EHDOTUS TROIHARIN, HERALANKANKAAN JA LIIPANTÖNKÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAKSI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EHDOTUS TROIHARIN, HERALANKANKAAN JA LIIPANTÖNKÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAKSI"

Transkriptio

1 EHDOTUS TROIHARIN, HERALANKANKAAN JA LIIPANTÖNKÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAKSI HANNA AUTERE LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS 2009 L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO YLEISTÄ POHJAVEDESTÄ POHJAVEDEN SUOJELU POHJAVESI JA POHJAVESIALUEET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) Pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18) ja pohjavedenottamoiden suoja-alueet (VL 9:20) Vesipuitedirektiivin perusteella annetut säädökset ja määräykset (2455/2001/EY) POHJAVESIALUEIDEN KARTOITUS JA LUOKITUS SUOJELUSUUNNITELMAT JA POHJAVEDENOTTAMOIDEN SUOJAVYÖHYKKEET HYDROGEOLOGIA TROIHARI, HERALANKANGAS JA LIIPANTÖNKKÄ Pohjavesilammikot Tehdyt tutkimukset POHJAVEDENOTTAMOT Troihari Heralankangas Liipantönkkä ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ RISKIÄ AIHEUTTAVAT TOIMINNOT ALUEELLA MAA-AINEKSENOTTO Soranoton vaikutukset pohjaveden ominaisuuksiin Sorakuoppien pohjavesilammikot Maa-aineksenotto ja pohjavesilammikot Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueilla Suositeltavat toimenpiteet MAATALOUS Eläinsuojat ja laidunnus Peltoviljely... 31

3 Maatalous Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueilla Suositeltavat toimenpiteet METSÄTALOUS Metsätalous Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueilla Suositeltavat toimenpiteet LIIKENNE Liikenteen pohjavedelle aiheuttamat riskit Suositeltavat toimenpiteet HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET JA POLTTOÖLJYSÄILIÖT Haja-asutuksen jätevesien pohjavedelle aiheuttamat riskit Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueilla Suositeltavat toimenpiteet Kiinteistöjen polttoöljysäiliöt Suositeltavat toimenpiteet MUUNTAMOT Muuntamoiden ympäristövaikutukset Muuntamot Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueilla Suositeltavat toimenpiteet EPÄVIRALLISET KAATOPAIKAT Suositeltavat toimenpiteet POHJAVETTÄ VAARANTAVAT TOIMINNOT JA LAITOKSET TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA TOIMENPIDEOHJELMA SUOSITUKSET SUOJELUSUUNNITELMA-ALUEIDEN KÄYTÖN RAJOITUKSISTA TOIMENPIDESUOSITUKSET BIBLIOGRAFIA... 47

4 4 LIITTEET 1 Yleiskartta pohjavesialueelta 2 Troiharin ja Heralankankaan pohjavesialueen riskitekijät 3 Liipantönkän pohjavesialueen riskitekijät 4 Troiharin ja Heralankankaan maa-aineksenottoalueet 5 Liipantönkän maa-aineksenottoalueet 6 Troiharin vedenottamon suoja-alue 7 Heralankankaan vedenottamon suoja-alue 8 Riskitekijätaulukko 9 Talousveden terveydelliset laatuvaatimukset

5 5 JOHDANTO Hanna Autere on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen harjoittelijana laatinut kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen yhteisestä toimeksiannosta suojelusuunnitelman Troiharin ( ), Heralankankaan ( ) ja Liipantönkän ( ) pohjavesialueille. Tämä on suojelusuunnitelman tekijän näkemys siitä, kuinka suojelusuunnitelma-alueella tulisi pohjavettä vaarantamatta toimia. Suojelusuunnitelmaluonnokseen voi vielä tulla muutoksia ympäristökeskuksen lausunnon jälkeen. Suojelusuunnitelmaa laadittaessa on tarkoitus koota Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueita koskeva tieto ja määräykset yhteen sekä selvittää mahdolliset pohjaveden laatua ja määrää uhkaavat tekijät ja antaa suosituksia riskien pienentämiseksi. Suojelusuunnitelmaa voidaan hyödyntää suunniteltaessa alueiden maankäyttöä ja se on viranomaiskäytössä ohjeellinen. Pohjavesialuetta koskeva tieto on koottu alueilla aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista sekä maastokäynneillä saaduista havainnoista. Lisäksi tietoja on saatu Tiehallinnolta, Vattenfall Verkko Oy:ltä ja Seinäjoen kaupungilta sekä Suomen ympäristökeskuksen julkaisuista. Suojelusuunnitelman rahoittajina kustannuksiin osallistuivat Kyrönjokirahasto, Seinäjoen kaupunki, Oulun yliopisto sekä Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Työtä ohjasivat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologit Merja Antikainen ja Anu Rautiala sekä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelu.

6 6 1. YLEISTÄ POHJAVEDESTÄ Pohjavesi on vettä, joka täyttää maa- ja kallioperän avoimet tilat. Pohjavettä syntyy, kun sadevesi suotautuu maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Merkittävimmät syntyyn vaikuttavat tekijät ovat sateen määrä ja voimakkuus, haihdunta, lumen osuus sadannasta, roudan kesto sekä maaperän laatu ja topografia. Pohjavesivarastojen koko ei ole vakio, vaan vaihtelee vuodenaikojen mukaan: keväällä pohjavesivarastot täyttyvät sulamisveden ansiosta ja syksyllä syyssateiden aikaan, kun taas kesällä ja talvella pohjaveden määrä pienenee. (Suomen ympäristökeskus, 2009) Pohjavettä esiintyy Suomessa miltei joka paikassa. Eniten sitä on siellä, missä maaperä koostuu hyvin vettä johtavista maalajeista, kuten hiekasta ja sorasta, eli glasifluviaalisissa muodostumissa kuten harjuissa (Suomen ympäristökeskus, 2009). Harjut ovat pohjavesialueina siksi erinomaisia, että ne ovat muodostuneet suoraan kallion päälle, jolloin maa- ja kallioperän pohjavesien välillä on esteetön hydraulinen yhteys (Geologian tutkimuskeskus, 2008). Pohjaveden pinnan etäisyys maanpinnasta vaihtelee yleensä noin 2-5 m, mutta paikoin on tavattu jopa 1 ja 30 m:n syvyyksiä (Suomen ympäristökeskus, 2009). Muutokset pohjaveden pinnan korkeudessa heijastelevat vaihteluita pohjaveden määrässä; muutoksia voivat aiheuttaa kuivuus, voimallinen maaperänmuokkaus sekä pohjaveden runsas käyttö (Suomen ympäristökeskus, 2009). Suomessa pohjavettä käytetään runsaasti talousvetenä sekä vesilaitosten raakaveden lähteenä. Pohjaveden hyödyntämisen taustalla on sen puhtaus verrattuna pintavesiin. Vesilaitosten jakamasta vedestä jopa 60 % on pohjavettä, osuuteen tosin lasketaan myös maahan keinotekoisesti imeytetty tekopohjavesi. (Suomen ympäristökeskus, 2009) Pohjavesiesiintymät ovat Suomessa yleensä varsin pieniä, joten ne eivät pääse saastumaan kerralla kovinkaan laajalta alueelta. Likaantumisvaara on suurin hiekka- ja soramailla, sillä hyvän vedenjohtokyvyn lisäksi hiekka ja sora johtavat erittäin hyvin myös haitta-aineita. Laajaa pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa liukkaudentorjunta teillä, polttonesteiden jakelu, maatalous sekä kemikaalionnettomuudet, joiden vaikutukset saattavat näkyä pohjavedessä vasta vuosikymmenien kuluttua. Myös vesistöjen ja maaperän happamoituminen pilaa pohjavesiä. Happamoitumista tapahtuu siellä, missä sijaitsee happamoituneita pintavesiä. Happamoituminen alkaa yleensä viiveellä happamoittavat aineet ehtivät pohjaveteen vasta pidemmän ajan kuluessa. Ongelmana on, että happamaan

7 7 pohjaveteen liukenee maaperästä terveydelle haitallisia raskasmetalleja. (Suomen ympäristökeskus, 2009) 2. POHJAVEDEN SUOJELU 2.1. POHJAVESI JA POHJAVESIALUEET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Pohjavedensuojelun kannalta keskeisimmät säädökset: Pohjaveden pilaamiskielto Ympäristönsuojelulaki 8 N:o 86/2000 Pohjaveden muuttamiskielto Vesilaki 1:18 N:o 264/1961 Pohjavedenottamoiden suoja-alueet Vesilaki 9:20 Vesipuitedirektiivi 2455/2001/EY o Vesienhoitolaki 1299/2004 o Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen Maa-aineslaki 3 N:o 555/1981 Muita säädöksiä: Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus koskien öljylämmityslaitteistoja 1211/1995 ja niiden määräaikaistarkastuksia 344/1983 N:o 1211/1995

8 8 N:o 344/83 ja N:o Kemikaalilaki 744/1989 N:o 744/1989 Valtioneuvoston asetus 343/2009 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen muuttamisesta N:o 343/2009 Valtioneuvoston päätös 364/1994 pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta N:o 364/1994 Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousvesien käsittelystä vesienhuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla N:o 542/2003 Ympäristönsuojelulain 7 Maaperän pilaamiskielto N:o 86/2000 Valtioneuvoston asetus 931/2000 (Nitraattiasetus) N:o 931/2000 Valtioneuvoston asetus 366/2007 (Luonnonhaittakorvaukset ja ympäristötuet) N:o 366/2007 sekä muutokset N:o 335/2008 N:o 155/2008 N:o 995/2007 N:o 658/2007 N:o 240/2009

9 9 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja tutkimuksista N:o 461/2000 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001 (Pienet yksiköt) N:o 401/2001 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuista 647/2000 N:o 647/2000 sekä muutokset N:o 321/2005 N:o 845/2004 N:o 1277/2001 Kuntien ympäristönsuojelumääräykset o Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset paristonsuojelumaaraykset.html/28325.pdf Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) Keskeisin pohjaveden suojeluun liittyvä säädös on ympäristönsuojelulain 8 pohjaveden pilaamiskielto. Se on säädetty pohjavesien hyvän laadun takaamiseksi tulevaisuudessa, eikä pohjavesien pilaamiskiellon nojalla pohjavesiä saastuttavaan toimintaan voi saada lupaa. Tärkeällä pohjavesialueella ei saa harjoittaa toimintaa, joka saattaa huonontaa pohjaveden laatua tai jopa muuttaa sitä terveydelle vaaralliseksi. Myöskään toisen kiinteistöllä sijaitsevan pohjaveden laatu ei saa vaarantua, eikä toiminta saa loukata yhteistä tai yksityistä etua. Ympäristönsuojelulain mukaisen toiminnan ohjaaminen, seuranta ja kehittäminen kuuluvat ympäristöministeriön vastuualueeseen. Alueellinen ympäristökeskus taas ohjaa ja edistää laissa säädettyjen tehtävien toteutumista alueellaan, sekä valvoo säädösten noudattamista. (Finlex.fi, 2009)

10 Pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18) ja pohjavedenottamoiden suoja-alueet (VL 9:20) Pohjaveden ja maa-aineksen ottoa säätelee vesilain 1 luvun 18 pohjaveden muuttamiskielto: Ympäristövirastolta on oltava lupa pohjaveden ottoon ja käyttöön, mikäli se aiheuttaa pohjaveden laadun ja määrän muuttumista ja täten vähentää esiintymän antoisuutta, vaikuttaa pohjavettä ottavan laitoksen toimintaan tai aiheuttaa pohjavesiesiintymän hyväksikäytön huonontumista. Myös maaaineksen otto on tällaista toimintaa. Vesilain toteutumista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. (Finlex.fi, 2009) Vesipuitedirektiivin perusteella annetut säädökset ja määräykset (2455/2001/EY) Vesienhoitolaki Vesienhoitolaki (1299/2004) on tullut voimaan joulukuussa 2004, ja se on säädetty toteuttamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteissa vesipuitedirektiivin tavoitteita. Tavoitteena on säilyttää pohjaveden määrällinen, kemiallinen ja mikrobiologinen tila hyvänä kaikilla pohjaveden hankintaa varten tärkeillä ja siihen soveltuvilla pohjavesialueilla. Siksi hyvinä säilyneillä alueilla pohjavesien tilaa ei saa heikentää ihmistoiminnalla. Vesienhoitolakia toteutetaan vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmilla. Troihari, Heralankangas ja Liipantönkkä kuuluvat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015: Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka saa tavoitteensa vesipuitedirektiivistä ja vesien hoidon järjestämiseksi annetusta laista. Pohjavesien suojelun yleistavoitteena on, että pohjaveden laadullinen ja määrällinen tila säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Erityisesti vedenhankinnan kannalta tärkeiden ja muiden vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden veden laadun säilymisestä luonnontilaisena huolehditaan.

11 11 Pohjaveden tilaa parannetaan siellä, missä ihmisen toiminta on sitä heikentänyt. Ihmisen toiminnan heikentämiä, mutta kunnostettavissa olevia tärkeitä ja muita vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita kunnostetaan tapauskohtaisen harkinnan mukaan vähimmäistavoitteena saavuttaa pohjaveden hyvä tila vuoden 2015 loppuun mennessä. Pohjavesille riskejä aiheuttavat uudet toiminnot pyritään sijoittamaan luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolelle. Jos toimintoja on kuitenkin sijoitettava luokitelluille pohjavesialueille, poistetaan pohjavesien pilaantumisvaara rakenteellisin suojatoimenpitein ja toiminnallisin rajoituksin. Pohjavesialueilla jo olevat riskit tarkistetaan suojelusuunnitelmamenettelyllä. Suojelusuunnitelmiin sisällytetään myös tapauskohtaiset toimenpidesuositukset ja niiden toteutumisen seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Suojelusuunnitelmia laaditaan sekä riskinalaisille että luonnontilaisille pohjavesialueille. Selvitetään lainsäädännön muutostarpeet, jotta pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimisvastuu ja suojelusuunnitelmien oikeusvaikutukset selkiintyvät. Samalla selvitetään myös suunnitelmien laatimista koskevat rahoitustarpeet. Pohjavesiin kohdistuvien riskien hallinnassa kiinnitetään erityistä huomiota haitallisia aineita käyttävään tai varastoivaan teollisuuteen, näiden aineiden kuljetuksiin, palavien nesteiden varastointiin, eläinsuojiin, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöön, jätteiden käsittelyyn, liikennealueisiin, viemäröintijärjestelmiin sekä pilaantuneisiin maa-alueisiin ja maaaineksen ottoon. Pohjavesien suojelua palvelevaa tutkimusta, seurantaa ja valvontaa tehostetaan. (Ympäristöministeriö, 2007) 2.2. POHJAVESIALUEIDEN KARTOITUS JA LUOKITUS Pohjavesialueita on kartoitettu ja luokiteltu, jotta saataisiin lisää tietoa niiden sijainnista, hydrogeologisista ominaisuuksista, pohjaveden laadusta sekä käyttökelpoisuudesta yhdyskuntien vedenhankinnalle. Lähtökohtana luokitusta tehtäessä ovat olleet aikaisemmin tehdyt tärkeiden alueiden kartoitukset, vedenhankinnan yleiset tavoitteet, pohjaveden suojelutarve sekä pohjavesialueiden huomioiminen kaavoituksessa. Pohjavesialueet on luokiteltu kolmeen luokkaan:

12 12 I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue II Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue III Muu pohjavesialue Pohjavesialueiden luokituksella pyritään edistämään yhdyskuntien ja haja-asutuksen vedenhankintaa. Luokituksen toteuttamiseksi tulisi kuntien tarkistaa vedenhankintasuunnitelmansa sekä kehittää haja-asutuksen vesihuoltoa alueellisten ympäristökeskusten kanssa ja laatia kriisiajan vedenhankintasuunnitelmat. Pohjavesien suojeleminen helpottuu pohjavesialueita määrittämällä sekä niillä sijaitsevien riskitekijöiden kartoittamisella. Myös kunnalliset ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaiset voivat hyödyntää pohjavesivaroja koskevia tietoja. (Britschgi et al., 2009) I luokka: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Pohjaveden hankintaa varten tärkeä pohjavesialue on alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d. Erityisperustein myös pienempiä vedenottamoita palvelevia alueita voidaan merkitä tähän luokkaan kuuluviksi. Vedenhankintaa varten tärkeältä pohjavesialueelta saatavaa vettä otetaan a) vesilaitokseen, johon on liittynyt tai suunnitelmien mukaan tulee liittymään vuoden kuluessa asuinhuoneistot, joissa yhteensä enemmän kuin 50 ihmistä b) vastaavaan muuta talousvettä toimittavaan laitokseen c) pakattua talousvettä toimittavaan laitokseen d) varavedenottoon vesihuollon erityistilanteissa. Vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen ulkopuolelle voidaan jättää esiintymän sellaiset osat, joita ei käytetä tai tulla käyttämään vedenhankintaan. Nämä ulkopuoliset osat merkitään käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa mukaiseen luokkaan. (Britschgi et al., 2009) Vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden suojelutarve on yleensä suuri jo sen vuoksi, että käyttötarve vedenhankinnan kannalta on tiedossa.

13 II luokka: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue on alue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei ole toistaiseksi osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue käsittää yleensä yhtenäisen pohjavesialueen tai suojelun kannalta tarpeelliset osa-alueet. Vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita voivat olla esimerkiksi alueet, joilla arvio muodostuvan pohjaveden määrästä koko pohjavesialueella ylittää 250 m 3 /d tai joilta yhdeltä alustavasti tutkitulta vedenottamoalueelta on saatavissa vettä yli 100 m 3 /d tai joilla muutoin voi olla vedenhankinnan kannalta alueellista merkitystä. Alueen käyttötarve voi ilmetä myös myöhemmin vedenhankintatarpeen muuttuessa. (Britschgi et al., 2009) III luokka: muu pohjavesialue Muu pohjavesialue on alue, jonka hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedenhankintaedellytysten, veden laadun tai likaantumis- ja muuttumisuhan selvittämiseksi (Britschgi et al., 2009) SUOJELUSUUNNITELMAT JA POHJAVEDENOTTAMOIDEN SUOJAVYÖHYKKEET Tässä työssä on määritetty sekä Heralankankaan että Troiharin vedenottamoille lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. Kaukosuojavyöhyke on määritelty Troiharin ja Heralankankaan vedenottamoille siten, että se huomioi alueen, jolla pohjavettä muodostuu, eli se noudattelee pohjavesialueen rajoja. Lähisuojavyöhyke sen sijaan on määritelty turvaamaan vedenottamolta saatavan pohjaveden laatu. Kappaleessa 6. on määritelty lähi- ja kaukosuojavyöhykkeillä kielletyt toiminnot. Lähisuojavyöhykkeet on esitetty Troiharin vedenottamolle liitteessä 6 ja Heralankankaalle liitteessä 7. Suojelusuunnitelmien tavoitteena on pyrkiä estämään pohjaveden laatua ja määrää pilaava toiminta sekä vaikuttaa maankäyttöön välttämällä pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittaminen vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle sekä muuttamalla vanhoja toimintoja likaantumisuhkan vähenemiseksi. (Uudenmaan ympäristökeskus, 2008)

14 14 Suojelusuunnitelma sisältää toimenpideohjelman, jonka avulla pohjaveteen kohdistuvat uhat voidaan pidemmällä aikavälillä saada mahdollisimman pieniksi. Pohjavesionnettomuuksia ei kuitenkaan voida suojelusuunnitelmien avulla estää. Suojelusuunnitelmalla ei myöskään ole sitovia oikeusvaikutuksia. Suojelunäkökohdat tulevatkin esille kuntien ja alueellisten ympäristökeskusten myöntäessä erilaisia lupia pohjavesialueille. Pohjaveden tarkkailun ja pohjavesialueiden valvonnan tehostamisella pyritään edesauttamaan vesivarastojen säilymistä puhtaana. Myös EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää pohjavesien seurantaa sekä pohjaveden laadun että määrän osalta. (Uudenmaan ympäristökeskus, 2008) Pohjavesialueen suojelusuunnitelma sisältää täsmentävän hydrogeologisen kartoituksen sekä riskitekijöiden kartoituksen ja arvioinnin. Siinä määritellään myös tarvittavat suojelutoimenpiteet sekä toimenpiteisiin varautuminen pohjaveden vahinkotapauksessa. (Uudenmaan ympäristökeskus, 2008) 3. HYDROGEOLOGIA 3.1. TROIHARI, HERALANKANGAS JA LIIPANTÖNKKÄ Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueet kuuluvat samaan luode-kaakkosuuntaiseen harjujaksoon, joka sijoittuu Ylistaron keskustasta itään päin. Katkonainen harjujakso on alueelle tyypillinen subakvaattinen eli jäätikön sulamisvedestä syntyneen järven pinnan alle jäänyt harju, jonka pintaa rantavoimat ovat tasoittaneet. Pohjanmaalla harjut ovatkin ns. piiloharjuja, jotka eivät juurikaan erotu topografialtaan ympäröivästä maastosta. Maaperän pintakerros koostuu hienosta hiekasta tai silttisestä hiekasta. Karkeammat hiekka- ja sorakerrokset esiintyvät harjun ydinosassa. Troihari, Heralankangas ja Liipantönkkä ovat synkliinisiä, eli vettä ympäristöstään kerääviä. Sekä Troihari että Heralankangas kuuluvat vedenhankinnan kannalta tärkeisiin pohjavesialueisiin kun taas Liipantönkkä on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Taulukkoon 1 on koottu pintaalat ja antoisuudet kaikista kolmesta pohjavesialueesta.

15 15 Troihari Troiharissa maakerrosten paksuudet vaihtelevat pohjaveden pinnan yläpuolella kahdesta neljään metriin, ja alapuolella neljästä kahteentoista metriin. Pohjavesialue rajoittuu harjun pinnan yläpuolelle ulottuviin kalliomuodostumiin sekä alueen itä- ja pohjoispuolella oleviin peltoaukeisiin. Huuhtoutuneet kalliomuodostumat osittain keräävät vettä harjuun. Pohjaveden luonnollinen virtaussuunta on pohjoiseen. Troiharin pohjavesialueella on luultavasti yhteys Untamalanluoman kautta Lamminkankaaseen. Heralankangas Etelä-kaakkoon Troiharista sijaitsee Heralankankaan pohjavesialue. Alueen eteläosassa pohjaveden pinnan yläpuoliset kerrospaksuudet vaihtelevat noin yhdestä kahteen ja puoleen metriin. Maaperän pintakerrokset koostuvat alueen keskiosassa turpeesta, siltistä sekä hienosta hiekasta. Syvemmällä esiintyy karkeita hyvin vettä johtavia hiekkakerroksia. Pohjoisosassa maaperän pintaosa koostuu pääasiallisesti karkeasta siltistä ja syvemmällä silttisestä hiekasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään. Liipantönkkä Liipantönkkä on näistä kolmesta pohjavesialueesta eteläisin. Sillä ei kuitenkaan ole hydraulista yhteyttä harjujakson muihin osiin. Liipantönkän pohjavesialueella maakerrosten paksuudet vaihtelevat välillä 5-10 metriä, ja alueella on monia kalliokynnyksiä. Muodostuma rajoittuu sekä idässä että lännessä ohutpeitteisiin kallioalueisiin. Pohjavesialueen vedenjakaja sijaitsee valtatien alueella vesi virtaa sieltä kaakkoon ja luoteeseen.

16 16 Taulukko 1. Yhteenveto Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueiden pinta-aloista ja antoisuudesta. Kokonaispintaala (km 2 ) Muodostumisalueen pinta-ala (km 2 ) Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä (m 3 /d) Troihari 1,16 0, Heralankangas 1,81 0, Liipantönkkä ,95 0, Pohjavesilammikot Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueilla on useita pohjavesilammikoita, jotka on kaivettu maa-aineksenotossa liian lähelle pohjaveden pintaa. Muutama lampi on ainakin osan vuodesta kuivana päätellen pohjalle muodostuneesta kasvillisuudesta Tehdyt tutkimukset Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri on tehnyt Troiharin ja Liipantönkän pohjavesiselvityksen. Samassa selvityksessä oli mukana myös Koivulakson pohjavesialue. Troiharin, Liipantönkän ja Koivulakson pohjavesiselvitys on tehty vuonna Lisäksi Troiharin vedenottopaikan tutkimista on jatkettu vuosina Heralankankaan pohjavesiselvitys on valmistunut vuonna 2004, ja sen ovat toteuttaneet yhteistyössä Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Ylistaron kunta. Ennen ko. pohjavesiselvitystä Heralankangasta ei ollut luokiteltu pohjavesialueeksi. Liipantönkän, Troiharin ja Koivulakson pohjavesiselvityksessä tutkittiin alueiden ominaisantoisuuden lisäksi vedenkorkeutta ja pohjaveden laatua Troiharin vedenottamon suunnitteluvaiheessa.

17 17 Troiharin ja Liipantönkän pohjavesiselvitys Vuonna 1979 tehtyjen pohjavesitutkimusten yhteydessä Troiharin ja Liipantönkän alueille asennettiin ominaisantopumppausta varten siivilöillä varustettuja teräsputkia. Lisäksi molemmilta pohjavesialueilta otettiin ominaisantopumppausten yhteydessä vesinäytteet raudan ja mangaanin määritystä varten ja mitattiin veden lämpötila. Ominaisantopumppauksen yhteydessä vain Liipantönkästä ja Troiharista löytyi hyvälaatuista pohjavettä, mistä syystä päätettiin suorittaa varsinainen koepumppaus. Liipantönkässä koepumppaus suoritettiin välillä pisteestä 49, ja keskimäärin vettä pumpattiin koepumppausaikana 415 m 3 /d. Troiharissa pisteestä 29 pumppaus kesti 29 päivää välillä , ja keskimäärin vettä pumpattiin tuona aikana 397 m 3 /d. Liipantönkän sadannasta arvioitiin vuonna 1979 muodostuvan pohjavedeksi noin 30 % eli 96 m 3 /d. Koepumppauksen sekä muodostumisalueen pinta-alan perusteella arvioitiin koepumppauspaikasta saatavan käyttöön noin 100 m 3 /d, joskin lyhytaikaisesti vettä ajateltiin saatavan käyttöön enemmänkin. Pohjavesiselvityksen mukaan Troiharissakin sadevedestä päätyy pohjavedeksi lopulta 30 %, mikä vastaisi päivässä 325 m 3. Käyttöön saatavan veden määräksi otaksuttiin sadannan, muodostumisalueen suuruuden sekä koepumppauksen perusteella 330 m 3 /d. Heralankankaan pohjavesiselvitys Heralankankaan pohjavesiselvityksen yhteydessä vuonna 2003 selvitettiin maaperän stratigrafiaa maatutkaluotauksen avulla sekä harjun rakennetta kairaamalla. Pohjavesiputkia asennettiin alueen keskiosaan ominaisantoisuuspumppauksia sekä vesinäytteiden ottoa varten. Pohjaveden purkautumista mitattiin kolmiomittauspadolla alueen eteläosassa kaivetusta lammikosta pellon ojaa myöten länteen ja lounaaseen, ja virtaaman todettiin olevan 44 m 3 /d, ja ennen koepumppauksen aloittamista ( ) m 3 /d.

18 18 Heralankankaan pohjavesiselvityksessä koepumppauspisteeseen kohdistuva pohjaveden muodostumisalue oli pinta-alaltaan noin 0,5 km 2, ja siihen liittyvän pohjavesialueen pinta-ala noin 1,0 km 2. Alueelle muodostuu pohjavettä keskimääräisen vuosisadannan (580 mm) ja imeytysprosentin (30 %) huomioon ottaen noin 450 m 3 /d ja koepumppauspisteen vaikutusalueella keskimäärin 240 m 3 /d. Koepumppauksen tuotto oli keskimäärin 260 m 3 /d, ja tällä tuotolla pohjaveden pinta laski alimmillaan 0,97 m. Pumppaus aiheutti vain vähäisiä muutoksia ympäristöönsä, ja se suoritettiin ajankohtana, jolloin pohjaveden pinta oli poikkeuksellisen alhainen. Koepumppaus käänsi pohjaveden virtausta koepumppauspisteen eteläpuolelta koepumppauspaikan suuntaan noin 150 metrin etäisyydeltä. Koepumppauksen yhteyteen rakennettiin vedenpuhdistuskoelaitos, jolla tutkittiin mahdollisuutta soveltaa biologista käsittelyä raudan ja mangaanin poistamiseksi. Tehty koe osoitti, että vesi on mahdollista käsitellä ilmastus-, kalkkikivisuodatus- ja hidassuodatusmenetelmällä, koska pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kokeen loppupuolella alle STM:n talousvedelle antamien suositusten. Kaivoista sekä Järvirannan vesiyhtymän kaivosta otettiin vesinäytteet ennen koepumppauksia Lisäksi vesinäytteet otettiin kaivosta 401 ja Järvirannan kaivosta ennen koepumppauksen lopettamista. Näytteitä analysoitaessa huomattiin, että osassa näytteistä raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat koholla sekä hapettuvuus korkea etenkin koepumppauksen loppupuolella otetuissa näytteissä POHJAVEDENOTTAMOT Troihari Vuonna 1986 Troiharin vedenottamolle myönnettiin lupa vedenottoon, 330 m 3 /d, ja luvanvarainen vedenottomäärä on edelleen sama (Antikainen et al., 2009). Vedenottamo otettiin käyttöön vuonna 1988, ja se sijaitsee alueella, johon raakavesi tulee kolmesta altaan välittömässä läheisyydessä olevasta kaivosta sekä Untamalan kylässä olevasta kaivosta, josta otetaan vettä 125 m 3 /vrk. Takaisin Untamalaan palautetaan vettä m 3 /vrk. Raakavesi käsitellään ilmastuksen jälkeen hitaalla suodatuksella sekä kalkkialkaloinnilla.

19 19 Vedenoton vaikutusta ympäristön veden laatuun tarkkaillaan kahdesti vuodessa alueen talousvesikaivoista otettavista vesinäytteistä tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteistä määritetään väri, ph, rauta, mangaani, ammoniakki, nitraatti sekä nitriitti, KMnO 4 -kulutus ja sähkönjohtavuus. Lisäksi pohjaveden pinnan korkeutta tarkkaillaan neljästi vuodessa kahdeksasta havaintoputkesta sekä neljästä yksityisestä talousvesikaivosta Heralankangas Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan Heralankankaan vedenottamolle Vedenoton määrä saa luvan mukaan olla enintään 240 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna, joskin antoisuus on alueella 450 m 3 /d. Heralankankaan vesi johdetaan Troiharin vedenottamolle, jossa se käsitellään alkaloinnilla. Vedenottamo on rakennettu vuonna 2006 ja vedenottomäärä on noin 20 % lupamäärästä, eli 47 m 3 /d. Länsi-Suomen ympäristökeskus on tehnyt päätöksen Heralankankaan pohjavedenottamon tarkkailuohjelmasta vuonna Päätöksessä Ylistaron kunta on velvoitettu tarkkailemaan vedenoton vaikutuksia pohjaveden laatuun ja pinnan muutoksiin. Tarkkailuohjelman on laatinut Ramboll Oy. Pohjaveden laatua ohjelman mukaan tarkkaillaan Heralankankaan ottamolla, Järvirannan vesiosuuskunnan ottamolla sekä vaikutusalueen kaivoissa ja lammikolla 300 (liitteessä 4 soranottoalue 6). Raakavesi olisi ohjelman mukaan tutkittava neljä kertaa vuodessa, ja siitä tutkittaisiin raudan, mangaanin ja hiilidioksidin pitoisuudet, ph, alkaliteetti ja kovuus. Vaikutusalueen kaivoista esitetään tarkkailuohjelmassa tutkittaviksi kaksi kertaa vuodessa ph, rauta, mangaani, ammoniakki, KMnO 4 -kulutus sekä sähkönjohtavuus. Tuloksista tulisi laatia yhteenveto, joka toimitetaan Länsi- Suomen ympäristökeskukselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tällä hetkellä Heralankankaan vedenottamon tarkkailuohjelma ei kuulu kunnan valvontatutkimusohjelmaan. Päivitys valvontatutkimusohjelmaan tulee tarkastaa viiden vuoden välein sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaisesti. Koska päivitys valvontatutkimusohjelmaan on tehty viimeksi vuonna 2005, seuraava tehdään 2010, jolloin myös Heralankankaan tarkkailuohjelma tulisi sisällyttää siihen.

20 Liipantönkkä Liipantönkän pohjavesialueella on toiminut Ylipään vedenjohto-osuuskunnan vedenottamo, joka on otettu käyttöön vuonna Rautapitoista vettä on käsitelty ilmastuksella, lipeän syötöllä sekä suodatuksella. Ylipään vedenottamo on kuitenkin jo poistettu käytöstä sen siirryttyä kunnan omistukseen (Luoma, 2009). Kuva 1. Troiharin pohjavedenottamo

21 Pohjaveden laatu Troihari Troiharin pohjavedenottamo on jaksottaisessa valvonnassa ja kaivot 1-3 jatkuvassa tarkkailussa, mikä tarkoittaa sitä, että kaivoista sekä Untamalasta tulevasta raakavedestä otetaan näytteitä kaksi kertaa vuodessa rautapitoisuuden ja ph:n mittaamista varten. Lisäksi Heralankankaalta Troihariin tuleva vesi on jatkuvassa tarkkailussa. Toistaiseksi tuoreimmat näytteet on otettu Tuoreimmat tulokset verkosto- ja raakavedestä ovat kuitenkin vuoden 2008 joulukuulta (näytteet ). Tulosten mukaan Troiharin verkostovesi täyttää tutkituilta osiltaan ilmastuksen sekä suodatinhiekka- ja kalkkimurskekäsittelyjen jälkeen talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Heralankangas Heralankankaan pohjavesiselvityksen yhteydessä asennetuista pohjavesiputkista otettujen näytteiden perusteella vesi oli muutamissa kohdin (pisteissä 87 ja 106 sekä pisteiden 95 ja 110 syvemmissä kerroksissa) hapetonta tai vain vähän happea sisältävää. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat korkeita. Pisteen 93 korkeaan orgaanisen aineksen määrään vaikuttaa luultavasti maaperän soistunut pintakerros. Typpiyhdisteiden määrä oli kaikissa pisteissä alhainen. Lisäksi koepumppauspisteistä otettiin näytteitä. Koepumppauspisteen 110 raakavesi oli hapanta ja metalliputkistoja syövyttävää. Typpiyhdisteiden määrän todettiin olevan alhainen eikä bakteereja esiintynyt. Raskasmetallien, orgaanisen hiilen sekä TOC-pitoisuudet (TOC = orgaaninen kokonaishiili) olivat alhaiset. Liipantönkkä Troiharin, Liipantönkän ja Koivulakson pohjavesiselvitystä varten tehdyn ominaisantopumppauksen yhteydessä otettiin Liipantönkän alueelta kolmesta pisteestä (6, 41, 49) vesinäytteet. Näytteistä tutkittiin rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä varsinaisen koepumppauksen yhteydessä otetuista

22 22 näytteistä O 2, CO 2, sähkönjohtokyky, alkaliniteetti, kokonaiskovuus, ph, väri, KMnO 4 -, NO 2 -, NO 3 -, NH 4 -, Cl-, Fe-, Mn- ja PO 4 -pitoisuudet, enterokokit ja koliformiset bakteerit. Näytteiden tuloksista selvisi, että vedessä olevan raudan määrä oli melko pieni, mutta epäiltiin, että veden happipitoisuuden pienetessä jatkuvan vedenoton myötä happikato saattaisi tuoda raudan esille, ja olisi turvauduttava veden käsittelyyn ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ Taulukoihin 2 ja 3 on koottu SLICES-aineiston mukaiset tiedot Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän maakäyttömuodoista. Troihari Troiharin pohjavesialueen pääasiallinen maankäyttömuoto on metsätalous, joka käsittää jopa 68,1 % koko pohjavesialueen pinta-alasta. Seuraavaksi suurin maankäyttömuoto Troiharissa on peltoviljely, joka kattaa 32,7 %. Myös pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella metsätalous on peltoviljelyä laaja-alaisempaa. Troiharissa on kylän yhteisiä soranottopaikkoja, joilla ei ole maa-aineslupia. SLICES-aineistossa tällaisia alueita ei ole huomioitu, joten maankäyttömuotojen osuudet ovat tältä osin hieman vääristyneitä. Alueelta on löytynyt muinaismuistoja, joista myös museovirasto on osoittanut olevansa kiinnostunut. Troiharista on löytynyt mm. epälukuinen määrä saviastian kappaleita, kvartsia sekä vasarakirves (Saartenoja, 2009). Muinaismuistolaki (295/1963) kieltää kiinteisiin muinaismuistoihin kajoamisen sekä velvoittaa ilmoittamaan löytyneistä irtaimista muistoesineistä museotieteelliselle toimikunnalle, joka tarvittaessa tutkituttaa löytöpaikan. Muinaismuistolaki 295/1963

23 23 Heralankangas Heralankankaan pohjavesialueen maankäyttö on Troiharia monipuolisempaa. Pohjavesialueella pääasialliset maankäyttömuodot ovat samat kuin Troiharissakin metsätalous (79,6 %) ja peltoviljely (17,8 %) mutta alueella on myös enemmän haja- ja loma-asutusta sekä maa-aineksenottoa. Myöskään Heralankankaalla ei ole soranottopaikkoja, joilla olisi maa-aineksenottolupaa. Liipantönkkä Myös Liipantönkän pohjavesialueella metsätalous ja peltoviljely ovat merkittävimmät maankäyttömuodot. Pienimmästä pinta-alastaan huolimatta Liipantönkässä haja- ja loma-asutus on laajaalaisinta. Myös pohjavesilampia on enemmän kuin edellisissä. Liipantönkässäkään ei ole tällä hetkellä voimassaolevia maa-aineksenottolupia. Taulukko 1. Maankäyttö pohjavesialueilla (SLICES-aineisto, 2000) Pohjavesialue Kokonaispintaala Haja- Loma- Peltoviljely Metsätalous Maa- Pohjavesi- Varalla (ha) asutus asutus aineksenotto lammikot ha % ha % ha % ha % ha % ha % ha % Troihari ,9 32,7 79,0 68,1 Heralankangas 181 0,9 0,5 2,0 1,1 32,3 17,8 144,1 79,6 0,1 0,1 1,9 1,0 Liipantönkkä 95 1,8 1,9 0,7 0,7 13,4 14,1 69,9 73,6 1,0 1,1 3,6 3,8 4,3 4,4 Taulukko 2. Maankäyttö muodostumisalueella (SLICES-aineisto, 2000) Pohjavesialue Kokonaispintaala Haja- Loma- Peltoviljely Metsätalous Maa- Pohjavesi- Varalla (ha) asutus asutus aineksenotto lammikot ha % ha % ha % ha % ha % ha % ha % Troihari 66 17,9 27,1 48,4 73,3 Heralankangas 96 0,9 0,9 2,0 2,1 17,7 18,4 73,5 76,6 1,9 2,0 Liipantönkkä 47 0,9 1,9 0,4 0,9 1,5 3,2 37,8 80,4 3,6 7,7 3,2 6,8 4. RISKIÄ AIHEUTTAVAT TOIMINNOT ALUEELLA Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän suurimmat riskitekijät aiheutuvat alueilla harjoitettavasta maa- ja metsätaloudesta sekä aikaisemmasta laajamittaisesta maa-aineksenotosta. Myös hajaasutuksen polttoöljysäiliöiden vuodot sekä jätevedet, jotka vielä toistaiseksi johdetaan saostus-

24 24 kaivoista pohjavesialueen maaperään, voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Liipantönkän poikki vedenjakaja-alueelta kulkee valtatie 16, jonka sulana pitämiseen talvella käytetään natriumkloridia. Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueiden riskitekijät on koottu liitteen 8 taulukkoon sekä liitteiden 2 ja 3 karttoihin MAA-AINEKSENOTTO Soranoton vaikutukset pohjaveden ominaisuuksiin Soranoton vaikutukset pohjaveteen ovat moninaiset: vaikutukset kohdistuvat pohjaveden määrään, pinnan korkeuden vuotuiseen vaihteluun, kemialliseen koostumukseen, happamuuteen sekä happitasapainoon. Luonnontilaisilla alueilla sadevedestä noin puolet imeytyy pohjavedeksi, kun taas soranottoalueilla vastaava osuus on jopa kolme neljännestä. Soranotossa suoritettava kasvillisuuden ja pintamaan poisto aiheuttaa haihdunnan vähenemistä sekä lisää sadannasta ja sulamisvedestä muodostuvan pohjaveden määrää. Soranottoon käytettävillä alueilla pohjaveden pinnan vuotuinen vaihtelu on suurempaa kuin luonnontilaisten harjujen pohjavesialueilla. (Hatva et al., 1993) Soranoton aikana pohjaveteen liuenneiden suolojen kokonaispitoisuutta ilmaiseva sähkönjohtavuus voi olla koholla verrattuna läheisiin luonnontilaisiin pohjavesialueisiin. Myös kloridipitoisuus nousee ajoittain, kun pölyämistä vähennetään pölynsidontasuoloilla. Kloridi nopeuttaa veden jakelujärjestelmien korroosiota. (Hatva et al., 1993) Sorakuoppien pohjavesilammikot Pohjanmaalla on vain vähän käyttökelpoista soraa pohjaveden pinnan yläpuolella, mistä syystä sitä onkin otettu pohjaveden pinnan alapuolelta, ja pohjavesi on täyttänyt kuopan. Samassa pohjavesiesiintymässä voi olla lukuisia erillisiä lampia. Sorakuoppien pohjavesilammet ovat luonnontilaisiin vesistöihin verrattuna nuoria. Pohjavesilampien veden ominaisuudet vaihtelevat jyrkästi vuodenaikojen mukaan, sillä lammen vesi on ympäristömuutosten vaikutusten alaisena. Lisäksi soranottoalueiden pohjavesilammissa esiintyy pintavesille tyypillistä syvyyssuuntaista ominaisuuksien vaihte-

25 25 lua. Pohjavesilampien veden laatuun vaikuttavat pohjaveden koostumus, lammen koko ja syvyys sekä sijainti muodostumassa, eliöstö ja lähiympäristö. Pienet ja matalat lammet ovat usein rehevöityneitä, kuten kuvassa 2, kun taas pohjaveden virtauskentässä sijaitsevat syvät lammet ovat usein karuja ja vakaita. (Hatva et al., 1993) Kuva 2. Pohjavesilammikko Heralankankaan pohjavesialueella. Lammen vaikutus pohjaveteen riippuu sen pinta-alan osuudesta suhteessa muodostuman pohjavettä johtavaan osaan. Lampiveden laadun vaihtelu lisää luonnollisesti pohjaveden laadun vaihtelua. Laadun vaihtelut pienenevät kun etäisyys lammikosta ja veden viipymä maaperässä kasvavat. Lammen vaikutus pohjaveteen on pieni kun lampi sijaitsee pohjavesialueen reunalla, kun taas vaikutus kasvaa lammen osuuden kasvaessa suhteessa pohjavesialueen poikkipinta-alaan. (Hatva et al., 1993)

26 Maa-aineksenotto ja pohjavesilammikot Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueilla Troiharin, Heralankankaan tai Liipantönkän pohjavesialueilla ei tällä hetkellä ole voimassaolevia maa-aineksenottolupia. Kotitarveottoa on kuitenkin tehty paljon. Toistaiseksi jälkihoitoa ei ole oikeastaan tehty. Koska soranotto on ulotettu monin paikoin liian lähelle pohjaveden pintaa tai sen alapuolelle suojakerroksia jättämättä, on pohjavesialueille muodostunut useita pohjavesilampia. Lampien koko ja veden laatu vaihtelevat, syvyyksiä ei ole toistaiseksi mitattu. Tällä hetkellä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella on menossa SOKKA- eli soranottoalueiden kartoitus ja kunnostustarpeen arviointi hanke. SOKKA-hankkeen tarkoituksena on lisätä tietoa maa-ainesten ottoalueiden sijainnista, maankäyttömuodoista, lupaehtojen toteutumisesta, soranottoon liittyvistä riskitekijöistä sekä jälkihoidon tilasta ja kunnostustarpeesta Suositeltavat toimenpiteet Vaikka tällä hetkellä voimassaolevia maa-aineksenottolupia alueella ei olekaan, olisi tärkeää huolehtia jälkihoidosta myös niillä alueilla, joilta soraa ja hiekkaa on otettu aiemmin, varsinkin kun Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueet ovat ympäristöhallinnon luokittelemia vedenoton kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Jälkihoidossa olisi huomioitava myös luonnonarvojen ja muinaismuistojen säilyttäminen alueella on tavattu törmäpääskyn pesiä sekä vasarakirveskulttuurin aikaisia muinaismuistoja. Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueiden maaaineksenottoalueet on koottu kartoille liitteissä 5-7. Troihari Troiharin pohjavesialueen maa-aineksenottokuopat on merkitty liitteeseen 4. Sorakuopat 2. ja 4. ovat tuoreimpia, muiden ikä vaihtelee huomattavasti.

27 27 Soranottoalue 1. sijaitsee pellon reunassa muodostumisalueen pohjoispäässä. Viimeisimmästä maa-aineksenottokerrasta on jo kulunut aikaa, ja monttuun on ehtinyt kehittyä kasvillisuutta. Koska raivaamalla ja täyttämällä tehtäisiin mahdollisesti vain enemmän vahinkoa, ei erityisempiin jälkihoitotoimenpiteisiin ole ehkä syytä ryhtyä. Soranottoalue 2. on alueen tuoreimpia maa-aineksenottoalueita, alueelta on otettu maa-ainesta vielä kuluneen vuoden aikana. Läntisempi osa on huomattavasti muuta aluetta jyrkkärinteisempi, ja kuopan seinämiin onkin asettunut pesiviä törmäpääskyjä. Edellä mainittua osaa alueesta tulisi loiventaa mahdollisuuksien mukaan. Loiventamisen toteuttamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon seinämiin rakennetut törmäpääskyjen pesät. Kuoppaan ei ole vielä ehtinyt muodostua kunnollista lampea, joten maa-aineksen otto olisi tässä vaiheessa hyvä lopettaa. Koska kyseessä on ns. kyläkuoppa, jälkihoitoon velvoitettavan tahon löytäminen voi osoittautua hankalaksi. Jälkihoidon tekemiseen tulisi velvoittaa yhteisalueen osakkaat. Soranottoalue 3. sijaitsee heti Troiharin pohjavedenottamon vieressä. Kuoppaan on kehittynyt kasvillisuutta, eikä sitä siksi kannata ryhtyä täyttämään. Kuoppa on sijaintinsa vuoksi aiheellista sisällyttää vedenottamon lähisuojavyöhykkeeseen, joka on esitetty liitteessä 6. Soranottoalue 4. on myös melko vastikään syntynyt. Sen seinämät ovat jyrkät ja pohjalle on muodostunut pieni lammikko. Kasvillisuudesta päätellen maa-ainesta ei ole ehkä otettu kuluneen vuoden aikana, sillä kuopan reunoilla kasvaa heinää. Koska alueella ei ole enää maa-ainesta kuoppien täyttöä varten, olisi ko. maa-aineksenottokuopan seinämiä syytä loiventaa, mutta muutoin kuoppa ehkä sulautuu ympäristöönsä kasvillisuuden vielä kehittyessä. Kyseessä on kyläkuoppa, joten jälkihoitotoimenpiteisiin tulisi velvoittaa yhteisalueen osakkaat. Soranottoalue 5. on selvästi vanhin maa-aineksenottoalue Troiharin pohjavesialueella. Jälkihoitotoimenpiteille ei ole tarvetta, sillä kuopasta ei ole otettu maa-ainesta enää vuosiin, ja sinne on jo hyvinkin ehtinyt kehittyä kasvillisuutta. Heralankangas Pääosa Heralankankaan soranottoalueista sijoittuu pohjavesialueen eteläpäähän, mutta kuitenkin varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle. Suurilta osin pohjavesilampien rannat ovat metsit-

28 28 tyneet, ja monet lammista ovat jopa luonnontilaisen oloisia. Koska suurin osa lammista on siistejä, eikä alueella riitä maa-ainesta lampien täyttämiseen, ei kummemmalle jälkihoidolle välttämättä ole tarvetta. Heralankankaan maa-aineksenottoalueet on merkitty liitteeseen 4. Soranottoalue 6. on matala, ja sen pohjalle on jo ehtinyt kehittyä kasvillisuutta. Täyttäminen saattaisi aiheuttaa suurempaa haittaa. Tien toisella puolella sijaitsee soranottokuoppa (Heralankankaan pohjavesiselvityksessä lammikko 300), johon on kehittynyt laaja lampi. Viimeisestä maaaineksenotosta on ehtinyt jo vierähtää pidemmän aikaa, eikä jälkihoitotoimenpiteille ole tarvetta. Lammikko 300 kuuluu Heralankankaan vedenottamon tarkkailuohjelmaan. Soranottoalue 7. sijaitsee ampumaradalle vievän tien risteyksessä sekä risteyksen toisella, Troiharintien vastakkaisella puolella. Sorakuoppien täyttämiseen ei ole alueella saatavissa riittävästi maaainesta. Soranottoalueelle 8. syntynyt lampi on todellisuudessa laajempi kuin mitä kartalta voi saada käsityksen. Lampea käytetään uimapaikkana, mitä ei pohjavesialueella varsinaisesti suositella mahdollisten vedenlaatuvaikutusten vuoksi. Lampea olisi ehkä mahdollista syventää ja käyttää siitä saatavaa maa-ainesta jonkin toisen, matalamman kuopan täyttämiseen. Soranottoalue 9. sijaitsee Heralankankaan pohjavesialueen ulkopuolella. Alueelle on ollut maaaineksenottolupa, joka on päättynyt vuoden 2007 lopussa. Soranottoalueella on kuitenkin selvästi tuoreita jälkiä maa-aineksenotosta jopa tältä vuodelta, eli otto on ollut luvatonta.

29 29 Kuva 3. Heralankankaan pohjavesialueelle maa-aineksenoton seurauksena syntynyt pohjavesilampi (soranottoalue 6) Liipantönkkä Millään sorakuopalla ei Liipantönkän pohjavesialueella ole suoritettu jälkihoitotoimenpiteitä. Alueelle muodostuneiden pohjavesilampien koko vaihtelee. Osa lammista sijaitsee tiheän kasvillisuuden keskellä, joten pienillä metsänhoitotoimenpiteillä lampien ympäristöstä saisi siistejä. Osa alueen pohjavesilammista on niin laajoja ja syviä (tarkkoja syvyyksiä ei toistaiseksi tiedossa), että rannoille on rakennettu loma-asutusta. Mahdollista jälkihoitotarvetta ja riskejä tulisi kuitenkin vielä selvittää. Liipantönkän maa-aineksenottoalueet on merkitty liitteeseen 5.

30 30 Soranottoalue 10. on laaja, ja koostuu useista alueelle syntyneistä lammista. Rannoille on rakennettu loma-asutusta. Soranottoalueen pohjoispäädyssä sijaitsevalta soistuneelta alueelta saattaa valua pintavesiä pohjavesilammikkoon. Pohjoisosassa tulisi selvittää ojituksen ja loma-asutuksen vaikutus lammikoiden veden laatuun, mikä tulisi suorittaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Alueen eteläistä osaa olisi syytä siistiä kasvillisuuden raivausjätteistä, mutta muut jälkihoitotoimenpiteet eivät ole tarpeen. Soranottoalue 11. Alueelle on rakennettu loma-asutusta, eikä jälkihoitotoimenpiteille ole ehkä tarvetta. Soranottoalueelta 12. maa-ainesten ottaminen on loppunut jo kauan aikaa sitten. Pohjavesilammet ovat sulautuneet ympäristöönsä, ja kasvillisuus on levinnyt niiden rannoille. Syytä jälkihoitotoimenpiteille ei nähtävästi ole MAATALOUS Eläinsuojat ja laidunnus Kotieläinsuojia, jaloittelualueita sekä pelto- ja puutarhaviljelyä koskevia velvoitteita säätelee nitraattiasetus, sillä eläinten lannan ja kasvilannoitteiden sisältämät nitraatit saattavat aiheuttaa vesistöjen ja pohjavesien pilaantumista. (Ympäristöministeriö, 2009) Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevalle karjatilan toiminnalle on aina oltava ympäristölupa ennen luvanvaraisen toiminnan aloittamista. Pohjavesialueelle sijoitettavien eläinsuojien rakentaminen tulee aina selvittää ympäristöviranomaisen kanssa. Uutta kotieläinsuojaa ei tulisi perustaa vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle. (ProAgria, Etelä-Pohjanmaa 2008) Niittonurmien aiheuttama pohjavesien lannoitekuorma on huomattavasti pienempi kuin laidunten vastaava. Niittonurmelta suurin osa lannoitteista poistuu kasvillisuuden mukana, kun taas laitumilla lehmän ravinnokseen käyttämän kasvillisuuden ravinnepitoisuudesta kiertoon palaa jopa %. Sonnan ravinteet palaavat kasvillisuuden käyttöön hitaasti, mutta virtsan sisältämä typpi saattaa huuhtoutua nopeastikin maakerroksiin. Ulosteiden sisältämien mikrobien huuhtoutuminen pohjave-

31 31 teen on myös mahdollista. Fosfori jää yleensä maan pintakerroksiin, eikä pääse sieltä pohjaveteen. (Järvenranta et al., 2001) Maatalouden pohjavesille aiheuttaman riskin torjumisen lähtökohtana on ympäristönsuojelulaissa oleva pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ), vesilain pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18) sekä nitraattiasetuksen (931/2000) pohjavesialueita koskevat määräykset. Pohjavesialueelle ei tulisi täten perustaa uusia eläinsuojia, turkistarhoja, lantavarastoja, virtsasäiliöitä tai säilörehuaumoja. Pohjaveden pilaantumista eivät myöskään saa aiheuttaa jaloittelualueet, ulkotarhat ja niiden perustaminen. (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2005) Peltoviljely Jos peltolohkoja sijaitsee pohjavesialueella, näille osille ei tule pohjaveden pilaamiskiellon mukaisesti levittää lietelantaa, virtsaa, pesu- tai jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muuta nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys pelloille on kuitenkin sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle välisenä aikana, kunhan pidetään huoli, että kuivalannalla lannoitettu pelto mullataan tai kynnetään viimeistään vuorokauden kuluessa. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman pian eikä käytettävä lantamäärä saa ylittää kasvin yhden kasvukauden puitteissa tarvitsemaa ravinnemäärää. (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2005) Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Tällöin kaivojen ympärille on kuitenkin jätettävä vähintään metriä leveä suojavyöhyke, jonka rajaus riippuu alueen topografiasta ja maalajista sekä kaivon rakenteesta. Maaperätutkimuksen tekeminen kuuluu ensisijaisesti toiminnanharjoittajan vastuulle. Lannoitustapojen tarkentaminen peltolohkoille on mahdollista lohkokohtaisen maaperäselvityksen perusteella. Lietelannan levittäminen edellyttää tiiviin maalajin esiintymistä yli kolmen metrin vahvuisena kerroksena sekä riittävää etäisyyttä vedenottamoon tai kaivoon. Tutkimus voidaan suorittaan joko koekuopilla tai kairaamalla ja ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä pohjaveden virtaussuunnasta. Tutkimussuunnitelmaa tehtäessä olisi suositeltavaa olla yhteydessä ympäristökeskuksen pohjavesiryhmään, jolloin tutkimukset voidaan kohdistaa tärkeimmille alueille. Ympäristökeskus antaa viljelijälle selvitysten perusteella lausunnon sopivasta lannoitustavasta. (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2005)

32 32 Kasvinsuojeluaineiden etiketeistä löytyy merkintä, josta ilmenee tuotteen sopivuus pohjavesialueelle. Evira ylläpitää luetteloa kasvinsuojeluaineiden soveltuvuudesta internet-sivustollaan: Pellonraivauksen mahdollisuus ja luvantarve on varmistettava pohjavesialueella alueelliselta ympäristökeskukselta Maatalous Troiharin, Heralankankaan ja Liipantönkän pohjavesialueilla Troiharin ja Liipantönkän alueella on kaksi toiminnassa olevaa nautakarjatilaa. Lisäksi Liipantönkän pohjavesialueen ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä, sijaitsee kuitenkin turkistarha sekä sika- ja nautakarjatilat. Troihari Troiharin pohjavesialueen pohjoispäässä sijaitsee yksi luvitettu nautakarjatila noin 250 metrin etäisyydellä vedenottamosta. Tilalla on paikat 15 lypsylehmälle, 11 hieholle sekä 13 alle puolivuotiaalle vasikalle. Tilalla lanta ja virtsa kerätään erikseen kuivalantalaan ja virtsasäiliöön. Peltoviljelyn käytössä koko pohjavesialueella on 37,9 ha eli 32,7 % pinta-alasta. Troiharin pohjavesialueen varsinaisesta muodostumisalueesta peltoina on 27,1 ha eli 17,9 %. Heralankangas Heralankankaan pohjavesialueella sijaitsee useita jo toimintansa lopettaneita vanhoja karjatiloja, muttei ainuttakaan tällä hetkellä toiminnassa olevaa tilaa. Peltoviljelyn käytössä on Heralankankaan koko pohjavesialueen pinta-alasta 32,3 ha eli 17,8 %, ja varsinaisesta pohjaveden muodostumisalueesta peltoviljely kattaa 17,7 ha eli 18,4 %.

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus

Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus Ulla-maija.liski@ymparisto.fi Alueellinen ympäristökeskus Ympäristöministeriön ja maa-

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden

Lisätiedot

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan

Lisätiedot

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella KUULUTUS VARELY/4160/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella Paimion pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelu

Pohjavesialueiden suojelu Pohjavesialueiden suojelu 2.10.2012 Pohjavesialueluokkien määrittely Pohjavesialueet luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa mukaan kolmeen eri luokkaan Luokka I, vedenhankintaa varten tärkeä

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön

Lisätiedot

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Pohjavesiin liittyvän sääntelyn uudistaminen. Ylitarkastaja Juhani Gustafsson

Pohjavesiin liittyvän sääntelyn uudistaminen. Ylitarkastaja Juhani Gustafsson Pohjavesiin liittyvän sääntelyn uudistaminen Ylitarkastaja Juhani Gustafsson Pohjavesityöryhmä Työryhmän tavoitteena oli selvittää pohjavesialueiden kartoitukseen, luokitukseen ja käyttöön sekä pohjavesien

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta Pöyry Finland Oy LAUSUNTO Viite Sivu 1 (5) Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta 1 POHJAVESIOLOSUHTEET Kaava-alueen lounaisosa sijoittuu Palokankaan

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Suonenjoen kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Suonenjoen kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Suonenjoen kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut

Lisätiedot

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset Ympäristölupa lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset suuret yksiköt: AVI:lta luvat, ELY valvoo pienet yksiköt: kunta antaa luvan ja valvoo Ympäristönsuojelulaki uudistuu

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella KUULUTUS VARELY/536/2017 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin

Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin Vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Vesihuolto- ja pohjavesitapaaminen 4.-5.4 2017 Tampere 1 Veluke? Vedenottamoiden lupaseurannan

Lisätiedot

Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu

Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu Merja Antikainen, Anu Peltonen Pirkanmaan ELY-keskus Talousvesikoulutus 28.9.2017 Tampere 18.9.2017 Vesienhoitosuunnittelulla vedet hyvää tilaan tietämys vesien

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

Syväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa

Syväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa Syväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa DI Sara Rantamäki, käyttöinsinööri Kurikan Vesihuolto Oy Vesihuoltopäivät 11.5.2017 1 Kurikan syväpohjavesihanke 1/2 Kurikan

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Maa-ainesten ottotoiminta pohjavesialueet ja niiden suojelu Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Maa-ainesten ottotoiminta pohjavesialueet ja niiden suojelu Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maa-ainesten ottotoiminta pohjavesialueet ja niiden suojelu 27.4.2017 Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tehtäviä maanottoasioissa: Ympäristö ja luonnonvarat

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS HAMELY/32/07.02/2010 Häme Luonnonvarayksikkö Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187.

Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187. 5.14 Kokkola Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187. Kuva 187. Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta LANNAN LEVITYS Tämän analyysiesite esittelee paikkatietoanalyysin, jonka tarkoitus on määritellä ne pellon peltolohkot, joille lannan levitystä voidaan kohdentaa. Lannanlevitystä rajoittaa nitraattiasetus,

Lisätiedot

Taustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista

Taustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista 28.4.2017 Pohjavedenottamoiden riskienhallinnan tehostaminen pohjavesiyhteistarkkailuilla Kivimäki, A.-L., Lahti, K., Loikkanen, H., Pönni, J., Ahonen, J., Backman, B., Kaipainen, T. & Luoma, S. Valtakunnalliset

Lisätiedot

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten

Lisätiedot

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan maaperässä

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kunnost us-tarve Lisämääre Huomioitavaa Tarkastus pvm Digitoija Pinta-ala (ha)

Kunnost us-tarve Lisämääre Huomioitavaa Tarkastus pvm Digitoija Pinta-ala (ha) Soranottoalueen numero Jälkihoidon tila Kunnost us-tarve Lisämääre Huomioitavaa Tarkastus pvm Digitoija Pinta-ala (ha) Pohjavesialueen nimi Hirvikangas 1 4 1 lampi vedenottamon läheisyys 10.10.2007/28.6.2011

Lisätiedot

Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56.

Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56. 5.5 Himanka Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56. Kuva 56. Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.03.2015 Sivu 1 / 1 142/11.01.03/2014 25 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet

Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Valtakunnalliset Vesihuoltopäivät Jyväskylässä 10.-11.5.2017

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Ruskon kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Ruskon kunnan alueella KUULUTUS VARELY/4299/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Ruskon kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset

Pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Johtava hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus/ktk Hämeenlinna 29.9.2016 Öljy- ja biopolttoainealan ympäristö & turvallisuuspäivät Mitä ovat pohjavesialueet?

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö Pohjavesi on juomavettämme Suomessa vesilaitosten jakamasta talousvedestä yli 60 % on pohjavettä tai tekopohjavettä. Lisäksi haja-asutusalueella

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Anne Polso / Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.5.2014 Kokkola

Lisätiedot

Karttulan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Karttulan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve n kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Vesannon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Vesannon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Vesannon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 145.

Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 145. 5.12 Kauhava Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 145. Kuva 145. Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat

Lisätiedot

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus) VALVONTAILMOITUS Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS, PALOKANGAS, KOKKOMÄKI, PITKÄKANGAS JA KIVIJÄRVENKANGAS 1.6.2012 PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS,

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot