lauantaina viikko 23

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET lauantaina viikko 23 Hyvä juhlaväki, hyvät ylioppilaat kuvaaja: Pauliina Raivio Mauno Peltoketo, juhlapuhe ylioppilasjuhlassa Aikaikkuna on tulevaisuudenkuvaan, sen tuomiin mahdollisuuksiin ja niihin reagoimiseen liittyvä käsite. Teille tuttu ja tärkeä. Sallittehan, että tässä elämäntilanteessa kats o n v ä h ä n m e n n e e s e e n k i n. Pidän kiikaria matkassa näin keväisin, muuttolintujen tullessa. Kiikari suurentaa ja tuo lähelle. Käännettynä se pienentää ja vie kauas. Käytän nyt kiikarin pienentävää päätä ja katson 1960-luvun Pyhäjoelle ja kokemaani. Kuusikymmentäluvun alkupuolella harvat menivät oppikouluun ja vielä harvemmat kävivät ylioppilaiksi. Kunnallisen keskikoulun tulo muutti jo tilannetta. Silti kansa- ja kansalaiskoulu ja ammattikoulut Raahessa olivat monien valinta. Itselläni meni muutama vuosi maatalous- ja metsätöissä kansakoulun jälkeen. Muihin opintoihin tie vei armeijan jälkeen ja niistä kuntatöihin Kun lapsiperhe pohtii elämänpiirin valintaa, työn lisäksi tärkeysjärjestyksen kärjessä ovat hyvät peruspalvelut, lääkäriin pääsy ja koulut. Ne saattavat ratkaista tulevan kotikunnan. Kun muutimme Pyhäjoelle joulun tienoilla 1980, palvelut olivat melko lailla kunnossa, lääkäriin pääsi, mutta lukiota ei ollut. Lukioajatuksen siemen oli kuitenkin itämässä. Meni jokunen vuosi. Pyhäjoki anoi, perusteli hanketta hyvin ja sai lukioluvan Ensimmäiset oppilaat kannettiin kultatuolissa koulunmäen vanhan rivitalon asunnosta tehtyyn luokkaan Innostus on valtava. Pyhäjoen lukio oli tabula rasa, kirjoittamaton taulu. Juuri tuolloin kunnassa oli menossa koulutus- ja kehittämishanke, jolla haettiin potkua yrityselämään, ja hanke tuli myös kouluihin. Lukion nuoret opettajat näkivät nämä mahdollisuudet, lukion sisällön kehittäminen käynnistyi ja jatkuu edelleen. Tuossa junalukiossa - siihenhän tehtiin käytävä toiseen laitaan ja siihen liitettiin vaiheittain asuntoja luokkatiloiksi - oppilasmäärä oli parhaimmillaan muistaakseni noin 120. Tunnelmat olivat innostuneen tiiviitä ja kiihkeitä. Uuden lukiorakennuksen ideointi ja suunnittelu "Tehtaasta Studioon" -seminaareineen tavoitteli ja kantoi uudenlaisen oppimisympäristön ja oppimisen ideaa ja sisältöä. Oliko välillä tilanne sellainen, että tulossa oli esteetön läpinäkyvä talo ilman seiniä? No, seiniäkin sitten tehtiin. Filosofeeraamisen, suunnittelun ja rakentamisen tuloksena syntyi hyvä koulu. Lukiomme on pieni, mutta identiteetiltään vahva ja opettajat työskentelevät poikkeuksellisen luovasti ja sitoutuneesti. Opiskelija ei ole osa massaa - jokainen on oma persoonansa. Oppimistulokset hämmästyttävät - taas kerran. Pienten lukioiden edessä näkyy myös varjoja: opiskelijamäärien pieneneminen, talous, tarjonnan laajuus ja laatu. Keksimisen ja kehittämistyön on jatkuttava tavoitteenaan muun muassa lukioiden laajeneva verkkoyhteistyö. Te lukion päättävät olette käyneet hyvän koulun. Olette löytäneet lahjanne ja käyttäneet mahdollisuuksianne. Keskusteluissa, väittelyissä, opintomatkoilla, esseissä, messuilla ja Kuulumisissa on syntynyt osaamista, joka tukee opiskelemaan pyrkiessä, opiskeluvuosina ja työelämässä. Rohkeus, itseluottamus, kyky ajatella ja toimia ovat korvaamattomia. Vuosia sitten valmistuneet, myös omat tyttäreni, kertovat näistä lähes yhtenevin sanoin. Entiset yrttisläiset ovat käyneet kertomassa opinnoistaan ja työstään mitä moninaisimmissa ammateissa. Tulevaisuus on tullut teille todemmaksi. Nuorten kokemus voi olla, että kotiseudulla ilma ei vaihdu ja vesi seisoo - tuntuu että elämä virtaa toisaalla. Näin oli kiikariin katsojallakin. Jos niin on, niin saa olla, ehkä pitääkin olla. Hyvät nuoret. Teillä on edessänne tulevaisuuden ikkuna maailmaan. Näette siellä lukuisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia opiskeluun ja kiinnostaviin työtehtäviin. Voitte nähdä siellä myös uhkia. Tärkeintä on, että tartutte mahdollisuuksiin, käytätte omia vahvuuksianne ja uskotte kykyihinne. Työelämän sisällöt muuttuvat, mutta perustotuudet pätevät ammateista riippumatta. Osaajan osa on parhain. Ajan kuluessa kuva taakse jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaavat. Kotiseutu ja yhteisö ovat lähteneittensä takana. Perheiden tuki on varauksetonta. Olemme tehneet työtä sen eteen, että tämä alue ja kotiseutu kehittyisi ja voisi tarjota työtä, halutun asuinseudun ja elämänpiirin Teille. Toivon, että näin käy. Kiitän perheitä, kouluyhteisöä ja opettajia tuestanne ja työstänne nuortemme hyväksi. Tähän hetkeen liittyy osaltani haikeutta. Oma sarkani kunnan tehtävissä on päättymässä. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla mukana tekemässä työtä hienon kouluyhteisön ja hienojen nuorten kanssa. Kevät on varhainen. Kylvöt on tehty. Jokivarret, niityt, rannat, pihat ja peltojen laidat kukkivat. Luonto juhlii kanssamme. Hyvät nuoret, hyvää juhlapäivää Teille. Turvallisuutta, iloa ja onnea elämäänne. Saatte valkolakin, todistukset ja ruusut. Lennätte maailmaan. Tehkää valintoja, jotka tunnette oikeiksi. Lentäkää rohkeasti.

2 sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulun kuulumisia vt. rehtori Tuula Tirilä Tämä kirjoitukseni on siinä mielessä historiallinen, että kirjoitan viimeisiä koulumme kuulumisia Kirkonkylän koulunimikkeen alla. Koulullamme on tapahtumassa kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti hallinnollinen yhdistyminen yhtenäiskouluksi Pyhäjoen Yläasteen kanssa. Varsinainen koulutyö jatkuu varmasti aika lailla entiseen malliin, mutta toivottavasti yhteistyö yläluokkien opettajien ja oppilaiden kanssa entisestään lisääntyy ja saamme muutenkin yhdessä luotua omannäköisemme, yhteistoiminnallisen yhtenäiskoulun. Kuluneena lukuvuonna koulullamme on ollut toimintaa lähes kellon ympäri aamukuudesta ( tai jopa viidestä ) iltaviiteen saakka, sillä päiväkodin toimiessa remontin aikana Pirttikoskella, myös eskareiden aamu- ja iltapäivähoito on järjestetty koululla. Kaikki on sujunut kaikin puolin hyvin. Muutamilla lapsista päivästä koululla on tullut pitkä, mutta vaihtelua siihen on saatu eri toiminnoilla ja sillä, että toimintaa on ollut sekä monitoimitalolla että koulun puolella. Kuluneesta talvesta jäi mieleeni tuntu, että se oli sääolosuhteiltaan pitkään aikaan oikea, kunnon talvi, joka mahdollisti monenlaisen talviurheilun ja muut talvinautinnot. Sekin on mielestäni tärkeää, että lapset pääsivät kokemaan oikean talven tunnelman, ja postikorttimaisia talvimaisemia pystyttiin työstämään vaikkapa kuvataide- ja askartelutöissä. Tänä vuonna kevään ja syksyn liikuntatuntimahdollisuuksia rajaa pallokentän puute, kun entinen kenttä on muotoutumassa uudeksi urheilukentäksi. Uusi urheilukenttä koulun vieressä on ehdottomasti erinomainen asia, mutta jatkossakin tarvitaan myös kunnon pallokenttää, kun uudella kentällä ei käsittääkseni voi esim. pesäpalloa pelata. Pallokenttä onkin lupailtu rakentaa jäähallin pihapiiriin. Yksi huolta ja harmia aiheuttanut asia koulullamme on ollut vakituisen, päivittäin koulukeskuksessa työskentelevän talonmiehen puute, johon on toki luvattu parannusta syksyksi. Pelkonamme on, että hyvät tilat alkavat ilman säännöllistä huoltoa ja silmälläpitoa rapistua. Talonmies on yksi olennaisen tärkeä työntekijä koulujen ja monitoimitalon jokapäiväisessä arjessa. Itse koulutyö sujui kuluneena lukuvuonna ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilökunnan ansiosta oikein hyvin. Kirkonkylän koulun oppilasmäärät ovat selkeässä nousussa ja luokkakoot näyttäisivät vakiintuvan yli 20 oppilaan kokoisiksi. On pelkästään hyvä asia, että lapsia riittää, mutta suurehkot luokkakoot asettavat omat haasteensa koulutyölle. Jakotuntien avulla Liikunnan riemua oppilaat saavat kuitenkin osan opetuksesta pienemmissä ryhmissä ja koulunkäyntiavustajat tuovat tärkeän työpanoksensa koulumme arkeen. Suurin osa lukuvuoden koulupäivistä oli tavallisia työpäiviä, mutta erilaisia teemapäiviä, vierailuja, juhlia ja muita tapahtumia oli höysteenä piristämässä arkista puurtamista. Vierailijoista mieleeni jäivät erityisesti taidokas taikuri Timo Tiilikainen ja nautinnollisen Sibeliuksen helmiä -konsertin tarjonneet taiteilijat. Kevätjuhlan toteutimme tällä kertaa siten, että järjestimme päivällä erityisnäytöksen, johon kutsuimme vieraiksi senioreita Pyhäjoen eläkeläisjärjestöistä ja Jokikartanosta sekä kehitysvammatoiminnan ja pienkoti Koivulan väkeä. Halusimme tarjota vieraille mahdollisuuden päästä seuraamaan pienten koululaisten keväistä juhlaohjelmistoa ja esiintymisen riemua. Tulevana lukuvuonna koulullamme jatkaa edelleen kaksi esikouluryhmää, joihin tulevat myös Parhalahden ja Pirttikosken eskarit. Tulevat esikouluryhmät ovat mukavankokoisia 11 lapsen ryhmiä. Esikoululaisten aamuhoito järjestetään jatkossa päiväkodilla, kun taas iltapäivähoito toteutetaan edelleen koulun iltapäiväkerhon yhteydessä. Henkilökunnassa tapahtuu sen verran muutoksia, että lukuvuoden ajan koulullamme Kunnon talvisäät tuntuivat vesisadetalvien jälkeen mahtavilta. Kävimme hiihtoloman alla koko koulun väki hiihtoretkellä perinteisellä nuotiopaikallamme jokisuulla. Teemapäivät 5.lk:n opettajana toimineen Rauna Mätäasahon sijaispesti koulullamme päättyy ja Väärälän Tapio palaa taas vuoden vapaan jälkeen opetustyöhön. Luokanopettaja Johanna Karjaluoto-Pisilä siirtyy Parhalahden koulun muuttuessa 2-opettajaiseksi kouluksi meidän koulumme 4.luokan opettajaksi. Henk.koht. avustaja Kaisa Luoto ja iltapäiväkerhon ohjaaja Jaana Pietilä siirtyvät muihin työtehtäviin. Kiitän lämpimästi Raunaa, Kaisaa, Jaanaa ja myöskin harjoittelijana toiminutta Salmisen Saaramariaa koulumme hyväksi tekemästänne työstä. Kiitokset myöskin koululla jatkaville opettajille, muulle henkilökunnalle, oppilaille ja oppilaiden vanhemmille sekä koulumme johtokunnalle. Kiitän lämpimästi myös kaikkia mahdollisia yhteistyökumppaneitamme. Lopuksi erityisen lämpimät kiitokset kanslisti Anjalle ja yläasteen apulaisrehtori Terolle, joiden merkittävällä työpanoksella, avulla ja hyvällä yhteistyöllä olen selvinnyt uuden rehtorin tehtäväni työkuormasta ja haasteista. Nyt on aika unohtaa kouluasiat ja nauttia toivottavasti lämpimästä kesästä. Palaamme koulutyöhön taas torstaina 12. elokuuta. Hyvää ja rentouttavaa kesää aivan kaikille! Kouluikäisen lapsen tulisi liikkua kaksi tuntia päivittäin. Liikunta edistää terveyttä ja auttaa jaksamaan arjen askareissa mm. koulutyössä. Huolestuneina olemme panneet merkille, että useimmat lapset liikkuvat aivan liian vähän ja joidenkin lasten fyysinen kunto on niin heikko, että liikuntatunneilla opetukseen osallistuminenkin on välillä hankalaa. Myös liikuntataidot(lajitekniikat) näyttävät pikku hiljaa rapistuvan. Liikunnan opetusta on alakoulussa 2-3 h/viikossa, mutta se ei riitä alkuunkaan hyvän fyysisen kunnon ja riittävien tekniikkataitojen saavuttamiseen. Jatkossa yritämme innostaa lapsia koulussa entistä aktiivisemmin myös välituntiliikuntaan erilaisten liikuntatempausten avulla. Toukokuussa järjestimme kahden viikon mittaisen välitunneilla toteutetun juoksukampanjan, joka sai lasten keskuudessa erinomaisen vastaanoton. Oppilaat kiersivät juosten ( tai kävellen ) tiettyä reittiä välituntien aikana ja laittoivat kiertämänsä kierrosmäärät taulukkoon ylös. Lisäporkkanana juoksemiseen Juoksutempaus onnistui mainiosti. Porukassa liikkuminen on erityisen mukavaa ja liikunnasta tulee äkkiä hyödyllinen rutiini. oli se, että juoksemalla saattoi tienata arpalippuja lopuksi suoritettavaan arvontaan. Ideana oli, että mitä enemmän juoksi, sen enemmän arpalippuja tienasi. Lähes kaikki oppilaat osallistuivat juoksutempaukseen ja innokkaimmat juoksivat kahden viikon välituntien aikana jopa kilometrin matkan. Tempauksen lopuksi kokoonnuimme liikuntahallille liikunta-aiheisten tavarapalkintojen arvontaan. Palkintoja oli arpomassa pyhäjokinen yleisurheilija, SM-mitalisti Matias Korpela. Matias kertoi lapsille elävästi omasta urheilu-urastaan ja harjoittelustaan korostaen sitä, että palkintojen sijasta liikunnan riemu on se, joka saa hänet urheilemaan päivittäin. Matias kehotti lapsia liikkumaan monipuolisesti vapaa-ajallakin, sillä Pyhäjoella on liikuntaan erityisen hyvät mahdollisuudet. Lukuvuoden aikana järjestimme kaksi koko koulupäivän kestänyttä teemapäivää. Lokakuussa YKpäivän tienoilla vietimme kansainvälisyyspäivää. Päivän aikana oppilaat pääsivät tutustumaan eri tavoin eri maiden kulttuureihin. Hauskin ohjelmanumero oppilaiden mielestä oli opettajien valehtelijoiden klubi. Opettajat olivat tuoneet ulkomaanmatkoiltaan tuomiaan esineitä ja sepittivät sitten esineiden alkuperästä ja käyttötarkoituksesta mahdollisimman uskottavia tarinoita. Oppilaiden tehtävänä oli kertomusten perusteella päättää, kuka opettajista puhui totta. Opettajat ovat puhetyöläisiä ja kaikki tarinat kuulostivat niin uskottavilta, ettei aikuinenkaan kuulija kyennyt aina Kuvassa saamelaisuuspäivän kirjanäyttelyä ja oppilaiden valmistamia saamelaispaperinukkeja. todenpuhujaa osoittamaan, niin uskottavia tarinat olivat. Kevätlukukaudella järjestimme saamelaisuus-teemapäivän. Sen järjestelyistä suurimman vastuun kantoi opettaja Rauna Mätäsaho, joka on kotoisin Lapista, opiskellut opettajaksi Norjan Kautokeinossa ja joka opiskelee saamen kieltä Oulun yliopistossa. Saamelaisuuspäivänä oppilaat pääsivät monin eri tavoin mm. laulamalla, leikkimällä ja valmistamalla Lapin rummun tutustumaan saamen kieleen ja kulttuuriin.

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Muutamia poimintoja lukuvuoden varrelta: Neljäsluokkalaiset halusivat viettää yönsäkin koululla. Toukokuisessa yökoulussa käytiin ensin kalastamassa Tervossa, pelailtiin pesistä, paistettiin vohveleita ja ennen kaikkia nautittiin luokkakavereiden mukavasta seurasta. Kuudesluokkalaiset viettivät talvisen leirikouluviikon Syötekeskuksessa Pudasjärvellä. Leirikoulussa oli monenlaista mielenkiintoista ohjelmaa kuten kuvan ongelmarata, jossa piti pystyä vaihtamaan paikkoja tietyn ohjeistuksen mukaan. Leirikouluvarojen keräämisen organisoivat tällä kertaa kiitettävästi oppilaiden vanhemmat Tiina Tiirolan johdolla. Suuret kiitokset kuudesluokkalaisten vanhemmille ja kaikille kyläläisille, jotka ostoksia tekemällä tukivat leirikoulun rahankeruuta. Stipendit Mannerheimin lastensuojeluliiton Pyhäjoen osaston Reilu Kaveri-stipendi on opintomenestyksestä riippumaton stipendi, joka myönnetään reilulle, avuliaalle, toiset huomioonottavalle, positiivisesti asennoituneelle ja kohteliaalle nuorelle. Kirkonkylän koulun 6.lk:sta stipendin saivat Venla Kunnasmäki ja Aki Helaakoski. Oppilasluettelo lv Koulumme kuoro työsti ohjaajansa Kaisa Tornbergin johdolla Matka maailman ympäri -musiikkinäytelmän. Kuvassa kuorolaisia japanilaisissa tunnelmissa. Toukokuun lopulla kuoro osallistui Oulussa mahtavaan lasten laulujuhla-tapahtumaan, jossa oli mukana 2500 pohjois-suomalaista lapsikuorolaista. Esikouluryhmä Kati Koutonen Kaila Juho Kalliokulju Minja Koivukangas Hilla Kunnasmäki Viljami Lindelä Aatu Mämmelä Taija Niemelä Joonas Paavola Sami Pulkkanen Joni Saario Heikki Sarpola Heikki Sarpola Nelli Sirkka Nea Sliden Tommi Ukonsaari Hilla Esikouluryhmä Riitta Muurinen Airaksinen Tara Anttila Emmi Eno Jussi-Valtteri Haapakoski Kalevi Hautamäki Vivian Huiskonen Henna Kallio Saska Kleine Staarman Nadia Kurikka Niko Lehtelä Inga Nuorala Aada Tiikkaja Jere Viirret Marko Westerlund Sofiia Yrjänä Liisa 1. lk Paula Salminen Harjuhaahto Saana Kallio Elmer Kaurala Elias Kopisto Aatu Koskela Petra Lehtelä Milla Loukusa Tiia Malinen Johannes Mikkonen Ella Linna Pietari Nikki Jenni Ollila Jami Pekkarinen Jami Rautio Oiva Rinkinen Jenna Röning Jenny Saario Heidi Simonen Jukka Simonen Keijo Turpeinen Niko Vasanoja Jennika Wallin Jere 2. lk Kaisa Tornberg Alatalo Laura Aittola Teemu Harjuhaahto Saaga Ikola Konsta Järvenpää Nea Kallio Luukas Ketola Elias Kittilä Niko Korpela Kata Lohikoski Tatu Luoto Erika Ollila Jasmin Pehkonen Saara Pirkola Konsta Puhakka Petteri Raitanen Milja Rinkinen Jesse Tuikkala Jussi Tuuttila Anna 3. lk Tuula Tirilä Anttila Jutta Haapakoski Niko Heinula Emilia Jussila Jasmin Kallio Kasper Kalliokulju Minttu Kaurala Milja Knuutinen Jani Langinen Denis Langinen Nikita Louhimaa Mikko Luoto Arttu Luoto Ilari Malinen Emilia Martikkala Roni Martin Kalle Mikkonen Vaula Rautio Hilja Tiikkaja Ilari Tiikkaja Jenny Tiirola Veeti Tuuttila Ossi Westerlund Janne Yrjänä Julius 4. lk Katja Mattila Heikkilä Janika Helaakoski Tomi Ikola Anna-Riina Jatkola Jami Keskinen Tiia Keskitalo Aleksi Kleine Staarman Olga Korpela Riku Kunnasmäki Vilma Luoto Hanna-Sofia Martin Juho Matela Janne Ohvo Roni Pehkonen Santeri Pekkarinen Sofiina Peltola Lassi Puhakka Santeri Salmela Vili Seppä Sonja Simonen Pinja Tuuttila Vesa 5. lk Rauna Mätäsaho Airio Valtteri Haapakoski Jenni Heikkilä Niko Hirvikoski Elias Ikola Henna-Riikka Loukusa Tomi Luoto Jonna Mustonen Mikko Nikki Sonja Nuorala Matias Piilola Raija Rantala Oskari Simonen Teuvo Suni Jasmin Toppari Jeremia Westerlund Kevin 6. lk Sakari Vuolteenaho Heikkilä Annika Helaakoski Aki Jylhä Venla Kaurala Tuomas Keskitalo Teemu Kestilä Annu Kopisto Roosa Kunnasmäki Venla Kylmälä Tommi Lindelä Arttu Malinen Jeremias Mustonen Miika Nikki Lauri Tiikkaja Jyri Tiirola Vikke PIENRYHMÄ Helena Keski-Panula 3 lk Ahonen Aleksi Impola Valtteri Kallio Leo Kopisto Topias 5 lk Alatalo Lauri Råman Erika Saukko Mikko 6 lk Jussila Jere Luoto Sami Pietilä Niko PIENRYHMÄ Susanna Myllylä Esikoululainen Simonen Anu 1 lk Jylkkä Ninni 3 lk Saukko Marko 6 lk Rauta Sanna 7 lk Kallio Jesse 9 lk Pahkala Lassi OPETTAJAT luokka/oppiaine Tuula Tirilä 3.lk/koulunjohtaja Helena Keski-Panula pienryhmä Susanna Myllylä pienryhmä/harjaantumisopetus Kati Koutonen esiopetus Katja Mattila 4.lk Riitta Muurinen esiopetus Rauna Mätäsaho 5.lk Paula Salminen 1.lk Kaisa Tornberg 2.lk Sakari Vuolteenaho 6.lk Soili Illikainen erityisopetus ( eskarit ja 3.lk ) Pauliina Kuusirati englanti (3.lk, 4.lk, 5.lk ja 6.lk ) Minna Lapinkangas englanti ( 4.lk ) Anu Natunen liikunta ( pienryhmät ) Ulla Pisilä erityisopetus ( 1.lk, 2.lk, 4.lk, 5.lk ja 6.lk) Kirsi Rautio uskonto 2.lk Timo Silvola tekninen työ ( 3.lk, 4.lk, 5.lk, 6.lk ja valinnaistekninen) Johanna Takala tekstiilityö ( 3.lk, 4.lk, 5.-6.lk ja valinnaistekstiilityö ) Teresa Tuuttila kuvataide ( 3.lk, 5.lk, 6.lk ja valinnaiskuvataide ) KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT Virpi Helander esiopetus/iltapv.kerho Eija Huiskonen aamuhoito/harjaantumisopetus Elisa Kittilä harjaantumisopetus Sirpa Lankila esiopetus/iltapv.kerho Kaisa Luoto harjaantumisopetus Laila Ohvo harjaantumisopetus Jaana Pietilä iltapv.kerho Päivi Suua yleisopetus Pirkko Tuikkala pienryhmä Saaramaria Salminen harjoittelija ( yleisopetus ) JOHTOKUNTA Merja Rajaniemi Mira Parkkila Tuula Tirilä Laura Bäckman Risto Kittilä Hannu Simonen Paula Salminen puh.joht. varapuh.joht. sihteeri jäsen jäsen jäsen opettajakunnan edustaja

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset Parhalahden koulu Parhalahden kuulumisia Hanna Mäkikauppila Jälleen on yksi työntäyteinen lukuvuosi takanapäin ja suvivirsi laulettu. Kesän koittaessa on lupa unohtaa koulutyö ja kerätä voimia tulevaa lukuvuotta varten. Kouluvuoteemme on arkisen aherruksen lomaan mahtunut monenlaisia retkiä ja vierailijoita, jotka toivat mukavaa vaihtelua tavalliseen koulutyöhön ja antoivat uusia elämyksiä niin oppilaille kuin meille opettajillekin. Kuluneen lukuvuoden kantavana teemana kulki lukeminen ja kirjoittaminen sekä kirjallisuus. Idea sai alkunsa satusetä Wilson Kirwan vierailusta. Tutustuimme lukuvuoden aikana erilaisiin satuihin, kirjoihin ja kirjoittamisen tyyleihin sekä viestintään. Teemavuoden kruunasi koulun oman satukirjan kirjoittaminen sekä kevätretki Kemin kaupunginteatteriin. Kulunut lukuvuosi on koulullamme tietyllä tavalla erityinen, koska se päättää Parhalahden koulun kymmenen vuotta kestäneen taipaleen kolmiopettajaisena kouluna, sillä ensi syksystä lähtien koulu toimii jälleen kaksiopettajaisena. Parhalahdella tämä ei ole uusi asia, koska liki satavuotisen historiansa aikana koulu on toiminut enemmän kaksi- kuin kolmiopettajaisena. Viimeksi vuodesta 1979 vuoteen 2000 asti. Vuonna 2000 valmistunut koulun laajennus mahdollisti aikanaan kolmiopettajaiseksi Kokkikerho Riikka Kangas ja Janika Silvola Annukka Raution pitämässä kokkikerhossa helppoja välipaloja valmistui helposti hyvässä seurassa. Annukka innostui kerhon pitämisestä, sillä lapset ja tilat olivat tuttuja. Vaikka aiempaa kokemusta kerhojen pitämisestä ei ole, kerhojen vetäminen tuntui luonnistuvan häneltä oikein hyvin. 1-3-luokkalaisten kokkikerhossa tehtiin helppoja välipaloja, joita sai myös kokeilla kotona. Oppilaat kertoivat Kemin kaupunginteatterin lavalla oli tilaa. siirtymisen. Oppilasmäärä on kymmenen vuoden aikana pikku hiljaa pudonnut ja on luonnollista, että koulun toiminta elää oppilasmäärien mukaan. Vanhemmat ja johtokunta suhtautuivat tulevaan muutokseen hyvin tyynesti ja ymmärtäväisesti. Heille tärkeintä oli kuitenkin se, että lapset saavat käydä koulua oman kylän koulussa. Lukuvuosi on jälleen pohdinnan paikka, koska silloin 1-2 luokkalaisten määrä putoaa tämän hetkisten tilastojen valossa kahteen oppilaaseen. Mutta samalla täytyy todeta, että viimeisen kolmen vuoden aikana syntyneiden lasten määrä kylällä on noussut mukavasti. Toivon Pyhäjoen kunnan päättäjiltä viisautta päätöksissään, kun he miettivät kouluratkaisuja tulevina vuosina. Kylä, jossa ei ole koulua, ei houkuttele nuoria perheitä eikä rakentajia. Koulun kerhot ovat jälleen olleet suosittuja oppilaiden keskuudessa. Osaan kerhoista olisi ollut enemmän tulijoita, kuin on voitu ottaa. Kerhotoiminnassa on pyritty monipuolisesti tarjoamaan harrastusmahdollisuuksia kylän lapsille. Kädentaitoja on hiottu käsityö-, askartelu- ja lennokkikerhossa. Koulun entinen keittäjä Annukka Rautio lupautui keväällä vetämään kokkikerhon, joka oli jymymenestys. Suurkiitokset siitä Annukalle! Toivoisimme, että saisimme kyläläisiä ja vanhempia yhä aktiivisemmin kerhotoimintaan tulleensa kerhoon enimmäkseen oppimaan. Oppilaiden mielestä paras kerhossa mahdollisesti myös kotona - tehty ruoka oli minipizza, jonka pohjana käytettiin minirieskaa. Oppeja onkin jo kotona hyödynnetty. Lapset olivat tehneet oppimiensa asioiden mukaisesti kotona välipaloja. He aikoivat kokeilla myös minipizzaa, jota vierailukerrallamme tekivät. Kerhossa oli kuulemma ihan mahtavaa, mutta tiskaus ei Japanilaisen vaihto-oppilaan Takahiro Kimuran opein origameja. mukaan, koska kylältä löytyy varmasti monenlaista tietotaitoa, jota kerhotoiminnassa voitaisiin hyödyntää. Lopuksi haluan kiittää oppilaita ahkerasta kouluntyöstä. Monet teistä voivat varmasti tyytyväisenä katsoa todistustaan ja todeta, että aherrus ei ole mennyt hukkaan. Johtokunta oikein kiinnostanut, ei edes astianpesukoneella. Annukka opetti kerhossaan lapsia mm. pesemään kätensä, tiskaamaan, käyttämään haarukkaa ja veistä sekä käyttäytymään muutenkin siivosti. Annukka piti erikseen kerhoja 1-3-luokkalaisille ja 4-6-luokkalaisille. Juttu on kirjoitettu 1-3-luokkalaisten kokkikerhosta. Kerhossa kävi yhteensä noin 10 oppilasta, sekä tyttöjä että poikia. Kerhojen teemana olivat välipalat, joita oli helppo valmistaa esimerkiksi koulun jälkeen. on ollut aktiivinen ja järjestänyt muun muassa kevättalkoot, joissa vanhemmat tekivät suuren työn koulupihan viihtyisyyden eteen. Kiitokset myös henkilökunnalle ja kaikille yhteistyötahoillemme kuluneesta lukuvuodesta. Lämmintä ja aurinkoista kesää kaikille! Parhalahden koulun kevätretki Oona Muurinen Ke Lähdimme Parhalahden koulun kanssa kevätretkelle Kemin teatteriin. Menimme katsomaan Tuhkimoa. Koululta lähtö sujui mukavasti eikä kukaan ollut myöhässä. Linja-auto lähti klo Koululaiset valitsivat paikat ja tunnelma oli hyvä. Lähtö oli aikainen, mutta kukaan ollut väsyksissä, vaikka joillakin unet olivat jääneet lyhyiksi. Menomatka kesti kaksi tuntia ja emme pysähtyneet kertaakaan. Kun tulimme teatterille, meille oli varattu ruokailu teatteriravintolassa. Olimme kuitenkin vähän aikataulussa edellä, sillä jouduimme odottelemaan puolituntia ennen kuin saimme mennä syömään. Ruoaksi oli valittu enemmistön äänestämänä kalapuikot ja ranskalaiset. Ruokaan kuului myös juoma, leipä ja salaatti. Mehu meinasi loppua kesken, kun yli puolet porukasta otti mehua. Meriluontokeskus Karim Sarpola ja Niklas Pyhälä Aamulla, kun tulimme kouluun niin lähdettiin linja-autolla Kalajoelle meriluontokeskukseen. Siellä tutkittiin kaloja ja merta. Siellä oli myös vanha kalastusvene. Me kävimme tutkimassa Ruokailun jälkeen meillä oli vielä aikaa käydä vessassa ennen kuin esitys alkoi. Meillä oli hyvät paikat, sillä olimme viitosja nelosriveillä. Kun näytelmä alkoi, kaikki olivat jännittyneitä. Kaikki luulivat, että näytelmä oli aivan perus Tuhkimo, mutta näytelmä osoittautui kuitenkin hupaisaksi. Oli hyvin keksitty, että kaksi rumaa sisarpuolta olivat miesnäyttelijöitä. He olivat oikeasti rumia, ja oli hauskan näköistä, kun he juoksentelivat korkokengät ja hienot mekot yllään lavalla. Kaikki näyttelijät olivat hyviä näyttelemään ja hiiretkin olivat oikeasti ihmisiä. Näytelmä oli tosi hyvä! Lavasteetkin olivat hienot, mutta yksinkertaiset. Näytelmän asusteet olivat myös hienoja ja todella näyttäviä leninkejä. myös metsää. Myös ulkoilimme ja juoksimme rannalla. Katsoimme myös vanhan hotellin pienoismallia. Siellä oli myös tosi hauskaa. Me kävimme myös uimahallissa, mutta emme uineet. Näytelmän jälkeen meille oli varattu esittelykierros teatterissa. Kierto oli sillä lailla erikoinen, että mies, joka kiersi kanssamme, oli jo aika vanha, ja kierto oli hänen viimeisensä. Ensin näimme ison näyttämön sivusta ja mies kertoi, että se oli näyttelijöiden näkymä, kun he menivät lavalle. Kävimme myös puu- ja metalliosien valmistushuoneessa. Siellä kaksi miestä kertoi meille työstään ja saimme nähdä lavasteita tekovaiheessa sekä hienoja pienoismalleja. Kerrallaan huoneessa työskenteli kaksi työntekijää. Pääsimme katsomaan myös ompelupuolelle. Saimme nähdä erilaisia hattuja ja leninkejä. Nainen kertoi meille kuinka hankalaa on tehdä kauluksia joiden on pysyttävä pystyssä tai jotain muuten erikoisia asusteita. Saimme kokeilla hattuja päähämme ja niitä oli todella paljon! Kävimme myös pienellä näyttämöllä, jossa pidettiin suurimmaksi osaksi lasten nukketeatteria yms. Mies kuitenkin kertoi, että joitain neljän näyttelijän esityksiä oli siellä näytelty. Pääsimme katsomaan tarkemmin myös näyttämöä, jossa olimme nähneet Tuhkimon. Retki oli kyllä todella mukava ja kaikki tykkäsivät näytelmästä, tai ainakin kaikki tytöt. Tulomatkalla pysähdyimme kerran Kärkkäiselle, jossa olimme 20 minuuttia. Aika moni osti vapuksi hiusvärejä. Loppumatka sujui mukavasti ja kello oli kuusi kun olimme takaisin koululla.

5 Leirikoulu Kuusamoon Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Janika, Riikka, Pinja, Helen, Joona Jesse ja Antti Keskiviikkona lähdimme klo 8:00 aamulla koulun pihasta pikkubussilla. Ensimmäinen pysähdyksemme oli Pudasjärven ABC. Saavuimme Oivankiin noin kello 12:30 ja söimme saman tien lounaaksi hernekeittoa. Sen jälkeen saimme infoa Annelta. Infon jälkeen teimme leiripaidat, joihin sai joko painaa haluamamme kuvan tai kirjoittaa haluamamme tekstin. Paitojen painamisen jälkeen menimme tutustumaan huoneisiimme. Tutustumisen jälkeen menimme tutkimaan Oivangin pelikenttiä ja -huoneita. Kolmelta söimme päivällisen, minkä jälkeen valmistauduimme keilaukseen. Keilahallissa jakauduimme kolmeen kolmen hengen ryhmään ja siirryimme pelaamaan. Vaikka aluksi kaikilla oppilailla oli ongelmia keilapallojen painojen kanssa, homma alkoi luistaa pian. Kaikilla oli hyvin hauskaa ja pienistä lipsahduksista huolimatta kaikki olivat iloisia. Seitsemältä lähdimme kohti Oivankia. Matkalla kävimme M-marketissa ja Hanna tarjosi meille jäätelöt. Noin kahdeksalta olimme jälleen Oivangin pihassa ja menimme iltapalalle. 21:00 majoittauduimme huoneisiimme ja teimme iltatoimemme. Hiljaisuus alkoi kello 22:00. Torstai 20.5 heräsimme noin puoli kahdeksalta ja hoidimme aamutoimemme. Aamupala alkoi 8:30 ja sen jälkeen menimme tiimitehtäviin. Tiimitehtävissä tehtiin ryhmätyötä. Sen jälkeen lähdimme vaellukselle Juuma-Jyrävä-Juuma. Matkaoppaaksi saimme Juissi-koiran ja Annen. Vaellus oli 6 km pitkä ja kesti noin 4 tuntia. Maisemat olivat sanoinkuvaamattoman uskomattomia. Juissi-koira oli uskollisesti meidän mukanamme. Vaelluksen jälkeen olimme väsyneitä, mutta kuumuuden takia menimme uimaan ennen päivällistä. Päivällisen jälkeen lähdimme köysilaskeutumaan Rukan pienemmän hyppytornin valvontatornin katolta. Vaikka kaikkia pelottikin hieman alussa, lopussa kaikki olivat uskomattoman iloisia. Halukkaat saivat laskeutua kaksikin kertaa, sen verran mahtavaa se oli. Sen jälkeen söimme iltapalan Oivangissa. Noin kahdeksalta menimme saunaan ja uimaan. Vesi oli kylmää, mutta uimme silti. Klo 21:00 menimme kämpille laittautumaan valmiiksi diskoon. Diskossa ei ollut muita kouluja. Pojat menivät Hannan kanssa pelaamaan frisbeegolfia diskon sijaan. Tytöt olivat innokkaita tanssijoita ja olivat koko ajan takkahuoneessa. Noin klo 22:00 disko päättyi ja menimme hetkeksi hillumaan pihalle. Pian me väsyimme, menimme kämpille hoitamaan iltatoimet ja nukkumaan. Perjantai 21.5 heräsimme kukin omaan aikaamme ja menimme syömään aamupalan. Aamupalan jälkeen menimme takaisin siivoamaan huoneemme ja pakkaamaan loppuun. Lähdimme Oivangin pihasta noin 8:30 kohti Kiutaköngästä. Kiutakönkäällä oli mahtavat maisemat. Putousten pauhu oli voimakasta. Pian lähdimme ajelemaan kohti Kuusamon kaupunkia. Kävimme syömässä Ampan Pizza nimisessä pizzeriassa. Ruokailun jälkeen kävimme pizzerian lähistöllä sijaitsevassa Valintatalossa ostamassa tuliaisia ja makeisia. Ostosten jälkeen lähdimme kohti kotia. Ensimmäinen pysähdys matkalla oli Taivalkosken ABC. Pienen vessatauon jälkeen matka jatkui. Toisen kerran pysähdyimme Pudasjärven ABC:llä. Kaipaamme takaisin Oivankiin, sillä siellä oli todella hauskaa. Pelasimme leirikoulumme aikana paljon mm. tennistä. Leirikoulumme huippukohdat olivat köysilaskeutuminen, keilaus, uinti sekä disko. Kaikilla oli mukavaa. Säät leirikoulumme aikana olivat suotuisat perjantain pilvisestä säästä huolimatta. Köysilaskeutumisessa hymy herkässä. Parhalahden koulun oppilasluettelo lv Kiutakönkäällä. 1. luokka Flink Teemu Isotalus Toni Jylkkä Nette Keskinen Tarmo Mattila Jussi Muikkula Juuso Niinimaa Janette 2. luokka Kittilä Kasperi Pietilä Jenna Pyhälä Niklas Sarpola Karim Sipilä Sofia 4. luokka Karsikko Jarkko Karsikko Jenni Karsikko Tytti Kittilä Vesa Martin Julia Muurinen Oona Pyhälä Tomi 5. luokka Kangas Riikka Keskinen Helen Keskitalo Jesse Mattila Antti Myllylä Pinja Stipendit: Hyvästä koulumenestyksestä: Janika Silvola Riikka Kangas Hyvästä menestyksestä matematiikassa: Jarkko Karsikko Ilmaisutaito: Jenni Karsikko Tytti Karsikko Julia Martin Oona Muurinen 3. luokka Isotalus Riina Kittilä Meri Mustakallio Lauri Mustakallio Ville Niinimaa Joonas Pietilä Miia Sarpola Melisa 6. luokka Ahonen Joona Silvola Janika yhteensä 33 oppilasta MLL:n reilu kaveri 6lk: Janika Silvola Uimakandidaatit: Antti Mattila Oona Muurinen Pinja Myllylä Tiimitehtävissä ei sooloilulla pärjännyt. Henkilökunta: Mäkikauppila Hanna 1-2 luokka, koulunjohtaja Helena Haapakoski, luokanopettajan viransijainen 3-4 luokka Miika Heikkilä, luokanopettaja 5-6 luokka Soili Illikainen, erityisopetus Soile Tikka, musiikki Minna Mattila, koulunkäyntiavustaja Anneli Paavola, ruoka- ja laitoshuoltaja Koulun johtokunta alkaen Muurinen Riitta, puheenjohtaja Keskinen Hannu, varapuheenjohtaja Flink Eija, jäsen Sipilä Katja, jäsen Sarpola Abed, jäsen Mäkikauppila Hanna, sihteeri

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset Pirttikosken koulu Kuluneesta kouluvuodesta ja tulevaisuudesta Kesä otti varaslähdön tänä keväänä, kun helleaalto iski jo toukokuun puolivälissä. Ote työntekoon meinasi herpaantua sekä opettajilta mutta erityisesti oppilailta liian aikaisin. Onneksi ilmat viilenivät vielä ja saatiin lukuvuosi saatettua kunnialla loppuun. Kulunut kouluvuosi alkoi hyvissä merkeissä, kun saimme kouluumme paljon uusia oppilaita. Kirkonkylällä ekaluokan aloittava ikäluokka oli niin suuri, että sitä katsottiin parhaaksi jakaa. Niinpä neljän oppilaan vanhemmat vastasivat kyselyyn, että heidän lapsensa voisi aloittaa ekaluokan Pirttikoskella. Tämän lisäksi koulupiirimme alueelle muutti uusia asukkaita, minkä ansiosta oppilasmäärämme nousi vielä kolmella. Koulun elämä on ollut muutenkin vilkasta. Ilmestyihän koulun pihalle elokuussa paljon pieniä ja isojakin hymyileviä kasvoja, kun päivähoito siirsi Kivitaskun ja Kurrelan toiminnat väliaikaisesti Pirttikoskelle kirkonkylän työtilojen remontin vuoksi. Pienten lasten iloiset äänet ja terhakka toiminta on piristänyt koko kouluyhteisöä, ja isommat oppilaat ovat joutuneet pakostakin ottamaan huomioon, että pihalla puuhailee välituntisin myös pikkuväkeä. Sillä on ollut sekä kasvattava, että yhteisön toimintaa ja ilmettä pehmentävä vaikutus. Päätöksenteko ja suunnittelu päiväkodin siirtymisestä Pirttikosken koulun tiloihin jäivät viime tinkaan ja tiedottaminen ainakin minun suuntaani oli olematonta. Niinpä koulun alkua edeltävä viikko, jonka käytän aina koulutyön suunnitteluun, oli yhtä kaaosta. Minun aikani kului kalusteiden siirrossa, kaappien ja komeroiden tyhjentelyssä ja työtilajärjestelyistä sopimisessa. Eihän päiväkodin väki sentään tyhjiin käyttämättömiin tiloihin tullut. Onneksi sain Kaisun ja Anna- Kaisan myös avukseni. Tällä en halua arvostella tehtyä ratkaisua, päinvastoin olin itse ehdottamassa kouluamme väliaikaiseksi päivähoidon järjestämispaikaksi, koska tiedän koulumme alueen ihanteelliseksi lasten kannalta. Mutta pitää muistaa, että yhteistyö ja tiedottaminen eri hallintokuntien (sosiaali-, koulu- ja tekninen-) välillä on todella tarpeellista esim. lisätyövoimatarpeen määrittämiseksi. Kaikki on kuitenkin alkuvaikeuksien jälkeen sujunut todella hyvin. Joustavien ja myönteisesti asioihin suhtautuvien ihmisten kesken on aina helppo tehdä yhteistyötä. Päivähoidon puoli on elänyt omaa elämäänsä ja koulun puoli omaansa. Ja kun välitunnilla on satuttu yhtä aikaa pihalle, on kaikille kumminkin löytynyt tilaa. Yhteisiä toimintojakin on vähän kokeiltu esim. kuljetuksissa tapahtumiin, johon ovat osallistuneet sekä päivähoidon väki, että koulun väki. Myös kuusijuhla oli yhteinen. Siitä olikin tulla katastrofi, kun juhlasaliimme tuli lähes kaksi kertaa niin paljon ihmisiä, kuin sinne mahtuu. Keittiössämme on myös ollut vipinää tavallista enemmän, kun sieltä on palveltu kahta yhteisöä. Ahdasta on varmasti ollut, mutta sopu on antanut sijaa. Tämän hetken tietojen mukaan Kivitaskun ja Kurrelan remontit valmistuvat heinäkuuksi, joten tuolloin he muuttavat tiloistamme pois. Vähän haikealta tuntuu, kun talomme hiljenee siltä osin ensi lukuvuodeksi. Varsinkin, kun ryhmäperhepäivähoitopaikka Puuhalakin lopettaa toimintansa lasten vähyyden takia. Päivähoitoväelle on kuitenkin varmasti upea hetki astua uusittuihin työtiloihin, jotka on suunniteltu erityisesti lasten käyttöön. Onnea heille! Lasten määrän väheneminen kylällämme kasvattaa huolta koulumme tulevaisuudesta. Alla oleva taulukko kertoo koulumme oppilasmäärät tulevina lukuvuosina: , , , , Pienenevät ikäluokat eivät ole ainoastaan meidän kylämme ongelma. Vastaava kehityssuunta on koko kunnassa ja valtakunnassa, mutta pienet kylät ovat suurimpia häviäjiä. Parhalahdella on lähes sama tilanne kuin meillä. Yppärissä väkeä näyttää toistaiseksi riittävän. Seuraava lukuvuosi on koulumme osalta vielä turvattu, mutta ensi syksynä talousarvion laadinnan yhteydessä joudutaan pohtimaan tulevaisuutta siitä eteenpäin. Paljon tulee riippumaan kuntamme taloudellisesta kehityksestä. Tällä hetkellä Suomen kansantaloudella Pirttikoski Kokkolaan! Oli ihan normaali koulupäivä toukokuun alussa, kun opettajamme Ahti Virpiranta kertoi aamulla meille, että kilpailisimme jalkapalloturnauksessa Kalajoella. Kaikki lähtivät matkaan iloisin mielin, mutta ei kukaan arvannut kuinka pitkälle pääsisimme. Pelit sujuivat loistavasti, emmekä hävinneet yhtään peliä. Tunnelma oli katossa, kun Ahti kertoi meille, että jatko-turnauksen paikat olisivat taatut. Lähdimme Pirttikosken koululta kello 8.20 suuntaamaan kohti Kalajokea Etelänkylän koululle. Ensimmäinen pelimme alkoi vähän ennen kymmentä, joten ehdimme katsoa ensin yhden pelin ja verrytellä. Ensimmäinen erä sujui ihan hyvin. Molemmat joukkueet pitivät hyvin puolensa, sillä kumpikaan joukkue ei saanut maalia. Pienen juomatauon jälkeen saimme ensimmäisen maalin, joka ratkaisi koko ensimmäisen pelin. Voitimme Pahkalan koulun 1-0. Pelasimme toisella kerralla Mehtäkylän koulua vastaan. Kun kaksi hyvää joukkuetta pelaavat toisiaan vastaan, saattaa tulla todella vauhdikas ja tasavertainen peli. Mehtäkylä ja Pirttikoski olivat hyvin tasavertaisia. Aluksi peli ei meinannut sujua kummallakaan joukkueella. Pallo karkasi vähän väliä kentän ulkopuolelle ja kentällä leijuva pöly haittasi hieman pelaamista. Kuitenkin saimme hyvän maalintekopaikan ja tilanne muuttui: 1-0, Pirttikoskelle. Yksi pelaajistamme loukkaantui ja tuli pieni hämminkitilanne. Piti nopeasti vaihtaa kannustaja pelaamaan ja Mehtäkylä sai maalin. Peli päättyi tasapeliin 1-1. Pelimme Etelänkylän koulua vastaan alkoi noin kello Peli sujui hyvin ja meillä oli mahtavat kannustusjoukot julisteineen. Hetken pelaamisen jälkeen Pirttikoski nousi johtoon 1-0. Peli loppui pian ja Pirttikoski voitti Etelänkylän. Taas kerran, olimme jatkossa. Kyllä me olimme onnellisia. Kokkolaan oli mentävä 1.6, edustamaan Pyhäjokea. Pian koitti juuri se tärkeä päivä. Olimme lähdössä Kokkolaan. Linjaautomme lähti koululta klo Kaikkien oli huolehdittava itse, että olisi ajoissa koululla. Matkasimme Kokkolaa kohti mutta ensin koukkasimme Kalajoen kautta ja haimme sieltä Etelänkylän koulun joukkueen mukaan kisaamaan. Kokkolassa meitä odottaisi Keski-Pohjanmaan koulujenväliset jalkapallokilpailut. Pirttikoski pääsi ensimmäistä kertaa Kokkolaan asti näyttämään taitojaan. Pelasimme kolme peliä, joista voitimme yhden, hävisimme yhden ja yhdestä väänsimme tasapelin. Pelitaso oli todella korkea, ja muiden koulujen pelaajat olivat meitä kaksi kertaa isompia. Kun meillä oli tauonpaikka, menimme bussin luo syömään eväitä, keskustelimme pelistä ja hiomme pelitaktiikoita. Kun kaikki pelit olivat pelattu, meille kerrottiin suureksi iloksemme, että olimme pronssiottelun arvoisia. Lähdimme suunnistamaan kohti kenttää, joka oli aika kaukana bussistamme. Perille päästyämme piti opettajamme meille kannustuspuheen: Hyvin on mennyt, ollaan nyt jo ylitetty itsemme. Neljäs sijakin on kova paikka. Tuo ytimekäs puhe toi jokaiseen oppilaaseen hymyä, rankan pelipäivän jälkeen. Meidän harmiksemme, vastustajamme olivat meitä taas isompia ja huomattavasti taitavampia. Pronssi ottelu päättyi 4-0. Mutta saimme sentään neljännen sijan ja valtavasti kokemusta. Olipa nyt hyvä lähteä kotiin päin huristelemaan. Tunnelmia ensimmäisestä karsinnasta, Kalajoelta. ei mene hyvin, ja sen vaikutukset heijastuvat myös omaan kuntaamme. Koulun merkitys kylälle on suuri. Se tarjoaa oppilaille mahdollisuuden käydä koulua suhteellisen lähellä kotia. Pienet koulut ovat oivallinen sosiaalinen kasvuympäristö oppilaille, sillä siellä kaikki oppivat tuntemaan toisensa ja isojen ja pienten välisestä kanssakäymisestä tulee luontevaa ja toisia arvostavaa. Koulu tarjoaa kyläläisille mahdollisuuden kokoontua, saada koulutusta eri opintopiireissä ja harrastaa. Koulun olemassaolo kylällä on tärkeä myös silloin, kun lapsiperhe harkitsee kodin rakentamista tai muuttoa kylälle. Jos koulutoimen menoja täytyy supistaa tulevina vuosina, se tarkoittaa opettajien määrän vähentämistä, koska muiden menojen supistamisella ei kovin suuria säästöjä aikaan saada. Jos supistamistoimet kohdistuvat pieniin kouluihin, meillä täytyy olla sellainen yhteisesti sovittu toimintamalli, jolla kyliin kohdentuva haitta olisi mahdollisimman pieni. Viime syksyn budjetin teon yhteydessä rehtori Arvo Helanti ja sivistystoimenjohtaja Antero Tervonen toivat esille mallin Parhalahden ja Pirttikosken koulujen yhdistämisestä siten, että toisesta koulusta tehtäisiin koulu, jossa on yhdysluokka 1-2 ja toisesta koulu, jossa ovat yhdysluokat 3-4 ja 5-6. Koulujen ko. luokkien oppilaat kuljetettaisiin kylältä toiselle. Myöhemmin mallia on kehitetty vielä ajatuksella, että koulussa, jossa on yhdysluokka 1-2, pidettäisiin myös esikoulua, jolloin opettajia olisi kaksi, mikä lisäisi työyhteisön toimivuutta. Parhalahdella ja Pirttikoskella on kevään kuluessa pidetty yleisötilaisuus, jossa kummankin koulun tulevaisuutta on pohdittu. Näissä kokoontumisissa on myös edellä esitetty toimintamalli otettu esille, mutta ainakaan vielä yhteistä lämpenemistä asialle ei ole tapahtunut. Mielestäni malli on kuitenkin hyvä. Se osoittaa selkeästi koulutoimen johdon halun säilyttää koulu kummallakin kylällä ja näin tukea kylän olemassaoloa ja kehittymistä. Lisäksi kunnassamme täytyy olla koulutilojen joustovaraa, sillä kaikki eivät mahdu nykyisiin keskustan koulutiloihin. Pyhäjoen päättäjät ovat olleet hyvin koulumyönteisiä. He ovat ymmärtäneet koulun tärkeyden lapsen kehittäjänä ja kasvattajana. Se näkyy siinä, että koulutiloista on pidetty hyvää huolta. Opetusvälineet ja oppikirjat on pystytty säilyttämään kohtuullisen ajanmukaisina. Oppilaille tarjottavan opetuksen tuntimääristä ei ole kohtuuttomasti tingitty. Ja mikä mielestäni on merkittävintä, meillä on vielä toiminnassa pieniä kouluja, jonka kokoiset on monista naapurikunnista jo lakkautettu. Toivottavasti sama henki jatkuu ja ratkaisuissa opetustoimen osalta inhimillinen näkökulma on edelleen keskeisessä osassa. Kiitoksenaiheita Parhaat kiitokset vanhemmille lastenne koulunkäynnin tukemisesta ja hyvästä yhteistyöstä opettajien ja muun henkilökunnan kanssa. Teidän panoksenne on koulun kannalta todella merkittävä. Kiitokset reippaille kerhotyön vetäjille ja talkootöihin osallistuneille. Kiitokset laitosmiehille, jotka olette muiden kiireiden ohessa huolehtineet myös meidän koulumme tarpeista. Kiitokset vielä koulukyydeistä huolehtineille turvallisesta kuljetuksesta, kärsivällisyydestä ja joustavuudesta. Hyvää kesää omasta ja omieni puolesta toivottaen Ahti

7 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Tilkkupeitto Iida Korpela 6lk Alkuvuodesta 2010 päätin aloittaa tilkkupeiton alakoulun lopputyönä. Valitsin mieleisiäni kankaita: vihreää, toffeen karvaista ruskean sävyä ja tummempaa ruskeaa, sekä joitain kuviollisia kankaita. Aloitin tilkkujen leikkuun, ja piakkoin aloin ommella niitä yhteen. Harmittelin monta kertaa myöhemmin, kun olin tehnyt tilkuista niin pieniä. Eihän siinä kuitenkaan muu auttanut, ompelin 4 kuukautta tilkkuja yhteen, välillä hiuksiani repien, mutta loppujen lopuksi työ oli mukavaa ja mielenkiintoista, ja lopulta sain kuin sainkin itse tilkkuosuuden valmiiksi. Mutta sen jälkeen hankalin työosuus vasta alkoi, kun asettelin vuoren ja pohjakankaan paikoil- leen ja rupesin tikkaamaan. Silloin sainkin purkaa muutaman kerran, mutta sekin vaihe tuli aikanaan valmiiksi. Enää olivat työn alla reunukset, jotka nekin tehtiin aika nopeaa. Sitten minulla olikin tilkkutäkki, suuren työn ja tuskan jälkeen kuitenkin, mutta nyt se on mukavasti sänkyni päällä. Piparien leipominen Niskatyynyn ompeleminen Niskatyynyn tekeminen Me leivoimme piparia joulun lähellä. Me annoimme koulun joulutontulle piparia. Me veimme tontulle piparit ja seuraavana päivänä me mentiin katsomaan ja me huomattiin että tonttu oli syönyt ne. Emilia 1.lk Piparien leipominen Me leivoimme pipareita. Ope toi taikinan. Kaulimme taikinan itse. Sitten me otimme muotilla taikinasta pipareja. Sitten ne paistettiin. Piparit maistuivat hyvälle. Henri 1.lk Meidän kesäsuunnitelmia Kesä on parasta vuodenaikaa. Me mökille mennään ja rannassa uida saa. Ja kotona huoneessa mun luultavasti tapetoidaan. Minä ekaluokalla Ekaluokalla on kivaa. Ekaluokalla on kivaa. Ekaluokalla on Riku minä Kimi ja Emilia Juhani ja Henri ja Elias. Ja opettajan nimi on Kaisu ja Annakaisa. Milla 1.lk Meidän kesäsuunnitelmat Ossi pellolla puuhasi ja sieltä Ansaa etsiskeli. Ansa pellolla piileskelee ja Ossi vaikeasti etsiskelee. Ja Ansa pellolla hiljaa hihittää ja se Ossia harmittaa. Kimi 1. lk Me suunnittelimme kesäksi monen monta asiaa, on uintia, on matkailua ja sitten menoksi Mannilaan. Siellä on kissoja, kanoja, lampaita, vuohia, hevosia ja kaneja. Muuten lampaista puheen ollen, meille tulee lampaita sitten, kun niiden omistaja soittaa, me voimme hakea ne. Elina 2. lk Ensin ommeltiin kiinni. Sitten laitettiin vanua. Ommeltiin häntä. Sitten silmät ja nenä. Lopuksi ommeltiin korvat kiinni. Sen tekeminen oli joskus mukavaa ja joskus ärsyttävää. Se oli ärsyttävää, että en jaksanut tehdä, mutta oli pakko tehdä. Se oli mukava asia, että jaksoi tehdä. Tuukka 2.lk Koulun joulutonttu Koulun joulutonttu on jännä. koulun joulutontu on jännä kunse menee kaheltatoistalta nukkumaan. koulun joulu tontu oli hassu tänään kun vietiin pipareita Runo Pieni runo Ensin piiriin istahdetaan, ja sitten makuulle kopsahdetaan. On mukava siinä olla vaan, ja sitten siinä vaan haukotellaan. Sitten siitä pesulle, ja saippuaa joka puolelle. Tässä on nyt pieni runo, ja mummu minulle sukat kuto. Elina 2.lk 1.lk Haapakoski Henri Haapakoski Juhani Haapakoski Kimi Lastumäki Emilia Möttönen Milla Nevala Riku Rantala Elias 2.lk Haapakoski Tuukka Halunen Iida Korpela Oona Mattila Elina Sarpola Matti Henkilökunta: Kaisu Mattila 1-2 lk p Ahti Virpiranta 3-6 lk, koul.joht. p Päivi Haikola laitoshuoltaja Anna-Kaisa Tiikkaja koulunkäyntiavustaja Riikka Suni-Lajunen musiikki Soile Tikka (Riikan sijainen ) musiikki Pauliina Kuusirati englanti Ulla Pisilä erityisopetus Oli aluksi aika tylsää, kun piti vaan ommella ja ommella. Mutta sittenkin se oli hauskaa kun laitettiin täytteitä. Sitten piti vaan ommella täyttöaukko kiinni. Ja piti vaan ommella silmät ja korvat. Pirttikosken koulun oppilasluettelo lv lk Eno Lauri Nuorala Sofia Oravisjärvi Julia Rödlin Lotta Vuoritie Roni 4.lk Halunen Hannes Möttönen Henna Rahkala Saga Sarpola Anna-Sofia 5. lk Airaksinen Joona Anttila Eetu Brusin Tommi Haapakoski Viljami Keskitalo Taina Leppälä Jere Mattila Aleksi Nuorala Samuel 6. lk Halunen Henna Halunen Sanna Korpela Iida Nuorala Josefiina Rödlin Oona Koulun johtokunta: Jussi Halunen Veli-Matti Halunen Eija Huiskonen Olli Mattila Eija Sarpola puh.joht.

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset Yppärin koulu Kohti kesälaitumia Tarja Taskila Lukuvuosi on taas takanapäin ja koulun väki aloittanut voimien keruun tulevaa lukuvuotta varten. Oppilaat ovat palkkansa ansainneet, toivottavasti loma tuo heille vireyttä ja voimaa, samoin kuin meille kaikille. Hyvä yhteishenki, positiivinen tekemisen meininki, turvallinen koulu, jossa on työrauha lapsilla ja aikuisilla nämä tavoitteet ovat olleet koulun väellä ohjenuorana kuluneenakin lukuvuonna. Yhteishengen ja perusopetuksen osalta olemme hyvässä asemassa, sillä pienissä yhteisöissä kanssakäynti oppilaiden ja opettajien välillä on mutkatonta ja ongelmiin tartutaan heti, kun ne huomataan. Työhönsä sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta on hitsautunut vuosien varrella yhteen ja sujuva yhteistyö takaa myös perusopetuksen sujuvan. Yppärin koululla on jo pitkään laadittu lukujärjestys niin, että kaikki luokanopettajat opettavat kaikkia oppilaita ainakin jossakin oppiaineessa. Ei ole sinun tai minun oppilaita, vaan meidän oppilaitamme! Syyslukukauden lopulla toteutettu arviointikysely osoitti, että enemmistö oppilaista kokee koulun turvalliseksi ja koulunkäynnin mieluisaksi, mutta on niitäkin, jotka tuntevat itsensä yksinäisiksi ja kokevat tulleensa kiusatuiksi. Onneksi kyse on vain muutamasta oppilaasta, mutta yksikin riittää tarttumaan tilanteeseen. Tulevana lukuvuonna tulemme panostamaan turvallisuuteen ja erityisesti kiusaamisen vastaiseen toimintaan. Yppärin koulu lähtee mukaan Turun yliopiston kehittämään KiVa-koulu-hankkeeseen. Tavoitteena on tarttua kiusaamistapauksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettajat ovat saaneet koulutusta kiusaamistilanteiden selvittämiseen ja materiaalia ko. aiheiden käsittelyyn oppitunneilla. KiVa-kouluhanketta esitellään vanhemmille syksyn vanhempainillassa tarkemmin. Opetushallituksen myöntämä avustus koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen antoi meille mahdollisuuden jatkaa kerhotoimintaa, joka pääsikin hyvään alkuun edellisenä lukuvuonna. Tämän kevään kerhon vetäjänä on toiminut Sonja Haarakangas, jonka puuhakerhossa on viikoittain käynyt 1-4-lk:ien oppilaita askartelun, leikin ja liikunnan merkeissä. Tavoitteemme oli kehittää edelleen kerhotoimintaa kodin ja koulun yhteistyönä. Vanhemmista löytyy monenlaisia musiikin-, liikunnan- ja kädentaitojen harrastajia, joista toivottavasti saamme jatkossakin vetoapua kerhojen pidossa. Alustavasti olemme jo sopineet metsästykseen ja luontoon liittyvän kerhon järjestämisestä syksyllä Yppärin metsästysseuran avustuksella. Pitkin vuotta koulun väki on huolestuneena seurannut koulurakennukseen ja pihan 5-6.lk:n kevätretkellä matka kävi Pehr Brahen ja Urho Kekkosen patsaiden kautta Kari Juvan veistospuistoon. istutuksiin ja leikkivälineisiin kohdistunutta tihutyötä. Tuntuu, että yhteisen omaisuuden kunnioittaminen on kadoksissa ja kiusanteko ja roskaaminen on lisääntynyt. Peräämmekin Koko kylä kasvattaa -henkeä kaikilta yppäriläisiltä, jotta koulu pihapiireineen säilyisi kunnossa. Yppärin koulu on keskellä kylää ja leikkivälineineen ja pelikenttineen kaikille yhteinen vapaa-ajanviettopaikka myös loma-aikoina. Toivomme, että se sellaisena säilyykin. Yppärin esikoulussa aloittaa elokuussa kahdeksan oppilasta. Kylälle on muuttanut myös lapsiperheitä, joten koulun tulevaisuus on turvattu. On ilahduttavaa, että monet Yppäristä opiskelun ja työn takia poismuuttaneet ovat palanneet kotikylälleen. Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneitamme, oppilaita ja heidän vanhempiaan sekä koulun henkilökuntaa kuluneen lukuvuoden työstä ja oikein hyvää kesää kaikille! Merimuseossa Samuli Heinula 5.lk 5-6.luokka lähti Raaheen perjantaina Menimme linja-autolla Raaheen. Ensin kävimme pyörähtämässä Pekka-patsaan luona ja seuraavaksi menimme Raahen merimuseoon. Opas esitteli museon esineitä, näimme maailman ensimmäise sukelluspuvun, kiinalaisen naisen kengän, ikivanhoja rahoja ja lasipurkissa ihmisen sikiön! Museosta marssimme Kari Juvan veistospuistoon ja sitten Vesi-Pekkaan, Raahen uimahalliin. Osa suoritti uimamerkkejä, sukelluksia ja hyppyjä tornista. Saimme käydä uinnin jälkeen Hesburgerissa syömässä ja loppupäivä oli omaa aikaa ostoksiin. Kodin ja koulun yhteistyötä parhaimmillaan! Biologian tunnilla päästiin rapsuttelemaan Piukkalan lehmiä ja Virpi Kaivosojan tallilla tutustuttiin erilaisiin hevosiin ja niiden hoitoon. Tarhakettu-Linda Mannisen pihapiirissä ja metsästyskoira-vilma Viirteen kennelissä kuuluivat myös vierailukohteisiimme.

9 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 9 4.lk harjoitteli valokuvaamista, teemana Kevään merkkejä. Jesse Haikolan ottama kuva on napattu jäiden lähdön aikaan Petäjäsleton rannalta. Linturetkellä Sofia Manninen 5.lk Iltapäivätoimintaa Yppärin koululla Arja Vaarala iltapäiväkerhonohjaaja Esikoululaiset Impola Emmiina Impola Lotta Impola Veera Koskela Sinna Martin Antti Pietilä Sami Pyhälä Niina Raappana Iida Raasakka Frans Rajaniemi Miika Rantala Nea Råman Mikael Salo Urho 1.lk Impola Eino Niemelä Janne Niemelä Jami Nätkin Eerika Pehkonen Siru Pirkola Jere Suni Jaakko 2.lk Impola Aliisa Impola Joel Pisilä Oona Råman Daniel Salo Maire Översti Ville 3.lk Impola Antti Impola Helmi Impola Venla Manninen Silja Muikkula Antton Luoma Aleksi Petäjäsoja Tuomas Suni Tapani Tuikkala Jimi 4.lk Haikola Jesse Impola Hanna Impola Teijo Niemelä Lauri Pehkonen Sanni Pisilä Inka Tuikkala Milja Viirret Pyry 5.lk Heinula Samuli Impola Anni Impola Anniina Impola Samuel Keskitalo Katja Kestilä Emmi Luoma Jenna Manninen Sofia Muikkula Mikko Petäjäsoja Henri Suni Timo Uusitalo Ronja Parhain menneeltä lukuvuodelta jäänyt muisto on linturetki, vaikka pitikin herätä aikaisin, jo kolmelta aamuyöllä. Neljältä lähdimme pyöräilemään Sunintietä avolouhokselle ja oli tosi kivaa. Jalat olivat jo toisella pysähdyksellä kipeät. Ajokilometrejä tuli yli 13. Paras bongauspaikka oli Elävisluodon kalasatama. Kaikkiaan löysimme yhteensä 22 eri lintulajia Jennan, Maijan ja Emmin kanssa. Omat eväät oli hyvä syödä, ihan mihin vain halusi, sai jäädä pitämään evästaukoa. Meidän ryhmä oli päätöspaikalla eli Veteraanimajalla ensimmäisenä, vaikka luultiinkin, että toiset ovat jo lähteneet! Paluumatkalla kohtasimme Paltusmäellä rekan, joka oli tulessa. Onneksi pääsimme savun läåi, yskien kylläkin. Palokuntakin oli jo tulossa paikalle. Hauskaa oli! -Hei Arja, onko mulla tänään iltistä? joku kysyy koulun käytävällä. Iltis on iltapäiväkerho esikoululaisille ja ykkös- ja kakkosluokkalaisille. Iltiksessä on turvallista viettää aikaa vanhempien työstäpääsyä odotellessa. -Tehtäiskö tänään dinoja? Vaikkapa! Toimintamme on lapsilähtöistä, valvottua ja ohjattua. Lapset saavat paljolti itse valita tekemisensä. Rakenteleminen, jumppasalileikit, käsityöt, askartelut, pelit ja aina niin tärkeät roolileikit ovat suosituimpia. Ellei lapsi keksi itse tekemistä, on ohjaajalla kyllä jotain takataskussa. Jos väsyttää, voi vaikka lepäillä lueskellen tai musiikkia kuunnellen. Kotitehtäviä teemme, jos vanhemmat niin haluavat. Välipalan syömme klo Ulkoilemme paljon säiden niin salliessa. Meillä on ollut mukavaa yhdessä omatoimisten ja aktiivisten iltisläisten kanssa. Yppärin koulu lv MLL:n reilu kaveri -stipendi: Matias Koskela 6.lk Grekula Niina Haikola Mira Heikkilä Matias Impola Aleksi Impola Eero Impola Miia-Maria Kaivosoja Maija Keskitalo Kalle Koskela Matias Luoma Laura Henkilökunta Minna Silvola, esikoulunopettaja Yppärin esikoulussa on ahkeroinut tänä vuonna 13 innokasta eskarilaista. Ryhmässä on ollut lapsia sekä Yppäristä että Parhalahdelta. On ollut mukava seurata ystävyyssuhteiden syntymistä eri kylien lasten välillä. Minna Silvola esiopetus Annukka Kolehmainen1-2.lk Tarja Taskila 3-4.lk, koulunjohtaja Heikki Salminen 5-6.lk Soili Illikainen erityisopetus Pauliina Kuusirati englanti (3.lk ja 5.lk) Soile Tikka musiikki 1-2.lk ja 3-4.lk, (Riikka Suni-Lajusen viransijainen) Heikki Kärjä koulunkäyntiavustaja (4.lk) Sirje Sorjonen kouluavustaja 1-2.lk Arja Vaarala iltapäivätoiminnanohjaaja Hilkka Pyhälä laitos- ja ruokahuoltaja Johtokunta Matti Helaakoski, puheenjohtaja Taru Suni, varapuheenjohtaja Katja Huhtahaara-Salo, jäsen Kimmo Niemelä, jäsen Anja Impola, jäsen Palosaaren metsätilalla opittiin tunnistamaan kasveja, sammalia ja lintuja luontopolun varrella. Nuotiolla paistui makkara ja jälkiruuaksi saatiin tyttöjen valmistamia vohveleita. Yppärin esikoulun kuulumisia Syksyllä tutustuimme uusiin kavereihin, esikoulun opettajiin Minnaan,Sirjeen ja Arjaan, esikoulun ja koulun rutiineihin ja retkeilimme mörrimetsässä. Syyskuun aurinkoisena päivänä teimme koko koulun retken metsähallituksen majalle ja luontopolulle Palosaareen. Luistelun taitoja pääsimme kokeilemaan jäähallille ennen joulua. Joulujuhlassa Pappa Panovin luona vierailivat myös eskarin tontut. Saatiin onneksi aivan oikea talvi ja pääsimme laskemaan mäkeä Pörkkään useammin kuin aikaisempina talvina. Hiihto oli eskarilaisista mukavaa. Mörrimetsän juuri sopivan pelottavat mäet haastoivat kaikki laskemaan ja nousemaan mäkeä ylös eri tyyleillä. Ennen hiihtolomaa vietimme koko koulun yhteisen hiihtopäivän Rautiperällä. Kevät toi uimakoulun Raahen uimahallilla. Aikaiset aamut eivät haitanneet, kun pääsi leikkimään vesileikkejä ja laskemaan vesiliukumäestä. Uimataitoa tuli leikkien mukana. Pitkin kevättä teimme puu- ja ompelutöitä sekä viimeisenä askarteluna hienoja ötököitä ilmapalloista. Päätimme pitää eskarissa käsityönäyttelyn. Kiitokset kaikille näyttelyvieraille! Eskarit saivat kokemusta omien töiden esittelystä ja saivat olla ylpeitä hienoista töistään. Perjantaina juhlimme vielä yhdessä koko koulu ja lähdemme kesälomalle. Kouluun on tustustuttu pitkin vuotta ja tulevat kaverit ovat niitä tuttuja eskarikavereita. Lämpimät kiitokset eskarilaisten vanhemmille kuluneesta vuodesta ja eskareille innokasta ja iloista koulutien alkua. Eskarilaisten keväinen ötökkäteema huipentui näyttelyyn, jonka virallisiin avajaisiin kutsuttiin 1-2.lk. Viidakoksi naamioitu näyttelytila kuhisi mielikuvituksellisia ötököitä katossa ja seinillä. Lukuvuosi on kulunut pääosin arkisen koulutyön merkeissä, mutta paljon on mahtunut vuoteen niitäkin päiviä, jolloin arjen rutiinit ovat unohtuneet ja olemme saaneet nauttia erilaisista koulupäivistä. Seuraavassa muutamia poimintoja lukuvuoden tapahtumista: Koululaisjumalanpalvelus lukuvuoden alussa ja lopussa SPR: nälkäpäivän keräys 26.9, oppilaiden toimesta järjestetty keräys tuotti lähes 300 e Mikko Perkoilan konsertti Luontoretki Palosaaren metsätilalle Vierailu Piukkalan pihattonavetan avajaisiin Naamiaiset ja leikkejä Nenäpäivän merkeissä Wilson Kirwan vierailu Kuusijuhla Kirpputori kyläläisille 9.1. Jussi Makkosen ja Rait Karmin konserttivierailu Sibeliuksen musiikin merkeissä Pyhäjoen seurakunnan nimikkolähetin, Mikko Pyhtilän vierailu 4.3. Kokkola cup-jalkapalloturnaukseen osallistuminen, välieräpelit Kalajoella Taikuri Tiikkaisen esitys Monitoimitalolla lk:n linturetki Lisäksi koululta on osallistuttu koulujen välisiin urheilukilpailuihin erinomaisella menestyksellä ja perinteisesti on otettu mittaa Parhalahden, Pirttikosken ja Mehtäkylän kyläkoulujen kesken pesä-, jalka- ja kaukalopalloilun merkeissä.

10 sivu 10 Pyhäjoen Kuulumiset Pyhäjoen Yläaste Ysiluokkalaiset päättökuvassa Peruskoulun päättötodistuksen saaneet 9A Alatalo Henry Anttila Tiia-Riikka Bruun- Riegels Luukas Hirvikoski Matias Huiskonen Heli Huiskonen Janne Impola Joonas Kaivosoja Antti Karjalainen Jenny Karsikko Jenna Keskitalo Anna-Liisa Malinen Andreas Nikki Matti Ohvo Mirella Parhaniemi Isabella Sarja Niko 7A Hirvikoski Johanna Impola Iida Impola Jarkko Impola Julia Kaivosoja Jussi Keskinen Tanel Keskitalo Eemeli Ketola Joel Korpela Julia Korpela Riina Lindelä Leena Martin Kaisa Mattila Anni Niemelä Sofia Pehkonen Viivi Pirkola Aila Rahkala Patrik Sarpola Omar Silvola Annu Tyybäkinoja Arttu 7B Airio Sofia Anttila Eemeli Brusin Sami Eno Anni-Marleena Haapakangas Jonna Haapakoski Olavi Kangas Kirsi Kangas Reetta Keskitalo Janne 9B Haataja Harri Hourula Lotta Impola Samuli Junnikkala Anniina Kestilä Aku Martin Elisa Paavola Niko Salmela Jyri Sarkkinen Elina Seppä Maria Silvola Heikki Simonen Ella Sipilä Joona Tuikkala Riku Tyybäkinoja Aleksi 7. ja 8. luokkien oppilaat Leppälä Eve Martin Tiia Muurinen Mika Niinimaa Jenny Nordström Tiina Peltola Aada Piilola Terhi Rajaniemi Aleksi Rantala Jerry Simonen Mikko 8A Bäckman Jemina Heikkilä Lauri Hulanmäki Jasmin Impola Annika Impola Ismo Impola Kati Keskitalo Janika Kestilä Essi Kleine-Staarman Vincent Kolppanen Toni Martinmäki Anna Nuorala Joel Pakkanen Sofia Röning Jani Salmu Sanna-Maria Salmu Veli-Matti 8B Anttila Juho 9C Alatalo Eetu Haapakoski Kimmo Haapaposki Piia Heikkilä Maria Helaakoski Jere Helaakoski Joonas Impola Aino Keskitalo Aino-Riikka Keskitalo Ville Lukkarinen Kaisu Möttönen Miika Peltola Tero Pelttari Johanna Pirkola Netta Tiirinki Lari Yrjänä Anna Eno Ella Haapakoski Teemu Haapakoski Tomi Heinula Niklas Huiskonen Tommi Juuso Johanna Keskinen Harri Koivusipilä Anton Kopisto Jere Möttönen Reetta Nuorala Katriina Sipilä Saku Tirilä Kerttu Tyybäkinoja Eveliina Viirret Hinni 8C Ahonen Kimmo Hautajoki Sini Helaakoski Anna Impola Malviina Keskitalo Janette Kylmälä Oona Malinen Samuel Maliniemi Marleena Niinimaa Juho-Kusti Oja Joni Pahkala Meri-Tuuli Pietilä Jenni Tiikkaja Riia Vehkala Aleksi Koulun tiedot KOULUN POSTIOSOITE Pyhäjoen Yläaste Koulutie Pyhäjoki KANSLISTI Anja Pikkarainen ( ) VT. REHTORI Tuula Tirilä ( , ) VT. APULAISREHTORI Tero Niemi ( , ) OPETTAJAINHUONE ( ) OPPILAANOHJAUS Minna Lapinkangas (9L, koordinointi) Paul Keski-Panula (8L) Tero Niemi (7L) KOULUTERVEYDENHOITAJA Paula Lammi ( , ) RUOKA JA SIIVOUSPALVELUT Eija Sarpola ( , ) Outi Viirret Kerttu Toppari Tiina Mattila Tarja Asikainen Aino Hourunranta Jaana Karkulahti Marja-Leena Vierimaa TALONMIES Tekninen Osasto Päivystäjä ( , ) JOHTOKUNTA Veikko Ahonen (Pj.) Anja Impola (Vpj.) Heikki Anttila Laura Bäckman Veli-Matti Halunen Tuula Tirilä (S.) Tero Niemi (Op.) Matias Hirvikoski (Opp.) Jenna Karsikko (Opp.) Opettajat, valvontaluokat ja oppiaineet Ahokas-Heikkinen Jaana (8A, liikunta, erityisopetus, sijaisuus Anu N.) Gerlander Helena (englanti, ranska) Helanti Arvo (matematiikka, atk) Hyvärinen Liisa (fysiikka) Juntunen Antti (biologia, maantieto, maa- ja metsätalous) Keski-Panula Paul (historia, yhteiskuntaoppi, oppilaanohjaus) Kukko Elisa (8C, kuvataide) Kuusirati Pauliina (saksa, englanti) Lantta Päivi (englanti, ruotsi) Lapinkangas Minna (englanti, ruotsi, oppilaanohjaus) Lukkarinen Tiina (kemia) Malinen Niina (erityisopetus) Malinen Sami (7A, liikunta, terveystieto) Mankinen Tuija (erityisopetus) Moilanen Eini (9C, kotitalous, yrittäjyys) Natunen Anu (8A, liikunta, terveystieto) Niemi Tero (9B, historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, oppilaanohjaus) Rautio Kirsi (7B, äidinkieli, ilmaisutaito) Rautio Pauli (8B, matematiikka, fysiikka, kemia) Rintamäki Sari (äidinkieli, ilmaisutaito) Silvola Timo (tekninen työ, matematiikka) Suni-Lajunen Riikka (musiikki) Takala Johanna (9A, tekstiilityö, matematiikka) Tikka Soile (musiikki, sijaisuus Riikka S.-L.) Tuuttila Teresa (8C, kuvataide, sijaisuus Elisa K.) Väärälä Sisko (ruotsi) Stipendit Oppilaskunta Huiskonen Janne (9A) Junnikkala Anniina (9B) LC Pyhäjoki-Merijärvi Alatalo Henry (9A) Pyhäjokialueen kotiseutuliitto Haapakoski Kimmo (9C) Pyhäjoen kotiseutuyhdistys Eno Ella (8B) Teknologiateollisuus ry Keskinen Harri (8B) Ylöjärven LVI-palvelu Nikki Matti (9A) Olavi Muikkulan rahastosta taito- ja taideaineista Kestilä Aku (9B) Nordström Tiina (7B) Paavola Niko (9B) Silvola Heikki (9B) Koulun stipendit (kiitettävän keskiarvon perusteella) Hirvikoski Johanna (7A) Korpela Julia (7A) Lindelä Leena (7A) Anttila Eemeli (7B) Brusin Sami (7B) Bäckman Jemina (8A) Impola Ismo (8A) Maliniemi Marleena (8C) Hirvikoski Matias (9A) Malinen Andreas (9A) Sarkkinen Elina (9B) Lukkarinen Kaisu (9C) Tiirinki Lari (9C) Palkittuja Pohjola-Norden Sarkkinen Elina (9B) Matematiikkakilpailu Hirvikoski Matias (9A) Taloustietokilpailu Hirvikoski Matias (9A) Haapakoski Kimmo (9C) Tiirinki Lari (9C)

11 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 11 Kanslian kiireestä Tero Niemi Koulu on hiljennyt lukuvuoden päättymisen myötä. Päätavoite eli opintojen edistyminen toteutui tänäkin lukuvuonna. Kaikki 9. luokkalaiset saivat päättötodistukset ja alemmat luokat siirtyivät astetta ylemmäs. Päättyneestä lukuvuodesta jäi hieman ristiriitainen kuva. Omaa vuottani leimasi astuminen ensin tammikuussa Arvon saappaisiin ja sitten helmikuussa Tuulan apuriksi. Muutos opettajan työstä osaksi hallintoa oli kuin olisi vaihtanut päähän painavammat ja hieman synkemmät silmälasit. Kansliasta tarkasteltuna kuva koulusta on väistämättä hieman erilainen. Osa työn kuvaa on koulussa tapahtuvien rikkeiden käsittely. Isossa koulussa lähes jokaiselle päivälle ja vähintäänkin jokaiselle viikolle osuu potentiaalista kiusaamista, ahdistusta, huonoa käytöstä, pinnaamista ja muita arjen törmäyksiä. Ja vaikka yleisesti tupakoinnin vaarojen ymmärtäminen on vähentänyt nuorten polttamista, myös tupakointi tuntui taas muutamien vuosien hiljaiselon jälkeen nostavan selvästi päätään yläaste ikäisillä nuorilla. Erityisen huomion ansaitseva huolenaihe on alisuoriutumisen ihannointi. Tyypillinen alisuoriutuja on poika. Hän on kohtalaisen lahjakas, hän on saanut hyvät pohjat alaluokilta olemalla tunnollinen, mutta suorastaan peruuttaa yläluokat läpi. Ilmiötä tukee kaveripiiri, jonka keskuudessa suoriutuminen on out ja alisuoriutuminen in. Valinnat ja teot tähtäävät helppouteen ja mukavuuteen. Koulua ja ennen kaikkea koulunkäyntiä vähätellään. Tämä ilmiö on tietenkin myös osa nuoruutta ja kapinointia, mutta osuessaan pahimmoilleen yläluokille se voi hankaloittaa elämää vuosiksi. Paljolta jossittelulta säästyttäisiin, kun pyrittäisiin malliin jossa juuri vaikeita asioita pidetään tavoittelemisen arvoisina. Kouluissa toivoisi näkevän sen miten nuoruuden kapinointi näkyisikin kriittisyytenä ja opettajan haastamisena hankitun tiedon avulla. Osattaisiin olla ylpeitä omista saavutuksista ja toisaalta tunnettaisiin tervettä kateutta kaverin paremmasta numerosta. Vuoteen sisältyi myös paljon hienoja onnistumisia. Päällimmäisinä vuosista jäävät usein mieleen yhteiset tapahtumat, kuten tänä vuonna juhlat, ilmaisutaidon näytelmät, oppilaskunnan organisoima hankijalkapallo tai ysien onnistuneet leirikoulut. Helposti muistetaan myös kouluvierailut. Saimme nauttia mm. runoilija Markku Kaskelasta ja Sibelius muusikoista. Mutta näiden rinnalla haluaisin ennemmin muistella sitä miten ihan perus arjessa tehtiin tänäkin vuonna tärkeitä tekoja. Pieniä askelia opetuksessa ja pieniä oivalluksia oppimisessa. Näistä ikään kuin pienistä puroista kasvaa se todellinen kehitys ja oppiminen kouluissa. Lämpimät kiitokset koulun Tero Niemi ja Tuula Tirilä henkilökunnalle ja oppilaille kuluneesta lukuvuodesta. Ennen kaikkea hatunnoston ansaitsee eläkkeelle jäävä rehtori Arvo Helanti. Pienellä haikeudella myös Pyhäjoen Yläasteen voi passittaa Arvon mukana eläkepäivien viettoon, kun yläasteen toiminta erillisenä yksikkönä lakkaa. Oikein ansaittua kesälomaa kaikille! Kohti yhtenäiskoulua - mikä on yhtenäiskoulu? vt.rehtori Tuula Tirilä Pyhäjoen kunnanvaltuuston 28. toukokuuta tekemän päätöksen mukaisesti Kirkonkylän koulu ja Pyhäjoen Yläaste yhdistyvät hallinnollisesti ns. yhtenäiskouluksi elokuun alusta lähtien. Koululle on nimikilpailun avulla etsitty uutta, yhteistä nimeä. Koulun nimi muuttuu, mutta muuttuuko mikään muu? Mitä termi yhtenäiskoulu oikeastaan tarkoittaa? Edellisessä opetussuunnitelmauudistuksessa vajaat kymmenen vuotta sitten korostui keskeisesti termi yhtenäinen perusopetus. Tavoitteena oli häivyttää ala-aste ja yläaste termit ja asteiden välinen raja sekä korostaa opetussuunnitelmallisesti yhtenäistä opintopolkua esikoulusta 9. luokan loppuun asti. Oppisisällöt ja tietorakenteet on opetussuunnitelmissa pyritty saamaan mahdollisimman loogiseksi ja johdonmukaiseksi jatkumoksi. Termillä yhtenäiskoulu ei ole olemassa varsinaista tarkkaa määritelmää. Yksinkertaisesti se on koulu, jonka ylläpitävä kunta ilmoittaa yhtenäiskouluksi. Tällaisessa koulussa annetaan samassa hallinnollisessa ja toiminnallisessa kouluyksikös- sä opetusta vuosiluokille 0-9. Muuta määritelmää yhtenäiskoululle ei ole. Jokaisen yhtenäiskoulun pitää löytää oma juttunsa, luoda oman yhtenäiskoulunsa henki ja toimintakulttuurinsa. Tähän luomiseen tarvitaan ehdottomasti koko koulun väkeä; sekä oppilaita, opettajia että muuta henkilökuntaa. Jokainen yhtenäiskoulu on siis koulukohtaisesti erilainen. Määrällisesti Suomessa on tällä hetkellä yhtenäiskouluja noin 400. Jokaiseen muutokseen liittyy aina ennakkoluuloja ja pelkoja; usein suoranaista muutosvastarintaakin. Yhtenäiskoulussa isot ja pienet opiskelevat ja toimivat rinnakkain. Yhtenäiskouluun siirtyminen ei olennaisesti muuta varsinaista opetusta eikä tuntityöskentelyä, sillä alakoulussa opetuksesta huolehtivat edelleen pääsääntöisesti luokanopettajat ja yläkoulussa vastaavasti aineenopettajat. Uskon kuitenkin, että ns. ristiinopettaminen koulullamme edelleen jatkossa lisääntyy ts. aineenopettajat opettavat tunteja alakoulussa ja vastaavasti myös luokanopettajilla on mahdollisuus opettaa yläkoulun puolella. Tätä ristiinopettamistahan meidän koulullamme on jo nyt enemmän, kuin monella varsinaisella yhtenäiskoululla. Jatkossa uskon ja toivon varsinkin rajapinnalla eli 6.-7.luokilla syntyvän entistä enemmän yhteistyötä. Voimme jopa muodostaa opetusryhmiä, joissa on sekä alakoulun ylimpien luokkien että yläkoulun oppilaita. Ensimmäinen tällainen opetusryhmä itse asiassa aloittaa jo heti syksyllä, kun yläkoulun puolelle muodostettavassa pienryhmässä opiskelevat 6. ja 7. luokkalaiset yhdessä. Yhteisiä opetusryhmiä voisi hyvin olla myös esimerkiksi tietyissä valinnaisaineissa kuten vaikkapa musiikissa, ja miksei myös tietyissä pakollisissa oppiaineissa. Vaikkapa liikunta on mielestäni sellainen oppiaine, jossa ihan hyvin voisi joskus olla 6.-7.luokan opetusryhmä, jos se muutoin on oppilasmäärien suhteen tarkoituksenmukaista. Koulullamme voisi hyvin toimia myös kerhoja esimerkiksi liikunta- tai musiikkikerhoja, joissa olisi oppilaita molemmilta kouluasteilta. Osa koulun tilaisuuksista ja juhlista voi olla yhteisiä, vaikka ne pääosin pysynevätkin oppilaiden laajasta ikähaitarista johtuen erillisinä. Toimintatapoja ja pelisääntöjä mm. järjestyssäännöt tullaan yhdenmukaistamaan. Toki sääntöjen soveltamisessa otetaan jatkossakin huomioon oppilaan ikä; vapausaste kasvaa iän myötä, mutta toisaalta yläkoululaiselle sälytetään omaa Oppilaiden puhe kevätjuhlassa vastuunottoa enemmän kuin alakoululaiselle. Opettajien erityisosaamista ja oppilaantuntemusta voidaan jatkossa tehokkaammin hyödyntää Kyselin alussa, muuttuuko yhtenäiskoulussa nimen lisäksi mikään muu? Mielestäni tulemme täällä koululla epäonnistumaan, jos yhteisen nimen ja hallinnon alla jatkaa kaksi täysin erillisenä toimivaa koulua. Muutosten ei tarvitse olla suuria, niitä ei voi tehdä väkisin, eikä niitä voi tehdä liian nopealla aikataululla. Toivoisin kuitenkin, että ajan kanssa yhtenäiskoulustamme muodostuu aidosti yhteistoiminnallinen, toimintakulttuuriltaan yhtenäisempi koulu, jossa ala- ja yläkoulun raja entisestään hälvenee, ja jossa ilmenee toinen toistamme ja toistemme työtä kunnioittava, arvostava ja tukeva ilmapiiri. Oppilaskunnan stipendit saaneet Janne Huiskonen ja Anniina Junnikkala Mirella Ohvo ja Tiia-Riikka Anttila Hyvät oppilaat, opettajat, vanhemmat ja muu juhlaväki Nämä kolme vuotta jotka on kulunut yläasteella, on mennyt loppujen lopuksi tosi nopeasti. Ja tuntuu niin ku just oltais tultu seiskaluokalle. Nyt on sitte aika haikea olo, ku alkaa miettiin että kaverit lähtee eri suuntiin ja muutenki elämä muuttuu. Ysiluokka on mennyt ehkä parhaiten kaikista vuosista ja vasta nyt on oppinut elämään opettajienkin kans samojen seinien sisällä. Meidän luokallakin on ollut paljon vaikeuksia matkan varrella, mutta ollaan me niistä selvitty. Tässä on kuitenkin vähän niitä hyviä muistoja menneiltä vuosilta; 7 luokka yllätti positiivisesti. Ala-aste oli just loppunu ja oli kiva aloittaa jotakin uutta ja erilaista. Tapasi uusia ihmisiä ja myöhemmin jopa oppi tuntemaankin koko porukan. 8-luokka kului nopeaa eikä sinä aikana tapahtunut paljon mitään erikoista. Nurinkurinpäivä ja hankijalkapallo jäivät kuitenkin mieleen. Näiltä vuosilta kuitenkin mieleenpainuvimmat muistot ovat olleet retket ja leirikoulu. Leirikoulussa yölliset kommellukset olivat semmoisia aikoja, jotka muistaa aina ja niistäkin kertoi suuri väsymys aamuisin. Helsingissä tuli kuitenkin käytyä sellaisissakin paikoissa, joissa ei ole aikaisemmin käynyt. Ja sen aikana oppi tuntemaan kaverit paremmin ja tutustui myös niihin, joiden kanssa ei ole aikaisemmin ollut tekemisissä. Me haluttaisiin vielä kiittää meidän kanslistia Anjaa, joka on ollut aina paikalla hädän tullessa. Kiitos myös koulun siivoojille ja keittäjille. Tilat on ollut tosi siistejä aina ja joka päivä saatu hyvät ruuat lakoistakin huolimatta. Me halutaan myös kiittää opettajia, me ollaan saatu teiltä tosi hyvä pohja tulevaisuutta varten. Ja me halutaan toivottaa kaikille erittäin hyvää ja ansaittua kesälomaa.

12 sivu 12 Pyhäjoen Kuulumiset Pyhäjoen lukio Hyvät oppilastoverit, kunnioitetut opettajat ja arvoisa juhlayleisö. ville korpela Roomalainen filosofi Marcus Tullius Cicero on kirjoittanut hyvästä puhujasta: hänellä on oltava loogikon äly, filosofin ajatukset, runoilijan kieli, juristin muisti, laulajan ääni ja hänen tulee olla ulkonäöltään lähellä suosituinta näyttelijää. No, kerrankin on löydetty oikea mies tehtävään. Nyt suurin osa ajattelee, että miten minä voin sanoa näin. Fakta kuitenkin on, että Suomessa nöyristelystä, vaatimattomuudesta ja vähättelystä on tehty kansantaidetta. Vain Suomessa on mahdollista pitää Juha Miedon kaltaista ikuista kakkosta kansallisena hiihtokuninkaana, jonka suurin henkilökohtainen saavutus on hävitä kultamitali sekunnin sadasosalla. Pituushyppääjä Tommi Evilä erehtyi lausumaan ennen 2005 MM-kotikisoja, että hän aikoo mennä kisoihin ja hypätä suomelle mitalin. Mediassa Evilästä tehtiin pöyhkeä itserakas pelle. Noh, Tommi meni kisoihin, hyppäsi mitalin ja selkääntaputtelijoita riitti Hangosta Inariin. Suomessa Evilän kaltaisten itsevarmojen tyyppien luonteen kahlitseminen ja tasapäistäminen alkaa jo peruskoulussa. Opetus tapahtuu aina heikompien oppilaiden ehdoilla ja terävä-älyisimmille oppilaille lyödään jarrusukat jalkaan ja odotellaan, kunnes muut pääsevät samalle tasolle. Tämän sijaan pitäisi pyrkiä antamaan myös nopeimmille mahdollisuus jalostaa itseään entistä terävämmäksi. Valitettavasti ikiaikainen suomalainen periaate itsensä kehittämiselle on se, että aina pyritään kehittämään heikkouksia, eikä koskaan parantamaan vahvuuksia. Tuloksena on, että yhteiskuntamme on täynnä mattimeikäläisiä ja taunotasalakkeja. Lukiossa muotti ja kiristysruuvit ovat alkaneet pikkuhiljaa hellittää. Ajattelun- ja valinnanvapaus on noussut suurempaan rooliin. Tämä mahdollistaa vastuun ottamisen itsestään ja tulevaisuudestaan. Sinulla on itse mahdollisuus vaikuttaa, mitä haluat oppia enemmän ja mitä vähemmän. Voit jalostaa itseäsi vahvuuksissa entistä paremmaksi ja jättää heikommat ja itseäsi vähemmän kiinnostavat aineet pois. Vaikka lukion perimmäinen tehtävä on yleissivistys, niin sekä sinä, että maamme janoaa erilaisia ihmisiä, joilla on erilaiset vahvuudet. Tähän lukio antaa loistavat eväät tulevaisuutta varten. Mutta mitä muuta meille lukiosta jää kuin ponnahduslauta erikoistumiseen? Meille jää tästä ajasta älytön kasa hienoja muistoja ja ikuisia ystävyyssuhteita. Monikaan meistä ei muista tarkalleen, mistä se kaikki harmaa tieto on opittu, mutta muistamme tasan tarkkaan ne hienot muistot keittiöhetkistämme, kuperkeikat opintomatkallamme Rooman yössä ja keilailut hotellihuoneessa. Osa meistä on jakanut saman luokkahuoneen kolme vuotta, osa jopa 12 vuotta ja tämän takia tuntuu käsittämättömältä sisäistää se, että olemme viimeistä kertaa yhdessä koolla. Vaikka tuntui, että tämä aika kestää ikuisuuden, niin kaikki hyvä loppuu aikanaan. Tämä on nyt se hetki, jota kohti olemme ponnistelleet viimeiset kolme vuotta ja on ollut hienoa viettää tämä aika kanssanne. Kaikkien ylioppilaiden puolesta, Grazie! Pyhäjoen lukion stipendit Pyhäjoen lukion paras ylioppilas Ylioppilas Ella Keski-Panula Helsingin Sanomain Säätiö Helsingin Sanomain säätiö onnittelee lahjoittamalla Helsingin Sanomien vuosikerran tunnustuksena erinomaisesta äidinkielen taidosta. Tämän lahjoituksen myötä säätiö haluaa kannustaa nuoria vaalimaan hyvää äidinkielen taitoa ja lukemaan sanomalehtiä heidän aloittaessaan omaa itsenäistä elämäänsä. Ylioppilas Ella Keski-Panula Matematiikkastipendi Lahjakkaalle matematiikan opiskelijalle Ylioppilas Petri Lukkarinen Historian ja yhteiskuntaopin stipendi Ylioppilas Anssi-Pekka Alatalo Soror Optima-stipendi Soroptimist International on maailmanlaajuinen eri ammatteja, kulttuureja ja maita edustavien naisten vapaaehtoisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää ihmisoikeuksia, naisten ja tyttöjen asemaa, ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Reipas ja sosiaalinen tyttöopiskelija, joka ottaa toiset huomioon ja auttaa ystäviään ja on kiinnostunut kansainvälisyydestä ja mahdollisesti myös kehitysyhteistyöstä. Ylioppilas Päivi Pahkamaa Viestintästipendi Opiskelijalle, jolla on paljon ajatuksia ja rohkeutta ilmaista ajatuksensa monella eri kielellä. Tästä saimme näyttöä Englannin leirikoulussa. Hän on hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Hän sitoutuu, uskaltaa ja haluaa käyttää luovuutta ja osaamista myös yhteisön hyväksi. Hän on oma-aloitteinen ja osaa ottaa asioista vastuuta. Jukka Karsikko Kirjalahjat Vaihto-oppilaat Kano Natsuko ja Kimura Takahiro. Laajan ja monipuolisen opinto-ohjelman valinnut ja erinomaisesti menestynyt Tuomas Ruotsalainen Erinomaisesti lukiossa menestyneet Katja Korpela Kalle Tornberg Ohjelmointistipendi Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen ohjelmointikurssin erinomaisesta suorittamisesta. Ohjelmointityön ratkaisu on valmis yliopiston malliratkaisuksi. Niko Valtokari Lions clubin stipendit Opinnoissaan erinomaisesti menestyneet, yhteistyökykyiset ja kansainvälisistä asioista kiinnostuneet Ylioppilas Anna Silvola Ylioppilas Veli-Matti Kananen Seurakunnan stipendit Humaanin elämänasenteen omaaville, opinnoissaan menestyneille Ylioppilas Noora Tornberg Ylioppilas Teemu Lindelä Yrittäjäyhdistyksen stipendi Yrittämisen asenteen omaaville ylioppilaille Ylioppilas Maija Martinmäki Ylioppilas Antti Karjalainen Pyhäjokialueen kotiseutuliiton stipendi Ylioppilas Reeta-Mari Loukusa Kotiseutuyhdistyksen stipendi Ylioppilas Lauri Louhimaa Pyhäjoki Datan osake Kuulumisten toimittajalle ja taittajalle Ylioppilas Ville Korpela Kirjalahja mediaosaamisesta Kuulumisten toimittajalle Ylioppilas Piia Laitinen Saksan suurlähetystön kirjastipendi Saksan suurlähetystön kirjastipendi saksan ylioppilaskokeessa hyvin menestyneelle ylioppilaalle ylioppilas Veli-Matti Kananen Sverigekontakt i Finland yhdistyksen kirjastipendi ylioppilaalle, joka on osoittanut kiinnostusta ruotsin kielen opiskelua kohtaan ja menestynyt oppiaineessa hyvin Ylioppilas Anna Silvola Pyhäjoen Kukka Mäkynen ONNITTELEE uusia ylioppilaita ja ylioppilaiden perheitä. Yritys on parin viikon ajan ottanut vastaan paikallisten onnitteluja ylioppilaille ja hankkinut hienot ruusuadressit. Työntekijät tekevät työn ilman korvausta; tämä on heidän lahjansa ylioppilaille

13 Pyhäjoen lukion oppilaat lv Pyhäjoen Kuulumiset sivu aloittaneet (I) 2008 aloittaneet (II) 2007 aloittaneet (III) Haapakoski Ilari Halunen Mira Helander Sirpa Hourula Otto Keski-Panula Maria Keskitalo Janika Kimura Takahiro Korpela Katja Koskenlaine Reija Koskenlaine Riikka Lohikoski Ossi Lohikoski Tiina Louhimaa Jussi Maijala Jari Nikula Miia Närhi Assi Oja Henna Pakkanen Sampo Palosaari Monika Petäjäniemi Olli Sarpola Sari Silvola Samu Solinen Ville Takalo Juho Tornberg Kalle Valtokari Niko Vetoniemi Kaisa Alatalo Katariina von Bruun-Riegels Kaisla Kallio Liisa Kano Natsuko Karsikko Jukka Kiuru Aleksi Kivimäki Tuukka Koskelin Ninni Luoto Heli Martinmäki Lea Palosaari Marianne Pirkola Joonas Pyhälä Heidi Pärkkä Tiina Raivio Pauliina Rautio Jani Ruotsalainen Tuomas Salmela Iiro Salminen Henriikka Sarja Sanna Sarpola Amina Sipilä Sonja Tikkala Joonas Virpiranta Hanna Alatalo Anssi-Pekka Bäckman Salomon Kananen Veli-Matti Karjalainen Antti Keski-Panula Ella Kopisto Noora Korpela Ville Laitinen Piia Lindelä Teemu Louhimaa Lauri Loukusa Reeta-Mari Lukkarinen Petri Martinmäki Maija Ollila Janne Ollonen Santtu Pahkamaa Päivi Silvola Anna Suni Paula Tornberg Noora Zakarian Garnik Etälukion opiskelijat Jokela Linda Keskinen Outi Mattila Kimmo Peltola Anne Ylioppilaat kunniakäynnillä sankarihaudoilla. Muuttolinnut palaavat omalle maalleen PYHÄJOEN LUKIO 23. lukuvuosi Osoite: Koulutie 8 fax lukio@pyhajoki.fi Rehtori: Pekka Viitanen puh , pviitane@pyhajoki.fi Vararehtori: Tauno Rajaniemi puh , trajan@pyhajoki.fi Koulusihteeri: Jutta Pyhäluoto puh juttap@pyhajoki.fi Siivous: Tarja Ruotsalainen puh truotsal@pyhajoki.fi Kouluterv.hoit.: Paula Lammi puh , paula.lammi@ras.fi Kuulumiset: toimitus puh , fax kuulumiset@pyhajoki.fi * päätoimittaja Arvo Helanti puh ahelanti@pyhajoki.fi Sari Rintamäki puh , srintama@pyhajoki.fi Lukuvuosi: I II III IV V VI Yhteensä 186 päivää; lisäksi työskennellään kahtena lauantaina. Syyslukukausi Kevätlukukausi Syysloma (vk 43) Joululoma Hiihtoloma (vk 10) Opettajat: Gerlander Helena Hyvärinen Liisa Keski-Panula Paul Lukkarinen Tiina Malinen Sami Natunen Anu Niemi Tero Rajaniemi Tauno Rintamäki Sari Suni-Lajunen Riikka Tikka Soile Tuuttila Teresa Viitanen Pekka Väärälä Sisko Lukion johtokunta: EN, RA Rantanen Niko (pj) MAB, FY, AT Koskenlaine Riitta (varapj) HI, YH, OPO Arola Vesa-Pekka BI, GE, KE, TE Huhtahaara-Salo Katja, LIP, TE Louhimaa Tyyne LIT oppilasedustajat: HI Lindelä Teemu MAA, FY Tornberg Noora. ÄI, IT MU MU (Riikan äitiyslomittaja) KU UE, PS, FI RU, SA Tänä lukuvuonna lukiolla oli kaksi vaihto-oppilasta Japanista. Natsuko Kano ja Takahiro Kimura lähtevät kesäkuun lopussa takaisin kotimaahansa. Kiitokset heille rikastuttavasta kokemuksesta ja mukanaolosta. Varmasti heillekin on jäänyt pari mukavaa kokemusta kotiin vietäväksi.

14 sivu 14 Haja-asutuksen jätevedet Vesa Ojanperä ympäristösihteeri Jätevesiasetuksen antama siirtymäaika vanhojen kiinteistöjen kunnostukseen on vähitellen kääntymässä loppupuolelle. Monilla kiinteistöillä tämä tarkoittaa jätevesijärjestelmien kunnostamista. Osalla kunnostusta ei tarvitse tehdä tai nykyistä järjestelmää korjaamalla saadaan puhdistusteho asetuksen vaatimalle tasolle. Osalla vanha järjestelmä on syytä uusia kokonaan. Tässä on ohjeita tehtävistä toimista. Lisätietoja kannattaa kysyä Pyhäjoellakin kunnasta ympäristösihteeri Vesa Ojanperältä (puh ) tai rakennusvalvonnasta. Asuntojen ja loma-asuntojen jätevesien käsittelyä sääntelee ympäristönsuojelulain nojalla vesien suojelun toteuttamiseksi annettu jätevesiasetus. Asetuksen kovat jäteveden puhdistusvaatimukset koskevat rakennettavia ja saneerattavia kiinteistöjä. Myös vanhojen kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tulee vastata asetuksen vaatimuksia mennessä. Myöhemmästä toteutuksesta tulee ilmoittaa siirtymäajan loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myöhennys on mahdollinen, mikäli Kaikki jätevesijärjestelmän asennustyöt tulee tehdä huolella. asetuksen vaatimukset ovat kiinteistön omistajalle kohtuuttomia niiden kalleuden tai poikkeuksellisen vaativien teknisten ratkaisujen johdosta ja kiinteistöltä ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäinen. Myös ruokakunnan jäsenten yli 70 vuoden ikä on mainittu hyväksyttävänä perusteena jatkoajalle. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa viemäröitäväksi suunnitelluilla alueilla ei myöskään vaadita kiinteistökohtaisia kunnostuksia ennen viemäriin liittymistä. Pyhäjoen Kuulumiset Kaikilla haja-asutuksenkin kiinteistöillä tulee jätevedet ensisijaisesti johtaa alueen vesihuoltolaitoksen tai muuhun yleiseen viemäriverkostoon. Viemäriverkosto on rakennettu kaikille asemakaava-alueille. Viime vuosien aikana jätevesiverkostoja on ryhdytty rakentamaan myös haja-asutusalueiden kyläkunnille ja siirtoviemäreiden yhteyteen. Pyhäjoella kyläviemäreitä on toteutettu Yppärissä ja Parhalahdella. Mikäli tekniset liittämisedellytykset ovat olemassa, kannattaa yksittäisenkin kiinteistön liittämistä viemäriin selvittää vielä metrin etäisyydeltä viemärilinjoja. Loppuvuodesta valmisteluun tuleva Pyhäjoen vesihuollon kehittämissuunnitelma listaa kesän ja syksyn aikana muiden vesi- jätehuollon asioiden ohella tulevia kylien viemäröintisuunnitelmia aikajärjestykseen. Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyratkaisut tulevat kyseeseen niillä alueilla, joissa kiinteistön liittäminen viemäriverkostoon ei ole taloudellisesti tai teknisesti mahdollista. Viime vuosiin saakka yleisin kiinteistökohtainen ratkaisu on ollut jätevesien maaperäkäsittely. Suorat maaimeyttämöt ja kivipesät eivät kaikilta osin täytä jätevesiasetuksen vaatimuksia ja ne on korvattava muilla tehokkaammilla käsittelyjärjestelmillä. Maasuodattamo on edelleen käypä ratkaisu alueilla, jotka tullaan kunnallisilla ympäristönsuojelumääräyksillä osoittamaan lievennettyjen käsittelyvaatimusten alueeksi. Myös sellaisten kiinteistöjen kohdalla, joilla jätevettä syntyy vähän maasuodatin on käytön ja huollon helppouden johdosta hyvä ratkaisu. Maasuodattamossa kiinteistöltä jätevedet johdetaan ensin tilavuudeltaan oikean kokoisiin ja tiiviisiin saostussäiliöihin, jotka on tyhjennettävä vakinaisessa asumisessa kaksi kertaa vuodessa. Saostuskaivoista jätevedet johdetaan kiinteistön ja käyttäjien mukaan mitoitetulle ja toteutetulle maasuodattamolle. Tällä päästään tehtyjen selvitysten perusteella vaadittuihin puhdistustehoihin vakinaisella asumisellakin joitakin vuosia, jonka jälkeen maasuodattamon suodatuskenttä tulee uusia. Liittämällä järjestelmään kemikaalia käyttäen tehostettu fosforin poisto voidaan maasuodattamolla päästä vaadittuun puhdistustehoon noin vuoden ajan. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä ovat yleistyneet panospuhdistamot ja muut jätevesien pienpuhdistamot. Näiden järjestelmien kauppiaita liikkuu nyt asioilla paljon. Ostopäätöstä kannattaa harkita ja eri valmistajien tuotteita tulee vertailla. Alan kehitystä kannattaa seurata Suomen ympäristökeskuksen tiedotteista ( fi), jolle jätevesiasetus määräsi ajantasaisen ja puolueettoman tiedon seurannan ja välittämisen. Ennen hankintapäätöstä kannattaa kysyä lisätietoja myös kunnan ympäristösihteeriltä. Pienpuhdistamot toimivat samalla periaatteella kuin suuretkin jäteveden puhdistamot. Jätevettä puhdistetaan niissä kemiallisella saostuksella ja biologisella prosessilla, jota ylläpidetään ilmastuksella tai ilmavalla suodatuksella. Eri järjestelmien hinnat vaihtelevat suuresti samoin kuin niiden puhdistustehokin. Laitteita hankittaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niiden käyttöohjeisiin ja huoltotarpeeseen sekä toimittajan vastuuseen järjestelmän toimivuudesta ja puhdistustehosta. Lähtökohtana ratkaisuissa kannattaa pitää omia tarpeita ja syntyviä jätevesiä. Puhdistamot vaativat huoltoa ja seurantaa, jotta ne toimisivat valmistajan tarkoittamalla tavalla. Monilla vapaa-ajan kiinteistöillä on edelleen käytössä kantovesi. Kantovedestä syntyvät jätevedet eivät yleensä edellytä jäteveden puhdistamista ennen sen päästämistä ympäristöön. Näille vesille riittää saunakaivon kautta tapahtuva tai muu vastaava imeytys maahan. Kuivakäymälät tai kompostoivat käymäratkaisut ovat hyvin suositeltavia näille kiinteistöille.

15 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 15 Seurakunta tiedottaa Järjestöt toimivat Kalenteri Kuollut: Kalle Tapio Klemettilä Parhalahdelta 65 v 10 kk 29 pv Kastettu: Roni Niilo Aukusti Juola Jonne Ilmari Manninen Jumalanpalvelus kirkossa su klo 10 Konfirmaatiojumalanpalvelus kirkossa su klo 10 Juustokeiton myynti seurakuntatalolla ke klo 18 alkaen omiin astioihin. Astioita voi toimittaa seurakuntatalolle jo aikaisemmin TULOSSA: - 50 vuotta sitten ripillepäässeiden kirkkopyhä kotiseutupäivänä su 4.7. alkaen ehtoollisjumalanpalveluksella klo 10. Ruokailu seurakuntatalolla, kotiseutujuhla Annalan museolla klo 13 LAPSET - Syksyn päiväkerhoihin ilmoittaudutaan poikkeuksellisesti jo nyt. Kerhoihin otetaan vuoden loppuun mennessä 4v. täyttäneitä lapsia. Kerhot ovat toimineet Sarpatissa, Yppärissä, Pirttikoskella ja Parhalahdella. Kerhoryhmä muodostuu mikäli lapsia ilmoittautuu vähintään viisi. Kaikkiin kerhoihin ilmoittaudutaan päiväkerhon numeroon tai TULOSSA: Alle kouluikäisten lasten päiväleiri Rajaniemen rannassa. Lähtö aamuisin klo 9.30 Sarpatista ja paluu klo 15. Leirillä ruoka ja välipala. Vapaaehtoinen maksu 2,50 /päivä. NUORET: - Gospel-cafe Sarpatissa pe klo Nuorten ja kouluikäisten toiminnasta tiedustelut Hannulta p Herättäjäjuhlat Kiuruvedellä Linja-auto Herättäjäjuhlille la kulkee reittiä Raahe - Pyhäjoki -Oulainen Ylivieska. Tiedustelut Saarenpäältä puhelin Kirkkoherranvirasto p avoinna ma 8-12, ti klo ja ke klo Tarvittaessa voitte sopia virastoasioista muulloinkin ja ottaa yhteyttä papistoon: Jukka Malinen p / tai Lauri Pietikäinen Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys ry. Harmaahapset Veteraanimajalle ma klo 17. Veteraanitilaisuus alkaa klo 18. Nuotit mukaan! Hanhikiven Kiertäjät ry. Su johtajiston melontaretki (säävaraus). Kokoontuminen klo 12 renkituvalle. Mukaan vaihtovaatteet, kypärä (koskimelontaan sopiva) sekä omat eväät. Lisätietoja Pertiltä VÄLKE kesäleiri sudenpennuille ja seikkailijoille Rajaniemessä. Leiri alkaa to klo 9 ja päättyy pe klo 19. Leirille saavutaan vanhempien kyydeillä. Lue tarkemmin leirikirjeestä. Johtajat HUOM! osalla vielä palauttamatta kevään läsnäolo/suoritustaulukko Katille. Toimittakaa pikaisesti. MC-Pirttikoski. Nyt kun on kesä keho vaatii kulttuuria, Röön Rannan kesäteatterissa esitetään näytelmä KEIKKA. Otetaan suunta sinne eli su klo 15. Olisi hyvä lähteä klo 12.30, jos halutaan pysähtyä välillä kahville. Oppaina Riitta ja Unto. Lippu 8e, väliajalla kahvi+leivonnainen 5e. Matkaa reilu 100 km. Paikka on Tyrnävällä osoite Kylmäläntie 135A. Miksi etsiä ratkaisua, nautitaan vain ongelmasta. pötkis. Aihetta kiitokseen No nyt oli Pirttikosken motoristit järjestäneet kivat kekkerit kaikelle kansalle. Lisää tällaisia tapahtuimia ja kiitos järjestäjille erilaisesta päivästä. terv. paikalla hyvin viihtynyt pyörien katselija. * kirjastossa Riikka Kivimäen Alkuja- tekstiilinäyttely: ma, to 11-16, ti, ke, pe * Monitoimitalolla FunkyX-tanssileiri. Tiedustelut: Johanna Ekoluoma puh , leiri * su Pyhäjoki-melonta: klo 10 Pyhänkosken sillan alta, klo tauko Helaakoskella (mahdollisuus ruokailuun), klo 14 kahvitauko Halusen puhdossa, klo 15 saapuminen Pyhäjoelle 8- tien sillan yläpuolelle, missä esiintyy Vanhat Harput. Tiedustelut: Jouni Aitto-oja puh * Monitoimitalo avoinna ma-pe Vuoroja vapaana! * la klo 21 Juhannuspäivän tanssit Merimajalla, Markus Kinnunen & yhtye, P YHÄJOEN KUULUMISET Päätoimittaja Sari Rintamäki Arvo Helanti Toimitussihteerit Matias Hirvikoski Kimmo Haapakoski TaittajaT Matias Hirvikoski Kimmo Haapakoski kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. (08) Fax (08) Taittaja: (08) Päätoimittaja: (08) Taloussihteeri: (08) Taittaja paikalla kesäisin keskiviikkona klo14-16 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Seuraava lehti (nro 24) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 23: 1780 kpl >> vko 24: 1780 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 22%) >> 0,35 /pmm, toistohinta 0,30 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 100 >> koko sivu: 150 >> järjestöpalsta: 30 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Minna Lattunen)

16 sivu 16 Pyhäjoen Kuulumiset