalinen kuntoutus onnistuu asiakkaiden kanssa, saadaanko aikaan palveluketjuja vai jääkö asiakas entiseen tilanteeseen tuen avulla. Kansainväliset esimerkit ja mallit muualta olisivat kiinnostavia Yleisellä tasolla; miten sosiaalista kuntoutusta Seinäjoen kaupungissa aiotaan toteuttaa hankkeen päätyttyä. Ketkä toteuttaa, voidaanko mennä yli toimialarajojen. Sosiaalisen kuntoutuksen pilotit, kokemukset ja suunnitelmat.
8 8 3 SUUNTA-VALMENNUS Sosku-hankkeen Suunta -valmennus on intensiivistä yksilövalmennusta, jossa lähdetään liikkeelle siitä, että mitä on asiakkaan hyvä elämä ja mikä hänelle on elämässä tärkeää. Selvitetään mikä asiakkaan tilanne tällä hetkellä on ja mihin hän haluaisi tulevaisuudessa päästä. Tavoitteena on muodostaa yksi yhteinen suunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan. Valmennus muodostetaan asiakkaan tarpeen mukaan ja se voi sisältää yksilövalmennuksen lisäksi ryhmämuotoista toimintaa ja/tai työtoimintaa. Kyselyyn vastanneista Suunta -valmennukseen oli asiakkaita ohjannut viisitoista (15) työntekijää, kahdeksan (8) ei ollut ohjannut asiakkaita hankkeeseen ja kaksi (2) olisi ohjannut, mutta hanke ei enää pystynyt vastaanottamaan uusia yksilövalmennuksen asiakkaita. Kaupungin työntekijöistä Suunta -valmennukseen oli ohjannut kaksitoista (12) työntekijää ja muista tahoista kolme (3). Eniten (10/12 työntekijää) hankkeeseen ohjauksia olivat tehneet 0-5 nykyisessä työssä olleet työntekijät, kun taas yli 10 vuotta työtä tehneistä vain alle puolet (4/9) oli ohjannut asiakkaita Suuntavalmennukseen. Intensiivinen yksilövalmennus nähtiin pääsääntöisesti (21/24) melko tai erittäin tarpeellisena lisänä Seinäjoella. Muiden yhteistyötahojen vastaajista 5/8 näki, että intensiiviselle yksilövalmennukselle on erittäin paljon tarvetta. Alle 10 vuotta työskennelleistä kaikki näkivät palvelun vähintään melko paljon tarpeellisena ja yli 10 vuotta työskennelleistäkin 6/9 näkivät palvelun vähintään melko paljon tarpeellisena. Alle 5 vuotta työskennelleet olivat kuulleet tai huomanneet asiakkaiden hyötyneen palvelusta paremmin, kuin yli 5 vuotta työskennelleet.
9 9 Suunta-valmennuksen vahvuudet. Nähtiin, että Suunta-valmennus on yksilöllistä, asiakaslähtöistä ja työntekijät panostavat asiakkaan todelliseen kohtaamiseen. Esille nousi myös, että pieni asiakasmäärä mahdollistaa riittävän tuen ja mahdollisuuden reagoida nopeasti asiakkaiden tilanteisiin. Yksilöllistä työtä tällä rintamalla tarvitaan, henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä. Työntekijöiden panostaminen asiakkaan todelliseen kohtaamiseen. Suhteellisen vähän asiakkaita = riittävän intensiivinen tuki, nopea reagointi mahdollista Yhteistyö toimijoiden kanssa ja asiakaslähtöisyys. Asiakkaat ovat sitoutuneet yhteistyöhön. Suunta-valmennuksen kehittämisen kohtia. Kehittämisen kohdissa esille nousi yksittäisiä vastauksia eri aiheista. Ehdotettiin, että yhteistyötahoja käytettäisiin enemmän ja yksilövalmennuksessa voitaisiin vahvistaa menetelmäosaamista. Toivottiin myös enemmän tiedon välittämistä yhteistyötahoille hankkeeseen ohjattujen asiakkaiden osalta (esim. kirjaukset ja yhteydenotot yhteistyökumppaneille).
10 10 4 RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA Osallisuutta edistäville kuntouttavan työtoiminnan ryhmille ja matalankynnyksen ryhmille nähtiin tarve sekä kuntapuolella, että muiden yhteistyötahojen näkökulmasta. Vastauksissa osallisuutta edistävän kuntouttavan työtoiminnan merkitys korostui kuitenkin hieman enemmän kaupungin työntekijöillä, joista 7/16 näki toiminnan erittäin tärkeänä ja 6/16 melko tärkeänä. Muilla yhteistyötahoilla tässä painottuivat vastaukset kohtaan melko (4/8) tai jonkin verran tärkeä (3/8). Ne työntekijät, jotka olivat ohjanneet asiakkaita Suunta-valmennukseen, kokivat asiakkaidensa hyötyneen myös Soskun ryhmämuotoisesta toiminnasta hieman enemmän kuin ne jotka eivät olleet ohjanneet. Ryhmämuotoinen toiminta. Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto asteikolla 1-5, jossa 1= ei lainkaan, 5= erittäin paljon (N=24) Yht. Keski- arvo Arvioi ovatko asiakkaasi hyötyneet jostain Sosku-hankkeen alla toimineesta ryhmämuotoisesta toiminnasta? ,33 Onko osallisuutta edistävälle kuntouttavan työtoiminnan ryhmälle (esim. Tekemistä arkeen ryhmä) mielestäsi ollut tarvetta Seinäjoen palvelutarjonnassa? ,04 Onko osallisuutta edistävälle matalan kynnyksen ryhmämuotoiselle toiminnalle (esim. 1-2h toiminta ja keskusteluryhmät) mielestäsi ollut tarvetta Seinäjoen palvelutarjonnassa? ,13 yhteensä ,83
11 11 Ryhmämuotoisen toiminnan vahvuudet. Vahvuuksina Soskun ryhmämuotoisessa toiminnassa nähtiin etenkin asiakaslähtöisyys, matalakynnyksisyys ja toiminnallisuus. Lisäksi huomioitiin, että asiakkaat ovat tulleet ryhmään mielellään ja se on koettu hyödyllisenä. Asioihin mennään asiakas edelle, asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Nuoret tulevat ryhmään mielellään ja kokevat sen mieluisaksi ja hyödylliseksi. Se että on samalla tekemistä, ei pelkkä keskusteluryhmä. Myös yksilötyön ja ryhmämuotoisen työn yhdistämisen ja verkostoissa tehty ryhmämuotoinen toiminta on erittäin ansiokasta (päihdepalv. nuorisotyö) Ei suurempia vaatimuksia asiakkaiden tilanteen ja pystyvyyden suhteen Se on aktivoinut sellaisia henkilöitä, joilla on pidempään olla suunta hukassa. Se on antanut arkeen rytmiä ja tekemistä. Erilaisia kokeiluja ja käytännön arkeen. Kyse ei ole pelkästään siitä, että tehdään kivaa, vaan myös siitä että aidosti tuetaan ihmisiä elämässä siinä hetkessä ja toivottuun tulevaisuuteen. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja että haetaan voimavaroja olemassa olevista palveluista erikseen ja niitäkin yhdistellen. Helppous osallistua asiakkaan näkökulmasta, osallistuminen sinänsä voi ehkäistä syrjäytymistä, tieto ja virikkeellinen toiminta ym. hyödyllistä ja voimaannuttavaa
12 12 Ryhmämuotoisen toiminnan kehittämisen paikkoja. Kehittämisen kohdissa painottui etenkin ryhmien markkinointi ja asiakkaiden sitouttaminen ryhmiin. Ryhmiin toivottiin myös monipuolisuutta. Tiedottaminen ja asiakkaan luona käyminen ennen ryhmän alkua, voisi auttaa osallistumisen lisäämisessä. Jännittäminen omilla asiakkailla suuri este uusiin ryhmiin. Toivoisin sille enemmän hlö- ja tilaresurssia. Ryhmien vetäminen monipuolisesti on helpompaa, kun on fasiliteettia ja vetoapua! Ratkaisukeskeisen osaamisen vahvistaminen minireteamingiä kehittämällä. Toiminnan ja valmennuksen yhdistäminen. Kesäajan ryhmätoiminnot ontuvat, sillä asiakaskuntakin viettää kesää ja on lomalla. Tuli liikaa päällekkäistä tarjontaa kesän ajalle.
13 13 5 MUUTA PALAUTETTA SEINÄJOEN OSAHANKKEELLE Kyselyn päätteeksi työntekijöiltä pyydettiin vielä yleisesti palautetta Seinäjoen osahankkeelle. Palaute osahankkeelle oli iloksemme todella positiivista ja kannustavaa. Kaupungin yksiköt On todella hienoa, että Seinäjoen kaupunki on saanut Sosku-hankkeen, joka mahdollistaa asiakkaan osallisuuteen tukemisen. Palvelulle on mielestäni todella tarvetta. Jatkakaa samaan malliin! Kiitos naiset mukavasta yhteistyöstä! Jatketaan edelleen! Kiitos. Jatkakaa samaan malliin :) Olette kokeilleet asioita rohkeasti, jatkakaa sitä! Oivaltakaa lisää, mikä sos. kuntoutuksessa on oleellista asiakkaiden kannalta. Erittäin tarpeellinen hanke. Toivottavasti pysyvä käytäntö hankkeen päätyttyä. Tärkeä ja tarpeellinen hanke, toivottavasti paljon asioita hankkeesta siirtyy tulevaisuudessa pysyvään toimintaan sisään. Keep up the great work! Todella hyvää työtä ja yhteistyötä! Aidosti lähdetään hakemaan toimivia malleja asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Sosku hanke tekee innostuneesti ja sitoutuneesi yhteistyötä! Hyvää meininkiä! Muut yhteistyötahot Kiitos! Toivon hankkeelle jatkoa ja yhteistyön lisäämistä kuntoutussuunnitelmia tekevien tahojen kanssa.
14 14 Jonkinmoinen tiedote Sosku-hankkeen toiminnasta ja mitä siellä on nyt tehty ja mitä tullaan tekemään. Esimerkkejä yms. Tietoa hankkeen toiminnasta ei välity Kelalle ollenkaan, vaikea vastata todenmukaisesti.
15 15 6 POHDINTA Oli hienoa huomata, että kyselyyn vastanneet olivat kokeneet yhteistyön Seinäjoen osahankkeen kanssa sujuneen pääsääntöisesti hyvin ja toiminnan olleen hyödyksi. Mielenkiintoista oli huomata, että vaikka tiedotusta ei ole erikseen suunnattu alle viisi vuotta työssä olleille, he kokivat hankkeen tiedottaneen paremmin kuin yli viisi vuotta työssä olleet. On vaikea sanoa painottaako hanke tiedotuskanavia, joita lyhempään työssä olleet seuraavat enemmän vai onko kyse enemmän työntekijöiden toimintakulttuurista. Huomio kiinnittyi myös siihen, että alle viisi vuotta työssä olleet olivat myös ohjanneet hankkeen yksilövalmennukseen vastanneista eniten asiakkaita. Onko tämä seurausta siitä, että tiedotus on tavoittanut paremmin tämän ryhmän vai onko ryhmä saanut enemmän tietoa, koska heidän asiakkaitaan on ollut hankkeessa? Kaupungin työntekijät olivat saaneet enemmän tietoa sosiaalisesta kuntoutuksesta ja hyötyneet koulutuksista paremmin kuin muut. Eroavaisuudet koulutuksen ja tiedotuksen osalta kaupungin työntekijöiden ja muiden oalta selittyvät varmasti osin sillä, että hankkeen projektiryhmään kuuluu enimmäkseen kaupungin työntekijöitä. Lisäksi osa koulutuksista on ollut suunnattu ainoastaan kaupungin/työllisyystalon työntekijöille. Tiedotuksen osalta kaupungin työntekijöistä yksi koki, että hankkeesta on tiedotettu huonosti, kaksi että tiedotettu jonkin verran ja 13 koki, että hankkeesta on tiedotettu melko tai erittäin paljon. Muut yhteistyötahot kokivat, että hankkeesta on tiedotettu jonkin verran tai melko hyvin. Positiivista palautetta hanke sai etenkin asiakasohjauksen sujuvuudesta ja asiakastyöstä. Tämä voi vaikuttaa siihenkin, että hanke otettiin nopeasti vastaan ja
16 16 hankkeelle ohjautui yksilövalmennukseen hyvin nopeasti se määrä asiakkaita, joita yksilövalmennukseen näillä resursseilla pystyttiin ottamaan. Kehittämisen kohteina esille nousivat näkyvämpi tiedottaminen ja yhteistyötahojen mukaan otto. Tietoa kaivattiin muun muassa hyvistä käytännöistä ja menetelmistä. Tähän hanke pyrkii vastaamaan paremmin syksyn 2017 aikana, jolloin järjestetään kaikille Seinäjoen toimijoille avoimia koulutustilaisuuksia. Syyskuussa toteutetaan Sosiaalisen kuntoutuksen seminaari yhteistyössä Pro Sos- ja Osku-hankeen kanssa. Lisäksi järjestetään Sosiaalisen kuntoutuksen koulutuskokonaisuus, joka sisältää 3 iltapäivää loka-marraskuulla Kaupungin päättäjille tietoa hankkeen toiminnasta ja tuloksista viedään vierailemalla Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa syksyn aikana. Lisäksi kirjoitamme sosiaalisesta kuntoutuksesta blogi- ja/tai lehtijutun suunnattuna laajemmalle yleisölle. Intensiivinen yksilövalmennus eli Suuntavalmennus nähtiin pääsääntöisesti (21 vastaajaa 24 vastaajasta) melko tai erittäin tarpeellisena lisänä Seinäjoella. Osa työntekijöistä oli myös huomannut asiakkaidensa hyötyneen kyseisestä palvelusta. Huolemme onkin, että tullaanko intensiivistä yksilövalmennusta toteuttamaan Seinäjoella hankkeen päätyttyä. Seinäjoen aikuissosiaalityön yksikköön, jonne palvelu olisi tarkoitus juurruttaa, on asiakasmäärä ollut vuosia hyvin suuri työntekijämäärään nähden. Intensiivisessä yksilövalmennuksessa ihanteellinen asiakasmäärä on kokemustemme ja muiden tahojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta noin henkilöä. Jotta voidaan todella puhua intensiivisestä yksilövalmennuksesta, työntekijän pitäisi pystyä tapaamaan asiakasta useita kertoja kuukaudessa sekä reagoimaan nopeasti asiakkaan tarpeisiin. Tämä mahdollistaa paremmin myös asiakkaiden tarpeisiin reagoinnin oikea-aikaisesti, mikä pidemmällä tähtäimellä parantaa asiakkaan omaa toimintakykyä ja osallisuutta. Prosessit ovat usein pitkäkestoisia, mutta mikäli
17 17 asiakkaille pystyttäisiin nopeammin löytämään heidän tarpeisiinsa vastaavat palvelut, voisi tämä myös ehkäistä syrjäytymistä ja lyhentää asiakkuuksia. Kehittämisen kohteeksi nousi lisäksi yhteistyötahojen laajempi käyttö, missä hankkeella on varmasti parantamisen varaa. Hanke on pyrkinyt järjestämään esimerkiksi ryhmätoimintoja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, jotta toimintatapa juurtuisi osaksi peruspalveluja. Syksyllä toteutettaviin teemapäiviin pyritään myös löytämään yhteistyökumppaneita yli sektorirajojen ja osallisuutta edistävissä kuntouttavan työtoiminnan ryhmissä pyritään myös hyödyntämään yhteistyötahojen osaamista. Yksilöohjauksessa asiakkaita ohjataan tarpeen mukaan muihin palveluihin. Vastauksista nousi esille myös se, että matalankynnyksen ryhmätoiminnalle ja osallisuutta edistävälle kuntouttavalle työtoiminnalle nähtiin tarve sekä kunnan yhteistyötahojen että muiden yhteistyötahojen näkökulmasta. On hienoa kuulla, että myös työntekijät näkevät Soskun ryhmätoiminnan hyödyttäneen asiakkaita ja samaa palautetta on palautekyselyjen kautta saatu asiakkailta. Hienoa on ollut myös huomata, että ainakin aikuissosiaalityössä on kevään ja kesän 2017 aikana toteutettu matalan kynnyksen ryhmiä. Seinäjoen osahankkeessa olemme pyrkineet palvelun asiakaslähtöisyyteen sekä yksilövalmennuksessa että ryhmämuotoisessa toiminnassa. Samalla aatteella jatkamme eteenpäin. Lisäksi panostamme tiedottamiseen ja pyrimme lisäämään yhteistyötä monipuolisesti yli sektorirajojen. Kiitokset vielä kaikille kyselyyn vastanneille työntekijöille, kun autoitte meitä kehittämään toimintaamme!
FSHKY:N SOSKU-HANKE Aalto Marianna ja Heino Satu
FSHKY:N SOSKU-HANKE 7.5.2018 Aalto Marianna ja Heino Satu FSHKY:n Sosku-hanke 2015-2018 Kohderyhmänä ovat kuntalaiset, jotka tarvitsevat elämäntilanteessaan runsaasti monia yhtäaikaisia sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Tampere Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa XAMK:n kyselykartoitus perheille LAPE-koordinaattori, Kyselyn taustaa Toteutettu LAPE Etelä-Savon muutosohjelman osatoteutuksena syksyllä
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.3.2018 Vantaa Jarno Karjalainen SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat,
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.5.2018 Hämeenlinna Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä Merja Paulasaari Forssan osahanke Saksankujan aamupala 1krt/vk, kerrostalon kerhotilassa Osallistuminen vapaaehtoista
LisätiedotMiten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?
Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa? Arviointityö Sokrassa Arviointityön tarkoituksena on paitsi tuottaa arviointiin/ seurantaan liittyviä tuloksia Sokra-koordinaatiolle
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotPELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN
PELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN Työpaja 15.12.2017 : Leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuudet sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa PRO SOS-työpaja 15.12.2017
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely. työnantajille
Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotKaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous
Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotKoonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II Harjavallassa
Koonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II 2.5.2018 Harjavallassa Erilaisia tapoja järjestää sosiaalista kuntoutusta Satakunnassa: Sinkokatu / Rauma: Asiakkaiden vahvuuksien esille
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke
Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke Sosiaalinen osallisuus tulee, oletko valmis? - seminaari, Jyväskylä 7.10.2015 Jarno Karjalainen 7.10.2015 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön tuloksia
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön tuloksia 14.11.2017 Mikkeli Jarno Karjalainen SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, luovat,
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotOSALLISUUS JA TUKI
OSALLISUUS JA TUKI 1.8.2016-2019 TYÖKYKY TERVEYS OSAAMINEN YKSILÖN VOIMAVARAT TYÖ fyysinen psyykkinen sosiaalinen tiedot taidot arvot asenne motivaatio työtyytyväisyys henkiset vaatimukset fyysiset
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotSosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
LisätiedotMikä muuttui projektin tuloksena?
Mikä muuttui projektin tuloksena? Laki nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta Milla Kaitola Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä Mitä projekti toi tullessaan kuntoutuksen
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjalassa
Yhdessä hyvä OTE Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjalassa Yhdessä hyvä OTE Tavoite: Palvelut ovat monimuotoiset ja ne on räätälöity osatyökykyisen tietojen, taitojen ja kykyjen mukaan. Asiakkaan tilanne
LisätiedotYrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012
Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön
LisätiedotLape kysely LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS
Lape kysely 1 2018 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
LisätiedotLapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla. Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry
Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry Lapsirikas-hanke 3-vuotinen, vuosina 2016-2018, Stean rahoituksella
LisätiedotJUPINAVIIKOT Palauteraportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Juho Niemelä. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Juho Niemelä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Johdanto... 3 Palautteiden
LisätiedotAikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa
Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan
LisätiedotRyhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa
Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:
LisätiedotIisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot
Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden
LisätiedotKeski-Suomen Sote 2020 hankkeen yhteistyökumppaneille syksyllä 2015 tehdyn kyselyn tuloksia
Keski-Suomen Sote 2020 hankkeen yhteistyökumppaneille syksyllä 2015 tehdyn kyselyn tuloksia Kysely lähetettiin 304 henkilölle, jotka työskentelevät hankkeen työryhmissä Vastauksia saatiin 31.9. mennessä
LisätiedotMistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotOsallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu Tuloksekas, vaikuttava sosiaalinen kuntoutus - seminaari Sosiaalisen kuntoutuksen
Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu Tuloksekas, vaikuttava sosiaalinen kuntoutus - seminaari 26.11. 2018 Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke (SOSKU) Tavoitteet Luoda aikuissosiaalityöhön
LisätiedotMITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi
MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien
Lisätiedot- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 20 Lapset ja nuorisotyö - Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta Puijolan nuorisotyö 2 Päätavoite PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ jakautuu 4 osatavoitteeseen
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotUutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014
Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N
LisätiedotKaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotJUPINAVIIKOT KEVÄT 2014
JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotEloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotPäivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä. SPEK - yhteenveto Mika Jäntti
Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä SPEK - yhteenveto 10.12.2009 Mika Jäntti Päivä Paloasemalla palautekysely Päivä Paloasemalla tapahtumaan liittyi jälkiarviointi, jossa osallistuneilta
LisätiedotAsiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298
Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182
LisätiedotLaukaan SOSKU:n tiedoite syksy 2017
Laukaan SOSKU:n tiedoite syksy 2017 Tervehdys! Tässä vaiheessa hanketta on jo viimeistään mietittävä mitä toiminnasta halutaan jäävän elämään ja miten. Järjestimme THL:n kanssa 3.10. työpajan Laukaassa
LisätiedotSUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA - MONIALAINEN YHTEISTYÖMALLI Ota koppi verkostotapaaminen, Hanko 24.10.2018 Tuula Hapulahti, Luksia 26.10.2018 Sujuva polku, Monialainen yhteistyömalli Sujuva
LisätiedotSOSKU-hankkeen kokemuksia luovasta toiminnasta
SOSKU-hankkeen kokemuksia luovasta toiminnasta 27.9.2018 Metropolia, Helsinki Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Jarno Karjalainen SOSKU-hanke SOSKU-hankkeen kokemuksia yleisesti
LisätiedotJalkautumisen hyödyt, haasteet ja ratkaisut
Jalkautumisen hyödyt, haasteet ja ratkaisut Matalan kynnyksen ja jalkautumisen kehittämistyöryhmä 6.3.2018 Hanna Lohijoki ja Markku Hallikainen, Vasson osahanke 11.1.2019 Hanna Lohijoki Jalkautumisen hyödyt:
LisätiedotKOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen
LisätiedotLastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi
Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi Vastaajia koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta saatiin 2196, vastauksia saatiin kaikista alueen kunnista. 47% vastaajista oli 1 tai 2 alaikäistä lasta. Perheitä joissa
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotSetlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 200 Monikulttuurinen työ Naistari Tililuok 200 00 Tililuok muodostuu 5 tavoitteesta NAISTARI ON HYVINVOINNIN LISÄÄJÄ 200 Kaikki tililuon kyselyt on toteutettu
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotTyöttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija
Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA-maakuntakokeilu Kesäkuu 2018 Sisällysluettelo
LisätiedotKyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta
Kyselyn ensitulokset Lape seminaari 22.8.2017 Anna Saloranta Anna Saloranta Johtamiskorkeakoulu&SOC 22.8.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotEtelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
YHYRES TEHEREN - Etelä-Pohjanmaan TYP ja OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti hanke Marjo Taittonen, E-P TYP johtaja Maarit Pasto, hankekoordinaattori Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa
Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen
Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Riitta Kinnunen Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018, Jyväskylä Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän
LisätiedotKoulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotYlä-Savon toiminta-alue
HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi
LisätiedotVastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen
Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus
LisätiedotKERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE
KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotSAATEKIRJE KYSYMYKSET. Taustakysymykset. Hei!
SAATEKIRJE Hei! Olemme TAOK:in ammatillisen opettajakoulutuksen opiskelijoita ja teemme koulutukseemme liittyvän kehittämistyön yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto, Tredun aikuiskoulutuksen ja
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin
LisätiedotKOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ
KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OMAKOTI - LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ASIAKASKOKEMUSKESKUSTELU Merja Salmi Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia arjen sujuvuudesta, saamistaan palveluista sekä osallisuudestaan niiden
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus - Vantaan SOSKU-hankkeen seminaari Sosiaalisen kuntoutuksen työpaja
Sosiaalinen kuntoutus - Vantaan SOSKU-hankkeen seminaari 7.3.2018 Sosiaalisen kuntoutuksen työpaja Tutkija Mari Ruuth, Kuntoutussäätiö Kuntoutussäätiön ja SOSKU-osahankkeen esittely Kuntoutuksen tutkija,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotPaKaste II 1.2.2012-31.10.2013. Kehittäjä-toimintaterapeutti Liisa Ojala & kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maija Suhonen 16.5.2012
Työikäisten kuntoutus PaKaste II Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen 1.2.2012-31.10.2013 Kehittämistehtävä Rovaniemen kehittämishanke on osa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
LisätiedotNäin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi
Näin me teimme sen Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä 2006-2009 Teija Karvonen terveydenhoitaja Rovaniemi 1 Esityksen rakenne Taustaa Perheiden palvelujen rakenne ja sisältö Kehittämisen haasteet
Lisätiedot