Platon: Staten, 2003, (Bokförlaget Atlantis AB) (ISBN )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Platon: Staten, 2003, (Bokförlaget Atlantis AB) (ISBN )"

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2014 KIRJALLISUUSKOE Platon: Valtio, 2006, Otava,( ISBN ) eller på svenska Platon: Staten, 2003, (Bokförlaget Atlantis AB) (ISBN ) 1. Miten oikeudenmukaisuus, eli oikeamielisyys toimii hyvän elämän perustana? Esittele Valtio-dialogissa määriteltävää käsitystä oikeudenmukaisuudesta sekä sitä, minkälaisin perustein kyseisen käsityksen mukainen toiminta takaa hyvän eli onnellisen elämän. (9 p.) Tehtävän kysymys koskee yhtä koko Valtio-teoksen kattavista teemoista. Hyvä vastaus edellyttää erityisesti II, IV, IX ja X -kirjojen tuntemista. Platonin Valtiossa oikeudenmukaisuus on korkein tavoiteltava hyve, joka kohottaa elämän arvoa paremmaksi. Sekä oikeudenmukaisuus itsessään, että sen seuraukset ovat tavoittelemisen arvoisia. Vastaavasti useiden esimerkkien kautta tarkastellut väärämieliset vaihtoehdot todetaan poikkeuksetta kehnommiksi valinnoiksi. Oikeudenmukaisuuteen perustuva elämä on vahvimmalla mahdollisella pohjalla, ja sen ihanteen mukainen valtiojärjestys takaa myös kansalaisilleen parhaan mahdollisuuden onnelliseen, so. hyvään elämään. 1 Pisteytys: Hyvä vastaus huomioi kaikki kysymyksen osatekijät ja määrittelee oikeudenmukaisuuden käsitteen Valtiossa annettua taustaa vasten. Vastauksessa tulee myös käsitellä oikeudenmukaisuutta sekä yksilön että valtion hyveenä ja analysoida näiden välisiä suhteita. (4 p.) Lisäksi hyvässä vastauksessa eritellään Platonin perusteluita oikeamielisen elämän puolesta (3 p.). Vastauksen kokonaisuudelta odotetaan sisällön virheetöntä hallintaa ja jäsentämistä, kielellisen ilmaisun huolellisuutta sekä kriittistä ajattelua (2 p.). 2 p. Platonin oikeudenmukaisuuden määritelmä ja keskustelun tausta 1,5p: Koevastauksesta ilmenee, että vastaaja tuntee Platonin Valtiossa käytävän keskustelun pääpiirteet. Oikeudenmukaisuuden on tiedetty olevan inhimillinen hyve eli luonteenpiirre (335c). Sen vaikuttavuutta on käsitelty sekä yksilön että valtion tasolla (368e) ja sen mukaisen elämän noudattaminen on todettu parantava elämän laatua kohti onnellisuutta (621c). 0,5p: Oikeudenmukaisuuden määrittelyä tavoitteleva keskustelu on onnistuneesti liitetty sen taustaan, eli käsitettä koskevaan, aiempaan keskusteluun: Keskustelun taustaa on voitu vastauksessa esitellä muiden keskustelijoiden näkemyksien kautta, tai vaihtoehtoisesti siinä on kuvattu yksittäisen keskustelijan, kuten Thrasymakhoksen kantaa, jonka mukaan oikeudenmukaisuus on yhtä kuin vahvemman etu, sekä sitä millä tavalla Sokrates väittää tätä vastaan (347e). 1 Vrt. Vaikka Valtiossa (II-IV) nähdään melkoisesti vaivaa oikeudenmukaisuuden määrittelyn löytämiseksi, tämä ei ole Platonin varsinainen ongelma; keskustelijat ovat ilman täsmällistä määritelmää tienneet yksityistapauksissa, minkälaiset teot ovat oikeudenmukaisia tai vääriä. Toistuvana perusongelmana ensimmäisestä kirjasta viimeiseen saakka on kysymys siitä, onko väärämielinen oikeamielistä onnellisempi. Tämän kysymyksen käsittelyssä Valtiolla on yhtymäkohtia Gorgias-dialogiin. (Valtion selitykset laatinut Jussi Tenkku, s. 390.) 1

2 2 p. Oikeudenmukaisuus valtion ja yksilön hyveenä sekä näiden välinen suhde Koska Valtio on teos, jossa kohtaavat Platonin filosofian eri osa-alueet, erit. psykologia ja poliittinen filosofia, edellytetään hyvässä vastauksessa näiden näkökulmien läpikäymistä. Oikeudenmukaisuuden muoto on sama valtio- ja yksilötasolla. Oikeudenmukaisuus ilmaisee tasapainoa sekä valtion sisäisten yhteiskuntaluokkien sekä vastaavasti sielun kolmijaon (järki-, intoja halusielut) välillä niin, että osat hoitavat niille kuuluvat tehtävänsä (427d 445c). Edellisissä tarkastellaan käsitettä kansan osien kautta, kun taas jälkimmäisissä vaihtoehdoissa pohditaan hyveitä. Mm. seuraaviin kohtiin liittyvät vastauksessa käsitellyt aiheet on huomioitu pisteytyksessä: 1,00p: Kansanosien harmonia on olennaista oikeudenmukaisuuden toteutumiselle valtiossa. Valtio on oikeudenmukainen silloin kun sen sisältämät kolme luokkaa (vartijat, sotilaat ja tuottajat) hoitavat kukin omat tehtävänsä (435b). Kansanosien jäsenet hoitavat luokkaansa vastaavat tehtävät: kohtuuden omaavat halusielun ohjaamat tuottajat huolehtivat taloudesta, rohkeuden omaavat intosielun hallitsemat sotilaat puolustavat valtiota sekä viisauden omaavat järkisielun hallitsemat vartijat johtavat valtiota (441e- 442). 1,00p: Hyveellisyys puolestaan on oikeudenmukaisuuden edellytyksenä yksilölle: oikeamielinen mies ei itse oikeudenmukaisuuden muotoon nähden eroa lainkaan oikeamielisestä valtiosta vaan on samanlainen kuin sekin (435b). Sen sijaan järkeväksi, urheaksi ja viisaaksi sen tekivät eräät muut noiden samojen luokkien ominaisuudet ja asennoitumistavat (435b), kun taas vääryys on noiden kolmen sielunosan keskinäistä eripuraisuutta (444b). Max. 3 p. Perustelut: Oikeamielisen elämäntavan valinta kohottaa elämänlaadun olosuhteista riippumatta tavoiteltavammaksi vaihtoehdoksi. Oikeamielisyys on Platonin mukaan aina väärämielisyyttä parempaa. Vastauksessa on onnistuttu kuvaamaan monipuolisesti Platonin perusteluja sille, että oikeudenmukainen elämä takaa myös lopulta paremman eli onnellisemman elämän. Mm. seuraavista, käsitellyistä aiheista on annettu pisteitä: Selkein esimerkki oikeamielisen paremmasta asemassa sekä yksilönä että valtiollisen toiminnan puitteissa on tyrannin esimerkki: Valtiomuotojen oikeudenmukaisuuden tarkastelu päättyy täysin väärämieliseen tyranniin, jossa todetaan seuraavasti: Jos siis hyvä ja oikeamielinen mies on jo nautinnonkin suhteen näin paljon korkeammalla kuin paha ja väärämielinen, eikö hän silloin ole elämänsä säädyllisyyden, kauneuden ja hyveellisyyden suhteen vielä tätä äärettömän paljon korkeammalla? On kyllä, totisesti. (588a.) Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen on ehtona onnellisuudelle. Se on kestävä luonteenhyve, ja Platonin mukaan sen vaikutus yltää jopa maallisen elämän tuolle puolen. Muutos väärämielisemmäksi ei ole mahdollista ulkoisen vaikutuksen vuoksi edes kuoleman edessä (610). Oikeudenmukaisuus ei ole sama kuin vahvemman etu, eikä väärämielisen elämä ole oikeamielisen elämää onnellisempaa (ks. 347e). Tätä on voitu perustella esim. ideaopin kautta: halujen suuntautuminen kohti ikuisia ideoita tuottaa myös vakaampaa onnellisuutta (VII-kirja). Sen lisäksi, että oikeamielisyyden johdosta oikeamieliset saavat palkinnon sen perusteella että heitä pidetään yhteisöissään oikeamielisinä (612d), Platonin mukaan heitä seuraa myös jumalten suosio (613ab). Loppuun sisältyy pähkinänkuoressa oikeamielisen elämän tavoite yhdessä onnellisuuden kanssa: Jos noudatamme minun neuvoani ja uskomme, että sielu on kuolematon ja pystyy kestämään kaiken pahan ja kaiken hyvän, pysymme aina ylöspäin johtavalla tiellä ja toteutamme oikeudenmukaisuutta järkevästi ja kaikin tavoin. Silloin olemme mieleen sekä itsellemme että jumalille, sekä viipyessämme täällä että periessämme oikeamielisyyden palkinnot, niin kuin voitokkaat kilpaurheilijatkin keräävät palkintonsa, ja silloin myös elämme täällä ja samaten kuvaamallamme tuhatvuotisella vaelluksella onnellisina. (621c, korostukset lisätty) 2

3 2 p. Loput pisteet tulevat osoitetun materiaalin tuntemiseen, argumentaation hallintaan (ml. kritiikki) sekä tekstintuottamiseen perustuvien ansioiden perusteella. Suurempia asiavirheitä ei esiinny. 0,50p: Vastauksen arvioinnissa on otettu huomioon kuinka hyvin vastaaja on osoittanut tuntevansa lähdemateriaalin. Jos esim. joissain kohdissa on epätarkkuuksia, on pisteitä saatettu vähentää. Platonin laajemman tuotannon sekä hänen aikalaiskontekstin tuntemisen osoittaminen on sen sijaan otettu vastaan myönteisesti. Esim. Oikeamielisyyden yhteys Gorgias-dialogiin, oikeamielisyyden kasvatuksen kuvaus sekä tarkempi oikeudenmukaisen valtion tarkastelusta ovat osoituksia aiheen hallinnasta. 0,50p: Tämän lisäksi vastauksen on odotettu olevan johdonmukaisesti jäsennetty, niin että siinä esiintyvät keskeiset argumentit on esitetty selkeästi. Esim. vaikka edellä mainitut kohtien kriteerit olisi tekstissä täytetty, mutta esitetty satunnaisessa ja epäselvässä järjestyksessä, on pisteitä saatettu vähentää. 0,50p: Vastauksessa on esitetty tekstin tuottamisessa käytetyn kielen moitteetonta hallintaa. Liialliset kirjoitusvirheet tai vaikeaselkoisuus ovat saattaneet tuoda vähennyksiä. 0,50p: Täydet pisteet ovat edellyttäneet myös sitä, että lähdemateriaalia on arvioitu kriittisestä näkökulmasta. Tästä toimivat osoituksena esim. Platonin dialogi-muotoisen argumentointikeinojen arviointi. Valtion kaudella dialogit muistuttavat jo enemmän yksinpuheluja, kuten käy ilmi Platonin kumppanien liiankin hyväksyvistä vuorosanoista. Ks. esim. 413c: Ja taikakeinoin riistämisestä on kai sinunkin mielestäsi silloin kysymys, kun ihminen nautinnon hurmassa tai pelon vallassa muuttaa käsitystään. Kyllähän kaikki mikä näin harhauttaa on eräänlaista taikuutta. Vaihtoehtoisesti on voitu esim. arvioida Platonin metodia: voimme ensiksi tutkia, millaista se valtioissa on. Sen jälkeen tutkimme sitä yksilössä tarkastelemalla, löydämmekö tästä pienemmästä hahmosta yhtäläisyyttä suuremman kanssa (369a). Valtion ja yksilön ominaisuuksien samaistamisessa on ainakin ideaopin ulkopuolella kyseessä väärä rinnastus. Toisen ominaisuuksilla ei välttämättä ole yhteyttä toisen vastaaviin. 2. Minkälainen näkemys yhteisomistuksesta ja toisaalta yksityisomistuksesta Platonin Valtiossa esitetään? Kuinka näkemykset ja omistussuhteisiin ehdotetut käytännöt perustellaan? (9 p.) Yksityisomistuksen vaikutukset ovat Valtion läpileikkaavia teemoja, ja Platon esittää omistussuhteisiin korvaavia järjestelyjä ideaalivaltion luomiseksi. Yhteisomistukseen liitettävien käytäntöjen käsittelyssä kysymys viittaa erityisesti Valtion V kirjaan (449c 471e). Vastaukselta odotetaan molempien omistusmuotojen käsittelyä, käytännön järjestelyjen kuvausta sekä näkemyksille annettujen perustelujen käsittelemistä. Erinomaisessa vastauksessa perustelut on liitetty Valtion laajempaan filosofiseen kehykseen. Vastauksessa voi siis olla muualla kirjassa mainittuja tekijöitä, mutta vain sikäli kuin ne tukevat alla mainittujen asioiden käsittelyä ja vastauksen kokonaisuutta. Pisteytys: Kysymys on kaksiosainen. Hyvä vastaus ottaa huomioon kaikki kysymyksessä esitetyt elementit: yhteis- ja yksityisomistukseen liittyvien näkemysten ja käytäntöjen kuvailemisen (2 p.) lisäksi vastauksessa tulee erityisesti analysoida Platonin antamia perusteluja (6 p.) kysymyksenannon rajatussa kontekstissa. Vastauksen kokonaisuudelta edellytetään sisällön hallintaa sekä kykyä jäsentää Valtion eri osissa esitettyjä perusteluja johdonmukaisesti ja selkeästi (+/-1 p.). 2,5 p. Yksityisomistuksen vaikutusten kuvaus (0,5 p.) ja perustelut (2 p.) 3

4 0,5p: Hyvässä vastauksessa omistussuhteet liitetään Valtiossa esitettyyn luokkajakoon, joka perustellaan oikeudenmukaisuudella eli työnjaon jakautumisella sielunosien mukaisesti. Vastauksessa tulee erotella vartijaluokka muista yhteiskuntaluokista ja rajata yhteisomistus koskemaan hallitsevaa vartijaluokkaa. Vastauksesta tulee käydä ilmi kielteinen suhtautuminen hallitsevan luokan yksityisomistusta kohtaan sekä yksityisomistuksen korruptoiva ja yhteiskuntamuotoja rapauttava luonne. 1p: Vastauksessa tulee kuitenkin huomioida, että erikoistunut työnjako pitää sisällään alimpien yhteiskuntaluokkien yksityisomistuksen sekä tarvittavan kaupankäynnin valtion elannosta huolehtimiseksi. Teoksessa esitetään, että erikoistunut työnjako mahdollistaa parhaan mahdollisen työnlaadun ja lopputuloksen koko valtion kannalta. Platon kuitenkin ajattelee, että liiallinen keskittyminen yksityisomistukseen ja sen kasvattamiseen johtaa valtion sairastumiseen, laajentumispyrkimyksiin ja sotiin, jotta tuotannon jatkuva kasvu olisi mahdollista toteuttaa. Valtion toisessa kirjassa esitetään ideaalin elämäntavan kuvaus ja siinä toteutuva työnjako (372a d). Toisaalta kuvataan myös sairastunut sikojen valtio, jossa elämäntapa on nautinnonhakuinen, ja ihmiset haluavat aina vain lisää omaisuutta (373d 374a). Turhien tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävää valtiota kutsutaan tulehtuneeksi. Kielteinen suhtautuminen hallitsevan luokan yksityisomistukseen perustellaan mm. sen hankaluudella, riitojen aiheutumisella sekä epäsopivuudella hallitsijoille: Valtiossa kuvataan, kuinka yksityisomaisuudesta huolehtiminen vie hallitsevalta luokalta liikaa aikaa ja vaivaa tärkeämmiltä tehtäviltä. Yksityisomistus aiheuttaa myös kiistoja ja käräjöintiä (464d; 465c). Platon näkee omistamiseen liittyvät tehtävät alentavina (465c): lasten kasvattaminen, varojen hankkiminen elatukseen, lainat ja rahaliikenteen järjestelyt tuottavat hankaluuksia eivätkä sovi hallitsevan luokan arvolle. Samalla tuodaan esille, että rahalla liehakointi on joutavaa ja kiusallista. 1p: Hyvä vastaus käsittelee yksityisomistusta myös valtiomuotojen ja valtion rappeutumisen kannalta. Kahdeksannessa ja yhdeksännessä kirjassa esitetään, että valtiomuotojen turmeltuminen on keskeisesti yhteydessä yksityisomistukseen ja rahanhimoon. Kahdeksannessa kirjassa (550e 551b) kuvataan oligarkiaa ja liitetään rahanhimo hyveen arvostamisen alenemiseen ja köyhien halveksumiseen. Tässä yhteydessä kielteinen näkemys yksityisomistuksesta perustellaan siis hyveellisyyden vähenemisellä yhteiskunnassa: mitä suuremmassa arvossa pidetään rikkautta, sitä vähemmän arvostetaan hyvettä ja hyviä ihmisiä. Tällöin myös valtion virkoihin pääsy määrittyy varallisuuden eikä kyvykkyyden perusteella. Yhdeksännessä kirjassa (586d 587a) tuodaan esille demokraattisen ihmisen tuhlailevainen luonne sekä valtiomuodon luisuminen tyranniaan. Tyranniassa rahanahneus tavoittaa huippunsa hirmutekojen muodossa. Tyrannimainen ihmistyyppi ei erota rahan- ja voitonhimoa todellisesta nautinnosta, joka liittyy totuuteen, viisauden rakastamiseen ja oikeamielisyyteen eli sielun harmoniaan ja itselle kuuluvien tehtävien hoitamiseen. 2,5 p. Yhteisomistuksen yleinen kuvaus (0,5 p.) ja perusteluiden käsitteleminen koko valtion kannalta (2 p.) 0,5p: Vastauksessa esitetään kuvaus vartijoiden yhteisomistuksesta. Kolmannen kirjan lopussa kielletään vartijaluokan yksityisomistus, ja ajatusta kerrataan myöhemmin (416d 417a; 464c; 543c): vartijoilla ei saa olla omia asuntoja, maata tai muutakaan omaisuutta. Sen sijaan hallitseva luokka saa välttämättömän elatuksen valtion tuottavilta jäseniltä. Ruokaa tai muita käyttöhyödykkeitä ei kuitenkaan saa jäädä yli ja kasaantua. Kultaa ja hopeaa he eivät saa käsitellä tai edes olla samoissa tiloissa niiden kanssa. 1p: Valtion laajemmassa kontekstissa yhteisomistus perustellaan työn ja sielun osien jakoon perustuvalla oikeudenmukaisuudella, joka on myös onnellisuuden ehto. Neljännessä kirjassa 4

5 todetaan, että tavoitteena koko valtion onnellisuus ei vain tietyn luokan. Onnellisuus erotetaan yksityisomistamisesta ja etenkin suuren omistuksen kasvattamisesta. Yhteisomistus perustellaan myös väkivallan ja sotien välttämisellä: vartijat eivät saa käsitellä jalometalleja, koska raha ja rikkaudet aiheuttavat väkivaltaa, tyrannimaista käytöstä sekä vihollisuussuhteiden muodostumista. Vartijoille itselleen annetuissa perusteluissa vedotaan myyttiin: vartijoille sanotaan, että heidän sielussaan on jumalallista kultaa ja hopeaa, ja ettei sitä saa tahrata maallisilla jalometalleilla. Jotta järjestelyt olisivat mahdollisia käytännössä, poliittisen vallan ja (Platonin) filosofian on sulauduttava yhteen. Filosofien on tultava kuninkaiksi tai hallitsijoiden harrastettava filosofiaa vakavasti (473d). 1p: Perusteluissa korostetaan valtion yhtenäisyyttä: onnellinen valtio on myös yhtenäinen, joten Platonin mukaan sen tarkoituksena on välttää jakautuminen rikkaisiin ja köyhiin. Valtion ihanteena on vakavaraisuus, jossa huolehditaan välttämättömistä tarpeista, mutta jatkuvaa kulutustason nostamista vältetään. Yhtenäisyyden takaamiseksi valtion yhteisomistuksessa olevan maa-alan on oltava sopivan suuruinen ja valtion puolustuskykyinen. (419a 423e.) Liialliset erot varakkuudessa johtavat valtion sisäiseen vastakkainasetteluun sekä vaikuttavat negatiivisesti yksittäisten ihmisten oikeamielisyyteen ja onnellisuuteen. Viidennessä kirjassa verrataan valtiota ihmisruumiiseen, jonka kivut tuntuvat kaikissa, ja ilot ja surut ovat yhteisiä (462d). 3 p. Perhesuhteiden uudelleenjärjestely: naisten ja lasten yhteisomistuksen kuvaus (1 p.) sekä käytäntöjen perustelut (2 p.) 0,5p: Vastauksessa esitetään kuvaus naisten yhteisomistuksesta ja viitataan lisääntymiskäytäntöihin ja säätelyyn. 1p: Hyvän vastauksen tulee käsitellä naisten yhteisomistuksen puolustamiseksi annettuja filosofisia perusteluja. Platon yrittää ehkäistä valtion hajalle repiviä tekijöitä ja edistää yhtenäisyyttä, joka liitetään omistamiseen. Naisten ja lasten yhteisyyden ajatellaan edistävän tunteiden yhteisyyttä. Vartijanaiset ja -miehet kasvatetaan samoin, ja he tekevät samoja tehtäviä. Lapset sekä välttämätön omaisuus ovat yhteisiä. Platon toteaa, että näin toimiessaan he toimivat kaikkein parhaalla tavalla eivätkä suinkaan vastoin nais- ja miessuvun luonnollista suhdetta. (466c d.) Naisten asema perustellaan siis vetoamalla järjestelyn luonnollisuuteen, ja jos jokin järjestely esiintyy muualla luonnossa, on se myös mahdollista ihmisten kesken. Perusteluissa vedotaan myös siihen, että totunnaiset tavat eivät välttämättä ole käytännöllisimpiä. Dialogissa käydään keskustelu luonnonlaaduista sekä pohditaan, mitkä eroavaisuudet ovat olennaisia tehtävien hoidon kannalta. Johtopäätöksenä on, että valtionhoidolliset tehtävät eivät voi jakautua sukupuolen mukaisesti (455a; 456a). Tämä perustellaan myös hyödyllisyydellä: valtion kannalta hyödyllisintä on, että saman luontoiset osoitetaan samoihin tehtäviin, eli parhaat naiset osallistuvat samoihin tehtäviin kuin parhaat miehet. Siitä, että järjestely on luonnollista, mahdollista, käytännöllistä ja hyödyllistä hypätään johtopäätökseen, että naiset on parasta myös omistaa yhdessä. Suvunjatkamisen yhteydessä näkemys naisten yhteisomistuksesta perustellaan vetoamalla miestenvälisten riitojen välttämiseen, eläinlajien käyttäytymiseen sekä lauman jalostamiseen, johon valtion järjestelyt tähtäävät. 0,5 p: Vastauksessa tulee myös kuvata lasten yhteisomistusta. Valtiossa esitetään, että lapset tulisi ottaa huostaan vastasyntyneinä ja poikkeavuudet kätkeä (460c). Valtiossa lisääntymistä säännöstellään ja esim. imetys järjestetään kollektiivisesti siten, että omia lapsia ei tunneta. Jokainen mies sanoo pojikseen ja tyttärikseen kaikkia, joiden isä voi mahdollisesti olla, ja myös muut sukulaisuussuhteet määrittyvät mahdollisuuden mukaan (461d). 5

6 1 p: Lasten yhteisomistusta puoltavissa perusteluissa Platon vetoaa vartijoiden rodun puhtaana pitämiseen. Lasten yhteisomistus perustellaan myös sillä, että miesten välisiltä voimannäytöiltä vältytään, kun kaikki kokevat toisiaan kohtaan sukulaisuutta ja siihen liittyviä tunteita, kuten häpeää huonoista teoista. (464e 465b.) Viidennessä kirjassa todetaan myös, että menestys sodassa on varmempi, kun kaikki taistelevat yhdessä yhteisomistuksella järjestetyn tunnesiteen voimalla (471d) ja yhteiset lapset totutetaan jo pieninä sotaan (467a e). Vastauksessa voidaan myös mainita, että valtio motivoi vartijoita näihin järjestelyihin palkitsemalla sotamenestyksestä sekä yksilöllisesti että yhteiskunnallisin menoin (468a 469b). +/- 1 p: Vastaus kokonaisuutena: sisältöjen ja perustelujen käsittely, johdonmukaisuus sekä kielellisen ilmaisun selkeys Vastaus arvioidaan kokonaisuutena. Arvioinnissa painotetaan filosofisen ajattelun monipuolisuutta ja sisältöjen käsittelykykyä. Tämä tarkoittaa aiheen tarkastelua eri näkökulmista ja etenkin väitteille annettujen perustelujen pohtimista. (+/- 0,5 p.) Arvioinnissa huomioidaan sisällön lisäksi vastauksen johdonmukaisuus, selkeys sekä kielelliset tekijät. (+/- 0,5 p.) Johdonmukaisella ja syvällisellä kokonaisuudella on mahdollista kompensoida lieviä sisällöllisiä puutteita yksityiskohdissa, muttei kuitenkaan kysymyksen olennaisimmissa osa-alueissa ja käsitteissä. Merkittävä määrä virheitä keskeisissä asiatiedoissa tai epäjohdonmukainen, heikosti rajattu tai kieliasultaan huolimaton esitystapa vaikuttavat alentavasti arvosteluun. Vastaavasti selkeälle, johdonmukaiselle ja kieliasultaan moitteettomalle vastaukselle voidaan antaa maksimissaan yksi (1) lisäpiste. AINEISTOKOE Yleistä: Aineistokokeen tarkoitus on mitata vastaajan kykyä tunnistaa ja eritellä filosofisia argumentteja sekä niiden luonnetta. Lisäksi arvioidaan vastaajan kykyä analysoida ja pohtia filosofista ongelmaa itsenäisesti aineistotekstissä esitetyn viitekehyksen pohjalta. Vastaukset on arvosteltu kokonaisuuksina kiinnittäen huomiota asiasisällön ohella myös esitystavan selkeyteen ja johdonmukaisuuteen. Kokelaan ei ole edellytetty esittävän omia kriittisiä huomioita. Toisaalta asiasisältöön liittyviä puutteita on voinut kompensoida hyvää ymmärrystä ja kriittistä ajattelukykyä osoittaneella, johdonmukaisella vastauksella. 3. Mitä tekstikatkelman perusteella voidaan sanoa kirjoittajan käsityksestä moraalisesta politiikasta? (9 p.) Yleinen huomautus: Kirjoittaja (Kant) puolustaa moraaliin perustuvaa politiikkaa ja kritisoi kantoja, joiden mukaan moraalin velvoitteet pitää suhteuttaa olosuhteisiin ja tekijöiden päämääriin. Tämän takia teorian ja käytännön välillä ei teorian tasolla ole ristiriitaa, vaikka todellisessa elämässä joudumme päättelyssämme käymään läpi eri suuntaan vetoavia seikkoja. Moraalinen politiikka (maksimissaan 4,0 p.) Tekstissä esitetään, että moraali ja politiikka on sovitettava yhteen eikä niiden välillä ole ristiriitaa. On luonnotonta pitää näitä ristiriitaisina, ja järjen päättelyn mukaan ne eivät sitä olekaan. (0,5 p.) Moraalin velvoitteet ovat ensisijaisia politiikan suhteen ja ehdottoman velvoittavia myös politiikassa. Moraalinen poliitikko sovittaa toimintansa moraaliin vaatimuksiin ja asettaa nämä velvoitteet muiden poliittisten päämäärien edelle (0,5 p.) Kirjoittaja on moraalisen politiikan kannalla (vs. poliittisen moralistin/moralisoivan poliitikon). (0,25 p.) 6

7 Moraali on luonteeltaan ehdotonta ja velvoittavaa (käskevää). (0,5 p.) Moraalin velvoitteet ovat luonteeltaan muodollisia, mainitun kategorisen imperatiivin mukaisia. (0,5 p.) Moraalin velvoitteiden tulisi yhteiskunnassa rajoittaa vallankäyttöä. (0,5 p.) Yhteiskunnallisessa elämässä korkein moraalinen tavoite on ikuinen rauha. (0,25 p.) Objektiivisesti, eli teoriassa, ei moraalin ja politiikan välillä ole ristiriitaa; subjektiivisesti tämä ristiriita ja/tai sen mahdollisuus on kuitenkin aina läsnä päättelyssämme. (0,5 p.) Subjektiivisten ristiriitojen olemassaolo on ihmiselle vain hyväksi, koska niiden avulla ihminen voi oppia, mitkä hänen todelliset velvollisuutensa ovat, ja hän voi kasvaa moraaliseksi henkilöksi. (0,5 p.) Poliittinen moralisti/moralisoiva poliitikko (maksimissaan 2,0 p.) Vastauksessa tuodaan esille, että poliittinen moralisti tai moralisoiva poliitikko muokkaa moraalikäskyn omien päämääriensä mukaan ja näin ajaa ensisijaisesti omaa etuaan tai muita strategisia päämääriä. (0,5 p.) Poliittinen moralisti pitää moraaliajattelua taitavuusoppina, jossa tehtävänä on muun muassa oppia luonnosta ja taitavasti käyttää olosuhteita hyväksi omien päämäärien saavuttamiseksi. (0,5 p.) On mahdotonta täydellisesti ennakoida tekojen seurauksia, koska ihmisten tiedot olosuhteista eivät ole koskaan riittäviä. Tämän takia moraalipäättelyssä ei voi nojata vain luonnon tuntemukseen. (0,5 p.) Poliittisen moralistin päättelytavat yhteiskunnassa johtavat useimmiten mielivaltaan. (0,5 p.) Ajan merkitys (maksimissaan 1,0 p.) Moraalipäättelyssä ja käytännöllisessä järjessä on tärkeää huomioida tekojen ajallisuus: kaikkea velvoittavaa ei tarvitse toteuttaa heti. (0,5 p.) Vastauksessa esitetään tästä yksityiskohtaisempi keskustelu. (0,5 p.) Kokonaisuuden ja argumentoinnin arvio (maksimissaan 2 p.) Huom: Vastauksesta saa joko 2; 1,5; 1; 0,5 tai 0 pistettä. Vastaus on kattava, muodostaa itsenäisesti jäsennellyn kokonaisuuden ja on kaikin puolin virheetön. (2 p.) Vastaus on pitkälti esittelevä, mutta se sisältää myös joitakin itsenäisempiä osia. Vastaus on pääpiirteissään kattava ja virheetön. (1,5 p.) Vastaus on luettelonomainen ja seuraa pitkälti tekstissä esitettyjen väitteiden etenemisjärjestystä, mutta/tai vastauksessa on joitakin selkeitä virheitä tai se on sekava. (1 p.) Vastauksessa mainitaan joitakin kysymyksen kannalta keskeisiä seikkoja, mutta se on sekava, epäjohdonmukainen ja sisältää mahdollisesti joitakin ristiriitaisuuksia. (0,5 p.) Tyhjä vastaus. (0 p.) Pisteytys on merkitty vastauspapereihin tässä järjestyksessä 4. Tekstikatkelmassa esiintyy viittauksia luontoon, ihmisluontoon ja olosuhteisiin. Mikä on tekstikatkelman perusteella tämänkaltaisten seikkojen rooli moraaliin liittyvässä päättelyssä? (9 p.) Yleinen huomautus: Vastaus edellyttää itsenäistä ajattelua ja päättelykykyä mm. siksi, että käsitteitä luonto, ihmisluonto ym. käytetään katkelmassa erilaisissa ja osittain vastakkaisissa merkityksissä. Esim. moraalinen ajattelu ja järjen käyttö kuuluvat ihmisen luontoon, mutta samalla 7

8 ihmiset voivat luonteestaan johtuen langeta itsekkyyteen ja osoittaa velvoitteiden suhteen tahdon heikkoutta. Luonnon ja luonnottomuuden sija moraaliajattelussa (maksimissaan 3,0 p.) Vastauksessa tuodaan esille luonnon ja moraalin erottelu ja vastakkainasettelu. (1 p.) Tekstissä luontoon liitetään determinismi ja koneellisuus, moraaliin vapaus ja järjen käyttö. (0,5 p.) Kirjoittajan mukaan on kuitenkin luonnotonta nähdä ristiriita moraalisten velvollisuuksien ja käytännön välillä, koska velvollisuudet ovat ehdottoman velvoittavia. Näin luonnon ei pitäisi antaa vaikuttaa velvollisuuksiin. (0,25 p.) Järjen päättelyistä saadaan tietoa luonnonoikeudesta. (0,5 p.) Luonnon tunteminen on kuitenkin edelleen tärkeää myös moraalipäättelyn kannalta. On kuitenkin mahdotonta täydellisesti ennakoida tekojen seurauksia, koska ihmisten tiedot olosuhteista eivät ole koskaan riittäviä. Tämän takia moraalipäättelyssä ei voi nojata ainoastaan luonnon tuntemukseen. (0,5 p.) Olemassa olevista valtiomuodoista ei myöskään voida päättää, mikä on paras valtiomuoto. (0,25 p.) Ihmisluonnon kaksi puolta (maksimissaan 2,0 p.) Tekstin mukaan järki, moraali ja vapaus kuuluvat ihmisluontoon. (0,5 p.) Ihmisluontoon kuuluu myös taipumus oman edun tavoitteluun. (0,5 p.) Ihmisluontoon kuuluu myös tahdon heikkoutta. (0,5 p.) Vastauksessa havaitaan ristiriita näiden ihmisluontoon kuuluvien seikkojen välillä ja ristiriitaa käsitellään. (0,5 p.) Olosuhteiden merkitys moraalipäättelyssä (maksimissaan 2,0 p.) Vastauksessa mainitaan olosuhteiden merkitys moraalipäättelylle. (0,5 p.) Vastauksessa esitetään myös, että velvollisuutemme on muuttaa huonot olosuhteet paremmiksi. (0,5 p.) Olosuhteilla ei kuitenkaan Kantin mukaan ole vaikutusta moraalisten velvoitteiden yleiseen sisältöön. (0,5 p.) Vastauksessa tuodaan esille näkemys, jonka mukaan olosuhteita tulee muuttaa vähitellen ottaen huomioon tilanteen erityslaatu. Pitää välttää pahan tekemistä hyvän asian takia ja mieluummin edetä varoen, askel kerrallaan. (0,5 p.) Kokonaisuuden ja argumentoinnin arvio (maksimissaan 2 p.) Huom: Vastauksesta saa joko 2; 1,5; 1; 0,5 tai 0 pistettä. Vastaus on kattava, muodostaa itsenäisesti jäsennellyn kokonaisuuden ja on kaikin puolin virheetön. (2 p.) Vastaus on pitkälti esittelevä, mutta se sisältää myös joitakin itsenäisempiä osia. Vastaus on pääpiirteissään kattava ja virheetön. (1,5 p.) Vastaus on luettelonomainen ja seuraa pitkälti tekstissä esitettyjen väitteiden etenemisjärjestystä, mutta/tai vastauksessa on joitakin selkeitä virheitä tai vastaus on sekava. (1 p.) Vastauksessa mainitaan joitakin kysymyksen kannalta keskeisiä seikkoja, mutta se on sekava, epäjohdonmukainen ja sisältää mahdollisesti joitakin ristiriitaisuuksia. (0,5 p.) Tyhjä vastaus. (0 p.) Pisteytys on merkitty vastauspapereihin tässä järjestyksessä 8

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä Kirjallisuuskoe

Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä Kirjallisuuskoe Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 Kirjallisuuskoe 1. "Jos siis jalojen ja häpeällisten tekojen tekeminen tai tekemättä jättäminen on vallassamme

Lisätiedot

FILOSOFIA (OPETUS SUOMEKSI) Arvosteluperusteet 2018 Helsingin yliopisto

FILOSOFIA (OPETUS SUOMEKSI) Arvosteluperusteet 2018 Helsingin yliopisto FILOSOFIA (OPETUS SUOMEKSI) Arvosteluperusteet 2018 Helsingin yliopisto Valintakokeen ennakkomateriaali: Räikkä, Juha & Siipi, Helena (toim), Ajattele, filosofoi. Helsinki: Sanoma Pro. Luvut 1, 3, 4, 5,

Lisätiedot

Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2015

Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2015 Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2015 Kirjallisuuskoe 1. Platon kirjoittaa Valtiossa tyrannista: Hän on sidottuna, onnellisessa pakkotilassa: hänen

Lisätiedot

Platon: Staten, 2003, (Bokförlaget Atlantis AB) (ISBN 9789174867640)

Platon: Staten, 2003, (Bokförlaget Atlantis AB) (ISBN 9789174867640) Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2011 Kirjallisuuskoe Platon: Valtio, 2006, Otava,( ISBN 9789511218678) eller på svenska Platon: Staten, 2003,

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet 6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUKSEN TAUSTATIEDOT: 1003 vastaajaa Vastaajien ikähaarukka 25 55 v. Toteutus online haastatteluina toukokuussa 2012 KUINKA TYYTYVÄINEN OLET ELÄMÄÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Sokrates. Taustaa. Sokrates eaa

Sokrates. Taustaa. Sokrates eaa Sokrates 469 399 eaa Taustaa Homeerilaisen moraalijärjestelmän murtuminen muutti Kaupunkivaltion ajattelun: traditionaalisen yhteiskunnan hierarkian, roolien ja funktioiden romahdus riistää moraalisilta

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 5.6.2017 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS 1.10.2019 Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

2. Ystävyyden merkitys ihmiselämässä Aristoteleen mukaan

2. Ystävyyden merkitys ihmiselämässä Aristoteleen mukaan VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, VALINTAKOE, KESÄ 2006, KÄYTÄNNÖLLISEN FILOSOFIAN ARVOSTELUPERUSTEET Käytännöllinen filosofia: kirjallisuuskoe. Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka (NE). 1. Hyvän idea, hyviksi

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Tietotekniikan valintakoe

Tietotekniikan valintakoe Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä

Lisätiedot

Sitoutumisen etiikasta

Sitoutumisen etiikasta Sitoutumisen etiikasta Pieni Kuningas Jay C. I. Suomenkielinen versio www.littlekingjci.com Auta meitä kertomaan meidän pieni tarina niin monella kielellä kuin mahdollista. Käännä ystävällisesti tämä teksti

Lisätiedot

Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen valintakoe 2016

Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen valintakoe 2016 Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen valintakoe 2016 Kokeen osat Kirjallisuusosio (enimmäispistemäärä 45) Tehtävä I Prosessikonsultoinnin uusi aalto (enimmäispistemäärä 15) Tehtävä

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Päähaku, filosofian kandiohjelma (opetus suomeksi) Valintakoe klo

Päähaku, filosofian kandiohjelma (opetus suomeksi) Valintakoe klo Päähaku, filosofian kandiohjelma (opetus suomeksi) Valintakoe 4.6.2019 klo 13.00 16.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita nimesi latinalaisilla kirjaimilla (abcd...), älä esimerkiksi

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Projektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila

Projektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila Projektinhallintapäivä 5.6.2019 Päivi Kähönen-Anttila 1.Omistajuus Epäselvät tehtävänannot tai tehtävän osoittaminen useammalle henkilölle aiheuttaa ennen pitkää haasteita ja herättää epäluottamusta tiimin

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Pro gradu tutkielman arvostelusta tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmassa

Pro gradu tutkielman arvostelusta tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmassa Tampereen yliopisto Luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma Pro gradu tutkielman arvostelusta tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmassa 1. Arvostelussa huomioitavia

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

Yritysvastuun politiikkaa

Yritysvastuun politiikkaa Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Lataa Jumalharha - Richard Dawkins. Lataa

Lataa Jumalharha - Richard Dawkins. Lataa Lataa Jumalharha - Richard Dawkins Lataa Kirjailija: Richard Dawkins ISBN: 9789525697001 Sivumäärä: 418 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.09 Mb Maineikas biologi, biologiaan keskittynyt tietokirjailija

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( ) Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:

Lisätiedot

Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)

Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta

Lisätiedot

YTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa

YTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa YTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa YTYÄ rahasta Rahan arvo 1. Arvojen viitekehys o Arvokartta o Arvot lyhyesti o Henkilökohtainen arvokartta o Naiset ja miehet arvokartalla o Raha-asiat arvokartalle! o Leijonan

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Platon: Valtio, 2006, Otava,( ISBN 9789511218678) eller på svenska Platon: Staten, 2003, (Bokförlaget Atlantis AB) (ISBN 9789174867640)

Platon: Valtio, 2006, Otava,( ISBN 9789511218678) eller på svenska Platon: Staten, 2003, (Bokförlaget Atlantis AB) (ISBN 9789174867640) Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Kirjallisuuskoe Platon: Valtio, 2006, Otava,( ISBN 9789511218678) eller på svenska Platon: Staten, 2003,

Lisätiedot

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha? Paha ihminen Miten ihmisestä tulee paha? Luennoitsijasta Veijo Fiskaali VTM: Käytännöllinen filosofia FM: Uskontotiede Tohtoriopiskelija Tietokirjailija: Itsetuhoinen uskonto, Huomioita uskonnollisesta

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Hakukohteen nimi: Sosiaalitieteiden kandiohjelma

Hakukohteen nimi: Sosiaalitieteiden kandiohjelma Teknisiä merkintöjä: SOS Sivu: 1 (26) Nimi: Henkilötunnus: Hakukohteen nimi: Sosiaalitieteiden kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 3.5.2019 klo 10.00 15.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla.

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Ystävyyden filosofia

Ystävyyden filosofia Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot

10. Luento Hyvä ja paha elämä

10. Luento Hyvä ja paha elämä 10. Luento 30.3. Hyvä ja paha elämä Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha elämä Filosofian

Lisätiedot

VAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN. Jukka Ahonen

VAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN. Jukka Ahonen VAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN Jukka Ahonen ERILAISIA ASIANTUNTIJOITA Asiantuntijoita ei voi johtaa saman kaavan mukaan Miten johto voi ymmärtää ja ennakoida erilaisten ihmisten käyttäytymis-

Lisätiedot

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Työkaluja puheenjohtajuuteen Muokannut Roosa Hänninen Ohjelma 1. Puheenjohtajuudesta ja ryhmätyöskentelystä 2. Johtaja ja alainen? 3. Vastuunjako, ajankäyttö ja jaksaminen

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 1.6.2015 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi täma tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

Hakukohteen nimi: Politiikan ja viestinnän kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: klo

Hakukohteen nimi: Politiikan ja viestinnän kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: klo Teknisiä merkintöjä: POLVI Sivu: 1 (42) Hakukohteen nimi: Politiikan ja viestinnän kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 21.5.2018 klo 10.00 15.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu. Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka? 5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)

Lisätiedot