Sisällys. Lyhyesti. Kansainvälinen yhteistyö. Hallituksen toimintakertomus. Toimitusjohtajan katsaus. Toimialayhteisöt. Tilinpäätös.

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2016

2 Sisällys 4 Lyhyesti 12 Kansainvälinen yhteistyö 20 Hallituksen toimintakertomus 5 Toimitusjohtajan katsaus 14 Toimialayhteisöt 22 Tilinpäätös 6 Standardisointi 16 Palvelut 11 Infograafi 18 Hallinto 2

3 i 1 Standardit hyödyttävät yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja yksilöä HYÖDYT YRITYKSILLE Standardit parantavat kilpailukykyä tehostavat toimintaa helpottavat markkinoille pääsyä varmistavat vaatimustenmukaisuuden lisäävät toimintaympäristön hallittavuutta Standardisointi on vapaaehtoista, avointa, konsensukseen perustuvaa toimintaa, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Standardisointi on kansainvälistä toimintaa. Standardisointi parantaa tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, suojelee kuluttajaa ja ympäristöä sekä helpottaa kotimaista ja kansainväistä kauppaa. Vuonna 2016 Suomessa oli voimassa noin standardia kymmenillä eri toimialoilla. Standardeista 95 prosenttia on joko eurooppalaisia tai maailmanlaajuisia standardeja. 2 HYÖDYT YHTEISKUNNALLE Standardit vahvistavat kansainvälistä kilpailukykyä keventävät lainsäädäntötyötä parantavat kansalaisten elinympäristöä 3 HYÖDYT KULUTTAJILLE Standardisointi parantaa tuotteiden ja palveluiden turvallisuutta laatua yhteentoimivuutta 3

4 Tärkeitä Lyhyestilukuja Mikä SFS? Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on riippumaton, taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka jäseninä on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS on perustettu vuonna SFS vahvistaa Suomessa käytössä olevat SFS-standardit ja laatii standardeja yhteistyössä 12 toimialayhteisön kanssa. Pääosa Suomessa voimassa olevista standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. SFS on jäsenenä kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä (European Committee for Standardization). Vuosi 2016 LYHYESTI Suomi otti vetovastuun kiinteiden kierrätyspolttoaineiden ISO-standardien laadinnasta ja vastaa ko. komitean sihteeristöstä ISOssa. Ensimmäinen kokous pidettiin Helsingissä huhtikuussa Eurooppalaisten standardien vahvistusprosessia nopeutettiin. Eurooppalaiset EN-standardit saadaan nyt asiakkaiden käyttöön englanninkielisinä entistä nopeammin sen jälkeen, kun CEN on lähettänyt ne jäsenjärjestöille. SFS-standardien tunnukseen lisättiin vahvistusvuosi, joka helpottaa standardin eri versioiden tunnistamista. Standardien vuositapahtuman teemana lokakuussa 2016 oli älykäs yhteiskunta. Tilaisuus keräsi 270 osallistujaa Finlandia-talolle. CENin yleiskokous pidettiin kesäkuussa Makedoniassa. SFS:n toimitusjohtaja Pekka Järvinen valittiin CENin hallituksen jäseneksi vuosiksi SFS:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vuoden 2017 alusta Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola. Vuoden alussa SFS:ssä käynnistyi strategiaprosessi, jonka yhteydessä kuultiin tärkeimpiä sidosryhmiä. Uusi strategiakausi käynnistyi vuoden 2017 alussa. ~ VOIMASSA OLEVAA SFS-STANDARDIA Julkaisujen myyntitulot Milj ASIANTUNTIJAA VAIKUTTAMASSA

5 Toimitusjohtajan katsaus tj Strategiatyötä ja digitalisaation ensiaskelia UUDESSA STRATEGIASSA PAINOTTUU TUNNETTUUDEN KASVATTAMINEN. Vuonna 2016 standardeja vahvistettiin 14 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Julkaisujen myyntituotot ylittivät kuitenkin selvästi sekä edellisvuoden että budjetoidun tason. Tuottoja kasvattivat muun muassa ympäristö- ja laadunhallintastandardien sekä sähköalan standardien hyvä myynti. Jatkoimme Online-palvelun kehittämistä. Projekti vei ennakoitua enemmän projektiryhmän resursseja, mutta loi hyvän pohjan jatkokehitykselle. Jotta tuotteita ja palveluja voidaan digitalisoida, standardit on saatava uusia hyödyntämismahdollisuuksia tukevaan XML-muotoon. Viiden eurooppalaisen standardisoimisjärjestön yhteinen pilottiprojekti eteni odotettua hitaammin, ja siksi tavoitellut tuhat XML-standardia valmistuvat vasta alkuvuonna Koko standardikannan kääntämisestä XML-muotoon ei ole vielä päätetty. Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin. SFS myönsi rahoitusta seitsemälle hankkeelle. Rahoitus painottuu edelleen ajankohtaisille aloille suunnattuihin seminaareihin ja standardien käyttöä oppilaitoksissa edistäviin hankkeisiin. Vuoden alussa SFS:ssä käynnistyi strategiaprosessi, jonka yhteydessä kuulimme tärkeimpiä sidosryhmiämme. Strategia 2020 määrittää neljä keskeistä, toimintaamme tulevina vuosina ohjaavaa tavoitetta. Nämä ovat standardisoinnin tunnettuuden kasvattaminen, standardisointiin osallistumisen aktivoiminen, standardien käytön lisääminen ja standardisointijärjestelmän kehittäminen. ISO käynnisti kymmenen komiteaa uusille standardisointialueille. Suomessakin paljon kiinnostusta herättänyt uusi alue on tietoturvaan läheisesti liittyvän lohkoketjuteknologian standardisointi. Koko standardisointiyhteisön kannalta merkittävä hanke on kehittää standardien laadintamekanismeja ja -prosesseja vastaamaan digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. CEN käynnisti seitsemän uutta standardisointialuetta, joista yksi koskee vedyn käyttöä energianlähteenä. SFS:n toimikausi CENin hallituksessa jatkuu vuosina CENin ja CENE- LECin työskentelyä kehittäneen jäsenjärjestöjen yhteishankkeen loppuraportit valmistuivat. Tulokset ovat tätä kirjoitettaessa puheenjohtajiston arvioitavana, mutta näyttää siltä, että merkittäviä uusia avauksia ei onnistuttu löytämään. Euroopan komissio edisti aktiivisesti standardisoinnin hyödyntämistä EU:ssa. Komission standardisointipaketin osia olivat muun muassa eurooppalaisen standardisoinnin tulevaisuutta viitoittanut tiedonanto ja sekä palveluiden että ICT-alan standardisointia koskevat dokumentit. Lisäksi komissio ja eri standardisoinnin sidosryhmät laativat toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on kasvattaa eurooppalaisen standardisoinnin hyötyjä. Taloudellisesti vuosi 2016 oli kokonaisuutena tarkastellen hyvä. SFS:n liikevaihto kasvoi 7,4 prosenttia ja kokonaiskulut 2,1 prosenttia, minkä seurauksena toiminnan alijäämä oli sekä edellisvuotta että budjetoitua pienempi. Sijoitusomaisuuden tuotto vuoden aikana kattoi toiminnan alijäämän ja turvasi asetetun pitkän tähtäimen tavoitteen mukaisesti sijoitusomaisuuden reaaliarvon säilymisen. Pekka Järvinen Toimitusjohtaja, SFS 5

6 Standardisointi Standardit parantavat kilpailukykyä Standardit ovat tärkeä menestystekijä yrityksille. Ne helpottavat toimintaympäristön hallittavuutta, parantavat kilpailukykyä ja helpottavat markkinoille pääsyä. Standardien avulla voidaan edistää kansallista hyvinvointia. Tällöin kansainvälinen kilpailukyky ja kansalaisten elinympäristö paranevat. Standardien hyödyntäminen muun muassa keventää lainsäädäntöä ja helpottaa sen ylläpitoa. Yksilötasolla standardisointi parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta. Kaikki hyötyvät standardeista alempien kustannusten, paremman suorituskyvyn ja yhteentoimivuuden sekä lisääntyneen turvallisuuden vuoksi. STANDARDISOINTIIN VAIKUTTAMINEN Standardien käytöstä saatujen monien hyötyjen lisäksi useat organisaatiot ovat huomanneet, että standardisointiin osallistumisesta on paljon hyötyä. Standardisointiin osallistumalla organisaatio voi vaikuttaa sille tärkeiden standardien sisältöön. Osallistumalla saa ennakkotietoa standardeista jo valmistelun aikana. Standardisointi on kaikille avointa toimintaa. Yritykset ja muut organisaatiot voivat Suomessa osallistua standardisointityöhön olemalla mukana kansallisissa seurantaryhmissä tai komiteoissa. Osallistumalla kansainvälisiin työryhmiin ja kokouksiin yritykselle tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa suoraan kansainvälisiin standardeihin. SFS:n kaikille avoin lausuntopyyntöpalvelu lausunto.sfs.fi helpottaa sekä lausuntojen antamista että tiedonsaantia lausunnolla olevista standardiehdotuksista. Julkaistut suomenkieliset SFS-standardit Julkaistut suomenkieliset SFS-standardit toimialayhteisöittäin 2016 Kpl Muut 16 % SESKO 7 % YTL 11 % METSTA 33 % RTT 17 % SFS 16 % 6

7 Vahvistetut standardit Voimassa olevien SFS-standardien alkuperä Kpl 1500 % Kansallinen Maailmanlaajuinen Eurooppalainen ESIMERKKEJÄ UUSISTA STANDARDEISTA SFS-ISO Henkilöstöjohtaminen. Ohjeita rekrytointiin Standardin tarkoitus on auttaa organisaatioita saavuttamaan rekrytoinnin tavoitteet tarjoamalla ohjeita rekrytoinnissa tarvittaviin tehokkaisiin prosesseihin ja menettelyihin. SFS-EN ISO/ASTM Materiaalia lisäävä valmistus. Yleiset periaatteet. Terminologia Standardi vakiinnuttaa ja määrittelee materiaalia lisäävien valmistusmenetelmien (Additive Manufacturing, AM) yhteydessä käytettävät termit. Näillä tarkoitetaan kolmiulotteisia fyysisiä kappaleita tuottavia 3D-tekniikoita. SFS 5900 Tulitöiden paloturvallisuus Standardissa ohjeistetaan tulitöitä johtavia, valvovia ja tekeviä joamista yhdenmukaisin perustein. henkilöitä. Ohjeet koskevat myös Standardi soveltuu hissiura ulkopuolisia urakoitsijoita ja kiinteistöjen koitsijoiden, hissihuoltoliikkeiden, hoidosta vastaavia hen tarkastuslaitosten, konsulttien kilöitä. sekä hissien haltijoiden ja omistajien käyttöön. SFS 3350 Palavien nestemäisten kemikaalien varastopaikka SFS-EN Aurinkosäh- Sivumäärä ja siellä olevat kemikaalien käsittelypaikat köjärjestelmät. Vaatimukset dokumentaatiolle, kunnossaköjärjestelmät. Standardin lähtökohtana ovat kemikaalien pidolle ja testaamiselle. Osa 1: syttymisherkkyyteen ja Sähköverkkoon kytketyt järjespidolle palavuuteen liittyvät ominaisuudet, telmät. Dokumentaatio, käytnen palojen mahdollinen leviämitöönottotestit ja tarkastus sekä palotilanteiden hallintaan Standardi on tarkoitettu sähkö liittyvät vaatimukset. verkkoon kytkettyjen aurinkosäh SFS 5999 Hissien modernisointi köjärjestelmien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden käyttöön. Se Standardin tarkoituksena on auttaa tarjoaa perusteet asiakkaalle annittelua hissin modernisoinnin 0 suunnettavalle hyvälle dokumentaa ja laajuuden arviointia tiolle sekä toteuttamista. Standardi auttaa myös modernisoinnin tar

8 Standardisointi Kansallinen standardisointijärjestelmä Suomessa on hajautettu järjestelmä, jossa SFS vastaa standardisoinnista yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. Pääosa SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. SFS KESKUSJÄRJESTÖNÄ SFS EDISTÄÄ SUOMALAISEN ELINKEINOELÄMÄN JA YHTEISKUNNAN ETUJA SFS toimii työ- ja elinkeinoministeriön nimeämänä standardisoinnin keskusjärjestönä Suomessa. SFS huolehtii siitä, että Suomessa on edellytykset standardisoinnille ja että standardisointiin liittyvät velvoitteet hoidetaan. SFS ylläpitää maan tarpeita vastaavaa kansallista ja kansainvälistä standardikokoelmaa ja osallistuu aktiivisesti kansainväliseen standardisointityön ja standardien julkaisutapojen kehittämiseen. Se vahvistaa ja julkistaa standardit sekä ylläpitää tietoja voimassa olevista standardeista. SFS myös ylläpitää ja kehittää standardisointiin liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä tietojärjestelmiä. Lisäksi SFS tiedottaa standardisointiin liittyvistä asioista sekä markkinoi ja myy standardeja. Keskusjärjestönä SFS edistää suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan etuja osallistumalla sekä eurooppalaisen standardisointijärjestö CENin että maailmanlaajuisen standardisointijärjestö ISOn standardisointia ohjaavaan työhön. SFS huolehtii siitä, että suomalaisilla organisaatioilla ja asiantuntijoilla on hyvät mahdollisuudet seurata ja osallistua eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointityöhön sekä vaikuttaa alansa standardisointiin. TOIMIALAYHTEISÖJEN TEHTÄVÄT Toimialayhteisöt ovat standardisointitoimintaa harjoittavia organisaatioita, jotka laativat SFS-standardeja SFS:n kanssa sovitulla tavalla. Toimialayhteisöt vastaavat oman toimialansa standardisoinnista Suomessa ja osallistumisesta eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen standardisointiin. Toimialayhteisöjen tehtäviin kuuluvat standardisointialoitteiden käsittely, standardiehdotusten valmistelu sekä lausuntokierrosten ja äänestysten hoitaminen ottaen erityisesti huomioon sekä eurooppalaisen standardisointiasetuksen vaatimukset että eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen jäsenten toimintaa koskevat kriteerit. Toimialayhteisöt päättävät oman toimialansa standardien kääntämisestä suomen kielelle elinkeinoelämän ja viranomaisten tarpeiden mukaan. Keskusjärjestöroolinsa lisäksi SFS toimii yhtenä toimialayhteisönä. SFS vastaa laajoista, toimialojen rajat ylittävistä standardeista esimerkiksi laatu- ja ympäristöjärjestelmien standardisoinnista sekä kapea-alaisista standardisointialueista, kuten pakkauksia koskevasta standardisoinnista. STANDARDIEN VAHVISTAMINEN JA JULKAISEMINEN Vuonna 2016 vahvistettiin SFS-standardia (2015: 1 757). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä oli 302 (213) ja sivumäärä (16 172). Vuoden lopussa oli voimassa SFS-standardia (25 247). 8

9 Kuvat: Jani Mahkonen ja Kemppi CASE STANDARDIEN KEHITYSTYÖ PALVELEE KEMPIN ASIAKKAITA Hitsauslaitteisiin sekä niiden ympärille rakentuviin ohjelmistoihin ja palveluihin erikoistunut Kemppi Oy osallistuu aktiivisesti hitsausalan standardisointiin. On minimivaatimus, että hitsauslaitteet vastaavat standardien vaatimuksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kemppi tarjoaa asiakkailleen myös alan standardeihin perustuvaa hitsauksen laadunhallintajärjestelmää. Vaativissa hankkeissa, esimerkiksi ydinvoimaloissa tai offshore-teollisuudessa, hitsaamalla tuotettuihin rakenteisiin kohdistuu merkittäviä vaatimuksia. Hitsauksen laatu on silloin kriittisessä asemassa, joten siihen kohdistuvat dokumentointivaatimukset ovat huomattavia, Kempin ohjelmistotoiminnoista vastaava johtaja Kari Kemppi sanoo. Kempin valikoimiin kuuluvat myös standardihitsausohjeet, jotka perustuvat täysin alan standardeihin. Teräsja alumiinirakenteiden kokoamista ja tuotantoa käsittelevä standardi edellyttää nykyisin pieniltäkin yrityksiltä standardihitsausohjeiden noudattamista. Ei riitä, että tunnemme voimassa olevat standardit. Meillä on täysin standardeihin nojautuvaa liiketoimintaa, joten meidän on tiedettävä, mihin suuntaan standardit kehittyvät. Meidän on myös oltava aktiivisesti mukana kehitystyössä, jotta voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, hitsauspalveluiden päällikkö Reetta Verho kertoo. Verho on paitsi metalliteollisuuden standardisoinnista vastaavan METSTAn hitsauksen laadunhallintaa seuraavan kansallisen komitean puheenjohtaja myös ainoa suomalainen kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn hitsauksen laadunhallintaa käsittelevässä alakomiteassa. Ajan tasalla pysyminen vaatii työtä, ja standardisoimistyöhön osallistuminen vie jonkin verran aikaa. Olemme Kempissä katsoneet, että se on panostus, joka kannattaa ehdottomasti tehdä, Verho sanoo. TEKSTI: KARI AHOKAS 9

10 Standardisointi Kuvat: Sievi CASE STANDARDIT HELPOTTAVAT SIEVIN JALKINEEN KAUPPAA KOTI- JA VIENTIMARKKINOILLA Kun tuote on kansainvälisten standardien kanssa yhteensopiva, se helpottaa sekä kotimaista kauppaa että vientiä. Viennin tekniset esteet vähenevät, kun joka maassa ei tarvita erikseen omaa sertifikaattia. Standardit antavat tuotesuunnittelulle selkeät suuntaviivat, Sievin Jalkine Oy:n toimitusjohtaja Juha Jokinen toteaa. Sievin turvajalkineet täyttävät standardin SFS-EN ISO vaatimukset ja ammattijalkineet standardin SFS-EN ISO vaatimukset. Tuotteet testataan standardien edellyttämällä tavalla. Sievin Jalkine on ensimmäisenä Euroopassa saanut koko turvajalkinemallistolleen CE-merkintäoikeuden. Sievin Jalkine osallistuu myös standardien laadintaan. Yhtiö ottaa kantaa standardiluonnoksiin lausuntovaiheessa, jolloin se pääsee esittämään korjauksia ja tekemään muutosehdotuksia tulossa oleviin standardeihin. Tekeillä oleviin standardeihin Sievin Jalkine vaikuttaa myös olemalla mukana seurantaryhmissä. Sievin Jalkine on Pohjois-Euroopan suurin turvajalkinevalmistaja. Yhtiön tuotannosta menee puolet vientiin. Sievin Jalkineen kaikki tuotteet valmistetaan kotimaassa. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2016 lähes 100 miljoonaa euroa. TEKSTI: JYRKI ALANKO 10

11 Infograafi i Standardeista nostetta Kuka tahansa voi vaikuttaa standardien vaatimuksiin. 4 Kansalliset taustaryhmät kokoavat ja käsittelevät suomalaisten kommentit standardiluonnokseen ja toimittavat ne standardia laativalle järjestölle (CEN tai ISO). 5 Standardiluonnokseen haetaan konsensusta kommentointikierroksilla standardia työstävien maiden kesken. 6 CENin tai ISOn toimialakohtainen tekninen komitea koostaa ja arvioi eri maiden kommentit ja työstää standardista julkiselle lausuntokierrokselle lähtevän version. 3 Esimerkiksi nostureita koskevat eurooppalaiset standardit työstetään CENin teknisessä komiteassa CEN/TC 147 Cranes Safety ja kansain väliset standardit ISOn teknisessä komiteassa ISO/TC 96 Cranes. 7 Standardin hyväksymisestä äänestetään. 2 Liity kansalliseen taustaryhmään, joka seuraa sinua kiinnostavaa standardisointia. Ryhmä muodostaa Suomen kannan seurattavaan standardiin ja nimittää asian tuntijat kansainvälisiin työryhmiin. 8 Uusi standardi on kaikkien käytettävissä! 1 Kysy SFS:stä oman alasi standardisoinnista! CEN European Committee for Standardization ISO International Organization for Standardization 11

12 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä vaikuttamista Standardisointi on maailmalla järjestäytynyt kolmeen tasoon: maailmanlaajuiseen, eurooppalaiseen ja kansalliseen standardisointiin. Suomesta osallistutaan standardien laadintaan kaikilla tasoilla. Suomen kannalta tärkeillä alueilla standardien laadinnassa tulisi olla mukana suomalaisia asiantuntijoita. Suomessa voimassa olevat standardit vahvistetaan SFS:ssä. Suomessa vahvistetun standardin tunnus on SFS, eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä vahvistetun EN ja kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa julkaistun ISO. Standardien valmistelusta vastaavat SFS:n toimialayhteisöt. Suomi on mukana keskeisten maailmanlaajuisten standardeja laativien organisaatioiden ISOn, IEC:n ja ITUn toiminnassa. SFS on ISOn jäsen, SESKO IEC:n jäsen ja Viestintävirasto ITUn jäsen. Muut toimialayhteisöt osallistuvat ISOn työhön. Maailmanlaajuisia standardeja vahvistetaan SFS-standardeiksi tarpeen mukaan. Suomi on edustettuna myös Euroopan alueellisissa standardisoimisorganisaatioissa CENissä, CENELECissä ja ETSIssä. SFS on CENin jäsen, SESKO CENELECin jäsen ja Viestintävirasto ETSIn kansallinen vastinorganisaatio. Muut toimialayhteisöt osallistuvat CENin työhön. Kaikki CENin, CENELECin ja ETSIn eurooppalaiset standardit vahvistetaan Suomessa SFS-standardeiksi sellaisenaan ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit kumotaan. Suuri osa eurooppalaisista standardeista on yhdenmukaisia maailmanlaajuisten standardien kanssa. Vuosittain laaditaan muutama kymmenen puhtaasti kansallista standardia. Vuonna 2016 valmistuivat muun muassa saunojen valaisimia koskeva standardi (SFS 5678) ja palavien nestemäisten kemikaalien varastointia koskeva standardi (SFS 3350). Kansainvälisiin standardeihin vaikuttaminen tapahtuu osallistumalla standardia valmistelevien teknisten komiteoiden tai niiden alakomiteoiden työhön. Teknisen komitean sihteeristövastuu tarjoaa standardisointityöhön laajimmat vaikutusmahdollisuudet. Lue muista keinoista vaikuttaa standardien sisältöön sivulta 16. STANDARDISOINNIN TASOT Sähköala Muut alat Teleala Maailmanlaajuinen taso IEC International Electrotechnical Commission ISO International Organization for Standardization ITU International Telecommunication Union Eurooppalainen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization CEN European Committee for Standardization ETSI European Telecommunications Standards Institute Kansallinen taso SESKO SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS toimialayhteisöineen VIESTINTÄVIRASTO 12

13 KANSAINVÄLISET STANDARDISOINTIORGANISAATIOT CEN European Committee for Standardization Eurooppalainen standardisoimisjärjestö Vastaa standardisoinnista Euroopassa lukuun ottamatta sähkö- ja telealaa 33 jäsentä julkaisua uutta julkaisua vuonna aktiivista teknistä komiteaa, joissa työryhmää SFS on CENin jäsen ja CENin hallituksessa vuosina ISO International Organization for Standardization Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö Vastaa standardisoinnista lukuun ottamatta sähkö- ja telealaa 161 jäsentä julkaisua uutta julkaisua vuonna aktiivista teknistä komiteaa, 521 alakomiteaa ja työryhmää SFS on ISOn jäsen CENin jäseniä ovat EU-maiden sekä Turkin, Norjan, Islannin, Makedonian ja Sveitsin standardisoimisjärjestöt. Vuoden 2017 alusta mukaan liittyi Serbian standardisoimisjärjestö. Eurooppalaisen standardisoinnin painopiste on perinteisessä standardisoinnissa, mutta työ laajenee uusille alueille. Vuonna 2016 perustettiin seitsemän uutta teknistä komiteaa, joista osa on yhteisiä CENELECin kanssa. Uudet komiteat vastaavat esimerkiksi vanhustenhoidon laadun ja vetyteknologian standardisoinnista. Vuonna 2016 CEN kiinnitti huomiota siihen, että kaikilla sidosryhmillä olisi aikaisempaa paremmat mahdollisuudet osallistua standardisointiin. Erityisesti yhteiskunnallisia sidosryhmiä pyritään kannustamaan osallistumaan standardisointityöhön. Joint Initiative on Standardization eli JIS-hanke tähtää eurooppalaisten instituutioiden ja standardisointiyhteisön yhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on pitää eurooppalainen standardisointi muuttuvan talouden, palveluiden merkityksen kasvun ja digitalisaation tahdissa. Mukana hankkeessa ovat standardisointiorganisaatioiden lisäksi Euroopan komissio, EFTA sekä esimerkiksi eurooppalaisia teollisuusliittoja ja yhteiskunnallisia sidosryhmiä. Suomi ja CEN SFS tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden osallistua laajasti CENin standardisointiin. Tätä varten perustetaan tarvittaessa uusia seurantaryhmiä. SFS toimialayhteisöineen on osallistunut suureen osaan CENin teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä. Suomen vastuulla on kaksi CENin komitean sihteeristöä: SFS vastaa CEN/TC 343 Solid Recovered Fuels -komitean sihteeristöstä ja Muoviteollisuus ry CEN/TC 210 GRP Tanks and Vessels -komitean sihteeristöstä. Lisäksi toimialayhteisöillä on yhden alakomitean ja 19 komitean alaisuudessa toimivan työryhmän sihteeristövastuut. ISOlla on jäsenorganisaatio yli 160 maassa. Länsimaiden lisäksi toimintaan ovat yhä aktiivisemmin tulleet mukaan muun muassa Aasian nousevat taloudet. ISOn vuoden 2016 alussa voimaan tulleen uuden strategian tavoitteena on tuottaa globaalin verkoston avulla korkealaatuisia standardeja, joiden valmisteluun osallistuvat kaikki olennaiset sidosryhmät. ISO pyrkii tavoitteeseensa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja viestimällä tehokkaasti standardien elinkaaren eri vaiheissa. Valtaosa ISOn standardisoinnista käsittelee yhä perinteisiä teknisiä aloja, mutta laajojen horisontaalisten aihealueiden, kuten johtamisjärjestelmien ja palvelujen, suhteellinen osuus on kasvussa. Vuoden 2016 aikana ISO perusti kymmenen uutta teknistä komiteaa, joista Suomessakin eniten kiinnostusta on herättänyt lohkoketjuteknologiaa käsittelevä ISO/TC 307 Blockchain and electronic distributed ledger technologies. Suomi ja ISO SFS osallistui ISOn yleiskokouksen, teknisen valiokunnan, kehitysmaakomitean, kuluttajakomitean ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön. Standardien laadintaan suomalaiset ovat osallistuneet laajasti: asiantuntijoita on ollut mukana 518 teknisessä komiteassa tai alakomiteassa. Suomi toimii kiinteitä kierrätyspolttoaineita käsittelevän teknisen komitean ISO/TC 300 Solid Recovered Fuels sihteeristönä. Suomi vastaa lisäksi kahdesta ISOn alakomitean sihteeristöstä: ISO/TC 46/SC 4 Technical Interoperability ja ISO/ TC 23/SC 15 Machinery for Forestry. CENin ja ISOn vuosittain vahvistamat julkaisut, kpl CEN ISO

14 Toimialayhteisöt Toimialayhteisöt Toimialayhteisöt harjoittavat standardisointitoimintaa tietyllä, erikseen määritetyllä alalla. Ne laativat SFS-standardeja yhteistyössä SFS:n kanssa. Toimialayhteisö ja SFS sopivat keskenään yhteistyöstä ja työnjaosta. KEMESTA RY Toimiala: Kemian- ja metsäteollisuus SFS-standardeja voimassa: Miksi: Standardit vaikuttavat kemian- ja metsäteollisuustuotteita valmistavien yritysten kilpailukykyyn ja edesauttavat niiden pysymistä alan johtavina valmistajina kansainvälisesti. Ajankohtaista: "SFS 3358 Maalaus. Tilat, käyttö, huolto ja sammutuskalusto sekä ohjeita tilaluokitukseen" päivitettiin vuonna 2016 vastaamaan nykyisiä ohjeita, standardeja ja säädöksiä. Standardia sovelletaan toimintaan, jossa voi syntyä räjähdysvaarallisia kaasu-, ilma-, sumu- ja pölyilmaseoksia käytettäessä orgaanisia, nestemäisiä tai jauhemaisia maaleja. LIIKENNEVIRASTO Toimiala: Tienrakennustuotteet SFS-standardeja voimassa: 256 Miksi: Rakennussektorille laaditut rakennustuotteiden yhdenmukaistetut standardit ovat pohjana rakennustuotteiden kaupalle EU:n sisämarkkinoilla. EU:n rakennustuoteasetus on lisännyt standardien painoarvoa rakennusalalla, kun on siirrytty rakennustuotteiden CE-merkintään. Ajankohtaista: Geoteknisessä suunnittelussa laajasti käytetyt SFS-EN 1997 Eurokoodistandardit ovat nyt laajasti revisioitavana. Useita suomalaisia asiantuntijoita osallistuu työhön eurooppalaisissa ja pohjoismaisissa työryhmissä. LUONNONVARAKESKUS (LUKE) Toimiala: Maatalous- ja metsäkoneet, elintarvikekuljetusvälineet SFS-standardeja voimassa: 137 Miksi: Standardisoinnilla on toimialalla merkittävä tehtävä turvallisuuden, markkinakelpoisuuden sekä kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Ajankohtaista: Vuonna 2016 työn alla olivat metsäkoneiden yleistä turvallisuutta koskevan ISO standardin, kiilahalkaisukoneita koskevan SFS- EN standardin ja SFS-EN hakkuristandardin uudistaminen. METALLITEOLLISUUDEN STANDARDISOINTIYHDISTYS RY METSTA Toimiala: Kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostuksen, talotekniikan ja energian hallinta SFS-standardeja voimassa: Miksi: METSTAn standardisointialue liittyy vahvasti teollisuusaloihin, jotka ovat vientialoja. Standardit toimivat kaupankäynnissä tuotteiden teknisinä spesifikaatioina, jotka määrittävät tuotteiden turvallisuuden, terveellisyyden ja pitkäaikaiskestävyyden. Ajankohtaista: Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) liittyvät standardit saatiin lopulliseen äänestykseen ja ne valmistuvat vuonna MUOVITEOLLISUUS RY Toimiala: Tietyt muovituotteet SFS-standardeja voimassa: 401 Miksi: Standardit osoittavat muovimateriaalien olevan turvallisia sekä kilpailukykyisiä muiden materiaalien kanssa. Ajankohtaista: Vuonna 2016 keskityttiin erityisesti muoviputkien, muovisäiliöiden, lattiapinnoitteiden ja kaukolämpöputkien standardisointiin. Nykyisen runsaan korjaus- ja uudisrakentamisen aikaan useat muoviputkistandardit ovat erittäin ajankohtaisia sekä rakennuksissa että kunnallistekniikassa. RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY Toimiala: Rakennussektori SFS-standardeja voimassa: Miksi: Standardit luovat yhteisen eurooppalaisen teknisen kielen, joka avaa EU:n sisämarkkinoita ja helpottaa siten merkittävästi suomalaisten rakennustuotteiden vientiä muihin EU- ja Efta-maihin. Ajankohtaista: Tavoitteena on vaikuttaa suomalaisen rakennusteollisuuden näkökulmasta rakennustuotteiden EU-sisämarkkinoiden luomiseen ja siihen liittyvään standardisointiin. Vuonna 2015 julkaistiin muurauskappaleiden yhdenmukaistettujen tuotestandardien SFS-EN päivitykset, jotka saatiin CE-merkintään käyttöön kesällä SESKO RY Toimiala: Sähkötekninen ala SFS-standardeja voimassa: Miksi: Osallistumalla standardisointiin voidaan ennakoida toimintaa ja varautua tuleviin muutoksiin. Asiantuntijoiden osaaminen paranee, ja käyttöön saadaan uusinta tietoa. Yritys pääsee vaikuttamaan oman alan kehitykseen ja verkottumaan alan toimijoiden kanssa. Standardit tuovat kilpailuetua, ja yritykset voivat viedä omia ideoita standardeihin. Standardit asettavat kaikki toimijat samalle lähtöviivalle. Ajankohtaista: Alalla julkaistiin vuonna 2016 muun muassa aurinkosähkö 14

15 järjestelmien ja led-valaistuksen sekä räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennusten suunnittelun, laitevalinnan ja asentamisen standardeja sekä standardi elektronisten komponenttien suojaamiselle staattiselta sähköltä. STANDARDISOIMISYHDISTYS TEVASTA RY Toimiala: Tekstiili-, vaatetus-, jalkine- ja nahka-alat, mukaan lukien suojavaatteet ja jalkojen suojaimet SFS-standardeja voimassa: 787 Miksi: Standardeilla todennetaan yleensä sekä tuotteen laatua että tuoteturvallisuutta. Ne ovat oleellisia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja kaupankäynnissä. Ajankohtaista: Vuonna 2016 valmistui muun muassa tekstiilien hoito-ohjemerkintää käsittelevä standardi SFS 5236, mekaanisten vaarojen suojakäsineiden standardi SFS-EN 388 sekä pesulassa huollettujen tekstiilien mikrobiologisen puhtauden hallintaa käsittelevä standardi SFS-EN SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE Toimiala: Ympäristöalan tutkimusmenetelmät SFS-standardeja voimassa: 392 Miksi: Ympäristöalan menetelmästandardeja käytetään Suomessa ympäristön tutkimuksessa, valvonnassa, velvoitetarkkailussa ja seurannassa. Standardimenetelmät edesauttavat luotettavien ja vertailukelpoisten mittaustulosten saamista ja ne siten helpottavat kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä muun muassa elinkeinoelämässä ja viranomaisten toiminnassa, esimerkiksi päätöksenteossa. Ajankohtaista: SFS-ISO Veden laatu. Validointiin ja laadunvarmistusaineistoon perustuva mittausepävarmuuden arviointi. VIESTINTÄVIRASTO Toimiala: Teleala SFS-standardeja voimassa: Miksi: Viestintävirasto vastaa ja edustaa Suomea telealan eurooppalaisessa standardisointijärjestössä ETSIssä ja maailmanlaajuisessa ITUssa. Ajankohtaista: Standardisointiin liittyvät kansalliset kannat valmisteltiin Viestintäviraston ITU-T/ETSI-vastinryhmässä. YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO YTL Toimiala: Mm. ajoneuvot, logistiikka, terveydenhuollon tarvikkeet ja laitteet, urheilu- ja vapaa-ajan välineet sekä rakennuslasi. SFS-standardeja voimassa: Miksi: Standardeilla valmistaan tuotteiden ja palveluiden turvallisuus sekä saavutetaan merkittävää kilpailuetua niin kansallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla. STANDARDEJA LAADITAAN YHDESSÄ 12 TOIMIALAYHTEISÖN KANSSA. Ajankohtaista: Yksi tärkeimmistä vuonna 2016 valmistuneista standardeista oli terveydenhuollon tuotteiden laadunhallintajärjestelmän vaatimuksia koskeva SFS-EN ISO ÖLJY- JA BIOPOLTTOAINEALA RY Toimiala: Mm. öljytuotteet, öljyteknologia, öljyn ja kaasun käyttölaitteet ja -säiliöt sekä maakaasuputkistot SFS-standardeja voimassa: 708 Miksi: Standardisointi edesauttaa uusien biopohjaisten polttonesteiden käyttöönottoa, edistää öljy- ja kaasualan turvallisuutta sekä pienentää ympäristövaikutuksia. Ajankohtaista: Vuonna 2016 julkaistiin muun muassa eurooppalainen standardi synteettisesti valmistetun tai vetykäsitellyn parafiinidieselöljyn laatuvaatimuksista (SFS-EN 15940). Tämän ns. uusiutuvan dieselin käyttö sellaisenaan tai sekoitettuna raakaöljypohjaiseen dieselpolttoaineeseen pienentää päästöjä ja parantaa ilmanlaatua. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Toimiala: Horisontaaliset toimialarajat ylittävät aihealueet sekä tietyt erityisalat SFS-standardeja voimassa: Miksi: Horisontaaliset standardit, kuten esimerkiksi mittayksikköjen ja hallintajärjestelmien standardit, ovat kansainvälisen ja kotimaisen kaupan yhteinen kieli. Ajankohtaista: Ensimmäiset kansainväliset henkilöstöjohtamisen standardit ilmestyivät. Ne käsittelevät sanastoa, rekrytointia, henkilöstövoimavarojen hallintaa ja henkilöstösuunnittelua. Lue lisää: sfs.fi/tay 15

16 Palvelut SFS palvelee SFS palvelee standardien käyttäjiä ja standardisointiin osallistujia monipuolisesti. SFS:n kautta voi osallistua standardien laadintaan ja vaikuttaa siten tuleviin vaatimuksiin. SFS:stä voi hankkia kansallisia ja eurooppalaisia SFS-standardeja sekä maailmanlaajuisia ISO- ja IEC-standardeja. SFS välittää myös muita CENin, CENELECin, ISOn ja IEC:n julkaisuja sekä ulkomaisia standardeja, joista kysytyimpiä ovat ASTM- ja DIN-standardit. Tiettyjen aihealueiden tärkeimmät standardit julkaistaan SFS-käsikirjoina, joihin liitetään tarvittaessa muuta aihepiirin tietoutta, kuten artikkeleita ja lainsäädäntöä. Standardeja voi hankkia verkkokaupasta, Online-palveluna tai ottamalla yhteyttä SFS:n asiakaspalveluun. Verkkokaupasta voi ladata omalle tietokoneelle yksittäisiä standardeja sekä tilata digitaalisia tai painettuja julkaisuja. Online-palvelusta löytyvät aina uusimmat versiot standardeista. Online-palvelu mahdollistaa kokoelman valinnan omien tarpeiden mukaan aihealueittain tai standardien valmisteluista vastaavien komiteoiden perusteella. Kokoelman voi koota myös yksittäisistä standardeista. SFS:n asiakaspalvelu auttaa standardikokoelman muodostamisessa. Vuonna 2016 Online-palvelu oli käytössä lähes 400 yrityksessä, julkishallinnon organisaatiossa ja oppilaitoksessa. SEURANTARYHMÄT JA TEKNISET KOMITEAT SFS:n ja sen toimialayhteisöjen kautta kuka tahansa voi osallistua standardien laadintaan. Standardisointityöhön osallistuva organisaatio pääsee vaikuttamaan standardien sisältöön, saa tietoa tulevista vaatimuksista ja verkottuu oman alansa toimijoiden kanssa. Seurantaryhmissä ja teknisissä komiteoissa asiantuntijat päättävät yhdessä Suomen kannan valmisteilla oleviin standardeihin työn eri vaiheissa. Seurantaryhmät voivat tehdä myös aloitteita uusiksi standardeiksi. Standardisointityö kasvattaa asiantuntemusta. Jos ISOn tai CENin standardisointialueelle ei ole perustettu Suomessa seurantaryhmää, on mahdollista liittyä alan asiakirjapalveluun. Asiakirjapalvelun tilaajat saavat säännöllisesti tietoa alan standardisointityön etenemisestä ja lausunnolla olevista standardiehdotuksista. Seurantaryhmiin ja komiteatyöhön osallistuvat perehdytetään standardisointijärjestelmään ja vaikuttamiskeinoihin standardinlaadinnan aikana. Kansainvälisiin kokouksiin osallistuville seurantaryhmien ja komiteoiden jäsenille järjestettiin vuonna 2016 delegaattikoulutus. LAUSUNTOPYYNTÖPALVELU Kaikille avoimessa lausuntopyyntöpalvelussa (lausunto.sfs.fi) ovat esillä SFS:n ja sen toimialayhteisöjen lausuntokierroksella olevat standardiehdotukset. Vuonna 2016 palvelua kehitettiin siten, että ehdotusta voi lukea ja kommentoida kokonaisuudessaan. Ehdotuksen sisällöstä voi myös tehdä sanahakuja. TIETOPALVELU Tietopalvelun asiantuntijat selvittävät asiakkaille esimerkiksi standardien voimassaoloon liittyviä asioita. Tietopalvelusta voi tilata erilaisia seurantapalveluja. SFS-update auttaa varmistamaan, että käytössä olevat standardit ovat ajan tasalla. Uudet SFS-julkaisut kertoo uusista SFS-julkaisuista, CEN InfoPro tiedottaa CENin jäsenmaissa tekeillä olevista kansallisista standardeista ja Direktiivipalvelu seuraa aiheittain EU-lainsäädännön kehitystä. KIRJASTO SFS:n kirjasto on julkinen standardisoinnin erikoiskirjasto. Kirjastossa voi tutustua kansainvälisiin standardeihin, Suomen ja muiden maiden kansallisiin standardeihin sekä alan kirjallisuuteen ja lehtiin. WTO-TIETOPISTE SFS:n WTO-tietopiste huolehtii standardeja koskevista tietojenvaihtojärjestelmistä. WTO-tietopisteen toiminta perustuu Maailman kauppajärjestö WTO:n kaupan teknisiä esteitä koskevaan TBT-sopimukseen. 16

17 Mutta onko silläkin haittapuolia? Älykaupungit säätävät internetin avulla energiankulutusta, liikenteen sujuvuutta, ruuhkia ja Navigaattorit ovat hyvä esimerkki tekniikasta, nyt elämäämme josta olemme jo hyvin riippuvaisia. Kun teknologiaan luotetaan kuin vuoreen, omat perustaidot tai vaikkapa sään mukaan. Älykau- kauppaa kysynnän ja tarjonnan jo vuosien ajan tietotekniikan kehittyessä huimaa Yksi mielenkiintoisimpia tulevaisuuden näky- alkavat hiipua. pungit säästävät luontoa ja parantavat elämisen laatua. Älykaupungeissa yhdistyvät kestävä kehitys ja huipputeknologia. tahtia. Tietotekniikkaa voidaan ken ja ihmiset vain makoilevat leijuvilla patjoilla. miä on WALL-E-elokuva, jossa robotit tekevät kai- Tietotekniikkaa hyödynnetään sekä upottaa kaikenlaisiin laitteisiin Edessä on joka tapauksessa suuri murros työs- Mikä on ihmisen rooli tulevaisuudessa? Kaupunkien osuus julkisella että yksityisellä sektorilla Standardien maailman energian- poikkitieteellisesti ja yli rajojen. ansiosta järjestelmiä voidaan yhdistää kulutuksesta ja sähkömittareista sä ja elämisessä, vaikka osa siitä on jo nähty. Yritykset digitalisoivat toimintaansa rivakasti, ja ko- toisiinsa. Näin kaupungit hiilidioksidipäästöistä jääkaappeihin tai on 70 prosenttia. autoihin. neäly on jo vienyt ihmisen monista töistä. saavat niiden tarpeisiin vastaavia, luotettavia ja Uuden teknologian tarkoitus on tehdä elämästä entistä helpompaa, miellyttävämpää ja tarvittu enää laskemaan niitä pankeissa. Järjes- järjestelmiä. Kun taksisetelit vaihtuivat korttiin, ihmisiä ei kustannustehokkaita turvallisempaa. Näin onkin. Jos matkapuhelin telmä maksoi itsensä takaisin puolessa vuodessa, jää matkasta, asiat eivät ole hyvin jotain oleellista puuttuu, toteaa liikenne- ja viestintäminis- Vähemmän ilmansaasteita Öörni muistelee. 1 teriön liikenneneuvos Seppo Öörni. Automaattiautot ja liikennettä palveluna Luottamus tekniikkaan syö omaa Liikenne onkin yksi nopeasti muuttuvista aloista. osaamista? Autoihin on jo tullut paljon ajajaa avustavaa automaatiota kuten pysäköintiavustimia. Kehitys kul- 2 3 Teknologia muuttaa ihmisten toimintatapoja. Futuristi Elina Hiltunen esittääkin kysymyksen, kee kohti täysautomaatiota, joka EU:n arvion mukaan tulee liikenteeseen niinkin pian kuin vuosi- jätehuolto Tehokas 4 Puhdas muuttaako se ihmistä liikaa. vesi Turvallisuus Kun tietotekniikka ohjaa elämäämme, mitä na tapahtuu, kun se ei toimi? Älyauton yhteys nettiin katkeaa, sensorit eivät toimi, jonkun sydä- saatavilla on kaupunkiautoja samaan tapaan kuin Automaattiajaminen voi johtaa siihen, että mentahdistin hakkeroidaan. Millainen on kykymme selvitä ilman älytuotteita? Kehitys vie muutenkin tulevaisuuteen, jossa Älylaite neuvoo, Roskapöntöt nyt on kaupunkipyöriä, Öörni visioi. auto yhä harvemmin omistetaan. Kimppakyydit milloin on lähdettävä kertovat, milloin sekä autojen osavuokraus ja yhteiskäyttö lisääntyvät, Uberin kaltaisia ratkaisuja tulee lisää. Mark- perille aikataulussa. bussipysäkille ehtiäkseen ne tulee tyhjentää. kinoille tulee myös eri matkustusmuotojen yhdistelmiä. Suomessa on edistetty voimakkaasti liikenne palveluna -toimintatapaa: yhdestä Erilaisten mittarien avulla kaupungit pystyvät arvioimaan omaa tilannettaan ja priorisoimaan erilaisia ratkaisuja. Standardisoitujen mittarien ansiosta kaupungit kaikkialla voivat pisteestä saa kaiken tarvittavan pakettina. Kukin voi toimia samoin periaattein, jolloin niiden on helpompi tehdä yhteistyötä ja oppia toisiltaan. itse valita, miten paljon mitäkin kuljetusmuotoa käyttää haluaako mennä taksilla vai kimppakyydillä. Liikenne palveluna kertoo eri vaihto- Esimerkiksi Lapissa ja Hämeenlinnassa on voinut tuottajien välillä toimivia palveluja. Automaatio Pilotteja on ollut käynnissä jo vuoden ajan. ja, jotta voidaan rakentaa yli maanrajojen ja eri ehdot päästä paikasta A ostaa lipun juna taksi-yhdistelmään. Laajempaan käyttöön palvelu on tulossa syksyllä disoitu. syntyy vasta, kun käsittelysäännöt on standar- paikkaan B, myy matkaliput ja kertoo ajantasaista tietoa Automatisoitumisen lisäksi autojen vuorovaikutus ympäristönsä kanssa lisääntyy. Autot Vaurautta vai ei? matkan aikana, jos esimerkiksi myöhästymisen takia tarvitaan uutta yhteyttä. voivat viestiä havainnoistaan toisilleen ja infrastruktuurille. Näin tilannekuva voi syntyä ilman kin vie niitä enemmän. Työtä voi olla vähem- Digitaalisuus tuo toki työpaikkoja, mutta kuiten- viranomaisten mukanaoloa. Esimerkiksi tien män, mutta sitä ehkä jaetaan enemmän. tukkivasta kolarista voi lähteä tieto ympäristön Digitalisaation sanotaan lisäävän varallisuutta, mutta se on kaksipiippuinen juttu. Se te- autoille, jotta ne osaavat vaihtaa reittiään. Olennaista on luoda avoimia rajapinto- hostaa toimintaa, mutta jos samalla työn määrä u 8 PRESIIS 2.16 PRESIIS OPPILAITOSPALVELU SFSEDU SFSedun tavoitteena on lisätä standardien ja standardisonnin tuntemusta opiskelijoiden ja opetushenkilöstön keskuudessa. SFSedu tuottaa opetusmateriaaleja sekä tarjoaa asiantuntijaluentoja standardien ja standardisointityön perusteista. Vuoden 2016 loppuun mennessä SFSedun verkkosivuilla osoitteessa oli julkaistunoin 50 opetusmateriaalipakettia. SFSedu löytyy myös Facebookista ja SlideSharesta. TAPAHTUMAT SFS:n tilaisuuksien tavoitteena on lisätä standardien ja standardisoinnin hyötyjen tunnettuutta. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille, ja niiden kohderyhminä ovat elinkeinoelämä, julkishallinto ja standardisointityöhön osallistuvat toimijat. Standardisoinnin vuositapahtuma Forum 2016 järjestettiin lokakuussa Finlandia-talolla, Helsingissä. Teemana oli älykäs yhteiskunta. Tapahtumaan osallistui 270 henkilöä. Vuonna 2016 tilaisuuksissa käsiteltiin muun muassa riskienhallintaa, tietoturvaa, terveydenhuollon laitteiden laatustandardia, henkilöstöjohtamista ja kantavien rakenteiden suunnittelustandardeja eli eurokoodeja. UUTISKIRJEET Uutiskirjeet käsittelevät yleisiä standardisoinnin uutisia, johtamisen standardeja, IT-alan standardeja sekä terveydenhuollon ja laboratorioalan standardeja. SFSedu julkaisee oppilaitoksille, opettajille ja opiskelijoille suunnattua uutiskirjettä. Uutiskirjeissä kerrotaan standardeista, standardien laadinnasta, ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. SOSIAALINEN MEDIA Vuonna 2016 SFS lisäsi läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa. SFS on Twitterissä, LinkedInissä, SlideSharessa ja Facebookissa (SFSedu). Sosiaalisen median kautta kerrotaan standardien ja standardisointityön merkityksestä elinkeinoelämän edustajille, päättäjille ja kuluttajille. STANDARDISOINNIN ASIALLA 2 16 SIDOSRYHMÄLEHTI PRESIIS SFS:n sidosryhmälehti Presiis kertoo standardien merkityksestä ja hyödyistä elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Presiis on suunnattu yrityspäättäjille. Lehti on tilaajilleen maksuton, ja sen voi lukea näköisversiona myös verkossa. Presiis-lehti sijoittui syksyllä 2016 Procom Viestinnän ammattilaiset ry:n Lehtikatsauksessa asiakas- ja sidosryhmälehtien sarjassa kolmanneksi. ÄLY HOI minne menet? TURVALLISUUS ON LAPPSETILLE YKKÖNEN Mikko Kosonen: DIGIVAUHTIA SUOMEN TALOUDELLE! Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoiset seuraukset. ÄLY KARKASI PILVEEN Äly sujuvoittaa elämäämme ja tehostaa kaikkea toimintaa. Siksi sitä on yhä enemmän kaikkialla. Älykkyys on hiipi- Smart Cities teksti ANNE HÄNNINEN kuvitus JUKKA PYLVÄS 6 PRESIIS 1.16 PRESIIS

18 Hallinto Hallinto, organisaatio ja henkilöstö SFS:n ja suomalaisen standardisointijärjestelmän tehtävänä on lisätä suomalaisen elinkeinoelämän ja julkishallinnon kiinnostusta standardisointia kohtaan sekä standardisoinnin hyötyjen tuntemusta. SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävä on luoda puitteet standardisointiin osallistumiseksi tiedottaa standardisoinnista ja standardeista toimia kansallisen ja kansainvälisen standardisoinnin vaikutuskanavana varmistaa standardien saatavuus käyttäjille sekä markkinoida ja myydä standardeja sekä niihin liittyviä tuotteita ja palveluita. SFS:n missio Kasvatamme suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia standardisoinnin keinoin. Hallitus Puheenjohtaja: MATTI MIKKOLA toimitusjohtaja, Puutuoteteollisuus ry Varapuheenjohtaja: ANTTI JOENSUU strategiajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö TIMO HEIKKA sidosryhmäjohtaja, Stora Enso Oyj ANDERS ANDTBACKA johtaja, Uponor Oyj JUHA LUHANKA toimitusjohtaja, Rakennustuoteteollisuus RTT ry HELENA VÄNSKÄ toimitusjohtaja, Öljy- ja biopolttoaineala ry ILKKA NIEMELÄ johtaja, Teknologiateollisuus ry HEIKKI UUSITALO teknologiajohtaja, ABB Oy SFS:n visio Johdamme huippuluokan standardisointiyhteistyötä edistäen kasvua ja tuloksellisuutta. SFS:n strategiset painopistealueet strategiakaudella Standardisoinnin tunnettuuden kasvattaminen Standardisointiin osallistumisen aktivointi Standardien käytön lisääminen Standardisointijärjestelmän kehittäminen HENKILÖSTÖ SFS:ssä työskenteli vuoden 2016 keskimäärin 46 henkilöä, joista 70 prosenttia oli naisia ja 30 prosenttia miehiä. Vuoden 2016 aikana jalkautettiin uusi palkkapolitiikka. Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi otettiin käyttöön osana uudistettua kehityskeskusteluprosessia. Henkilöstölle järjestettiin kielikoulutusta ja oman alan koulutusta. SFS HUOLEHTII STANDARDISOINNIN EDELLYTYKSISTÄ SUOMESSA. 18

19 Organisaatiorakenne Liittokokous Hallitus Toimitusjohtaja Pekka Järvinen Standardisointilautakunta STANDARDISOINTILAUTAKUNTA Standardisointilautakunta vahvistaa standardisoimistyön yleiset periaatteet ja menettelyohjeet sekä puhtaasti kansalliset standardit. Puheenjohtaja Kemianteollisuus ry johtava asiantuntija Sami Nikander Standardisointi Antti Karppinen (CEN-standardisointi) Susanna Vahtila (ISO-standardisointi) Julkaisutoimi Susanna Vahtila Markkinointi ja asiakaspalvelu Pirjetta Laine SFS:N JÄSENET Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Finanssialan Keskusliitto FK ry Helsingin yliopisto Kemianteollisuus ry Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry Oikeusministeriö Opetusministeriö PSK Standardisointiyhdistys ry Puolustusministeriö Rakennusteollisuus RT ry Rakennustietosäätiö Hallintopalvelut Tuula Taivi Tietohallinto Petteri Maunu Viestintä Karina Vikman SESKO ry Sisäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen Laatuyhdistys ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Teknologiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Valtiovarainministeriö Yleinen Teollisuusliitto ry Ympäristöministeriö Öljy- ja biopolttoaineala ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK asiantuntija Veli Sinda Finanssialan Keskusliitto turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Innovaatiorahoituskeskus Tekes asiantuntija Pekka Ollikainen Kemesta ry asiamies Jouni Valtanen Kilpailu- ja kuluttajavirasto erikoistutkija Jarkko Vuorinen Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry toimitusjohtaja Hanna Järvenpää Metsäteollisuus ry innovaatioasioiden päällikkö Alina Ruonala-Lindgren Muoviteollisuus ry toimitusjohtaja Vesa Kärhä Palvelualojen työnantajat PALTA ry kehityspäällikkö Reino Ratilainen Rakennustuoteteollisuus RTT ry johtaja Antti Koponen TEK ry, AKAVA ry ja SAK ry DI Timo Ali-Vehmas Teknologiateollisuus ry asiantuntija Arto Kivirinta SESKO ry toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) johtaja Tuiri Kerttula Työ- ja elinkeinoministeriö vanhempi hallitussihteeri Laura Holkko VTT Expert Services Oy tekninen johtaja Matti Lanu Yleinen Teollisuusliitto standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi Öljy- ja biopolttoaineala ry erityisasiantuntija Virpi Nummisalo 19

20 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus ORGANISAATIO JA HALLINTO Liiton jäsenkunnassa ei tapahtunut muutoksia. Jäsenet kokoontuivat vuoden aikana kahteen sääntömääräiseen liittokokoukseen. Hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja sen lisäksi pidettiin yksi sähköpostikokous. Kokouksissa käytiin erillisteemoina läpi varainhoitoon ja strategian päivittämiseen liittyviä asioita. Uuden Strategia 2020:n keskeisiksi tavoitteiksi valittiin tunnettuuden, käytön ja osallistumisen kasvattaminen sekä koko standardisointijärjestelmän kehittäminen. TOIMINTA Vuoden aikana vahvistettiin uutta SFS-standardia, joka on 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015 (2015: kpl). Standardeja julkaistiin suomeksi käännettynä 302 kappaletta (213). Verkkokaupan ja online-palvelun uudistetut palvelut otettiin käyttöön. Uutena tuotealueena mukaan tulleiden sähköalan standardien myynti käynnistyi odotusten mukaisesti. Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin. Kuten edellisenäkin vuonna rahoituksen hakijapiiri rajoitettiin toimialayhteisötehtäviä hoitaviin tahoihin. Vuonna 2016 projektirahoitusta myönnettiin seitsemälle hankkeelle yhteensä 0,50 miljoonaa euroa (0,88 milj. ). TALOUS Vuoden 2016 taloudellinen tulos muodostui kokonaisuutena tarkastellen hyväksi. Toiminnan alijäämä ( 0,85 milj. ) oli sekä edellisvuotta että budjetoitua pienempi. Vuoden aikana edelleen jatkuneesta epäsuotuisasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta sijoitusomaisuuden tuotto ylitti asetetun pitkän aikavälin tuottotavoitteen ja kattoi toiminnan alijäämän. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 5,2 miljoonaa euroa, joka on 7,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015 ja 7,2 prosenttia yli budjetoidun. Suurimpana tekijänä budjettiylitykseen oli julkaisumyynnin hyvä kehitys. Toiminnan muut tuotot olivat lähes ennallaan (2,2 milj. vs. 2,1 milj. vuonna 2015). Kokonaistuotot olivat 7,4 miljoonaa euroa eli 5,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (7,0 milj. ). Valtion rahoituksen määrä oli edellisvuoden tasolla 1,3 miljoonaa euroa (1,3 milj. ). Valtion rahoituksen osuus toiminnan kokonaismenoista oli 16,2 prosenttia (16,7 %). Valtion rahoitus vuonna 2016 kohdistui pääosin kansainväliseen toimintaan, mukaan lukien kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen jäsenmaksut, sidosryhmien osallistumiseen kansainväliseen standardisointityöhön ja standardisoinnin tietojärjestelmien sekä tietotekniikan standardisoinnin ylläpitoon. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyssä tavoitekeskustelussa todettiin SFS ry:n hoitaneen valtion rahoituksella tuetut toimintonsa asianmukaisesti. Toiminnan kokonaiskulut kasvoivat 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Standardien ja tarvikkeiden hankintamenot kasvoivat volyymin kasvusta johtuen 7,4 prosenttia 2,1 miljoonaan euroon (1,9 milj. ). Henkilöstökulut olivat lähes ennallaan (2016: 2,8 milj. vs. 2015: 2,8 milj. ). Toiminnan muut kulut nousivat 3,5 prosentilla 3,3 miljoonaan euroon. Toiminnan muiden kulujen suurimpia eriä olivat kiinteistöyhtiön hoitovastikkeet (0,83 milj., +/- 0,0 %), toimialayhteisöavustukset (0,45 milj., +/- 0,0 %), kansainvälinen toiminta (0,38 milj., +1,5 %), tietohallintokulut (0,65 milj., +14,6 %) sekä konttori- ja hallintokulut (0,36 milj., +2,3 %). Vuoden 2016 toiminnan alijäämä ennen rahoituseriä oli 0,85 miljoonaa euroa (0,95 milj. ). Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä + 3,2 miljoonaa euroa (+ 2,6 milj. ). Liiton tilikauden ylijäämäksi rahoituserien jälkeen muodostui 2,4 miljoonaa euroa (1,7 milj. ). Oman pääoman tuottoprosentiksi muodostui 4,3 prosenttia (3,1 %). Liiton omavaraisuusaste pysyi hyvänä ja oli 97,8 prosenttia (97,8 %). HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 46 (2015: 49, 2014: 51). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 2,3 miljoonaa euroa (2015: 2,3 milj., 2014: 2,2 milj. ). Palkkausjärjestelmää kehitettiin liittämällä kehityskeskusteluiden yhteyteen henkilökohtaisen suoriutumisen arviointimenettely ja ottamalla käyttöön ulkoista vertailutietoa hyödyntävä palkkamalli. Vahvistetut standardit Kpl Käännösten osuus 20

21 SFS:n hallitukseen kuuluvat alkaen Anders Andtbacka (vas.), Anna-Kaisa Auvinen (varajäsen), puheenjohtaja Matti Mikkola, Juha Luhanka, Antti Joensuu, Ilkka Niemelä ja Timo Heikka. Kuvasta puuttuvat Helena Vänskä ja Heikki Uusitalo. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Globalisaation ja teknologisten murrosten vaikutus eri alojen arvoketjuihin sekä pitkään jatkunut heikko taloudellinen kehitys tuovat muutospaineita myös standardisointiin. Nopeasti etenevä digitalisaatio vaatii koko standardisointijärjestelmältä panostuksia prosessien ja tuotteiden kehittämiseen. Muutostarpeiden edellyttämät toimet ennakoidaan ja huomioidaan SFS:n strategiassa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Standardien myyntitulojen merkitys suomalaisen standardisointijärjestelmän rahoituksessa on huomattava. Tämä tulokomponentti on siihen toistuvasti kohdistuvista paineista huolimatta turvattava myös jatkossa. SFS:n vakaa taloudellinen asema mahdollistaa myös jatkossa uuden strategian mukaiset toimet standardisoinnin tunnettuuden, siihen osallistumisen ja standardien käytön edistämiseen. Toiminnan rahoitus 2016 Muut 10 % Liikevaihto Milj. 6 Oma rahoitus 10 % Valtionrahoitus 16 % Myyntitulot 64 %