Mielenterveyden edistäminen opiskelijayhteisöissä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveyden edistäminen opiskelijayhteisöissä 14.11.2014"

Sami Aaltonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mielenterveyden edistäminen opiskelijayhteisöissä WHO CC 1

2 Mielenterveyden määritelmä WHO:n (2005) mukaan Mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana, jossa yksilö pystyy toteuttamaan itseään, kestää elämän tavanomaisia rasituksia, pystyy työskentelemään tuottavasti ja tuloksekkaasti ja antamaan oman panoksensa yhteisölle WHO CC 2

kestää elämän tavanomaisia rasituksia, pystyy työskentelemään

3 Mielenterveyden jatkumot - Joitakin mielenterveysongelmia - Kohtalainen tai hyvä psykologinen ja sosiaalinen toimintakyky ja hyvinvointi Mielenterveyden häiriö (Keyesin 2002 mukaan) Kukoistus - Positiivinen tunneelämä - psykologinen hyvinvointi - Sosiaalinen hyvinvointi - Täydellinen mielenterveys Mielenterveys - negatiivinen tunneelämä - Hyvinvointiin liittyvien psykologisten ja sosiaalisten taustatekijöiden puute - mielenterveysongelmia Riutuminen - Negatiivinen tunneelämä - Hyvinvointiin liittyvien psykologisten ja sosiaalisten taustatekijöiden puute - kohtalainen mielenterveys WHO CC 3

mielenterveys Mielenterveys - negatiivinen tunneelämä - Hyvinvointiin liittyvien psykologisten ja sosiaalisten taustatekijöiden puute -

4 Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat: (Lönnqvist ym.) kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun kyky työntekoon ja sosiaaliseen osallistumiseen emotionaalinen resilienssi eli vaikeuksien voittaminen, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja yksilöllinen luovuus Elämästä nauttiminen mahdollisimman täydesti omia potentiaalejamme käyttäen! WHO CC

emotionaalinen resilienssi eli vaikeuksien voittaminen, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin todellisuudentaju, jotta

5 Dahlgren & Whitehead (1991) Terveyden determinantit

6 Miksi edistää mielenterveyttä? Mielenterveyden ongelmat, kuten stressi, ahdistus ja masennus johtavat 12 milj. menetettyyn työpäivään vuodessa (ILO) Kelan 2011 myöntämistä sairauspäivärahakausista 23 % on mielenterveyssyistä (kesto n. 66 pvää) Vaikuttaa fyysiseen terveyteen, mm sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen, diabetekseen ja riskialttiiseen terveyskäyttäytymiseen, kuten alkoholin ja huumeiden käyttöön sekä tupakointiin WHO CC 6

7 MIELENTERVEYS JA ELÄMÄNKAAREN HAASTEET WHO CC 7

8 Nuoret (12-17) ja nuoret aikuiset (18-24) Kiusaaminen ja häirintä liittyvät masennukseen ja masennusoireisiin sekä kiusatulla että kiusaajalla Suurin mielenterveyteen vaikuttava tekijä tällä ikäryhmällä Usein kouluympäristö tapahtumapaikkana, samassa ympäristössä nuoret kehittävät sosiaalisia taitojaan ja harjoittelevat vuorovaikutustaitoja ikätovereiden ja aikuisten kanssa. Negatiiviset kokemukset eivät ainoastaan vaikuta heidän mielenterveyteensä ja akateemisiin saavutuksiinsa vaan rajoittavat heitä kehittämään itseluottamusta ja henkilökohtaisia vuorovaikutussuhteita WHO CC 8

taitojaan ja harjoittelevat vuorovaikutustaitoja ikätovereiden ja aikuisten kanssa.

9 Nuoret (12-17) ja nuoret aikuiset (18-24) Kynnyskohtia Siirtyminen peruskoulusta jatkokoulutukseen Koulusta työelämään Lapsuudenkodista omaan asuntoon Parisuhde ja perhe Nuoret epäviralliset omaishoitajat ( perhe-salaisuus, joka piilotetaan usein) Seksuaali-identiteetin kehittyminen Henkilökohtaisen itsenäisyyden kehittyminen voi ehkäistä avun hakemista, siksi nuorten tarpeiden huomioonottaminen on elintärkeää WHO CC 9

perhe-salaisuus, joka piilotetaan usein) Seksuaali-identiteetin kehittyminen Henkilökohtaisen itsenäisyyden

10 Nuoret (12-17) ja nuoret aikuiset (18-24) Koulun kesken jättävät nuoret ovat suuremmassa riskiryhmässä sosiaalisen eristäytymisen suhteen Tärkeitä elementtejä: 1) positiivinen koulukulttuuri, 2) aikuisten ja nuorten välinen positiivinen suhde ja 3) opettajien ja kouluttajien hyvinvoinnin ja tarpeíden huomioiminen Nuorien, jotka tulevat peruskoulun jälkeiseen vapaaehtoiseen koulutukseen, joutuvat kehittämään uudenlaiset identiteetit oppijoina WHO CC 10

positiivinen suhde ja 3) opettajien ja kouluttajien hyvinvoinnin ja tarpeíden huomioiminen Nuorien, jotka tulevat

11 Kasvava vastuuntunto (25-45) ja keski-ikä (45-65) Lasten saanti ja kasvattaminen Työpaikan saaminen/epävarmuus Parisuhteen muodostaminen Lasten kasvattaminen Velvoitteet työssä ja yhteisössä Eläkkeelle jäämiseen valmistautuminen Vastuu lapsista, omista vanhemmista tai lastenlapsista Perhesuhteiden muuttuminen ja muut elämäntapahtumat WHO CC 11

ja yhteisössä 45-65 Eläkkeelle jäämiseen valmistautuminen Vastuu lapsista, omista vanhemmista

12 Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen Iäkkäät ihmiset hyötyvät samoista mielenterveyden edistämisen toiminnoista kuin muutkin aikuiset Ikääntyminen tuo kuitenkin tullessaan erityisiä haasteita mm. menetykset, kipu ja pitkäaikaissairaudet, syrjäytyminen, yksinäisyys, köyhyys, toimintakyvyn vajeet sekä päihdeongelmat Ikääntyneet erittäin heterogeeninen ryhmä, yksi keino ei tavoita kaikkia Mielenterveyden edistäminen on pohjimmiltaan vuorovaikutusta, toisten ihmisten kohtaamista: keskeistä kokonaisvaltaisuus ja yksilöllisyyden kunnioittaminen WHO CC / Eija Stengård, 2011

menetykset, kipu ja pitkäaikaissairaudet, syrjäytyminen, yksinäisyys, köyhyys, toimintakyvyn vajeet sekä päihdeongelmat Ikääntyneet erittäin

13 NÄKÖKULMIA OPISKELIJAN MIELENTERVEYDEN TUKEMISEEN WHO CC 13

14 Mielenterveyden edistämiseen liittyy Mielenterveysteeman herkkyys, mahdollinen leimautuminen Oman käyttäytymisen vaikutus (Työ/opiskelu)ryhmien yhtenäisyys Osallistumiseen kannustaminen Kaikkien arvostaminen Kiusaamisen, syrjinnän tai häirinnän hoitaminen Stressin ymmärtäminen Viestinnän merkitys WHO CC 14

Osallistumiseen kannustaminen Kaikkien arvostaminen Kiusaamisen, syrjinnän tai

15 Viestinnän merkitys Kasvokkain (eniten tietoa) - persoonaton kirjallinen viestintä (vähiten tietoa) Eleet, äänenpaino ym Tapa, jolla viestitään on yhtä tärkeä kuin sisältö Avoimen viestinnän kautta toisella osapuolella on mahdollisuus ilmaista, mikäli koetaan psyykkistä kuormittuneisuutta ja stressiä Oikea viestintätapa parantaa tehokkuutta, motivaatiota, luo myönteisen psykososiaalisen opiskeluympäristön ja vähentää eristymisen tunnetta WHO CC 15

mahdollisuus ilmaista, mikäli koetaan psyykkistä kuormittuneisuutta ja stressiä Oikea viestintätapa parantaa

16 Myönteinen viestintä ja palaute Ole läsnä Huomaa pienetkin edistysaskeleet ja anna niistä palautetta Muista kannustaminen ja opiskelijan huomioonottaminen Muistuta onnistumisista Auta opiskelijaa tunnistamaan omat vahvuudet ja kyvyt opiskelun edetessä Omien kokemusten jakaminen voi auttaa Hetken kohtaamisen merkitys; hymy, tervehdys jne Törrönen & al (2011) mukaillen Lehtovaara & Reinola (2007) WHO CC 16

tunnistamaan omat vahvuudet ja kyvyt opiskelun edetessä Omien kokemusten jakaminen voi auttaa Hetken

17 Stressi Stressin biopsykososiaalinen malli: ulkoiset stressitekijät, sisäiset tapahtumasarjat ja näiden kahden vuorovaikutus Stressiä aiheuttavat Opiskelun tahti, mahdolliset keskeytykset, aikataulupaineet, keskittymistä vaativat tehtävät, epäselvät tavoitteet, heikot opiskelu- ja/tai ajanhallintataidot, huono opiskeluilmapiiri Liian suuret omat tai muiden vaatimukset Henkilökohtaiseen elämään liittyvät tekijät, esim perhetilanne, taloudellinen tilanne Kriisit WHO CC 17

tehtävät, epäselvät tavoitteet, heikot opiskelu- ja/tai ajanhallintataidot, huono opiskeluilmapiiri Liian suuret omat tai

18 Stressi Stressin sietokyky vaihtelee, siten myös sen seuraukset Tärkeää osata tunnistaa stressi ja voiko siihen vaikuttaa vai ei Yksinkertaiset stressinhallintakeinot: riittävä lepo ja liikunta terveelliset ruokailutottumukset päihteiden välttäminen ajankäytön hallinta oman oppimistyylin tunnistaminen WHO CC 18

stressinhallintakeinot: riittävä lepo ja liikunta terveelliset

19 Mitä hyötyä on ryhmän yhtenäisyydestä? Vaikuttaa sekä ryhmän että sen yksilöiden menestymiseen Tuen saamisen tunne tehostaa työskentelyä Tuki voi olla Aineellista Apua, neuvoa, tiedon jakamista Emotionaalista (kuunteleminen, arvostaminen, luottamus) Rehellistä ja rakentavaa palautetta Yhdessä toimimista WHO CC 19

tehostaa työskentelyä Tuki voi olla Aineellista Apua, neuvoa, tiedon jakamista

20 Mitä hyötyä on ryhmän yhtenäisyydestä? Edellä mainittujen lisäksi yhtenäisyys Vähentää stressiä Vahvistaa yksilön kykyä käsitellä stressiä (stressaava tilanne koetaan vähemmän stressaavaksi) On terveyttä edistävä voimavara Opettajan merkitys yhtenäisyyden luojana Avoin suhtautuminen tunteiden ilmaisuun Reaktioihin vaikuttavat (usein tiedostamattomat) käsitykset, uskomukset, kokemukset, ennakkoluulot ja persoona WHO CC 20

(stressaava tilanne koetaan vähemmän stressaavaksi) On terveyttä edistävä voimavara Opettajan merkitys

21 Miten ryhmän yhtenäisyyttä voi edistää? Olemalla innostunut Korostamalla yhtenäisyyden tärkeyttä Kehittämällä selkeät säännöt sopivaan käytökseen, jakamalla tehtävät ja vastuualueet Pitämällä ryhmä ajan tasalla Rohkaisemalla ryhmän jäseniä viettämään aikaa yhdessä ja kehittymään työryhmänä Käyttämällä positiivista vahvistamista WHO CC 21

22 Miten ryhmän yhtenäisyyttä voi edistää? Ryhmätyöskentely: pienryhmät, parityöskentely Parin vaihtaminen Istumajärjestys paikanvaihtoharjoitukset esim rinkimuodostelma edistää vuorovaikutusta paremmin kuin perinteinen istumajärjestys Pöytien puuttuminen voi aiheuttaa vastusta, mutta ryhmäyttää, kun kaikki tulevat kuulluksi ja nähdyksi Vastuuttamalla yhteiseen toimintaa jakamalla erilaisia rooleja; puheenjohtaja, kirjuri jne WHO CC 22

23 Edistää tutkinnon suorittamista Edistää työllistymistä Tukee nuoren aikuistumista Mielenterveys voimavarana Auttaa ongelmien ratkaisemisessa Vahvistaa myönteistä minäkuvaa Tukee myönteisiä ihmissuhteita Mielienterveyden edistämisen hyödyt nuoren kannalta toisen asteen oppilaitoksessa. Ruuskanen WHO CC 23

24 Opiskelijahyvinvoinnin muistilista Muista vapaa-aika; rentoudu ja virkisty Etsi itsellesi sopiva tapa opiskella Ajankäytön suunnittelu Tunnista omat rajasi ja aseta tavoitteet sen mukaisesti Nauti tavoitteen saavuttamisesta Puutu kiusaamiseen Arvosta muita ja itseäsi Ongelmatapauksissa pyydä apua tai kokeile uutta näkökulmaa! WHO CC 24

25 Kiitos kuulijoille! Pia Solin, FT WHO Mielenterveysalan yhteistyökeskus Mielenterveyden edistäminen yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos WHO CC 25

Samankaltaiset tiedostot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten