HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) SAIRAANHOITOPIIRI. Hallintokeskus, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA AIKA klo 14:00-15:48 PAIKKA Hallintokeskus, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 85 KOKOUKSEN AVAAMINEN 3 86 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA TOIMIVALTAI- SUUDEN TOTEAMINEN 4 87 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 5 88 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 6 89 INVESTOINTIOHJELMAN VALMISTELU 7 90 TYÖSUOJELUN LAUSUNNOT UUDISRAKENTAMI- SEN YHTEYDESSÄ 91 HENKILÖRISKIEN ILMOITTAMIS- JA SEURANTA- TOIMINTO 92 TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA JA SOPEUTTAMISTOIMENPITEET LOPPUVUONNA YHTEISTOIMINNAN JA YHTEISTYÖN TOIMIVUUS HYKS-SAIRAANHOITOALUEELLA SEKÄ LIIKELAI- TOKSISSA 94 HENKILÖSTÖTOIMIKUNNAN KOKOUSAJAT VUONNA TOIMITUSJOHTAJAN AJANKOHTAISET ASIAT TYÖRYHMIIN NIMEÄMISET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 33

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Klo Lisätiedot LÄSNÄ Aki Lindén puheenjohtaja 14:00-15:48 Sune Lang varajäsen 14:00-15:48 Leena Koponen jäsen 14:00-15:48 Susanna Puumi varajäsen 14:00-15:48 Kaarina Torppa jäsen 14:00-15:48 Outi Sonkeri jäsen 14:00-15:48 Saara Suominen-Niemelä jäsen 14:00-15:48 Päivi Nieminen jäsen 14:00-15:48 Mikael Salakka jäsen 14:00-15:48 Jarmo Nummenpää jäsen 14:00-15:48 Anja Lehtosaari jäsen 14:00-15:48 Eva-Maria Sundström jäsen 14:00-15:48 Maarit Ovaska jäsen 14:00-15:48 Kirsti Viheriäkoski jäsen 14:00-15:48 Ursula Aaltonen varajäsen Leena Forss-Latvala pysyvä asiantuntija 14:00-15:48 Kimmo Räisänen vara pysyvä asiantuntija Kirsi-Marja Blomstedt sihteeri 14:00-15:48 Asiantuntijat Anne Priha investointijohtaja 14:00-15:48 :t 89, 90 Lasse Lehtonen hallintoylilääkäri 14:00-15:48 91 ALLEKIRJOITUKSET Aki Lindén puheenjohtaja Kirsi-Marja Blomstedt sihteeri PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu / 2015 TARKASTUS Saara Suominen-Niemelä pöytäkirjantarkastaja Maarit Ovaska pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Pöytäkirja julkaistaan intranetissa ja on luettavissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kirjaamossa

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA KOKOUKSEN AVAAMINEN HEHA 85 Päätösesitys Päätös Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa läsnäolijat. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja sihteeri kirjasi läsnäolijat.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA TOIMIVALTAISUUDEN TOTEAMINEN HEHA 86 Päätösesitys Päätös Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja toimivaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja toimivaltaiseksi.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA HEHA 87 Päätösesitys Päätös Henkilöstötoimikunta valitsee Saara Suominen-Niemelän (varalle Leena Koponen) ja Maarit Ovaskan (varalle Jarmo Nummenpää) tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Henkilöstötoimikunta valitsi Saara Suominen-Niemelän ja Maarit Ovaskan tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan.

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN HEHA 88 Päätösesitys Päätös Henkilöstötoimikunta valitsee esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Henkilöstötoimikunta valitsi esityslistan kokouksen työjärjestykseksi seuraavin muutoksin: esityslistan kohta 5 (investointiohjelman valmistelu) käsitellään kohdan 8 (työsuojelun lausunnot uudisrakentamisen yhteydessä) jälkeen.

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA INVESTOINTIOHJELMAN VALMISTELU 579/02/04/2015 HEHA 89 HUS:n investointien painopiste on lähivuosina Meilahden alueen kehittämisessä, Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennushankkeen ja Jorvin sairaalan suurten peruskorjausten käynnistämisessä. Aloitettavat uudet investoinnit valitaan HUS:n strategisten painotusten mukaisesti niin, että ne edistävät hyvää asiakaskokemusta, kilpailukykyä ja yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollon kanssa. Tärkeänä pidetään myös vanhojen sairaalakiinteistöjen nykyaikaistamista, tehokkaassa käytössä pitämistä ja peruskorjausten asteittain jatkamista niin, että sairaaloiden toimintavarmuuden riskit voidaan minimoida. Traumakeskus-syöpäkeskus -projekti on riskienhallinnan kannalta erityisen aikataulukriittinen johtuen sekä Töölön sairaalan että Syöpätautien klinikan rakennusten vaikeasta tilanteesta. Investointiohjelma esitetään HUS.n hallituksen vahvistetavaksi hanketasolla sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt vuoden 2016 talousarvion. Investointiohjelmaan otettavat hankkeet valitaan ja niiden tavoitteita ja sisältöä ohjataan niin, että investointikohteet palvelevat sote-uudistuksen jälkeenkin vaativan erikoissairaanhoidon tarpeita. HUS jatkaa investointeja kaikilla sairaanhoitoalueillaan ja tarkistaa tarvittaessa hankeohjelman sisältöä sote-valmistelun edetessä. Vuosina saadaan käyttöön useita suuria tilainvestointeja, jotka mahdollistavat mm. Naistenklinikkaan, vapautuvaan Lastenklinikkaan, Jorvin sairaalaan ja Hyvinkään sairaalaan sijoitettavan toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Käyttöönotettaviin tiloihin kuten uuteen lastensairaalaan ja Naistenklinikan lisärakennushankkeeseen liittyy myös merkittäviä laite-, kalusto- ja tietojärjestelmätarpeita, joilla voidaan tukea hyvää tuottavuuskehitystä. Edellisiä talousarvioita valmisteltaessa koko HUS:n investointiraami neljän vuoden jaksolla on ollut 500 milj. euroa. Raami on pidetty hyvin tiukkana varauduttaessa mittavaan Traumakeskus-Syöpäkeskus -investointiin. Vuosien ohjelma on laadittu niin, että muihin hankkeisiin kuin Traumakeskus-Syöpäkeskukseen, jäsenkuntayhteistyön investointeihin ja Apotti-osakeyhtiön rahoitukseen voidaan käyttää neljän vuoden aikana enintään 450 milj. euroa. Määrä sisältää uuden lastensairaalan rakentamisen rahoitusta noin 27 milj. euroa. Investointien rajaus merkitsee useiden strategisesti tärkeiden hankkeiden myöhemmäksi siirtämistä kaikilla sairaanhoitoalueilla ja investointien mittavaa sopeutusta myös tietohallinnossa ja liikelaitoksissa. Investointisuunnitelman valmistelussa käytetään tietojärjestelmää, joka mahdollistaa hankekohtaisesti investointien taloudellisten ja toiminnan laajuuteen liittyvien vaikutusten analysoinnin. Jokaisesta uudesta suuresta investoinnista suunnitellaan, miten se vaikuttaa toimintavolyymiin ja mikä on

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA sen vaikutus henkilöstökuluihin, tilavuokriin ja muihin menoeriin, jäsenkuntaja muihin tuottoihin ja taloudelliseen tulokseen. Investointiohjelma ei perustu vain hankkeiden kannattavuuden arviointiin, mutta em. laskenta tuo merkittävää lisäarvoa esitysten priorisointiin ja antaa lähtötiedot investointien jälkiseurantaan. Osa investoinneista on korjaus- ja korvaushankkeita, joilla varmistetaan vanhan sairaalakannan käytettävyys ja vältetään kalliita väliaikaisjärjestelyjä ja toiminnan keskeytyksiä. Hyväksytyn kiinteistöpolitiikan mukaista korjausinvestointien tasoa ei kuitenkaan kaikilta osin pystytä rahoittamaan, mikä lisää toiminnallisia riskejä. Sote-uudistusta ennakoiden suhtaudutaan kriittisesti kaikkiin tuotantokapasiteettia ja kustannuksia lisääviin hanketarpeisiin. Tärkein lähivuosien investointi on Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennus, jonka alustava, hankesuunnittelun yhteydessä vuoden 2016 aikana tarkentuva kustannusarvio on 280 milj. euroa. Hankkeesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun tulos julkistetaan Ennen Traumakeskus-syöpäkeskus-hanketta Meilahdessa tulee toteutettavaksi valmistelevia investointeja, jotka liittyvät mm. purettavasta tornisairaalan laboratoriosiivestä pois siirrettäviin yksiköihin. Samalla käynnistetään lasten sairaalapalveluilta vapautuvan Lastenklinikan kiireelliset korjaustyöt mm. Töölön sairaalasta siirrettävää toimintaa varten. Investointiohjelma ei sisällä eikä sen tavoiteraami tässä vaiheessa mahdollista selvittelyvaiheessa olevaa Silmä-korvasairaalan investointipakettia tai mm. psykiatrian tilainvestointeja pääkaupunkiseudulla ja Porvoossa. Anne Priha esittelee investointiohjelman valmistelutilanteen. Asian käsittely Investointijohtaja Anne Priha esitteli investointiohjelman valmistelun vuosille oheismateriaalin mukaisesti. Kokouksessa todettiin, että investointiohjelma on äärirajoillaan ja eikä kaikki investointiesityksistä ole saatu mahtumaan hallitukselle esitettävään investointiohjelmaan. Karsintaa on rakennus- ja korjaushankkeiden lisäksi tehty myös mm tutkimus- ja hoitolaitehankinnoista ja tietohallinnosta. Velan määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan, johtuen mm Trauma- ja Syöpäsairaalan investoinnista. Päätelmäesitys Loppupäätelmä Lisätietoja Henkilöstötoimikunta merkitsee asian tiedoksi. Henkilöstötoimikunta merkitsi asian tiedoksi. Investointijohtaja Anne Priha, p ja talousjohtaja Mari Frostell, p

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA TYÖSUOJELUN LAUSUNNOT UUDISRAKENTAMISEN YHTEYDESSÄ 129/00/00/01/05/2014 HEHA 90 HUS:ssa on toteutettu ja tullaan toteuttamaan laajoja remontteja sekä rakennushankkeita. Henkilöstön, työsuojelun ja hyvän työympäristön tavoitteen kannalta olisi erittäin tärkeää että työsuojelu olisi osallisena hankesuunnittelussa alusta lähtien. Käytäntö on osoittanut, että työsuojelutoimijoiden mukanaolo hankkeen jokaisessa vaiheessa säästää turhilta työpaikkakäynneiltä, turhilta korjausremonteilta ja säästää näin rahaa ja resursseja. Tilakeskuksen rakennushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen ohje (hankeohje) ohjeistaa kohdassa hyvä työympäristö : Työtilojen osalta noudatetaan työlainsäädäntöä ja viranomaisohjeita. Tarvittaessa pyydetään lausunto HUS:n omalta työsuojeluorganisaatiolta. Hankesuunnitelman rakenne kohdassa mainitaan että hankesuunnitteluryhmä vastaa siitä, että hankesuunnitteluvaiheen aikana kuullaan ja tarpeen vaatiessa pyydetään lausunto myös HUS-Työsuojelusta. Tämä ei valitettavasti nykytilanteessa monissakaan hankkeissa ole toteutunut. Työturvallisuuslaki 2. Luku 10 ja 12 Työsuojelun valvontalaki 5 Luku 32 HUS on työnantajana järjestänyt lain velvoittaman työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin koordinoinnin ja valvonnan HUS-työsuojeluorganisaatiolle. Tällöin olisi luontevaa kuulla työsuojelutoimijoita myös työympäristön suunnittelussa. Johtopäätös: Esitämme että henkilöstötoimikunta päättää, että HUS ohjeistaa ottamaan työsuojelutoimijat mukaan hankesuunnittelun kaikissa vaiheissa. Asian käsittely Kokouksessa todettiin, että tilahallintokeskuksen johtaja Hannu Lähteenmäki on toimittanut henkilöstötoimikunnalle sähköpostilla vastineen, jossa hän totesi, että kaikissa rakennusinvestointihankkeissa on pyydetty hankesuunnitelmista lausunnot työsuojelun edustajilta ja näistä on dokumentit olemassa. HUS-Kiinteistöllä ja Tilakeskuksella on yhteinen prosessi lausuntopyyntöjen pyytämiseksi. Työsuojeluvaltuutetut toivat esille, että heidän tulisi olla pääsääntöisesti rakennushankkeissa mukana kaikissa vaiheissa, näillä vältyttäisiin mm lakisääteisillä työpaikkakäynneillä havaituista vääränlaisten tarvikkeiden hankinnoista, tämä tuottaisi myös kustannussäästöjä. Kokouksessa todettiin, että asia siirretään työsuojelujaostolle käsiteltäväksi, jossa asiaa ei oltu käsitelty ennen henkilöstötoimikuntaa.

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Loppupäätelmä Päätös Lisätietoja Henkilöstötoimikunta päättää esityksen mukaisesti, että HUS ohjeistaa ottamaan työsuojelutoimijat mukaan hankesuunnittelun kaikissa vaiheissa. Henkilöstötoimikunta merkitsi asian tiedoksi ja todettiin, että toimitaan esityksen mukaan. Lisäksi asia otetaan työsuojelujaoston käsittelyyn. Työsuojeluvaltuutettu Ennamaria Meneses, p ja pääluottamusmies Mikael Salakka, p

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA HENKILÖRISKIEN ILMOITTAMIS- JA SEURANTATOIMINTO 521/00/01/05/2015 HEHA 91 Ns. myrkkyhoitajatapauksen selvittelyn yhteydessä HUS pyysi ulkopuoliselta asiantuntijaa arvioimaan sitä, miten sisäistä valvontaa tulisi kehittää. Selvitysmies ehdotti tietojärjestelmien kehittämistä siten, että jo rekrytointitilanteessa olisi mahdollista tarkistaa, onko henkilön osalta herännyt epäilyjä potilasturvallisuutta tai yleistä turvallisuutta vaarantavista tekijöistä. Myös terveydenhuollon valvontaviranomaiset ovat edellyttäneet HUS:lta konkreettisia toimenpiteitä henkilöriskien havainnoinnissa ja ehkäisemisessä. Julkisen terveydenhuollon omavalvonnan lisääminen oli mukana aiemmassa ns. järjestämislakiehdotuksessa. Valvira ja aluehallintovirastot siirtävät nyttemmin merkittävän osan kanteluista käsiteltäväksi muistutuksina terveydenhuollon toimintayksiköissä, jolloin kanteluissa annettuja ratkaisuja ei enää päädy TERHIKKI-rekisteriin aiemmalla tavalla, vaan terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee itse seurata henkilöstönsä toiminnan asianmukaisuutta. Koska kerättävistä tiedoista muodostuisi henkilörekisteri, pyydettiin tietosuojavaltuutetulta lausunto siitä, onko rekisterin perustaminen lainsäädännön mukaista (Liite 1). Tietosuojavaltuutettu totesi lausunnossaan helmikuussa 2014, että ko. henkilörekisterin perustaminen on mahdollista. Henkilörekisterin toteuttamista pohdittiin pienryhmässä, johon kuuluivat Lasse Lehtonen, Anne-Maria Mäkinen, Kati Ekholm ja Petri Hämäläinen. Henkilöilmoitus- ja seurantajärjestelmä päädyttiin toteuttamaan uutena ominaisuutena sähköiseen riskienhallintajärjestelmään (HUS-Riskit). HUS-riskit -projektiryhmä valmisteli systeemipääkäyttäjä Mia Jourion kanssa toiminnon teknisen toteutuksen. HUS-riskit järjestelmässä on toteutettuna uusi ominaisuus, jolla voidaan ennaltaehkäistä ja havaita työntekijäriskejä, jotka voivat vaarantaa potilasturvallisuutta. Uuden henkilöilmoitustoiminnon avulla esimies voi vastaisuudessa jo esimerkiksi rekrytointitilanteessa tarkistaa, onko henkilön osalta herännyt epäilyjä potilasturvallisuutta tai yleistä turvallisuutta vaarantavista tekijöistä. Jokainen HUS:n työntekijä voi tehdä HUS riskit järjestelmään ilmoituksen kohdasta Työntekijäriski. Ilmoituksen voi tehdä myös HUS:n ulkopuolisesta henkilöstä. Järjestelmään ilmoitetaan seuraavan tyyppisiä havaintoja: 1. epäily ammatillisesta epäpätevyydestä potilastyössä 2. päihteiden käyttö vaarantaa potilastyön 3. epäily rikollisesta toiminnasta.

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Kukin ilmoitus ohjataan ilmoitustyypin mukaiseen tutkinta- ja käsittelyprosessiin. Jokaisella esimiesasemassa olevalla on myös oikeus tarkastaa, onko tietystä henkilöstä ilmoituksia vai ei. Rekisteristä näytetään vain ilmoitusten lukumäärä ja riskiluokka. Ainoastaan omista alaisista tehdyt ilmoitukset voidaan avata käsittelyä varten. Henkilötietolain mukaisesti turhat ja virheelliset ilmoitukset poistetaan järjestelmästä. Toiminto on siirrettävissä tuotantopuolelle ja sen käyttö voidaan aloittaa heti. Liitteenä 2 on järjestelmän käyttöönoton yhteydessä tehty seloste, jota päivitetään henkilöriski-ilmoituksen osalta ennen kuin ko. toiminto otetaan käyttöön. Asiaa esittelee kokouksessa hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen Asian käsittely Hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen esitteli kokouksessa asiaa. Hanke lähti käyntiin ns. myrkkyhoitajan tapauksesta. Kokouksessa todettiin, että ko. ilmoittamis- ja seurantatoimintoon liittyvät mahdolliset väärinkäytökset tulee eliminoida ja järjestelmän tietosuoja tulee turvata ja käyttöoikeudet rajata ennen kuin järjestelmä otetaan käyttöön. Pelkona esitettiin, että ilmoituksia tehtäisiin turhaan. Ilmoittamis- ja seurantatoiminnan prosessi tulee kuvata paremmin. Asia käsitellään vielä johtoryhmässä ja jatkovalmistelujen jälkeen se tuodaan uudestaan henkilöstötoimikuntaan käsiteltäväksi. Henkilöstöjärjestöjen edustajat ilmoittivat, etteivät hyväksy järjestelmän käyttöön ottoa ja antavat lausunnon asiasta. Päätelmäesitys Henkilöstötoimikunta keskustelee asiasta ja merkitsee tiedoksi henkilöriskien ilmoittamistoiminnon käyttöönoton. HUS-riskit järjestelmässä otetaan käyttöön uusi ilmoitusmenettely vuoden 2016 alusta. Loppupäätelmä Henkilöstötoimikunta keskusteli asiasta ja kokouksessa todettiin, että henkilöriskien ilmoittamistoiminnon käyttöönoton valmistelua jatketaan. Henkilöstön edustajat eivät hyväksy järjestelmän käyttöönottoa ja antavat asiasta erillisen lausunnon, joka liitetään pöytäkirjaan. Asia käsitellään johtoryhmässä ja tuodaan henkilöstötoimikuntaan ennen täyttöönpanoa. Lisätietoja hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen, p

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA JA SOPEUTTAMISTOIMENPITEET LOPPUVUONNA /02/02/00/01/2014 HEHA 92 Yhteenveto Voimakas palveluiden kysynnän kasvu sekä jäsenkunnista että ulkokunnista yhdistyneenä HUSin kykyyn tuottaa tätä vastaten lisää palveluja on kasvattanut tammi-elokuussa 2015 palveluvolyymiä 4,0 % verrattuna vuoden 2014 tammi-heinäkuuhun. Talousarvion 2015 palvelusuoritetavoite ylittyy 5,1 % (talousarvion suoritetavoite laadittiin suhteessa vuoden 2014 talousarvioon, ei tilinpäätökseen). Kysyntäpaineesta on selvitty ja jonot ovat hieman lyhentyneet verrattuna viime vuoden elokuun lopun tilanteeseen. Toiminnan tuottavuus on parantunut viime vuodesta, henkilöstötuottavuus +3,0 % ja DRG-pisteen hinta on alentunut 0,9 % (tavoite oli 1,5 %). Sitovat nettokulut kasvoivat vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 4,2 % ja ylittävät talousarvion 2,1 %. Sitovien nettokulujen budjettiylitys pienentyi elokuussa. Toimintavolyymin leikkaaminen talousarvion 2015 mukaiseksi ei loppuvuoden aikana ole realistista, eikä se potilashoidon kannalta olisi lainmukaista (jonot kasvaisivat). Kulujen kasvua koko vuodelta yritetään rajoittaa loppuvuoden aikana useilla toimenpiteillä, joiden suunnittelu alkoi välittömästi valmistuneiden tammi-heinäkuun talouslukujen osoittaessa 2,3 % sitovien nettokulujen ylitystä ja yksiköiden syyskuussa valmistuneen ennusteen osoittaessa jopa 2,8 % ylitystä. Osa toimenpiteistä tulee myös vähentämään erityisesti joulukuussa potilashoidon volyymia. Sopeutustavoitteet elokuussa päivitettyyn vuosiennusteeseen verrattuna on yhtymäjohdon toimesta kohdennettu yksiköittäin ja niiden toteutus on aloitettu. Laajempi katsaus Tammi-elokuussa toiminnan määrä ylitti edelleen selvästi talousarviossa suunnitellun tason. Kokonaisuutena palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi on kasvanut 4,0 % edelliseen vuoteen verrattuna (1-7/2015: + 4,3 %) ja se ylittää talousarvion sisältämän suunnitelman 5,1 % (1-7/2015: + 5,3 %). Verrattuna edellisvuoteen on sekä NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä + 4,7 %, että käyntituotteiden lukumäärä on kasvanut. Käyntituotteiden kasvu on somaattisessa hoidossa 3,8 % ja psykiatriassa myös 3,8 %. Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä on sen sijaan laskenut 4,9 % palvelurakenteen muutoksen ja avohoidon lisääntymisen johdosta. Elokuussa kasvua oli erityisesti käyntituotteiden (+ 8,0 %) laskutuksessa edellisvuoteen verrattuna. Avohoidon osuus on hieman noussut viime vuoden tasosta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammi-elokuussa 42,2 % (1-8/2014: 41,5 %), mikä on myönteistä.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Alla olevassa taulukossa on esitetty HUS:n sairaanhoitoalueiden toiminnan muutokset tammi-elokuussa 2015 verrattuna tammi - elokuuhun 2014, sekä 2015 talousarvion mukaiset toiminnan kokonaistuotot. HYKSin ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden välinen psykiatrian siirto näkyy asianomaisissa kohdissa (hoitopäivät, psykiatrian käynnit ja kokonaisvolyymi). HYKSin toimintatuotot ovat 81,2 % sairaanhoitoalueiden yhteenlasketuista toimintatuotoista. HYKS HYVINKÄÄ LOHJA PORVOO LUSA Volyymi 5,6 % - 5,5 % 8,7 % 2,3 % 4,7 % NordDRG -tuotteet 4,4 % 1,3 % 13,5 % 3,5 % 8,5 % Käynnit, somatiikka 3,9 % 5,8 % 8,9 % 1,3 % 2,5 % Käynnit, psykiatria 14,0 % - 29,3 % 3,5 % 0,5 % 3,6 % Psykiatrian hoitopäivät 18,0 % - 71,6 % - 11,2 % - 3,5 % - 5,7 % DRG-pisteet 5,0 % 3,3 % 11,0 % 7,4 % 8,7 % TA 2015 TUOTOT 1 407,9 M 131,7 M 78,5 M 69,6 M 44,4 M Kokonaistasolla henkilötyön toteutunut tuottavuus (3,0 %) on parantunut tavoitetta (1,5 %) enemmän. Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus -mittari. Tavoitteeksi on asetettu 1,5 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammi-elokuussa deflatoitu pistekustannus on laskenut edellisestä vuodesta 0,9 %. Käyttämämme tuottavuusmittari DRG-pistekustannus ei täysimääräisesti kalenterivuoden aikana huomioi tuotantorakenteen muutosta avohoitopainotteiseen suuntaan. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus on kehittynyt positiivisesti; toteutunut laskutus (99,7 milj. euroa) ylittää talousarvion 9,2 milj. eurolla (+ 10,2 %). Budjettiylitys on elokuussa lisääntynyt 2,2 milj. euroa. Muiden sairaanhoitopiirien laskutus ylittää talousarvion 5,9 milj. eurolla (+ 12,4 %) ja ERVA -alueen laskutus ylittää talousarvion 1,1 milj. eurolla (4,6 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain kokoontunut HUS:n valtuusto päätti, että tammi - huhtikuussa toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 25 milj. euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi-huhtikuussa toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Palautuksen jälkeen jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ylittivät tammi-elokuussa kuukausijaksotetun talousarvion 3,8 % (36,8 milj. euroa). Budjettiylitys kasvoi elokuussa. Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-heinäkuussa 15 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausijaksotetun talousarvion ja 9 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus oman palvelutuotannon laskutuksen kasvuun oli + 4,2 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli + 1,4 % (hintaero).

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Hinta-määräeroanalyysissä ei ole huomioitu jäsenkuntapalautusta, joten se huomioimalla perustu jäsenkuntalaskutuksen kasvu kokonaan määrälliseen kasvuun, ts. kunnat ovat lähettäneet tai päivystyksen kautta on hakeutunut enemmän potilaita HUSin hoitoon. Tammi-elokuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 2,1 % ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 4,2 % eli 40,6 milj. euroa. Elokuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,3 %, mikä on tammi-kesäkuun toteutunutta ylitystä vähemmän, ja kasvoivat viime vuoden elokuuhun verrattuna 2,5 %. Toteutunut talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Kesäkuussa toteutettu jäsenkuntapalautus ei vaikuta sitoviin nettokuluihin. Tammi- elokuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut) ylittivät talousarvion 3,1 % eli 39,5 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 5,1 % talousarvion. Toiminnan kulut ylittivät elokuussa talousarvion 3,0 %. Aineissa ja tarvikkeissa erityisesti lääkkeiden kulut ovat kasvaneet viime vuodesta. Tartuntatautilain mukainen tautien leviämisen ehkäisemään tarkoitettu maksuton lääkitys, joka kuuluu lain perusteella kuntien maksettavaksi, on kasvanut tammi- elokuussa 4 milj. euroa (29 %) vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu aiheutuu lähinnä uusien lääkkeiden käytöstä C-hepatiitin hoitoon ja leviämisen ehkäisyyn (+3,1 milj. euroa). C-hepatiittilääkkeiden (sofosbuviiri + ledipasviirin) kilpailutuksella saavutettiin 11 % hinnanalennus. Uudet kilpailutetut hinnat tulivat voimaan Hinnan alennuksen vaikutus on ollut huhti- elokuussa 0,2 milj. euroa ja estimoitu hinnan alennus vaikutus syys- joulukuulle on 0,2 milj. euroa jolloin kilpailutuksen vaikutus on kokonaisuudessaan n. 0,4 milj. euroa vuodelle Tammi-elokuun toteutunut tilikauden tulos on 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. Tämä ylittää15,8 milj. euroa suunnitellun ennakoiden koko vuodelta myös ylitystä, joka tehtyjen linjausten mukaan palautetaan jäsenkunnille. Elektiivisten lähetteiden määrä oli tammi-elokuussa 3,4 % (1-7/2015: + 3,1 %) edellisvuoden määrää suurempi. Myös päivystyskäyntien määrä on kasvanut viime vuodesta 0,3 % (1-7/2015: + 0,8 %). Pitkäaikaissairauksien kirjaaminen lisädiagnooseina tietojärjestelmään helpottui olennaisesti viime vuoden syyskuussa tehdyn Uranus päivityksen myötä. Tammi-elokuussa pitkäaikaisdiagnoosi on kirjattu 49,1 %:lle somaattisen hoidon vuodeosastohoitojaksoista (1-8/2014: 16,2 %). Pitkäaikaisdiagnoosit voivat komplisoida vuodeosastohoitojaksoja (ns. klassiset DRG-ryhmät) ja siten lisätä laskutusta. Komplisoituneiden ja ei-komplisoituneiden vuodeosastojaksojen laskutuksen kokonaisero edelliseen vuoteen verrattuna on n. 4,1 milj. euroa. Elokuun lopun tilanteessa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 2,5 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä on vähentynyt 64,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Ennuste / tulevaisuuden näkymät Erikoisaloista eniten yli 6 kk odottajia oli kirurgiaan (145 potilasta) ja silmätaudeille (56 potilasta). Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 4,1 % ja yli 3 kk odottavien määrä on vähentynyt 22,3 % viime vuoden vastaan ajankohtaan verrattuna. Siirtoviivepäivien kokonaislukumäärä nousi + 4,1% edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtoviivepäiviä raportoidaan sekä kokonaistasolla että laskutettavina siirtoviivehoitopäivinä. Siirtoviivehoitopäivien laskutus alkaa, mikäli potilas ei ole saanut jatkohoitopaikkaa karenssiajan sisällä siirtoilmoituksesta. Karenssiajat ovat kaksi päivää somatiikan erikoisaloilla ja 14 päivää psykiatriassa. Laskutettavien siirtoviivehoitopäivien kehitys oli tammi-elokuussa edelleen erittäin myönteistä (- 48,1 %) viime vuoteen verrattuna. Muut sairaanhoitopiirit ovat tammi-elokuussa laskuttaneet HUS:lta hoitopaikan vapaasti valinneiden potilaiden poliklinikkakäyntejä kpl / 1,4 milj. euroa ja vuodeosastohoitopäiviä 316 kpl / 0,6 milj. euroa. Kokonaisuutena HUS-alueen vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden hoitoja on toteutettu muissa sairaanhoitopiireissä 2,0 milj. euron arvosta. Potilaan vapaaseen valintaan perustuen HUS:ssa puolestaan hoidettiin tammi-elokuussa potilasta, joiden hoidoista laskutettiin 3,6 milj. euroa talousarvio sisältää valtuuston huhtikuun lopussa hyväksymät muutokset. Merkittävimmät muutokset eli vaativan erityistason saattohoito ja Helsingin fysiatrian poliklinikkatoiminta toteutuivat alkaen. Helsingin kaupungin apteekkitoimintojen ensimmäinen siirto osaksi HUS-Apteekkia tuli voimaan Kuukausikohdennetussa talousarviossa on myös huomioitu HYKS sairaanhoitoalueen tarkennus henkilöstökulujen osalta. Vuoden 2015 toiminnan ja talouden raportointiaikataulun mukaisesti kaikki HUS-kuntayhtymän yksiköt päivittivät elokuun lopussa koko vuoden toiminnan ja talouden ennusteen. Ennuste sisältää kesken vuoden toteutetun 25 miljoonan euron ylijäämän palautuksen jäsenkunnille. Ennuste on päivitetty kuukausikohtaisena kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien osalta. Yksiköiden johdon päivittämän vuosiennusteen perusteella muodostettu kuntayhtymän ennuste päätyy sitovien nettokulujen osalta 2,8 %:n (41 milj. euron) ylitykseen. Johdon tavoite on talouden sopeutustoimenpiteiden avulla pitää ylitys enintään 2 %:n (29 milj. eurona) suuruisena. Ero yksiköiden ennusteeseen on 11,6 milj. euroa. Yhtymäjohdon päätöksen perusteella kuntayhtymätason virallisena vuosiennusteena käytetään tavoitteellisempaa ennustetta. Se päätyy 33,7 milj. euroa ylijäämäiseen tulokseen ja ennusteen sitovat nettokulut ylittävät talousarvion 2,0 % ja viime vuoden toteuman 2,7 %. Tavoitteeseen pyritään talouden sopeutusohjelmalla, jota jäljempänä kuvataan yksityiskohtaisemmin kokoontunut HUS:n valtuusto päätti, että tammi-huhtikuussa toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 25 milj. euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi-huhtikuussa toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Palautus jäsenkunnille sisältyy kesäkuun raporttiin. Samalla valtuusto oikeutti

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA hallituksen harkintansa mukaan tekemään vastaavanlaisen palautuksen tammi-elokuun toteuman perusteella. Palautus pienentää jäsenkuntien maksuosuuslaskutusta ja toteutunutta ylijäämää, mutta sillä ei ole vaikutusta sitovien nettokulujen euromäärään. Tammi-elokuun toteuman perusteella toteutettiin tukipalveluyksiköiden osalta sisäinen asiakaspalautus yhtymähallinnolle. Varsinainen sisäinen asiakaspalautus on tarkoitus tehdä asiakkaittain toteutuneen palvelukäytön mukaisessa suhteessa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Sitovat nettokulut Alla olevassa taulukossa on esitetty sitovien nettokulujen toteutuminen tammi-elokuussa, koko vuoden (elokuun lopussa laadittu) tavoitteellinen ennuste sekä näiden erotuksena laskettu loppuvuoden (syys-joulukuu) laskennallinen ennuste. (1 000 euroa) Tammi - Elo Loppuvuosi Koko vuosi Toteuma/Ennuste Talousarvio Edellinen vuosi Toteuma/Ennuste vs TA Toteuma/Ennuste vs TA % 2,1 % 1,7 % 2,0 % Toteuma/Ennuste vs EDV Toteuma/Ennuste vs EDV % 4,2 % -0,2 % 2,7 % Tunnusluvut TAMMI-ELOKUU Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Tot TA Tot. 1-8/2014 Palvelutuotanto Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot./Edv. -Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,1 % 4,0 % -Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,9 % -NordDRG-tuotteet, lkm ,7 % 4,7 % DRG-ryhmät ,2 % 0,8 % DRG-O-ryhmät ,8 % 5,0 % Tähystykset ,1 % -3,2% Pientoimenpiteet ,3 % 15,6 % 900-ryhmä ,6 % 4,1 % Kustannusperusteinen jakso ,9 % 1,0 % -Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,8 % -Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,9 % -Tk-päivystyskäynnit, lkm ,8 % 25,0 % -Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,1 % -Käyntisuoritteet, lkm ,0 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,3 % Ensikäynnit, lkm ,5 % -Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,1 % -Leikkaukset, lkm ,1 % Päiväkirurgiset, lkm ,7 % -Synnytykset, lkm ,6 % -Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,0 % -Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,3 % -Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) Somatiikka, vrk 3,7 3,7-0,2 % Psykiatria, vrk 18,6 19,8-6,1 %

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy -Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,4 % -Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,0 % >21 vrk, lkm Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) >6 kk ,5 % kaikki ,5 % >6 kk Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) >3 kk ,3 % kaikki ,1 % >3 kk Tuottavuus -Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,3 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 203,5 197,6 3,0 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 3) 725,8 728,2-0,3 % -Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat ,1 % 1)Hoitotakuun piiriin kuuluvat 2)DRG-pisteet/htv; + = paraneva tuottavuus ja -= heikkenevä tuottavuus 3)Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) HUS-Total Talous (1000 euroa) Tot TA Tot. 1-8/2014 Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot./Edv. -Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 3,8 % -Toimintatuotot ,2 % 5,0 % -Toimintakulut ,2 % 5,4 % -Poistot ,1 % 4,6 % -Tilikauden tulos ,9 % -61,8 % -Sitovat nettokulut ,1 % 4,2 % -HUS:n oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 5,1 % 3,9 % Hintaero, % 1,3 % 1,8 % Henkilöstö -Henkilöstömäärä (1. päivä) ,9 % 1,5 % -Henkilötyövuodet ,5 % 2,3 % -Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,3 % 1,1 % -Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 1,9 % 2,4 % Hintaero, % -0,3 % 1,1 %

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-elokuu 2015 Sisältää kesäkuussa toteutetun 25 milj. euron palautuksen jäsenkunnille (1 000 euroa) 2015 Toteuma (kumul.) KUMULATIIVINEN 2015 Budjetti (kumul.) Poikkeama-% (tot/bud) 2014 Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % ,8 % Muut palvelutulot ,7 % ,1 % Muut myyntitulot ,1 % ,1 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha ,1 % ,9 % Myyntituotot ,8 % ,7 % Maksutuotot ,1 % ,8 % Tuet ja avustukset ,8 % ,5 % Muut toimintatuotot ,4 % ,7 % Toimintatuotot yhteensä ,2 % ,0 % Palkat ja palkkiot ,7 % ,4 % Henkilöstösivukulut ,2 % ,9 % Henkilöstökulut ,6 % ,5 % Palveluiden ostot yhteensä ,9 % ,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,0 % ,7 % Avustukset ,4 % ,2 % Muut toimintakulut yhteensä ,7 % ,2 % Toimintakulut yhteensä ,2 % ,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % ,6 % Toimintakulut ja poistot yht ,0 % ,4 % Toimintakate poistojen jälkeen ,9 % ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,8 % ,9 % Tilikauden tulos ,9 % ,9 % Sitovat nettokulut tammi-elokuu 2015 KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama-% (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Toiminnan kulut ,1 % ,5 % Muut myyntitulot ,1 % ,1 % Maksutuotot ,1 % ,8 % Tuet ja avustukset ,8 % ,5 % Muut toimintatuotot + EVO ,5 % ,1 % Korkotuotot ,9 % ,2 % Muut rahoitustuotot ,4 % ,5 % Toiminnan nettokulut ,6 % ,1 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,7 % ,1 % Sitovat nettokulut ,1 % ,2 %

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Vertailukelpoiset toimintakulut 1-8/2015 vs 1-8/2014 Alla olevaan taulukkoon sisältyvien uusien toimintojen kulut sisältyvät 2015 talousarvioon. eur/vuosi (ko. pvm:stä lähtien) eur/ kk Toteutuneet kuukaudet 8/2015 loppuun mennessä 1-8/ /2014 Muutos-% Toimintakulut yhteensä ,4 % Yhteispäivystys Porvoo 1.3. alkaen (10 kk) Helsingin fysiatrian siirto 1.3. alkaen (10 kk) Vaativan erityistason saattohoitotoiminnan, Terhokoti, siirto 1.3. alkaen (10 kk) Helsingin sairaala-apteekin siirto 1.5. alkaen (8 kk) HUSLAB Porvoon terveyskeskuksissa 1.1. alkaen HUS-Kuvantaminen Porvoon ja Tuusulan terveyskeskuksissa 1.1. alkaen Länsi-Uudenmaan sha:n ensihoidon kustannusten kasvu Vertailukelpoiset toimintakulut yhteensä ,9 % Talouden sopeutustoimenpiteet loppuvuonna 2015 Lähtökohtana on sopeuttaa HUS:n toimintaa ja taloutta potilashoitoa mahdollisimman vähän haittaavalla tavalla ja tuottavuuden paraneva taso säilyttäen HUS:n yksiköiden syyskuussa koko vuodelle 2015 ennakoimasta sitovien nettokulujen 2,8 % ylityksestä 2,0 % ylitykseen, jota voidaan kasvaneen kysynnän ja palvelutuotannon takia pitää hyväksyttävämpänä. Mainittu ero on 12,0 miljoonaa euroa. Sopeutus kohdistetaan toimintakuluihin siten, että toimenpiteet eivät kuitenkaan samalla vähennä sitovien nettokulujen laskentakaavan tuloja (potilasmaksut, ulkokuntamyynti jne). Sopeutus koskee koko HUS:n toimintaa, myös talousarviossa pysyneitä yksiköitä. Syy tähän on se, että kokonaishaaste on niin suuri, että kaikkea joudutaan tarkastelemaan kriittisesti ja toinen syy on se, että HUS:n eri sairaanhoitoalueet, tulosalueet, liikelaitokset ja yhtiöt ovat kohdanneet hyvin eri tavoin kysyntäpaineen, kasvaneen palvelutuotannon vaatimukset ja muut toimintaolosuhteiden muutokset. Tämän vuoksi sopeutustoimenpiteistä joudutaan kohdentamaan myös "paremmin selviytyneisiin" yksiköihin, mutta selvästi lievempänä kuin sitovat nettokulunsa paljon ylittäneisiin yksiköihin. Johtoryhmä käsitteli valmistellut sopeutustoimenpiteet. Osa ehdotuksista oli enemmän periaatteellisia linjaratkaisuja ja ne siirtyvät pikaisesti jatkovalmisteluun kohdistuen erityisesti vuoden 2016 talousarviossa pysymiseen, jonka arvioidaan edellyttävän 40 miljoonan euron suuruista sopeutusta (12 M + 28 M ).

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Kirjattiin seuraavat osatavoitteet ja toimenpiteet loppuvuodelle 2015: Tilahallinto: HUS Kiinteistöt Oy:n palveluiden osalta ja muut tilahallinnon kulut Laboratoriotoiminta: Kuvantaminen: Apteekki ja lääkekulut: vähentyvästä laboratoriopalveluiden käytöstä, joka HUSLABissa tulee edelleen kohdentaa toimintakuluihin (muussa tapauksessa käyttö vähentää vain samassa suhteessa ylijäämää, joka palautetaan käyttäjille, eikä kerry lisäsäästöjä ) - ohjeellinen tavoite , periaate sama kuin edellä apteekin omat toimintakulut lääkkeiden käyttö sairaanhoitoalueilla ja tulosyksiköissä (johtajaylilääkäri ohjeistaa) Muut tarvikkeet: Logistiikan toimintakulut tarvikkeiden hankinta ja kulutus sairaanhoitoalueilla ja tulosyksiköissä (johtajaylilääkäri ja talousjohtaja ohjeistavat) Ensihoito: HUS-Servis: HUS-Desiko: Ravioli: Tietohallinto: Yhtymähallinto: - tässä vaiheessa vielä avoinna, tavoite ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvä palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista) ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvät palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista) ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvä palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista) ohjeellinen toimintakulut tartuntatautilääkkeet Hyvinkään sha: Länsi-Uudenmaan sha: , josta 1/3 edellä mainituista tukipalveluiden käytöstä ja 2/3 omista muista kuluista, pääosin henkilöstökuluista (henkilöstömäärä) , sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/3

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Porvoon sha: Lohjan sha: HYKS: , sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/3, mikä tullee edellyttämään mahdollisesti lomautuksia tai laajamittaisesti ja hallitusti käytettyjä palkattomia työvapaita tai lomien kohdentamista ilman sijaisten käyttöä. Koko sairaalan toiminta joudutaan sopeuttamaan loppuvuoden aikana , sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/3, mikä edellyttänee mahdollisesti lomautuksia tai laajasti palkattomia vapaita , josta 1/3 (3,5 M ) edellä mainituista tukipalveluista ja 2/3 (6,5 M ) muista kuluista. Keskitetyt henkilöstökulujen säästöt: HYKS-lautakunnan selostus HUS:n hallitukselle Näistä on valmistunut erillinen 20 milj. kokonaisuus, josta valtaosa suuntautuu vuoteen 2016 ja pidemmälle, niiden valmistelu käynnistetään viipymättä, ja osa voidaan toimenpanna siten, että vaikutus kohdistuu jo loppuvuoteen 2015, näitä ovat mm.: työsuhdematkalippuetuuden muutos lisääntynyt vuosilomien pitäminen vuonna 2015 (ns. lomapalkkavelka) - x kaikista harkinnanvaraisista palkankorotuksista pidättäytyminen x nimikemuutoksista pidättäytyminen alkaen - x sijaisten käytöstä pidättäytyminen nykyistä laajemmin (sisältyy kaikkien yksiköiden edellä mainittuihin "omiin" sopeutustoimenpiteisiin) Jokaisesta sopeutustavoitteesta on laadittu tai laaditaan konkreettinen toteutussuunnitelma tai toimenpidelista. Esimerkinomaisesti oheismateriaalina toimitetaan HUSLABin, HUS-Kuvantamisen ja Porvoon sairaanhoitoalueen sopeutuksen toimenpideohjelmat. Yhtymäjohto seuraa kuukausittain yksikkökohtaisesti tavoiteltujen sopeutustoimenpiteiden toteutumista ja puuttuu mahdollisiin poikkeamiin. Tammi-syyskuun toiminnan ja talouden seurantaraportti valmistuu aikataulun mukaisesti HUS:n hallitus päätti pyytää HYKS-lautakunnalta selostuksen talousarviosta eniten poikkeavien toimialojen (=tulosyksiköiden) kehityksestä ja ulkopuolisen (muun kuin jäsenkuntamyynnin) myynnin tilanteesta tulosyksiköittäin.

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA HYKS-lautakunnan kokouksessa käsitelty selostus HUS:n hallitukselle on esitetty oheismateriaalina. Tammi-elokuun 2015 toteuman mukaan suurimmat sitovien nettokulujen euromääräiset ylitykset ovat, HYKS Pää- ja kaulakeskuksessa (7,3 milj. euroa / 7,1 %), HYKS Lasten ja nuorten sairauksilla (n. 6 milj. euroa / 6,4 %) ja HYKS Syöpäkeskuksessa (5,4 milj. euroa / 8,2 %). Sitovat nettokulut eivät sisällä mahdollisia tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä toteutettavia sisäisten palveluntuottajien asiakashyvityksiä tai yhtymähallinnon vuosisopimuksen hyvitystä. Valmistautuminen vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmien toteuttamiseen Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 ja 2018 taloussuunnitelmavuosien toimintakulujen ja tuottojen raamitus on erittäin haasteellista. Julkisen talouden ja kuntien talouden tilanteesta johtuen jatkuvasti kasvava rahoitus erikoissairaanhoidolle ei ole mahdollinen, vaikka potilaiden oikeus julkisesti rahoitettuun hoitoon on lakisääteisesti vahva eikä siihen olla todennäköisesti säädösteitse esittämässä rajoituksia. Pikemminkin suunniteltu valinnan vapauden lisääntyminen ja julkisen ja yksityisen terveydenhuollon korvausperiaatteiden yhdenmukaistaminen tullevat lisäämään julkisen rahoituksen tarvetta, koska merkittävä osa nykyisin asiakkaiden itsensä maksamasta hoidosta (arviolta 3 miljoonaa lääkärikäyntiä, 2 miljoonaa hammaslääkärikäyntiä ja näiden tarvitsemat tukipalvelut), johon heillä olisi oikeus jo nyt julkisin varoin, siirtyy nykyistä laajemmin julkisen rahoituksen piiriin. Kysyntä puolestaan kasvaa ja on kasvanut viime vuosina mm. seuraavista syistä johtuen: 1) väestömäärän lisääntyminen HUS-alueella n. 1 %:n vuosivauhdilla, 2) ikääntyneen väestön määrän voimakas kasvu eliniän pidentymisen ja suurten ikäluokkien ikääntymisen johdosta, 3) työterveyshuollon järjestämän sairaanhoidon piirissä olevien määrän väheneminen, 4) väestön suuren osan taloudellisen tilanteen muutos (työttömyyden lisääntyminen ja tulojen pienentyminen) yhdistyneenä mm. yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksen pienenemiseen. Käsitellessään Uudenmaan sairaalapesula Oy:n (USP) osavuosikatsausta kokouksessaan HUS:n talous- ja konsernijaosto sivusi keskustellussaan vertailukohteena koko HUS:n taloutta todeten niiden välillä selvän analogian: yhtiön tuottavuus on kehittynyt hyvin eli yksikköhinnat ovat alentuneet, mutta kokonaislaskutus on kasvanut yli 6 % johtuen palveluvolyymin kasvusta. Tämä puolestaan on seurausta siitä, että tilaaja on tilannut aikaisempaa enemmän palveluja. Tilanne on koko HUSissa sama: henkilöstötuottavuus on parantunut tammi-elokuussa % ja DRG-pisteen deflatoitu keskikustannus on alentunut 0,9 % verrattuna edelliseen vuoteen, mutta palveluiden kokonaisvolyymin kasvun johdosta jäsenkuntien laskutus on kasvanut. Volyymin kasvu puolestaan perustuu kuntien ja väestön kysynnän muutokseen. Tilanne on "isossa" HUSissa on periaatteessa samanlainen kuin "pienessä" USP Oy:ssä.

25 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Hallituksen esityslistalla (s. 11) eriteltiin kuntien erikoissairaanhoitolaskutukseen vaikuttamisen pääkeinoja seuraavalla jaolla: 1) volyymin pienentäminen kysyntää vähentämällä, 2) rakenteelliset muutokset ja palveluprosessien kehittäminen, 3) "perinteinen kulukuri" ja tuotannon tekijöiden yksikköhintaan vaikuttaminen. Jäsenkuntien laskutusta tai sen kasvua voidaan pienentää seuraavin keinoin: Laskuttamalla vähemmän kuin toimintakulujen ja poistojen määrä edellyttäisi, ts. tekemällä alijäämää. Tämä keino on usein suunnitellusti tai suunnittelematta kuntien käytössä taloustaantuman aikana, mutta HU- Sissa sitä ei ole käytetty eikä jatkossakaan esitetä käytettäväksi. Vaikuttamalla poistojen tasoon investointien määrää pienentämällä. Tämä vaikuttaa hitaasti ja pitkäjänteisesti. Sellaiset investoinnit, jotka vähentävät toimintakuluja enemmän kuin poistojen ja rahoituskulujen määrä kasvaa, ovat tehostavia eikä niitä tule karsia. Muita investointien lajeja ovat mm. loppuun käytettyjen rakennusten ja laitteiden korvausinvestoinnit, toiminnan volyymia lisäävät investoinnit ja toiminnan vaikuttavuutta ja laatua parantavat investoinnit. Nämä jälkimmäiset ovat kriittisen arvioinnin kohteena, vaikka ne usein itse toiminnan kannalta koetaankin välttämättömiksi. Kysynnän vähentäminen, jonka seurauksena tarvittava palveluiden määrä vähenee ja palveluiden tuottamiseen käytettyjä resursseja voidaan vastaavasti vähentää. Tämä on sekä kuntien itsensä että kuntien ja HU- Sin välisen yhteistyön avulla tehtävä. Palveluprosessien parantaminen, jolloin voidaan lopputuloksen eli palvelutuotteen aikaansaamiseksi käyttää vähemmän tuotantopanoksia (henkilöstö, tarvikkeet, palvelut, laitteet, tilat). Tuotantopanosten hinta eli palkkataso, tarvikkeiden ja laitteiden hinta, ostettujen palveluiden hinta jne. Tässä suhteessa vuodelle 2017 tulossa olevat valtakunnalliset ratkaisut ovat erittäin merkittävät. Voidaan puhua HUS-tasolla miljoonan euron kokonaissäästöstä. Edellä todetussa jaottelussa ei ole "mitään uutta", mutta se katsottiin tarpeelliseksi kerrata, jotta "iso kuva" siitä millaisin keinoin jäsenkuntalaskutusta voidaan säädellä, pysyy mielessä. Esityslistalla mm. palveluprosessien parantamisen ja kysynnän vähentämisen keinoja on kuvattu tarkemmin. Jotta HUS:n talous vuonna 2016 pysyisi valmistellun talousarvion edellyttämällä tasolla, tarvitaan arviolta n. 40 miljoonan euron sopeutusta siihen tasoon verrattuna, joka oli HUS:n yksiköiden arvioima talouden toteutuman taso vuoden 2015 tammi-heinäkuun perusteella lisättynä vuoden 2016 kustannustason muutoksella. Osa tästä toteutuu jo vuonna 2015, mutta osin kyse on pakkotilanteen sanelemista kertaluonteisesta "säästötoimenpiteistä", joten tarkastelua ei voi tehdä vain erotuksen = 28 milj. euron osalta vaan se tulee tehdä koko 40 miljoonan euron osalta. Tämän kokonaisuuden valmistelut käynnistettiin heti hallituksen Haikon (3.9.) seminaarin jälkeen toimitusjohtajan 8.9. antamalla ohjeistuksella.

26 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (33) HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA "Sopeutuspaketin" valmistelu on edennyt ripeästi, mutta se ei ole vielä kokonaan valmis vaan työn alla. Sitä on valmisteltu asia- ja kululajiryhmittäin samalla kun on valmisteltu lyhyemmän tähtäimen vuoden 2015 loppuun painottuvia toimenpiteitä. Alla kuvataan näiden valmistelussa olevien toimenpiteiden sisältöä ja hallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden osalta esitetään valtuutta niiden jatkovalmistelulle. Vuodeosastohoidon vähentäminen sekä siirtymällä ympärivuorokautisista osastoista viikko- ja päiväosastoihin, että vajaasti kuormitettuja osastoja yhdistämällä ja toimintaa edelleen avohoitoistamalla. Tavoitteena on vähentää n. 200 vuodeosastopaikkaa vuosina Esillä on ollut useita konkreettisia ehdotuksia (Auroran sairaala, Naistenklinikka, Lohjan sairaala, Hyvinkään sairaala jne.), mutta niiden valmistelua jatketaan. Tavoite on myös luopua kokonaisista sairaalarakennuksista erikseen päätettävässä pitävässä aikataulussa (Paloniemi, Kellokoski, Tammiharjusta edelleen vuokrattuna oleva tila, Herttoniemen sairaala, Lastenlinna, mahdollisesti Kirurginen sairaala). Valmisteluja jatketaan ja vuodeosastohoidon volyymin seurantaa ja raportointia tarkennetaan. Päivystystoiminnan keskittäminen päivystysasetuksen määräämällä tavalla. Meneillään on päivystystoiminnan kokonaisarviointi. Esille tulee uudelleen mm. luopuminen nykyisestä kuuden synnytysyksikön mallista. Päivystysasetusta ollaan myös STM:n valmistelussa synnytysten osalta tiukentamassa. Kuntien perusterveyden ja sosiaalitoimen ja HUSin yhteistyön kehittämisellä saatavat rakenteelliset muutokset. Tästä on useita valmistelussa olevia ehdotuksia koskien mm. hengitysvajepotilaiden hoidon järjestämistä, uniapnean hoitoa, vanhusten lonkkamurtumapotilaiden hoitoa, selkäpotilaiden hoitoa, kuntoutusta, sosiaalityötä, kumppanuusvirkoja, alueellista puhelinneuvontaa, yhteispäivystysjärjestelyjä (Peijas alkaen) jne. Valmisteluja jatketaan työryhmien toimesta. Palvelusetelin käytön laajentaminen sellaisia toiminnoissa, joissa realistisesti voidaan samalla vähentää omaa tuotantoa (eikä palveluseteli toimi vain kokonaisvolyymin laajentajana ja kulujen kasvattajana). Valmistelu jatkuu. Esillä on ollut mm. magneettikuvaustoiminta. Laitoshuollon ja mahdollisesti muunkin tukipalvelun pilottiluontoinen ulkoistus/alihankinta jossakin erikseen nimettävässä sairaalakokonaisuudessa. Valmistelut käynnistetään. Vastaavasti valmistelut sellaisten ulkoistettujen toimintojen "kotiuttamiseksi", joissa oma tuotanto on mahdollistaa järjestää (henkilöstöä saadaan rekrytoitua ja tiloja on), ja se on halvempaa kuin ostotoiminta. Valmisteluja jatketaan.