Smail. Ympäristötehokkudesta. vitamiineja taantumaa vastaan. Reilua kaupan rakentamista. LEEDeri näyttää tietä Isossa Omenassa. Kumppanuuden rakentaja

Transkriptio

1 Smail Kumppanuuden rakentaja Ympäristötehokkudesta vitamiineja taantumaa vastaan Reilua kaupan rakentamista LEEDeri näyttää tietä Isossa Omenassa 16 24

2 Tärkeintä Teksti: Virpi Aaltonen Kuvat: Jyrki Vesa on kokonaisuuden hahmottaminen. Kun iso tie valmistuu, syntyy valtava tyhjyydentunne. Projektia elää niin intensiivisesti viime minuutille asti. Välttämättä ei tule juhlimisen tarvetta, vaan pikemminkin tunne kuin vajoaisi jonnekin. Näin joskus elokuvan kilpa-autoilusta. Siinä voittaja jäi hektisen kilpailun jälkeen yksin radalle ja dramaattinen musiikki äkkiä hiljeni. Tunne on vähän samantyyppinen: yhtäkkiä tulee melkein konkreettinen hiljaisuus. Sitä kestää aikansa, sitten täytyy siirtyä eteenpäin. Olin töissä Tukholmassa, kun Skanskasta kysyttiin, kiinnostaisiko minua lähteä vetämään Nelostie-hanketta. Vastasin, että ei yhtään, asiat ovat hyvin näin. Myöhemmin istuin iltaa työkaverini kanssa ja kerroin, että olen kieltäytynyt tällaisesta tehtävästä. Hän totesi, että herran tähden, et voi olla noin tyhmä. Se on ainutlaatuinen homma. Aamulla soitin Skanskan silloiselle toimitusjohtajalle. Sen jälkeen olen leimautunut tiemieheksi: ensin Lahden ja sitten Turun moottoritien kautta. Omalla tavallaan molemmat ovat olleet hienoja projekteja. Nelostie oli menestystarina ja Ykköstie vähän kivisempi. On kuitenkin ollut upeaa nähdä, miten ihmiset sitoutuvat hankkeeseen ja mitä kaikkea elinkaarimallilla saavutetaan, kun asiat tehdään perusteellisesti ja mietitään kokonaisuutta osaoptimoinnin sijaan. Kokonaisuuden hahmottaminen on ollut itsellenikin iso oivallus. Erityisesti Nelostie-projektissa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä tienvarren kuntien kanssa. Tie on tehty palvelemaan kuntien asukkaita ja elinkeinoelämää, ja jos kunnilla menee hyvin, meilläkin menee hyvin. Tuo yhteistyö on ollut yksi parhaista asioista elämässäni. Meistä on muodostunut pieni perhe, Nelostie-ryhmä. Kokoontuessamme teemme aina yhdessä jotain hauskaa. Yhdessä saimme aikaan myös Lahdentien tietaideteokset, joista olen aika ylpeä. Turuntiessä upeaa on ollut toteuttaa tie, jota on todella odotettu, toivottu ja joka helpottaa ihmisten elämää. Tien rapistuminen on seuraus siitä, että alue alkaa taantua ja yhteiskunnallinen mielenkiinto ylläpitää tietä sammuu. Ajan mielelläni pikkuteitä, jopa polkuja. Lempitieni ovat Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Ne kulkevat esimerkiksi keskeltä mäntymetsää tai pitkin harjua, josta avautuvat suot ja lammet. Jossain voi olla upea romahtanut lato tai vaikka erikoinen puu tiekauneutta on monenlaista. Moottoripyöräilyssä taas viehättää vapaudentunne, joka syntyy siitä, että on helppo pysähtyä tai kääntyä tiehaarassa hetken mielijohteesta ihan eri suuntaan kuin oli suunnitellut. Kuka? Tom Schmidt, 56, Tieyhtiö Ykköstien ja Tieyhtiö Nelostien toimitusjohtaja, DI ja emba Tärkeää työssä on kohdella nuoria ja työelämään tulevia hyvin, antaa heille huomiota ja vastuuta. Olen koettanut konkretisoida sitä niin, että olen ottanut heitä mukaan tieyhtiön hallituksen kokouksiin. Alussa hallitus pani vähän hanttiin, mutta sanoin, että jos käsitellään salaisia asioita, heidät voidaan heittää siksi aikaa ulos. Koskaan niin ei ole tehty. Ihminen, jolle annetaan informaatiota, ottaa automaattisesti myös vastuuta. Ilman tietoa vastuunottoa on turha pyytää. Nuoret vievät yrityksiä eteenpäin. Heitä ei saa pitää pimennossa. Tärkeää vapaalla on hiihtäminen, metsätöiden tekeminen ja luonnossa liikkuminen. Purjehdus oli vuosikymmeniä pääharrastukseni, nyt ison osan ajasta vie moottoripyöräily. Tässä iässä on tärkeää tehdä asioita, joista todella nauttii joskus parasta on se, ettei tee yhtään mitään. Tärkeää elämänarvojen kannalta oli vuosi Afrikassa, missä työskentelin kehitysaputehtävissä YK:n teollistumisjärjestön palveluksessa. Siellä tajusin, että tavoittelemamme hyvinvointi ei ole välttämättä se, mikä tekee onnelliseksi. Onni pulppuaa ihan muista asioista. Työssäkin onnentunne saattaa syntyä ihan pienistä jutuista: kun tehdään työtä pienessä porukassa ja tiimityö toimii. Silloin tuntee saavansa jotain todellista aikaan. Afrikan teistä on jäänyt mieleen hetki Lilongwessa, kun kaksi autoa sattui samaan aikaan risteykseen. Oh, what a rush hour!, kyydissä ollut paikallinen kommentoi järkyttyneenä. 2

3 3

4 Tässä ja nyt Leadership in Energy and Sertifioitu ympäristö- 8Environmental luokitus Design on yksiselitteinen ja puolueeton todistus rakennuksen ympäristötehokkuudesta. Lintulahden toimistotalo Helsingissä on Suomen ensimmäinen LEED-esisertifioitu rakennus. Rakennuksen ilmatiiviys ratkaisee sen energiatehokkuuden Nro 1 Skanska Green Initiative Ympäristötehokkuuden lehti Skanskan tavoitteena on olla johtava ympäristötehokkaan rakentamisen toteuttaja ja kehittäjä. Yllä oleva vihreä lehti symboloi tätä tavoitetta koko Skanska-konsernissa. Tavoitteeseen pääsemiseksi Skanska muun muassa kehittää työntekijöiden ympäristötietoisuutta ja -koulutusta, parantaa materiaali- ja energiatehokkuuttaan sekä panostaa turvallisten ja kestävien materiaalien valintaan. Skanska nousi toisen kerran peräkkäin rakennuttajien mielestä Suomen parhaimmaksi rakennusyhtiöksi kiinteistö- ja rakennusalan laatumittauksessa. Skanska ohittaa kilpailijat selkeästi muun muassa aikataulussa pysymisessä, asiantuntemuksessa ja luotettavuudessa. *) Skanska on nyt rakennusalan opiskelijoiden keskuudessa halutuin työnantaja Suomessa. Myös muut teknisen alan ja luonnontieteiden opiskelijat arvostavat Skanskaa työnantajana aiempaa selvästi enemmän. **) *) Taloustutkimus Oy, Real Estate Customer Satisfaction Index (RECSI) 1/2009 **) Työnantajakuvatutkimus, Universum Employer Branding Company, 2009 Lisätietoja tutkimuksista Kuusi ja nolla Viime aikoina on saattanut tuntua siltä, että epävarmuus maailmantaloudesta on peitonnut huolen ympäristöstä kuus-nolla. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Esimerkiksi energiatehokkuus tarkoittaa myös kustannustehokkuutta. Sen sijaan, että kysyisimme miksi kiinteistökehittäjän, vuokralaisen tai rakentajan kannattaisi suosia ympäristötehokasta rakentamista, meidän tulisikin ennemmin pohtia: miksi ei? Perustelut, tietämys ja teknologia ovat jo olemassa, ei ole syytä odottaa. Huhtikuun lopussa julkaistu rakennusten energiatehokkuutta koskeva kansainvälinen tutkimusraportti osoittaa, että meillä on käsissämme keinot, joilla rakennusten energiankulutusta voidaan vähentää jopa 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä (s. 20). Selvityksen kohteena olleiden maiden rakennuskanta kuluttaa tällä hetkellä jopa 60 prosenttia koko maailman Cityconin Kirsi Borg: Haemme ympäristöluokituksilla konkreettisia hyötyjä, kuten kustannustehokkuutta ja turvallista työympäristöä. 16 4

5 I feel like in Manhattan! 19 Rakennuksen nettoenergiankulutus voi olla nolla Merja Vuoripuro päätoimittaja rakennusten energiankulutuksesta. Ja rakennettu ympäristö ylipäänsä on suurin energiasyöppö koko maapallollamme. Skanskan toimintaa on jo pitkään ohjannut viiden nollan päämäärä: nolla tapaturmaa, ympäristövahinkoa, eettistä rikettä, tappiotyötä ja virhettä luovutusvaiheessa. Tätä menoa tulevaisuuden kuudeskin nolla on jo selvillä. Sillä mitataan hankkeittemme nettoenergiankulutusta. Tärkeintä...2 Pääkirjoitus...4 Nostot...6 Tulevaisuudenkuva...19 Kuvatut x väite...31 Kannen kuvasi Jyrki Vesa Skanska on LEEDeri Skanska USA panostaa voimakkaasti LEED-ympäristöluokiteltuun rakentamiseen, jonka mukaisesti se muun muassa peruskorjasi omaan käyttöönsä tulevan yhden kerroksen Empire State Buildingissä. 28 Oulun Susiteetti palaa loistoonsa. Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, Helsinki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Merja Vuoripuro, puhelin , merja.vuoripuro@skanska.fi Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy, puhelin Taitto: Juha Immonen Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 5/2009 Painos: kpl Paperi: MultiArt Silk 130g/m 2 5

6 40% Vihreimmät työkalut yhteen pakkiin Nostot Skanska toteuttaa eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja tälläkin hetkellä lukuisia rakennusprojekteja, joilla on ainakin yksi yhteinen piirre: mahdollisimman suuri ympäristötehokkuus. Sekä näiden että aiemmin toteutettujen projektien ympäristötehokkaista ratkaisuista Skanska on nyt koonnut mittavan tietoarkiston, Green Toolboxin. Työkalupakista löytyvät testatut välineet muun muassa energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen, ekotehokkaiden materiaalien valintaan, päästöjen vähentämiseen sekä maaperän ja pohjavesien suojaamiseen. Pakki toimii skanskalaisten ja yhteistyökumppaneiden suunnittelun tukena sekä toimitila- ja asuinrakentamisessa että infra- ja teollisuusrakentamisessa. Nämä kaksi poimintaa Skanskan tuoreesta toimitilabarometrista osoittavat, kuin- halutaan nyt tehokkaampaan Toimistoneliöt ja työpisteet ka ekotehokkuus alkaa nousta merkittäväksi toimitilojen ti Tulevaisuuden Työympäristö käyttöön on keskeinen vies- suunnittelu- ja valintaperusteeksi. Barometrin mukaan teistötieto Oy toteutti Skans- -barometrista, jonka KTI Kiin- pääkaupunkiseudun toimistomarkkinoihin vaikuttavat lähidennen kerran. Kysely tehtiin kan toimeksiannosta nyt jo viitulevaisuudessa vahvimmin liikenteellinen saavutettavuus, tammikuussa julkisen liikenteen kattavuus ja toimivuus, tietullit, ympäristötietoisuuden kasvu, energiatehokkuus, uudet päästötavoitteet sekä yleinen taloustilanne. toimitilapäätöksiä pääkaupunkiseudulla tekevistä ihmisitä on vähintään tietoisia rakennusten ympäristöluokituksista....toimitilapäättäjistä on käynyt keskusteluja ympäristöluokituksista yrityksessään, ja osa heistä on jo tehnyt asiaa koskevia linjauksia ja päätöksiä valinnoissaan. Green Toolbox sijaitsee Skanskan intranetissä, mutta kestävää kehitystä edustaviin Skanskan hankekuvauksiin voi tutustua: Mitä yhteistä on Skanskalla ja sementtitehtaalla? Skanskan jättämä hiilijalanjälki on samankokoinen kuin esimerkiksi keskisuurella sementtitehtaalla. Maailmanlaajuisesti Skanskan toimintojen suorat hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna tonnia ja epäsuorat päästöt tonnia. Yhtiön liikevaihtoon suhteutettuna eli niin kutsutun Intensity Factorin mukaan päästöt olivat 3,3 tonnia miljoonaa Ruotsin kruunua kohden. Skanskan liikevaihto vuonna 2008 oli 14,9 miljardia euroa. Henkilöstön määrä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa puolestaan oli yhteensä henkeä. Skanska julkisti nyt ensimmäisen kerran hiilijalanjälkensä koon. Laskenta perustuu The Greenhouse Gas Protocol (GHG Protocol) -työkaluun. GHG ohjaa kansainvälisesti kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa. Hiilijalanjäljen laskeminen on edellyttänyt Skanskalta merkittäviä panostuksia, ja se haluaakin jatkaa ja syventää mittausmenetelmien ja -käytäntöjen kehitystyötä omien tavoitteidensa lisäksi koko rakennusalalla. Skanska on tehnyt kansainvälisille kilpailijoilleen aloitteen sellaisen työkalun kehittämisestä, jolla voitaisiin määritellä ja mitata yksittäisten rakennusprojektien hiilijalanjälki. > Sustainability > Annual Report SHOKki yli suhdannesyklien Rakennetun ympäristön SHOK -hanke on edennyt alkuvuoden aikana yhtiöittämisvaiheeseen. Yli 50 yksityistä ja julkista rakennusalan toimijaa lähti RYM-SHOK Oy -työnimellä perustetun yhtiön osakkaaksi. Skanska sitoutui sen osakkaaksi suurimmalla mahdollisella eli euron RYM-SHOKin tutkimusstrategiassa on esitetty huippu- merkinnällä. Rakennetun ympäristön tutkimukselle neljä teemaaluetta: energiatehokkuus, SHOKin eli Strategisen huippuosaamisen keskittymän ytimenä prosessit ja toimintamallit, ovat rakennusalan yritysten ja tutkimuslaitosten yhteiset tutkimustainfra sekä käyttäjälähtöiset kilpailukykyinen yhdyskunohjelmat. Keskittymässä yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitok- tutkimusteema on ihminen tilat. Näitä kaikkia yhdistävä set sopivat yhteisestä ja monitieteisestä tutkimusstrategiasta, joka ja ilmastonmuutos. vastaa alan yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeista ainakin 5 10 vuoden ajan. SHOKistien näköalat ulottuvat siis reilusti yli yksittäisten suhdannesyklien. Tavoitteena on, että SHOKissa tehtäisiin tutkimusta, kehittämistyötä ja innovaatiota miljoonalla eurolla vuoteen 2014 mennessä. Rahoituksesta puolet tulisi julkiselta, puolet yksityiseltä sektorilta. 6

7 Kuvataideakatemian näyttely tekee paperijätteen näkyväksi. Henni Kitti (vas.) ja Heini Partanen (edessä) urakoivat origameista valtavaa lintuparvea. Elina Tuhkanen (oik.) pyörittelee päässään paperinsilppuisia ideoita. Teksti: Tiia Lappalainen Kuva: Heini Partanen Silppua päässä ja kengissä Kuvataideakatemian opiskelijat Henni Kitti ja Heini Partanen taittelevat pienen pöydän ääressä ties kuinka monensia origameja. Työ on puuduttavaa, mutta jälki sitäkin kauniimpaa. Paperitaitelmista on tarkoitus rakentaa toukokuun alussa massiivinen lintuparvi Skanskan pääkonttorin aulaan. Se muistuttaa katsojia siitä jätemäärästä, jota suollamme tulostimistamme ulos joka päivä. Samaisesta asiasta muistuttavat myös akatemian karun piirustusluokan nurkassa komeilevat paperisilppukasat, joiden on tarkoitus kohota Skanskan käytävillä suuriksi heinäpaaleiksi kunhan niitä varten saadaan ensin lisää silppua. Silppukasojen parissa ahertava Elina Tuhkanen pohtii, että olisi hienoa, jos heinäpaalit lähtisivät elämään käytävillä, lentelisivät ja levittäytyisivät kenkien mukana pitkin lattioita. Silloin paperia ei voisi ainakaan olla huomaamatta. Paperin jäljet -näyttelyä työstävät opiskelijat toivovat, että teos kaikkine osineen herättää ajatuksia ja vähentää lopulta jätteen määrää. Teoksella high tech -arkkitehtuuria edustavaan rakennukseen pyritään myös tuomaan pehmeyttä. Tila on kova ja kulmikas, halusimme tuoda siihen vastakohtia ja eloisuutta, Kitti kertoo. Paperin jäljet -näyttely ripustetaan Skanskan pääkonttorin aulatilaan toukokuussa. Tilataideteokseen käytettävä materiaali on Skanskan työntekijöiden tuottamaa toimistojätettä. Sitä syntyy työntekijää kohden noin neljä isoa pahvilaatikollista vuodessa. Näyttelyn lähtöajatus tuli Skanskalta, kuvataideakatemialaiset vastaavat sen ideoinnista ja taiteellisesta toteutuksesta. Näyttelyn toteutukseen osallistui kuusi Kuvataideakatemian opiskelijaa. 7

8 Teksti: Matti Valli, Ari Selander Mitä tuote sisältää, ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Nämä perustiedot löytyvät yhä kattavammin esimerkiksi autojen, kodinkoneiden ja elintarvikkeiden tuoteselosteista. Tietoja edellyttävät niin kuluttajat kuin viranomaisetkin. Vaatimukset myös rakennusten tuoteselosteille kasvavat nopeasti ei vähiten sijoittajien ja vuokralaisten taholta. Todennettu ympäristöluokitus on rakennuksen tuoteseloste lmastonmuutos I ja energiavarojen hupeneminen ovat maailmanlaajuisesti julkisten toimijoiden tärkein puheenaihe, ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste kiteyttää ympäristövaikutusten merkityksen rakennuttamista ohjaavien viranomaisten keskuudessa. Koska rakennetun ympäristön osuus kaikesta energiankulutuksesta on prosenttia ja sen synnyttämät ympäristövaikutukset pitkäkestoisia, myös rakentamisen merkitys ilmastonmuutoksen ja muun ympäristönkuormituksen hillitsemisessä on suuri. Haasteen ratkaisemiseen eivät riitä vain julkisen tahon uudet säädökset ja määräykset. Tarvitaan kaikkien rakentamiseen osallistuvien osapuolten innovaatioita ja sitoutumista sekä yhteistä, kaikille ymmärrettävää kieltä yksinkertaisimmillaan kuin tuoteselostetta. Hakaste arvostaakin kiinteistöjen ympäristö- ja energiatehokkuutta luokittelevia mittareita, joiden avulla rakennusten ympäristöominaisuuksia on mahdollista ilmaista riittävän yksinkertaisesti ja havainnollisesti. Niin amerikkalainen LEED kuin suomalainen PromisE ovat hyvin käyttökelpoisia. Ne molemmat arvottavat rakennuksen ympäristöominaisuuksia tutulla tavalla, arvoasteikkona. LEEDin arvosanoja ovat perustaso, hopea, kulta ja platina. PromisEn arvoasteikko tuu E:stä A:han. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat suoraan ja välillisesti rakennuksen käyttö- ja ylläpitokustannuksiin kiinteistön koko elinkaaren ajan. Huonot suunnittelu- ja rakenneratkaisut ovat tietysti korjattavissa, mutta korjaaminen tulee kalliiksi. Energiatehokkuuden ja kestävän kehi- ulottyksen kannalta taloudellisin valinta on ratkaisu, joka kuormittaa ympäristöä vähiten, Hakaste muistuttaa ja lisää, että kiinteistön kustannukset eivät muodostu suinkaan vain energian ja veden käytöstä tai esimerkiksi siivouksesta. Sijoittajia tai vuokralaisia ei kiinnosta normiviidakkoon tutu 8

9 LEED kattavasti käyttöön kaikissa Pohjoismaissa Skanska on päättänyt ottaa käyttöönsä LEED-ympäristöluokituksen toimitilojen rakentamis- ja projektikehityspalveluissaan Suunnittelemalla ja toteuttamalla projektimme LEED-luolueettomasti ja kansainvälisesti tunnustetusta näkökulmasta. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kohteet voivat olla uudis- tai kituksen mukaisiksi voimme todentaa riippumattomalla tavalla niiden ympäristötehokkuuden. Monet asiakkaat edellyttä- korjausrakentamiskohteita. Lisäksi kaikki Skanskan kehittämät pohjoismaiset toimitilahankkeet samoin kuin Skanskan omat vät meiltä selvityksiä siitä, kuinka ympäristöasiat on projekteissamme otettu huomioon. Nyt meillä on siihen entistäkin uudet toimitilat suunnitellaan ja toteutetaan LEED-vaatimusten mukaisiksi. Skanska on aiemmin toteuttanut Yhdysvalloissa jo noin 70 LEED-projektia, joista saatuja kokemuksia ja käymäki kuvailee. paremmat välineet, Skanska Oy:n toimitusjohtaja Juha Hetetäntöjä voidaan soveltaa myös Pohjoismaissa. Skanskan ympäristötehokkaan rakentamisen perustana on LEED-luokitus tarjoaa Skanskalle työkalun, jolla on mahdollista arvioida rakennusten kokonaisvaikutusta ympäristöön puo- vuodesta 2000 lähtien ollut koko konsernin kattava ISO ympäristösertifikaatti. Havainnekuva: Pekka Nurmi, Digital Profile stuminen. Todennettu vaatimustenmukaisuus kiinnostaa. 9

10 Holger Staffansson Jyrki Vesa Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat kiinteistön kustannuksiin koko elinkaaren ajan, Harri Hakaste muistuttaa. Käyttäjien toiminnalla ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys tilojen kustannuksiin. Tätä eivät tilaajat osaa aina ottaa huomioon. Skanska otti käyttöön LEEDin Rakennusten ympäristöominaisuuksia kuvaavia mittareita on kehitetty jo luvun alusta lähtien. Jotkut luokitukset ovat vain paikallisia ja jotkut taas keskittyvät ainoastaan yhteen asiakokonaisuuteen, kuten energian kulutukseen. Kansainvälisesti laajimmalle levinnyt rakennusten ympäristöluokitus on LEED (Leadership in Energy and Environmental Design), jonka Skanska on nyt ottanut käyttöön myös Suomessa. LEED-sertifiointi on alun perin pohjoisamerikkalainen arviointimenetelmä, joka edistää kestäviä ratkaisuja rakentamisessa laaja-alaisesti sekä käyttäjien että ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta. Kestäviin rakennustapoihin kuuluvat muun muassa kestävä maankäyttö, energiatehokkuus, veden säästäminen, Ympäristöluokitusten vahvuuksia ja heikkouksia LEED BREEAM PromisE EU GreenBuilding Plussaa Ottaa ympäristövaikutukset monipuolisesti huomioon Tunnetaan maailmanlaajuisesti Käytetään Yhdysvaltojen lisäksi myös mm. Euroopassa Laaja-alainen kriteeristö Mahdollisuus kansainväliseen versioon Tunnettu Englannin lisäksi myös mualla Euroopassa Suunniteltu suomalaisiin olosuhteisiin Arviointitavat ja mittarit tuttuja Yksinkertainen mittari Opastaa energiatehokkaiden ratkaisujen valinnassa ekologisten materiaalien valinta ja käyttö sekä sisäilman laatutekijät. Suurin painotus LEED-luokituksessa on energiatehokkuudella ja rakennuksen sijainnilla. Niiden painoarvo kokonaisarvosanasta on yli 50 prosenttia. Laajuudeltaan ja tunnettuudeltaan LEED on ylivoimainen muihin luokitusjärjestelmiin verrattuna. Halusimme pohjoismaisella tasolla käyttöön arviointimenetelmän, joka on käyttökelpoinen kansainvälisesti, Skanskan LEED-asiantuntija Hanna Kolehmainen taustoittaa. Miinusta Nykyversio ei ota riittävästi paikallisia olosuhteita huomioon Vaatii paljon dokumentointia Nykyversio ei ota riittävästi paikallisia olosuhteita huomioon Soveltaminen ja arviointi voi olla työlästä ja hidasta Käytössä vain Suomessa Eri kriteereiden vaikutus lopputulokseen epäselvä Koulutusta tai soveltamistukea ei saatavilla Keskittyy vain energiankulutukseen Ei kannusta ympäristövaikutusten kokonaisarviointiin Hän on yksi Skanskan pohjoismaiseen LEED-asiantuntijakoulutukseen osallistuneista suomalaista. Koulutettujen asiantuntijoiden akkreditoinnista huolehtii riippumaton yhteisö, Green Building Certification Institute. Puhuu kustannusten kautta LEEDin kansainvälisen menestyksen taustalla on paljolti se, että luokitus puhuu kiinteistösijoittajien ja kiinteistöjen omistajien kanssa samaa kieltä. Luokituksen keskeisiä muuttujia, kuten 10

11 energian käyttöä, arvioidaan kustannusvaikutusten kautta. Energian ohella myös luokituksen muut arviointiperusteet ilmaistaan selvästi mitattavina muuttujina. Mittaamisen ja mittaustulosten kautta ympäristöasiat avautuvat niin sijoittajille, rakennuksen käyttäjille, suunnittelijoille kuin rakentajillekin. Kasvihuonekaasupäästöjä ja energian käyttöä koskeva lainsäädäntö kiristyy entisestään tulevaisuudessa. Rakennuksen arvoa mitataankin erityisesti käytönaikaisilla kustannuksilla. Sertifioitu LEED-luokitus takaa alhaiset käyttökustannukset ja nostaa näin rakennuksen jälleenmyyntiarvoa. Vuokralaisen edun mukaista on sijoittua kiinteistöön, jonka energiankulutus on sertifioidulla tavalla minimoitu. LEEDin uusimmassa versiossa energiaasiat nousevatkin entistä keskeisempään asemaan, Hanna Kolehmainen kertoo. Helpohkosti hopealle LEED-luokituksessa on neljä eri tasoa, ja projektille myönnetävä taso riippuu rakennukselle annettavista kokonaispisteistä. Kuudesta eri osa-alueesta voidaan koota pisteitä hyvin erilaisista suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehdyistä valinnoista. Projektin alussa määritellään, minkä tason sertifiointi halutaan ja millaisiin asioihin keskitytään pisteiden saamiseksi. Osa pisteistä annetaan jo tontin valinnan perusteella, muun muassa julkisten kulkuyhteyksien toimivuuden mukaan. Hopeatason saavuttaminen on todennäköisesti helppoa Suomessa, eivätkä kultatasonkaan vaatimukset energiatehokkuuden osalta juurikaan poikkea suomalaisista rakentamismääräyksistä. Asian ydin onkin siinä, ettei esimerkiksi ulkomaalainen sijoittaja tai vuokralainen halua perehtyä suomalaiseen normiviidakkoon. Hän haluaa vain olla varma, että rakennus todennetusti täyttää tietyt vaatimukset, Kolehmainen toteaa. Providence Newberg Medical Center Portlandissa Yhdysvalloissa on ensimmäinen LEED kultatason sairaalahanke. Esimerkiksi sen energiankulutus on 26 % vähemmän kuin rakentamismääräykset edellyttävät. Lisätietoa hankkeesta: LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -ympäristöluokitus tähtää ympäristötehokkaiden rakennusten toteuttamiseen. Ympäristötehokkaiden rakennusten energiankulutus on arviolta % vähemmän kuin tavallisten rakennusten hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä kuin tavallisten rakennusten rakentamisessa ja käytössä syntyy vähemmän jätettä tavanomaiseen rakennukseen verrattuna. Puolueeton todentaja arvioi projektia kuuden eri kriteerin perusteella Jotta rakennus voi saada LEED -sertifioinnin, riippumattoman kolmannen osapuolen eli US Green Building Councilin (USGBC) *) tulee tehdä siitä arviointi tiettyjen kriteerien mukaisesti. Jos rakennus täyttää USGBC:n vaatimukset, se saa sertifioinnin. LEED-sertifikaateissa on neljä eri tasoa sen mukaan, kuinka paljon ympäristötehokkuuden 6. hyväksi on suunnittelussa ja rakentamisessa tehty % Tasot ovat: Platinum (platina), Gold (kulta), % Silver (hopea) ja LEED-perustason sertifiointi. 14% LEED-luokituksessa rakennusprojektia arvioidaan kuuden eri kriteerien perusteella. Niiden painoarvot 13 % 9 % 2. kokonaisarvosanasta vaihtelevat kuvion mukaisesti Kestävä maankäyttö: tavoitteena vähentää vaikutuksia lähiympäristöön ja pyrkiä eheyttämään kau- 31 % punkirakennetta Vedenkäytön tehokkuus: tavoitteena vähentää puhtaan veden käyttöä ja tehostaa esimerkiksi sadeveden käyttöä. 3. Energian käyttö: tavoitteena vähentää energian käyttöä laitevalintojen ja teknisten ratkaisujen, kuten hyvän eristyksen, avulla. 4. Materiaalien valinta ja kierrätys: tavoitteena valita kestävää kehitystä tukevia materiaaleja, kierrättää jo olemassa olevia materiaaleja sekä hankkia materiaalit läheltä. 5. Sisäilman laatu: tavoitteena parantaa rakennuksen sisäilman laatua sekä käyttäjien terveyttä. 6. Innovaatiot suunnitteluprosessissa: tavoitteena kannustaa kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia tekniikoita ja strategioita rakennusprosessissa. Rakennushanke voi saada LEED-sertifikaatin vasta, kun se on valmistunut ja kun on voitu käytännössä osoittaa, että rakennus täyttää ne vaatimukset, jotka on suunnitteluvaiheessa määritelty. Rakennus voi kuitenkin saada esisertifikaatin jo rakennusvaiheessa. LEEDin ansiosta:** ) rakennuksen käyttökulut ovat pienentyneet 8 9 % rakennuksen arvo on kasvanut 7,5 % rakennuksen sijoitetun pääoman tuotto on kasvanut 6,6 % rakennuksen käyttöaste on kasvanut 3,5% rakennuksen vuokratulot ovat kasvaneet 3%. *) USGBC:stä on kerrottu sivulla 25. **) US Green Building Councilin (USGBC) laskemia keskimääräisiä lukuja. 11

12 Hybriditalon kartanlukija Ylimenokauden jälkeen energiaa säästävistä ratkaisuista tulee standardeja, Suomen ensimmäisen LEED-esisertifioidun toimistotalon rakennuttamisesta vastannut projektipäällikkö Antti Nousiainen toteaa ja vertaa Helsingin Lintulahteen valmistuvaa taloa hybridiautoon. Teksti: Matti Valli, Ari Selander Kuvat: Jyrki Vesa A ntti Nousiainen tutkii viimeistelyvaiheessa olevan Lintulahden toimistotalon teknisiä suunnitelmia. Ne ovat tässä tapauksessa kuin tulevaisuuden kartta. Siihen on merkitty ratkaisuja, joilla talon ympäristötehokkuus on saatu Suomen oloissa poikkeuksellisen hyvälle tasolle. Talolla on LEED-ympäristöluokituksen mukainen esisertifiointi. Se on laatuaan Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen. Rakennuksella on myös EU GreenBuilding -status. Tämä tarkoittaa, että rakennus kuluttaa vähintään neljänneksen vähemmän energiaa kuin kansalliset energiamääräykset edellyttävät. Talon rakennuttaneen Skanska Commercial Development Finlandin projektipäällikön Antti Nousiaisen mielestä kesällä valmistuva toimistotalo on kuin hybridiauto, jossa hyvää varustelua ja suorituskykyä on täydennetty kestävän kehityksen mukaisilla teknisillä innovaatioilla. Mutta ovatko ne vaikuttaneet myös hintaan? Ympäristötehokkaaseen rakentamiseen panostaminen toki vaikuttaa jonkin verran kustannuksiin, mutta kyseessä on pitkäkestoinen investointi, joka toisaalta alentaa käyttökustannuksia. Energiaa säästävistä ratkaisuista tulee standardi, eikä hintaerolla ole tällöin enää merkitystä, Nousiainen arvioi. Verottajakin vihertää Yksi Lintulahden toimistotaloon sijoittuvista vuokralaisista on verohallinnon tietotekniikkapalvelut, jolla on hallussaan talosta hieman yli kaksi kerrosta. Suurimman osan tiloista on vuokrannut Aspo Oyj. Toimistotalon saama LEED-esisertifiointi sopii hyvin verohallinnon ja valtion tilatoimittajan Senaatti-kiinteistöjen ympäristölinjauksiin. Ympäristö- ja energia-asiat saavat koko ajan suuremman painoarvon valtionhallinnon tilahankkeissa. Myös tilojen muunneltavuus ja tehokkuus sekä erityisesti työympäristön laatutason parantaminen ovat tilahankkeiden keskeisiä ulottuvuuksia. Senaatti-kiinteistöt luokittelee kiinteistöt suomalaisen PromisE-järjestelmän mukaan. Käyttäjän kannalta luokitusjärjestelmällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä. Suomen ensimmäisen LEED-ympäristösertifioinn 12

13 in lisäksi toimistotalolla on EU GreenBuilding -status. 13

14 Tavoitteiden mukaiset työtilat edellyttävät ylitarkastaja Mikko Tuovisen (vas. ) mukaan kiinteää yhteistyötä sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Projektipäällikkö Vesa Virkki esittelee sähkösuunnitelmia. Tärkeintä on, että toimitiloissa otetaan huomioon nykypäivän ympäristövaatimukset. Olemme mukana myös WWF:n Green Office -järjestelmässä, Verohallituksen ylitarkastaja Mikko Tuovinen kertoo. nonvaloa on tavanomaista enemmän, mikä pienentää keinovalon tarvetta. Lisäksi valaistustekniikka tukee energiatehokkuutta. Työpisteiden valaistuksen voimakkuus säätyy automaattisesti ulkoa tulevan valon määrän mukaan. Jokainen valolähde voidaan ohjelmoida omana yksikkönään. Valot toimivat lämpöantureilla, joten katkaisimia ei tarvita. Kun henkilö poistuu huoneesta, valot sammuvat ennalta asetetun ajan jälkeen. Samoja läsnäolotunnistimia on mahdollista hyödyntää myös ilmastoinnin ohjauksessa. Sähkötekniikan uusin oppimäärä Koska Lintulahden toimistotalon yksi keskeisistä tavoitteista on energiatehokkuus, sähköistyksen suunnittelulla on ollut tavanomaista suurempi merkitys. Rakennuksen virranjakelu perustuu virtakiskojakeluun, jakelukoteloihin ja pistoliitinjohdotukseen. Sähkölaitteiden materiaalit, esimerkiksi johdot, voidaan kierrättää ja hyödyntää uudestaan lähes sataprosenttisesti. Toimistokerroksista puuttuvat nousujohdot ja sähkökeskukset. Perinteisellä tavalla toteutettuna jokaiseen kerrokseen olisi tarvittu kaksi keskusta, sähköistyksestä vastannut Skanskan projektipäällikkö Vesa Virkki kertoo. Suuri määrä johtoteitä ja kaapeleita on korvattu kiskoilla. Monipistemittausjärjestelmä mahdollistaa jokaisen jakeluvirtakiskon lukemien mittaamisen, minkä ansiosta tilojen käyttäjän on helppo tehostaa omaa energiankulutustaan. Lintulahden toimistotiloissa luon- Tuoteseloste KOy Lintulahdenvuori, LEED-esisertifioitu toimistotalo Helsingin Sörnäistenrannassa. Esimerkkejä ympäristötehokkuutta parantavista ratkaisuista: Kestävä maankäyttö sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tontin saastunut maaperä puhdistettu Energian käyttö energiankulutus minimoitu laiteratkaisuilla ja hyvällä ilmatiiviydellä runsas luonnonvalo vähentää valaistukseen kuluvaa energiaa toimistojen jäähdyttämiseen käytetään kaukokylmää Vedenkäytön tehokkuus vedenkulutus minimoitu mahdollisimman vähän kuluttavilla vesikalusteilla Materiaalien valinta ja kierrätys sisustusmateriaalit ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä rakentamisen ja käytön aikaiset materiaalit mahdollisimman kierrätettäviä Sisäilman laatu valittu edistyksellisiä laite- ja järjestelmäratkaisuja, jotka parantavat sisäilman laatua ja edistävät tiloissa työskentelevien hyvinvointia Konsultointi Skanska perehdyttää käyttäjiä ympäristötehokkuuteen muun muassa laitevalintojen, jätteiden tehokkaan lajittelun ja energiansäästövinkkien avulla 14

15 15-kerroksinen laboratorio Lutakon kaupunginosaan viime vuoden lopulla nousseen Jyväskylän Horisontti -tornitalon ilmatiiviysmittaukset olivat osa laajempaa rakennuksessa tehtyä tutkimusohjelmaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikkö toteutti 15-kerroksisessa tornitalossa myös rakenteiden kosteusmittauksia. Niitä tehtiin eri ilmansuunnissa ja eri kerroksissa sijaitsevien asuntojen betonivaluihin upotettujen 50 mittausanturin avulla yhteensä kymmenen. Rakennusaikana antureilla seurattiin betonin kuivumista. Nyt jälkikäteen niiden avulla voidaan tarkistaa rakenteiden kosteustaso, laboratorioinsinööri Reijo Pitkänen kertoo. Jyväsjärven rannalla 45 metrin korkeuteen kohoava tornitalo oli mukana myös Tekesin ja yritysyhteistyökumppaneiden Tulevaisuuden Työmaa -kehityshankkeessa. Siinä muun muassa seurattiin ihmisten ja materiaalien liikkeitä mobiili- ja tunnisteteknologioiden avulla. Teksti: Pauli Salokangas, Ari Selander Tiivis Skanska tutkitusti Ilmatiiviyden parantaminen on rakennusten energiatehokkuuden merkittävin kehittämis- ja tutkimuskohde. Syystäkin, sillä ilmavuodot lisäävät hatarien kerrostalojen energiankulutusta jopa 30 prosentilla. Voimme hyödyntää mittaustuloksia hyvinkin nopeasti ja konkreettisesti, Pellervo Matilainen kertoo. Kuva: Jyrki Vesa ryhtyi viime vuonna selvittämään valtakunnallisesti, kuinka tiiviitä sen elementtirakenteiset kerrostalot ovat. Mit-tauksia on nyt tehty eri puolilla maata, ja tulokset ovat talotekniikkayksikön suunnittelupäällikkö Pellervo Matilaisen mukaan kannustavia. Testatut talot edustavat Skanskan perusrakentamista. Niiden ilmatiiviyttä ei valmisteltu mitenkään erityisesti etukäteen, joten etukäteisvalmistelu lupaa todella hyviä tuloksia, Matilainen puntaroi. Skanska teki mittauksia muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Mittaustulosten mukaan Skanskan omaperustaisten asuntokohteiden ilmatiiviysluku oli 0,6 1,0. Ilmatiiviysluku kertoo, kuinka monta kertaa tunnissa rakennuksen tai asunnon sisäilma vaihtuu. Mitä pienempi luku on, sitä vähemmän kohteessa kuluu energiaa. Keskimääräinen lukema Suomessa on noin kolme, ykkönen on jo erinomainen tulos. Ilmatiiviyslukua tarvitaan, kun rakennuksen energiatehokkuusluokkaa määritetään energiatodistuksessa. Jos mittausta ei suoriteta, luku saa automaattisesti oletusarvon neljä. Skanskan oma enimmäisohjearvo on puolitoista, minkä yli ei mielestämme edes pitäisi mennä, kertoo Skanskan hankekehityspäällikkö Toni Tuo- Kuva: Antero Tenhunen mola, joka koordinoi yhteistyötä TTY:n kanssa. Huipputiivis Horisontti Tavallisimmin ilmavuotoa mitataan siten, että rakennuksen sisälle aiheutetaan 50 pascalin alipaine oviaukkoon tiiviisti asennettavalla poistopuhaltimella. Vuoto paikallistetaan lämpökameran tai merkkisavun avulla. Betonielementtirakennusten tyypillisiä vuotokohtia ovat ikkunoiden ja ovien liitoskohdat sekä ulkoseinien väli- ja yläpohjaliitokset. Tuo alipaine on riittävän suuri paljastamaan, miten tiivis rakennuksen vaippa on. Ilma liikkuu vaipan ja siinä olevien rakojen ja reikien kautta, selvittää laboratorioinsinööri Reijo Pitkänen Jyväskylän ammattikorkeakoulun JAMKin teknologiayksiköstä. Pitkänen toimi asiantuntijana mittauksissa, joita JAMK teki Skanskan Asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Horisontissa. Mittauslukemat osuivat valtaosin samalle vaihteluvälille kuin TTY:n tutkimuksissa. Alin tulos oli vain 0,37. Tiivis vaippa parantaa Pitkäsen mukaan merkittävästi myös sisäilman laatua, koska koneellinen ilmanvaihto toimii optimaalisesti vain riittävän tiiviissä huonetilassa. Ulkoa tulevien pienhiukkasten määrä vähenee, eikä sisäilman kosteuden tunkeutuminen rakenteisiinkaan ole ongelma, kun ilmanvaihtokone on oikein säädetty, Pitkänen tietää. 15

16 Teksti: Matti Valli, Ari Selander Kuvat: Jyrki Vesa Kauppakeskusten kehittäjä kuuntelee kuluttajaa Kauppakeskuksen menestys perustuu viime kädessä yhteen asiaan: kuluttajien tarpeiden ja odotusten tuntemiseen. Kauppakeskusten kehittäjä tietää, että kuluttajien odotusten listaan on yhä useammin kirjoitettu myös sanat: vastuullisuus, ekologisuus ja hyvinvointi. Cityconin ympäristöpäällikkö Kirsi Borg nousee Espoossa sijaitsevan Ison Omenan toisen kerroksen tasanteelle. Se on kauppakeskusten omistajan ja kehittäjän edustajalle tuttu ja luonteva paikka kuluttajien kohtaamiseen ja kuluttajakäyttäytymisen havainnointiin. Cityconin toimialalla kuluttajien tarpeiden ja odotusten tunteminen on menestymisen perusedellytys. On tunnettava trendit ja megatrendit. Viimeksi mainituista yksi merkittävimpiä on kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvu. Kuluttajat ovat jo tällä hetkellä erittäin tietoisia ympäristöasioista ja toiminnan vastuullisuudesta. Uskomme, että vastuu ympäristöstä vaikuttaakin tulevaisuudessa kuluttajien valintoihin, Kirsi Borg arvioi. Osana ympäristövastuullista toimintaansa Citycon päätti viime keväänä hankkia LEED-ympäristöluokituksen kolmelle kauppakeskushankkeelleen. Sertifiointia haetaan uudistettavalle Trio-kauppakeskukselle Lahdessa, Tukholman Liljeholmstorget-hankkeelle 16

17 Menestyvien kauppakeskusten suunnittelussa nousevat energiatehokkuus ja kierrätys entistäkin keskeisempään asemaan, Cityconin ympäristöpäällikkö Kirsi Borg ennakoi. sekä Tallinnan Rocca al Maren laajennus- ja uudistushankkeelle. Trion sertifioinnin odotetaan vahvistuvan keväällä. Citycon on hakenut Rocca al Maren kauppakeskukselle LEED-perustason sertifiointia, Triolle hopeatason sertifiointia ja Liljeholmstorget-hankkeelle peräti platinaluokitusta, joka on korkein mahdollinen LEED-luokitus. Uuden kauppakeskuksen rakentaminen Tukholman Liljeholmiin on Cityconin historian suurin kehityshanke. Ensi syksynä avattavan, noin neliömetrin laajuisen kauppakeskuksen hankekustannukset ovat noin 130 miljoonaa euroa. Pilottiprojektien kautta haluamme varmistua, että luokituksella saadaan todellisia hyötyjä. Näitä ovat erityisesti edulliset käyttökustannukset, hyvä sisäilman laatu ja turvallinen työympäristö, Borg kertoo ja lisää, että toki luokitus on myös ulospäin konkreettinen osoitus kestävän kehityksen huomioimisesta. Odotuksia ja paineita myös sijoittajilta Citycon käynnisti tänä vuonna Green Shopping Centre Management -ohjelman, joka pyrkii edistämään kestävän kehityksen mukaisia toimintoja yhtiön kaikissa kauppakeskuksissa. Ohjelman painotuksia ovat muun muassa energiatehokkuuden parantaminen ja jätteiden kierrätyksen tehostaminen, joka on erityisen suuri haaste valtavia tavaravirtoja liikuttelevissa ostoskeskuksissa. Ohjelma on hyvin laaja, ja se koskee Cityconin kaikkia 33 kauppakeskusta Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Kauppakeskusliiketoiminnan markkinajohtajana Suomessa tunnettu pörssiyhtiö ei ole pelkkä kiinteistösijoittaja, vaan myös sijoittamisen aktiivinen kehittäjä. Se johtaa omistamiaan kauppakeskuksia ja huolehtii muun muassa markkinoinnista ja kiinteistöjen ylläpidosta. Kiinteistöjen arvon ja vuokrattavuuden parantamiseksi Citycon on liittänyt kokonaisvaltaiseen toimintamalliin nyt myös LEED-luokituksen. Toteutamme jatkossa kaikki kiinteistöhankkeemme LEED-luokituksen mukaisesti, Cityconin toimitusjohtaja Petri Olkinuora toteaa. Hänen mukaansa ympäristönäkökohtien huomioonottamiseen kannustavat kuluttajien ja vuokralaisten ohella myös sijoittajat, ja erityisesti siihen kannustavat eettiset sijoittajat, joiden joukossa on muun muassa maailman suurimpia eläkerahastoja. Kiinteistösijoituksia harkitessa rahastojen päätöksentekoa helpottaa ratkaisevasti kansainvälisesti tunnetun tahon sertifiointi. Kun kohteella on kansainvälisesti arvostetun tahon sertifiointi, sijoituspäätösten tekeminen helpottuu tuntuvasti, Cityconin toimitusjohtaja Petri Olkinuora kertoo. Amerikkalaisesta näkökulmasta katsottuna tämä tarkoittaa sijoittamista LEEDluokituksen saaneisiin kiinteistöihin. Myös omassa ostopolitiikassamme pidämme turvallisempana luokiteltua kuin luokittelematonta kiinteistöä, Olkinuora korostaa. LEEDin plussat Cityconille + energiakustannusten pieneneminen + energian ja veden käytön tehostuminen + kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen + jätteenkäsittelyn tehostuminen rakennusvaiheessa + terveellisempi ja turvallisempi työympäristö + kiinteistön markkina-arvon nousu + osoittaa Cityconin sitoutumista vastuullisuuteen ja ympäristöasioiden edistämiseen Cityconin omistaman Rocca al Mare -kauppakeskuksen uudistaminen ja laajentaminen Tallinnassa on Viron ja koko Baltian alueen ensimmäinen LEED-hanke. Skanskan toteuttaman uudistuksen jälkeen Rocca al Mare on Viron suurin kauppakeskus, jossa on noin 170 liikettä lähes neliömetrin alueella. Kuvat: Citycon 17

18 Siitä, seuraavaan osoitteeseen! Kun lohkareinen sora irtoaa Henri Kalliolan lapiosta, hän tietää, että tuollekin lapiolliselle on jo tiedossa seuraava osoite: seulan kautta putkiväylän täytteeksi. Hiekkalapiollisen tie on Kalliolan työmaalla harkittu huomattavasti tarkemmin kuin maarakennustyömailla keskimäärin. Ormuspellossa Helsingin Malmilla sijaitseva työmaa on yksi Skanska Infran kohteista, joilla on kiinnitetty erityishuomiota materiaalitehokkuuden ja ylipäätään ekotehokkuuden parantamiseen. Tehostamisen avulla infralaiset pyrkivät pienentämään toimintansa ympäristövaikutuksia. Ekotehokkuus kiteytyy Skanskan Infran uudessa ympäristöohjelmassa. Siinä on kolme osa-aluetta: energia ja ilmasto, materiaalit sekä tietoisuus ja osaaminen. Ilmastokuormitusta Infra mittaa hiilijalanjäljellä. Jäljen kokoa pyritään pienentämään vähentämällä koneista, laitteista ja materiaaleista syntyviä hiilidioksidipäästöjä ja muita kasvihuonekaasuja. Materiaalitehokkuutta parannetaan muun muassa lisäämällä työmaajätteiden kierrätystä ja hyödyntämällä tehokkaammin maa- ja kiviaineksia. Tietoisuus ja osaaminen kasvavat perehdyttämällä ja kouluttamalla. Esimerkiksi Ormuspellon työmaalla kaivinkoneen kuljettaja tietää, että kaivinkonettakin voi käyttää ja ajaa taloudellisesti. Materiaalitehokas Ormuspelto Ormuspellon uuden kerrostaloalueen maarakennustyömaalla Helsingin Malmilla Skanska Infra innosti koko työmaan tiimiä kiinnittämään huomiota erityisesti materiaalitehokkuuteen. Innostaminen kannatti, niin taloudellisesti kuin ekologisestikin: Purettu asfaltti hyödynnettiin 100-prosenttisesti esimerkiksi pulveroimalla se kiertoteiden pintoihin. Kevytliikenneväylien masuunikuona käytettiin stabilointipohjiin. Pintamaiden maa-aines seulottiin eri kohteisiin, kuten täyttöihin. Rakennusjätteiden seulonnassa eroteltu ja puhdistettu maa-aines hyödynnettiin täytöissä. Kallionleikkauslohkareita hyödynnettiin työmaarakenteissa, suurimmat lohkareet myytiin Lemminkäiselle, jolta ostettiin mursketta paluukuormana. Savi myytiin Ekokemille. Perustettiin Excel-maa-ainespankki, johon koottiin ostettavat ja myytävät maa-ainekset. Kuva: Matti Matikainen 18

19 Tulevaisuudenkuva Havainnekuva: Erica Österlund ja Jussi Vuori Manhattan in Kalasatama Erica Österlund ja Jussi Vuori ovat vastanneet tiiviin ja korkean rakentamisen haasteeseen. Heidän vastauksensa ytimenä ovat moduulimaiset tuubit. Niistä he loisivat Helsinkiin maamerkin ilman, että tulevaisuuden visioita valettaisiin yhteen rajoittavaan muotoon. Joustava kokonaisuus muodostuu teräsverkkorakenteisista tuubeista, joita voidaan tihentää ja harventaa niiden sijainnin ja ohjelmallisten tarpeiden mukaan. Tuubit muodostavat projektille Manhattanin kaltaisen rikkaan taivaanrannan. Suuremmassa rakennusklusterissa kerrosplaanin kokoa voidaan varioida helposti. Porrastuva Manhattan sitoo korkeat tornit katutasoon ja samalla matalampaan kaupunkirakenteeseen. Ylös nostetut tornit jättävät maanpinnan vapaaksi ja muodostavat alleen juhlallisen kauppahallin rantatorin metrokorttelin ja meren väliin. Palkittu tulevaisuudenkuva Erica Österlundin ja Jussi Vuoren ehdotus Manhattan voitti opiskelijakilpailun korkeiden toimisto- ja liikerakennusten ryhmästä Helsingin Kalasatamaan. Kilpailun järjestivät yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Ruukki Oyj sekä Teknillinen korkeakoulu, Oulun yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Kilpailuun osallistui 34 työtä. Palkitut työt tarjoavat lähtökohtia alueen kehittäjille muun muassa korkeatasoinen teräsrakentamisen ja ympäristönäkökohtien yhdistämisessä. Henkilökuvat: Jyrki Vesa Kahden viime vuoden aikana Erica Österlund ja Jussi Vuori ovat työskennelleet kansainvälisissä arkkitehtitoimistoissa Tanskassa ja Hollannissa. Erica Österlund on osallistunut suuriin kaupunki- ja rakennusprojekteihin Euroopassa ja Lähi-idässä, Jussi Vuori on tehnyt Pradalle muotishow ta ja osallistunut taidemuseoprojekteihin Italiassa ja Arabiemiraateissa. Molemmat tekevät diplomityötään Teknilliseen korkeakouluun. 19

20 Teksti: Liisa Salmela Kuvat: Jyrki Vesa Rakennuskannan nettoenergiankulutu Voiko rakennuskannan energiatehokkuus parantua vuoteen 2050 mennessä niin paljon, että sen nettoenergiankulutus on nolla? Juuri julkaistun Energy Efficiency in Buildings (EEB) -raportin mukaan voi. K ansainvälinen rakennusten energiatehokkuuteen keskittyvä projekti Energy Efficiency in Buildings on juuri julkaissut teesinsä siitä, mitä kiinteistö- ja talonrakennusalan toimijoiden pitäisi tehdä, jotta ne täyttäisivät velvoitteensa ilmastotalkoissa. Raporttimme taustatutkimukset osoittavat, että 40 vuoden kuluttua on mahdollista saavuttaa tilanne, jossa rakennukset tuottavat tai ottavat talteen yhtä paljon energiaa kuin kuluttavat, sanoo raportin laatimiseen osallistunut skanskalainen Roy Antink. Väite koskee niin olemassa olevaa kuin uutta rakennuskantaa. Uudet rakennukset voidaan toki rakentaa tiukkojen energiatehokkuusvaatimusten mukaan, ja tästä on raportissa useita esimerkkejä. Mutta entä vanhat rakennukset? Asuintalot eivät ole suurin haaste, ja korjausrakentamisen kautta tehtävillä parannuksilla saadaan jo nyt aikaan merkittävää energiansäästöä. On kuitenkin varmistettava, että keskitytään oikeisiin asioihin. Uusiutuviin energianlähteisiin ei kannata investoida ennen kuin rakennuksen vaippa on sellainen, ettei lämmitysenergiaa karkaa liiaksi ulos. Todelliset haasteet ovat esi- Rakennusalan toimijoiden perinteis 20

21 s vuonna 2050? merkiksi vähittäiskaupan kiinteistöissä, joissa käytetään huimia määriä energiaa valaistukseen, ilmastointiin ja lämpötilan pitämiseen riittävän viileänä elintarvikkeille, Antink toteaa. Energiankulutuksen tiedot julkisiksi! Rakennusten energiatahokkuudesta on puhuttu ja kirjoitettu viime vuosina kansainvälisellä tasolla paljon. Mitä erityistä on vastikään julkaistussa raportissa? Kehitimme mallin, jolla simuloidaan energiatehokkuusinvestointeja koskevia päätöksiä tietyissä rakennustyypeissä. Malli kertoo, mitä suunnittelu- ja rakenneratkaisuvaihtoehtoja tulisi käyttää. Lisäksi se ottaa huomioon myös investointien takaisinmaksuajan sekä ihmisten käyttäytymisen vaikutukset energiankulutukseen. Näin kattavaa laskentatapaa ei ole aikaisemmin kehitetty. Antinkin mukaan EEB-projektin tärkein tavoite on tarjota keinoja, joilla rikotaan kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden perinteisen tehtävänjaon ja yhteistyön rajoja. Se, että alalla ei ole vain lähdetty parantamaan energiatehokkuutta yhtenä rintamana, johtuu alan pirstaleisuudesta. On vaikeaa Keskiössä kestävä kehitys World Business Council for Sustainable Development on noin 200 yrityksen järjestö, joka tutkii liiketoiminnan ja kestävän kehityksen suhdetta ja ottaa siihen kantaa. Kyseessä on foorumi, jossa yli 35:stä eri maasta ja 20 toimialalta tulevat yritykset voivat hankkia ja jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä. Järjestö pyrkii keskustelemaan eri maiden johdon, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa liike-elämän kestävää kehitystä koskevista näkemyksistä. Jäsenyrityksiä edustavat niiden pääjohtajat, Skanskan tapauksessa Johan Karlström. et roolit on nyt korkea aika rikkoa. 21

22 Miten Energy Efficiency in Buildings -projektissa kehitetty malli simuloi energiatehokkuusinvestointipäätösten vaikutuksia? Tarvittavat lähtötiedot Laskelmat Tulokset koskevat sekä yksittäisiä rakennuksia että rakennustyyppejä kokonaisuuksina Viranomaisten ja alan toimijoiden päätökset Teknologiaratkaisut Rakennusten käyttäjien toiminta Päätöksiin vaikuttavat muuttujat (esim. investointien takaisinmaksuajat) Ulkoiset tekijät (esim. energian hinta) Energiankulutuslaskelmat Laskelmat, joiden perusteella simuloidaan tehtyjen päätösten ja annettujen muuttujien yhteisvaikutuksia eri rakennustyypeille eri markkinoilla ja maantieteellisissä olosuhteissa Hiilidioksidipäästöt Energiankulutus Kustannukset kiinteistönomistajille Kustannukset veronmaksajille kerätä kaikkien toimijoiden asiantuntemus yhteen, jotta saataisiin aikaan kokonaisratkaisuja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi puuttuu avoimuutta: Kenen tahansa pitäisi voida helposti tarkistaa minkä tahansa rakennuksen tai asunnon energiankulutus ja vertailla sitä muiden vastaavien kulutukseen. Vain näin saadaan ihmiset todella tietoisiksi asiasta, sanoo Antink. Mukana kattava joukko yrityksiä EEB on World Business Council for Sustainable Development -organisaation tuella vuonna 2006 perustettu projekti. Mukana on sähkö-, kaasu- ja teknologiayrityksiä sekä joitakin suurimmista rakennusmateriaali- ja laitevalmistajista ympäri maailmaa. Projektin päätökseksi tänä vuonna julkaistaan manifesti, jossa yrityksiä kannustetaan sitoutumaan projektissa suositeltuihin toimiin energiatehokkuuden lisäämiseksi. Skanska on ainoa pohjoismainen yritys ja ainoa rakennusyritys osallistujien joukossa ja toinen niistä projektikehittäjistä, joilla on ollut merkittävä panostus projektin vastikään ilmestyneen raportin tuottamisessa. Projektin ensimmäinen raportti ilmestyi vuonna Se keskittyy kiinteistö- ja talonrakennusalan nykytilanteen kartoittamiseen. Huhtikuussa 2009 ilmestynyt toinen raportti puolestaan antaa kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten markkina-analyysien pohjalta suosituksia kaikille alan toimijoille. Skanskan ympäristötehokkaan rakentamisen työryhmää pyydettiin osallistumaan projektiin heti ensimmäisen raportin ilmestyttyä. Ryhmän jäsenistä hollantilainen, Suomessa asuva Roy Antink valittiin mukaan työstämään toista raporttia, koska hänellä on kokemusta muun muassa World Economic Forumin yhteistyöprojekteista. Hänellä on myös 10 vuoden kokemus energiateollisuuden projektikehityspalveluista. Antink on tyytyväinen siihen, että Skanska ei ole jäänyt toimettomaksi, vaan tekee aktiivisesti työtä muuttaakseen alaa energiatehokkaammaksi. Viimeisimpiin toimiin kuuluu Skanskan sitoutuminen kansainväliseen LEED -ympäristöluokitusjärjestelmään. Luonnollisesti meillä on vielä paljon tehtävää, mutta elefantti syödään pala kerrallaan. EEB:n raportit löytyvät osoitteesta Keinoja, joilla energiansäästö polkaistaan käyntiin Viranomaisten tulee kiristää energiatehokkuusvaatimuksia aloittaa kiinteistöjen energiankulutuksen säännölliset tarkastukset velvoittaa kiinteistöjen omistajia ilmoittamaan energiankulutus kehittää taloudellisia kannustimia vauhdittaa energiatehokkaiden rakennusten rakennuslupaprosessia näyttää hyvää esimerkkiä edellä mainituista toimista omissa kiinteistöissään Projektikehittäjien tulee sisällyttää energiatavoitteet hankkeisiin alusta lähtien ohjata suunnittelua elinkaarilaskelmien avulla opastaa käyttäjiä energiansäästössä Esimerkit EEB-raportista 22

23 Roy Antink, Helsinki, klo Rakennettu ympäristö on merkittävä energiasyöppö Rakennetun ympäristön osuus maailman energiankulutuksesta on %. Rakennus- ja kiinteistöalan onkin voimakkaasti panostettava ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen, jotta se voisi täyttää Kioton sopimuksen ja sitä seuraavien mahdollisten uusien sopimusten asettamat velvoitteet. Tämän se voi tehdä pudottamalla rakennusten nettoeneregiankulutuksen nollaan vuoteen 2050 mennessä. Päämääränä on torjua uhka maapallon ilmaston lämpenemisestä yli kahdella asteella. Roy Antink, Helsinki, klo vietettiin ympäri maailmaa WWF:n alulle panemaa The Earth Hour -tapahtumaa, jossa kannustettiin sammuttamaan valot tunniksi. Tapahtumalla pyritään kiinnittämään huomiota energian säästämiseen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Valaistuksen merkitys tässä ei ole aivan vähäinen: maailman sähköntuotannosta jopa 20 % käytetään valaistukseen, muistuttaa Roy Antink. Sijoittajien tulee ottaa energiatehokkuus huomioon sijoituspäätöksissä vaatia projektikehittäjiltä energiatehokkuussertifiointia Suunnittelijoiden ja rakentajien tulee kouluttaa henkilöstöään energiatehokkuudessa kehittää ja edistää energiaa säästäviä ratkaisuja erityisesti korjausrakentamisessa Rakennusten käyttäjien tulee vaatia puolueetonta tietoa energiatehokkuudesta noudattaa energiatehokkaasta käytöstä annettuja ohjeita kouluttaa henkilöstöään energiatehokkuudessa 23